1927-08-03-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mä m. 1 1 mm Moskovan vaDaokonMiiismas^ossa Mjmm Kiri- L H. Moskovan vaHaiJramoasamaeossa käjnti on rotiri «lämys työväenlaok-kataisteliJaJle. Toukoknon 26 psiä oli meillÄ tilaisnns tatastaa siihen- Museon eri kerroksilla sijaitseviin lokoisiin avaroihin saleihin on sovitettu tärkeimmät tapahtumat Venäjän vaHacknmonsliikkeen historialta. Se on «rinomainen historiallinen tiedon ja tapahtumain aarreaitta. sitaatein senaikaisista lausunnoista j.n.e, Myoikia yleensä työväenluokan ja talonpoikaiston elämä kultakin ajalta on kuvin ja piirroksin havainnollisesti esitetty. Seuraa sitten työväen poliittisen tietoisuuden noasu. Käsitetään, että työväenluokan vapaÄuminen on sen itser.23 suoritettava. Ymmärretään ettei se tosin kyUä henkilökohtaisesti nh- Siellä näemme havainnollisesti esi- • rautava ja urhoollinen yksilöterrbri-tettyisä maaorjien kapinoita, ta-| taistelu ' itsevaltajärjestelmää vas-lonpoikain liikehtimisiä ja kapinoita \ taan, jota narodnikkilaiset vallanku-feodaaliherroja, maa-aatelia ja tsaa-I moukaelliset harjottivat, johda voit-reja vastaan. Näemme muistoja Ja | toon. Taistelun perusteeksi asete-todisteita, mitkä pahuvat selvää | taan joukkotaistelu, luokkataistelu, kieltä kapitalisTum synnystä ja sa-• Tämän taistelan kehitys käy selville moin proletariaatin synnystä ja j museon ainehistosta-taistelaan heräämisestä, *^ työväen laokkataistelun kehittymisestä itsenäiseksi, jolloin se irtaantuu pikkuporvarillisten intelligenttien johdon-alaisuudesta ja hylkää niiden tuloksettomat taistelutavat. Täten näemme havainnollisesti työväen luokkataistelun kehittymisen marxilaiseksi, näemme työväen lookkataiste-lan valtavan nousan vuodet ja 1905 vaBankumonsvaoden ja atä seuraavan taantnmuskauden ja — jäHeen-nousun. Sitten saamme nähdä imperialistisen teurastuksen raskaat vuodet ja lopuksi helmikuun vallan-komouksen. Nähdään tsaarin valtaistuimen murskaaminen, porvarillisen vallanknmouksen suorittamisen. Vihdoin näemme siitä eteenpäin kulkemisen, näemme lokakuun vallankumouksen, työväen diktatuurin toteutumisen ja Neuyostovallan luo-misen. Näitten tapahtumain yhteydessä on osoitetta ne johtavat poliittiset järjestöjä ja niiden historia, jotka vallankumoustaistelua johtivat. Kommunistisen pnolneeti historia. Joka samalla on proletaarisen vallankumousliikkeen voiton historia, on e-lävästi esitetty. Ei tietenkään yhdellä käynnillä tällaisessa valtaisassa laitoksessa voi saada kuin yleiskuvan nälstS historiallisista tapahtumista. Veisi kymmeniä tunteja jos haluaisi kaikkeen tutustua., Niin paljon on kultakin ajan kohdalta aineksia. K n - Idn historiallinen kaasi ja tapahtuma on esitetty niin, «ttä saa ehjän käsityksen sen syistä, sisäUöstä jä seuraamuksista. 2iurnlaisen historian tutkimusmetoodin mukaisesti on aina ajan kohdalta, jonka tapauksia Icuvataan, esitetty sen ajan t^ou-dellinen tilanne graafilllsissa tanlu-koissa, piirroksissa Ja numeroilla taustaksi, jotta nähdään ne taloudelliset tekijät. Jotka olivat vaikut-tajina. Mainitsen muutamia mieleen jääneitä seikkoja^ Jo ennen varsinaisin museosalei-hin astumista on pysähdyttävä mahtavien taulujen eteen, eteishalUiora. Ne kuvaavat Stenka Rasinin Johtamaa kasakkain Ja talonpoikain kapinaa. Eräässä taulussa nähdään miten Stenka veneessä seisten puhun joukoilleen kehoittaen taisteluun va-patidesta. lupina ei Johtanut voittoon, ee kukistetiin. Työväenluokkaa ei silloin vielä ollut Toinen taulu kuvaa Stenkan mestauksen. Erikoisen mielenkiintoisia ovat talonpoikain puista veistämät korkokuvat Stenka Rasinista. Seuraava historiallisesti merkittävä kapina on Pngatshevin johtama kapinaliike 18-vubsisadän toisella puoliskolla. Hallituksen sortamat kasakat, maaorjat ja äsken syntyneitten teollisuuslaitosten työläiset ottavat kapinaan osaa. Alussa oli kapinallisilla menestystä, mutta joutuivat sitten tappiolle. Myös dekabristien kapina kuvin ja kirjallisuudella osoitettu. Sen satavuotismuistokal on järjestetty erikoinen huone, jossa m.m. on näytteillä dekabristien kapinasta Neuvostovallan aikana toimitettu kirjallisuus, mikä käsittää useita kymmeniä niteitä. , Sitten .seuraa Venäjän proletariaatin esihistoria Narodnikkilaisuu-den historia. Marxilaisuuden ilmeneminen ja taistelu tätä narodnikki-lajsnutta vastaan. Narodnikkilaiset S.O- eräs osa sivistyneistöä laski vallankumousliikkeen perustaksi talonpoikaiston aliarvioiden työväenluokan merkityksen- Marxilaiset taas taistelun johdon kuuluvan proletariaatille. Joka Johtaa kaikkia vallankumouksellisia voimia ja niin myös talonpoikaistoa, joka liitossa proletariaatin kanssa vain voi asemaansa parantaa Ja vapauden saavuttaa. T&nän sitten -historia o-soittaakin oikeaksL \ Voidaan nähdä miten kapitalismin •kehxttyessi myös työväenluokka syntyy Ja miten se astuu luokkataisteluun. Itsenäisiä, työväenjärjestöjä tavataan Jo v. 1875, kunnes V«- | lista toimintaansa, najän sos.-dem puolue perustettiin 1898. MinskissäT' Työväenpuolueella on elettävänä monta vaikeata ajan kohtaa. .Sen 01»; taföteltava aatteel-| lista epäselvyyttä vastaan, 'tearismin 6Uv^^^ näiltä ajoilta kotoisin olevat Erikoisen nuelenkiintoista on seurata Leninin osuutta vallankumoustaistelussa. Hänen esiintymisensä alusta loppuun saakka on johdonmukaisesti marxilainen. Hänen o-suutensa ja johtajamerkityksensä käy selville puolueen historian esityksissä, puoluekokouksista y-m.. Vaoden 1905 vallankumoustapah-tumia kuvaavat salit ovat erikoisen kiintoisuuden kohteena. Erinomaisen elävästi kuvatauluissa - nähdään tammikuun veriaunnuntain tapahtumat. Työväen suuret Joukot eivät silloin vielä olleet luokkatietoisia. Tätä kuvaakin suuri taulu, jossa esitetään miten työväen valtaisat joukot jumalankuvia kantaen ja kei-sarihymniä laulaen menevät pappi Kaponin yllyttämänä "isä tsaarin" luo alamaisesti valittamaan vaivojaan. Mutta "isä tsaari" antaakin sotajoukoillensa käskyn ampua kansaa. Satoja kaatuneita jäi talvipalatsin torille. Kuin yhdellä iskulla selvisi muille joukoille luokkatietoisuus. ' A l k o i vallankumouksellinen nousu. Kaikkialla Venäjää yhteenottoja ja kahakoita työväen Ja hallituksen joukkojen välillä. V, 1905 otti lakkoliikkeeseen osaa 2,863,173 henkeä. Myöskin talonpoikaiskapinoita on eri puolilla maata. Ja kapinoita sotaväen keskuudessa. Lokakuussa 1905 on yleislakko. Useissa paikoin pitää valtaa käsissään työväen neuvostot (tältä ajalta onkin neuvostovallan valtiomuoto alkuaan). Monarkia oli pakoitettu perääntymään kun sen valta-asema horjahteli. Tsaari antoi lokakuussa manifestin Duuman kokoontumisesta. •' Porvaristo riemuitsi. Se lankesi tsaarin eteen ja nousi työvEkei .vastan. Työväki ei ollut tyytyväinen. Se asettua boikoteeraamaan duumaa, julistaa ja valmistaa aseellista kapinaa. -Kapinoita olikin eri puolilla maata. Niistä voimakkain oli Moskovan kapina joututcuulla. Bolshevikit olivat kapinan johdossa. 10 vuorokautta pitivät kapinalliset puoliaan. Vasta sitten kun hallituksen joukot saivat Pietarista apua saatiin kapinalliset kukistettoa. Tämä kaikki käy selville erinomaisen elävästi maalatuista tauluista,, ^.taulukoista ja piirustuksista. — Kerron, vielä toisessa kirjotuk-sessa havainnoistani tuossa mielenkiintoisessa museossa. Museon kirjotuksissa tapahtumain ajoilta sanotaan, että häviöstään huolimatta oli 1905 kapinalla suuri nrerkitys, sillä koko ' proletariaatti käsitti, että ilman aseellista taistelua ei voida kukistaa itsevaltiutta' Ja se käsitti, että ilman armeijaa, ilman talonpoikaiston tukea on voitto mahdoton. Kuvaavaa on miten menshevikit jo tähänkin kapinaan suhtautuivat. Ne voivottelivat Tässä ilmeni heidän opportunistinen pelkuruutensa. Niinpä on museossa siteerattuna Plehanovin sanat: "ei olisi pitänyt tarttua aseisiin". Mutta Lenin katsoi, etä kapina oli kiertämätön ja että tulevaisuudessa on uusi kapina edessä ja Lenin kehoitti puoluetta ja proletariaattia ottamaan oppia kapinan opetuksista. Venäjän vallankumoustapahtumta seuraa myös liikehtimiset Suomessakin. Museossa on aineistoa vuoden 1906 Viaporin kapinasta ja sen vaiheista. Suomalaisten jgunakaarti-laisten kuviakin on. Meillä oli tilaisuus nähdä myös grafton-kiväärejä. Tätä vuoden J 905 vallankumousvuotta seurasi taantumusvuodet Pysähdyin kaameaa kieltä puhuvan taulukon eteen. Siina graafillisesti osoitettiin hirsipuun kuvilla Ja numeroilla paljonko kumouksellisia oli vuosina 1907—1909 hirtetty. Muistiini Jäi yhteisnumerot Kuolemantuomioita näinä vuosina annettiin 5,08 Ja teloitettiin 2,073. Tästä taantumuksesta huolinaatta jatkoi työväenliike vallsr.kumouksel- Puolue oli jo tottunut maanalaiseen, salaiseen työhön ja sitä työtä nyt Jatkettiin Ja tehostettiin. - Varsin kiintoisat nähtävyydet o- MjösTda ulkomailta käsin tuotiin täzstii&a salaista kirjallisuutta ja lehtiä. Tärkein oli Leninin toimittama "r^kra" (Kipinä) lehtL Myöskin oppaittea taholta mainittiin menshevikkien ja bolshevikkien välisestä taistelusta. Kun olen aikaisemmin jozikunverran Venäjän työväenliikkeen historiaan tutustunut, niin nyt paremmin schrisi se luokkataistelusta luoparunskanta, jota silloin menshevikit ajoivat ja myös entistä selvemmäksi käy se vastavallankamöBksellinen osa, jota ne menshevikit (Dan y.m.) suorittavat . Menshevikkejä kutsuttiin silloin "likvidaattoreiksi". Se tarkoittaa, etä ne tahtoivat saada työväen toimimaan vain julkisesti ja hylkäämään itsenäisen toiminnan ja kulkemaan porvariston hännissä. Ne kieltäytyivät kaikesta vallankumouksellisesta toiminnasta. Työväenluokka ei kuitenkaan heidän tahtoaan seurannut —- se käy selville museon rikkaasta aineistosta — vaan kuUd bolshevikkien osoittamaa vallankumouksellista taistelun-tietä. Toiminnassa käytettiin kaikkia . mahdollisia keinoja julkisia ja salaisia. Puolueessa lopullisesti voitti Leninin johtama bolshevikkien suunta. Menshevikit lähtivät puolueesta. Seuraa sitten uudelleen työväenliikkeen nousu. Siihen ponnahduslautana on v. 1912 kuuluisa Siperian Ljenan kaivosalueen lakossa olevien työläisten ampuminen. ; Museossa kuvaa tätä tapahtumaa maar laus, jossa esitetään miten sotilaat ampuivat työläisjoukkoon, joka a-seettomana tulee vaatimaan edustajiensa vapauttamista. Jotka kaivosten johto oli vangituttanut. 250 työläistä ammuttiin. Jälleen kautta Venäjän alkoi voimakas lakkomyrsky. Se sai virikettä kun tapahtuman johdosta sisäministeri duumassa rohkeasti lausui: "Niinkuin on ollut, niin tulee aina olemaan." (Miten historia tätä nyt pilkkaa.) Työväenluokka vastasi tähän valtavilla mielen osotnksilla ja lakoilla. Lakkotaulukko vuodelta 1912 osoittaa, että laldfoihin otti osaa 850,- 000 henkeä. Työväenliikkeen julkinen toiminta myös nousee. V. 1912 alkaa "Pravda"-lehti ilmestyä. Paljon puhuva on taulukko Joka o-scrittäa, miten yli 2,000 lehtikerhov oli työläisistä muodostunut. Jotka levittivät ja keräsivät lehdelle varoja. Menshevikit^ jotka myös koettivat toimintaa. järjestää, niinheillä oli vain mitätön vaikutus työväen-joukkpihin. Heillä oli vähäistä kannatusta pikkuporvarillisteh ainesten keskuudessa. Syttyi sitten, sota. Havainnollisesti taulukoilla osoitetaan imperia-listiv^ tojen ryhmitys sodassa, so-tamäärärahat ja armeijat. Myös^käy selville museon aineistosta miten länsimaiset "sosialistit" suhtautuivat sotaan. Miten-ne o-sottautuivat imperialistien rengeiksi ajamaan työläisiä teuraiksi kapitalistisen militarismin alttarille. Syvän vaikutuksen tekee se kun saa tietää, että Lenin ja bolshevikit selvästi ja päättävästi asettuivat sotaa vastaan, paljastivat sen imperialistisen luonteen ja heittivät tunuslauseen: "imperialistinen sota on muutettava kansalaissodaksi." Tämän mukaisesti työskentelevät sitten bolshevikit. Kun länsimaiset sosialistit äänestivät sotamäärära-hojen puolesta äänestivät bolshevikit niitä vastaan.Ja julistivat avoimesti; työväenluokalle vallankumouksellisen luokkataistelunkäymisen välttämättömj^tä. Duumassa olevat bolshevikit karkoitettiin Siperiaan. Tämä on havainnollistettu kuvilla. Sota- kurjistutti työväenluokan a-seman. Se I^vi tyytymättömäksi. Laajoja työtaisteluita. Lakkoihin otti osaa vuosina 1914—-16 2,828,- ON TODETTU ETTÄ USEIMMAT SUOMAL. MATKUSTAVAT RUOTSIN AÄffiRKAN LINJALLA Tähän heillä on monta pätevää syytä! Näin tekemällä he menettelevät viisaasti! Miäkätähden? Suomalaiset tietävät että mm mm ra ON SUORA JA MUKAVA T I E - SUOMEEN tai SUOMESTA AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ Ei minkäänlaisia viivytyksiä Atlannin ja Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa Jos aiotte matku:;taa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystäviänne Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti'jos käytätte hyväksenne RUOTSIN AMERIKAN LINJAN tarjoamaa erinomaista palvelusta ja nopeata kuljetusta. KAIKKI N^'SY-\IKAISEN VALTAMERIMATKUSTUKSEN ML^VLTTDET RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoilla vallitsee mitä suurin puhtaus ja ruokajäcjestys on soviteltu tyydyttämään suomalaisten makua. Käyttäkää aina RUOTSIN A3IEEIKAN LINJAA ja olkaa vakuu-" tetnt luotettavasta palveluksesta ja tunnetusta mukavuudesta. Siänaölllnen Ujkeane Vaoden ympäri Halif&xiia ItäSspäin Ne-ar Yorkista sekä talvien myöskin HaIxfaxista KOLMANNEN LUOKAN ALIMMAT HINNAT: SUOMEEN §110.50 ^SUOMESTA $122.00 EDESTAKAINEN PILETTI $186.00 (Canadan vero $5.00 lisää) LAIVOJEN KULKUVUOROT NEW YORKISTA: DROTTNINGHOLM .... ,„.. elok. 20 pmä STOCKHOLM syysk. 1 pmä oRIPSHOLM syysk. 10 pmä GRIPSHOLM lokak. 8 pmä DROTTNINGHOLM loka. 22 p. STOCKHOLai marrask. 3 pnä GRIPSHOLM marrask. 9 pmä DROTTMINGHOLM marrask. 26 pmä „.... .. Halifaxista 27 pmä JROTTNINGHOLM syysk. 24 p:nä STqCKHpLM lokak. 1 pmä Saapukaa MONTREALIIN noin pari, kolme päivää ennen laivan lähtöpäivää ja ilmoittakaa kirjeellisesti MONTREALIN KONTTORIIN osoitteella: SWEDISH AMERICAN LINE, 1410 STANLEY ST., MONTREAL, QUE., maloin ja millä junalla saavutte, niin Linjan suomalaiset edustajat ovat vastassa asemalla ja auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta kaikissa matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saamisessa J. n. e. Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista ky^rmyksistä icääntykää lähinunän aslamiehemme puoleen tahi kirjoittakaa suoraan: SWEDISH AMERICAN LINE 1410 STANLEY STREET, MONTREAL, QUE. J. V. KANNASTO. BOX 69. SUDBURY, ONT. Ostakaa parhaimmat Ruotsalaiset viikatteet BÄNKO LAATUA Ovat taattuja leikkausterän kestävyydestä terävänä, täydellisesti taattuja tehtaan tekovijoHta. Ovat SCYTHES No. 5 SIDtlJDi MORA MALLI Leveä leäiuuterä ja tukeva seSä..Katkaisee alempaa kun tavalliset viikatteet f - S C T T H E S ' : -- Tätä mainiota Suomen luokkasota suur-romaania on vielä V a pauden kirjakaupassa. Rientäkää tilaanoaan. Hinta, sid- ?1.5Ö ja nid. $1.00. Tehkää tilaukset osotteella VAPAUS, Box 69, Sndbury, Ont i* i No. 11 — DUTCHMAN MALU Ruohon ja rikkaruohon katkaisua varten. Varustettu tukevallat selällä joka kestää raskasta työtä. "HANKO" viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräksestä, kaksi pehmeää Ja keskellä kova, J o r ^ voi teroittaa kun partaveitsen. ^ "BANKO" viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet Mark-kinoiOa on jäljennöksiä, jtften olkaa ostaessann^ huolellisia saadaksenne kutiluisia Banko viikatteita. Ostakaa kauppiaaltanne taikka kirjoittakaa asiamiehelle Ca-nadaa varten. S A N D V I K 20 sr iVtCMOLAS ST- MONTKEAL f=>. Q. J U O K A A Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.m. hyviksi tunnettuja pehmeitä Juomia^ Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. ORANGE SMASH BOTTLING WORKS Box 1749, 61 Birch S t , N . , Timmins, Önt—Telef 646 J.—K. A. MerikaUio vainoai sortoa j.n-e. v - TänaS. kaikki museoissa osoitetaan valokuvilla alloin toiminneista hen- Idlöxstä, suorin kirjaimin maalatuin salsuset pienet Iräsildrjapainot Ja painotuotteet lentolehtiset j.n.e. Sadointuhansin kappalein salaista kirjallisautta oli levitetty. 681 henkeä. Tsaarihallitus oli heikko. Se ei kyennyt käymään sotaa. Talonpojissa ja työläisissä kohosi tyytymättömyys kukkuroilleen. Purkautui helmikuun vallankumous. On vallan mahdoton yhden käynnin perusteella kuvata kaikkea sitä rikasta aineistoa mitä on vuodelta 1917. On väliaikaisen hallituksen toimista kuvia. Sen julistuksia y.in. y.m.. On kuvia rintamilta. Sotilaitten karkaamisia y.m. On bols-hsvikien toiminnasta paljon aineistoa, julistuksia, lausuntoja kuvia y.m. Lokakuun päiviltä, jolloin bolshevikkien johdolla proletariaatti kukisti lahonneen" porvarivallan j a ' toteutti proletariaatin diktatuurin ja alkoi kansainvälisen proletaarises vallankumouksen. Kuin elävinä tapahtumain sarjana kulkevat tapahtumat silmien ohi, kulkiessa läpi tämän vallankumous-museon. Nämä tapahtumat selvästi osoittavat, miten bolshevikkien kulkema taisteluntie on ollut ainoa oikea. Se on tuottanut tuloksia. Kun lopuksi. alakerroksessa on hämärä vankikoppi sisustuksineen y.m. vanMlakidutusta osoittavia kojeita Ja'Välineitä, niin ajatus kulkee dnne, missä edelleen on työtätekevien osana samanlainen kohtalo, mitä täällä työväenvallan mailla saamme museoissa katsella. Yläkerrassa olimme jo saaneet nähdä kuvia maaorjien rääkkäyksistä, talonpoikain pieksämisistä j.n.e. Ne palauttivat mieleen torppäriolot, Santarmio-saston nähtävyydet palauttivat mieleen sen "nuoremman veljen" Suomen ohranan, jfiipä siis ihme jos vankilaosastoa koskeva osastokin saa ajatukset siirtymään Tammisaaren tanhuville, missä sadat toverimme ovat kantaneet valkoisten väke-vöittämiä tsaristikomennon jätteitä, kahleita. Näkemämme kuitenkin osoittaa, että noilla ei ole voitu proletaarisen vallankumouksen voittokulkua ehkäistä. Vallankumous on voittanut. Varsinkin kansainvälistä vallankumousta koskevat osastot osoittavat miten proletaarinen vallankumous vyöryy voittoisana. maasta maahan. Vallankumous ei ole kuollut Sen ainekset kjrpsyvät kaikkialla. Mieli tekisi katsella enemmän tätä mielenkiintoista historiallista ai'- nehistoa. Mieli tekisi palata sinne täydentämään pikapäin tehtyjä havaintoja. ERÄS AMERIKALAINEN ARVOSTELU BRITTILÄISESTÄ IMPERIUMISTA Brittiläinen maailmanvalta on toi-senlaatuinen kairi Joku muu hallitus ennen sitä. Se ei vain käsitä Vt, maapallon pinta-alasta, vaan ss poliittisella vallallaan hallitsee lisäksi \7rtta valtamerta- 17/20 maapallomme pinta-alasta pitää anglosak-silainen silmällä. Se tosiseikka, että brittiläinen "valta ulottaa Eallitsi-jakätensä näin suureen osaan maapalloa, osoittaa selvästi, miten brittiläinen imperiumi sortaa kaikkia muita kansoja, piirittäett heidän oikeuksiaan ja kehitjpsmahdollisuuk-siaan niin maitse kuin meriisekin.— Edellytykset sotaisiin selkkauksiin muiden valtojen välOlä eivät ole niin paljon brittiläisten alusmaiden suunnattomassa koossa kuin niiden maantieteellisessä asemassa. Brittiläinen maailnoarivalta ei ole maan^ tieteellisesti eristetty valtakunta, ka ten Venäjä, mikä käsittää yhtenäiseen osan maapalloa. Anglosaksien imperiumi sulkee sisäänsä koko maapallomme. Ja kaikki muut valtiot ovat kuin sirotellut sen sisään. Ei yksikään voi seurata luonnollista aluelaajenemistaan Joutumatta ennenpitkää törmäämään yhteen brittiläisen valtion kanssa.— Toiselta puolen ei Knglanti voi laajentaa aineitaan tnnkeatamatta toisten valtioiden maalle Ja aten loukkaanmtta niiden oikeuksia. Tämä sodanaihe on jatkuva niin kauan kuin on olemassa tasavSkisyyttä brittiläisen imperiumin ja sen naa^ purivaltioiäen sotilasvoimien välillä.:— \ Nykyistä brittiläistä valtaa ei voida ylläpitää ehkäisemättä miiiden maiden alueellista Ja poliittista ke^.. hitystä —- olosujide, minkä täytyiy johtaa sotaan — yhteen isotaan, jos imperiumi kukistuu, kokonaiseen sarjaan sotia, jos se taasen voittaa." ^ » . i_ '' ==. R. W. Demorest Maamittari — Vaori-RuiDoSri Huron Ohambers, SUDBURY, ONT. Suomalaiset voivat Jättää tilaukset mittauksista, kartoista y.m. minulle. R. W. DEMOREST. Sudbury, Ont MATKAIUJMOn Siistejä huoneita saatavacA. EMU. JOHNSON * 62 Edmond Laa« SUDBUBt, ONTAitJ L&h«IIi a N. R, asemsa Peter ja Richmond Sts. kulmassa TORONTO. Eäydessäiuie En^lehärtissa tulkaa C H. I M and^^ kauppaao | Meillä on Mydellinen varasto ruokatavaraa, lihaa, y.m. Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreifca Yeast Gakeja. Kaademummaa. PERUNAJAUHOJA. SOKERIA, LARDIA Y . M. Jack Seppälän Sauna Avoinna 4 kertaa viikoua: TlistaiiuC keskiriackona, perjantaina ja - Inuantaina kello 1 j.p.p. kello I2:ta yöUS. Spnice St — PuheUn 1107 — Sudbnry, Ont Lähellä Vapauden konttoria. Telefooni SS2 HAMMASLÄÄKÄRI TM Wood Bank af Nova ScotU Bldff. Täyttö-, pääiyatyiP- Ja kultatyäti tehdään sekä tdosvetämistä. Konttori pxih«lin 190 . ^ Asunto puheUn 1139. Sudbory ——- Oalarie. sm BOTTliG VORKS K. V. NURMI, omUtaja Box 1028 — Sudbury, Ont - — Phone 946 1 VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ. \ Tohtori MD., L.M.C.C., M.aP. & S. KIRUR8I JA SPECIALISTI SUKUPUOLITAUDEISSA: Konttori 12-14 Ross BBL, Sm^son ja VKtoria katnjefl kalmana , Puhdin 2077 S. Koton 2077 K. FORT WILLIAM, ONT. I NORIHERN COÄL & WeOD CO, | KOVAA JA PEHMEÄÄ KOLIA — KOKSIA — KOVAA JA PEHMEÄÄ PUUTA I 202 Mackey Bldg. — Puhelm 744, Sudbury. f VARASTOPAIKKA — - LORNE STREET —— PUHELIN 86. AL60MA STEAM BATH AND~ BOTTLING WORKS 146 Algoma St, SouÖi. — Port Arthur, Ont - Saosit^laan HÖYRY-, SUIHKU-, AMME. J A HÖYRYKAAPPIKYLPYJÄ A«ki joka arkuÄCTi kelU» 1—12 ySÖ* VirTottujoomatflaakset lihetetaSn kotim Öattae»» PUHEUN 2400 N . LABER6E LUMBER COMPANY Täydellinen varasto rakennustarpeita Raokaa i» K « h ~ , - C A N A D I A N C A F E^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 3, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-08-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270803 |
Description
Title | 1927-08-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | mä m. 1 1 mm Moskovan vaDaokonMiiismas^ossa Mjmm Kiri- L H. Moskovan vaHaiJramoasamaeossa käjnti on rotiri «lämys työväenlaok-kataisteliJaJle. Toukoknon 26 psiä oli meillÄ tilaisnns tatastaa siihen- Museon eri kerroksilla sijaitseviin lokoisiin avaroihin saleihin on sovitettu tärkeimmät tapahtumat Venäjän vaHacknmonsliikkeen historialta. Se on «rinomainen historiallinen tiedon ja tapahtumain aarreaitta. sitaatein senaikaisista lausunnoista j.n.e, Myoikia yleensä työväenluokan ja talonpoikaiston elämä kultakin ajalta on kuvin ja piirroksin havainnollisesti esitetty. Seuraa sitten työväen poliittisen tietoisuuden noasu. Käsitetään, että työväenluokan vapaÄuminen on sen itser.23 suoritettava. Ymmärretään ettei se tosin kyUä henkilökohtaisesti nh- Siellä näemme havainnollisesti esi- • rautava ja urhoollinen yksilöterrbri-tettyisä maaorjien kapinoita, ta-| taistelu ' itsevaltajärjestelmää vas-lonpoikain liikehtimisiä ja kapinoita \ taan, jota narodnikkilaiset vallanku-feodaaliherroja, maa-aatelia ja tsaa-I moukaelliset harjottivat, johda voit-reja vastaan. Näemme muistoja Ja | toon. Taistelun perusteeksi asete-todisteita, mitkä pahuvat selvää | taan joukkotaistelu, luokkataistelu, kieltä kapitalisTum synnystä ja sa-• Tämän taistelan kehitys käy selville moin proletariaatin synnystä ja j museon ainehistosta-taistelaan heräämisestä, *^ työväen laokkataistelun kehittymisestä itsenäiseksi, jolloin se irtaantuu pikkuporvarillisten intelligenttien johdon-alaisuudesta ja hylkää niiden tuloksettomat taistelutavat. Täten näemme havainnollisesti työväen luokkataistelun kehittymisen marxilaiseksi, näemme työväen lookkataiste-lan valtavan nousan vuodet ja 1905 vaBankumonsvaoden ja atä seuraavan taantnmuskauden ja — jäHeen-nousun. Sitten saamme nähdä imperialistisen teurastuksen raskaat vuodet ja lopuksi helmikuun vallan-komouksen. Nähdään tsaarin valtaistuimen murskaaminen, porvarillisen vallanknmouksen suorittamisen. Vihdoin näemme siitä eteenpäin kulkemisen, näemme lokakuun vallankumouksen, työväen diktatuurin toteutumisen ja Neuyostovallan luo-misen. Näitten tapahtumain yhteydessä on osoitetta ne johtavat poliittiset järjestöjä ja niiden historia, jotka vallankumoustaistelua johtivat. Kommunistisen pnolneeti historia. Joka samalla on proletaarisen vallankumousliikkeen voiton historia, on e-lävästi esitetty. Ei tietenkään yhdellä käynnillä tällaisessa valtaisassa laitoksessa voi saada kuin yleiskuvan nälstS historiallisista tapahtumista. Veisi kymmeniä tunteja jos haluaisi kaikkeen tutustua., Niin paljon on kultakin ajan kohdalta aineksia. K n - Idn historiallinen kaasi ja tapahtuma on esitetty niin, «ttä saa ehjän käsityksen sen syistä, sisäUöstä jä seuraamuksista. 2iurnlaisen historian tutkimusmetoodin mukaisesti on aina ajan kohdalta, jonka tapauksia Icuvataan, esitetty sen ajan t^ou-dellinen tilanne graafilllsissa tanlu-koissa, piirroksissa Ja numeroilla taustaksi, jotta nähdään ne taloudelliset tekijät. Jotka olivat vaikut-tajina. Mainitsen muutamia mieleen jääneitä seikkoja^ Jo ennen varsinaisin museosalei-hin astumista on pysähdyttävä mahtavien taulujen eteen, eteishalUiora. Ne kuvaavat Stenka Rasinin Johtamaa kasakkain Ja talonpoikain kapinaa. Eräässä taulussa nähdään miten Stenka veneessä seisten puhun joukoilleen kehoittaen taisteluun va-patidesta. lupina ei Johtanut voittoon, ee kukistetiin. Työväenluokkaa ei silloin vielä ollut Toinen taulu kuvaa Stenkan mestauksen. Erikoisen mielenkiintoisia ovat talonpoikain puista veistämät korkokuvat Stenka Rasinista. Seuraava historiallisesti merkittävä kapina on Pngatshevin johtama kapinaliike 18-vubsisadän toisella puoliskolla. Hallituksen sortamat kasakat, maaorjat ja äsken syntyneitten teollisuuslaitosten työläiset ottavat kapinaan osaa. Alussa oli kapinallisilla menestystä, mutta joutuivat sitten tappiolle. Myös dekabristien kapina kuvin ja kirjallisuudella osoitettu. Sen satavuotismuistokal on järjestetty erikoinen huone, jossa m.m. on näytteillä dekabristien kapinasta Neuvostovallan aikana toimitettu kirjallisuus, mikä käsittää useita kymmeniä niteitä. , Sitten .seuraa Venäjän proletariaatin esihistoria Narodnikkilaisuu-den historia. Marxilaisuuden ilmeneminen ja taistelu tätä narodnikki-lajsnutta vastaan. Narodnikkilaiset S.O- eräs osa sivistyneistöä laski vallankumousliikkeen perustaksi talonpoikaiston aliarvioiden työväenluokan merkityksen- Marxilaiset taas taistelun johdon kuuluvan proletariaatille. Joka Johtaa kaikkia vallankumouksellisia voimia ja niin myös talonpoikaistoa, joka liitossa proletariaatin kanssa vain voi asemaansa parantaa Ja vapauden saavuttaa. T&nän sitten -historia o-soittaakin oikeaksL \ Voidaan nähdä miten kapitalismin •kehxttyessi myös työväenluokka syntyy Ja miten se astuu luokkataisteluun. Itsenäisiä, työväenjärjestöjä tavataan Jo v. 1875, kunnes V«- | lista toimintaansa, najän sos.-dem puolue perustettiin 1898. MinskissäT' Työväenpuolueella on elettävänä monta vaikeata ajan kohtaa. .Sen 01»; taföteltava aatteel-| lista epäselvyyttä vastaan, 'tearismin 6Uv^^^ näiltä ajoilta kotoisin olevat Erikoisen nuelenkiintoista on seurata Leninin osuutta vallankumoustaistelussa. Hänen esiintymisensä alusta loppuun saakka on johdonmukaisesti marxilainen. Hänen o-suutensa ja johtajamerkityksensä käy selville puolueen historian esityksissä, puoluekokouksista y-m.. Vaoden 1905 vallankumoustapah-tumia kuvaavat salit ovat erikoisen kiintoisuuden kohteena. Erinomaisen elävästi kuvatauluissa - nähdään tammikuun veriaunnuntain tapahtumat. Työväen suuret Joukot eivät silloin vielä olleet luokkatietoisia. Tätä kuvaakin suuri taulu, jossa esitetään miten työväen valtaisat joukot jumalankuvia kantaen ja kei-sarihymniä laulaen menevät pappi Kaponin yllyttämänä "isä tsaarin" luo alamaisesti valittamaan vaivojaan. Mutta "isä tsaari" antaakin sotajoukoillensa käskyn ampua kansaa. Satoja kaatuneita jäi talvipalatsin torille. Kuin yhdellä iskulla selvisi muille joukoille luokkatietoisuus. ' A l k o i vallankumouksellinen nousu. Kaikkialla Venäjää yhteenottoja ja kahakoita työväen Ja hallituksen joukkojen välillä. V, 1905 otti lakkoliikkeeseen osaa 2,863,173 henkeä. Myöskin talonpoikaiskapinoita on eri puolilla maata. Ja kapinoita sotaväen keskuudessa. Lokakuussa 1905 on yleislakko. Useissa paikoin pitää valtaa käsissään työväen neuvostot (tältä ajalta onkin neuvostovallan valtiomuoto alkuaan). Monarkia oli pakoitettu perääntymään kun sen valta-asema horjahteli. Tsaari antoi lokakuussa manifestin Duuman kokoontumisesta. •' Porvaristo riemuitsi. Se lankesi tsaarin eteen ja nousi työvEkei .vastan. Työväki ei ollut tyytyväinen. Se asettua boikoteeraamaan duumaa, julistaa ja valmistaa aseellista kapinaa. -Kapinoita olikin eri puolilla maata. Niistä voimakkain oli Moskovan kapina joututcuulla. Bolshevikit olivat kapinan johdossa. 10 vuorokautta pitivät kapinalliset puoliaan. Vasta sitten kun hallituksen joukot saivat Pietarista apua saatiin kapinalliset kukistettoa. Tämä kaikki käy selville erinomaisen elävästi maalatuista tauluista,, ^.taulukoista ja piirustuksista. — Kerron, vielä toisessa kirjotuk-sessa havainnoistani tuossa mielenkiintoisessa museossa. Museon kirjotuksissa tapahtumain ajoilta sanotaan, että häviöstään huolimatta oli 1905 kapinalla suuri nrerkitys, sillä koko ' proletariaatti käsitti, että ilman aseellista taistelua ei voida kukistaa itsevaltiutta' Ja se käsitti, että ilman armeijaa, ilman talonpoikaiston tukea on voitto mahdoton. Kuvaavaa on miten menshevikit jo tähänkin kapinaan suhtautuivat. Ne voivottelivat Tässä ilmeni heidän opportunistinen pelkuruutensa. Niinpä on museossa siteerattuna Plehanovin sanat: "ei olisi pitänyt tarttua aseisiin". Mutta Lenin katsoi, etä kapina oli kiertämätön ja että tulevaisuudessa on uusi kapina edessä ja Lenin kehoitti puoluetta ja proletariaattia ottamaan oppia kapinan opetuksista. Venäjän vallankumoustapahtumta seuraa myös liikehtimiset Suomessakin. Museossa on aineistoa vuoden 1906 Viaporin kapinasta ja sen vaiheista. Suomalaisten jgunakaarti-laisten kuviakin on. Meillä oli tilaisuus nähdä myös grafton-kiväärejä. Tätä vuoden J 905 vallankumousvuotta seurasi taantumusvuodet Pysähdyin kaameaa kieltä puhuvan taulukon eteen. Siina graafillisesti osoitettiin hirsipuun kuvilla Ja numeroilla paljonko kumouksellisia oli vuosina 1907—1909 hirtetty. Muistiini Jäi yhteisnumerot Kuolemantuomioita näinä vuosina annettiin 5,08 Ja teloitettiin 2,073. Tästä taantumuksesta huolinaatta jatkoi työväenliike vallsr.kumouksel- Puolue oli jo tottunut maanalaiseen, salaiseen työhön ja sitä työtä nyt Jatkettiin Ja tehostettiin. - Varsin kiintoisat nähtävyydet o- MjösTda ulkomailta käsin tuotiin täzstii&a salaista kirjallisuutta ja lehtiä. Tärkein oli Leninin toimittama "r^kra" (Kipinä) lehtL Myöskin oppaittea taholta mainittiin menshevikkien ja bolshevikkien välisestä taistelusta. Kun olen aikaisemmin jozikunverran Venäjän työväenliikkeen historiaan tutustunut, niin nyt paremmin schrisi se luokkataistelusta luoparunskanta, jota silloin menshevikit ajoivat ja myös entistä selvemmäksi käy se vastavallankamöBksellinen osa, jota ne menshevikit (Dan y.m.) suorittavat . Menshevikkejä kutsuttiin silloin "likvidaattoreiksi". Se tarkoittaa, etä ne tahtoivat saada työväen toimimaan vain julkisesti ja hylkäämään itsenäisen toiminnan ja kulkemaan porvariston hännissä. Ne kieltäytyivät kaikesta vallankumouksellisesta toiminnasta. Työväenluokka ei kuitenkaan heidän tahtoaan seurannut —- se käy selville museon rikkaasta aineistosta — vaan kuUd bolshevikkien osoittamaa vallankumouksellista taistelun-tietä. Toiminnassa käytettiin kaikkia . mahdollisia keinoja julkisia ja salaisia. Puolueessa lopullisesti voitti Leninin johtama bolshevikkien suunta. Menshevikit lähtivät puolueesta. Seuraa sitten uudelleen työväenliikkeen nousu. Siihen ponnahduslautana on v. 1912 kuuluisa Siperian Ljenan kaivosalueen lakossa olevien työläisten ampuminen. ; Museossa kuvaa tätä tapahtumaa maar laus, jossa esitetään miten sotilaat ampuivat työläisjoukkoon, joka a-seettomana tulee vaatimaan edustajiensa vapauttamista. Jotka kaivosten johto oli vangituttanut. 250 työläistä ammuttiin. Jälleen kautta Venäjän alkoi voimakas lakkomyrsky. Se sai virikettä kun tapahtuman johdosta sisäministeri duumassa rohkeasti lausui: "Niinkuin on ollut, niin tulee aina olemaan." (Miten historia tätä nyt pilkkaa.) Työväenluokka vastasi tähän valtavilla mielen osotnksilla ja lakoilla. Lakkotaulukko vuodelta 1912 osoittaa, että laldfoihin otti osaa 850,- 000 henkeä. Työväenliikkeen julkinen toiminta myös nousee. V. 1912 alkaa "Pravda"-lehti ilmestyä. Paljon puhuva on taulukko Joka o-scrittäa, miten yli 2,000 lehtikerhov oli työläisistä muodostunut. Jotka levittivät ja keräsivät lehdelle varoja. Menshevikit^ jotka myös koettivat toimintaa. järjestää, niinheillä oli vain mitätön vaikutus työväen-joukkpihin. Heillä oli vähäistä kannatusta pikkuporvarillisteh ainesten keskuudessa. Syttyi sitten, sota. Havainnollisesti taulukoilla osoitetaan imperia-listiv^ tojen ryhmitys sodassa, so-tamäärärahat ja armeijat. Myös^käy selville museon aineistosta miten länsimaiset "sosialistit" suhtautuivat sotaan. Miten-ne o-sottautuivat imperialistien rengeiksi ajamaan työläisiä teuraiksi kapitalistisen militarismin alttarille. Syvän vaikutuksen tekee se kun saa tietää, että Lenin ja bolshevikit selvästi ja päättävästi asettuivat sotaa vastaan, paljastivat sen imperialistisen luonteen ja heittivät tunuslauseen: "imperialistinen sota on muutettava kansalaissodaksi." Tämän mukaisesti työskentelevät sitten bolshevikit. Kun länsimaiset sosialistit äänestivät sotamäärära-hojen puolesta äänestivät bolshevikit niitä vastaan.Ja julistivat avoimesti; työväenluokalle vallankumouksellisen luokkataistelunkäymisen välttämättömj^tä. Duumassa olevat bolshevikit karkoitettiin Siperiaan. Tämä on havainnollistettu kuvilla. Sota- kurjistutti työväenluokan a-seman. Se I^vi tyytymättömäksi. Laajoja työtaisteluita. Lakkoihin otti osaa vuosina 1914—-16 2,828,- ON TODETTU ETTÄ USEIMMAT SUOMAL. MATKUSTAVAT RUOTSIN AÄffiRKAN LINJALLA Tähän heillä on monta pätevää syytä! Näin tekemällä he menettelevät viisaasti! Miäkätähden? Suomalaiset tietävät että mm mm ra ON SUORA JA MUKAVA T I E - SUOMEEN tai SUOMESTA AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ Ei minkäänlaisia viivytyksiä Atlannin ja Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa Jos aiotte matku:;taa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystäviänne Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti'jos käytätte hyväksenne RUOTSIN AMERIKAN LINJAN tarjoamaa erinomaista palvelusta ja nopeata kuljetusta. KAIKKI N^'SY-\IKAISEN VALTAMERIMATKUSTUKSEN ML^VLTTDET RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoilla vallitsee mitä suurin puhtaus ja ruokajäcjestys on soviteltu tyydyttämään suomalaisten makua. Käyttäkää aina RUOTSIN A3IEEIKAN LINJAA ja olkaa vakuu-" tetnt luotettavasta palveluksesta ja tunnetusta mukavuudesta. Siänaölllnen Ujkeane Vaoden ympäri Halif&xiia ItäSspäin Ne-ar Yorkista sekä talvien myöskin HaIxfaxista KOLMANNEN LUOKAN ALIMMAT HINNAT: SUOMEEN §110.50 ^SUOMESTA $122.00 EDESTAKAINEN PILETTI $186.00 (Canadan vero $5.00 lisää) LAIVOJEN KULKUVUOROT NEW YORKISTA: DROTTNINGHOLM .... ,„.. elok. 20 pmä STOCKHOLM syysk. 1 pmä oRIPSHOLM syysk. 10 pmä GRIPSHOLM lokak. 8 pmä DROTTNINGHOLM loka. 22 p. STOCKHOLai marrask. 3 pnä GRIPSHOLM marrask. 9 pmä DROTTMINGHOLM marrask. 26 pmä „.... .. Halifaxista 27 pmä JROTTNINGHOLM syysk. 24 p:nä STqCKHpLM lokak. 1 pmä Saapukaa MONTREALIIN noin pari, kolme päivää ennen laivan lähtöpäivää ja ilmoittakaa kirjeellisesti MONTREALIN KONTTORIIN osoitteella: SWEDISH AMERICAN LINE, 1410 STANLEY ST., MONTREAL, QUE., maloin ja millä junalla saavutte, niin Linjan suomalaiset edustajat ovat vastassa asemalla ja auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta kaikissa matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saamisessa J. n. e. Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista ky^rmyksistä icääntykää lähinunän aslamiehemme puoleen tahi kirjoittakaa suoraan: SWEDISH AMERICAN LINE 1410 STANLEY STREET, MONTREAL, QUE. J. V. KANNASTO. BOX 69. SUDBURY, ONT. Ostakaa parhaimmat Ruotsalaiset viikatteet BÄNKO LAATUA Ovat taattuja leikkausterän kestävyydestä terävänä, täydellisesti taattuja tehtaan tekovijoHta. Ovat SCYTHES No. 5 SIDtlJDi MORA MALLI Leveä leäiuuterä ja tukeva seSä..Katkaisee alempaa kun tavalliset viikatteet f - S C T T H E S ' : -- Tätä mainiota Suomen luokkasota suur-romaania on vielä V a pauden kirjakaupassa. Rientäkää tilaanoaan. Hinta, sid- ?1.5Ö ja nid. $1.00. Tehkää tilaukset osotteella VAPAUS, Box 69, Sndbury, Ont i* i No. 11 — DUTCHMAN MALU Ruohon ja rikkaruohon katkaisua varten. Varustettu tukevallat selällä joka kestää raskasta työtä. "HANKO" viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräksestä, kaksi pehmeää Ja keskellä kova, J o r ^ voi teroittaa kun partaveitsen. ^ "BANKO" viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet Mark-kinoiOa on jäljennöksiä, jtften olkaa ostaessann^ huolellisia saadaksenne kutiluisia Banko viikatteita. Ostakaa kauppiaaltanne taikka kirjoittakaa asiamiehelle Ca-nadaa varten. S A N D V I K 20 sr iVtCMOLAS ST- MONTKEAL f=>. Q. J U O K A A Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.m. hyviksi tunnettuja pehmeitä Juomia^ Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. ORANGE SMASH BOTTLING WORKS Box 1749, 61 Birch S t , N . , Timmins, Önt—Telef 646 J.—K. A. MerikaUio vainoai sortoa j.n-e. v - TänaS. kaikki museoissa osoitetaan valokuvilla alloin toiminneista hen- Idlöxstä, suorin kirjaimin maalatuin salsuset pienet Iräsildrjapainot Ja painotuotteet lentolehtiset j.n.e. Sadointuhansin kappalein salaista kirjallisautta oli levitetty. 681 henkeä. Tsaarihallitus oli heikko. Se ei kyennyt käymään sotaa. Talonpojissa ja työläisissä kohosi tyytymättömyys kukkuroilleen. Purkautui helmikuun vallankumous. On vallan mahdoton yhden käynnin perusteella kuvata kaikkea sitä rikasta aineistoa mitä on vuodelta 1917. On väliaikaisen hallituksen toimista kuvia. Sen julistuksia y.in. y.m.. On kuvia rintamilta. Sotilaitten karkaamisia y.m. On bols-hsvikien toiminnasta paljon aineistoa, julistuksia, lausuntoja kuvia y.m. Lokakuun päiviltä, jolloin bolshevikkien johdolla proletariaatti kukisti lahonneen" porvarivallan j a ' toteutti proletariaatin diktatuurin ja alkoi kansainvälisen proletaarises vallankumouksen. Kuin elävinä tapahtumain sarjana kulkevat tapahtumat silmien ohi, kulkiessa läpi tämän vallankumous-museon. Nämä tapahtumat selvästi osoittavat, miten bolshevikkien kulkema taisteluntie on ollut ainoa oikea. Se on tuottanut tuloksia. Kun lopuksi. alakerroksessa on hämärä vankikoppi sisustuksineen y.m. vanMlakidutusta osoittavia kojeita Ja'Välineitä, niin ajatus kulkee dnne, missä edelleen on työtätekevien osana samanlainen kohtalo, mitä täällä työväenvallan mailla saamme museoissa katsella. Yläkerrassa olimme jo saaneet nähdä kuvia maaorjien rääkkäyksistä, talonpoikain pieksämisistä j.n.e. Ne palauttivat mieleen torppäriolot, Santarmio-saston nähtävyydet palauttivat mieleen sen "nuoremman veljen" Suomen ohranan, jfiipä siis ihme jos vankilaosastoa koskeva osastokin saa ajatukset siirtymään Tammisaaren tanhuville, missä sadat toverimme ovat kantaneet valkoisten väke-vöittämiä tsaristikomennon jätteitä, kahleita. Näkemämme kuitenkin osoittaa, että noilla ei ole voitu proletaarisen vallankumouksen voittokulkua ehkäistä. Vallankumous on voittanut. Varsinkin kansainvälistä vallankumousta koskevat osastot osoittavat miten proletaarinen vallankumous vyöryy voittoisana. maasta maahan. Vallankumous ei ole kuollut Sen ainekset kjrpsyvät kaikkialla. Mieli tekisi katsella enemmän tätä mielenkiintoista historiallista ai'- nehistoa. Mieli tekisi palata sinne täydentämään pikapäin tehtyjä havaintoja. ERÄS AMERIKALAINEN ARVOSTELU BRITTILÄISESTÄ IMPERIUMISTA Brittiläinen maailmanvalta on toi-senlaatuinen kairi Joku muu hallitus ennen sitä. Se ei vain käsitä Vt, maapallon pinta-alasta, vaan ss poliittisella vallallaan hallitsee lisäksi \7rtta valtamerta- 17/20 maapallomme pinta-alasta pitää anglosak-silainen silmällä. Se tosiseikka, että brittiläinen "valta ulottaa Eallitsi-jakätensä näin suureen osaan maapalloa, osoittaa selvästi, miten brittiläinen imperiumi sortaa kaikkia muita kansoja, piirittäett heidän oikeuksiaan ja kehitjpsmahdollisuuk-siaan niin maitse kuin meriisekin.— Edellytykset sotaisiin selkkauksiin muiden valtojen välOlä eivät ole niin paljon brittiläisten alusmaiden suunnattomassa koossa kuin niiden maantieteellisessä asemassa. Brittiläinen maailnoarivalta ei ole maan^ tieteellisesti eristetty valtakunta, ka ten Venäjä, mikä käsittää yhtenäiseen osan maapalloa. Anglosaksien imperiumi sulkee sisäänsä koko maapallomme. Ja kaikki muut valtiot ovat kuin sirotellut sen sisään. Ei yksikään voi seurata luonnollista aluelaajenemistaan Joutumatta ennenpitkää törmäämään yhteen brittiläisen valtion kanssa.— Toiselta puolen ei Knglanti voi laajentaa aineitaan tnnkeatamatta toisten valtioiden maalle Ja aten loukkaanmtta niiden oikeuksia. Tämä sodanaihe on jatkuva niin kauan kuin on olemassa tasavSkisyyttä brittiläisen imperiumin ja sen naa^ purivaltioiäen sotilasvoimien välillä.:— \ Nykyistä brittiläistä valtaa ei voida ylläpitää ehkäisemättä miiiden maiden alueellista Ja poliittista ke^.. hitystä —- olosujide, minkä täytyiy johtaa sotaan — yhteen isotaan, jos imperiumi kukistuu, kokonaiseen sarjaan sotia, jos se taasen voittaa." ^ » . i_ '' ==. R. W. Demorest Maamittari — Vaori-RuiDoSri Huron Ohambers, SUDBURY, ONT. Suomalaiset voivat Jättää tilaukset mittauksista, kartoista y.m. minulle. R. W. DEMOREST. Sudbury, Ont MATKAIUJMOn Siistejä huoneita saatavacA. EMU. JOHNSON * 62 Edmond Laa« SUDBUBt, ONTAitJ L&h«IIi a N. R, asemsa Peter ja Richmond Sts. kulmassa TORONTO. Eäydessäiuie En^lehärtissa tulkaa C H. I M and^^ kauppaao | Meillä on Mydellinen varasto ruokatavaraa, lihaa, y.m. Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreifca Yeast Gakeja. Kaademummaa. PERUNAJAUHOJA. SOKERIA, LARDIA Y . M. Jack Seppälän Sauna Avoinna 4 kertaa viikoua: TlistaiiuC keskiriackona, perjantaina ja - Inuantaina kello 1 j.p.p. kello I2:ta yöUS. Spnice St — PuheUn 1107 — Sudbnry, Ont Lähellä Vapauden konttoria. Telefooni SS2 HAMMASLÄÄKÄRI TM Wood Bank af Nova ScotU Bldff. Täyttö-, pääiyatyiP- Ja kultatyäti tehdään sekä tdosvetämistä. Konttori pxih«lin 190 . ^ Asunto puheUn 1139. Sudbory ——- Oalarie. sm BOTTliG VORKS K. V. NURMI, omUtaja Box 1028 — Sudbury, Ont - — Phone 946 1 VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ. \ Tohtori MD., L.M.C.C., M.aP. & S. KIRUR8I JA SPECIALISTI SUKUPUOLITAUDEISSA: Konttori 12-14 Ross BBL, Sm^son ja VKtoria katnjefl kalmana , Puhdin 2077 S. Koton 2077 K. FORT WILLIAM, ONT. I NORIHERN COÄL & WeOD CO, | KOVAA JA PEHMEÄÄ KOLIA — KOKSIA — KOVAA JA PEHMEÄÄ PUUTA I 202 Mackey Bldg. — Puhelm 744, Sudbury. f VARASTOPAIKKA — - LORNE STREET —— PUHELIN 86. AL60MA STEAM BATH AND~ BOTTLING WORKS 146 Algoma St, SouÖi. — Port Arthur, Ont - Saosit^laan HÖYRY-, SUIHKU-, AMME. J A HÖYRYKAAPPIKYLPYJÄ A«ki joka arkuÄCTi kelU» 1—12 ySÖ* VirTottujoomatflaakset lihetetaSn kotim Öattae»» PUHEUN 2400 N . LABER6E LUMBER COMPANY Täydellinen varasto rakennustarpeita Raokaa i» K « h ~ , - C A N A D I A N C A F E^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-08-03-02