Vapaus, June 1, 1926

              m
m. itllliiililli^^
ELLITOMPURI
Näytelmälliiiep iltiEi
Fort Francessa, maanantaina, kesäkuun 7 p.
Fort WaiiamtMa, tiistaina, kesäkuun 8 p.
' Port Arthnri»»», keskiviikkona, kesäkuun 9 p.
NiptgossB, torstaina, kesäkuun 10 p.
Sanit Ste. Mari«Mta^^«MicIii;> sunnuntaina, kesäkuun 13 p.
SanJt Ste. Marie*»a,;Ont., .maanantaina kesäkuun 14 p.
Beaver Lakella, Ont., tiistaina, kesäkuun 15 p.
Sudburyssa, .Ont., keskiraikkona, kesäkuun 16 p. , ^
Creighton Muelia, Ontrf torstaina, kesäkuun XI p.
TimtninsiMa, lauantaina, kesäkuun, 19 p.
So. Porcapinetsa,'maanantaina, kesäkuun 21 -p.
Kirkland Lakella, tiistaina, kesäkuun 22 i>.
Cobaltissa, keskiviikkona, kesäkuun 23 p. '
TorontoMa, latiahtaina, kesäkuun 26 p.
-OHJELMA:
Ohjelman esittely. Runojaj Järnefelt: ; Kuolema sekä Sibe^
• Ijnksen tanssi:, Walse Triste^ - X i v i : Nummisuutarien Eskon paluu
, iäämatkaltaan. Shakespeare: Kohtauksia Romeosta j a Juliasta.
\r Wil<ie: Salome, tanssi Ja monologi. *
ARVOSTELUJA ELLI TOMPURISTA: O L I V E R H I N S D E L L,
The Little Theaterin -johtaja, Dallas, Texas: Tompuri on sor-ipenpäitään
myöten t a i t e i l i j a . Minä en tule koskaan unohtamaan
^hänen mestarillistfe - näyttelemistään Antonius j a Cleopatra; se o l i
teatterikäyntien» valopilkku.
KINGSTON P A I L Y L E A D E R , , K i n g s t o n , N . Y . : Hänen Kleo­patransa
oli ainutlaatuinen j a k o r k e a ^ taiteellinen.
DAILY D I S P A T H , U t i c a : E l l i Tompurista oli ennakko tieto,
'että hän omaa. tavallista suuremman taidon j a tenHon. Esitykset
menivät y l i uticalaisten toiveitten.
THE SPOKEN W O R L D , Dagget: Hänen Salbmessaan a i s t i l l i ­nen
hurma hukfcuu: henkisen surun huutoon. v
l)aytannötaU(avat.keU<> 8 Ulalla; Omat pavut ja n a ^
paikkakunnan v:Sgomalainen:väest5
saa kaiken näytelmän r'tarjoamai|
huvin, naurun j a .ilon musiikin
kanssa. «^
; • t Näytelmän • ensimäinen näytös' t a ­pahtuu
eräissä .pikkukaupungin te-atterissai
jossa syntjry r i i t a tuolis­ta
n :o 10 erään ^teenvarjotehtai-l
i j an ja tämän tyttären telaisen
sulhasen kesken. Riidan aikana
Tilivelat maksettava
- ! Vapauden puolivxjositilipäätös tehdään t.k. 30 päivään ,;päätty-t
vältä tilikaudelta.' Siihen mennessä pitää tilivelat tulla maksetuiksi
'mm- että eivät jää .pitemmäksi ajaksi retajamaan. Umottajat, osastot
ja asiamiehet, ottakaapa tämä huomioonne.
Toverillisesti
VAPAUDEN KONTTORI.
Port Artimrin ontisia
• ^ ' _ , —T'"
"Pappi p n l a 8 « a " i Tuntuu omitui­selta
heti a h i s s a i k i r j o t t a a "Pappi
pulassa", mutta k u n kuulee että se
on näytöskappalBj niin ei enää i h .
mcttele, ällä voihian näytöskappa-*
leissa tapahtua- mitä hyvään. Kui­tenkin
on nyt asian laita siUä t a ­valla,
että mainitunlainen tapaus,
t joka on kappaleeksi kirjotettu, on
:todenperäistä asiaa, mitä tapahtuu'
jokaiselle kuolev^isellej ei yksin p i ­pille;
nimittäin että voi aviomiehe-nä
rakastua useampaankin kuin y h ­teen
naiseen tai ainakin pitää seu-ranaisenansa
useaempaa kuin yhtä
naisia. Siteri j u u r i ' on : tässä kap­paleessakin
tapahtunut. Kappale /on
. parharmpia naurupillereita katsojil.
le, joskaan ei henkilölle, joka jou­tua
papin osaa esittämään. Tulkaa
tik, 5 päivä haalille, niin näette
"Pappi pulassa" osaston, näyttämöl-t
ä . I
Osastomme laulv^seora:'teki mat-i
kan Nipigon osaston /talolle v.k. 24
päivä. Matka onnistui muuten kai­kin
puolin hyvin, paitsi suuri mat-
Instusauto näytti pitävän pahana
liian suurta kuormaa, koska ehtimi­seen
pysähtyi j a • ajoi m a t ^ u ^ j at
kävelemään. Perille kuitenkin p ä ä sr
t i i n ; samoin takaisin,; joten siitä ei
sen enempää. A
Lauluseuran puolesta; lausun vain •
kiitokset Nipigon tovereille vieraan­varaisuudestaan.
Soomelainen^farmari 3rritti tebda
ittemarhan. , Oscar Räsänen, , joll»
on ollut maa Fletissa, G. N. R : n
varrella, aikoi tehdä itsemurhan
leikkaamalla kaulansa poikki parta,
veitsellä. ,
Räsänen o l i .mennyt Secord-kadut-la
olevaan saunaan lauantain,
22 päivän i l l a l l a j a ottanut saunasta
yksityisen kylpyhuoneen. Kun .hän­tä
ei alkanut kuulua pdis kylpyhuo­neesta,
josta oli kuultu jotain eri­tyistä
liikettä, niin mentiin katso­maan
kylpyhuoneeseen, missä näh­tiinkin
Räsänen makaavan lattialla
verissään puukonhaava ' kaulavsa ja
käsivarressa.
Paikalle kutsuttiin lääkäri sekä
poliiseja; > j o t k a toimittivat miehen
sairaalaan. Kumpikaan haavoista - ei
ole heni:envaaraUinen, joten .mies
tulee ^ i p u m a a n . j
Räsänen on. ollut tässä .^maassa,
lähes kaksi vuotta j a hänelle tuli
vaimo Suomesta puolitoista vnottd^
sitten. Sen -jälkeen ottivat he' n u -
dismaaniPlet niinisestä paikasta "
N. R : n varrellaji jossa ovat. asuneet.^
Vaimo jätti kuitenkin hänet sinnV
vJr. alkupäivillä tai h e t i . k un pääsi
pois sairaalasta^ jossa yaimo - o l i oL
lut pari viikkoa - sairautensa tähden.
Tämä yksinäiseksi jääminen ynnä
muut seikat >ovat todennäköisesti
johtaneet mieheni epätoivoiseen'yri­tykseen,
* ,
AmcHkaui pnofelle. matktutavilbu
j Niillä, jotka matkustavat omilla au­toillaan
Amerikan puolelle, pitää
olla. rajalla näyttää autonsa ajoln-pakortti,
muuten ei lasketa y l i r a -
jan.\ Virkailijat väittävät, että vain
tällä' tavalla he voivat^estää varas­tettujen
.autojen y l i kuletuksen.
Vieläkin hiilitakkakyaymyksesta.
Paikkakunnan päivälehti . Idrjottaa
u u d e s t a a n C - N . R : n hiilitokkakysy-myksestä
j a huomauttaa,, että komp­p
a n i a n i voi näyttää sitäkään syyk­si,
-.^ ^ttä muualla olisi parempaa:
paikkaa tokalle kuin nykyinen .paik.
ka oni Edelleen kirjotuksessa' mai­nitaan,
että jos. C. N . R . a i n ^ vain
tulee vähentämään työmaitaan Pori,
Arthurista, niin pian voi Arthurista
muodostua vain tavallinen €- N^
R:n lippupysäkki junille, jotka k u l -
I^evat tästä ohitse. Lditi kehottaa
kaupungin kauppakamaria ei vain
seuraamaan tätä kysymystä, mutta
myös 'tekemään jotain s^n eteen.
Jos tokka tulee' pois muutetuksijt
n i i n aiheuttaa se lisää työttörayjrttä
kaupunkille, jossa e i ennestäänkään
ole paljoa töitä ollut. ^
Kommnni Kylväjä. Henkilön, jo­ka
lainasi kommuni Kylväjän sään.
nöt Vapauden kirjakaupasta Arthu­rista,
pyydetään toimittamaan ne
takaisin, sillä ne olivat ainoat käy­tettävissämme
olevat. — J .
"Permantopaikka nro 1 0 "
Tämän niminen uutuus esitetään
Toronton osaston näyttämöllä lau-antai-
illalla, kesäkuun 5 päivänä.
Koska Toronton näyttämö on en­simäinen
koko Canadassa ja toinen
koko: Amerikan mantereella esittä­mässä
yllänimitettyä . näytelmää,-
n i i n ^iksi sietää se hiukan selostus­ta/
Permantopaikka n:o 10 on näy­telmä,
jonka veroista 'huvinäytel­mää
ei milloinkaan ennen ole näyt-tämöm^
ie esittänyt. Sellaista ilon
ryöppyä • ei >: vielä yksikään ennen
esitetty näytelmä ole voinut, esiin
loihtia.
- Todisteeksi siitä, että näytelmä
n:o 10 on -erikoisuus; tulkoot mai­nituksi
seuraavat Suomen huoma-tuimmat
näyttämöt, jotka - ovat sitä
kymmeniä kertoja esittäneet: K a n -
sannäyttämö. Koiton näyttämö '(ko­konaisen'-
talven < j a kesän kesäteat­terissa);
Viipuri näyttämö, Viipurin
työväenteatteri ja Turun työväeU-töatterL
Nämä näsrttämöt ovat sen
esittäneet operettina. Pienemmät
näyttämöt^ jotka eivät ole voineet
jbarjotella sitä musiikin kanssa, ovat
sen esittäneet lukemattomia kerto­j
a ilman laulujai Ilman laulujakin
on *fPermantopaikka, na> 10" ver-.
täistään etsivä huvinäytelmä. Meil­lä
Toroi tossa esitetään "Permanto­paikka
n » 10" operettinla, joten
menettää vanha; äijä -malttinsa |a
sivaltaa ^riitatoveriaan': korvalle.: ;Te^
ko; j o k a V hänet: i saattaa myöhemmin
monenlaiseen- kbnunellukseen, lento^
koneella ajelemiseen ja .sen kanssa
putoamiseen ja moniin > muihin has-sutuksiiii;
s haukkumaan, 'poliisia :aa-,
siksi, josta hän tuomitaan linnaan.
Toisessa -näytöksessä tapaammekin
hänet linnareisulla Berliinissä. Hän
lahjoo erään - sukulaisensa '.'istu­maan"
puolestaan ja itse ' r y h t y y'
hommaamaan Berliinissä. Mutta s i i -
näirin. häntä kohtaa vaan. onnetto­muus
onnettomuuden perään, jou­tuen
; toisen kerran poliisini tiuosr
taan, kunnes lopulta pelastuu - s p i ­ritismin
avulla.
Ylläoleva o n ^ g a n osa yhden hen­kilön
seikkailusta^ sangen lyhyesti.
Toistenkin näytelmän: henkilöiden
vaellus on yhtä monimutkainen kuin
mitä on tämän onnettoman sateen-varjotehtailijan.
•
- Näytelmän esitys on hassunkuri­sia
: kohtauksia täynnä lauluineen ja
tansseineen; ja' siksi se on saanut
perin; hassun nimenkin, v Kappale
on, näet, ^ o n varsinaisen: nimen
"PermaiTcopaikka n:o 10" lisäksi
nimitetty "Lentäjäilveilyksi".
Pitemmälle sanoja tuhlaamatta
olkoon sanottu, -että- kyseessä ole
vA näytelmä on. parhain: huvinäj^el-mä,
mitä näyttämömme koskaan on
esittänyt. Esitykseen l i ^ arvok­kuutta
monin verroin se, että liäyt-täiiiömme
voi näytelmän esittää o
perettina. ; Siis paikkakunnan'suo
maiainen väestö; ottakaa liuomioon
j a v a r a t p a . jokainen itsellenne t i
laisuus' 'erikoislaatuisen huvioper^-
tin. näkemiseen. Sen näkemisen
jälkeen vasta tiedätte mitä tarjoo
näytelmä ''Permantopaikka n :o 10.
' ' J. L.V
Myyjäiset:.~onni«toivat hyrin Vic­torian
päivänä. . Päivä oli kauneim.
pia mitä täällä on vielä tänä ke
väänä ollut, joskaan ei erikoisen
lämmin. Mutta sitä parempihan: o li
tanssia, jota emme voi unohtaa s i l ­l
o in kuin sisällä juhlitaan.:
Liput menivät hyvin kaupaksi
jonka jälkeen myyjäistoimikunnan
näytteille asettamat kauniit naisten
käsityöt j a muut arvokkaat voitot
alkoivat hävitä yksi toisenäa jäl­keen.
' • L
(Voimistelu- j a urheiluseura' " Y r i ­t
y s " alotti myyjäispäivänä myös tä­män
kesän urheiluohjelman kolmen
mailin murtomaajuoksulla. Juok­suun
otti osaa kuusi* miestäj: joista
kolmelle parhaimman ennätyksen s a a ­neelle
jaetaan palkinnot. Palkinnot
jakautuivat seuraavasti: 1.-, palldn-to
A . HarjUj aika 16'Wn* 25 sek.;
2. palkinto E . K o l k k a , aika 16 .min.
32 sek., j a 3. palkinto' A . Luoma^;
aika 17 min. 24 sek. -
V.- ja u.-seura " Y r i t y s " , tplee "tä­män
kesän kuluessa järjestämään
joukon • urheilukilpailuja, joista
useimmat tullaan «suorittamaan ke­sällä
pidettävien kenttäjuhiien yh­teydessä.
Kun k a i k k i päivän ohjel­ma
o l i suoritettu, tanssijat tanssista
väsyneet j a voitot voittajain kaina­loissa,
katseltiin sitten i l l a l l a näy-telmää"
Ensi v i u l u " . - Kappale itse
sisällöltääi) ei niin : erikoinen'. ole,
mutta hyvin näyteltynä on se mie­lenkiintoinen
katsojalle.
Kirjeenvaihtaja.
TIMMINS; ONT.
^^;:&v..:;,\^:';r ,:::.,? ;•: -^y ^ Ä ; ' " ; ^ ? : ' ' '
-Nauxaoston toimesta on ensi lau­antaina*
' 5 ' p". iesäk., näytös- ja
tans$i-iltama, J o k a ' tulee samalla
olemaan v:iföinän-:rkevään ^viimeinen
ryntäys. Aiomme' näet ottaa pje-nen
kesäloman ^kaikkien.ponnistelu'^'
jemme .päällcjf^,voidaksemme taasen'
Syksyllä' entistä ^^tEurmokkaammin a l ­kaa
työskentelemään asiamme eteen­päin
viemisessä.
V Toivottavasti tälläkin kertaa, n i i n ­kuin
aina' ennenkin, yleisö antaa
tunnustuksen toiminnallemme,, saa­pumalla
tähän • / arvokkaaseen tilai­suuteen.
.:: Sillä näytelmä "Käännös
vasempaan" onV y k s i parhaita .näy­telmiä,;
ollen sisältönsä puolesta asi­allinen
j a samalla huvittava.
Näytelmä on vain 3:ssa näytök­sessä,
jotein- jää • tanssille aikaa noin,
tunnin ajaiu.
Siis tervetuloa!'
— t .
FORD CITY, ONT.
CONMEE, ONT.
Eraa Saomtaidin turva, Eemeli
Sudell; majaili paikkakunnallamme
koko viime talven ajan, herättäen
epäluuloa paikkakunnan työläisten
keskuudessa. : Emme;: 'kuitenkaan
onnistuneet pääsemään selville hä-npn
- suhteistaan Suomen sisällisso­taan,
ennenkuin joku viikko sitten
sattumalta, tuli itse tunnustaneeksi
o l l e e n s a : " v a l k o i s t e n " ' p u o l e l l a . Vie­läpä
kehuskeli menevänsä vastakin,
jos tilaisuus- sattuu.
Asian johdosta pidimme paikka­kunnan
työläisten joukkokokouksen,
määritelläksemme -toveruussuhteem-me
häneen j a o l i . kokouksen yksi­mielinen
päätös, että ,^ pidämme E e ­meli
Sudeilla'^ epämiellyttävänä hen­kilönä,
joten emme voi häntä suo­sia,
Kokotiksen päätöksen luijnme j u l ­kisesti
iltamätilaisnudessa, jossa olr
myöskin asianomainen läsnä. Seu­raavana
aamuna sai; ^ ' n r h o " ulos
käskyn ruokapaikasta£(n, joten: kat­soi'*
kai parhaaksi lähteä.,
Kuitenkin, ennen lähtöään yritti
hän vielä hyökätä erään v toverim­me
päälle, v a ^ ei . onnistunut «aa^
maan pahempaa aikaan; k u n sattui
toisiakin tovereita olemaan paikal­la.
Saku,
VappvjuUSt, jotka oli järjestetjty
kansainvllUsiksi;-; onnistuivat parem­min
kuin^ osattiin/i toivoakaan; Niit­ten
ohjelmaa hedelmöitti erikoisem­min
tov.' M o r i a r t y n puhe.
Moiiiartyn luentiol. Vappupuheen
lisäksi b l i M o r i a r t y l l e , kaupunkiko­mitean
toimesta; :^-laitettd ; luentoti­laisuuksia
^Ford^-.Gitjm liikkuval^uva-teatteriin.
Ensimäisessä luemiossaan selitti
hän hiilenkaivajain 'tilannetta, hei­dän
työ- ' j a - asuntosuhteitaan. Ja
kun hän luentoansa valaisi varjoku­v
i l l a , t i i i n varmaan jokainen pääsi
asiasta selville.
: Suomalaisille; myös annettiin t i ­laisuus
; tutustuaVsamaan -asiaan hei­dän^
Vakituisessa kokous- ja juhla­paikassaan;
14^ Drouillar Road.: T i ­laisuuteen
oli kuitenkin , saapunut
tavattoman vähä ^osanottajia.
Eipglanninkieltä ymmärtäviä piti
tov. iJloriarty- puheellaan jännityk­sessä
lauantaina / puolenpäivän ai­kaan
» j o l l o in - E o r d i n Heikin tehtai­den
portit aukenivat j a -osa orjista
pääsi työstä : vapaaksi. Siinäkin o-sättiin
naulaa oikeaan paikkaan.
Windsori tov; M o -
xiartylle järjestetty puhetilaisuuksia
kahteen t a i kolmeen eri paikkaan.
Ja päivällistunneilla nähtiin j a kuul­tiin
toveri täydessä touhussa työs­sään
Fordin Heikin portilla.
Vielä luennoi hän Ford-teatterissa
Venäjän vallankumouksesta ja sen
saavutuksista. ' T i l i ä kertaa oli t e ­atteri
'täpösen ;täynnä,.Joten tämä
luento dnnistm' ^erikoisen' hyvin
myös osanoton. puolesta.
Vielä lietsoi hän, intoa uudelleen
järjestämisasiaan; j o k a V oli ;:^jo unohr
tiik s i l ^ ajalta^ kun tov. H i l l kävi
täällä.'. Uudelleen järjestäminen on
täällä ^- hyvässä gvauhdissay^v Muatar
mat,^s6Iut> ovat -pitäneet kokouksia,
muutamat veivät, Joukossa on- näet
''vieläx ^semmoisia; Jotka ' pelkäävät
päätä.- seinään lyötävän; silloin k un
tulee!-, jostain uudesta asiast^: kysy­mys.
Lienee myös yhtenä syynä
suomalainen : saamattomuus. Nyt
vain otuumasta toimeen, solut . teh^
tä'viinsä j a loppu menee itsestään.
. Winclsorin osaston haalihomma.
Suonialaisen; . järjestön : W
osaston'kokouksessa :oliIpääasi^lli-^
simmpana : keskustelun; .esineenä
haalinrakentamiskysymys. 'Rakennus­töihin:^
päätettiin .ryhtyä ' heti,: kos-;
ka osastolla: on sitä varten j o tontti.
Rakennuskustannuksien korvaami­seksi
päätettiin osaston jokaista jä­sentä
verottaa ^ päiväpalkalla; t a i i t ­sekukin
jäsen voi tehdä päivän työn
rakennuksella, : Raha kuitenkin on
halutumpaa ;knin työ; .sillä\ siten voi
komitcav paremmin järjestää raken­nustyöt.
Iiainoja j a lahjotuksia ot-tfui
vastaan suomalaisen seuran r a ­hastonhoitaja.
Vapauden liikkeen : rahojen - lai­naaminen
oli myös samassa koko­uksessa
: esillä. Keskustelussa tuo­t
i i n esiin mielipide, että jos raho­j
a on liikaa, niin käytettäköön nii­tä:
edelleen agitatsionityöhön, s e : o n;
pantakoon lehti ilmestymään päl-välehtenä
j a pahemmin tarkotus-taan
vastaavana;' koska nykyään
täytyy Cana^aan tilata yhdysvalta­laisia
lehtiä, : jos mielii aikaansa
seurata.
Muutamat^puheenvuoron käyttäjät
arvelivat \myös, että eikö rahoja
sopisi lainata englanninkieliselle to-,
verilehdelle, Workerille, joka kär­sii
rahojen puutetta, y.m.
. Voimistelnseura herätettiin hen­k
i i n . Kenttäkomitea hakeö paik­kaa
missä tulevia juhlia pidetään.
Lasten juhlat pidetään kesäk.
3 p:nä. - J u h l i a varten ovat lapset
ahkerasti hommailleet. Siksipä
vom sanoa, että kyllä niillä on pal­j
o yleisölle tarjottavaa. . Koetta-kaapa
siis saapua sankoin joukoin
haalille kesäkuun 3 p:nä, että las­ten
ponnistukset tulövat ^palkituik­si.
Jo ^ yksistään velvollisuuskin
vaatii tulemaan tämmöiseen , h a r r f -
naiseen tilaisuuteen. Kynä;
Värmlannin matka,-kertomuä Scandinavian £alosuoinalaisista„'kirj. \
E!ms Lamnen, n i d . ;
Merikotka, kertomus Saksan Jcaapparilaivaistosta sotaaikanä* k v j . ' "-r'^.i,ä
, Felix von Luckner, sid. ^
Viattoman voitto, kaiiniä rakkausromaai, k i r j . H. Courths-Mahler ' "l"^ i
nidottuna
Merien takana, „ seikkailu rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler, , t
iiidottuna
K i e l l e t t y Hedelmä, rakkausromani, k i r j . P, O. HScker, ,sid " \ .
Rannerengas, hieno Rakkausromani, k i r j . David Potter, nid .40" ^'
Lisoletten avioliitto, ylevä rakkausromani, kirj». ^ . Courths-Mahler,, ' j
nidfottuna ^ , » i..- . 4 0 ' • m
PINTAILMIÖITÄ LIITTOPARLAMENTISTA
K i r j . J . S. Woodsworth
Budjet-väittely on vihdoirikifl lop­punut.
Palatessamme väittelyn l o -
pettajaisaamnna Hhaoneeseemme k e l ­lo
: viisi, päivän valjetessa j a l i i i t u -
j en viserrellessä, herää mieleen k y ­symys:
"Onko tämmöinen elämä
elämisen arvoista? Eikö tervettä'
järkeä: voitaisi millään. tavalla so­velluttaa
yleisten asiain johtoon?"
f: K e l l o neljän tienoissa aamulla t u ­l
i luokseni muuan progressiivinen
edustaja j a r sanoi, "että hän aikoi
vielä; pitää lyhyen puheen; mutta
kun ei - haTunnut pitkittää väittelyä
-edes varttitunnilla, n i i n siksi luopui
d o m u k s e s t a a n . Pyysin häneltä hä­nen
muistlilnpanojaan, j o i t a ' tahdon
t ä s ^ esittää, koska, niissä on-' ^ s ia
järkevämm^ä tavalla esitetty kuin
Hansardissa (parla-mentin keskuste­lupöytäkirjassa).'
' •
"Mikä vaivaa- parlamenttia, joka
muodostuu 24-5, e r i vaalipiiristä v a ­litusta
edustajasta, kun se kuluttaa
kokonaisen kuukauden , väistelyyn
rahastoministerin esityksen suhteen,
että koko parlamentti julistaisi i t - ,
sensä valiokunnaksi, / j o n k a tehtä­vänä
olisi käsitellä.: rahastoministe­rin
esittämää tulo- j a • menoarvio-"
ta? 'Mikä vaivaa parlamenttia, jon­ka
täytyy — saadakseen tämän kuu­kauden,
väittelyn loppumaan •— p i ­tää
istuntojaan kello neljään saak­k
a ; aamulla? Minkä muunlaisissa
töissä olevain miesten - täytyy tehdä
työtä sekä päivällä että yöllä? Mitä
erikoista tällä yötyöllä on sitten jsaa-ta
aikaan, jota ei olisi yhtä hyvin
voitu toimittaa päivänvalolla; jos
parlamentin . sääntöihin liitettäisiin
edes hitunen tervettä järkeä? Onko
tuo yötyö edustajiston älyllisyyden
sekä myös heidän valitsijainsa älyl­lisyyden
.mittapuu, t ^ onko jotain
vinossa erikoisesti t^sä: parlamen­taarisessa
järjestelmässä; jolla me
koetamme hallita tätä: maata? Ovat^
ka edustajat niin avuttomia, ettei­vät
he pykyisen järjestelmän mu­kaan
voi l a i t t a a semmoisia i8tunto->
sääntöjä, joiden mokaan asiat ' v o i '
taieiin käsitellä tavaHisiUa l i i k e t u n -
neilla: j a siis kohtuullisen pitkän
työpäivän vallitessa. Jos kansan­valtaista
hallitusmuotoa: aiotaan p i ­tää
yllä, eikö siUoin ple tar^eeUista
tehdä: muutoksia parlamentin työ-sääntöihin
,tai eikö se todennäköi­sesti
mudten joudu älykkäitten i h ­misten
naurun esineeksi?'*
Välttelyn aikana julkilaiisai e4n8-
tajaEVans, kuten tavallista*
'tamia terveitä toriseikkoja;
^'tMinä tietysti tahdon, että talo-verotus
; pysytetään vakinaisena;
vaikka sen lisäksi asetettakoon eri­koisia
vproja maa-alueille j a ansait­semattomille
tuloille, y.m., -jotka ve*
rot on mieluummin kannettava mak­sukykyisiltä
miehiltä kuin köyhiltä
•kuluttajilta.',.« Olen* lausunut, että
kaupi>adi9konton, tuliisaädösten - j a
mujttfen suojelustuUisysteemiin :kuu-
Invain seikkain ohella meillä on v o i ­massa
valtiovarain kokoomistapa^
mikä on työläisiin nähden niin epä­oikeutettu
j a tuottaa heille niin s u U r
ria vastoinkäymisiä, ettei moista
'ole missään muualla tavattavissa v . .
Minä fcertaan, että meidän lakimme
ovat kokonainen sarja jaottelevia
'säädöksiä, joissa on kaiken, pahan
j u u r i . Ne ehdottomasti' siittävät k a -
'pinahenkeä'yhdessä luokassa, j a t o i -
- ^ B s a , välinpitämättömyyttä muitten
oikeuksiin nähden.;. Suojelustulli
oli ensimäinen toimenpide, jonka
avulla tähän maahan järjestäytyi
loordien joukko, joka on hallinnut
j a yhä hallitsee Canadaa. He ovat
olleet syynä siihen, että heidän ja
toisen luokan välillä on .nykyään
käynnissä tietoinen luokkasota.. -
'Suojelustulli on nykyään semmoinen
pelotin, j o l l a tehtailijat, muut raha-miesryhmät
j a jälleenmyyjät pelot­televat
työläisiään... Jos kuka hy­vään
haluaa väittää minua vastaan,
tahdon heille,lukea yhden kappaleen
pankkiirien kuukausijulkaisusta, i o -
k a on ilmestyn}^ elok. 26 p:nä 1920.
Selittäeö^ssään silloista tilannetta,
k i r j o t t a a l e h t i : .
" K a p i t a a l i n täytyy suojella i t ­seään
kaikilla mahdollisilla kei­n
o i l l a , lainlaadinnan j a liittymäin
avulla. Velat täytyy periä, l a i -
. nain j a kiinnitysten suhteen on
toimitettava t a k a v a rikoimisia
mahdollisimman pian. Kuti rah­vas
on — - lakimääräisin keinoin
' — menettänyt kotinsa j a . k o n -
' tunsa, tuntee se paljoa helpom-
/ min hallituksen väkevän 'käden
ohjauksen, jonka heihin kohdis­taa
johtavien rahamiesten kon­trolloima
keskitettyjen rikkauksi­en
mahti. Kodittomat ihmiset e i ­vät
sodi johtajiaan vastaan.
- "Otlko. tässä eduskunnassa yh-^
tään niin julkeaa edustajaa jo->
ka rohkanisi väittää, että lainlaa-
* d i n t a , / j o n k a mukaan autojen os­t
a j i l t a kiskotaan vuosittain lähes
kuäsi miljoonaa^ dollaria enem­män
kuin koko teollisuusala on
maksanut palkkoina työläisilleen,
«Iisi - Canadan hyvinvoinnille eduU
1 ^ 7 "
Edustaja Evans edelleen vertaili
Maapallo, I, I I , ZH j a I V «sa, hyvä kirjastoille, aid» ....
Tehkää tilaukset osotteella: , ' .
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69. SUDBURY.N ONTV '
Winnipegin~ j a Liverpoolin tukku­hintoja.
Hän sanoi, että 98 pau­nan
jauhosäkki oH 3 8 - 2 - 5 senttiä,
halvempi Liverpoolissa kuin Winni-pcgissä^
vaikka vehnähusheli o l i 30;
1-4 santtiä halvempi Winnipegissa
kuin Liverpoolissa. Täten- siis C a ­nadan
kansalta varastetaan 9 i 2-5
'senttiä jokaisesta sille myydystä
jauhosäkistä. J a jos oletamme, et­tä
Canadan väestö käyttää vuosit-t
a i n noin yhdeksän miljoonaa t y n -:
nöriä jauhoja, niin on tämän maan-kansa
maksanut 16,470,000 dolla­ria
liikaa jauhoistaan. Edustaja
Evans lopetti puheensa seuraavin sa-;
noin:
*Meidän korvamme ovat lumfaiehT:
duksiasa sanomalehdistön,. saarnas-^
tuolien j a parlamentin, kirkuhiisesta;
kuinka muka meidän pitäisi luppuä;
yksilöllisten kuin. myös ammatillis­ten
j a luokkaetujen ajamisesta; t u ­kahduttaa
erimielisyytemme j a kphs
distaa toimintatarmomme —r mihin?
Sen oppineen ryhmän - jäsejtiten hy-;^
vinvointiin, pok& ' ylimielisesti pitää'
itseään valtiona j a joka — kontrol­loiden
yleisen mielipiteen' muokkaus-;
välineet — koettaa saada meidäj;
uskomaan, että me heidän hyvin­vointiaan
edistäen olemme; patrioot­teja,
vaikka tosiasiassa sekä maan­viljelijät
että työläiset. j u u r i siten
jouti/vat heidän orjikseen."
Edustaja Bourassa painosti sitä'
seikkaa; mikä maailmansodana; oli
nykyisen «tilanteen synnyttämiseeni
" S o t i l a i t t en väirväyksen kautta;;
v i e t i in suurin osa terverakenteisia
miehiä tämän maan farmeilta ja
teollisuuk^sta hävittämään elätnää,;
r i l ^ a u t t a j a taloudellista tasapainoa,,
vaikka heidät olisi pitänyt .'pitää
työssä tässä maassa t u l e v i e n s u k u ­polvien
tähdenT/.. Mikäli 'rikkauk-
^sien tasapaino on kyseessä; niin sii^.
tä lausui St. Lawre;ice-St.' George
vaalipiirin: edustaja ;(Cahan) .>kerran,
Montrealissa- pitämässään puheessa
^ivan paikalleen, ettei sota, kaikki
seikat lukuunotettuna;:kdyhdyttänyiC
Canadaa, vaan että, se vain piirteli
omaisuuksia. . . - J o Q i sen summan: jtt':
kautuminen, mikä esiintyy joko
juoksevana .rahana; t a i fafmeihin ja
teoUisuuksir^ kiinnitettynä' pi^omar
na, ei. ole suhteellinen/ kansat^oiik-:
kojen kesken,' niin^onihaammekoy-,
hempi k u i n ' «iinä -tapaukBe8S8,<.-jos
vähemi^än rahaa olisi pareibmalla:
tavalla j a e t t u . . . Sekin on ""yksi
maailmansodan s e i i r a u k s i s t a . . . Tä^
män - maan kuluttajat joutuvat ny-,
kyään maksamaan kalkista k u l u t t a ­mistaan
hyödykkeistä; ei .vain koh­tuullista
kprvausta näitä hyödykkei­tä
tuottaviin laitoksiin kiinnitetylle
pääomalle,:: vgan.- myös hyvitystä- f i -
nanssiparoonien vesiosakkeUle,, ar--;
vottomille - pap^palalsille, joita
kaikkia nimitetään 'pääomaksi'...
Canadassa.' on nykyään korkeammat
S U O M E E N
Kurssi Saomen Harlikaa
Canadan iDollansta,
LXHETYSKULUTt
mmm
e<iw;v?j>s?l5
1 -
lOe lähetykBistS alle 930.00, 50«
lähetyksistä . $80.00—$69.99, ^76e
lähetyksiiita: $60.00—99.90 Ja'$1.00
kaikiltft $100.00 talkki sitä, «aurei^*
miltä lähetyksiltä. •
S«Iik'8sknomalikhetykaUl0 on kulof
$3.60, ^
Sudburyssa Ja,ympäristöllä, ahavat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedlustamassa eriKotsKursda.' . ,
. Kaikki BahkdlähettykseTtehdSBir
auortaian Sqdburyata S.elBmkIin' 89-,
mana päivänä kuin eaapnvatv .Va», ,
paulRn kontforiin. ^ , , . \:/^!^
LAiVAl»ILETTEJJ(. MYYDXXN. ^ ~
Tr&DUSTAKAA PII,£TTlASIOtTA^ , 4^
Tehkää I&hetykset osotteella - \
m
: JTAPAUS,
Bos 6tf, SUD^URY, ONT.. mmm tm
Vapaudelle ottavat rahavUityksIS
vastaan Äyöakiq: , ,< " >
' VAPAUS BRANCH OFFICE
^ 816 ,Bay Street,
Port Arthur, Ont«urio«
DAVID HEI.IN ;
'cripalfekakunnilla PohJ.-OntarioHB»» ;
islLEHE KIPEÄ ' ' ' PyytakfiS VAPAA« S . - \ •v^;>i
LJUKEKlRJAr-«|o*' P ' Ji'l
SIIoS on yJl 25 mlcttcn }a nafttca bxaOi w>lt> ' > . i''-^; .,^i
Builiitoltte JtotlUUikUUlQ. MtotU joSolnoit TO» ^> L H F U S ^:
itae ToUtn vfffima itUkkecn taodiUfcn, «aoate» '', - . 'J,
•oomoIaiRlii valmtotdts,, Jolta BoAmevia oa'jo,'; < .'/^^ ' j - f
'kOrtrtty fflonta k/ramrniB TUO»»*. ' ^ , -
TSmnn klr/an «aatto -nvfuttt ]a, r l t SM i n»
«lla Jokaitcras momalaliuw«i kodisu, nXm Htb d
Urda koska «tui tarrltMtte. Tarobaa inirst)aakt>
taBkkelta ii boiobaukt^tohtoKlta. ' ' / '
—iJinu-irin Aptrefckl oo-snurlo—<-^ ' -
' —Suom. -Aptcckkllilko HbifraUdias^ ',
1 X L i O N E L L C O . . RuooplopriVfK, ' \
VM
pääomaa * tuodaan ^ h ä r i ' W a h a n . ,
Viimeisen analyysin jmukaan o n r a - ^
ha vain' vaihdonvälin^. ^Sillä/jvain'^^
mitataan arvoja, tai toisin ,sanoän v
me eei^mme rahan avulla arvojen
suuruuden; v . K a h a i e i ole pSä<>niiaa^
e i / o l e koskaan' o l l u t , eikä tule kos­kaan
olemaankaan. Totta kyllä> et*
tä rahalla voidaan pääomaa' ostaa.'
Tehitaat, tuotantolaitak&et, ^^xaaka-aineet,
j.n.e., esim. ovat, todellista
pääomaa, mutta raha ei ile pää^
omaa l a i n k a a n . . . Suojelustulli niin»
v e r o t k u i n Yhdysvalloissa'siitä syys^, muodoin on suoranainen verotus tä-- v
•ta, kun me olimme ötodanaikana t y h - ! »Jfafran virtaavalle, pääomalle,,' , ^ \. >
mempiä.kuin yhdysvaltalaiset, kun^'tavaroille, joista on.'Tnaksettava ; , , :
me tuhlasimme enemmän rahaa, t u - i tuontitullia. Siksipä ystävämme ovat ^ , >'
hosimme 6nemmäri ihmisiä j a kun .^^f^»» _epäjöhdonmu^^^^^ ,^v;;
me veimme, maastamme enemmän
nuortakansaa ., «ptatantercille ; k u in
yhdysvaltalaiset.. -Tänään maan 'ta­loudelliset
: 'ja yhteiskunnallisetsuh­teet
ovat kehittyneet siihen pistee­seen,
että puhtaasti; taloudellisen
katsantokannan mukaan on sijotta^
minen j a eläminen Yhdysvalloissa;
edullisempaa kuin Canadassa.^'
voissaan. He ' haluavat saada, lisää
pääomaa maahan. Hyvä o n ! . Alen»
takaa tullejanne j a pääoniaA tulee '
virtaamaan - tänne:: paljoa .paremmin :>>
k^in nykyisten tullisujhteiden vat- '
Iftessa. Mitään muuta keinoa «i
ole.- , ' / ' ' "
"Ystävämme edelleen - arvelevat,
että pääomalla on'enemmäp arvoa' •
Wm
Sitten kertoi edustaja Bourassa i.I«"»»ty»^^J se tahtoo «anoa, että
minkälaisen otteen Sir Herbert tahtovat, asettaa paSoman tuon-
Holt ^ op saanut Quebecin maakun­nan
vesivoima^^arastoihin:'
' " K u n pääoman seitscnjän prosen­tin
korko kerrotaan seitsemällä ja
puolella, saadaan .tulokseksi ,'viisi-kyminentäkaksi
j a puoli prosenttia.
Tällä.' kertaa siis Montreal-kaupun­gin,
Montreal-saaren , j a ennenpit­kää
miltei koko Quebecin maakun­nan
täytyy maksaa näille yhtiöille
korvausta -kojconaista 'viisikymmen­täkaksi
j a puoli prosenttia. Ja se­kin
; ehkä vähän ajan kuluttua ker­rotaan
neljällä, i . V M u t t a kuitenkin
on näillä yhtiöillä kylliksi julkeut-ta
tulla j a pyytää' kansan nimessä,
liikevoitoilleen* verovapautta."
• ^-'i y'^^ ''*:"'^^:?'^: iy^''• • •
Edustaja Robert iGardiner esitti
muutamia taloudellisia tosiseikkoja;
j o i t a ei yleensä vielä tunneta:
"Me emme kuleta rahaa — mc
emme saa' rahaa siUoin, k u n uutta
nin ensi tilalle j a vasta sen jälkeen
työn. Tahdon tämän asian valai­semiseksi
esittää edustajille Abra­ham
Lincolnin erään jauseen:
"Pääoma on työn hedelhiä, j o ­ta
ei voi olla! olemassa;, e l l e i tyo-;.'
tä ole ollut olemassa ennen sitä;
Työtä on sen -vuoksi pidettävä
paljoa korkeammassa, arvossa."
Työväen urheilu
OIKAISU
lm
-..-M
••,;,:;; :>.•:;;.:- :;.V:..v. :.:^-'i.--i_-::ii:;,,;;.^^
Creighton "Yrityksen", kilpailu- .'y^/'^ ^'
kutsussa oli mainittuna miesieti itf- , ^ ' ' ' ^ . A,
heilulajeiksi kesäk. 6 p.^ kilpailuis-sa:
kuula, keihäs, pituus, korkeus, '/^'iy^''
iteiväshyppy ja 100 mm juoksu,^pi-^ i^ '-1,
tää olla: kuula,, keihäs^ pituus, V I . ' . ^i^i^
miloibkaiu, seiväshyppy'ja 100 mm
jnöks^,; joka tät«n oikalstaani'
Kirjee&väihtaja^r
J i i i i
' 'M
Mä L. ' l