Vapaus, March 5, 1925

              m Unionismi eri maissa :csjB jrlitjra^ Ja lriikiBnVfrt<tifw>n
maksa pjfiäi/tySgtä; 4) 12 vävSn
MaDikelpoinen venäläi. ^Z,S^s>^Z.^'^
laokkataistelan pojalla kamppailee
kapitalistista offensiiiria vastaan,
petti Jaglom. ^
• — o— k'
nen ammattijärjestö
Bootsissa vieraileyan Tenäläisen
posti-, lennätin- ja puhelinalaa tut­kivan
komiflsionin jäsen Jaglom se­lostaa
asemaa liittonsa tydlaisten
keskoodessa.
— Meidän liittomme ovat, huo­mauttaa
Jaglom, kuten muutkin ve­näläiset
ammattijärjestdt rakenne­tut
teollisausliittoperiaatteelle. Se
käsittää kaikki näillä ja radio-alälla
m.
m.
P i
'••'(k:
m
m
m
mmm
i i
te
mm p
työskentelevät arvoon ja tulojen
suuruuteen katsomatta. Vallanku
mouksen jälkeen on kadonnut ja­ko
tydläisiin, palkannauttijoihin ja
virkailijoihin. Mitään muuta am­matillista
järjestöä ei tällä työalal­la
ole, minkä vuoksi liiton toimin­ta
on täysin yhtenäinen. Liiton
jäsenluku oli viime vuoden elok.
1 pnä 100,000. On olemassa joku
määrä työttömiä, mutta saavat nä­mä
avustusta osin-liitolta, osin val­tion
ybteiskuntavakuutukselta. Työ­ehdot
ja palkkasuhteet nUäritellään
postilaitoksen kansankomissariaatin
kanssa. Tämä sopimus käsittää
kaikki alan työläiset, järjestymät­tömätkin,
jotka muodostavat 2 pros.
Kuukausipalkka teki keskimäärin
- koko valtakunnassa ' viime heinä­kuussa
34,20 ruplaa, elokuussa 35,-
20, syyskuussa 36,60 ja lokakuus­sa
4P ruplaa. Puhelinlaitoksen pal­veluksessa
olevat saavat' noin 20
pros. enemmän* raskaamman työn
ja laitoksessa vallitsevain parempaji!
finanssisuhteiden pohjalla. Mosko-^
vassa on . keskimääräinen kuukausi­palkka
huomattavasti korkeampi,
nim. 62,50 ruplaa, palkat kohoa­vat
jatkuvasti, niinpä ovat ne Mos­kovassa
vuoden kuluessa kahden-kertaistuneet.
V; 1913 laskettiin
työläisen olemassaolominimi 13 rup^
läksi. Tämän elintason mukaan oli­si
nykyinen' minimi 17 ruplaa. Tft-mä,
suhteellisesti alhainen mln|n){
riippua elintarpeiden luilpuudestä^
Työaika on 6—8 tuntinen./ riippu­en
työn laadusta. 6-tunnin työpäi­vä
koskiee terveydelle vahingolliBta
ja ii;asittavaa työtä; tällaisen suorit­tajilla
on myös kuukauden, Joma,
mikä säädetään joukkbsopimukses-sa.
'Kaikki muut saavat'14 . päivän
loman täydellä palkalla. Kaikilh^
Jäsenin»'4>n;paWelu8vik»sista Jä'su-kapiiol4)
8ta .Viippum&tta .samat oi­keus^
j a , palkkavaatimukset. Pai-,
avkan'suuruus :Hippua'kokonaan"ani'^:
. mattitaiilosta.. Sen lisäksi^ että nai­set
ovat tosivertaisia miesten kans­sa,
saaden ' samasta työst^ saman
palkan, on olemassa erityisiä työ-saöjelnslakeja
naisille.
' laitto harjoittaa vilkasta valis­tustoimintaa.
Sopimuksen mukaan
' on ; poJstilaitoksen, ^nsankomiss^ri-
; aatin- pakkoja vähentämättä' suori­tettava
1 pros: kaikkien palkkojen
kokonaissummasta liiton valistus-rahastoon.
(Tätä nykyä voidaan
myös käyttää io ,pro%., jäsenmak-
V- suista Vfdistustarkoltukseen, niin
i että kuukausittain kohoo tässä tar-
Jkoitukseasa' käytetty määrä 23—-
'25,000 ruplaan! Eritjistä huomio­ta
Munittaa liitto klubien organl-
, soimiseen, joiden tehtävänä on, jäi^
f je«t|iä:bior la teatteriesityksiä, lueri-
, toj» jne. Suuria siimmi^ käytetään
niinikään ammattitaidon, ,^^|}ittäm{^
seen. , Kuten muidenkin Uitjbojen
jäsenet, ottavat meidäiikiri' osaa niin
hyvin paikallisiin kuin keskushallin»
taelimiin. Niinpä on liitollamme
V esim.,^Moskovan neuyostossa i52 e-dustajaa,,
näiden joukossa useita
naisia ja nuoria työläisiä. . Liittom-
• me keskuskomitealla on' y3csi edus--
: ta ja > neuvostotasavallatta . korkeim­massa
elimessä, yleisyenäläisessä
keskuskomiteassa.
, Tässä asema Venäjällä lyhyin ve-r
doin; sianoo : Jaglöm, mutta mielisin
niyös huomauttaa jotakin meidän
kannastamme kansainvälisessä am­matillisessa
= kysymyksessä. JokaiseU
vie luokkatietoiselle työläiseUe täy­tyy
olla selvää, että kapitalismin
nykyinen kansainvälinen yhteenliit­tyminen
vaatii myös vastaavaa työ^
: Iäisten kansain^istä liittymistä
luokkataistelun käymiseksi kansain­välisissä
ja kansallisissa pulteissa.
Alamme työläisten kansainväli-nen
rintama on yhtä hajallinen kuin
V muidenkin. Alamme kansainväliseen
järjestöön ei lukeudu ranskalainen
liitto, eräitä saksalaisia järjestöjä
ja venäläinen liitto, vaikka tästS
-on eatetty vaatimuksia. Meidän
liittomme on virallisesti ilmoittanut
haluavansa kuulua kansainväliseen
,r järjestöön. Olemme. selittäneet,: et-
.'temme me suinkaan halua kenelle-
Ammatilliset suonta-taistelut
Norjassa
Pohjoismaiden ammattijärjestöjen
äskeisen Köpenhaminan konferens­sin
jälkeen on Norjan ammattijär­jestön
johto lyöttäytynsrt johdonmu­kaiselle
linnaraubapolitiikan tielle.
Ammattijärjestön puheenjohtaja
Lian teki aloitteen n.k. taloudellisen
Valtakunnan konferenssin kutsumi­seksi
Osloon, konferenssin, joka oli
^'työväenedustajien", eräiden pan­kinjohtajien,
johtavien työnostajien,
tukkukauppiaiden ja hallituksen jä^
senten keskeinen, ja minkä tarkot-
,tuksena oli kapitalistisen talouden
auttaminen kolvilleen. Tällainen
toimenpide on mitä raskain rikos
ammattijärjestön kongressin - pää­töksiä
vastaan, joilla se on asettu­nut
Inokkataisteluperiaatteen poh­jalle.
Tämä merkitsee politiikkaa,
minkä Lian vain pari vuotta sitten
Fimmenin kera leimasi "veriseksi
humpuukiksi", ja on sen. linnarau-
Englanti suurten am*
matillisten taistelu­jen
vaihteessa
Kaivoakyolätiet ja ntsUtieliiset
riuto-offtiuuvia vastaaa.
Vuosi sitten oli Englannin kaivos­teollisuus
suotaisassa asemassa, mi­kä
johtui Bubrin valtauksesta.
Bubrin välikohtauksen päättymisen
jälkeen on tätä teollisuuden alaa
alkanut vaivata kroonillinen kriisL
Hiilituotantci, joka v. 1923 nousi yli
283 miljoonan tonnin, laski viime
vuonna 266 -milj, tonniin. Tilastot
osoittavat, että Englannin hiilen-vienti
on vähentynyt, mutta tulot
tonnia kohti nousseet.' Kaivosten-omistajat
käyttävät tietysti ' tilai­suutta
hyväkseen ja väittävät, että
on kysymyksessä satunnainen kriisi.
Kaivoksia suljetaan .toisensa' jäl­keen,
varsinkin Etelä-Walesiss^
Työnostajat käyvät kiihkeää kamp­pailua
työpäivän pidentämiseksi 'ja
koettavat houkutella työläisiä suos­tumaan
siihen lupaamalla heille
palldnnon muodossa osan tuloista,
joita saavutetaan pidennetyllä ko­alalla.
/'Brittiläisen kaivosliiton sih­teeri
Cook on useissa puheissaan;
loma täydelli palkalla; 5) däke
kaikflle 60 .vaotta täyttäneille ns-tatidiidne
lisäksi on . tehty «Sitä muita
ryhmiä koskevia vaatimukäa. .Yä-hemmistöliOdceen
johto liikennetyö-lälsten
kMknodessa on ,>päättäiiyt
kannattaa tätä ohjelmaa.. On kai-tenldn
-olemassa vaara, että johta­jat
tulevat suostumaanlaajoilun
kompromisseihin. ^Veturinkuljetta­jat
ovat niin suutuksissaan Thomak-selle.
Joka on 'MacDonaldin halli­tuksesta
palannut raut^tieläisliit-toon,
etteivät ole yhtyneet esitetr
tjyn ohjelmaan^ Oppositsioni toimii
kuitenkin kuumeisesti saadakseen
kaikki rautatieläiset, kannattamaan
mainittua ohjelmaa ja taistelemaan
sen toteuttamisen puolesta^ missä
taistelussa on myös varottava joh­tajien
kompromissiyrityksiä. Oh­jelman
Julkaiseminen synnytti tie-,
tysti rajun taistelun -rautatieläisiä
vastaan. Tämä ja palkanalennukset,
joilla työnantajat vastasivat objclr
maan, edellyttää katkeraa kahden
leurin välistä yhteentörmäystä.
Euljetustymäiste^ jär
jestömuodot ja palk­kataistelu
3) on työdEennettävä yhtäpiti^
väsfl Kansainvälisen IcnljetustyS^da.
ten federationin kongresän paitas­ten
mukaan ,8-tuntisen työpäivän
toteuttamiseksi.' Työskenneltävä y l i -
määräisen - työajisn - poistamisekaS,
johon osa kuljetastySäisiä (ajozit
ja autonkuljettajat) on pakoitetto
alku- j a ' loppusuoritosten vaijoUa;
4) kaikkjen kuljetustyoläisten on
vaikutettava liittoutumiseksi Iculje-tusty^
läisten eri järjestöjen jväMlä;
5) niiden epäkohtien aiheuttamis­ta
syistä, joiden alla autonkuljetta-;
jat työskentelevät^ määrättyjen oh­jeiden
.mukaan, ja jotka ohjeet vel­voittavat,
heitä noudattamaan' niitä
määräyksiä, joita viranomaiset an-halinjan
nivel, mille ammattiyhdis- nimenomaan selittänyt olevansa työ
tysliikkeen reformistit ja heidän po.'aia° pidentämistä vastaan, Kaivos-tenomistajat
ovat: puolestaan eh­dottaneet
heidän ja työläisten vä-liittiset
apurinsa pyrkivät saamaan
Norjan • amniattiyhdistysliikkeen.
•. ^Mutta Norjan ammatillisesti jär­jestyneet
luokkatietoiset työläiset
'ovat jo katsoneet tämän humpuukin
.läpi. Protestiliike Norjan ammatti-järjestön
liittymisen johdosta kan-rsainväliseen
työtoimistoon on jp
.saavuttanut sellaisen laajuuden^ et­tä
johtavain tranmaelilaisten on ol­lut
pakko antautua tässä kysymyk-^
-lessä. * Lianin alkuunpanemaa ja
.tranmaelilaisten lehden kannatta­maan
linnarauhakonferenssia vas­taan
ovat nousseet kaikki Norjan
työväenliikkeen rehelliset yluokka-taisteluainekset.)
Konferenssista,
josta porvarilliset V tietenkin ovat
osanneet lyödä mynttiä, on tullut
työväenliikkeen häpeätahra. Suut-tumus
työläisten^ keskuudessa on
ptäkin suurempi, kun ' työläisten
oma konferenssi,' ammatillisten kes-
Jcusjärjestöjen maftkonferenssi,. jo­ka
olisi pidettävä jo ennen heinä­kuuta,
on lykkäämistään lykätty ja
ipjdetään. vasta ^pääsiäisenä. Tämä
siitä, huolimatta, • että "* suurimmat
{järjestöt ovat vaatineet sen pitämis­tä.
Lantnoto lianaranhapolitliklcaa
Työläisten, mielialalle on kuvaa-vaa
hamarilaist^n työläisten lausun­to,
missä tuo(^n esiin :>
1) että kokemus on osoittanut,
että (johdon kieltämät) toimintaja-ostot'
ovat" suuresti lisänneet työ­väenluokan
taisteluvoimaa: ja että
näiden jaostojen muodostamista on
sen vuoksi edistettävä; \ x
2) : että Geneven työtoimisto on
perustettu työläisten vallankumouk­sellisen
liikkeen, nujertamiseksi, ei­kä
mikään työväenjärjestö siis saa
olla mukana tässä;
3) että ammattijärjestöjen on
kiellettävä Köpenhaminan konfe­renssin
päätökset, jotka' sotivat ai­kaisemmin
tehtyjä päätöksiä vas-taan
< yhteistoiminnasta Punaisen
ammatillisen Internationalin kanssa,
ja;- Suomen ammattijärjestön kera
tuelftava ; englantil^s-venäläisten
työläisten eheyttämistoimintaa;'
4) että; ammattijärjestön a!oit>
teestä aikaansaatu valtakunn^ ta>
louskonferenssiv on i järjestön : suh­teen
naurettava ja arvoton' ilveily
ja että sen vastakohtana on pikai­sesti
kutsuttava koolle työläisten
valtakunnan konferenssi työväen­luokan
aseman pohtimiseksi niihin
vaatimuksiin nähden, joita on tuota-va
esiin . . . "
,. Sam^ henki huokui myös Oslon
työttömäin suuressa joukkokouk-sessar
joka pidettiin joku aika sit­ten.
Kokouksessa tuomittiin linna-listä
N keskinäistä konferenssia *'te-ollisuuden
tulevaisuuden pohtimi­seksi
yhteisesti."
Tammik. lopussa piti kaivostyö-läisliiton
toimeenpaneva komitea
kokouksen, missä pohti tilannetta
teollisuudessa. Liitossa on järjes­tyneenä
yli 800,000 jäsentä. Is­tunnossa
käsiteltiin m. m. edellä­mainittua
työnostajain ehdotusta,
mitä näidcin lehdistössä mainitaan
todistuksena siitä, että kaivosten-omistajat
haluavat noudattaa työ-läistensä
mieltä, jos kohta taanne
nyt vaati pidennettyä työaikaa, joi
tahdottiin pysyttää nykyiset palkat
Nytkin vastusti ; Cook mitä ponte-vammih
ehdotusta ja oli hän erito-tenkin,
yhteisen, komitean asetta­mista
vastaan "teollisuuden hutki­mista?
varten. ' Työnantajain par­haana
apurina sen sjjaan; esiintyi
kokouksessa liitonAribte|eriHodge8
ja joukko muita jefpr^istisia.joh*
täjia. Toimeenpaneva - keskuskomi­tea
päätti olla suostumatta työnosr
tajain ehdotukseen tällaisen komi­tean
asettamisesta. Sen sijaan pää­tettiin
neuvotella , suoraan kaivos-tenomistftjain
kanssa. Ei ole kuir
tankaan rielä tunnettua mita vaa­timuksia
näille asetetaan.
Kaivostyöläisten keskuudessa val­litsee
muuten jokseenkin yksimieli­nen
tyytynuittömyys ny^seen so­pimukseen.
He tulevat arvatta­vasti
vaatimaan 12 shillingin ko­rotusta'
työvuorolta ja korotusta
ammattitaitoisille. " Tärkeimmillä
kaivosalueilla vallitsee lisäksi voi-!
makas mieliala: 6-tunnin työajan to­teuttamisesta
maan alla. Ei ole
mahdotonta, että kaivo'stySläiset
esittävät tämänkin vaatimuksen. ,
Mutta työnostajat valmistautuvat
taistelun varaltal Valtaisia hiiliva­rastoja
kootaan. Tämän johdosta
on työläisten keskuudessa herännyt
ajatuB: .lakosta, ennenkuin nykyinen
työsopimus päättyy;, ^Tämä mieli­ala
kuvastui m.^ m. parlamentinj^
senen Lawsonin puheessa, kun bSri
nim. lausui, että lakon edellytyk­set
olivat nykyään paremmat kuin
elokuussa, ja että työläiset ovat oi­keutetut
rikkomaan sopimuksen nii­hin
vaikeisiin olosuhteisiin katsopn,
joissa elävät Neuvottelujen ja
mahdollisen taistelun . kuluessa tu­lee
-muuten kys3nnys kaivosteolli-suudlen
kansallistuttamisesta jälleen
keskustelun alaiseksi ja taistelukoh-teeksi.
Työnostajain . korostaessa,
ettei biiliteollisuus ole Saksan hiili-teollisuuteen
nähden kilpailukelpoi-nen,
Saksassa kun on halvempaa
Estääkseen t on .miehistön
^c-[: kaänf pakottaa poliittista käsitys*
^ '-y.tämme, mutta toiselta puolen olem-oikeutettuja
-vaatimaan :tätä
^g? : , » ^ , ; > t t a t a . Venäjän proletari-
5s?!|Uttii^oa iB^nbi vuotta ennen ja jäl->
^ ' l ^ ^ taistellut katr
l^i[^§|rii^|iM^ uh-.
tehtiin vaatimus toiminnasta luok­kataistelun
linjalla. ,
Kommunistien taholta on • tilan-iteen
. selvittämiseksi ehdotettu am­mattijärjestölle,
' että se kutsuisi
koolle kaikkien sellaisten taloudel­listen
järjestöjen ammatillisen kon­ferenssin,
jotka toimivat luokkatais­telun
pohjalla, keskinäisen taistelun
järjestämiseksi kallista aikaa työt-;
tömyyttä ja verorasitusta vastaani
'N.k. taloudellinen^ valtakunnan'kon-
Jferenssi oli vallitsevan tilanteen
;suhteen täysin voimaton. Vain työ­läiset
itse voivat ottaa T?arteenNelinl
etunsa; niitä ei voida jättää pan­kinjohtajien
ja ministerien ratkais­tavaksi,
«ikä liioin' ; porvarillisten
hallitustenr agenteille kansainväli­sen
ja kansallisen ammattiyhdistys-
!byrokratian sisäpuolella. Tässä tär^
keässä kohdassa' ovat Norjan am­mattiyhdistysliikkeen
jäsenet, ver-irattomasti
- suuremmalta osalta yhtä
mieltä.
tuttamista työläisten kontrollissa. .
i
Rautatieläisten palkkaUike
on epäilemättä nykyhetken tärkein
Englannissa. Konflikti on jo sattu­nut
Lontoon maanalaisilla radoilla,
mutta on se 'saatu Jtorjutuksi. Sen
sijaan on syntymässä konflikti ko­ko
rautatielaitoksessa. Työläisillä
ja työnostajilla on ollut ensimäi-nen
J^okouksensa- ja täällä osoittau­tui,
että työnantajat' vaativat palk­kain
alentamista mutta rautatieläi­set
. sen sijaan niiden kohottamista.
Jo viime joulukuussa laativat .rrau-tatieläisliitto
ja virkailijain liitto
yhteisen toimintaohjelma, mikä on
esitetty työnostajflle. Ohjelman
pääkohdat ovat, seuraavat:
.1) 48-tunnin työviikon tasoitus
eräissä luokissa; 2) 44-tixniun työ­aika
rahtiliikenteen työläisille, len­täjille,
signaalityölatnlle ja rata-henkilökunnalle
; 3) 60 prosentin U-Skandinavian
vallankumouKsellis-ten
kuljetustyöläisten konferenssis­sa,:
joka pidettiin 26—28 pnä tam­mikuuta
Göteborgissa, käsiteltiin si­tä
luonnotonta tilaa, joka. voi syn­tyä
työläisten palkkataisteluissa
luonnottomien jarjestömnotojen ta­kia.
•. ,
Tukholmassa pn pitkän aikaa ol­lut
hiilenkantajäin lakko. Lakkor
laiset ovat tehneet voitavansa saa­dakseen
muut saman alan työläiset
ryhtymään : kannätuslakkoon, "jav nä-mä
eri ryhn^t ovatkin olleet siihen
halukkaita^ mijtta kuljetustyöläis­ten
liiton jo^htö ' (Lindley) r on sen
kieltänyt ' ^ ,
Tästä kiellosta huolimatta ryh­tyivät
hiilenajajat • kannatuslakkoon,
joka oli liiton herrojen täi oikeam­min
sanoen Lindleyn mielestä lai­ton
teko,
Satamatyöläiset jotka ovat tä­män
työn välittömässä yhteydessä,
työskentelevät edelleen Jcuin ei mi­tään
olisi tapahtunut. Tästä on'ol
lut seurauksena, että he ovat joutu­neet'
välittämään hiiltä rikkureilta
rikkureille ja joutuneet täten vas­toin
tahtoaan suorittamaan järjesr
tehtyä rikkuri^ö^
V Bikkureja, t tupta yhteiskunnan
kuonaa ja työläisten palkanpolkijoi-ta
ovat myöskin autonkuljettajat
sääntöjensä perusteella pakoitetut
vastoin tahtoaan edistämään kuljet­tamalla
rikkuritöitä ; paikasta toi»;
seen.
Täniä luonnoton tila, järjestetty,
rikkuruus, v^on muodostunut varsin
kiusalliseksi' ammatillisesti järjesty­neiden
työläisten keskuudessa.
^Niin kauan kuin Lindley ja liitoa
taantumuksellinen Reformistinen
..johto on ohjaksissa^ ei tähän epä-;
kohtaan saada korjausta. Siksi hy-väksyikin
' Göteborgin konferenssi
julistuksen, jossa vaaditaan tarmo­kasta'
yhteistyöm' epäkohdan poista­miseksi.
Julistus .tullaan esittä­mään
kaikkien kuljetusalaan l kuu­luvien
osastojen- käsiteltäväksi ja
oni sen sisältö seäraava;, ?
Työn ja pääoman välinen taistelu,
on viime aikoina yhä 'kärjistjrnyt.
Mutta tätä taistelua Iräydessä on
havaittu valitettavia, puutteelliirauk-sia
työväenjärjestöissä.:- ;. Kankeat
järjestömuodot övatu pakoittaneet
osan työläisistä esiintymään suora­naisina
saartorikkureinui : : Ammatil-:
liset johtajat antavat tukeaan tällai-'
selle epäkohdalle; - Kuljetustyöläi-set
ovat-: erittäinkin hfeistä : riippu­vaiset
eri Skandinavian maissa.
Tässä täytyy tapahtua pikainen
muutos, elleivät työläiset halua sori-tua
taistelussaan. Jotta tämä kävi­si
mahdolliseksi, on'seuraavat muu­tokset
saatava aikaan:
1) oh saatava ^ aikaan yhteistyö
todellisen solidarisuuden pohjalla
""eri kuljetustyöläisjärjestöjen johdon
välillä Skandinavian maissa. Ei sel­laista
fraasiyhteistyötä, joka näihin
asti on ollut havaittavissa, vaan to­dellista
yhteensulavaa ^ötä, joka
liittää työläiset yhteen, sekä että
järjestöt liitetään yhteen/ tiiviim-miksi
yhtenäisyyksiksi; / '
i 2) ^kuljetustyöalalla on lakkorik-kuruus
melkein pakollinen. Suure­na
.syynä : tähän on se. seikka, että
eri osastoja maiiutulla ammattialal­la-
pakoitetaan tekemään: saarrettua
työtä (kuljettamaan^^ saarronalaista
tovvaa). Tämän ammatillisesti jär­jestetyn
rikknrityön^ kautta laime­nee
se viha, jonka järjestynyt työ­läinen
täytyy tuntea petturia koh­taan.
Siksi täytyy kuljetustyöläi^
siäi suuremmassa määrin kuin mulr
ta, koukuttaa solidarisuuteen^ jot­ta
todellinen inho rikkuria ja saarr
-ronalaista työtä- kohtaan talisi työ­läisille
mieleen painettua^ johtajil­la
ei saa missään ^olosuhteissa olla
oikeutta pakoittaa%öläisiä rikkuri-työhön.
Mitkään taioudaUiset sei- miisäamme on^ jänteitä, vöitä, veto­kat
eivät saa olla esteenä tämän hihnoja ja polvekkeita. — Kaiidd
tavat, on kaikkien kuljetustyöläisten
ehdottomasti vaadittava näiden
sääntöjen muuttamista siten, et&
viranomaiset eivät voi vaatia sellais­ten
matkustajien Iqaljettamlst^ jot-,
ka huonoilla tavoillaan ja epäsolida-risuudellaan
työskentelevät meidän
järjestöpyrkimyksiämme ja toisia
työläisryhmiä vastaan;
6) että alituiseen ja kaikkialla on
vaikutettava työläisten ^öuluuttami-seksi,
sekä meidäii elintasomme ko-hottamiseksi.
inhimilliselle tasolle
Samassa konferenssissa hyväksyt­tiin
seuraavasisältöinen, merimiehil-le
osoitettu julistus:
Nykyisen painostuksen aikana on
kapitalistiluokka järjestöjensä avul­la
ollut kylliA voimakas vierittä­mään
koko taloudellisen taakan työ­väenluokan.
harteille. *•
Tämä johtuu ensikädessä organi-satoorisesta
heikkoudesta ja-yhteis­työn
puutteesta eri maiden järjestö
jen välillä, tämän vuoksi on yhteis­työ
välttämätön eri maiden järjes­töjen
piillä. Se toimettomuus, jo­ka
on ollut ja joka edelleen on ole-,
massa on korvattava vaatimuksilla,
niin -hyvin pää järjestöille eri maissa
kuin myös skandinavisille ja kan­sainvälisille
järjestöille ratkaisemat-^
tornien kysymysten läpiajamiseksi.
Työttömyyttä vastaan on taistelta­va
asettamalla vaatimuksia työttö-myysvakuudeitsi,
avustukseksi eli
työnhankkimiseksi.
Työnostajat ovat viimeisten vuo­sien
kuluessa vähentäneet laiv^mie-histöä
sekä laadultaan . että luvul­taan,
joten vaara uhkaa niin hyvin
merimiehiä kuin matkustajia, lai­vaa
sekä sen lastia.'
luku määrättävä, määräysten mu­kaan
e l miehistön luku saa olla pie^
nempi sitä lukua tai laatua, joka ön
olemassa niiden kansallisuuksien: lai­voilla,
joilla jo on .miehistöluvusta
lakimääräykset.
Merimiesten 12-tuntinen työaika
vuorokaudessa merellä on, suhteessa
toisten työläisten työaikaan liian
pitkä, eikä saa nousta teollisuustyö-
Iäisten työaikaa pitemmäksi.
Se ruokaj joka miehistölle jae­taan/
on huonoa ja on usein tuotta­nut
sairautta miehistön keskuudes­sa.
Tämä epäkohta on saatava la­kimääräyksellä
korjatuksi.'
Asunto-olot ovat korjattavat si­ten,'
että jokainen merimies saa
oman yksityishsrttinsä.
Merimiehet ovat enemmän kuin
muut työläiset sidottuja työpaikkoi­hinsa,
niin hyvinä kuin huonoina aK
koina, niin hyvällä kuin huonolla, il­malla
ja hyvin' usein pitkäksi^aikaa.
Sillä huomautuksella, joka edellä
on esiintuotu, lausuu konferenssi
käsityksenään; että merimiesten on
pääjärjestÖ^issään esitettävä vaati­mukset:..
; • -: V
1) työttömyysvakuudeksi, työtä
tai avustusta työttömyysaikana;
ä) merimiesten elintason kohotta­miseksi;
3) lyhemmän työajan läpiajt^mi-seksi;
4) määräys paremman ruuan pi­tämiseksi;
- • •
6) miehistöluvun määräämiseksi;
6) i asunto-olojen parantamiseksi.
T. T.
Tni;, IcBtea nitittirip?.iau vaostoa, vilittiS Vapaas v»^*.
oBaeatmvefakaui Soover. torverilc^tSa. Ilmotakset' on puut».
ItmtntM auUoUuiaaaB «ilama ja vffarfttii»^ prat se «kam
Vapaa&a in«ttoriua jtohtilnaB «ad
Ilmo taksia WUif'xiiiaM iriUdsn. Saomen icomanuustisiiB tehtua.
Lihettijies on tSr dotUnr' ^ti mnictettava kirjotta* jtaperille
eri -lehtSa «ijotnt tonr/^ Jcset. fFeivotsksiea' lunnai ovat 2Sc Lea.
gelOi tai perhecitS. utnittakaa kirjotta*^ sdvisti. ja niin «tti ae
hyvin-, nikyvit..' ' • i , - ; ^ ^ : - . - - .'
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Box 69, SUDBURY, ^ ^
päjärje»' ^kset taudit ja kyvyt o-vat
hk^posti ymmärrettävissä jos
otamme sen tältä kannalta, konee­na,
jonka tehtävänä on^ ottaa voi­maa
ruuasta ja käyttää sitä sitten
erilaisten töiden suoritukseen.
, Kuinka Uhaluet toimivat? |
Lyhentämällä itseään, lihakset ai­na-
vetävät, ne eivät koskaan työn­nä.
Kätemme nousee ylös, kun
päällypuolella oleva i i ^ ' s i tä vetää,
käden laskeutuessa* - mainittu lihas
käy veltoksi ja- alapuolella käsi­vartta
oleva lihas vetää. Kaikki lii­kunto
ruumiissamme on eri lihasten
yhdistyneestä. - vetämisestä johtu­vaa.
• '
Kninka monta liimata on mnmiia-
• . " •>'.••.,••. • • • 'tamme? •
Liikuntoon ottaa osaa noin 520
eri lihasta. Lisäksi löytyy sisäeli­missämme
useita elimiä, joita
ei yleensä-käsitetä lihaksiksi
Mistä voima lihaksissa johtua?
Jokainen lihas on kokoonpantu
tuhansista säikeistä, jotka kulkevat
yhdensuuntaisesti, kuten säikeet
köydessä. Jokainen • päistä lihas-säikeistä
' kykenee i kutistumaan sa­man
tapaisesti, kuin venytetty ku­minauha
irtipäästettäessä kutistuu.
Mistä tämä kutistumiskyky johtuu,
ei vielä tarkalleen tiedetä.
Miksi on vaikempi jnosta. yliinia-keen
knin alamäkeen?
« A R I MDSIG STOBE Kaikenlaisia
SOITTOVÄLINEITÄ
Nnottivilikoja
Uusimpia suomalaisia «nunofooai.
levyjä,
Phpno^rraafeja ja
. Radioita
88 DURHAM ST., — SUOBURY.
Senraava BIoe*n kadpasta.
— Phone 1694 —
syystä, että ylösmäkeä kulkiessa
täytyy nostaa ^painonsa maan veto­voimaa
vastaan, tämä kuluttaa voi­maa.
Jos 'ihminen painaa 150 Ib.
ja hän juoksee ylös mäkeä, nous­ten
10 jalkaa minuutissa kohtisuo­raan
ylös mitattua, niin hän käyt^
tää 1/20 hevosvoimaa yksinomaan
ruumiinsa -painon nostamiseen.!
Mikai mies on naista voimak­kaampi?
-
Koska hänellä on laajemmat l i ­hakset'
joissa on enemmän säikei­tä.
, Ne voivat kehittää voimak­kaampia
vetoja. kuin naisen pie­nemmät
lihakset. Tämä lihasten e-rikoisuus
on suureksi osaksi aihe­uttamassa
yleistä erikoisuutta, mies
keskimäärin ollen aina naista isom­pi.
Mika tähden me väsymme?
Syystä, että lihassäijEeissä tapah­tuu
pieniä muutoksia, eivätkä ne
kykene vetämään yhtä lujasti kuin
normaalissa ollessaan. Tiede ei, ole
varma johtuuko tämä siitä, että
tarpeellinen ruokamäärä lihassäi-
Dr. L. A. JOHNSON
SUOMALAINEN
Ham m a siä akasi
Torontossau
1926 Queen. St ^ast KippendsTis
Ave. kalmassa.
Sisäänkäytävä 110 Kippendavii.
Puhelin G/adstone' 6918.
Winamette BIvcL Sanitarinm
varustettu nykyajan luontaiseUa ter-veyshoitovälineillä.
Täydellhien 'X.
räy ja laboratori tarkastus. Hooni;!
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai.
sUle ja ihotaudeille./
Dr.-Peter Kokko. Dr. Anna KoUo,
D.C. ^ D.C.
467 Willamette Blvd. Portland, On
tauti vaan oire vatsalaukun toimin­nassa
tapahtuneista häiriöistä.
Närästyksen oireet ovat: Vatsa­laukusta
nousee suuhun kuumaa pa­halta,
maistuvaa i.yettä. Samalla
tuntee: sairas pistosta tai pakotusta
rinnan alla, sydänalassaan, kuten
kansankielellä sanotaan. Tästä pis­toksesta
tai pakotuksesta vetää sai­ras
sangen usein sellaisen johtopää­töksen,
että vika on sydämessä tai
keuhkoissa. Eöyhtelykset samoin
kuin pakotuskin ilmenee tavallisesti
heti syönnin jälkeen ^ ja voipa se
joissakin tapauksissa ilmetä oksen-nuskohtauksinakin^
Syynä närästykseen useammassa
tapauksessa on: se että liha- ja ras­vapitoisten
ruokien liiallisella käyt­tämisellä
kiihoitetaan. vatsalaukussa
toimivat erinäiset rauhaset eristä-,
mään liian pafjon suolahappoa. Mat­ta
tämän voi aiheuttaa onuutldn
kuin edellämainitut ruokalajit. Uj-allinen
tupakan käyttö, väkijuomien
nauttiminen,. liiallinen syöminen
varsfnten atasella, y. m. voi johtaa
keissä on loppuun kulutettu, tai et-> *°^*>^"°-
tä lihassäikeet työskennellessään
muodostavat jonkinlaista . kemiallis-^
ta ainetta, jonka veren, on kuletet-\
tava .pois.' Mahdollisesti molemmat
tapahtuvat samaan aikaan, kuten
höyrykoneessa, joka kuluttaa polt­toainetta
ja valmistaa tuhkaa.
Ihmisen ruumis—kone
Ihmisen rutiinis on . kokoonpantu
miljoonista' pienistä elävistä. ole­muksista,'
joita nimitetään soluiksi,
ja joista jokainen on oppinut te­kemään
kukin erilaista >työtä. Esi­merkiksi,
punaiset verisolut ovat op­pineet
kulettamaan Umasta otta­maansa
- happea : kaikkialle ympäri
ruumiin, että toimetkin solut voi-^
vat hengittää., Solut vatsassa ovat
oppineet. tekemään osansa ruuaur
sulatuksessa. Hermasölut ovat op­pineet
kulettamaan .: sanomia pai­kasta
toiseen - ruumiissamme ja sa­nomaan
,viiden aistimme : avulla
meille mitä ympäiillämme tapahtuu.
Se on juuri samaa kuin hyvin a-setettu
mutkallinen kone, kuten an-:
tomobiili/' jossa ' toiset koneen osat
ovat "pyörivät tasaisesti laakereis­saan,
toisten liikkuessa ylös ja: alas
nopeassa > tahdissa ja yielä toisten
pienten tosien kontroljeeratessa ja
tasoittaessa koko koneen liikkeitä.
Buumiimme voimalaitos on ruuan­sulatuselimistö,
jossa voima ote­taan
ruuasta, sen koneena ovat l i ­hakset
sen~ vipnsamina luut ^ a -
toteuttamiselle;
Närästys ^ir^^
on sangen yleinen pohjoismaissa,
joiSM flimisei^ ?jbntu^^ ;: varsinkin
talriaikoina s^^^
ja. rasvaruoKa ja vähemmän vihan-tapahtumat
roondissamme, sen >'e- neksia.' Närästys dnänsä e i ' ole
• Mittkätabden nni on tarpeellista?
Uni on tarpeellista li^assäikeiden
(ja koko ruumiimme koneiston) toi-mintakuntoiauuden
uusimiseksi.
Nukkuessamme veri kulkee läpi ruu-niiimme;
kuljettaen uusia. ravinto­aineita
Uhassäikeisiin ja myös pois
kulottaen ' kaiken lihastoiminnan
tuottaman kuona-aineen.
-*.'
Mistä ihmisen mnmis on kokoon
.'pantn?...
- Noin kaksikolmasosa ruumiistam­me
on vettä. 'Keskikokoinen, 150
paunaa painava» ihminen sisältää
10 : galloonaa vettä, noin 24 pau­naa
hifltä, noin 7 paunaa ..kalkkia,
no^ 2 paunaa fosforia ja - vähän
vailla 2 unssia suolaa, n o j n^
unssia rautaa, 1/5 uiissia sokeria-ja
hyvin pienen määrän kaliumia^
sulfforia; magnesia, fluorinea f ja
iodinea. Kuumiissamme 'on;- myös­kin
läheä: 5' paunaa, -tjrppeä ja noin
13 paunaa vetyä ja happea sen l i ­säksi
mitä sisältyy veteen.:- On,las-
Jos närästjrstä' aiheuttavan vatsa,
taudin ovat; aiheuttaneet edellämai­nitut
seikat nimittäin sopimatto­mat
ruuat, liiallinen syönti tai ^ot
ruokajärjestelmästä johtuvat seikat
voidaan se helposti poistaa muutta­malla
ruokajärjestelmää. Happauu-en
ruokien, sellaisten kuin etikan ja'
etikalla maustettujen ruokien syö­minen
on lopetettava; Väkijuomien
käyttö niin ikään: on jätettävä ko­konaan
pois. Lihan ja muiden ras­vapitoisten
ruokien syöntiä on su­pistettava.
Vihanneksia on syötävä
mahdollisinmian paljon. . Huolelli­sella
kotihoidolla paranee närästp
tavallisesti lyhyessä ajassa.
kettu että ruumiimme mar&ettihin-ta
olisi noin 98 senttiä.
Närästys
Kirj. Martin Idljeroos.
Keventävä vastaus.
Tiedemies esitelmöi maailmanpy*-
tyssäpimisestä huimaavin numeroiB.
Kuulijakunnasta nousee kalpe»;
mies: - .
— "Herra professori, änkyttää
hän sa"****®'^°[' maailma to- •
hputnuv^seitsemän miljoonan vnc
den perästä?
— Sanoin seitsemän kymmenen
^miljoonan, oikaisee esjtelmöijt
Jumahinkiitos! Ja-minä tao
kuulin, että jo seitsen^n vdioo-,
nau ~ '
Sanoo ja hubkaa-kevennyksestä.
Lykkäyksellä on aina riehätykseu-iä.'.
Illatkaa Vapaus, T«)-
veri. Toveritar Eteen­päin,
Työmies ja
kil Tilatkaa ainoas­taan
selviä luokkatais­telun
kannalla fite^
sanomalehtiä.