Vapaus, January 24, 1948

              en cnt.
kaarti-
3U.S -lah-
1'oittaak-iUksen
ja
n ]uotta.
jalle voi
'S perus.
jan kan-suinkaan
il'.iaL5te-J
isyytensä
)tuudessa
luistetta-l
u , ÖIV' oir
ista^ vam
1: Icaynyt
)Ukkovoi-jan.
iyö-:
;a..Muis-.
IS. Valta­nen
työ­maamme
n valta-l
i l i i un ja
smiehen"
alla par-
JäiioLsek-a•
älköön
;ako sita
TAISTELURIVIT
Vzoien 1918 fcantaliiiigodan alkamisea 30-»Tioti*pi|vik«.
Kirj. ARMAS ÄIKIÄ.
Eteenpäin sukupolvien ylitse lankesivat,
punakaartien sankarit, murtaen kuoleman rajat.
Tänä päivänä kanssamme kaikki he kiiruhtavat,
ovat seppelein urhoja vastassa tulevat ajat.
Pian valkoiset voittajat. vd]styiät\vn hämärä
.Nimet kullatut kuluvat, piirretyt viafmorikiviin.
. Takaa piikkilankojen vapaudcnnätkdiset tjöstaval pään,
Yli vartijoin astuen:liitty\'ättaistcluriviin.
Upopaikkoja varrella taistdutien ole ci.
Vähän ollut on kirkasta säätä ja kesäistä poutaa.
Läpi pitkien vankilavuosicn kärsimyspolku se vei,
korot rautaiset kumisten polkivat Lapuan routaa.
Tuho Saksasta saapui .ja valtasi isien maan, * .
•.... vihamies sotamarskeinccn kansamme sydäntä saarti.
Ylös nousi ja ryhtyi taas kansaamme suojelemaan '
. kuten ennenkin uljas ja järkkymätön punakaarti.
Xitnet voittajain ei pian marmorin pinnasta nä\,
ovat valkoiset herjaajat herroina Suomen vain hetken.
Punakaartilaissankarien rivistöt yhä rynnäkköön käy,
kera meidän he päättävät voitollisen sotaretken
Eteenpäin sukupolvien ylitse lankeavat
punukaartien sankarit murtaen kaoleman rajat.
. Tänä päivänä kanssamme kaikki hc kiiruhtavat,
ovat seppelein urhoja vastassa tulevat, ajat:
itä ja toista Valcartierista
Kirj. Bill Johnson
uelph.. Ont. — Ne kolme Viik- i sä olikin kilpailu Euroopan raatkasta,
Jotka Lauri Huukln. kanssa vie-j olivat murtomaamlehet sopuisia kes^
tässä, it-hevikkien
tä ja val-a.
••
orppanen
iten työ-i
on .tie­ltä
."epa-
»etokselh-jokaisen
oIi5i ai­taa;
etta
taa isan-
•läisyyden
i t kertaa
teisempaä
h an het-,
ruo-sikym-
;tu.. Siltä
n, jota.
salia 1917
vallanku-allituksen
Valcartierln hlihtovalmennuslei-harjoitellen:
talviolympialaisten,
sintakilpailuja varten* olivat mo-sa
suhteessa meille hyödylliset' tu-
Lsuutta silmällä : p i t ä e n , ; y ä i k l^
ne-- onnistuneetkaan pääsemään
aan St. MorltzUn lähetettyyn
ckueeseen.-.- • -/-•..
nsimmalnen • seikka, suurempiiii
älluihin osallistuessa on se, että
cki hiihtovehkeet, voiteet, sukset ja
gat, ovat moitteettomassa kunnoa-»
kea, jota ja ei ainoastaan hiihtäjälle vaan
bskm maastoon soveltuvat. Peh-
Ipohjaisilla kengillä j a huonopitoi-volteilla
on mahdoton päästä
iin tuloksiin; sellaisilla radoilla,
a yleisesti k ä y t e t ä ä n Canadan ja
oopan huomatuimmissa hiihtoki-
Ksa. Kotoisilla radoilla kayt-tamiini
kiln nähden. havaitsin.; ,etta kiiri
kääntyä kovassa vauhdissa ollen,
,t sukset totelleetkaan-koska kcnr
pohja antoi peraan.. Kenkien
Histen p i t ä ä olla kohtalaisen peh-t,
mutta antura verrattain kova.'
"ledan meidän käyttävän Sudburyn
dulla ja muuallakin lipsuvia- suk-
Mutta ne elvat .kelpaa sellaisilla
Ollia,. joissa on mailin matkalla
O jalan nousu. Lipsuvia suksia
tlaen. rupeavat "lamput sammu^
|an" sellaisessa maastossa kun tay-luottaa
enemmän kasi voirann
n jalkoihin /.Olympialajssaannöte-
.yystaiste-iktiiY'inen,'
vapautu-
1. lukeva
kunniaksi
irina het-
• lai-r—18,
ätellut kd-kaveljien-totuuden,
tsenai-syys
otettavissa
ävyydeisa
la)
kenaan, vitsaillen. joka ; käänteessä.
Paasin muuten siihen kä.sitykseen, et­t
ä Quebecin ranskalaiset ovat paljon
kohteliaampaa, vakea kuin kotiperu-kan
ranskalaiset.
HUONO RUOKA
Vaikka cn haluaisikaan moittia, on
tassa yhteydessä todettava, etta ruoka
ei" ollut sellaista kuin urheijumies k a i ­paa.
Pitkän paivan ulkoilmassa suk­silla,
oleva henkilö kuluttaa valtavasti
energiaa ja se kehittää vuorostaan
hevasen ruokahalun. Siksi pitäisi olla
ruokaa n i in paljon: k u in kullekin mait.
taa; varsinkin lihaa, kasviksia ja he­delmiä.
Usein saimme kuitenkin, läh­tea
pöydästä vyötä kiristäen ja kiroil­len,
e t t ä kun saisi hyvää suomalaista
moj'akkaa ja ruisleipää.
En voi käsittää miten Canada on
sodan p ä ä t y t t y ä tullut. y h f ä k k i ä niin
köyhäksi, etta er ole saatu tarpeeksi
rahaa voimakkaamman hhhtojoukku-een
lähettämiseksi St. Moritzin k i ­soihin.
Vielä tänä paivana on hiih­t
ä j i en kassassa $3,000 vajaus^Sita
en liloin kasita miten samanlainen
amatööri kuin .Wurtele-sisarukset,
Barbara Ann Scott sai itselleen $8,000
Ja paasteleö lentokoneella .,eikä sopi­nut
muiden kilpailijain seuraan.
•Olymplalaisjoukkueen puheenjohta­ja
Harry Pangman, joka huolehti
murtomaaradasta ja:-kilpailuista, sau­noi
etta- tulevaisuudessa harjoitetaan
hiihtojoukkueet Kallio.vuoristossa
1" julkai-jota.
mo-ä
l i s t i t ku-.
laiden ka-innallmen:
tan. havit-,
n ä n puit-munistisia
min roh-t
km kay-unelmien-
:aikki yri-leliisiiuden;,
.manifes-:
:pdisteitiin
todellinen
rlstiriitai-
•ntyminen,
capit£li5ti-
•n ha\ion
it syyi-b
100 ^uo:-
a heite-r
losialisxiäis,
j a ryhmiä
a häviötä,
ateella on
,tajia kuin
en etene-
, muf.a ei
i histörial.-:
tiajat kai.
•ina, päät­ä
ä n .
_ Uoti.
Jyttavat murtomaaradan olevan I|3
io'kan"lä ^'^ «oUsua ja 1|3 laskua ja lännellä, jossa maasto vastaa olym-r
a d a n - e n s i m m ä i s e n osan pitaä pialaisvaatimuksia
verrattain helppo. .
PUUTTEELLISUUDET
''alcartierissa havaitsimme, ; että;
ladan olympialaiskomitea ei ollut
akaan hiihtoon n ä h d e n selvillä mi-
• hiihtäjät pitäisi saada huippu-titoon.
• enka tarkoita,' :.tä.llä. yksihr
a a n m u r t o m a a h i i h t a j i ä vaan myös ii»
enlaskijoita. Pääasiana pidettimU^ P"^ juna la Helsinkhn.^Asen^nc
Ia sita, etta p i t ä ä olla .suksilla ni,n oh^^i uutta lähettilästä vastaa^^^ta-jon
kum suinkin mahdollista. M i - ('^aan saapuneet mm. " I ^ ^ m » ^
n huomiota ei kohdistettu lihak-1 Enckell » " " ^ ^ f J ? ' ^ ? ^ ^ " ^ ^ ^ ^^
^ sen jälkeen kun miehet saapuivat' K i l p i , Leino ja ^"'•to. Myo^, nahU.^
.nema hnht.majaah illan fullen. ^^VrT:^!:^
aotin hierojaa,! mutta ei. ollutr-va
Kenraali Savonenkov
saapunut Helsinkiin
Helsinki. — (S-S) — Neuvostohiton
väs t a nim 11 e tty Suomen-lähettilas ken -
raaliluutnantti G.. M. Savonenkov,
I mukanaan puolisonsa, saapui tammiko
sellaiseen: ylellisyyteen., eivätkä,
olleet koskaan kuulleetkaan muok-ksesta
eika saunasta,
•lurtomaahiihtäjät saivat kaiken
n tulla.ja mennä sen mukaan mi-ruumas
kaipasi hikuntoa,. Uika-ituk.
scst-a . :kuitenkin • varoitettiin,
lia joilla kokeiltiin: kaiken maailma n
ttel ja. s i i nä hommassa, paattyi par-,
tiseiiv,kesken.. Vaikka kysymykscs-,
r5J;nKIRKLAND LAKEN OSAS-fON
KOKOUS helmikuun 1 p:nä.
M.Uo 2 i.p. Johtokunta, kokoontuu
pllo : 1. Jäsenet; saapukaa ko­tukseeni
Uudet jäÄcnct terve­i
t ä :
kämiehet seka kauppaedustajlsto ko
konaisuudessaan; •
sotilaspuvussa oleva kenraali: Sa-vönenkovia
tervehti ensimmäisenä u i.
kömihistcn Carl Enckell.- Sen. jälkeen
kenraali Savonenkov tervehti sydä­mellisesti
muita hanta vastaanotta-inaan
saapuneita henkilöitä. Suomi-
Neuvöstoliiton-Seuran puolesta ojen­nettiin
kukkia rouva Savonkovillc.
Aseinalai turilla ta pahtuneen vas­taanoton
jälkeen kenraali: Savonciikov.
ajni fiutoJla Neuvo-^tfliiion täkäläiseen
lahrfjStoon , *
Badiumia löydettiin v. 1895.
— Pai)rric) tehtiin Kin)rt,'^'^a noin v.
155. -^sSUSä
:o>L!
O R K E R S
HUOIVL!
C O - O P
E S T A U R Ä N T
pf South Porcupine Limited
^ 47 CrawfoTa Street
^OUTH, PORCUPINE, ONTARIO
Stiosittelee suomalaisille'hjTäk-;
"tunnettua r o u k a a n s ä : ruokailuai-;
°i^a;: Ravintola auki i l o .11 yöllä.;
SiiStejä: kalustettuja huoneita
ffi^noiksi. KulutUjahi-koti. Pis-
Mnykaä sisälle.
T T M M I N S, O N T.
SIM-MS, HOOKER & PICKERING
vakuutuksia ja kiinteimistoja. Do­minion
Bank Building. Tunmins.
Ont — Morkcttcja, lainoja bondc-ja
ja vakuutuksia
SUOMALALVEN LAKLMIES
J. Erick Lamminen
BAKRISTER, SOLICITOR.
NOTARY PUBLIC
Suite 4, Marshall-Ecclestone Bldg.,
Timmins Puhelin 1585 Ontario
KANSAN LIIKETTÄ . . .
YLI $150,000 MAKSETTU OS-TOPALAUTUKSm
OSTAJILLE.
OPERATIVE.
VanciNneriisa
on yli 14000
rek. fyötöntä
%'anrouver. — Taman tuoden alku
ei nayta kovinkaan lupaavalta* täällä;
länsiranaikoila tyotät^keralle väestöl­le
silla tyottomvTstilanne alkaa ke­h
i t t y ä vakavalaatuistksi; . Täkäläisen
päivälehden tiedoitukscn mtakaan on
kaupungissamme 14,000 reklsteerattua-työtöntä
miestä ja useita tuhansia
sellaisia työttömiä jotka eivät vielä
ole rekisteeranneer työttomyysvakuui
tusvirastossa. Nämä numerot puhu­vat
suoraa kieltä suta minne ollaan
menossa. Tama ei ole erna mikään
tilapäinen ilmiö vaan se. alkaa h i l j a l ­leen
puristaa työväestöä yleensä. Nä­mä
,14.000 työloma työläistä ovat
Vancouverin kaupungissa. Jos otam­me
huomioon koko British Colmnbian
maakunnan nim työttömien luku nou­see
huimaa vastin
.Kun seuraamme sanomalehtiä, nim
niista saamme lukea joka päivä, että
tydttomyyttä Ilmenee yli koko Cana­dan,
jokaisessa maakunnassa j a eri­koisesti
suuremmissa kaupungeissa.
Tänne on tullut tuhansittain työn
haluaisia. miehiä aavikkomaakunnista
j a aina Quebecista saakka. . Monet
heistä ovat pettyneet kun työtä ci ole-'
kaan saatavissa niin helposti mita oli
sodan aikana, joUöui oh kova puute
työvoimasta kalkilla aloilla.
K a i k i n puolin nayttaa silta, että
sodanaikainen '"hyvä aika" alkaa olla
ohi. Tilanne kiristyy kiristymistään.
Elinkustannukset nousevat - huimaa­vaa
vauhtia. El ole n u t a ä n rajahin-toja
tavaroilla. Kuinka, kauan tällai­nen
hintojen nousu saa jatkua? E i ­köhän
se.pane t,.volai.set ajattelemaan,
etta jossakin on vika. .On korkea
aika työläisillä tarkistaa tilannetta ja
nousta joukkona puolustamaan elinoi.
keuksiaan.. Nykyiset palkat . eivät
vastaa läheskään clinku.stannuki;ia.
Palkkojenkin pitaa nousta sitä mukaa
kun elinkastannukset kohoavat, muu­ten
emme pysy balanssi.ssa. — R. T; L.
'Lauantaina, t^tnmik. 24 p.-r:Sal«miay,iian24
J;3igy.:-,-:>-J,:^^Ea:ayjTJJ^^
Metsäunio vaatii
25 pros. korotusta
peruspalkkoiliin
Toronto. —. lYadcs and Labor Con-gress^
of Canadan Ontarion maakun-tajarjeston
taalla pidetyn kokouksen
kuluessa kokoontuivat Lumber and
Sawmill AVorkers Umon edustajat kes­kustelemaan
union kannasta ensi ke­sän
neuvotteluissa kun on kysymyk­sessa
työehtosopimuksen uudistami-nen^
vuodeksi 1948—lb49. Tämä neu­vottelu
johtui ahtuisesti kohoavista
lunnoista ja sijta julkeasta työväen
oikeuksien hylkimisestä mikä n ä y t t ää
olevan osana työnantajien tarkoituk­sista
heidän pyrkiessään avoimen työ­pajan
olosuhteisiin. ..
• Paikallisten unio-osastojen ja On­tarion
maakuntaneuvoston edustajien
kesken käytyjen neuvottelujen tulok­sena
p ä ä t e t t i i n yksimielisesti, että u-mo
tulee esittämään tulevissa työ­ehtosopimusneuvotteluissa
' seuraavat
vaatimukset:
1) : Yleinen 25 prosentin korotus pe­ruspalkkoihin.
2) Tarkka kahdeksan tunm'n työ­päivän
periaatteen noudattaminen ja
50 prosentin lisäyksen mak-saminen
ylityöstä.
3> Kaikkien palkkioiden (bonus)
yhdistäminen palkkataksoihin;
.4) Urakkatöiden poistamiseksi on
saatava käytäntöön päiväpalkat - n i in
laajalti kuin mahdollista. .
. 5) Siirtoväki on .saatava union so­pimuksen,
alaiseksi, ja asetettava ta-sa-vertaiseen
asemaan canadalaistcn
työläisten rinnalla palkkoihin ja
tyaskentelysuhteisiin. nähden —: ri­man
mltaan poikkeuksia. , •
^aicU ja lziija[Cii.uii±
- f
4-
NÄYTTÄMÖTAITEEN MERKITYS
NEUVOSTOLIITOSSA
Tekstiilityöläiset
protestoivat
WelUnd, Ont. — Tckstnlityolai.sf.cn
unjo protestoi: sen johdosta.: kun .Wood
Manufacturini? Co. tuo 100 euroop­palaista
: yhtiön .t,akalan>een tehtaa­seen.
Uiuon . kciki-^Ontaripn osastojen
konfcrenssi.ssa ..hyväksyttiin paatos-
1.'Ui.selma. jmssa kchoitetaan -työminis­teri
MitciicUia ehkäisemään .yhtiön
suunnitelma - JM toutiittamaan heti
tutkiiiiu.-; yhtiön toimcnpiteidf-n joh­dosta.
Unio san'X>, ctlcr VVclIandin: t y ö t t ö ­mille
työläisille ole annettu tyota,..ja
etta yhtiön talo!.'>saasuvjllc: työläisil­le
on annettu haatomaärays, • v
Sodan aikana kirjoitti venäläinen
kirjailija Nikolai Mihailov "Venalaiv
Eon hengen saavutuksef-nimiscn k i r ­jan.
- Tekijä kertoo kirjansa .synty­mästä
seuraavaa: '
••Olen saanut vahnilksi kirjan, jota
olen kirjoittanut yli kolme vuotta,
keskeytyksen mukaanluettuna. Sen
en.-^iminaisot nvit kirjoitettiin puoli-h.-
i.marassa. kauheiden räjähdysten
vavahduttaessa taloani, sireenien .«jy-
•dantavilltavan huudon ja särkyvän
la.sm .lielinan kantautuessa korviini
Saksalaiset olivat Moskovan liepeillä;
h'j pommittivat:ilma.5ta.
•"Nyt on Moskovassa kcvatilla. Jäl­leen
talo vapi-sec. räjähdyksestä, ik­kunalasit
hellsovut ja seinäkellot py­sähtyvät.
: Ikkunastani näen Krem-;
lm: sen ylle kohoaa tuon tuostakin,
lyhyiden väliaikojen kuluttua, kirka.s
tuJonloimu. Pommejako? Ei. Ta­naan
on toukokuun yhdck.sas paiva:
neuvostovaltakunta juhlii voittoa.
"Aloin kirjoittaa tata.kirjaa osoit­taakseni,
miksi kansani tulee selviy­tymään
voittajana, r Lopetan sen sa­nomalla,
miksi ,se voltti.
"Venalai.set -:- kcta he ovat? Mitä
heillä on takanaan, mistä^hcillä on
sellainen voima? .: M i l l a i n e a on tuo
kan-Sa, jöka kitsailematta- vuodatti
vertaan kaikkien kansojen yhdenvcf-
•taLsuuden puolesta. ,
, "Tuossa kauheansa yhteenoto,¥sa
venäläiset ovat oppineet paremmin
tuntemaan itse itsensä; Haluaisin,
etta myöskin heidän ystävänsä oppi.si,
vat tuntemaan heidät paremmin . . . " •
Tässä suurenmoisessa teoksessa k ä ­sittelee
kirjaihja Neuvostoliiton talou­dellisia
ja. poliittisia ky.symyk.sia: kcs-:
kevia asioita sekä myöskin taidetta.
Alempana on lainattu .siitä näyttämö­taidetta
koskeva luku: • \ v
Tuskin missaan teatteria raka.slc-taan
•. Siina maann kuiiv Vcnajalla
Venalat-selle tama on kenties mukaan­satempaavin
taiteen, kaikista : muo^
doi.sta. Mutta tuskin mmkaan taiteen
oli Venäjällä mm vaikea menestyä
kuin näyttämötaiteen. .Vcnajan teat­teri
l ö i - i t s e n s a l a p i väkivalloin, kir­kon
TigorLsmin seka it,sevaitiudcn sil­le
takomien kahleiden ja vainoaniLscn
rutiinrn lapi.
Teatterin, loi kansa,: mutta-..se riis­tettiin,
se otcttun ixiLs kansalta. Ko-ko,
Venajan teatterin historia on vä­hitellen
tapahtuvaa teatterin lähes­tymistä
kohti: maaperäänsä, Venajan
kan.saa. todellista clamaa. .Ta kun
lopullinen paamaara: oli lahcJla. oh
Vcnajan teatteri ci ainoastaan:.venä­läinen
vaan kofco maailman oma.
Vankkaat olivat muinaiset.venäläi­set
näytelmät. .Pakanallisen cIoi.si;i
ohvat. teatraJisoidut häätanssit/ ja j
-laulut. Karusan syvistä rivci.sta lah- t
tivat' runolhsct- kansantavat: kovaan
vaslaanottajaisct, laskiai-scn .saatta.
jaiset.
,Muinai.scn Vcnajan saivat katketak­seen
n a-u r a m:a a an kicrlcJcvren
näyttelijöiden. laumat. Heidän väli­h
ä n .saapuneiden ulkoinaalai."!tc'ii näyt -
tclija.^-cunjcidcii vu>Ta.spcnu.^cn tai­teen
edelle. Jo.s 18. vuo.si.sadan keski­vaiheilla
Pictnn.ssa näytteli Volkovin
pcrustiuiia iiiiyttehja.seuruc. . Jos en­simmäisten
vcnahn.sten nayttchjoKlen
jouko.=i."<a^ oli \*;cnaisi:i kykyjä : kuin
Dinitrcv.ski. .jor.ka sanotaan incncs-tyksclhscsti
kilpailleen itse Ciaddickin
kanssa. :..-••:
.TniKistu.s (»il niiii valt;»va, rlta vc-
;nalaiKia teattereita .syntyi t«)inrn toi­sensa
lalkccn yiiipan kokomaan:
paakaupunpi.ssa. in a a .s e u tukaupiin-gei.
s.Sii, aatcli.stiloiUa. 'J^ilanonii.stajat
kokoonpanivat oinia iiayiolina-seuruei-
(.n alu.stalai.sistatin. Nam Vcnaja t(;-
ki .syok.syn t.catlona kohti, nain Ilme­ni
yhfakkia toi.sis.sa, enti.siaiiuii.stut-.
tamal lomi.s.sa: mut>dois.sa .sen rakkau.s
nayttflijOKhm liuvcihm, kan.sanl:Hpoi-hm
liittyviin- lauluihin.: toimintaan.
Niiytiamoii valta.si ycnalainen elä­mä
ja- km-1'.oitti .siclta paatok.son. kei­notekoisuuden,
tccnnai-syydcn; .Alkoi
ilmestyä venalausia; näytelmiä, venä­läisiä
Cl ainoastaan ailieillaan, vaan
myöskin hengeltään, .Fovizuiin "Tol­vana",
Gnbojedovm ''Liian, viisauden
haitta". Gogolin .'•Revu.son" ja myö--.
hcmmin .sitten Oslrovskin näytelmät.
Ilmestyi myöskin vcnahvincn naytteli-jLi
ci.ainoa.stann .svnt\'ijr;nUtaaii, vjiaii
myo.skin näyit^-lytavaUaan.: venahu-nen
Shtshc-pkin; :
: .Shlshc^)kin öli:niaa()rjan jioika.: vam
tavaton lahjakkuus ja .vounaka.s tahto
auttoivat 1'ianta" raivaamaa n itselleen
tien.. Suurella vaivalla hänen onnis­tui
o.staa itsen.sa vapaaksi ja .iiaastu
Moskovan .naytlamolle.
Tama .suun näyttelijä: suhtautui
herkästi elamaan. .siina kaikki. • H an
Useilla paikkakunnilla Canadassa Suomen cnt. punakaartilaisten toimesta on järjestetty Suomen luokkasodan
30-vuotismaJstojuhIa tk. 25 päiräksi. Kuvassa nähdään Sudburyn ja ympäristön rnl. punakaartilaisia.
j a i i i j a ja tcattcrikouhiii öpcttaj(i. Nc-m
i ro vi t sh -Da n t i hc hkö pää ty i vä t eri
tieiä .satiiaän njatuk.sccn. • • Nciniro-.
vi t.sh - D H n tshcnkon : .iloi ti ccst a ; t a pa h -
tui näiden kahden välinen kuhtaami-iicii.
ja ivCskusteUi kesti niclkein koko­naisen
\^iorokaudch..Tulote
ta kcskustclustn Slanlslav.ski ja Nt^mi-loviLsh-
pantsiienko poru.stivat Mos­kovan
Taiteellisen Teatterin. - Tiiniä
talJahtiiiHnHmha 18.98.
Neljäkyinnventä ;V»iottä inyolieinihi
kuoli Stani.slavski. Äskettäin hän^
iii .scura.si hautann liiyö.skin Nctniro-vit-^
h. iviutla heidäii lu<iinansa - toat-tcri.
yenäialsen kuHtuuiin.' pyliättö.
maa i Iin an pä ra.s t ei» < t t-ri. ei.-i ä.
Ka.iltk! siinä pii uutta. JOtta:Vnl--
kutclma pi\syisi ehoäiiu^^ välin joilla
e.<itttty nui.siikkia, hiiyttelijät: civiit
iuilcel:, kiitlämHJiii ..suasipnösoitiiksl.s-i
. ! . .saliin ei saainit mennä näytännön
kestäes.sä. Eivät ainoastaan näytteli­j
ä t näytelleet:, kolco •seurue •näytteli;
kaikissa näkyi ohjaa j än ajatus. Sta­tistien;
: massa \x tila Ile; lii li elävä, ka IIT
sanjcjukkp.-.Kaikki .(.lii :\0.iiiicis^
jiiciiimpääii yksityi.skoiitäaji a.stl. Oh-jUmistossa
ei o l l i i l nlhai.stata.s6a ole­via;
hulpaiiilitai.sia, liäytelmiä.". Klut-tajtäinji
oi ollut.tärkrintä..: Tärkeintä
rili näyttcletnisen' inhunillisyy.s. Näin
oli . '.nkVnut, , trvitlcrikuKt • mi.^i
vuosisata.;-' . :.•; ••':,/.::^'- ;v:^
Tiiiiinisliiuseciiit oli:. totuVi.s liilteesr
.sa.''Ensin .sitä tolcutctiiin . kirjaimcl.-:
li.^^ell.a- tavalla,: Teatterin, k a i k k i hsiyt-:
lämötari>ect korvaLtiin* museoesinei 1 -
lä:.: M u l t a pian-jo. päästiin tä.stä - ui-,
koriäiscsta : rcalisinista ;:ja .siirryttiin
psykologi.scn , totuuden t\siItämiseen.
N-jiyitelciniKen perteta^^^^ i,uii tunteen
totuudcninlikfiisUu.s,. eiämyksen : i i m i -
luoininon, .syvii, ilitni>eiv hciii<ilölh.syy-:
teen perohtynvimlh.;. Täniä^ö
tä'.realiisn-iia.; ' : ' , ( : ; ' . ; • . • ' •. :,.' - ,.•.';':
Tu i-i lei-n ä i loud en •' t^oivjit - T a i tccl 11-
scii- ,T(-a'ttörin. ; prtlkeillo. Tshc-liDvin
I lii yteliiiät.'' •'•i.6kissä'',-:.."Ko^^ sv-saro'^
isa"-;: ja ::"Kirsikkapuutarhassä''
pilkist.i 'uik'niaiseii .koriiitb
pi r.uiif/ilijaiviclun' ,a;ivi,stam^
ri.stiriiiai;>uias, ja inutkikkiiiu.s-. .T.iuosta
tuli .sanoja' . ilmeikliäänipi.-;.;'Tunhcl-hia'
i>»k 1 .'iiiu ix-m rri a n vaikii tukscli kii in
Ihmiset Lajusi-kiyttilcii
«IM
RuoUin AmerUum
Unjaa
ia oUua v|^^
'r:]tunnatwta'jinuk^ ':;:
Laivojen kulkuvuorol New Yorkista:
DROTTNINGHOLM Helmik. 11
GRIPSHOLM llelmik. 27
STOCKHOLM MAAUSK. C
^ GRIPSHOLM Maalisk. 20
Pilcllienhinnal Now Yorkista Göleporiin:
Ensi luok. - Cabtnluok. Turisti luok.
Orip-sholm $285 $220 $180
Droltnlngliolm . . . . . . $250 . : . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . $175
Stockholm $285 $190
UUSI MOOTTORILAIVA "STOCKHOLM"
tekee on.simmäi.scn matkan Oöleponsta Ruotsista helmik. 21
)>iilvönH ja NEW YORKISTA LAUANTAINA. MAALISKUUN
6 pan-ana. Ensi- Ja tutistiluokan paikkoja nyt saatavana.
Saadaksenne hyvän paikan laivassa: tehkää paikkatllauksenne heti.
Elalutessannc tarkempia tietoja kalkista matkaa koskevista osioista
kääntykää palkallisasiamJehcmmc puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
1462 BISliOr STREET MONTREAI« 25, QQE.
.to^ n ä y t t ä m ö l l e totuuden Venäjästä:
.sen: han,. kansan, -keskuudesta lahte-r- ju6nen mutkikkuus
iT^ena .tun.si. lian tunsi sen m\kA oU
venalai.sta.:ja tama ilmeni nayMainol-la
: luonnollisella ja koruttomalla Ui.i
vall-a. : Aikalai.sct kirjoittivat.; hanes-;
ta: "Shtshopkin on (.•noimmaincii, )Or.
ka: osaa olh* olematta teatraalinen
teatlentsa." A
.Shushepkin pani: alulle Moskovan
Pit'n';.'-:sa .Tcatlcriw;a • loistavan-, en.si-luokan
kykyjen' clyiKtslian. • .lolioiV
muun muJif.s.i kuuluivat KafJov.^klJ.:
Fccujtova: ja Jerniolova.. Kama 19. vuo.'
.sisadan ihmeeltjsf.-t nayllehial ruu­miillistivat-
UJ:It-trrilava 11a yhteiskun-nan
.omaatuntoa;'. moskoyalai.sc-t. sa-.
noivatkin heiiita: .•:'':Me .olemmf; kay-iicei.
Mo-skovan yliopistoa, multa .saa-,
nc-ct: ka.sva)ukHfiTimc - Pienr?ssa... Teatr
tenhoa.": Naina .vilpittömyyden n«;-
n/r.kaat lUlrtajat vetr.Mf k,in.s,)a t*--
a tt eni n "opjjimaa n -1 u n( (..'nia an i hm is.-
U'..-.. .Ja kaik''sta .t;j:sta hnohmatta: Vr:-;
p.rtj-illa ei -.jfi-i ollut l'>dfila suurta
'rfiHfria. Oli kylläkin suuna näyt
trhjoita. iinufta. el ollut naytleliiy-,
kaartia. Tcat.tm va)r'Si: rutilnun, jon­ka:'
byrokrati.smi • Ja taantumus - olivat;
ka.svattancct. ::Jjahjakkuuricn kipinät
I toin - tuskin puasiv3tluiik.eutuma.fin
I kaavamaj."UiKlen kuoief.tavan: pimey-
ISO TEATTERIRAKENNUS
NELVOSTO-KIRGlSL\AN
Moskova. — Frunzessa, Neuvosto-
Kirgisian päakaupungi.s-.sa:rakcnneT
Uan parhaillaan isoa kan-sallLsta te­atteria
Ta.s.sä rakennuksessa tulee
olemaan- yli 30 pukuhuoneita,.harjoi^
tu-shuonctta. luentosalia ja studiota
Sallin tulee tilaa yli tuhannelle hen­kilölle.
ke. kirjava vaatetus, Jeikki.» laulu.
Kaikki tama tuh kansan ke.skuudes-l
a . Mutta .Vcnajan ankara keskiaika
piti huolen .snta, etta l a t ä kaikkea ru­vettiin
harrastamaan vain-saJaa. Nau.
raminen: julistettiin synniksi, laulua
pidettiin- paholaisen tckcjccna. domb-ria
ja gusleja — kansarusoittimia ~
seka naamioita poltettiin. Kirkko an­toi:
julistuksia, joi.s.!ja näyttelijöille lu-
:|.flr'ii iapi. Kht.?:hrj)kin -oli.: julistanut,
j t.o*.uui.ta:nayttaniolla;:riiuita iifln ' ; i o!~
\ iui :tehnyt-.siila/.ylei.rpatevaa" lakia.• ei
I oiiui saanut .sita ;,.i;ljmaHr, SIIIJ^-TJ
(arvutiin loi.s''niai-t,a yiiter i-.nnnalJ.-
v n kvpsyjd''n ast.f(lÄ ja toisenlaista
profeettaa.: .Sellainen, a.ika : saapui-,
km ja },rti mukan.j jn>oi4:in profeet-.
tfi-: '13. j a 19, vuosisatojen vaihtcKtsa
li me t>i Stanislav3/:i.
N<i:.ttämo vaali uudi.,!ust,i, :r- }.>}.'>:
i .^1 t<iiice'v-.a vaa.^-cntamätöntä »otuu'-
vattnn.ruoskaa tassa maailmassa ja (j^:
tulinen patsi tulevassa.
TURKISPYYDYSTÄJÄT
HUOIVIATKAA!
• Ostan kaikenlaisia metsäeläin-ten
nahkoja. Lähettäkää tai tuo­kaa
saadaksenne korkeimmat h i n ­nat.
Lähetyskulut maksetaan.
L. VIHONEN
Oba Ontario
t:ä.:',.::!Mu^ä-,; h e l p o t
... . .. -,- teatteri-kuin muovata uudelleen van-
Kun sitten 13. vuosisada la näyte - , . . , ,
. . . , • ,^ , . 'ha Ou.si vum oli kaadett&va uusim,
mien esittamiskiclto kumottiin, pur- J, . . , ,
. , , 1 If-i.eihin: nuori naytte ija ja (jnj^iajri
kautui kansan teatteria koht tunlcma L . , , .. . ,
.Stan.fcsavfcki seka nuor: naytel.mäkjr-tunne
esille suunnattomalla voimalla ;
{ Venäläisen .teatterin :dut tunkeutui- '
i vat nopeasti sen lapLmikä oh muual-;
ta tuotua, vierasta; he menivät maa- ;
vat, eltu .se/inika aikai.semmin oli
iiuyttanyt • n i in tavalliselta -olikin, jo^
Uiin aivan epätavallista. . j a ..siitä-seurasijclta
he loivat kii ka-,tr;l,un kat-sf>
rn rimaan Meluunsa
/ : NHytlelcmi.sen perustana .oh psyko-,
1 -a naly ysi i n . perustu va. : "Sta n isla vsk m
' syslecint'*. Tuma jiirjcstefma oh ko­kona
inen esitettävänä olevan, ha.h-nioon
elaytymmen. koulu. Tahdon jä.
tunteen p!^i)nistuk.sf'lla oh kyettävä
a.sifHumaan: esiteltävän p a,i k a 1.1 e,
"moiitava hänen .nahkaan.sa!', kulcn
Hhtsepkiii - sanoi;: sillVjin vasta jokai­nen
- liike .jukainen-,sana::t.ulee ok;-:
m.ian f>ikeu«etln
SuJiimatlomHn .suut.cn j<)ukoii näy­täntöjä,
on Moskovan-' .'1 aiieclhncn
T f a t i f i i ('htmvt a"ntaa puolivuosisa­taisen
<iI'-inas,s;tolnn;-va aikana. N»; .o-vat
olk-et. fmlaalujsia iiaytantoja ja
ini.-iSH on -e.sit-ri,(,y mollia erilaisia, aaf/,-
(.fjf.;). ,-'lainan leattenn toimintaa
^i,ht{_J/cn,i,j*m..„clama, JiL_y:t i i i i i a s i i a i
t:fr-iJisella trivalla; kaikkiin .sen Ui>;kuiT
hm jJi. noasuihin. ": Oli n ä y t e l t y nio-t
ncniaisia nayt-olmia::' niiden joukor,Kav
' i i i . -loi.sta.vaa - kr.-peytta : .täynne - oleva
" I'iKaron haat", j.i i^•,V..i.^K<i. j)«;hja-toiitii
.vyvjyll.) uhkuva ' Kar.^I^o//;-•
^."ll v( Ijfksft", "Ylifi.^kunnan )>«ilija-sakka"
clavme ihmi.sincn ja "Lintu
si n iM«2i r ' -vertauskuva 1 Iisi ne,:-: a bstrak -
t;. iiiP olcntojnc<n "Tohtori fSUKk-:
iiiann". indiviOuaJislisine - protjlema--
tiikkoincen -seka "P;ui.ViarjJuna"- valr,
lankumousinloineen, .Ja kalkissa nal-s-.
•SI oij ollut yksi yhteinen purre, to-',
tuu-, :',
Vaii li ma ton. van Haan ha rma h ta van -•
ro:-kea,:ikaanku]n vaimenrieltu kaUso-^
uio hitaar-jti .vimm-(;vat vrilot. ääne­tön
odotus pjmcäK.sa, parrasvalojen.
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
Kaikenlaista korjaustyötä
Puhelin 2-1S91
76 London St. E . Windsor. Ont.
Dr. J.C. DIAMOND
.yiei.sten leikkausten spesialisti.
Enkoistunut nielurisain: poistami-:
• seen: j a Euomkohjujen leik­kaukseen.
Konttori: 108 Sear Block
Puh, S, 2077 — Fort WiUiam, Ont.
Barnes Drug Co.
— 3 K A L I T A A —
Sault Sle. .Marie Ontario
RCA Victor Radioita'
Nyal-lääkkeitä
; Täydellinen varasto lääkkeitä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
heijastuk.set valkoi.scna lokinkuvalla
varustetulla esiripulla. Sanoinkuvaa­maton
lapsuude.sta asti tultu. Ilon. 111-
kutuk.spn. liihcisen yhtccnkuuluvai-
.suudcn ju rieinuisnn ylpeyden tun­n
e . ' •.-
l l t i i Oli piiiittynyt, intohimot, ovat
lakanneet myrsk.vamasta. nauru on
vaiennut, sali on. tylijrntynyt, teat­terin
.sisäänkäytävän ovessa oleva ku-pnrirenga.
s on kilahtanut vlinicisen
kerran. Moskovan sammuvan yön lar
pi viemme inukanammc kokonHiscn
maailman oloon h e r ä t e l t y ä tunteita Ja
liikciitimiiän ruvenneita ajatuksia,
virmme mukanamme surumlcJlsyydcn,
rakkauden, pulilaidcn: halujen ja to­dellisen
ilunlsonneii muodostavan elä­viin
ja lämpimänä sykkivän k e r a n . ..
Tanvä on olemas.sji ja senpä :Viiok.sl
onkin tuhoamattomlssii venäläinen
kulttuuri ja kuolematon kansa, Joka
sen on luonut. , .
Teatteritaide saavutti TnitccUiscn
Teatterin iiiiyttiimölla.sellaisen kor­keuden,
ettii jonakin hctkcno, jossain
j)istee.Hsä se niin sanoakRcmmc valui
reunan yli; Teatterista' lahti haaroja
ja niiin synlynei.vsil koestudlolssa tc-atterimuoto
alkoi Vilhitellen hajota;
s i i t ä tuli •Itsetarkoitus. Nain salvat
uikunsa "vascmmisto"ryrityk.sct. •
••Niiyticiijä on näyttelijH: siispä hä­nen
on näyteltavii, eikä tccskcnncltU-vä":
"Niiytlamötotuus ci ole clSmän
totuutta.";:"Teatteri on teatteria: sen
täytyy siis toimia cdellapiiiii sovittu­jen
normien puittels.sa". Alkoi tallu-rimaiscn
teatraalisuuden^aika: tcat-raallsuutta
ruvettiin viljelemään .sen
itsensii takia. Senkauneimpanai täy-dcllisempana
saavutuksena oli Vahta.
tjanoviM nilyttamollc asettama- "Prin-
.se.s5a Turandot"; jota esitettiin Mofj-koVän
Taiteellisen Teatterin kolman-ner.
sa studiossa: tällöin näyttelijät
eivät e s i t t ä n e e t näytelmää, vaan mly-l
e l m i l ä e s i t t ä v i ä :nayttclljoitä; he ei­vät
esittäneet "Turandot'a'V vaan c-
.viintyivat "Turandotis.sa". , . .: :
Toi.set menivät aiirimmatsyykslin:
poistivat w;iripun, pystyttivät kulil.s.si.
en sijaan puurakennelmiai pukivat
pukujen .sijaan ylleen strtndarttlunl-.
vormun, p i t i v ä t : voimistelua luon-nulli.
sena liikkeenä. Mutta naista aa-rimmjilsyyksistä
luovuttiin vähitellen
ja jäljelle.Jal totuus, j a l j c U c j a i suo­rastaan
halkaiseva teatteritaide. Näy­t
e l m ä ä n si.saltyvat nyt maalaistaldc.
musiikki,, plastiikka. Venäläinen tcat^:
teri alkoi olla maailmankuulu.
•20: vuosisadan aluiisa Pariisissa ru­vettiin
»'sittamaän :i:)ia«ilevin sinne
luomia "venäläisiä baletteja". Ne oli
asteltu näyttämölle, sellaisella pionin-t.
i yk.Mtyi.skohtaa myöten ulottuvalla
taiteellisuudella, .scllaxsnlja c n n e n n ä -
k e m ä t t r i n i ä l l a l a v a s t u k y n ja pukujen
värikkyydellä, .sellai.sclla musiikin:/e^
k^en tuoreudella, että nc tyrrnisiyttl-val,
koko Eurooiipaav panivat «ilta
paaii !,fkai&ln.
Myöhemmin .suoritti Moskovan Tai­teellinen
Teatteri kulkuma pitkJn
Euroopi)aa ja Amerikkaa. Kalkki tuur
nustlvat .sen olevan maailman tcattc-nkulttuuiiM
hulppasäavuluksia.: :
H i t i c u : maailmalle tuotiin nahta-vakjii:
nuoria n eu vostoteaUcreila;,
Valitajranovin Teatteri. Moskovan
./KUtalaincn Tenttcri, Neuvostoliiton
lapsiteatterit: kaikki nama ovat niaa-ilman
teutterit^aitccn kchityk.wn vä-.
lia.steit.a; , lyjkakuun Vallankumous,
josta lithtien kansa alkoi vapa.'Wti luo-d{
i oniaa onneaan, täytti venäläisen
teatterin päarnU'xloi merkityksellisel­lä;
-syvaila, tosi kaasHnomalsclla si-
.säJlölla. Korkeatar,oiscnslvlstyk.scn r i ­kastuttama
venäläinen teatteri pala-,
si alkuperäiselle lähteilleen; kansan
luo
. .(Teatterin rinnalla .'iStui esiin nuori,
Vapauden kaipuu
on suuri Saksassa
lliomas Mannin,: Saksan tämän >
hetken suurimman eepikon teokset 11.- >
mr.slyvHt vieläkin kotimaan ulkopuor
lella, Emigranttikustannasllikc: Bcr;-.
man-Flschcr Tukholmassa on Jtnirl,;,
Julkaissut kaksi Thomas Mannin kir>
Joltelmaa, Joista toinen oYi hänen vii-, :
mc kesänä Pcn-kongressissa SVeitstsrj
.sä pitämänsä esitelmä Nictschcstä;.^
toinen poliittinen kirjoitus "SakiSa.jä ^
saksalaiset".
: Jälkimmäinen «n mtclcnkilntoinQn
tilitys saksalaisuudesta Ja sen nyky 1«
sen alennustilan syistä. Kirjoittaja
pitää saksalaisuudelle luontcenomaU-::i
scna, että kalkkeen siihen arvokkaa». ,
.sccn, minkä saksalaln<Jn kulttuuri on
luonut, on lavalliscsll llltjoiyt myöV' •
Vastakohtaisia seurauksia. Ja valal*^
sec ajatusläan vapaudcntuntccn ke­hittymisellä
. Lutherista lähtien. Lut- .'
ivcr oli vallanktimoukselUnen, vapaii-dcnsankarl.
mutta samalla konscrva-tllvi.
Joka taisteli sak-salalsla talon­poikia
vastaan, Icun nämä vaativat
vapautta myös Itseensä sovellettOr '
tak.sl. " '
TämU, että: vapaudenkaipuu Sak^,.
»a.s.sa aina on päättynyt sortoon Ja
Tiklvaltaan toisten vapautta vastaan
johtuu .slitä, sanoo Thomas Mann,
että Sak.afsa el ole koskaan ollut'
vallairkumousla. Jlaaskalaistcn kan-
.salllsuuskäsltys on .syntynyt suures­ta
vallankumouksesta. Ja. on sen-vuoksi.
vallankumouteclllnen Ja ya-paudcntuntccn
täyttämä käsite,
.gäk.sa ci ole koskaan kokenut vai- ;':
lankumousta, senvuoksl se el myös- .
kiiUn ole voinut saavuttaa slsSlstä
vapautta eikä myös mltäSn todel­lista
demokratiaa. Thomas Mann
haluaa sUs välttää: vallankumous on
vapauden Ja demokratian todellinen ,
edellytys.
Britannia joblavalla .
tilalla laivarakcn-n
uksen alalla
Lontoo- — Lloydsinmcrlvakuutus-yhlion
taholta ilmoitetaan, että lu-kuiinotumatta
Sakeaa, Japania Ja
Neuvo:aoliitloa, Britannian lalvate-lakollla
rakennetaan nykyään laivoja
e n e m m ä n kuin mls.sään toisessa
maassa. Vllmc joulukuissa oli ra-kent-
cilla olevien laivojen yhtelnca
lonnimaarä 3,982,357.
Eri m^Ksa on .seuraava määrä lal-voJH
rakenteilla: Raaskassa 295,389;
Ruol.slAsa 261,605; Hollannl--.sa 255.-
J»9; Taaskassa 134,685 Ja, Espanjassa
103,431 tonnia.
ITAIJALAINEN SÄVELTÄJÄ
KUOLI 755-VUOTIAANA
Lontoo. — Rooman radion tiedon
mukaan kuoli Italialainen säveltäjä
Ermanno 'Wölff-Ferrarl Venetsiassa'
a.skcltain 72 vuoden ikäisenä.
tuoreita vojmm täynnä oleva eloku­va.
Eisenstein. Pudovkln, Dovzhenko
ja Va.siljcvit levittivät luomukslssam- :
mc eteemme;: Venäjän 'dynaamisen,,
vaihtelevan hahmon. Tulevaisuutta
rnnastelien Jyrahtclivät ;^'Panssarllai-,
va Polcmkinin" tykit, A-ihollisia edes­tään
i)oispyyhkälstcn kiiti ohitsemme:
"T.shäpajcv", näimme miten vllslvuo-^
tlskau.sicn rakentelu alkoi Ja: maa
rriuuttui;. valkokanJtaalta alkoivat: pu­hua
maailmalle ennestään timtemat-tomat
ihmiset. , • *
Kl ITQS
Haluamme lausua kauniimmat kiitoksemme kaikille ystäville
jotka saapuivat kanssamme viettämään meidän haätllalsuuttamme.
Tahdomme myös kiittää kaikkia nlita henkilöitä jotka a\TJStlvat
häätilaisuutemme;onnlstUmisU sekä; myös niistä arvokkalsta^^te^
joista joita saimme vastaanottaa.
Säilyköön vhtavyytemme edelleenkin.
' ANNA-MAIJA JA AATU KOIVULA
L O C K E R B Y ONTARIO
m
^vte#:-
•M.mi m
:::p^
» 1
m.
m.
f
Mm
-ilS:^!
'M
"^^•^.^"r-v::! m
mm
':fe;
9