1930-08-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, elok. 2^ p:nä — Sat, Aug. 2 T A P A U S VAPAUS (Litcrtfl l%»->*tt «tji» i r f YIuSA. Vodieti ia Gaiud*. PsiiUAed dsSr « fedkciT, Osasto. JilBiml iU<«9^>ac «MM. ?Se per eol, iiK]i. MMiiBsiiiiBBiiuuaa ddukz«$is»a ifm«ri rriiaaggii* tatmim, tU. Tk yiilgBt i« koi «d*atjiisc aeiiaa maomg 'tha rSsaXiit paofl* U Casana. " ""USmUm, l u M t o d . k i q a k s s p p a i a p u a o e: uloaM Ela StrastHU. Vapaai^ Box «9, Sa<l!>ar,, Out. >r Konttori 1038. — Totauta* 536W. — SUrfikaoppa 2S8rW. Qffica Oob wotk. a4>a>tiaescsta, ete.) 1033—Ediu* S36W/-Jo«fafan OtTV. rs J- W. AhI|Tj«. IMfk», BcobKora aad Pristäkopt V^aaa BsO^sg. El» Sttaat. r i . . ^ ; ItMOTUSHPiXAT VAPAUDESSAi < % :i^V^0itlblmiKMAm «IM ler-^. 4 ^ fcttii k o t M , — AtioliSttoos twaiiffl> •sacatoi<«t(kja> »*i*(«>v«iii>, *i««ea«>Ci««HlBHHut»«t SOe kerta. fljQO 3 kntaa. — S r a t T B i i l a o t B l i a s t IIXI -»•a, *riiQ J kt.-uj — AM»OI—: / » . J ; j M . t u k K t iZJQO ktru. $3M kaksi kertu. — Kiitoaaaiolak»* wr.« t«rU. — t : a . » e m z 2 i l r . . b l a k x : <24I0 kc/U. 50 I X i b A k j i kutoalcaiaalU t a i B S t f l o r ä n r U i . - ^ ^ | « T - > g li^iut^i. <»ui<-il:u»iuk»:| SOc kfit«. tl.00 kolme krrtaa. — TUipSiailaMtUjiaa l» Ua»ta* ««»•nt.«riM> «»a. >>lietri;^>{ i l m o l u i t i o t a c t o k l t M S. TILAUSHINSATJ i «M4. s e i.CU. $1S0. t kk. 11.75 j a 1 kk. <I.0O. — TUT«**lt«Ikl> 1* Saaaaa iMMduiMUIat 1 vk. 16.00. 6 kk. »3.50 j a 1 kk. tlM. sajUsuhiieet Amerikaan Bri-anniaan. samoin kuin Canadan tai \ u 5 l r a l i a n k i n asema, sillä vain •uunallat kykenevät harjoitta-naan valtauepolitiikkaa omaan las- 'cuunsa. , MU maU t* U addrraaaJs VapatM. P.O. Boa 69, Sudhatj. Oat. - . - M M aun»ia tafcaaaa aaa «aantata •nalmSli»» i;rlM>u'>«sa, Urjattakas . « M M *acMc«aIIiaaIU »iaalUs J. V . AU«v!ar, Ulkkaealioiuia. i » ' • ' •• 'n' a sB KMaläiset työläiset naulaavat sosdemien valheita seinälle .. Viime päivien tapahtumat Kii nassa, jossa 'Kiinan työläisten ja talonpoikain punainen armeija on taasen fiaavutlanut uusia, huomattavia voittoja ulkomaalaisten imperialistien asioilla liikkuvista ko limaisista lahtareista, ovat laascr, iskuina,- jölka naulaavat sosdemien valheita seinälle. E i . ole kulunut pitkääkään aikaa siitä, kun tämän mantereen työväenliikkeen iiajoittajien, nos-kelaisten j(t.Vtqplajuulaisten sano-inalehtipahasi. ssa irvisteltiin kommunisteille, että missä muka viipyvät Kiinan kommunistit, kun ne ^}vät saavuta mituiiti, vaikka koni- %iuDistisissa' lehdissä mainitaankin heidän voittoisista taistel uistaan. I^ämä työväenluokan ji^ihollistcn rasioilla liikkuvien poliittisten klovvnien rähäkka johtui siitä, että kapitalistiset vallat, jotka pitävät vallassaan tietotoimistoja kaikkialla maailmassa Neuvostoliittoa lukuunottamatta, eivät olleet pitkiin aikoihin antaneet minkään- . laisia tietoja.. Kiinan tapahtumista. Ainoastaan kommunistiset lehdet' -en puolilla maailmaa Neuvostolii-1 toi^ lehtien tietojen perusteella oli- ,vat tilaisuudessa jptain tapahtu-nustatuollqi maapallon osalla mai- .fiit^maan. Kun -näniä edellömoi-nitat, pellet eivät saaneet porvareilta, joiden uutistoimistoista he ^'tic- •tonsa" imevät, mitään vihjeitä tapahtumien kulusta Kiinassa, niin alkoivat he vahingoniloisesli irvis-lefcniään, että Kiinan vallankumous on mennyt aivan plöröksi, Ife eivät uskoneet kommuni-ctisiin lehtiin, että työläiset siellä ovat laistelc;mas.«a edelleenkin verisiä £ort"jiaan va.9taan. Lohdutus työläisten voitokkaan etenemi.scn pysähtymisestä Kiinassa tuli kuitenkin sangen lyhytaikaiseksi näille porvariston nöyrille kätyreille. Kapitalistiset tietotoimistot olivat pakoitetut muutama päivä sitten tunnustamaan, että Kiinan punainen armeija on jälleen saanut suuria voittoja, valloittamalla yhden Kiinan sisämaan nykyaikaisimman ja rikkaimman kaupungin, Changshan. Kaupun-pis. «a on lähes miljoona asukasta ja on se silkkiteollisuuden keskus. Kaupungin ympäristössä on myöskin runsaasti metallikaivoksia. Mitähän selityksiä nyt nämä työväen asialla ilveilevät herral keksivät? Kapitalistit näkyvät keksineen Kiinan punaisen armeijan etenemisen estämiseksi sellaisen keinon, että lahtarikenraalien keskinäisen sodan täytyy loppua, että voitaisiin yhteisvoimin kukistaa kommunismin "kummitus". Missö määrin tämä keino tulee toteutetuksi, sen näyttää lähin tulevaisuus. Varmaa kuitenkin on, että Kiinaa köyliälistöarmeija tulee kaikista kapitalistien "keinoista" huolimatta kulkemaan voitosta voittoon. Maailman valtauspolitiikka (iÄ* periali-smi) on finanssipääoman aikakauden kaikkein luonteenomaisin piirre, jonka johdosta koko aikakautta nimitetään imperialismin aikakaudeksi. "Imperialismi on monopolista kapitalismia, lois-rnaisfta kapitalismia, mätänevää kapitalismia." (Lenin). J a imperialismin aikana on ka-pitalii- min elämisen kysymys maailman uudelleen ja uudelleen jako, ko-ska uu.sia alueita ei ole enää oIema.«äa, Tä.s.-ä tilantee.ssa-jo nyt näkevät maailman imperialJstiset vallat Neuvostoliitossa viisivuotis- .suunniteiman toteutumi.sen kautta sosialismin ratkaisevan voiton, jota eivät voi hämätä kapitalismin vallan alaisuudes-sa olevilta työtätekeviltä kerroksilta. Se johtaa uuden — kapitalismille vastakkai- .sen — talousjärjestelmän innoi-tuksen työtätekeviin. , J | n i p e ^ I i s - tisten k a p i t a l i s t i e n maiden <J>n pakosta yhdistatsvä. yc»imiaan Neuvostoliittoa yä-staan , r i t i r i n n an keskinäisten ristiriitojen kärjisty-;' misen kanssa. Canadan pprVäris-; to osallistuu tässä rintamassa^kan-1 sainliiton kautta. Nykyisessä ajankohdassa, sodanj ä l k e i s e s s ä kolmannessa jaksossa ' ovat k a i k k i nämä kapitalismin rist i r i i d a t moninverroin kärkevöily-1 neet. ; E s i m . Canadan kapitalis-1 Kominternin Toimeenpanevan h^n. Tämä ulkonaisesti bTvin v a - m i i n suoranaisesti kodcee i n a a i l - N K P ( f a ) :n edustajiston ^semmistölainen katsantokanta ei C^^u^u^rr,:^ v^::.: ir^u selostuksen teki N K P ( b ) m X V I kuitenkaan e s t ä n y t Tröiskia puhuman kaptahsmin krusi. Kapita. p , , ^ , , ^ ^ „ k ^ „ i , , , 3 3 3 tov.. Molotov. masta Amerikan k a p i t a H s m i n - k u - i i s mm ylemen kuihtuminen , suu-• x V edustajakokouksen jälkeen koistuksesta". ressa m ä ä r i n vaikuttaa ehkäisevästi kuluneella historiallisella kaudella Maailman kriisi on kärjistänyt Canadan samoin kuin muidenkin on erikoisen suuri merkitys. K a - erikoisesti ulkonaisia suhteita-. Y h - maiden kehitykseen. Työläisillf Pitalismin vakiintumisen jatkuva ku y lIlIä " demagook sest. annetaan pe- h^o.Jrj^u^m in^e.n.^ ..o^n jo^h^ta.^n.u^t ^ta^l^o.u^d^e^l-t o l l i s i a julistuksia, . kuten j u u n , k ä r j i s t y v ä t kaikki kapitalistiset ris-p ä ä t l y n e e n vaalitaistelun ojallakin; tiriidat kapitalististen m a i d e n - s ii tehtiin, mutta n i i l l ä ei o l e ratkai.'-- • .''ällä, eri kapitalististen maiden tu mitään. Näin ollen näemmt i k a p i t a l i s t i s t e n maiden ja :.siirtomaiden välillä. Fascistiset a i - kasvavat. Luokkataistelu Ml NKP b:n Mttsfajistoti nus T O V . MOLOTOVm SELOSllJiSESTA HffimSTÄKUUN 5 PNÄ V. I930 JÄRJESTÖN ASIAT Cmaian Msema ja kapitalismin mpe" riäUstinehvmhe '.YUäolevalla otsikolla joka viikko sitten julkaistussa "Ke9kus"Tni-inlmerkillä kirjoitetussa toimitus-artikkelissa ilmeni seuraava koh-ta: - - "Alikä osoittaa, että Canada on imperialistinen maa? ^ V .,. Ij^Tuotanhon ja pääomien keskittymisen - keiiilys hiin feorkeallc asteelle, että yhteiskuntataloudes- -sa näyttelevät monopolit ratkaiseva osaa; 2) on muodostunut finanssipääoman herruus pankkipää- :o^.an 'sulautumiselle teollisuus- 4>ääaman kanssa; 3) pääomain ul- "koniaiset. sijoitukset, itsenäiset im- "perialistLset edut taistelussa markkinoista; 4) osallistuminen maa- -ilmaa jakavaan kansainväliseen '.kapitalismin monopoliseen liiltou- ^ tmniseen; 5) missä sunrimmat imperialistiset vallat ovat suorittaneet loppuun jo alueellisen jaon; tossä-' tilanteessa ja tällä aikakau- . della yhdistyy imperialismin yhtenäinen valmistautuminen Neuvostoliittoa vastaan, siellä lujittuvan kapitalismille vastakkaisen, sosialistisen yhteiskuntamuodon takia ja toiseksi saadakseen mahdollisuuden Neuvostoliiton alaisuuteeq 1/uu'luvan maapallon kuudennen oäan jakamiseen, sekä Canadan -i*- aktiivinen osallistuminen tähäii sotavarusteluun." ^/Virheellisen käsityksen siinä an- T*l*^^*^);;' osallistuminen maailmaa Jaavaan kansainväliseen kapita- Uiinin! monopoliseen liittoutumien", sillä vaikkakin sen edellinen ja sitä seuraava kohta selvästi osoittaa ettei ole tarkoiteltu puhua vain .yhdestii liittoutumasta, on kuitenkin syytä selventää asiaa. Jos otamme tuq;i kohdan sellaise- . naan erillisenä niin sisältää se op-pörtunistisen virheen. -Ensiksikin on selvää, että kapi- : taflististen monopolien kehitys ta-pabUiu teollisuuden .kehittymisen lObuVana >|ia^ kil- ' pai(an:jft vallauspyrkimysten pohjalla. Niinpä esim- on mitä sel- YSpmin nähtävissä Yhdysvaltain rahapäädman ja Ivrittiläiscn raha-, pääoman kamppailu sijoitus- ja markkinapai)<oista. Huolimatta SOS. dem. Kautsky-Hilferdingin teorian yli-imperialismista, joka pohj istui yhden monopolistisen liittoutuman raahdoUisuudelle, jossa selitettiin voitavan vaitauspolitiik^ ka ylittää, ei koko sodanjälkeisellä ajalla, eipä edes kapitalismin "vakiintumisen" vuosinakaan voitu pienimmässäkuäii määrässä sa'ada lukea sille. Eikö Amerikan raha-pääomat toisien maailman finanssiryhmien monopolivallasta huolimatta tunkeutuneet Europaan ja erikoisesti juuri tänä aikana Da \ves suunnitelman, samoin kuin nyttemmin Yongin suunnitelman perusteet osoittivat syvälle käyvän kamiipailun kapitalististen mono polistien välillä. 'On myönnettävä, että. samalla kuin toteamme Canadan imperia listiseksi maaksi, vaikkakin vain pikkuvallaksi, niin jo ennen maailman sotaa, taistelun kärjistyessä markkinoista, Amerikan imperia listit ja vieläpä Canadan teoUi-suuspääomakin pyrkivät anasta maan Britannian monopolioikeuksia valtakunnan alueella. Kumpi kin maa lähetti tavaroitaan lisääntyvässä määrässä ja, vieläpä jYhdysvaltain imperialistit alkoivat pystyttämään pakkauslaitoksia. y.m. brittiläisille alueille. Tämän lilanteipn kehitys edelleen kärjistyi sodan ajalla suhteellisesti nopean teollisen laajenemisen seurauksena, tunkeutuen perusteollisuuksiin. Se on juuri tämä seikka mikä polijistaa imperialististen suurvaltojen liittoutumat, kuten ilmeni maailmansodan ajalla ja jatkuvasti muutluneessa kehitysprosessissa jälkeenpäin. Pienemmät kapitalistiset vallat, vaikkakin pelaavat itsenäisien imperialististen pyrkimysten pohjalla, joutuvat yleis-maailnian politiikassa imperialis-ti. «ten suurvaltojen vasallin asemaan, työntyen voimakkaampien seuraan. Tästä johtuu esim. Suomen va- Pöytäkirja tehty Suomalaisen Järjestön t.p. komitean kokouksesta heinäkuun 20 p : n ä . Saapuv i l l a oli J . W. Ahlqvist, E . Pirttinen, J . Latva, K . Salminen, A . K i v i , J . Kahila. Puhetta johti tov. J . W . Ahlqvist. \ Nolalun osaston maan rekistee-rauBpaperit velvoitettiin sihteeri iakimiehellä vahvistuttamaan. Paperit olivat saapuneet jo joitakin viikkoja sitten virastoon Niinimäen toimiston kautta, mutta jääneet viemättä lakimiehelle. Vapauden väliaikaiseksi vastaa-vak. si toimittajaksi v a l i t t i in tov. A r vo Vaara. Työt toimituksessa Vaaran saavuttua j ä r j e s t y v ä t : toy. A . Päiviö toimitussihteeriksi, tov. M . Parker etusivulle j a tov. E . Oksanen j a toy Pehkonen toimien lehden yleisillä eri aloilla. Ensi syksynä alettavaa agitat-sionityötä maanlaajuisessa muodossa, EUunnittelAnaan ja alkuvalmis-tuksia t e k e m ä ä n valittiin Salminen. K i v i j a Latva. Vapauden liikkeen työläisiin nähden hyväksyttiin Vapauden; johtokunnan tekemä päätös, e t t ä jokainen liikkaien työläinen, toimikoon millä alalla tahansa, joka ei tuota, tai tee vastaavaa alinta määrää hänelle kuuluvassa tehtävässä, vähennetään häneltä suhteellisesti pois palkasta suorittamatta j ä ä n e e n t e h t ä v ä n arvo. Osastoille 'välitettäviä kuittikir-jpja päätettiin painattaa Vapaudessa 300 \^it)aa, sanioin j ä r j e s t ön nimellä varustettua kirjepaperia. J ä r j e s t ö n n ä y t e l m ä v a r a s t o a kunnostamaan j a . j ä r j e s t ä m ä ä n valittiin viisihenkinen toimikunta: K . Salminen, J . Latva, A . Korhonen, A. Nurmi, T. Kivu-anta. Viidenneii, piirin aluekomitealle p ä ä t e t t i i n kirjoittaa j a p y y t ä ä heit ä antamaan kaiken mahdollisen avun alueellaan olevalle Vapauden haavaliikkeelle, e t t ä he yhdessä val-voilSvat niähdollisimman hyvin järj e s t e t y s t ä Vapauden levitystyöstä alueellaan. Vapauden liikkeenhoitaja, tov J. W. Ahlqvist, antoi raportin V a pauden liikkeen eri Hikepuolista joista iVskusteltaessa kjhoitettiin liikkeenhoitajaa kieltämään luotto sellaisilta, joiden velat kohoavat huomattavan suuriksi ja eivätkä s i i tä huolimatta ole koettaneet velkaansa vähept \ä. L u e t t i i n Vapauden liikkeen tili-raportti kuluneen kuijkauden ajalta, joka sellaisenaan hyväksyttiin. Maanviljelysalueella oleville osastoille, j o i l l a on Vapauden asiamiesten takaus kovin pienii päätett i in huomautta, e t t ä kiinnittäisivät näihin huomiotaan, kohottamalla asiamiesten <takausta niin paljon, että ne saisi luottoa jonkun verran enemmän. Siten avautuisi asiamiehille tilaisuus uudistaa sellaisienkin Vapauden tilaaj i en tilaus, jotka eivät juuri tällä kertaa ole työssä, j a ovat maksukyvyttömiä. Pienen takauksen vuoksi ei asiamies voi uudistaa kuin 3—-4 tilausta, huolimatta vaikka asiamies t i e t ä ä tilaajien olevan tovereita, jotka tilausvelkansa maksavat, saadessaan mahdollisuuden ansioon. Sen vuoksi on kaikki mahdollinen huomio kiinnitettävä, ettei lehden entiset tilaajat joutuisi keskeyttämään lehtensä tir lausta vallitsevan työttömyyden vuoksi. ^Vapauden johtokunnan esitys kirjailtamien pitämisestä järjestön osastoissa marras- eli joulukuull? hyväksyttiin. Iltamat _Vapai^Jen puolesta j ä r j e s t e t ä ä n kirjoineen ja lippuineen. Sopiva näytelmä päätettiin hankkia, sellainen, joka vai" keuksitta voitaisiin esittää jokaisessa osastossa Jussi Latva, v t . sihteeri. Edelläolevan pöytäkirjan olemme tarkastaneet j a hyväksymme sen kokouksen päätöksien kanssa yhtäpitävästi kirjoitettuna. P ö y t ä k i i j a n tarkastajat: E. Pirttinen. K. Salminen. Torontossa, heinäkuun 29 p : n ä 1930. Canadan ajautuneen imperialisli.s-ten ryhmittymien väliseen Icamp-; k ä r j i s t y y . " " Kehrttyvär"v^lil^*rm^^^ pailuun j a on s i l l ä edessä kuukau-; uksellisen nousun ainekset. Kaikki sittain kriitillisemmäksi käyvä tuma asettaa kommunististen puo-yleinen kriisitilanne. llueiden ja Kominternin työn uu- Keskus ' olosuhteisiin j a vaatii tämän ' • i t y ön muotojen erikoista, sovelluttamista uusiin olosuhteisiin. Kominternin VI kongressissa teh-jtiin tarkka analyysi tilanteesta ja i osoitettiin suuntaviivat lähikaudel-jle. Nämä ovat osoittautuneet k u - jluneena aikana aivan oikeiksi. K o - jminternin päätökset ^ v ä k s y t t i in taistelussa erilaisia opportunismin aineksia, • eritoten oikeisto-opportunismia vastaan. Viime ajan kaikkein räikeimpänä tosiasiana on kapitalismin kasvava k r i i s i , joka on saanut Hinauksensa koko maailman taloudellisessa k r i i sissä. Tästä kriisistä antoi tov. Stalin selostuksessaan t y h j e n t ä v än analyysin. Tässä kysymyksessä on rajoittauduttava vain muutamiin huomautuksiin ja numerotietoihin. Maailman kauppavaihto on huomattavasti supistunut. Huolimatta siitä, e t t ä myyntihinnat ovat useis.» sa maissa alentuneet, ei elintaso kohoa. Realipalkka on useissa maissa alle sen tason, mitä se o l i ennen sotaa. Työttömyys kasvaa^ voimakkaasti. Vasta hiljakkoin o li työttömien yhteinen lukuÄiäärä k a pitalistisissa maissa, 17 miljoonaa- Nyt se on noussut jo 20 miljoonaan. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa on t y ö t t ö m i ä 6—7 miljoonaa. Englannissa — y l i . 2 miljoonaa. Kaikesta p ä ä t t ä e n tulee työttömyys edelleenkin l i s ä ä n t y m ä ä n. Taloudellinen kriisi, joka saa yhä enemmän ja enemmän kans a i n v ä l i s e n luonteen, tapahtuu k a pitalismin yleisen k r i i s i n ' pohjalla. imperiaUsmin yhteisrintama nnnijm j ö sodan aikana. Venäjällä tapaht u i Lokakuun vallankumoua. Imperialististen maiden rinnalla rakennetaan j a lujitetaan sosialismia.- Se tosiasia, e t t ä kapitalismin maissa .tuottava t y ö stiplstuu j a tuottamaton kasvaa, on k i e r t ä m ä t tä yksi kaikkein räikeimmistä merkeist ä imperialistisen j ä r j e s t e l m ä n mä-däht3rmi5estä4 Jo puolueemme X V ~ edustajakokouksessa tov. Stalin puhui, että tuotannon kasvulta j a markkinoi-. Suomen fascistiterro- \ ria vastaan Me Rouyn suomalaiset työläiset, yhdessä S J . jäsenten kanssa, lausumme syvän inhomme Suomen fascistiterrorln harjoittajille, ihmisryöstöjen, rääkkäyksien, murhien ja väkivaltateten tekojen johdosta. Me lausumme syvän paheksiimisernme 'Uapuan-lain" tunnukselle. Jonka loimesta on tuhottu kaikki alkeel-lisimniatkin ^ihmisoikeudet j a sen llsäkisi. paino-, puhe. ja kokoontu-misolkeudet, sekä tuhottu se valhe-demokraatlakin jota Suomen porya-rlsto on näytellyt luokkasodasta l ä h t i e n siihen asti kun fnrscistiter- Tori alkoi laittoman toinalntansa Suomen valistunutta työväkeä 'va.";- taan. Vaatlmiis Saomen hailitnksen korkeimmalle virkailljalie, jpresl. dentti. L a a r i Kristian Relanderille Me vaadimme, e t t ä maan korkein virkamies . k ä y t t ä ä yaltaans.a laillisuuden ydimaan. sattamiseksi. 1) Saattaa yoimai paino-, puhe. ja kokoontumisolkeuden. 2) Saattaa rangaistukseen kaikki ne rikokset Joita on tehty lapu^ala.- hunnilalsuuden nimessä. 3) Korvata kaikki ne vanhingot Joita on tehty eri henkilöille henkeä j a omaisuutta vastaan. , 4 Palauttaa kaikille, työväenjärjestöille Ja lehtipainoille, j a kustannusyhtiöille heidän omaisuutensa ja korvata, yaliingot. 5) Taata turvallisuus kaikille I h. misille,, plkoon ; nC;, periaatteiltaan m i t ä mielipidettä tahansa. ; 6) - Jos Suomen hallitus ei ryhdy i yllämainittuihin, tpbnenpiteisiin, n i in me tulemme käyttämään kaikki voir mamme Suomen ulkomaakaupan ja t ä s s ä maassa olevan Suomen tavaran boikottiin. Suomen taisteleyalle proletaari-alle me lähetämme veljellisen ter-vehdyksemme ja lupaamme kaiken avun mitä voimme antaa, osanotossa Ja rahallisessa avussa ja tulem- 'me auttamaan teitä siinä taistelussa Jota käytte ihmisyyden, oikeuden Ja laillisuuden palauttamisessa siinä maassa, jossa työväestö on katkerimman sorron uhrina työskennellyt vapautensa puolesta. Heinäkuun 27 p . 1930. Rouyn, Que. Suom. väestön valitsema protestikomltea delta puolen, me olemme havainneet tapahtuvan viimeisten vuosien aikana lukuisia teollisuus- ja kauppasopimuksia eri kapitalistis-^ ten maiden välillä, erottamatta edes sopimuksia Ranskan j a Saksan välillä. Mutta toiselta puolelta, kasvaa pyrkimys rajoittaa sisäisiä markkinoita ja suojelus-t u l l i p o l i t i i k k a voimistuu tavattomasti. On kuvaavaa, e t t ä Pohjois- Amerikan Yhdysvallat ovat ryhtyneet jatkuvaan t u l l i t a r i f f i e n korottamiseen. Kymnienet maat j a tuhannet amerikalaiset talousmiehet ovat protesteeranneet t ä t ä toimenp i d e t t ä vastaan. Mutta siitä huolimatta on t u l l i t a r i f f e j a maataloustuotteille, värillisille metalleille y.m. korotettu 30—35 prosentilla. Englannissa k ä y d ä ä n kiivasta taistelua koko imperiumia k ä s i t t ä v än tullimuurin luomiseksi, joka supje-. Iisi sekä Englantia e t t ä . sen siirtomaita. Europassa on t ä m ä aate kehittynyt kaikkein laajimmassa m ä ä r i n Ranskassa. Pan-Europa-aajif ;on ennenkaikkea - k ä y t ä n n ön ilmaus Eurppan t u l l i l i i t o n luomisesta, jonka johdossa olisi Ranska. Englannin j a Yhdysvaltojen väli- suojelelemisideologian tlrheilukilpailut Ladysiiiithissa Urheilukilpailut toimeenpani L a^ dysmithin suomalaisten työläisten Sirheiluseura 20 päivänä heinäkuuta entisessä paikassa Brentönin lahden kentäUä. Kilpj^Iut olivat laatuaan ensimäi-set mitä nuori seuramme on järjest ä n y t Ja onnistuivat ne silti melkoisen hyvin, vaikka seuramme kaik. si aktiivisinta urheilijaa. Halme työr-maalla kärsimäixsä loukkaantumisen takia ja Sillanpää kalastuksessa oU Ien, eivät voineetkaan osallistua k i t pailuihin. Kilpailulajeina oli 7-ottclu, kuuluen siihen kuula, keihäs, pituiia. hyppy, korkeushyppy, kolmiloikka, seiväshyppy ja 100 m:n Juoksu! Myöskin oli kilpailu yjiden mailin' matkalla. Kilpailuihin otti osaa' Webster's Corneristä yksi, Vancou-r veristä neljä Ja järjestävästä seu4 rasta seitsemän urheilijaa. • Seitsen-otteluun osallistui kaikkiaan 9, vaikkakaan kalkki eivät k i l pailleet jokaisessa lajissa. Eri l a jeissa saavutettiin seuraavat pax. haat tulokset: Kuulassa Y. Siren Vancouverista 10.86. Keihäänheitossa samoin S i ren 38,94. Pituushypyssä Mattila Vancouverista 593. Korkeushypyssä R Palo Ladysmitliistä 153. Kolmiloikassa samoin Palo 11,65. Sei. väshypyssä saavutti U . A l t o n Lady^-' smitiiistä. p a r e m n ^ tuloksen kuin m i t ä on Canadan suomalaisten t y ö - läisurheilijain liiton ennätys, nim. set ristiriidat,, j o t k a ovat .tällä hetkellä kaikkein.' räikeimmät, eivät ollenkaan heikkene, vaan päinvastoin kasvaVat. Amerika on kiinn i t t ä n y t keskeisen huomionsa uusien markkinoiden valtaamiseen. K e h i t t y y ratkaiseva taistelu herruudesta. Valmistellaan ttutta maailmansotaa. A y o i i i i ^ t Amerikan i m perialismin edustajat v ä i t t ä v ä t , et-- t ä sodan mahdollisuus . kasvaa. Vuosien 1914—18 sota o l i pääasiassa Europaa käsittävä, sota. Nykyään valmisteilla oleva uusi sota tulee olemaan huomattavammassa m ä ä r i n maailmansota, sillä Englannin j a Yhdysvaltojen vaikutus ulottuu kaikille mantereille. Myöskin Neuvostoliiton kans a i n v ä l i n e n asema tuli \ r i i t t ä v än t ä y d e l l i s e s t i kuvattua tov. Stalinin selostuksessa. Se p i i r i t y s , j o t a Neuvostoliiton ympärille Juodaan fas-cistlsten vallankaappausten avulla jnaapurimaissa, kuten esim. Ru-maniassa j a Suomessa, valmistaa tilannetta interventsionia varten. Maailman kriisin pohjalla, kasvaa yallankumoukselUneh liike. Se valtaa vähitellen kaikki maat. Se l e v i ä ä Indo-Kiinaan, Etelä-Amari-kaan, Afrikaan, Palestinaan y.m. Intiassa, kasvaa joukkojen kiihty-niys, nousee lakkoliike. Siellä on tehty .ensimäiset ^ i t y k s e t luoda t y ö l ä i s t e n joukkojärjestöja, luoda den rajoittuneisuudesta kehittyy vallan,k. um^o uksellisia amm, atillisia k i e r t ä m ä t t ö c - ^ s t i uusi k r i i s i . Tämä I !Järjestöja. Selläiaet tosiasiat, kp-katsantokanta kuvastui |ja kehittyi edelleeii. Kominternin V I kongressissa, joka antoi analjrysin kapitalismin kehityksen niinkutSutusta kolmannesta kaudesta. Oikeistolaiset osoittivat jo s i l l o in toisen perspektiivin ja pyrkivät peittämään r i s t i r i i t o j en kärjistymistä. Erikoisen selvästi tämä kuvastui tov. B u - harlnin teesiluonnoksessa Kom.ipi-ternin V I kongressille. Nyt, tapahtuneiden tapahtumien valossa, on erikoisen selvää, miten välttämät ö n t ä oli p ä ä t t ä v ä i n e n taistelu B u - h ä t i n i n opportunistista kantaa vas- '"iSSeilaiset sosialidemokratian joh- •tohenkilöt, kuten Hilferding, ovat niinkutsutun "kapitalismin järjes-t ä y t y n e i s y y s t e o r i a h " laatijoita. O i - keistplaisten ideologi, tov. Buha-r i n , kehitti samaa teoriaa hiukan muutetussa muodossa. Vasemmisto-opportunistit tekivät y h t ä r ä i k e i t ä virheitä, jotka johtivat heidät samoihin tuloksiin kuin oikeistolaisetkin. Kirjassaan, joka j u l ä s t i i n jo y . 1926, Trotski sanoo, ettei kapitalismilla ole minkäänl a i s i a muita perspektiivejä kuin t ä y d e l l i n e n pysähdys j a luhistnmi-ten kapina Peshavarissa, talonpoikain vallankumoukselliset esiintymi-^ set useissa piireissä, sotilasjoukko-osastojen yhtymiset vallankumoukr sellisen . l i i k k e e n voimistumisesta. T ä n i ä n liikkeen johtamista varten tarvitaan v ä l t t ä m ä t t ä johtajia, tarvitaan v ä l t t ä m ä t t ä Intian kommunistista puoluetta, j o t a vielä ei ole, mutta jota muodostetaan. Kiinassa me näemme uuden vallankumouksellisen nousun. Pessunistit Ja v ä häuskoiset, Ijotka puhuivat Kiinan yaJ|inkain\ouk^en) 'tappiosta, ovat tulleet lyötyä tosiksioilla. Kiinah 638 kihlakunnasta pn. vallankumouksen liikkeen vallassa 241. Vuoden 1928 lopusta lähtien on olemassa 19 neuvostopiiriä. Kiinassa lasketaan olevan punaisen armeij a n 14 korpusta j a lukuisia sissijoukkoja. Taistelu on käynnissä neuvostojen puolesta.' Jos aikaisempi vallankumouksellinen nousu Kiinassa osoitti, e t t ä silloinen K i i nan' kommunistinen puolue ei ollut vaadittavalla tasolla, niin nykyi-. nen vallankumouksellinen nousu todistaa sitä, e t t ä K i i n a n kommunis-, tinen puolue nousee yhä, enem-män jaloilleen Ja johiaa y h ä epem-mäfia .ikyyyh: johtaa b.olsheyistisesti taistelua.. T ä l l ä tosiasialla on t a vattoman suuri merkitys. — . Muodostuneesta tilanteesta näkyy paremmin kuin koskaan, ennen porvarillisen vallan luokkaluonne. Porvarilliset ministerit ja porvar i l l i s en politiikan-johtajat ovat samanaikaisesti suurimpien monopolististen laitosien j a yhtyinien johtajia. MacDonaidin "työväenhallitus" 'Englannissa Ja sosialidemokraattien' johtamat hallitukset useis-- sa maissa eivät ollenkaan ole r i s t i riidassa" t ä i n ä n kanssa, vaan ainoastaan phvistavat sitä. Porvaristo asettaa, silloin k u n sille on tarpeellista, hallitusten johtoon sosialidemokraatit tahi työväenpuolueen johtajat, p i t ä ä k s e e n herruutensa.. J o v. 1910 sanoi Lenin, e t tä porvaristolla on kak^i tapaa taist e l l a herruutensa puolesta — väkivalta- tapa ja "liberalismi"-tapa. Molempia näitä keinoja käyttää porvaristo hyväkseen myöskin nyk y ä ä n — fascismin xhuodossa ja kokoomuksen ihuodossa sosialidemokraattien kanssa. Ero on ainoastaan siinä, e t t ä v ä k i v a l t a - t a p a ' — fascismi —: kasvaa yhä enemmän j a enemmän. Ja itse sosialidemokratia muuttuu sen tueksi. Sosia-lidemokrattien, osuus muodostuu useissa maissa ideologiseksi valmennukseksi, fascistiseen komentoon siirtymiselle. Sosialidemokrat i a on luonut porvarillisen valtion j a puhuu avoimesti proletariaatin etujen alis- 'tamisen v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä kapitalismin säilyttämisen etujen alle. Het i seturaavana päivänä, , k un Englannissa nousi -MacDonaidin hallitus valtaan, alennettiin kuto-m a t y ö l ä i s t e n palkkoja* Ranskassa Umoitti Paul Boncdur avoimesti, ettei hän horjuisi hetkeäkään, jos h ä n joutui valitsemaan jomman kumman — »joko "oman maan" tah i . " o m a n puolueen" edut, asettaen kaikkein korkeimmalle kapitalistisen Ranskan tukemisen. Bolshevismia vastaan j a porvariston herruuden puolesta, yhtenäisyyden puolesta porvariston kanssa -— siinä on sosialidemokratian linja, joka Johtaa fascistisoimisen tielle. Viimeaikoina on Kominternin r i veissä voimistunut myöskin "vasemmistoa- pyrkimykset, jotka johtavat vääriin johtopäätöksiin, jotka eivät lyö yksiin Kominternin linj a n kanssa. Vasemmistolaisten perusvirhe on siinä, e t t ä ne eivät tee eroa sosialidemokratian Johtajien j a sosialidemokraattisten työläisjoukkojen välillä. Mutta Komint e r n ,. on selvästi osoittanut, että meidän tärkein tehtävämme on erottaa työläiset, jotka kulkevat sosialidemokratian mukana, sen Johtajista. Vuoden 1928 lopusta l ä h t i e n on ilmennyt j y r k k ä käänne vallanku-ipoukselliseh liikkeen kasvussa. Siihen mennessä jäivät^.sellaisetkin ta-suurin merkit^-^ liikkeelle on ki'ertämäMl3 esimtymisillä kuin yuotja 1930 vappamielenosoitSser lenosoituk.?et soraa -M^,' kuun 1 piiiv-änä ja niSS set työttömyyttä v a Sl kuun- G päivänä. Vieläjä f> sessa Italiassakin, JO^TM liikkeellä on tavattomani keuksia, oli vappuna lakosjii osa Milanon työläisL-tä IimaUa, että vapun aattoatt gittiin 3,000 työläistä. :?! Viime aikoina ovat Icöjiji] poikai.=ainek-=et tulleet yli män mukaan vaUankuBnL-seen liikkeeseen. Puola^^ tuivat köyliät talonpojat P paikoin vappumielenosoiöi Kreikas.«a on ollut lakuicia'^ osoituksia, joihin on os talonpoikia. Jos tähän kaikkeen jMlsM tapahtumat siirtomaissa, niJBJ me kuvan, joka todijtaa vai, moukselli.=en liikkeen lasvy^i sua. Maailman kriisi tolee i vaisuudc-ssa voimistuttanau tistä enemmän vallankumoi sen nousun aineksia. Samanaikaisesti tämän on merkittävä pääomaij nnal. käj-s työväenluokkaa vastaan.' palkkojen alentamista ei ainoastaan Saksassa, sitä taan monis.-^a maissa. Myös^l dysvalloi.?sa valmi.standutaan maperäisesti palkkojen alei_ seen.- Kaiken tämän yhteyd^ kysymyksellä työläisten Uk^ sen taistelun johtamisesta eri nen merkitys. Tästä johtnB Iäisten taloudellisen taisteloai naisen ohjaamisen ja komaä tisten puolueiden järjestöä lujittamisen erikoisen snmi keys. Perustehtävänä tällä hetfc"' työväenluokan enemmistön minen kommunismin puolelle, 1 lueen on taisteltava tyÖTseiy kojen puolesta kaikkialla, ^ niitä on. Kommunististen den vaikutuksen kasvu ^ölääli kojen keskuudessa on Tästä johtuu tehtävä työn tuttami.sesta kommunististen; lueiden lujittamiseksi . jirj^ sesti, i.=;kuryhmien kasv j.n.e. Pää\ihoIlisena työväenluokan enemmistön^ miseksi on opportunismi ' min tuhoamisen jälkeen «n i toharhasuunta ollut ja jäänyt-J vaaraksi, jota*vastaan on tava Saksassa, Yhdy Ruotsiissa, Englannissa, Slovakiassa ja Puolassa, sa oikeistoharhasuuntaa vastaili useilla puolueilla ollut voltrai naan huomattavia vaikenksit^l manaikaisesti on ollut töntä käydä taistelua to"-mielialoja vastaan, merkitys vasemmistomielia ollut Kommunistisessa-pahtumat, kuin JBnislannin yleis- Internat.^ionalessa. Täällä ftJ lakko y . 1926, v a in , eristetyiksi i l miöiksi. - ' . T ä l l ä h e t k e l l ä . tapahtuva laaja lakkoliike Ranskassa, Englannissa Yhdysvalloissa, , Australiassa , j a I d ä n maissa on ' k i e r t ä m ä t t ö m ä nä m e r k k i n ä käänteestä. Itse lakot saavat yhä enemmän Ja<^-enemmän poliittisen, merkityksen. Vieläpä sielläkin, missä niillä on taloudellinen luonne, tapahtuvat ne säännöllisesti kommunistisf;en ptfoluei-den ja vallankhmouksenisten ammattiliittojen johdolla Ja ovat tähd ä t y t työnantajien, porvarillisen valtiovallan Ja sosialidemokratian -kolmiliittoä vastaan. Viime aikojen valtavat mielenosoitukset sekä t y ö t t ö m i e n , esiintymiset omaavat yhä enemmän vallankumouksellisten esiintymisten luonteen. Usein ne ovat alkaneet tahi päättyneet verisiin yhteentörmäyksiin aseistettua poliisia . vastaan. ^Työväenluokan uhrit näissä yhteentörmäyksissä ovat suuret. Tämän vuoden kuluneiden kuukausien aikana on niiden tuloksena 60 kuollutta, 1 ,- 163 haavoittunutta Ja 2,614 van-vielä tapahtunut täydellistä | nettä käytännöllisessä tyossi^ Taistelu kahdella rintanaDlJ ollut ja jää välttamättön doksi Kommunistisen nalen jatkuvalle kasvulle...^ antanut jo tuloksia ja M?»iwf kin suurempia työlaisjoal puolelleen voittamisen asiaa^ kommunist!.?en vaikutuksen; tamisessa. _ Tai.stelu kommunististen eiden lujittamiseksi on^ yi»' vä per.spektiiviin • työvä"' taistelun kehittymisestä vallasta. Tämä perspektiivi o»<J tetttr Kommunistisen nalen ohjel-V^sa. tiin VI kongressissa. Maailman kriisi avaa ja|g mahdollisuudet ' työv Kommunistiset puolueet oT^fl neena aikana huomattarasö^ tuneet, ja tämä luo cde voitolle.' . Nojaten Jaajojen t ^ ^ jen liikkeeseen, on pjnta»| hen, että uusi vallan nen nousu muuttuisi proletf^ gittnäi yksistään Saksassa. Mitä si vallankmnoukseksL 305. 100 m : n juoksun voitti E . P a lo liadysmithistä tuloksella 12.3. M a i l i n Juoksuun osallistui F. K u j a l a Ja Y . A n t t i l a Vancouverista ja M . Patama j a A. Kinnunen Lady-sinitbistä. Matkan juoksi loppuun aiiu)astaan Kujala j a Kinnunen, Joi- ,den välinesn kflpäilu muodostui eritt ä i n kireäksi, Kiniftisen ollessa K u jalasta j ä l e s s a korkeintaan 10 j a l kaa koko matkalla. Viimeisen 200 jalan naätkalla työntäytyi Bannunen "vähitellen Kujalan rinnaUe. ollen j maaiinauban katketessa abadastaan jalan Jälessä. Poikien tasaisesta Ja hs^ätyylisestä juoksusta voi p ä ä t t ä ä , etteivät he olleet etisikettaa kilpa, radalla. Ajoiksi merkittlhi Kujalalle 4.32,3 j a Kuinuselle^ 4.32,4. Matka p i t i olla nmilin mittainen, .mutta mittaus ei ole ehkä oUut oikein tarkka. .Palkinnot 7..ottelussa jakaantuivat seuraavasti: 1). R Palo Ladysinlth 446,50 p i s t ; 2 Y . S i r e n Vancouver 437,14; 3) A. Mattila . Vohcouver ,436,57, • seuraavina S. Salmi Yiteter ter's Corneristä 3to Ja Y. .Attila Vmaoouverista 396 p i s t e t t ä . . - K i l p a i l u j a suosi katmis s ä ä ja oli yleisöäkhi saapimut niitä seuraamaan kohtalaisen runsaasti. I>ady-smithistä ja ympäristöin oUyat melkein kaikki säapuyiUa, mutta Chase \ R i y e r i l t a saapuneet o l i s i . voinut laskea yhden, käden. sbrmfDa. Eivät; e : ^ ä katsoneet urheiluhdm-j. mia kannatuksen arvoisiksi,'^ vaikka onhain n i i t ä , vobaut olla toisilla , td-dellislakin esteitä. Palkinnot jaettiin, köpafluJen j ä - l e s ^ k e n t ^ ja olivat ne kaildcl .käjrtannöllisla esineitä, i Palktnndäjaön Jälestä piti vieras-paikkakiiaitsdaisten kUrehtiä lähtemään laivalle, ehtiäkseen ajoissa kotiinsa, samoin m^ään paikka-kuntalalsk dmöle. teiIleeri.N Yleis.^ v^kutos Juhlista bU innostava Jäio-veriOinen.' Vom yldä tolmeCTpe^e^ seu-raiv i^dtesta lOasna kiit(dcset. y l c l - Bölle J a Ä vferas-paikkakuntalaisille niin ^painuifain osanotoBtft Jcuin ijnyöskih näille, jotka saavuitte mnkanaolofiiEame auttamaan : hommiemme inenestystä. Myöskin erikolsea nialniiman ansaitsee S. V . » u r m l Wetist6r's Cdr-nerista käytännöllisestä avustaan kilpailujen aikana ja tulosten las- .gSiskaupunkimme teatte^l^. kemisessa. ; .Toivomme, että . yastaismidessa yhä enemmän . eri päiikoilta voitais i i n t ä m ä n s u m t a i s i ä kflpadluja järj e s t ä ä , joissa useinunat paikkakunnat olisivat edustetttma. Se innostaisi nuprisoaimne urhellem ja siUobi k u n he iiaadaab iimpstm^^ hen, voidaan heidät saada mukaan toimintaaii, jonka • ayuHa'; työläip-teri n i i n ; henkistä kuin myöskin ta. icudellista. asemaa voitaisiin korja- •al — V . N . • • NäyttSmSlIgmnte oti maanantaina t-k. 11 päivä erikoinen tiläi-suns,: nimittäih eroaivan Jö^htäjäm-me Wäihö. Kääriäisen j a neitf A i no Turusen jSahyi^iisnäytäntö- Erojaisttäytähnökseenr^dvat he\, valinneet , hauskan buyihäytelmän "pharleyn täti", 5oka «on näm ke-, san "aikana taipeeksi kevyttä Ja nseaminalle ~ tuttu elokuvista nähtynä. On - luonnollista, että kak-puu ja täyttää Fort VfiS^ Iin seiniä myöten, lähteville siten työstään *2 suutensa. Kai, . , (Bobsin) näyttelee WaiBO i nen ja ko.?ka emme ole n j . nähneet tällaisessa -.«»MB kon tehtävä.^5ä. nnft vallaan lisäämässä Aino Turunen rin näyttämöltä 3 V ^ ' Hoffren ja George^.^^ näyttämön henfaji^ Heikki-Anttila, Benff» Hilja Korhonen, Toivo Elmi Anttila ja ^ , Lippuja ^aatavaaa^ • saunalta, leipun^te JJJ 'ta, hinta 35 -tenttiä^et-- senttiä oveUa. ADaa 8.30 illalla. Muistakaa tämä tää mielessänne! F. ^^^^^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 2, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-08-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300802 |
Description
Title | 1930-08-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, elok. 2^ p:nä — Sat, Aug. 2
T A P A U S
VAPAUS (Litcrtfl
l%»->*tt «tji» i r f YIuSA. Vodieti ia Gaiud*. PsiiUAed dsSr « fedkciT, Osasto.
JilBiml iU<«9^>ac «MM. ?Se per eol, iiK]i. MMiiBsiiiiBBiiuuaa ddukz«$is»a ifm«ri rriiaaggii* tatmim, tU. Tk
yiilgBt i« koi «d*atjiisc aeiiaa maomg 'tha rSsaXiit paofl* U Casana.
" ""USmUm, l u M t o d . k i q a k s s p p a i a p u a o e: uloaM Ela StrastHU.
Vapaai^ Box «9, Sa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-08-02-02