Vapaus, March 11, 1929

              Maanantaina, maalisk. 11 p;na~MonM Xftarcn i i
VAPAUS
VAAKA. S. C . KEIL. « . A.
T O I U I T T A J A T :
TESHUSEM. H- PEHKOSC». M. POJUASSALO,
l u a o T C s a t s a i A T vAFACOEfiSAi •
- KfajcTiilifa»otil»et K M fcem, » J » k.k»i kot»». — Arioliitux» »enae3fc aBn«olrfrot»fa«t Sfc
pabmassu. — riiii iiiii .n-|>rhr^->ir^-^ ^ keru. 3 kerua. — STmjmiilmtvitrt flX» fceits.
X kau*. — A«mtoeToni8ot»k*rt «2X0 k e m , t3M k*kä kem.. — Kiito«taot«k^ «IJO kerU.
KaolcnusilnotKkaet >2JX> k«rt*, SOe Uumaku kiitMUaseclu U i t s a i t u r i n r i a . — Balatustiedct M
—«OrihPotBkMt SOc k«ru. HXO kolme keru». — TiUpii»a»otuii«» i« itjEK>ta»»«enaoaxie«, oo. Ta»4it-
«•<«••>. liketeuS»! JliuotirtfciJJl* etokiKca.
rrtAUSHRfXAT; ^. • „
I ' t k . WJO, 6 kk. tJJO. 3 kk. M.rs j . I kk. $IJ». — Yb<!ytT.I«>iTiiji }a Si»ome«i i t k . »««•Be
•BrtaMine; 1 »k. t6M. 6 kk. « 3 ^ , » kk. 12X0 i» 1 kk. »14».
VAPAUS (Uterti-)
LtfatttD .-.rtrt il»«ak*et p i O i o lU k o o t t o r i - . kello 4 ip. iUne*r»I»p»w;a eaetlUeaS «kipiUi»»
Vtfmaieo laimhiu: Hoooeorto 207, Muk«7 BoiUio*. 4 Dorlum S l . Pohelio 536V.
VapnOea koiut«ri: l i b e r t j BnaaiBf. 37 U>nc St. Puheli» 1038. Totlotou: B>x 69. Soamry, Ont
V«f«a<leo paino j« U i o o o : Likerfy BolUiof, 37 Ltmt St. PoheU» iUTW., ^
Ceami «<J»eni»i»f «te» 75e. per eol. iocb. Minimnm thtce fot uogl» lii»ertion 7Sc. T i e VapaM
ii (k« beu ulTcnJunc median aoone ihe Fioaiab 'eopU Jo Ctnail».
Joi ette «ailloiB takaoia «aa raizaaita eii»jmäi»ee» kirje«Mea«e, kirjatukaji «a<ielleea liikkeeehoiujja
JliaeUa niinellä: J . V. KA.tWA.STO. liikkeenhoitaja.
Worker4ehteä on tuettava
Workerin pelastamiseksi täytyy sen konttoriin saapua tuhannen dol­laria
ennen tämän viikon loppua, tiedottaa lehti tilaajilleen ja kannatta­jilleen.
Lehdellä on vielä useita velkoja, jotka on suoritettava muuta-fmien
päivien kuluessa, Worker voi elaa vain siinä tapauksessa, että
kaikki luokkatietoiset ja myötätuntoiset työläiset heti lähettävät sille
lahjotuksia.
Workerlehti pn ilmesty-n^^viimeiset seitsemän vuotta ja taistellut
raalajajoukkojen puolesta. Worker on ollut työväenluokan jokaisen tais­telun
etunenässä. Se on ollut työläbten oppaana ja aseena työn ja pää­oman
välisissä tabteluissa-
Sodanvaaran paljastaminen ei riitä; sitä vastaan täytyy myÖs tais­tella.
Työväenluokka on koottava puolustamaan Neuvostoliittoa, proleta­riaatin
isänmaata. Worker on työläisten äänenkannattaja ja sen äänen ei
saa antaa vaimentua, Canadan luokkatietoiset työläiset ovat seitsemän
vuotta runsaskätisesli tukeneet vallankumouksellista asettaan, Worker-lehteä.
Tämä on hyvänä vakuutuksena siitä, että Workerin elämä ei nyt­kään
tule joutumaan vaaraan, että Canadan työläiset tulevat tukemaan
lefateään.
Toverien on lisätyllä tarmolla toimittava lehtensä Workerin hyväksi;
lähetettävä pikaisesti lahjotuksia ja tehtävä heti kaikkensa Workerin pc
lastamisdcsi.
Ammatillinen
Pastori Muste'n reformismi Yhdysvalloissa
Kun on markkinotta, on kauj^iiaita.
Ik^CBoixt tahansa kärjistyneet luokka-vastakohdat
esiintyvät kajätalistisessa
yhtetsktmx£assa ja. niiden ohella tyS-läistea
luokkatietoisuuden lisääntymi­nen,
Einoin myöskin varmasti esiinty­vät
kapitalistisen järjestelmän pikku­porvarilliset
tukijat valmiina valcra-dikaalisine
tunnuslauseineen pitääk­seen
joukot tiikemassa taantumuksel­lista
järjestelmää.
Äskeisten kuukausien aikana olem­me
nähneet yritykää niin sanotuin
edistysmielisin fraasein peittää AI P
of L : t l byrokratian taantumuksellista
ja työväenluokalle vihamielistä poU-tilkk&
a. Pastori A. J . Muste ja kumpp.
taan seisoskelee tuntimääriä pitkät
linjat vahvoja terveen naköifiä. mut­ta
nälkäisiä työläisiä, jotka työttömyy­den
johdosta o v ^ joutuneet pennittö­miksi
j a samalla leivättömiksi "Juma­lan
palveluksen- yhteydessä pääsevät
pcauigpkrf jonkunmo^een ateriaan,
pc^staen sillä kertaa huutavamman
ovat näitä yrityksiä johtaneet.
Muste'n ryhmä koettaa nyt saada
Amerikasta tervehditään Kominternia
Amerikan Workers- (kommunisti-) puolueen äsken kokoontunut kuu­des
kansallinen edustajakokous lähetti Kommunistiselle kansainväliselle
seuraavan tervehdyksen:
Workers- (Kommunisti-) puolueen kuudes konventsioni tervehtii kan-sain\'
älistä järjestöään ja maailman vallankumouksellista johtajaa, Kom-muntstista
Internationalea, sen perustamisen kymmenvuotispäivänä.
Kommunistinen Internationale syntyi vallankumouksellbten taistelu­jen
pyörteissä, viimeistä imperialistista sotaa ja sosialireforinistisla ("yh­teiskunnallisen
parannuksen") petturuutta vastaan taistellessa. Tänä-päiväna
sen edessä ovat samanlaiset taistelut. Uusi imperialistinen sota
on kiertämätön. Sosialististen reformistien petturuuden tarkoituksena on
taaskin myydä työväenluokka imperialbtisen sodan palvelukseen.
Meidän puolueemme ja sen konventsioni tietää, että Kommunistinen
Internationale tulee johtamaan koko maailman työläiset voittoon tässä
,taistelussa. Internationalen perustajanoja. Venäjän voittoisan vallanku­mouksellisen
proletariaatin johtajan, V. I. Leninin opetukset ja aatteet
ovat edelleenkin Kominternin toiminnan ohjaajina.
tervehdimme Kommunistisen Internationalen johtajistoa, ja va­kuutamme
että konventsionimme ja puolueemme tulee valmistautumaan,
vahventamaan ja selventämään rivejään, suorittaakseen osuutensa sille
kuuluvassa tehtävässä. Puolue tulee sulkemaan rivinsä, se tulee puhdis­tautumaan
aatteellisesti opportunismin myrkyllisyydestä, se tulee murs­kaamaan
trotskilaisuuden ilmiöt, se tulee keräämään voimansa ja johta­maan
Amerikan proletariaatin taisteluun imperialistista sotaa vastaan.
Puolue tulee mobilisoimaan Amerikan työväestön puolustamaan Neuvosto­liittoa,
ja antamaan Amerikan imperialismille lopulliisen iskun, vallanku
mouksellista tietä kukistaen Amerikan kapitalistisen valtiuden.
Eläköön leninismi!
Eläköön Kommunistinen Internationale!
Tilanne Saksan '^vakiintttvassa*' teollisttttiessa
Viime kuukausien aikana on työttömyys Saksassa lisääntynyt erikoi­sen
huomattavasti. Sosialidemokraattisen lehden "Vorivärtsinkin" arvelu­jen
mukaan oli Saksassa tammikuun 15 päivänä lähes kolme miljoonaa
työtöntä ja yli 700 tuhatta osittain työtöntä, 8.0. sellaisia, jotka työsken­televät
vain pari kolme päivää viikossa. Jokaista sataa ammatillisesti jär-
. jestyn)it£ työläistä kohti tuli joulukuun lopulla 17 työtöntä. Tämä nu­mero
on vain hiukan pienempi sitä tilannetta, joka vallitsi v. 1926 ras­kaan
taloudellisen kriisin aikana.
Herää kysymys, mikä op synnyttänyt näin räikeän työttömyyden kas-
A-un. Yhdekä puolelta, tämä on niinkutsuttua "sesonki"-tyottömyyttä,
joica johtuu töitten supistumisesta maataloudessa j a rakennustöiden alalla.
Tämän j<Adosta joutuu satojatuha|i^ia työläisiä tyo^^^ talven
ajaksi. Mutta tämän ohella esitt^^'$|tngen merki^^^
taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Tuotannon kapitalistisen järki-peratstyttamisen,
joka tapahtui pulitaasti työvoiman kasvavan riistännän
iiustannidcsella, ja kohebton uudistamisen avulla saatiin Saksan teollbuu
dea lila vuosina 1926 ja 19i27 jonkun verran kohoamaan, jonka johdosta
tapahtui myöskin pientä parannusta työläbten palkkasuhteissa. Mutta jo
viime, vuonna palkkojen kohoaminen, pysähtyi ja jopa palkat alkoivat
älentefikin. Luonitollisesti tämä vaikutti epäedullisesti sisäisten. markki-nain
maksukykyis}'yteen.
Samalla teollisuustuotteiden hinnat eivät kuitenkaan alene- Teolli-
.^t;gf(ien^{MKn$alöja^onopooliscbti hiallitseva trustiutunut pääoma ei laske
h^toj^ folof^jb^ onnistu korvata sisabillä markki­noilla
tapahtunutta k>^synuän supbtumista ulkobten marlddnain laajenta­misella^
sapbtäVätteonisu tuotantoaan ja heit­tävä
^^^SätittS^diiilK^ Näin ollen markkinatilanteitten
hötjuabt^ s^uraukset-sii>^^ kokonaan työväenluokan harteille- Ku-
Tuvaon iiioteen a ^ jatknyasti no -
Työttömiöi, jotka Sakessa oivat suurimm^i o s i ^ i tuotannossa
kauan työ^ennelleitä aiämattitaitoisia ty^ asema on
mitä-raskain. Hyvin huomattava osa heij^ ei saa minkäänlaista avullista.
Maata johtava sosialid^okraattinen puolue huolehtii hyvin vähän tä^ä
seikasta. Puolueen hallitusministerit ovat liiaksi kiinni muissa puuhis­saan:
hallkibkoalitsionin kooUapitämisessa, sotalaivojen rakentamisessa,
budjettivajausten täyttämisessä y.m.s. hommissa. Eihän heillä enää voi
olla aikaa ajatella työttömiä!
Työttömien voimakas protestiliike saa laajat muodot. Liikkeen joh­dossa
on kbminunistinen- puolue. Sen tunnukset ovat: "Työttömien ja
töissä olevien työläisten yiitebrintama!", *'Alas riistäjien hallitus!". Nä­mä
tunnukset ovat saaneet laajaa kannatusta. Kommunistisen puolueen
maaliskuun 6 päiväksi kooUekutsuma työttömien yleissaksalaineS^ .kon­gressi
osotti Saksan miljoonille työläbille tietä tulevalle taistelulle leivän
ja inhimillisten olosuhteitten puolesta.
itseUeen itsenäistä järjestöllistä muo.
toa. Se on yhteiskuntareformistlen
"vascmmistalalsten" ryhmä niin po­liittisessa
kuin ammattiunioni^isessa-kin
puolessa.
Kenenkään ymmärtävän työläiscfn ei
kannata antaa pettää itseään tämän
työnteettäjäluokan ja sen kapitalis­tisen
järjesteimäii tukijaln keskuudes­sa
esiintyvän liikkeen todellisen luon­teen
suhteen. On välttämätöntä ym­märtää
tämän ryhmän alkuperä. Se
muodostuu tässä maassa tapahtuvasta
luokkasuhteitten käi-jistymbestä, tä<
nä aikana, jolloin A. F. of L. supis­tuu,
ammattitaitoisten ja puoliammat-tltaltolsten
työläisten merkitys ratkai­sevana
tekijänä työväenliikkeessä l i ­sääntyy,,
'kommunistien . vaikutuksen
alaiset uudet unlot kehittyvät ja kom­munistipuolueen
Vaikutusvalta kas­vaa.
Tässäpä ovatkin ne laajenevat
markkinat sellaisille tavaroille kuin
on piskuisella Mr. Mustella. Tässäpä
voidaan tarjota yhteiskunnallisen re-formismin
nättejä paketteja, vaalean­punaiseen
paperiin käärittyinä —
taattuina "aivan yhtä hyviksi" . kuin
luokkataistelukin!
Mitä va$taan tämä pikkuporvarilli­sen
ryhmän liike on suunnattu?
Sen kokoonpano ja sen ohjelma ter
kee siitä kommunistista, liikettä vas­taan
• suunnatun välineen. Muste'n
ryhmän tehtävä perustuu sen pyrki­mykseen
eristää työväenjoukot kom­munistien
vaikutuspiiristä. Pastori
Muste ja hänen kumppaninsa yrittä­vät
vain ohjata tyytymättömät jou-,
kot kapitalismin uomiin. Työläisten
etsiessä tietä päästäkseen eroon am-mattiunionlstlsesta
taantumuksellises­ta
byrokratiasta, petollisen yhteiskun­nallisen
reformismin vaikutuksesta,
käyttäisi Muste'n ryhmä tätä tilai­suutta
hyväkseen johtaakseen työläiset,
yhteiskuntareformistlen harhaluulojen
leinin.
Muste'n ryhmä yrittää nyt yhdistää
eri yhteiskuntareformistlen ryhmät
kommunistista liikettä vastaan suun­nattuun
puolueeseen.
Tämän työväenliikkeessä olevan
ryhmän todelliset päämäärät ja teh­tävän
vaarallisuus tulee saada tunne-uksi
Ja perinpohjin ymmärretyksi
työväenluokan keskuudessa. Sen libe­raalinen,
pikkuporvarillinen ideolo­gia
ja "vasemmistolaiset" tunnuslau­seet
ovat vaaralllstmpla työväenjou-koUle
juuri siltä syystä, että Muste'n
ryhmä, joka vasflkään oli taisteUut
todellisia vasemmistopäämäärlä vas-,
^ nälän. Samalla kirkko saa sanankuuU-taan,
tulee tulevaisuudessa jaOravasö j joita, ainakin niillä kerroin kun näitä
pettämään jokaisen todellisen vasem-mistotunnuksen
toiminnassa.
Pastori Mustein ympärillä olevan
ryhmän yhteiskunnallisen luonteen
ja toiminnan tarkastaminen osottaa
selvästi Ehriset suhteet keltaisen so-slalistipuolueen
ja A. P. of L : n byro­kratian
kanssa — sts. työväenliikkees­sä
olevain simri^oman pahiinpain
j a rai^eutuneimpain aktiivisten' apu-xlen
kanssa.
J a Muste'n ryhmän pasifistinen j u l ­kisivu
on riittävä tae, että se nope­asti
kehittyvässä sotatilanteessa tu­lee
esittämään johtajan osaa joh­taessaan
ftröläisia teurastuskentll-le
kaunis "rauhan" sana huulil­laan.
Imperialistinen sota el voi olla
Ilman "pasifistisia" palveUjoitaan Ja
vapaita aterioita tarjoillaan. Varat a-terlolden
hankkimiseen icerää kii±ko
yksilöiltä ja yleisistä varoista, joista
luovutetaan kirkkokuntien käytettä­väksi,
jotka osaavat tehdä vaikuttavaa
agitatslonla näiden näläv» ja työttö­myydessä
viruvien. tietämättömien
työläisten keskuudessa, joiUe. jumalan
ja kuhlnk. nimessä vakuutetaan en­nen
syömään alettua, että nämä kaksi
mainittua ainoastaan voivat auttaa ja
Muste'n seuralaiset soveltuvat vallan
hyvin paslfisflsen verhon levittäjän
tehtäviin Imperialistisille sodan liet-
.sojUle,, . . .
Mii2]ca aseman luokkataistelussa tä­mä
ryhmä ottaa? Varmastikaan ei
luokkataistelulle edullista asemaa työ­läisten
puolelle' kapitalisteja vastaan.
Se taistelee Workers-kommunistlpuo-luetta
vastaan. Se taistelee Ja manö-verol
Ammattiunloltten ValistusUlttoa
vastaan, uusia taistelumlelislä unioita
Ja niiden lakkoja vastaan — kapitalis­mia
vastaan suunnattua jokaista Jär-r
Jestettyä taistelua vastaan.
El käy päinsä Jättää tätä seikkaill-jaln
ryhmää huomiotta sillä lausun­nolla,
että se on "vaaraton", että se
esittää vain kielteistä osaa eikä "osal­listu
luokkataisteluun." Sosialidemo­kraattiset
puolueet kuten, ammattlu-nlonistlnen
byrokratiakin, eivät esitä
kielteistä osaa. Niiden rikos ei ole sii­nä,
että ne eivät ota osaa luokkatais­teluun,
vaan siinä, että ottavat osaa
luokkataisteluuii aktllvlsimpina ja
vaarallls!mplna"voimlna työnteettäjä­luokan
Ja valtion hyväksL Sosialisti,
puolue on nykyään hyvin kehittynyt
poliisi ja lakonrllckiulpuolue. MUste'n
ryhmä, sosialidemokraattinen pohjal­taan,
mtitta joka on olevinaan t>oilisi-soslalistlen
Ja lakonrlkkurl "ammattl-unlo-
brokraattlen "vasemmalla" puo­lella,
on liikkuvaa lajia olevain j a lä-plkotalsesti
keltaisten sosiaUdemo-kraattien
I3rhmä, mikä jokaisessa koe-tuskohdassa
menneisyyäessä on pettä­nyt
työläiset ja jokaisessa kohdassa
tulevaisuudessa tekee samoin.
A. F. of L : n pohjan' supistuminen,
ammattltaidottomaln proletaarijouk-kojen
kasvava paino työväenliikkeessä,
kommunistipuolueen vaikutusvallan
tukea näitä kurjuuteen joutuneita työ-lälsraukkoja,
jotka ovat' kokonaan
tietämättömiä työväenluokan luokka-voimasta
ja sen voiman käjrtöstä jär­jestyneenä
joukkona oman luokkansa
asioiden auttamiseksi Siksi voikin
nämä vapaiden aterioiden tarjoilijat
pitää tätä Joukkoa nöyränä jumalaan
Ja kuninkaaseen luottavana karjana,
mcmn osuuskuntiin. J a tätä lin­jaa
seuraten se myöskin parhaiten
p ^ ^ tyydyttämään näiden kahden
kansankernrfEsen tämänpäiväisiä tar­peita.
ILLANVIETTO
Worker-lehden hyväksi oli järjestetty
osaston haaliHe p>?^^'g'"'"" 5:en i » l -
vän illaksL Ohjelmansa purfesta oli
tilaisuus mukUnmenevä mutta yleisöä
olisi vohuit olla.enenimänkin näinkin
tärkeässä'^tilaisuudessa." AineJeliislsta
tiilolsta ei tämän kirjoittajalla ole
tietoa.
SAI EAIVOKOHTACKSEN
Täällä Arthurissa pitemmän alkaa
asustanut Arvo Unko sai myöhään
maaliskutm 5 päivän iltana raivo­kohtauksen
asunnossaan Bay-kadun
varrella. Raivostuen siinä määrin, et­tä
särki kaikki mitä seinistä i r t i sai
ajaen kaDtki sen kerrolcsen asukkaat
ulos talvisäähän yövaatteillaan. Po­liisien
saavuttua palkalle antaantui
hän Ilman vastarintaa j a seuraavana
ftamiinft^ oikeudessa selitti el muista­vansa
mitään tapahttunasta. Häntä
1«fo 3X^nhit.,iir^ edelleenkin poliisin huos- ^ r^ÄJ^VuYÄlt-a- Kertoman mukaan Uenee hän
selemaan suurkaupungin kaduilla. saanut SS
kin.
kohtauksia ennen-
SUOMEN SATAMATYÖLÄISTEN A -|
VUSTUSILTAMA TUOMITTIIN HIBTETTÄVXKSI
John ^hun. jonka väitetään hel­mikuun
14 päivä iskeneen kirveellä
kuoliaaksi erään toisen vangin tälcä
Iäisellä vanklfarmllla, tuomittiin tä
näan — maalisk. 6 p. — maakunnan
pidetään osaston huoneustolla maa­liskuun
14 päivä, torstai Illalla. Toi­mikunta,
jonka huoleksi osasto on
jättänt sanotun lakon avustus­toiminnan,
on järjestänyt arvokkaan *xi,5i«,,.^-
Ohjelma- ja Janssi-iltaman o . a s U > n \ y ^ ^ ^ ^ ^ ^ ! ^ ^^
^a^m^m^ia^t:: ritt"o^vve^nT^t ^irm^^y: yvät paasyUppuja \^ ^tuä^SiäSll^ä . tBoihuu?noinZ Ljär^jetnatU aPaä iväe -
pälltlln jo hänen edellisen olkeusju-
Yapden pDolnstQs-
RAHAA PUOLUSTUSRAHA3
TOON
"Nakina, Ont., 7. 3. 29.
"Vapaus. .
"Canadan S. järjestön Xaknaa
osasto No. 65 lahjoitti $5.00 toveri
Vaaran puolustusrahastoon ja ?T.5o
ovat lahjoittaneet osaston jäsenet-yhteensä
?12,50, joka seuraa mukal
na, joten pyydän tämän tilittämään
Canadan työväen puolustusliitolle
Samalla pyydän tämän vastalause^ml
me kääntämään englanninkielelle ja
lähettämään Canadan maaherralle,
"Eläköön Vapaus!
"Nakinan osaston puolesta
ruudella, (Allekirjotus)."
ympäri kaupungin. Saapukaa monisa-talukuiseha
joukkona tilaisuuteen, s l - , . „,i,„„„ ^tu^ 4 txe^nxx aainit«a<a«k«s.ecmuxmi«ec ki«axni«nitattiu,UkÄs«:eini täUe ' n^i^ite.t.tfii^n ^s.U.u^ä^ s'u' "h t^ee ssa *^ta"r*k?a_s^tfu ksia
pitkäaikaiselle varoja Ja voimia kysy-väUe
urhealle työtaistelulle, Jpta Suo-, lokarien lausunnon perusteel-men
satamatyöläiset ovat kestäneet!" TLi-lT-TT-ITr-^^
nytkin, mutta tarkastuksen suoritta-
Jo pitkän alkaa.
laUa.
Iltama alkaa 8.30 l i ­la
katsoi valamiehistö hänet vastuu­velvolliseksi
teoistaan Ja lengettl tuo­mionsa:
syyllinen. — S.
PALVELIJATTARIEN KOKOUS
kasvamhafen, puolueen, joka on esittä­nyt
johtavaa osaa Jokaisessa työläis­ten
nykyai^dsessa tatstöussa j a jc*a
höivsuä 3a ohjaa työläisten kasvavan
radlkällsoltuiDlsen luokkataistelim uo­miin
— kaikki nämä ovat Ilmiöltä
Jotka aiheuttavat Muste'n ryhmän
kohottamaan keltaisen lipun, käyttäen
verlionaan "vasemmistolaisia" fraa-
.seja vetääkseen tyytymättömän työ.
väenluokan takaisin luokkaviholUsensa
leiriin.
Jokaisen luokkatietoisen työläisen t u ­lisi
suorittaa osansa tämän charlatä-nien
ryhmäkunnan paljastamiseksi ja
hajottamiseksi.
Eteenpäin luokkataistelussa] Raken­takaamme
luokkataistelupuoluetta
— Workers-kommuhistipuometta! —•
Daily Worker.
''TeollisuusrauIia"-poUtiikka näjrttää tuloksensa
Ruotsissa
Suomalaisen palvelijatar-yhdistyk­sen
tavanmUkaiiien viikkc^okous ja
seurustelutilaisuus on keskiviikkona,
maaliskuun 13 päivä, osaston huoneus­tolla,
alkaen lltapuolella kello 4, ja
jatkuen Iltaan. Tilaisuuteen kokoontuu South PorCUpine, Ont. useita sanotun yhdistyksen .Jäseniä ~.
jotka tervetulleina ottavat vastaan KANSAINVÄLISTÄ NAISTEN-uudet
heihin yhtyvät ammattityöto-1 PÄIVÄÄ
verinsa, sekä yleensä kaikki kaupuh-, . ^ ^ ,.„ ^
gissa olevat suomalaiset t y ö l ä i s t ä h^.^,*!**^ ^ olkoon he päivä- eU palvelustöissä. Odelmaa oU paljon- Osas-
Lelkklen ja keskusteUen kulutetaan fe^^ lasten^^ortesten soitteli parita
siellä alkaa, ollen pyrkimyksenä to- ,^"5^^?^*^^ . veruuden j a voimakkaan yhteishengen h^^s eamtyL Esitetthn p m tilaisuu-kasvatustyö
suomalaisten palveliistyt- ° "^^^T ^""".^S^. °"
töjen keskuuteen tässä kaupungissa \
Saapukaa siis mahdollisemman u-seat!
— J .
ohjelmaa aivan riittävästi, josta suuri
yleisö näytti nauttivan. T3?ytyväisenä
poistui kukin kotiinsa.
Port Arthann
JÄSENRYNTÄYSILTAMAN
I Järjestää naiset ensi ke^vilkkona, t.k.
113 päivänä. Sillota on taaskin tilai­suus
jota el pitäisi pikku esteitten t a ­kia
kenenkään sivuuttaa. Ohjelmassa
tulee, olemaan orkesterin soittoa, l a u -
Itia osastomme lauluseuralta, sekä
näytelmä "Salapoliisi", soololauluj.a,
Thunder Bayn osuusmeijerin osak-J runoja yjn. J a mahdollisesti vielä lo-keenomlstajat
pitivät kokoustaan taa-}puksl hiukan tanssiakin. Tilaisuus t u -
sen maaliskuun 5 päivä. Tällä ker- lee olemaan aivan vapaa, Siis kaikki
OSUUSMEIJERI
taa olikta kokoukseen saapunut ym- haalille, antaaksemme tunnustus nais-päristön
farmareita paljon runsaslu- temme hommille.' Uusia jäseniä; nais-kuisammln
kuin edellisellä kerrallai jaosten otetaan maiuiitussa tllalsuii-
Kokouksen tehtävät rajoittuivat pää- dessa. Pitäkää^mielessänne. Alkaa kel-asiassa
johtokunnan ja rakennustoi- lo 8 illalla,
mlkunnah vaUntaan. Johtokuntaan ry,^
valittiin 7 jäsentä ja sen lisäksi myön- MENNETTÄ HUVEJA
nettiin kullekin ympäristön to^ifashlp'- Rymättylän häissä t. k. 3 päivänä
Ule^ oikeus valita j k s i jäsen n^. neu-Lu haalimme tupaten täynnä yleisöä,
vottelevaan tohnllnmtaan jonka tulee j^jj^t ^^jt^j^^^ näyteUnää
kokoontua yhdessä varsinaisen joh- hiukan Ulan räa'aksl. mutta suurin o-tokunnan
kanssa vähintäin kerran k o l - sa yleisöstä nautti täysin siemauksin.
Ruotsin amsterdamilaiset ammatU-lilttojohtajat
ovat lyöneet rumpua s i l -
lä, että heidän toimintansa kautta o-lisi
työväen elintasoa huomattavasti
kohotettu ja uskottelevat, että "teol.
lisuusrauha"-polltilkalla Ja osaUlsuu-della
ammatUlisen liikkeen kurista­mista
tarkottavissa pakkotuomiolstui-nUssa
oUsi osiansa kaikessa tässä. Nyt
on Ruotsin soslallhallltus julkaissut
tilaston esim. maataloustyöväen työ-j
a palkkaolc^ta viioona 1928. Se osot­taa
'-JyhykälsyydesÄi seuraavaa:
Vuosina 1916—17 oU Ruotsin maata­loudessa
jonkunverran puutetta työ­voimasta.
Mutta v. 1821 alkoi tapah­tua
nopea käärme, kun teollisuuksista
oiettiin huomattavasti vähentää työ.
voimaa. Teollisuuksista poistetut työ­läiset
palasivat työttöminä maaseudul­le
ja seurauksena on ollut, että kun
v:sta 1913 v:een 1919 vain 5-«»^%
pitäjistä oU Umoittanut hyvästä työ.
voiman isaanntsta eU työttömyydestä,
IhnoltU V . 1921 Jo 47.9% pitäjistä
työttömyyttä vallitsevan - maatalouden
alalla. Täten Ruotsin _ teoUlsuud^a
vallitseva työttömyys on siirtynyt
maataloudenkin alalle ja kehitys on
edelleenkin käymässä samaan suun^
SAKSAN REFORMISTIT AMMATTI­LIIKETTÄ
HAJOTTAMASSA
Peltiseppien ammatUUItoiv BerlU-nln
osaston haUlnt» on lausunut pro.
testinsä sen johdosta, että ammatiUl-seh
liikkeen vasemmistosiiven kannat­tajia
uhataan erottaa metalUtyöläis-tei)
refonhistisesta anunattlUitosta.
Samaila hallinto kehottaa kalkkia am-matUlisestl
J^JesjEyneitä tyiöäislä tais­telemaan
i^<mnistien - t<^en](^ta
vastaan Ja tiuvaamaan ammatiliisen
liUckeen yht^iäfcqyden.
messa kuukaudessa j a oh heidän va.
Untansa suoritettava maalisk, kuluessa.] "ELÄVIÄ KUVIA pj«äusUeSinsteät Tsjuau n^onnit e^hlmeiaditä nt u!llae^vaa'daSit tvmav.ea"i j1elro£i --j taaskin saamme nsaeuurraaaa vaakisvia, n jtoslxla
rakennusta varten ja ryhtyä toimen-E* Jg^uSSjS^St^ ?'
'^IS^S^^n ^kesk'ust—elun ^ ^Itoutkosteesusat- ÄITu ^a^ SS^IPl^Jlväinän^a '^llm^-^
synnytti hallituksen suhtaantuminen «-«««»«u utyteen,
öjsuuskunnan lairtahakemukseep. H- SUOMEN LUOKKASODAN MUISTO
meni että tätä asiaa vitkutetaan hai-1 JUHLAT
tmui^klsae n ja taholtatt. edoV^ aaditaan selos-Lvafc tJc 20 päivänä. Lapset esittävät
St. SSSJZJ^S^ ^^^^^ Pääsy tietysti: vapaa,
jotka määrittelevät aHm- Pankaapa muistiin tilaisuus.
VASTALAUSEITA
"Nakina, Ont, maalbk, 5 p.
Ontarion herra prokuraattori,
"Toronto.
"Kunnioitettava Herra:
"Me Canadan .Suomalaisen Järjes­tön
Nakinan osaston jäsenet tuem­me
täten Julki paheksuvimman vas­talauseemme
maakunnassa nykyisin
harjoitettavaa kokoontumis', pu.he-ja
painovapauden sortoa vastaan.
"Canadan Suomalaisen Järjestön
Nakinan osasto.
(Osaston leima.)"
"Finland, Ont,, maaljsk, 6 p. 1929.
"Suomalaisen Järjestön Finlandin
osasto; maaliskuun 3 . p:nä pitämäs­sään
kokouksessa päätti pr6teste«-
rata Vapaus-Iehden toimittaja Arvo
Vaaran vangitsemisen johdosta ja
vaatia Arvo Vaaran pikaista vapaut­tamista
j a tuomion iperuuttamiota.
"Kokouksen puolesta •
(Allekirjotus.)"
S. J : n OSASTON KOKOUKSESSA
taan. Kun työvoiniaa on maatalou-denklii.
alalla tarjolla enemmän^kuin
kJsyttSit; on seUiÄtacÄnaollut palkko­jen-
laskeminen- V. 1920 oUvat palkat
maataloudessa korkeimmillaan. Kol­men'
lähitmä seuranneen vuoden a i -
rnna palkat laskivat 40—50% :11a Sen
jälkeen-ei suurempia muutoksia ole
^Ilahtunut.- Maataiompalvelijain vuo­sipalkat
ovat nyt sosialihallituksen U -
laston mukaan miehillä 48% pienem­mät
kuin V . 1920 ja naisilla 35.9%. a-
Jomiehillä 40.1 proe. ja karjanhoitajat-tärilla
37.7 pros. Pfilvätyölälsten pai-kat
ovat nyt kcdconaista 49.6% nle-neminät-
kuln V , 1920. "
maaliskuun ^3 p:nä hyväksyUiin uu­sia
jäseniä: John Rantanen; Vilho
Heikkilä, Carl BOngos. Laina Heinä­nen,
Eva Kulha. >
Tulevalle Järjestön edustajakokouk­selle
osaston päättämistä kysymyksis­tä
alustuksia.tekemään valittiin alus-tuskomiteaanvL.
,NutmiahOk J . W^
Ahlqvist ja E. SaBn."
Järjestön-sihteerin ehdokkaaksi, e-dustajakokooksesta
alkavaa Uäminta-kauUa
varten, asetettiin osasUm puo­lesta
osaston Jäsen J . W. Ahlqvist
Järjestön jäsenveron yhtäläistyttä-misestä,
sekä monista muista edusta.
jakokoukseUe menevistä asioista.* kes-
Inisteltita. jotka jätettiin alustuskomi-tealle
alustuksen tekoa vartoi seuraa­vaan
kokoukseen.
NÄLKÄISET ANOO KIRKON
ALMUJA
Useammassa kirkossa jaetaan vapai­ta
lÄiväUisiä-puutteessa j a työttömyy­dessä
oleville työläisille. Paikoissa
sa
läädöksiä.
man xnyydyn osakemäärän. osakkeen­omistajien
omistaman alimman leh-mäluvun
yjn. seikkoja Jotka ovat lai­nansaannin
ehtona: Kokouksessa läs-
Kirkländ Lake^ Ont.
Aarr.-PROP.-KOMTTEA
ten sen puolen ei pitäisi vUvytyksiä i^T ^„tttIT^^^^Z'x^^^t^
aiheuttaa,. TuotUnpa TennosU^^llmlfök^S,'^^
tamiseksi. vaikka hallitus kieltääntyi- S L f l köyhäUlstön
sikin lainaa myöntämästä. Kunhan -
tuonlainen kurssi vaan jatkuu, nita PERHEILTAMAT
' ^ Ä ^ ^ J i ^ S S i . , n „ « „ H v tJc. I 5 : i K . T J 0 f i ^ ^ cd^naan
^Ä^lkestavMdm^ te^ soittoa >öricpsteöltä, liuhi- sesto huoUmatta^ ilmeni kokouksessa, k u o r ^ lautaa. nuorSÄ^ S -
^ paljon muute ohjelmaa.
?aiu)a olevan lähtöljäiL terveeltä köy-jsäähpääsyyn^ '"näyt^Ä
hälistön «mustolminailk^ kuuhS^Svä^^S
ta. Kokouksessa nimittäin ehdotettiin,]
että <KUUskunnan jäseniksi pääsisivät
ainoastaan tuottojitr se-^on maanvU-jelijät
jotka omistavat lehmiä. Tämä
ehdotus kylläkin _ kärsi musertevan
tei^ion. mutte jo sen ilmeneminenkin
missä tällaisia vapaita ann<&sia anne-toteaa
voimakkaamman selvälle luok­kapohjalle
perustuvan köyfaäUstSn o-snustoimlnnnllisen
vallstestyön vSlttä-nättömyydeh
piiri?gamme. OsuusUd-
TÄKÄLÄINEN PUOLITCTUSLirrTO
kokouksessaan t k . 4 p. keskusteli päi-vän
tärkeimmästä kjN^yinyksesta, D im
toveri Vaaran' piiblustusrahastoa kar­tuttamiseksi,
joka saikin fcäk<^^
kalkki innostOEnaan. Vilkloan keskus­telun
jälkeen päätettiin vaUte 7-hen-klnen
kiuniitea. joka toImU tarmdla
mintaliikkeen. muodostuakseen todelli­seksi
aseeksi köyhälistön kädessä sen
taistdlessa omistavaa luokkaa vas- l a juuri tätä toveri Vaaraa kohdan-taah.
täytyy kyetä sulattamaan k^höt^nutta luokkatuomiota j a Vapaitten
j a lukalsesti iltamat, jossa esitetään
kappale j a muute ol^bnaa. Käytettä­köön
agitatsionivälineenä. selostamal-maanviljelijät
ja palkkatyöläiset sa-j vainoamista, johon porvaristo on koh-
C. K,-PUOLUEEN PIIRI 6:NNEN
KONVENTSIONISSA OLLEET
EDUSTAJAT TUOMITSEVAT
JÄRJESTYNEESEEN TYÖ­VÄKEEN
KOHDIStE.
TUN VAINON
Konventsioni kehoittaa luUdua työ­väen
järjestöjä yhtymään protes­tiin
ja keräämään -varoja tav.
Arvo Vaaran puolustamiseksi
ja Canadan työväen puo-jlustusliiton
tukemiseksi
"Me Canadan kommunistipuolueen
piiri 6:nnen edustajat, kokoontunei­na
koko piiriä käsittävään konvent-sioniin,
Labor Temppeliin, Fort W i l -
liamiin, maaliskuun 3 päivänä 1929,
lausumme jyrkän paheksumislauseen
Ontarion mai;i{unnan^ekä koko Ca-hadaja
käsittävälle porvarilliselle vir­kakoneistolle,
sen erittäinkin viime
aikoina räikeämmin esiintyneiden ja
mihinkään lakiin perustumattomien
vainotoimenpiteiden johdosta, mit­kä
on .kohdistettu maan järjesty­neen
työväestön kokoontumis^ toi­minta-
ja: painovapauksia vastaan.
!^äistä esimerkkinä mainittakoon
Sudburyssa ilmestyvää suomalaisen
työväen sanomalehteä Vapautta vas­taan
nostettu painokanne, niissä
nyttemmin._ön sen toimittaja tov.
Arvo Vaara tuomittu ennenkuulu­mattoman
törkeään vankila- ja sak-'
corangaistukseen, Torontossa räi-ceästi
esiintynyt puhe- ja kokoon­tumisvapauden
mielivaltainen polke­minen
y.m.
"Pidämme edelläkerrotunlaisia te-coja
vallassa olevan luokan taholta
suorastean mielivaltaisuuden tuot­teina
j a maan omistexnattoman luo­kan^
perustusfakien sille takaamien
oikeuksien polkemisena.: .
"Näiden johdosta me, piirimme
järjestyneiden työläisten edustajat,
yhdymme jyrkkään protestiin Onta­rion
maakunnan sekä koko Canadan
vallassa olevan luokan viricakoneis-toa
j a sen johdettavissa olevia; näi­tä
asioita käsitteleviä. eri elimiä
lastaan. Me jyrkästi vaadimme
maan |:yötätekevien. • järjestyneille
joukoille maan Ikien takaamia koe-kemattonna^
ya^ ihmisyyden, alkeelli-sirSpia'
oikeuksia.' Edelleen vaadifn-iiie
"VaJ4iiB"-leljtca vastaan noste­tun
aihee^maii kanteen kumoamis­ta,
sekä toveri Arvo; Vaaran vapau­tettavaksi
syytteestä j a heti vapaa!-
le~jalalle laskettavaksi.
"Konventsioni kehoittaa piiri 6:n-nen
sekä, koko Canadan työtäteke­vää
väestöä - housemaan "valtavaan
mieltenilmäisutabteluun kapitalistis­ta
sortoa j a ihaan lakien häikäile­mätöntä
polkemista Vastaan. Protes-teeratkaa
j a kerätkää h a r o j a Cana­dan
: työväen ^publustusUitolte sillä
edessä olevan suuren j a kalliin työn
tukemiseksi. . i
dJu^tanut kaikki kbmiamaisetjuoiiensa.
Ötfakaammf kaiUn osaa t ^ n tUal-suiiteen,"
jdka pldetätto^tA. 25 pv maa-
«Mify^».<itfl"ft '*yv»hteai^mm«> parhflom-me
täöo&n adan edi
koon j<&aisen mielilh i u t d d ö^
että-saaviunme hatilille kalun,
puoLtrsiTTSurr^
lädetään t;k. 14 p. SaaiKikaa kokouk­seen
runsaslukuisina j a yhtykää jäse­niksi,
sinä vähän on vaste jäseniä ja
faämhxta on hiljaista. Iniustuste vaan.
sUIä maksu cm ainoaltaan 10 s ^ t lä
kmikauä. Tidvotaan ]»^jp^ jä­seniä,
naisia sddei miäiiä. Yk^mnä
olemme heikkoja. Joukkona voimakr
kaita.
KAPPALE r j U O N T :
esittämään ehkä ^-loiqxipup.
elia kuua E n malta oli»: inainits^^
tallaan