Vapaus, July 11, 1929

              Shru 2 Torstaina, heinäkuuii 11 p;nä~-Thnr., Jnly 11 No. 162--.
VAPAUS
RfguMxcd «t t i » ~Fo« XMCer OcTSJtacet. Ousva. w aecasd CUM m a » .
8. C. N E O , X. VAARA ( « o k I U « . ) . B. TENHUNEN. M. POHJANSAIO. A. F/UVIÖ.
Saksan bolshevikien edus
Juuri päättyzieellä Saksan kommu-mAOSHDCTATj
I T k . $ i J O . 6 k k . I2J0. 8 k k . n.75 J« I k k . « . 0 0 . - Y«u»r«*l»iW- J» S « > o e a ««kS « « lU
1 tk. tOM, t k k . ISÄ. J k k . tZX» i l 1 k k - »1X0.
tLMOTDSHISNAT VAPAUDESSA: ^ , ««,
Klde«at«T»*tnk«t « X » kert*. « J O k.k.1 kerto. - ATfcUittoo. ~«^^JSS! ? ' n j S ^^
--lC«K)I«iaMiU»otak»«t 12X0 kata. SOc Iiaai«k»a kilK>J«u*cIt» Ui Baittatlnriti. — &ta«*BUe<Jot J»
lilMtetatl Oc^tsibiaU ctokiMea.
Lebtcca «»«tfBiee llaolo»t«i pisiä cl!« kflnrtoriiM k*ll. 4 lj>- fl»«?ymi^il»i» e4«n«raa ttkSpihiai.
CtoOTl .iJrertliii.» «ret, TSe p « eol. toth. Min:»»» eh-n» toi tiogi, U»atio», 75e. T h . V « « «
•i tto MO •<lTcrti<isf flMdira aeoof ib« Fioout 'eo;la l a Csnadc
J M «tte »rUolB u b u » «U n^.«»u e n . i » l » « « kirfe«-«BD.. kirJotukM .«delieea mOttmhrMtitn
p—iinilrliiiTli » i « « : U : J . V . KANNASTO. li.kk/!«»ijt.iui», ,
T.p...leB l.rf»itn,.. Hon»«rt<. W . K.<:ker BoiMiefc 4 Dart«a St. PBhdiB _„
VapioOes koottori. Uketlf B»iWln«. S7 Lo.o» St. rnSieliD J038. F^toti: Bot » . Si.db.ry. 0«».
»»Mirfq» I» i«ton»o? tibefH BaiMinfc 37 Lore* S r •—•-
Luokkataistelu Ranskassa
Lakkotaisteluaalto, joka on jo useampien kuukausien ajan riehunut
Ranskassa ja joka edelleenkin jatkuu, puhuu luokkataistelun kärjistymi-aistiEen
puolueen edustajakokouksella
on mitä suurin merkitys koko maail­man
kommunistiselle Uikkeelle.
Minkälaisia perustehtäviä tämä e-du^
tajakokous sitten painosti? Edusta­jakokous
antoi puolueen tehtäväksi
Ssl:san työväenluokan enemmist&i
voittamisen kannalleen. Mutta asetet­tuaan
tämän tehtävän päivälärJestTk-seen
edustajakokous bolshe^dstisella
selvänäkölsyydellä lausui, että tämä
voidaan toteuttaa ainoastaan kehit­tämällä
luokkataistelulta sekä talou­dellisella
että polUttlsella alalla
Olisi tyhmää ajatella että kommu­nistinen
puolue voisi vallata Johdon
sosialidemokraateilta yksinomaan a-gitatsionin
Ja propagandan avulla.
joiden joukkokokoukset esittävät yhtä osaa tässä taistelussa.
Huolimatta siitä, että viimeisten vuosien aikana, on Ranskan porva­riston
asema taloudellisesti vakiintunut entisestään, jalkaa pääoma hyök­käystään
työväenluokkaa vastaan. Selvemmin täm^^käy ilmi siniä, että
välttämättömimpien kulutustarpeiden hinnat' kohoapl huoina§5<ra«ii no­peammin
kuin työläisten työpalkat. Virallisten numerotietojen mukaan
on esim. Pariisissa kulutustarpeiden hinnat kohonneet 15 prosentilla, kun
taas työpalkat KlJvat pysyneet jokseenkin entisellään.
Kaikkialla avustayat viranomaiset aktiivisesti työnantajia taistelussa
työläisiä vastaan. Tämän lisäksi käyttää valtiovalta muitakin keinoja
työväenluokan ja yleensä työtätekevien aseman huonontamiseksi Rans­kassa.
Niinpä esim. Ranskan uusi valtiobudjetti edellyttää valtion tulojen
lisääntymistä kolmella ja puolella miljaärdilla frangilla. Nämä lisä­tulot
aiotaan saada suurentamalla välillisiä veroja, jotka luonnollisesti
lankeavat pääasiassa työtätekevien'harteille.
Tämän lisäksi hyväksyi Ranskan edustajakamari uuden lakiehdotuk­sen
asuntovuokrien korottamisesta 4—S-kerlaiseksi.; Asia. on., nimittäin
siten, että talonomistajat ovat jo pitemmän aikaa vaatineet äitä> että
vuokria korotettaisiin sodan edelliselle tasolle: Ja koska Ranskan valuu­tan
vakiinnuttua. frangin arvo on noin 5 kertaa alhaisempi kuin ennen
sotaa^ on hallitus esittänyt parlamentille lakiehdotuksen asuntovuokrien
korottamiseksi, jotta se voisi tyydyttää talonomistajien vaatimukset.
Uusi laki asuntovuokrien korottamisesta, joka .tuntuvammin koskee
vain Ranskan proletaareja ja yleensä työtätekeviä, ei voi tietenkään saada
aikaan muuta kuin luokkataistelun kärjistymisen. Voidaan jo edeltäpäin
sanoa, että tällaisessa tiianteessiEt tulevat porvariston ja hallituksen yri­tykset,,
yhdessä sosialideii^okraattisten apureidensa kanssa toteuttaa "teol-lisuusräuhaa",
menemään myttyyn. Ranskaii työasiain ministeri, joka
itse on teollisuudenharjottaja, esittää, että työläiset vedettäisiin osalli­siksi
tuotantolaitosten voitoista siten, että reformistisille ammattiliitoille
myydään osa liikkeiden osakkeista. Ei ole tietenkään ollenkaan ihmeel-liatä,
jos Ransktm reformistiset johtajat tekevät tällaisen petollisen kaup­pasopimuksen
kapitalistien kanssa. Mutta tällä he tulevat vieläkin kerran
paljastamaan itsensä työväenjoukkojen silmissä, sillä kärjistyvän luokka­taistelun
prosessissa tulevat työläiset tuntemaan todelliset luckkaviholli-sensa
ja niiden hännystajät.
Kommunistisesta puolueesta voi tulla
työväenliikkeen todellinen Johtaja
vasta sitten, kim se kykenee Johta­maan
Joukkojen taistelua taloudelli­sella
alalla, taistelua sosialismifascis-mia
vastaan, mobilisoimaan Joukot
taisteluun £Odanvaaraa vastaan Ja
Neuvostoliiton suojelemiseksi. Ruhrin
alueen sulku, kamppailu panssarilaiyo
Jen rakentamista vastaan. Berliinin
taistelut nämä ovat tärkeimpiä te­kijöitä
Saksan työväenjoukkpjen v a l -
lankumoukselllstuttamisessa;
Edustajakokous laati laajan taistelu-ohjelman
Saksan työväenluokalle Ja
sen kommunistiselle etujoukolle. Ot­taen
huomioon Berlinin tapahtumien
antamat kokemukset, edustajakokous
asetti poliittiset Joukkolakot tärkeim-
PTtkpl aseiksi taistelussa työnantajien
valtion ja reformististien kolmilirttoa
vastaan. Tällä kehityskaudella ovat
poliittiset lakot keinona Joukkojen tii­vistämiseksi,
niiden valmistamiseksi
välittömään taisteluun vallasta.
8ak;an kommimistisen puolueen xn
edustajakokous oli mitä selvin todistus
Saksan proletariaatin etujoxikon val­lankumouksellisesta
intematslonalis-mista.
Edustajakokous i>aljasti Saksan
porvariston politiikan imperialistisen
luonteen ja osoitti sosialidemokraatti­en
osuuden näiden imperlalististsn
pyrkimysten toteuttajana Ja kiihkeim-pänä
avustajana fodanvalmistelussa
Neuvostoliittoa vastaan. Lähempien
kuukausien keskeisimmiksi tehtäviksi
asetti edustajakokous Joukkojen mo­bilisoimisen
kansainvälisen imperlalis-mivastaisen
päivän viettoon ja taiste­luun
Neuvostoliiton suojelemiseksi E -
öustajakokous murskasi täydellisesti
soslall-fascistien ja heidän l»andleri-laisten
hännystäjiensä väitteet kom­munistisen
puolueen "rappeutumises­ta",,
^en "eristäytymisestä" joukoista
Jjie,
Edustajakokouksen edustajista oli
suuri enemmistö työläiskommunlsteja,
suurista tehtaista tulleita edustajia.
Monet suuret tuotantolaitokset ter­vehtivät
proletaarisin tervehdyksin
edustajakokousta. Tuntiessaan taka­naan
laajojen työväenjoukkojen tuen
Ja sympatian, ei edustajakokous silti
jäänyt lepäämään laakereilleen. Bols­hevistisella
suoruudella paljasti
kaikki puolueen heikkoudet joukko­jen
järjestämisessä.
Samalla edustajakokous osoitti
myöskin Saksan kommunistisen puo­lueen
todellisen bolshevistisen tiivey­den.
Ne yhteenvedot, jotka edustaja-kous
teki puolueen taistelusta oikeis­tolaisia
Ja sovittelijoita vastaan, o-
Bolttautuivat katastrofisiksi viime­mainituille.
Luokkataistelun kärjisty-misprosessissa
tapahtui kommunisti­en
Ja opportunistien välinen erottau­tuminen
tavattoman nopeasti Vapun
tapahtumat loivat muurin Saksan pro­letariaatin
vallankumouksellisen etu-
Joukon, kommunlsiten puolueen, ja
sosiali-fasclstien asianajajien, oikeis­tolaisten,
välille. Oikeistolaiset heitet­tiin
yli laidan puolueesta.'
Oikeistolaisten paikan ovat ottaneet
puolueessa nyt sovittelijat. Ewert ja
Meier — he ovat Brandlerln seuraajia.
Kieltäessään reformlsmin muuttumisen
sosiali-fasclsmiksi ja asettaessaan jyr­kän
eron sosialidemokratialle ja fas-clsmille,
toistavat sovittelijat sanasta
sanaan brandlerilalsten väitteet. Edus­tajakokous
menetteli täysin bolshevis-tisestl,
asettaessaan heille kaksi vaih­toehtoa:
Joko alistutte tahi poistutte..
Saksan kommunistisen puolueen X I I
edustajakokous oli edessäoleviin val­lankumouksellisiin
taisteluihin valmis­tava
edustajakokous. Se osoitti, että
Saksan vallahkumouksellisten voimat
kasvavat, että Saksan proletariaatin
vallankumouksellinen etujoukko lujit­tuu
Ja karaistuu.
Kommunistipuolueen kuudennen konyentsionin
päätösponsi maatalousohjelmaa koskevana
Mitenkä joukkoja petetään
Eteenpäin kirjottaa:
Silloin kun entisen S. S. Järj"estön keskuudessa heräsi voimakas
myötätunto Venäjän proletaarista Loka- (marras-), kuun vallankumousta
j a sen aatteita kohtaan ja kun mainitun järjestön ^läisjoukkojen kes­kuudessa
eli valtaisa pyrkimys Venäjän boIshevisti§eii' vallankulUöuksen
aatteita edustamaan syntyneen Kommunistisen (Kolmannen) Internatio-nalen
yhteyteen, eivät nykyiset suomalaiset noäkelaisjöhtajatkaan- uskalta­neet
avoimesti ryhtyä taistelemaan Venäjän vallankitmoiusta ja Kommu
nistista Interhationalea vastaan, vaan joukkojen pettämiseksi teeskenteli
vät niitä kohtaan myötätuntoisuuUa. Tästä ilettävästä joukkojen pettämis-kdkinasta
on parhaana todisteena senaikaiselle S. S. Järjestön edustaja­kokoukselle
vähemmistön päätösesitys, joka sittemmin tuli yleisäänestyk-sellä
hyväksytyksi. Se oli Syrjälän y.m. nykyisten noskelaisjohtajien
täydellisesti hyväksymä sillä tarkoituksella» mikä edellä on sanottu. Tä­män
päätösponnen tomen kohta kanluu:
"Itäpiirin ryhmä (johon silloin pääasiallisesti kuuluivat nykyi-
?| set noskelaisjohtajaL-r-loioLVbuom.) hyväksyy kokonaisuudessaan
* Kolmannen Intemationalen ja vaatii itäpiirin osastoja toimimaan
niin, että sosialistipuoluicen ohjelma kaikissa luoldcataistelun perus­asioissa
hyväksyy selvän marxilaisen sosialismin periaatteet."
Kuten sanottu, tällaisen päätösponnen hyväksyivät noskelaisjohtajat
silloin joukkojen pettämistarkoituksessa. He tiesivät, että jos he avoi-m(
Wti sanoisivat kantansa K. I:n ja marxilaiseen sosialismiin nähden,
niin eristäisivät he itsensä joukoista — joukot heittäisivät heidät pellolle,
eikä heillä olisi seh jälkeen mitään mahdollisuutta voittaa puolelleen
niiden kannatusta. Tästä syystä piti teeskennellä K. I:n hyväksymistä.
Mutta samalla kuin se tehtiin alettiin maaperän muokkaus K. I:n vas­tustamiselle.
Kiierällä tavalla kylvettiin valheita ja epäluuloja joukkojen
keskuuteen K. I:ta ja bolshevikeja kohtaan. Sitten kun saatiin itselleen
piskuinen, kommunismia kohtaan ennakkoluuloilla myrkytetty, kannatus-joukko,
käännettiin selkä K. I:IIe ja naurettiin tälle suoritetulle teatteri­tempulle.
Niin tekivät "itäpiirin" noskelaisjohtajat.
A^van samanlaatuista teatteritemppua pyrkivät nykyään suorittamaan
Sulkanen, Boman y.m. "opp(wition" edustajat Neuvosto-Venäjän ja
, marxilaisuuden puolustuksillaan. Joukot toki ymmärtävät suhtautua va­rovammin
heidän teimppuunsa kuin nykyisten noskelaisjohtajain temp-puun
kymmenkunta vuotta sitten. Noskelakjohtajat silloin saivat itsel­leen
piskuisen, tosm alati hupenevan seurakunnan, jonkalaista tuskin
"oppositio"-johtajat kykenee itselleen saamaan.;.^. ..v r
1. Canadan kommunistipuolueen
maatalousohjelman pohjistamiselle
ainehistona ovat seuraavat: (a)
1928 tov. Clarke'n laatima ohjelma­luonnos,
jonka hyväksyi puolueen
maatalouskomissoini Saskatchewanis-sa.
(b) "Maatalouskysymys Cana.
dassa ja marxilais-leninismi", kir­joittanut
tov. Smith Canadian L a -
bor Monthlyn helmikuun numeroon
poliittisen komitean hyväksymänä,
(c) Ainehistoa Punaisen Taloudel­lisen
Kansainvälisen tilasto-kokoel­ma
numero 1. Katsomme, että tä­mä
ainehisto tekee mahdolliseksi tp.
komitealle ohjelman valmistamisen
puolueen maataloustyölle heti kon-ventsionih
jälkeen. Missään tapauk­sessa
ei -saa laiminlyödä ohjelman
täydentämistä. Selvyyden vuoksi
konventsipni hyväksyy seuraavat
pääkohdat ohjelmaan liitettäväksi:
• 2. ' Caiiadan kommunistipuolueen
maatalousohjelman pääasiallisimpa-na,
yleisenä ääriviivana määritel-lään
seuraavaa:
1 osa. Kapitalismi maataloudes­sa.-
2 osa. Teollisuus- ja finanssipää-oma
maataloudessa.^^
3 osa. Järkiperäistyttäminen ja
koneellistuminen maataloudessa^
4 osa. Maanviljelijäin ja maata­louden
proletariaatin erilaistuminen.
5 osa. Kehittyvä kriisi maailman
maataloudessa.
6 osa. Vallankumouksellinen työ­väenluokka
ja sen liittolaiset, köy­hät
talonpojat.
7 osa. Köyhäin maanviljelijäin
ja maatalouden proletaarien lähei­set
taistelut j a taistelu imperialis­tista
sotaa vastaan.
3. Ensimmäinen osa, Kapitalis­mi
maataloudessa, ilmaisee kotita­louden
tilalle kapitalistisen maan-viljclystalouden
esiintymistä, pää­oman
keskittäytymistä maatalou­teen,
feodaalisten . jätteiden hävit­tämistä
ja lisääntyvää palkkatyö-voiman
käyttöä maataloudessa. Tä­män
osan tarkoituksena on kumota
se ehdottomasti väärä teoria, että
maatalouden kehitys muka ei olisi
riippuvainen kapitalismin taloudel­lisista
laeista.
4. Toinen osa, teollisuus- j a f i -
nanssipääpma maataloudessa, ilmai­see
kiertämättömän teollisuus- ja
finanssipääoman vallan maatalous-kapitalismin
yli, maanviljelysseudun
alistuneisuuden kaupunkilaistalou-teen,
maanviljelyspääpman ' keskit-täytymisen
lakien teknillisen hei­kommuuden
takia. Tämä osa sel­vittää
pankkien ja suuren koneteol-lisuuspääomien
xoolin köyhien ja
keskivarakkaiden maanviljelijäin
riistämisessä.
5. Kolmas osa, järkiperäistyttä­minen
maataloudessa, osoittaa vbi-makoneiston
maatalouteen sovitta­misen
seuraukset, pääoman keskit­tymisen
prosessin kiihdyttämisen,
maanviljelystyöläisen tuotannoUi-suuden
lisääntymisen, johtaen vä­lilliseen
vuodenaikaisten maanvilje-lystyöläisten
lukumäärän alentumi­seen,
köyhien maanviljelijäin ase­man
huononemiseen ja lisääntyvään
maanviljelystuotteiden tuotantoon,
mikä kärjistää maatalouskriisin ke-hitjrstä.
6. Neljäs osa, maanviljelijäin ja
maatalouden proletaarien erilaistu­minen,
osoittaa että ylempänä vii­toitetut
kapitalismin lait maatalou­dessa
tuovat esiin terävämmin eri­laistumisen
maaseudun väestössä.
Maanviljelijät eivät ole yhtenäinen
luokka. Pääoman keskittäytyminen
luo maanviljelijäin kerroksen (rik­kaat
maanviljelijät), jotka ovat to­dellisia
kapitalisteja, riistäen palk.
katyötä. Toisella puolen, maanvil­jelijäin
. joukot, kykenemättöminä
saamaan tarvittavaa koneistoa, ras­kaasti
velkain painamana ja yhä
enemmän ja enemmän rikkaiden
maanviljelijäin ja pankkien puris­tukselle
alttiina joutuvat asemaan,
missä vain oma ja perheittensä sie­tämättömin
raataminen on riittävä
takaamaan toimeentulon. Näiden
kahden kerroksen välillä ovat "kes­kivarakkaat"
maanviljelijät, jotka
jatkuvasti jakaantuvat rikkaisiin ja
köyhiin . kapitalistististen lakien
työskentelyn seurauksena. Köyhä
maanviljelijä väistämättömästi ajau­tuu
proletariaatin asemaan j a joko
siirtyy'kaupunkiin eli tulee maan-viljelystyöläiseksi.
Joku osa on
puoli-proletaareja, työskennellen
kaupungeissa toisin ajoin ja taas
toisin-9^oin maalla. Samanaikaisesti
kapitalismin kehittymin'en maatalou­dessa
luo suuren ryhmän maatalou­den
palkkatyöläisiä, joista osa on
pysyväisesti työskentelemässä maal­la
ja f öiset työskennellen eri vuo­denaikoina
maanviljelystöissä. Maa­talouden
työläisten edut eittämät-tömästi
ajavat niitä järjestäyty­mään
pitääkseen yllä taistelua . rik­kaita,
fcapitalistisesti riistäviä,
maanviljelijöitä vastaan. Tämä maa­talouden
proletariaatin järjestämi­nen
tulee olla kommunistipuolueen
johdon alaisena. Maatalouden pro­letariaatti,
mikä muodostaa pohj'an
vallankumoukseUiselle työväenluo­kalle
maataloudessa, ottaa köyhien
maanviljelijäin johdon, kohottaen
vaatimuksia ja hetken tunnuksia,
mitkä 'pohjistuvat heidän taloudel­lisiin
etuihinsa, ja^.väsjnnättömästi
ylläpitäein vallankumouksellista työs­kentelyä
^köyhlten maanviljelijäin
keskuudessa. Vallankumouksellinen
puolue,/kommunistinen puolue, tun­nustaen
luokkaeroavaisuudet prole­tariaatin
ja pienten, köyhien maan­viljelijäin
välillä, käsittää heidät
vallankumouksellisessa' taistelussa
liittolaisiksi, joiden edut ovat lä­hempänä
työväenluokan «tuja kuin
suurten kapitalististen maanviljeli­jäin
etuja.
7. Viides osa, kehittyvä kriisi
maailman maataloudessa, osoittaa
äyyt, mitkä johtavat ylituotantoon
ja maatalouden tuotteiden hintain
laskemiseen, todeten maanviljelyk­sen
nopean kehittymisen Canadassa
ja muissa maissa, laajentumisen ja
tuotannon lisääi^tymisen voimavilje-lyksen
seurauksena, Urilpailun kan­sainvälisillä
markkinoilla ja kriisin
maataloudessa osana yleisestä ka­pitalismin
kriisistä.
kiihtymistä. Tässä taistelussa maan­viljelijäin
järjestöt (United F a r -
mers) suorittavat huomattavaa osaa.
Näissä järjestöissä tulee puolueen
jäsenien kohdistaa väsymätön tais­telu
opportunistista, taantumuksel­lista
i-ikkaiden maanviljelijäin poli­tiikkaa
vastaan, paljastaen virkaili­jat
porvariston agenteiksi. Ei ole
siiästettävä mitään keinoja köy­hien
maanviljelijäin voittamiseksi
proletariaatin ja vallankumoukselli­sen
taistelun puolelle. Sanomaleh­distön
ja puhujalavan kautta, täy­tyy
maanviljelyksessä olevien puo­lueen
jäsenten selvittää, että ainoa
todellinen köyhieq maanviljelijäin
edustaja on vallankumoulcsellinen
työväenluokka ja selvittää, että
köyhien maanviljelijäin jä maa^n
viljelystyöläisten tarpeet ovat yh­teiset.
Parlamentaariset vaalitaistelut
maaseutupiireissä ja pturlamentin
puhujalava, tulee käyttää vallanku­mouksellisen
propagandan levittämi­seksi.
Jos puolueen' toimeenpaneva
keskuskomitea myöntää, voidaan
Canadian Farmers Educational Lea-gue
käyttää puolueen ehdokkaiden
nimittämiseen, mutta•> missään , t a ­pauksessa
puolueen, -pcruapyrkimyk-siä
ja päämäärää ei saa himmentää.
Maakunnissa, missä on maanvil­jelijäin
hallitukset, tulee tarkistaa
niiden laatima lainsäädäntö j a hei­dän
liittosuhteensa porvaristoon pal­jastaa.
On' selvitettävä . sodanvaara, sen
suhde maatalouskriisiin j a yleensä
kapitalismin kriisiin, tehtävä selväk­si
j a köyhät maanviljelijät .koottava
taisteluun Amerikan j a Britannian
imperialistista sotaa* vastaan ja
Neuvostoliiton puolustamiseksi, si­ten
yhdistäen köyhemmät talonpo­jat
vallankumouksellisen proletari­aatin
taisteluihin'.'. Työväenluokan
tulee johtaa maanviljelijöitä taiste­lussa
työläisten ja maanviljelijäin
hallituksen puolesta.
Ylläoleva päätösponsi määrittelee
vain ääriviivat maatalousohjelmalle.
Puolueen tp. keskuskomitean täysi-istunto
tämän viikon lopulla tuFee
lopullisesti hyväksymään ohjelman,
mikä on laadittu jälkeen koUventr
sionin. — Suom. KESKUS.
lös, että olisin ^ n u t sen j u l ­kaista,
siksi on tämä selitys viipy­nyt
kun olen sitä koittanut saada
ilmi.
"Ajan laala" esitetian toisen
kerran heinäkuun 27 p. yleisön
pyynnöstä. Silloin on meillä var­masti
pianisti, joten on esitys täysi­painoista,
nim. mitä voi vaatia a-matöörinäyjbtefijöiltä.
Kuorot, on
ehdottomasti ehjät ja soololaulut
menee, pakosta hyvin, sillä siihen
näytelmään on tehnyt työtä, näyt­telijät,
jos ohjaajakin. Siis 27 p.
~ 33,333
Salaperäinen luku. Sen saa
selville 20 p. t.k- , tulemalla haa-lille
kello 8.30 ip.
Tuhlaajapoika
esitetään yleisön pyynnöstä toisen
kerran 3 p. elokuuta.
Sirkus
kävi viemässä rahat pois houkilta
t.k. 8 p. Taisi saadakin useamman
tuhannen. Sinne näkyi ihmiset
painelevan dollarit kourassa niin­kuin
mustaa viivaa olisi vetänyt
kaupungista sirkustelttaan. On
muuten mukava, että silloin löy^-y
rahaa kun on humpuuki käynnissä,
mutta jos johonkin puoluetyöhön
tai avustustarkotuksiin haetaan,
niin ei löydy. Viinaan ja humpuu­kiin
kyllä löytyy joka aika.
Naisliitto toimii iltamat
pioneerien kämppäysrahaston hy­väksi
16 p. tätä kuuta. Toivoisin
että se saisi kannatuksen, sillä se
asia on koko tärkeä. Ohjelmaa a-lussa
ja tanssia lopussa. Ja sitten
on muuten vielä kilpailu siitä kum­matko
pääsee kahvia juomaan sii­hen
pöytään missä on parempi kah­vi
ja maukkaammat leivokset, ukot
ja akat, vaiko pojat ja tytöt. Tul­kaa
silloin haalille hiin ' liäette sen
lystin-
Sitten lopuksi vaan huomautan,
että on tulossa sellaistakin jota ei
täällä kuule eikä näe kuin ker­ran
kymmenessä vuodessa. Pitä­kää
siis silmällä ilmoitustaulua ja
painakaa mieleenne jos siihen ilmes­tyy,
erikoista. En sano enempää
tällä kertaa.
Voikaa hyvin. — Jepetti.
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsunuae
C . T . U i r n alaisia seuroja jää­kautta
osallisttmiaan kenttäu
pallulhimme. jotka järjestämä,
aanomaisella luvalla Levacki^
heinäkuuta 1929, alkaen klo i m
vomme runsasta osanottoa v
vastavierailuun vointimme nr
Kilpailussa noudatetaan C.Tc;
voimassa olevia sääntöjä.
T^yölälsurheilutervehdyksseiiä-
Matti Saukko Kerttu So-*-
puh. johttaja sihteai
KilpaOaohjdma. Miesten
kuulantyöntö, korkeus, koi
kiekonheitto. Naisten 3-ottelu:
la, pituus, ja 100 m. Pikku poiL
ottelu: korkeus, pituus ja loo n
nen 5,000 metrin juoksu.
Kolme palkintoa Jaetaan eri ia-
SUOMESTA
TYÖLÄINEN EI SAA MAATA,
PUUTTUU "MAAHENKEX"
Pyhäjärven (O.L) kunnaUa cc
toinaita htiomattavastL Asut
kunnan myötävaikutuksella teki
rottain eräs perheellinen, tila
väestöön kuuluva työläinen
sen saada meiatilan kunnan
Mutta valtuusto hylkäsi' anomn
Porvarivaltuutetut perustelivat
tään sillä, ettei anojalla ole
keä". Täytyy kysyä, minkälainea
porvareiden käsittämä maahenM?
Anomuksen tehneellä työläiselli
nykyään pieni mökki, mutta ei
ta lainkaan. Katsoneeko porvarl:^
mistöinen valtuusto mainitun
sen maan omistajaksi, ja pää"
ettei hänessä ole "maahenkeä".
el hän- äestä . eikä kynnä ny";
mökkinsä kattoa, joka on mäti
ja kasvaa nytkin heinää. Mene ja
dä. Muutien maaseututyöväestön \i
leensä maaseudun vähäväkisten
syytä painna tämäkin tapaus
Sallit Ste. Marien mifeia
Heinäkuun 1 päivi
Elspeth, Alta.,
Pakkasta
on ollut viikon ajan joka yö, hävit­täen
viljanoraat suurimmalta osalta,
sitten päivillä on kylmät tuulet, jon­ka
tähden pellot ovat byvin epämiel­lyttävät.
Sadetta ei ole saatu juuri ol^
leukaan. Kaikesta päätten näyttää että
farmarien rikastuminen venähtää a i ­nakin
yhdellä vuodella.
Kp. jSsenten paollvnosikokons
pidettiin kesäk. 23 p. Oli esillä toveri
Hautamäeltä saapunut kirje, j6ssa hän
selosti metsä- ja sekatyöläisten järjes­tämis
toimenpidettä. Mainitusta toi­menpiteestä
on ollut osastossamme se­kä
Aluekomiteassa jo pitemmän a i ­kaa
keskustelua. Olemme vedonneet
piirlkomlteaan ja nyt viimeiseen pUrt-konventsioiiUn.
kumminkaan saamatta
selvempää kantaa; nyt saimme toveri
Hautamäeltä selvät ohjeet. Päätimme
kumminkin vedota aluekomiteaan. A -
lustellmme delikeltln y,m. toimien
suhteen.
Järjestjmiättömlen järjestämisrahasr-ton
kartuttamiseksi päätettiin panna
jBsenkohtainen verotus, koska huomat­tiin
muunlaiset keinot tehottomiksi.
Nuorisomme snbteen
Youth Column
8. Kuudes osa, vallankum.ouksel-linen
työväenluokka ja sen liittolai­set,
köyhät talonpojat, koskettelee
sitä osaa, mitä reformistiset j a por­varilliset
puolueet näyttelevät rik­kaiden
farmarien edustajina, kom­munistipuolueen
välttämättömyys
riistettyjen köyhien maanviljelijäin
ja maanviljelystyöläisten johdon
omaksujana ke^ikerroksien puo­lueettomaksi
tekemisessä, voittaen
köyhät kerroltset proletariaatin puo­lelle
ja paljastaen rikkaat maanvil-sina.
9. Seitsemäs osa, köyhäin maan­viljelijäin
ja maatalouden proletaa­rien
läheiset taistelut ja taistelu
imperialistista sotaa vastaan, käsit­telee
maatalouden kriisin vaikutus­ta
köyhiin maanviljelijöihin. Se ai­heuttaa
nopeaii rlisääntymistä kiin­nityksien
uIosi;Srimisessä, pakoittaa
tuhansia köyhiä maanviljelijöitä
proletariaatin riveihin, lisää vuokra­viljelijäin
lukua ja vihdoin aiheut­taa
maanviljelyksen koneellistumisen
meni niinkuin oli meinattukin. En­sin
päivällä oli juhlat "Moff" mä^
ellä, jossa oli urheilua ja muuta
kenttäjuhliin sopivaa hommaa. Y -
leisöäkin oli ollut kohtalaisesti, vaik­ka
ei liiaksi. Sitten illalla oli a-vara
haali tupaten täynnä väkeä,
jotka kiihkeästi vartosivät, • mitä?
En usko että muualla on tapah­tunut
sitä mitä meillä tapahtui
Oli ilmoitettu että "Ajan laulun" 6-
sitys alkaa täsmälleen 8.30; illalla,
mutta kun aika tuli nostaa esirip­pu
niin ei ollutkaan "pianistia", ja
tätä yleisö vartosi kiihkeästi kolme
neljättä osaa tuntia, mutta tur­haan.
Ei tullut pianisti eikä tuonut
edes nuotteja, jotka otti edellisenä
päivänä. Oli onni että oli edes
viulun osa, joten esitys alettiin,
kun oli yleisöltä kysytty että tyy-tjTrkö
se siihen että esitys men­nään
ainaostaan viulun avustama­na.
Sen yleisö ymmärsi, että t u -
j-elijät proletariaatin luokkaviholli- lee aukko, mutta läpi se esitys men­tiin,
jodcaan ei ollut lauluissa sitä
varmuutta mitä olisi pitänyt olla.
Sillä sellaisessa musiikissa, missä
sävellajit muuttuvat tämän tuosta,
on pakosta oltava piano, jolla muu­tokset
viedään selviksi laulajien
korvaan. Ylsensä oli yleisö iltaan­sa
tyytyväinen, ja kuulin monen
katkerasti kh-oavan sitä tyttöä,
jonka piti tulla säestäjäksi, mutta
joka meni sinä iltana 55 mailia pois
koko kaupungisa —'tanssiin. En
ole saanut sen henkilön^ nimeä y-olmme
toivorikkaita nykyään, varsin­kin
soiton, laulun sekä näyttelytaidon
alalla, josta annamme tunnustuksen
toveri A. Blomille. Jos kehitys jatkuu
edelleen niin hyvin kim nyt on edis­tytty
vähässä ajassa, niin ei ole pitkä
aika kun on joukossamme hyviä voi­mia)
työskentelmässä. Nyt olisi kaik­kien
lasten vanhempain oltava lapsil­la
apuna ja annettava heille aikaa
käydä harjotuksissa. Kyllähän farma­reilla
työtä piisaa vaikka kuinka pal­jon,
vaan meidän on nyt hellitettävä
ja oltava nuorisomme apuna kun
meillä kerran on paikkakunnalla mies
joka opettaa.
Jonkinlaista hennosiomista
ovat osastomme vanhimmat veteraa­nit
näytelleet näinä oikoina, vaan se­hän
on tavallista meissä vanhoissa
jotka pidämme Itseäme ansioituneina.
Eräs kysymys on ollut kiinteän har­kinnan
alaisena ja ratkaistiin puolu­een
parasta sUmällä pitäen, joten m i ­tään
sellaista hajaannusta ei tule t a ­pahtumaan
joka toimintaamme hei-käntalsL
Keskustelussa on jokaisella
oikeus tuoda mieUpiteensä julki, vaan
enemmistön mielipiteet määrää tääl­lä
meillä samaten kuin kaikkialla.
Näin ollen meillä kellään ei ole mi­tään
syytä ketään erityisesti syyttää.
Koska jnhanniiksena jnlilittiin
työväenpuolueen osastot Elspeth ja
EckviUe yhdessä Liberolla, niin sopii
mainita että. L^V-Vin kannatusrengas
ja poroporvarit juhUvat myöskin j u ­hannusta.
Se todistaa osaltaan perät­tömäksi
ne väitteet mitä ren kaan
taholta toitoteta^, että he ovat niitä
oikeita työväen edustajia. Mitäpäs sii­nä
onkaan muuta, teikäläisten kämme­net
sopiikin kaikin puolin mainiosti
yhteen. — M . H.
Workers' Children
Toronto Hold Suc-cessful
Conference
A children's conference.
by ths Young Pioneers of
för the sending öf a chlldren'3
gation to the USSR. took place
Priday. July 6th, at the Labor
Headquärters.
Delegates from several children's
ganlzations were represented.
Coinrade Albert of Young Pi:
öpened the conference by outJ
the purpose and tasks of the
rence. He.pointed out the imp
of the workers' children sending a'
legation to the USSR and to the!
neer meet, to leam about the
tions' of the children under a voi!
govemment. He dealt with the
tions of the workers' children in
ada, how they are belng prepared'
bosses wars through the Boy
and Cadets. He explalned the pu
of the Boy Scout Jamboree, to
the workers^ children and as part
the preparations for the coming
The conference was called to
larize the campaign for .sendiBg
delegate to the USSR and to
funds for same.
The election of officers folio
Comrade^ Mike was elected se"
Myer chairman and Doris treasura
Ways and means of, raising f
was discussed. Comniittees were
ted to visiit organizations and
unlone. the collection llsts and stii
ers, Issued by the Children's
YCL. were distributed among the >
legates, for their respective
zations. .
It vas decided to arrange a
for Tjporkers' children in the
of the conference. A committee of i
was ^^lected to make ali a
ments. Comrade Albert of the Yi
Pioneers and Mike of the Youth
tion, U I J T A were nominated as 4
gates to the USSR.
A great deal of interest was
played by the delegates in the
paign and ali pledged to
intensiwe wöi* for raising the na
essary funds. The conference cl
with the slnging of the Intematiotf
WoAers, snpport the chiMretfs ^
ference! .
Snpport the Committees wä6
yonr oi^anizaiions!
Help to send a ^orker^s child V
delegate to the USSR! ^
The dd^ration leaves «n the is
of Joly. pnly a small part of tbis
been raised. np to date. ^_-m
The wotlurs mnst help the woi*»
chDdren in thdr drive to nise MW
by sendin in donalions toimediatw.
The sendii^ of a delegatiim dept^
on yon.
J . Cair.
Rm. 20, 163% Church st
Toronto.
mmmu
Ti