Vapaus, October 9, 1929

              mm
i 5
Smi2 Keskjyjikkona. lokak. 9 T»;nä — Wed^ Oct 9 No. 238;^ 1929
VAPAUS
VAFATJS (libMty)
tk« oalf eipa «f FlaxIA Werk<i» is Oaul». Psblubed dctbr «t SaSban. Oaurfg.
8 . C. NEIU A. VAAS>
/ T O I M I T T A J A T i
B. TENHUNEN. M. POHiANSAlO. A. PÄIVIÖ.
• TILAOSHWNATJ . e V-
1 »k. «JO, 6 kk. «2.S0. 8 kk. $1.75 i . l kk. $1.00. - Tbdrt»»!*»!!»» K S^om^ « k.
I A . $«i». 6 kk- $3J6. S kk. «2J» }. I kk. » J » . •• -
^^f^^frSS*''' Canadan osuustoimintamtto
OMOTUSHIKNAT VAPAUDESSA: _ „,„v^ s&
II II . Uheteta«i UsAtaAUiU «t»k&t««a. •
C«i<rU « l » « U d « f«*.. rSe p « eoL l.eh. Miai«w»^rf«r,. for ^ iM«t»«». « c . Tke V « « .
« t . «Ul«» U h » - UM «..i»ii«en b r . e « ^ . k i r j - u k - Uikk—i^iuJ»
• • • n * i » l " T T T T ^ - " - - J. V. KA-VHASTO. l i i t ^ a b . l u ) ..
Mfttcca •lottajea {lmr4is«tca piUi oUa koonorisu
T«»ud«> toioitiu: Hwn««t« SO». »Uckn Baildi»». 4 D»A«n St. Puhelin
nvHda paiao i . totoao» tttaty p.iMiBi. 97 tora» St. ' Pohri»» « " g - ^_
Shearerin ja Mancuson jutiu
Shearerin ja tuomari Mancuson juttujen johdosta kirjottaa Daily
Worker:
Nykyisen maailmankapitalismin kärjistyvien ristiriitojen keskellä
käy yhä vaikeammaksi pitää yllä porvaridemokratian sitä teeskentelyä,
joka on huolella vaatinut sellabta harhakuvaa, että hallitusvalta muka
olisi suurten monopolisten liikkeiden yläpuolella, niisiä erossa. Kaksi
äskeistä mädänäisyyttä osottavaa juttua ylemmissä piireissä paljastavat
porvaridemokratian tavallisen mekanismin YhdysvaUainsenaatm n.s.
"tutkiminen" suurlaivaston propagandistin William B. Shearerin toi-
, tninnasta, ja tuomari Mancuson juttu — tuomarin, joka otti lahjuksia
ja joutui siinä kiinni. ^
Shearerin lähettivät Shipbuiding Corporation (Bethlehem teräskor-poratioi}
alajärjestö) sekä eräät toiset korporatiot Geneveen asekonfe-rehssiin
1927 palkattuna asiamiehenään jonkunlaiseksi esimieheksi mai­nittujen
liikkeitten puolesta pitämään silmällä ja johtamaan laivasto-virkailijoita
ja muita konferenssiin osallistuneita amerikalaisia
"asiantuntijoita". Shearer tiesi, että- laivastokonferenssi ei ollut
mitään muuta kuin kilpailevien imperialistivaltain yritys pa­kottaa
aserajotuksia kilpailijoilleen varustautuessaan sen ajan varalta,
jolloin valtiomiesten ja finanssiherrain viimeinen on sanottu kansainvä­lisissä
konferensseissa ja ristiriidat purkautuvat avoimeksi, sodaksi. Tä­tä
työtä varten maksettiin Shearille suunnattomia summia rahaa ja eleli
hän ruhtinaalliseen tapaan er.Hässä huvilassa Geneven lähellä.. Mutta
hänelle ?i maksettu kylliksi, ajatteli, hän. Kun hän oU tehtävänsä suo­rittanut,
nosti Shearer oikeusjutun näitä korpora^ioita vastaan saadak­seen
midestään hänelle kuuluvat rahat. Ja tällöin tuli häneiiv toimin­tansa
yleiseen tietoon. Presidentti Hoover vaati kiihkeästi heti sellai­sen
lutkiinuksen toimeenpanoa, mikä kOskisi kaikkia tökeröltä "paljas­tuksia",
(jotka Shearerin oikeusjuttu saattaisi julki tuoda, aseita tuotta-tavain
yhtiöitten ja Yhdysvaltain laivastodepartmentin suhteissa.
Nytkun' Shearerin rooli on tullut päivänvaloon^ tahdotaan 'sanoa,
etla hallitus enempää kuin Bethlehem Steel Corporation päätkään eivät
tietäneet^itääh Shearerin hommista.
Charles,M. Schwab, Bethlehem Steel Corporation hallinnon puheen­johtaja
]ä i!ugefiiBTE.;Gräc«e, saman yhtiön presidentti, todistivat senaatin
yiaivastoiraliokuiman alakomitean kuulustelussa, kieltäen juhlallisesti, että
heillä olisi mitään tekemistä Shearerin palkkaamisen kanssa tai edes
siitä mitään tietäisivät.
Ei tämä ole ensi kerta, jolloin Mr. Schwabin toimista tutkimus-ilyeilyä
käydään. Parissa muiissa: tilaisuudessa tämä truslimaghaatti on esiintynyt
Yhdysvaltain senaatissa olevain lakeijainsa edessä vastailemassa heidän
kysymyksiinsä jä on pilkallisella kohteliaisuudella kieltänyt tietävänsä
mitään sen trustin edesottamisista, jonka pää hän on.
Häntä kuulusteltiin n.s. vpanssarilevy-kuulustelu hän,
etlfeihän tiedä mitää siitä asiasta — ja tutkijat olivat häntä uskovinaan.
Samoin oli hän sen komitean kuulusteltavana, joka tutki (?) Penn­sylvanian'
hiili- ja rauta-alueen poliisin terroria työläisiä vastaan. "Luon
nollisesti" ^ei,hän tietänyt sellaisesta mitään.
Nyt hän esiintyy Shearerin tutkimuksessa- — ja vaikka hänen yh­tiönsä
maksoi Shearerille kymmeniä tuhansia dollareita, ei Schwab tiedä
mitään.
Schvyab myöntää tietämättömyytensä: Bethlehem Steelv Corporation
toiminnasta ja senaattorit ja kapitälistilehdistö on tätä kaikkea' usko-kovinaan.
Ja kuitenkin nämä senaattoi;it Ja sanomalehdet,^ imperialismin
lakeijat, julistavat tämän saman Schwabin joistakin toisista kysymyk|istä
iausumat lauseet oikein cviisaudenhelmiksi, jotka ovat tulleet suuren vii­sauden
päästä.
Shearer kuvaillaan jonkunlaiseksi ylimmäksi myymämieheksi, jolla on
suuri vaikutusvalta teräs- ja laivarakennusyhtiöitten alempiin virkaili­joihin,
saattaen siten Grqcen ja 3chwabin tapaiset, ilmeisesti isänmaal­liset
herrasmiehet vasten tahtoaan käärimään miljoonia liikevoittoja .so­talaivojen
rakentamisesta Yhdysvaltain laivastolle.
Mutta eivät kaikki Schwabin ja kapitalistiluokan, lakeija-senaatto­rien
temppuilut voi peittää luokkatietoisilta työläisiltä näitten suurten
sotatarpeita valmistavien liikkeiden ja hallituksen yhtei^äisyyttä. Työ­väenluokan
on eniistä enemmän tehostettava taisteluaan sodanlietsojia
ja kapitalistiluokan petpsdemokratiba va'staan.
Saiäaan aikaan kun Shearerin skandaali on käyntiissä Washingto-nissa,
on New Yorkin kaupungilla oma paikallinen skandaalinsa, mikä
paljastaa porvaridemokratian toisen tarun, että nimittäin oikeuslaitos oli­si
luokkain yläpuolella, tarun, että olisi. olemassa joku sellainen . kuin
itsenäinen ja puolueeton oikeuslaitos. Tuomari Mancuson -on paljas­tettu
olleen pankkimurskaajain jä finanssirosvojen joukon palkkalainen.
Kapitälistilehdistö ja saarnatuoli ovat suutuksissaan r— ei sen vuoksi,
etta Mancuso oli kapitalistisen laitoksen, palveluksessa, vaan siitä syys­tä,
että hän oli ryhtynyt sellaisen petollisen ja horjuvan pankkilaitoksen
palvelukseen, jonka täytyi luhistua ja siten hän paljasti ei vain itsensä,
. maitta koko keinottelujärjestelmän. ~^ Mutta vieläpä silloinkin vaikka ei
mitään suoranaista yhteyttä ole^^erkitsee oikeuslaitoksien edustajain toi­minta
kapitalistiluTikan vallassa ollessa sitä, että juttu niiden itsenäisyy­destä
on satua. Niiden jokapäiväinen julmuus työläisiä ja lakkolaisia
, kohtaan osottaa tämän.
Mancuson ja Shearerin tapaukset auttavat suuresti paljastamaan
porvaridemokratian todellista tehtävää, kapitalistihallituksen tehtävää
erikoisena sortovälineenä kapitalistiluokan käsissä, joitten avulla se yllä­pitää
valtaansa väkivalloin ja terrorilla työväenluokan yli. Ainoa kei­no,
millä voidaan, taistella ei vain Shearerin ja Mancuson tapaisista, mut­ta
koko schvvabien luokkaa, luokkavaltaa ja slen^ laitoksia vastaan, on
Icumouksellinen taistelu ja - proletariaatin diktatuurin muodostaminen.
idriotaksm JohdosU
Viime hiihtUtuuUa Julkaistiin Cana-ctan
osuustoimintaliiton äänenkannat­tajassa
— "The Canadian Co-opera-tor"
— kirjotus "kommunistien tun­keutumisesta
' osuustolmlntalfikkee-ilfäänkuin
kommunistit eivät o-
Usi olleet mukana osuustoiminnassa:
vaan tunkeutuisivat siihen. Kuukaut-.
ta myöhemmin Julkaistiin tuo sama'
kirjotus kaikkien kapitalistisen' y h ­teiskunnan
muuttamista tarkoittavien
liikehtimisten vastustajan Ja kapita-
Ustisen yhteiskunnan puolustajan, Ca­nadan
amniattiJärJestOn Julkaisussa
"Canadian Congress? Jouinallssa".
Kuinkas muuten, sillä kummatkin,
niin Canadan osuustolmlntalittto kuin
ammattijärjestökin ovat osottautuneet
kapitalistisen järjestelmän, kiivaiksi
puolustajiksi.
Koska ^ Canadan osuustoimintalii­ton
Johtajat, herrat Keen Ja Good
asettavat Itsensä Ja muut kapitalls-tlsUn
puolueisiin kutauvat osuustoi-mtaialiikkeen
jäsenet tuossa klijotuk-sessa
osuustoiminnan kannattajiksi ja
kommumtslpuolueen sekä sen jäsenet
Ja kannattajat osuustoiminnan ha-
Jolttajlksl ja vastustajiksi, sekä kos-^
ka mainitussa, kuten kaikissa muissa­kin
tuolta taholta esitetyissä kirjoi­tuksissa
Ja lausunnoissa selitetään, o-suustoimintalilkettä.
kuten piru raa­mattua,
niin on syytä ottaa asia i&-
sittelyn alaiseksi ja tarkastaa kenen
asialla mainitut Canadan osuustoi-mintalflton
Jdhtoherrat ovat?
YhtelSkiuuian taloudellisten pornstei-den
nurattamlnen
Herrojen Keenin Ja Goodin äänen­kannattajassa
julistetaan: "Tehtä­vämme
osuustoimintaliikkeessä on va­listaa
kaikki byödylli^t Canadan kan­salaiset,
hupllmatta heidän polilttisls-t-
a^ uskoimoilisista tai muista suhteis­taan
, hyvHcsI osuustoimintaliikkeen
Jäseniksi, oBen osittaisena päämäärä­nä.:
että taloudellinen elämämme voi­t
a t ^ muuttaa y k s l t y i ^ hjn^äksi t a ­pahtuvasta
riistosta yleisen hyödyn
barjpittamlseksi. Me olemme ny^S^än
siinä onnellisessa asemassa; ettk yh-:
teiskunnalliselta, taloudelliselta tai s i -
yeelUseltä kannalta katsoen el liik­keemme
vastustajilla ole ainoatakaan
todistetta sitä vastiaan.". Ottakaamme-tista
järjestelmää
pa siis heidän 'ohjelmansa ja väit- mansa'ja ajamansa ostmstoiminta on
teensä punnittavaksi! , j edellämainittujen määritelmien mu-
-jkalnen. Sillä Iran he ottavat llikkee-
He niyontävät taloudellisten epa- ^imsä jäseneksi ketä tahansa kapita-kohtien
vallitsevan nyiyisessä kapita-j ^gtjsun puolueisiin lukeutuvia "Cana-li&
ticas^a yhteiskunnassa ja ilmoitta-^ dan kansalaisia huolimatta heidän po-vat
haluavansa poistaa "riistoa yksi-; ^j^^^gj^ ^ ^ j ^ ^ jp
tylsten hyväksi" - T - muuttaa siis' ny-jsinään merkkinä heidän luopumises-kjisen
kapitalistisen yhteiskunnan ta- taan pyrkimyksestä yksityisten hyväk-
Icudelliset perusteet — siUä nykyinen ,:i tapahtuvan, riiston poistamiselssi
tuotantovälineiden yksityisomistus ^^oäiat, tiedämme kapitalististen puolu-jchtaa
jirari "riistoon yksityisten
hyväksi'. Vaiika heidän edellä l & l -
Esttu ohjelmalausuntonsa cn mellool-sen
ylimalkainen, njin voitanee-hei­dät
luokitella sen perusteella taval­laan
osuustoimtntasosialisteiksi •— a i ­nakin
teoriassa — Jos niin isaUltaan.
Sokeina he Julistavat, että "liikkeem­me
vastustajilla el ole aifioatakaan
todistetta/sitä vastaan!". Vail&akaan
kommunistinen puolue ei ole todelli­sen
kapitalistisen Järjestehnän ,kukis-.
tomiseen pyrkivän osuustoiminnan
vastustaja, vaan innokas kannattaja
niin vastustaa se herrojen Keenin Ja
Goodin sekä muiden heidän kaltais-^
tensa bsuibUd^ pyrkien samal­la
suuntaamaan sen oikealle pohjalle
koska keenit ja goodit ovat kuohin­neet
osuustoimlniian yhteiskunnallisen
tarkotuksen Ja saattaneet sen —• teo­rioistaan
huolimatta — palvelemaan
kapitalistisen järjestelmän lujittamista
Ja osaksi kapKalistlsesta itärjestel-mästa.
Heidän käytännöllinen politilk-
Iransa ly^ korvalle heidän teorioitansa.
Kansainvälinen kommunistinen puo
lue julistaa, että "csuustoimlntasosla-eidett
Jäsenineen vankasti seisovan
mainitun rilstD-olkeuden. puolustajina.
I^ten menetellen he vilpillisssU luo­puvat
esittämänsä päämäärän tavot-tamlsesta
— siirtyä "yksityisten hy-yätei
tapahtuvasta'riistosta yleisen
.hyödyn harjoittamiseen" — ja vaipu­vat
osaksi kapitalistisen valtion ja-kelukoneiston
rukkaamiset^, mikä
merkitsee kapitalismin lujittamista ja
päämäärän hylkäämistä sen hyväksi.
PeriaatteeUln^n vararikkq
Kun otamme käsiteltäväksi näiden
herxain suhtautumisen — el kapitaUs-
• csuustoirnintaan, eivätkä tyydy alisr
tanman sitä herrojen Keenin ja Good­in
tapaan palvelemaan kapitalismin
lujittamista ja sen tarkotuksia. Muttr
niin el saisi tehdä herrojen Keenin Jf
Goodin mielestä. Senpä vuoksi julis­tavat
he, kun kommunistit, pyrkivät
puolueensa johdolla johtamaan osuus­toimintaa
oikealle ladulleen,?-että se
on "ryhmätoimintaa'? Ja että > se joh^
taa kilpailevan taistelun.' esiintymi­seen
yhteistoiminnan asemastJ^*.
Kapitalistinen ostmstdmmta j;iroIetaa-rista
vastaan
Nämä herrat eivät aseta kommu­nisteja
vastaan mitään aatteelli^
väitöksiä, eivätkä siihen kykenekään
vaan kykenemättömyydessään julista­vat:
"Jos kommunistit pyridvät käyt­tämään
osuustoiminnallisia kokouksia
poliittisen propagan^nsa edistämisek­si,
n»n ei ole muuta vaihtoehtoa heille
kuin yhdistää heidän omat osuustol-miimalliset
järjestönsä riippumatto­maksi
Canadan yleisestä osuustoimin­taliikkeestä".
Täten he julistavat ka­pitalistisen
osuustoiminnan sodan to­dellista
Ja proletaarista osuustoimin­taa
vastan. He hylkääivät avoimesti
näön vuoksi esittämänsä teoreettisen
tlsen järjestelmän järkkymätiÄmiin i päämäärän kapitalistisen riiston pois-
Olisl myöskin otettava iiuomibon,
että ainakin joku lasten valvojista ta
Iisi ei alhoastam .nimataltoisia. vaan
myöskin omaisivat välttämättömät
tiedot hiengeniplastamisesta hukiQ,
mjstapauksissa; Ja mjräskin, alkeistie-toja
haavoja -ja naarmujen lioidossa
sillä sellaista aina sattuu kämppääjiUe
jos voikin välttää suurempia vammoja
ja vahinkoja.
Kämppäkomitean puolesta. H. K
KESäKXMFPäYS-OSSUSKUNTA
Menneen, kesän käm^päys innosti'
miellä. Selvä on'%ttei se lopu ensimäi
seen yritykseen. - JbTkaÄi^llä t>llessam.
me heräsi ajatäis, että f pitäisi saada
vakituinai kämijf&yspaikka, ja oma
Kun ei voi odottaa.^ että osaston ta­holta
hankittaisiinsellaisia tätä ny.
kyä, kun osastolla on uuden haalin
hanJdnta kysymyksessä, niin oli lähin,
nä ajatus: "osuu^upta", ja miksi e}
tällaista >anketta voitasi perustaa o-suuskuntapobjalla..
Kymmenkunta asiaan innostunutta
toveria pitivät kokouksia, pohtivat tä­tä
asiaa -Ja sen toteuttamlsmahdelii-suuksia.
Tiedustelujen perusteella huo-mattiin,
että iimostusta asiaan W laa-jalti.
Pitäisi siis takoa niin kauan
kun rauta on kuumana. Asian alkuun-panliat
ovat sentahden käyneet use-lismi
nropaeol ^kuluttajien osuustoi­minnallista
JärJtffitymlstä keinona ka­pitalismin-
voittamiseksi tauhalllst-
Uetä. mutta käytännössä kalkin tavoin
ayustaa kapitalismin lujittumista"^ Je
että osuustojimlnnalliset yritykset " k a -
pitallstLsen järjestelmän yleisten olo-
.len vaikutuksen^ Ja: johtajiehsa rcr
formistisen" oolitiikim seiiraukÄena' u -
sein muuttuvat kanitalistlsen Jär>
Jestehnän lisäkkeiksi".*) Herraln-
Keenin ja Goodin kirjoitukset ja.\.tol^
minta todistavat, että heldäti edusta-
:*) Kummatkin laina,ukset Kominter­nin
ohjelmasta. - 1 n =
puolustajiin kuten edellä —, vaan ka-pitalistiseri
järjestelmän poistamisessa
Ja kukistamisessa täyttä totta tarkoit­taviin
kommunisteihin Ja heidän o-salllstuniiseecsa
oäuustoimlntaan tässä
tarkotuksesa, niin voimme edelleen
entistä vakuuttavammm-todeta että he
ovat todella hyljäxmeet osuustoimin­nalleen
. asefctamansa 'aatteellisn pää­määrän
ja tarkotuksen sekä alistu­neet
kapitalistisen järjestehnän ren­geiksi
Vaikka kommunistit eivät luö-takaan
osuustoiminnan kautta voita­van
kukistaa kapitalistista järjestel­mää
ja poistaa siitä johtuvaa yksitjils-ten
hyväksi tapahtuvaa riistoa, niin
siltä huolimat^ he toimivat ja pyr­kivät
toimimaan Osuustoimintaliik­keessä,
saattaakseen sen niähdollisim-mari
^tehokkaasti edistämään kapite-listlsen
järjestehiiän pdlstainlsta, sllia
kommunistit tunnusta^t osuustoimin­nan
.tärkeäksi tekijäksi talstelussio. k a -
pitaUstlsen Järjestelmän kukist^I-seksl'
j a ' sculällstlsen yhteiskunnan
hiomisetei. JöhtuUi^jjettä;kom­munistit
tajrkptteyat..täytfö..totta-ka-i
.»itellsthin potstamfeessaoi^istuessaan
tamlsesta, koska eivät -halua toimia
yhdessä ainoan todella kapitalistisen
riiston poistamiseen psrrkiväi puolu­een
Jäsenten kanssa, vaan ^haluaval
toimia ainoastaan niiden kanssa, jot­ka
kynsin hampain puolustavat kaik­kien
kapitalististen riisto-oikeuksien
säilyttämistä. • ,
Herrat Keen ja Gdod ovat anta­neet
edustamansa osuustoimintaliik­keen
periaatteellisen vararikköjullsT'
tuksen. jota todelliset työläisten o-suustoimlntaliikkeen
kannattajat eivät
hyväksy, mutta ovat, sen johdosta pa­kotetut
ryhtymään toimenpiteisiin —
taisteluim heidän adustamaansa kapi­talistista
osuustoimintaa vastaan, to­dellisen
ja vilpittömän proletaarisen
osuustoiminnan puolesta.' Ensimäinen
tehtävä tässä taistelussa on paljastaa
nämä petolliset osuustoimintaliikkeen
harhaanjphtajat ja muodostaa todel­lisen
proletaarisen osuustoimintaliik­keen
kannattajien keskus.
Taistelim timmiSsena "oikoön: Pro­letaarisen
osuustoiminnan puolesta
kapitalistista osuustoimintaa vastaan!
• • ./^^^^ ^ Hannes Sula.
"Elälköött, poika toU" esitetään To-rpnton
osakon näyttämöllä lauantai-iltana
lokakuun 12 p. .Tämä on .yksi
niitä huvinäytelmiä, joiden tarkoitus
on' ^biioastäan' katsojaa 'naurattaa kal­killa
i i ^
män juoni on niin monimutkainen; yi
lät^rsrtkas JajVUkas, että sen edeltä­päin
kertpxhinen on mahdotoiittu^^ikä
ce ole tarpeellistakaan. Malnittakooii
ainoastaan, että se Johtuu poikaVeka-rasta,
Joka on vanhempi isäänsä, Jollfi
on kaksi isää ja kaksi äitiä — Ja äiti
un samalla hänen sisarensa, sekäMsä
lankonsa. .Tämän n £ ^ l m ^ kanssa
on näjrttämö tehnyt tunnollista työtä;
hyvin onnistuakseen tällä näytäntör
kauden enslmäisellä repäisevällä huvl-öytelmällä.
z • X:>y'
Podlneen - SuomaJalsen frakalon ko-,
kons pidetään^ sunnimtai-Utana lo£ak.
13 p. alkaen! kello 6 illalla osaston t a ­lolla.
Jokaisen puolueeseen kuuluvan
suomalaisen Jäsenen läsnäolo välttä­mätön,
valitaan , fraksiotoimikunta
y.m. tärkeitä, asioita. - : - ' i
Vapauden kiertäväksi asdlamlelieks'
TToröntopn : valittu tov. Arthur Aho.
joka: i^jkkäkiuman pyy­detään
ottamaan huomioon. .Hänen
saapuessaan duoksenne voitte iuotta-mukseUa.^
kääntyä- kalkissa Vapauden
ja: muiden puoliielehtien asioissa hä­nen
puoleensa. Matkassaan häneUä
tulee .•olemaan uudempaa kirjallisuut­ta,
joulukortla yjn. ;
Paikalliseksi asiamieheksi on v^ttU;
Sulo Latva itäpäähän kaupunkia Ja
Oskar Aalto keskikaupuniUe, jotka
myöskin luottamuksella palvelevat y-leisöä
kaikissa Vapauden liikettä kos­kevissa
asioissa. Ne suomalaiset paik­kakunnalla.
Jotka ei vielä ole lehtem­me
Vapauden tilaajia, toivotaan näl
den' - uusien valittujen asiamiesten
kautta siksi tulevan. MahdoUisilmman
paljon uusia lukijoita Vapaudelle!
Osaston lapsiorkest»! alkaa t o i n ^ -
tansa tov. Arvid Klngelinln Johdolla
puheenjohtaja S. J . McMaster ayäa
kokouksen, johon osallistuu SOO edus­tajaa.
Puhujina dvät paikallisen am-matHliseo.
keskushallinnon sihteeri Vf.
Varley, kaupung^ majuri, Tom Moore
y.m. tunnettuja F«<.pJ[ t:.!» rjohtejl^
osaston talolla. Sunnuntai iltapäiväl­lä
keUo 3 alkaa harjotukset. Ottakaa­pa
vanhemmat huomioon Ja lähettä­kää
kapsenne orkesterin harjoituk-sim,
nim. kellä on instrumentit. Bax-joitukset
ovat lapsille vapaat. Nuoteis­ta
ynnä muista välineistä huolehtii o-sastö.
Tehkäämme siis lapsiorkesterista
tyydyttävä ohjelmamusiikin esiiysor-
:cesteri, jolle avuksi tulee tanssiorkes-tsri,
joka tov. Sundholmin johdolla,
toimii ja jotka yhdessä, yhteisharjoi­tuksien
kautta, tov. Sundholmin jPh-dolla,
harjoittelee ohjelmamusiikin
yhtenäisyyden.
Os. lanhiknoron toiminta alkaa tov.
A. Korhosen johdolla, ollen laulukuo­ron
harjoitukset jokaisen viikon tiis­tai-
ja torstaiiltana kello 8. Ken omaa
nncstusta laulukuoron työhön, pyyde­tään
ottamaan nämä harjoitusillat
huomioon ja,saapumaah harjoituksiin;
Amerikan F. of L : n Tnotninem edi|s-tsjakokons
aletaan täällä lokakuim 7
pnä Royal York hotellissa. Paikallinen
ammattiyhdistyksen keskushallinnon
Lasten kesäkämpiä.yfai3estä.
Kämppäys bii''xiyt lopetettu. Kylmät
yöt pakotti lopettamaan rdaalla olon
paiil^dikkoa aikaisemmin k^ alussa
oltiin xi5uunniteltu.>6e aloitettiin 6 p.
heinäkuuta- Ja lopetettiin 13 p. elo-kuuta.
. , ::•
Käinjprpäyksen alkuuiipanohankkeis-ta
on 'aikaisemnUn Jo kirjoitettu, Joten
siihen .el 'bl6 'sh;tä nyt kajota. Mutta
kämppäysajalta tefiäi^ havairinbt, o-petukset
ja tili-tÄportti sietää tuUa
mainltukä vastaisuuden varalta. Tä­män
kesäinen kämppäys kun nll. en­sikertainen
yritys ja tehdyt havainnot
voi olla seuraavaksi kentiksi opiksi Jä
olijeeksi.
Lapsia oU kämpällä 'kaiken kaikki­aan
38. Niistä: oli koko ajan' eli viisi
ja puöliviikkoa S lasta, 6 lasta ölT nel-
- j ^ viikkoa, 3 kolmei )*Äpa;^ 15 kiak-sl
ja yhdeksän lasta. <b^^^ vain' viikon.:
Lapsia siis tuQ jä .nabni, korkein mää­rä
:5*taikaa heitä oli 26.- "Poortivlik-kojä-
täten karttui 99- Josta tuloja oli
kahden / j a : puolen dollarin viikkoma^-
sun liiukaah 247:^01 Sltäi^tsi oli kak­si
aikuista koko viikon poortaria ja u -
selta-vuorokauden. ; •
Palkkatyövoimaa oli meillä ainoas­taan
keittäjä. ^EnshnälsBt kaksi viik­koa
oli toveritar Muidl Hill rahaston
ja ostoksien hoitajana. Seuraaviksi vii­koiksi
tuli valittua rahaston.hoitajaksi
Antto .Ehrlund.'OStokslä ja' kirjanpitoa
hoiti Helvi E^tUlaihenV tiskarmä vuo­rolleen
pUvat j^veri^ttaret Alma yhrta-nen,
Peltpneni i Kei^tu iStolt, lasten­valvojana
oli HilJa-'korpivaäxa Ja hä­nen
tllalll^na yhtenä viikkona tove­ritar
VNUrzniaho.''' ;;•;>;:-;•
Kakovi^, pidettiin sel^ kämppä-kokouksia/
että käioriiipäkomltean ko­kouksia.
Mutta varsiniEdsta kesäkoulua
emme saaneet i^lkaan, kim ei saa­tu
opettajia •mlstäto.'^^
vedetyksi :yhtelsenr.-lelrltulens ääreen" irierkUral kämpiÄävät enshnälset koU
«Ja jos iosaamme' olkealla^ tavalla, koh­della,
viihdyttää < Ja opastaa lapsiamme
niin e i i c j ^ niinkään - s u i i^
rassa läpsenmxe' -pois; . l i ^
veistämme,^vaan päinvaatohi^pn .sjau-remmat?
mahi^plllsuudet^^^ ne k l ^ -
teästi py^rxiS^än isito
samme. Ja/vielä, koska me h3nrinf käsi­tämme
ettii iapsiUe' on, kprvaamjaton-^
ta päästä ppjs,. kaupui^^
maalle' <viettämään; kesälomansa, .e;mr
mekämieleMmine; antaisi heidän
mennä kirkollisten leirlile- niin tämän
tähddn katsoo ^ I s l i i t t p . tarpeeUisek-
£i edelleenkin toimia kesäkämppÄyk-,
Elä. Jai katsoo ensimälsen yritykpeiikhi
koko hyvin onnistuneeksi. ' L
'Mitä kämppäys opetti sen ohJaajU-le?
Ensinnäkin, että ohjaajien tulisi
osata mukautua lapsiin enemmän to­verina
kuin ohjaajana, olla lapsena
lasten parissa. Ja äitinä tarvittaessa
mutta el koskaan paasina.. ^ Mahdolli­simman
vähän rajoittaa lasten vapa­utta,
'^eltää" harvemmin ja "kehoit-taa"
useammin. Olla innostunut ja ky­kenevä'
saamaan lapset' limostuinaan
voimlsteluim jä /urheiluun, samoin
faiiin tilxiilseen. Sitäpaltst täytyy las­ten
hoitajan eli ohjaajanosata u-nohtaä
ja olla y puhumatta "minun
jppsesta*' jä iritää mielessä, vain "mei­dän
läpsiä"; silloin voi ollä enemmän,
lempeä rangaistuksissa ja sydämelli-seinpl
anteeksiannossa.> Ennenkaikkia
lasten Ohjaajat eivät saa pila hermos­tuneita
lasten kanssa.' s
Olisi muuten erittäin terveellistä ja
me viikkoa Ja toinen : Joukko seuraa­vat
kolme viikkoa, ^•'6ttel synny isel-lalsta
tungosto kuin n y t , Jollohi ei
voitu.alussä ottaa vastaan kaikkia jot­ka-
olisivat halunneet' tulla Ja< viimei­senä.
viikkona oli lilankin monta ti­laa
tyhjänä. Jotakuinkin tasahien
määrä koko kesän aikana on, edulli­sempi
kalkin puolin. Sillpin el synny
ahtautta eikä tarvitse, väliaikaisissa
hetoäkasblssa panna' tejpslä nukku­maan
?'petten" puutteessa, eikä myös­kään
keittäjille ja- muiUe avustajille
^ule ylenmää:i^isesti työtä toisinaan;
ruuf^h kanssakin osaa paremmin jär­jestää
kiin on jotakuinkin tasainen
kattilakupta.
ampaa paikkaa katsomassa, ottaneet
selvän mukavuuksista, hinnoista, mak
suehdoista ja sen sellaisesta. Keräsi-vätpä
keskenään Jo käsirahaa pidät-tääkseen
yhden sopivan paikan avoin­na
slisl kunnes saataisiin' osuuskun­nan
perustava -kokous pidettyä. Ko­kous
llmoitettilnkin pidettäväksi sun­nuntaina
29 p. syysk.. Saman päivän
aamupäivä oli Järjestetty niin, että
suuremmassa joukoissa mentäisiin ky­symyksessä
olevaa palkkaa katsomaan,
jotta kokouksessa~^:sltten inahdölllsim-man
moni ^ o i s l lausua mielipiteensä
siitä. Päivä oli kuitenkin sateinen,
eikä niinollen ä^;onaisella trokillä ol­lut
lähtijöitä. M u u t a t a meni kuiten-kta
yksityisillä autoilla,
lilalla pidetyssä kokbuks€'ssa ei ol­lut
osanotto n i i n runsas kuin'oli o.,
dotettu. Ja kun ei suuremmassa jou­kossa
oltu voitu mennä paikkaa kat­somaan,
niin ci katsottu sopivaksi
päättää paikan ostamista, välttääk­semme
mahdollisesti myöhemmin i l ­menevää
erimielisyyttä palkasta ja sen
paremmuudesta muihin tarjolla, ole­viin
paikkoihin verraten. Siirrettiin
siis päätöksen tekoa Ja valittihi henki­löitä,
jotka ottaisivat käydäkseen vie­lä
ympäri, katsomassa ja :tiedustele-massa,
jos mahdollisesti löytyisi vielä
sopivampi paikka.-,
Nämä kokouksen, valitsemat henkilöt
esittävät tledustelujensa tuloksia seu­raavassa
Tcokpuksessa. Ajan vähjgrd^ ,
takia jätettiin myös varsinainen o-suuskunnan
perustaminen jäisen toi­mihenkilöiden
valinta ensi. kokouk-
Nyt olisi välttämätöntä, että tähän
osuuskuntaan innostuneita saataisiin
kokoukseen mahdollisimman runsas
lukumäärä. Asiat tulisivat siUoin laa­jemmin
tunnettua j a kaikkien mieli­pide
huomioon otettua.
Tämä kokous, painakaa mieleenne;
pidetään haalilla «nM,, sunnuntaina
13 p. lokakuuta kfIlo 6,30:'Ö saa­vuttava
kokoukseen määrätyllä ajal­la,
sillä myöhemmin-illalla on toinen
kokous, johon useampaih.on mentävä.'
— Kokouksessa valittu.
SIJQMESTÄ
"Herra Oikeusministerille.
Allekirjoittanut Yrjö 1^11 Enne,
tuomittu 26. 9. 1928 Turun hovioi-hyödyllistä
kaikille äideille olla jon- [''isudessa 2 v. 6 kk. kuritushuonee-
Ankaria sanoja poliittisten vankien julmasta
kohtelusta
TOV. YRJÖ ENNE TEKEE RASKAITA SYYTÖKSIÄ VANKILA-VIRANOMAISIA
VASTAAN
Oikeusministeriölle on jätetty seu-| keskuuteen,"saBoteeraajina"; ja " k l i -
raaQ tvrao , p•nonl1il4ift'ft{ics^atvekn vänkien ik..o».ht,t.ie.^liu..a.. L—xxx-.1.1
kuvaava äsi"^kirja: '
ottaa huomioon seuraavaksi kerrak­si,
että niin ajoissa hankkii opettajan
ettei viime tixu^assa: jää Ilman. .
Kämppäyksöi lopettajaiäksl pidet­tiin
"comi-juhlat" rahaston kartutta­miseksi
millä maksetaan teltta joka
on ollut meidän käsitettävänä.
Lasten kesäkämpi&yksen.liliraport-tl
vuodelta 1929 osottäa: tuloja ollut
$697.44 ja menoja $690.60, jäännös
$6.84.
Miksi naisliitto katsoi. tarpeeOisd^
perustaa oman kesäkSmp^yiksenu Kos­ka
porvari-yhdistykset Ja eri kirkko­kunnat
toimivat kesäkämppäyksiä Ja
niidenkin avulla vetävät meikäläisten
lapsia omiin riveihinsä. ja koettavat
saada heistä työväenjärjestöjen vas­tustajia.
TyöläisnaistenlUttoktn ta­kun
ajan - lastenkämpällä. Suuressa «een valtiopetoksen, valmistelusta, ha-lapsilaumassa
oleminen opettaa äldeil-' esittää herra Oikeusministerille
Ie niin paljon. Hermostuneille, se tie- seuraavaa
tysti käy vaivaksi, ^ mutta joka jaksaa
ollä. maltilllhen,^ j a ottaa ' huomioon
lasten, erilaiset taipumukset, hyvät ja
huonot; heidän mielitekojaan j a v a l -
trämieUsyyksiään. heidän herkkä vais­tonsa
ja lepäämätön tolmintahalunsa
Lyhyesti, sanottuna^ pitää ottaa huo­mioon
lasten sisäistä minää eikä vaan
ulkonaista, silloin pääsee häitä lähem­mäksi,
voittaa heidän luottamuksensa
ja .yol paremmin v^kuttaa heihin
/ Huomio, mikä kämppäyksen aikana
myöskin tehtiin,'<oli, että, meidän lap­semme
eivät ollenkaan; ottaneet hinos-tuakseeh
voimisteluun. Syynä siihen on
kai se,-että kansakouluissa eivät lap-set^
saa voimistelua kuin nimeksi ja
sekin vain korkeammilla luokUla. F»k«
järjestömme osastoissa ole kyetty vie-iä
saamaan aikaan lasten voimistelu­seuroja,
niin kipeästi kun sitä kaiva­taankin.
lamankin pitäisi: ottaa huomioon
seuraavana kämppäs^kautena. että
hankitaan henkilö, jolla on kykyä ja
halua opettaa ja harjoittaa lapsia
voimlsteluim- Se on lasten ruumiin­rakenteelle
suuresta merkityksestä ja
lapset totuttuaan siihen pitävät sitä
hupaisena ajanvietteenä ja • sellaise-
Olen^ suorittanut rangaistustani a i ­na
viime heinäkuim 22 päivään asti
Tammisaaren pakkotyölaitoksella. Siel­tä
minut kuitenkin siirretään 4 tove-i
i n l kanssa tänne Turun lääninvan­kilaan
rangaistustani kärsimään. Siir­to
on tapahtumit syistä ja tavalla
joka sietää hiSMS' Oikeusministerin no­peata
puuttumista asiaan. Slirtom^- „ ^
räys annettiin 22. 7. 1929 klo 5.15 11- to±i^ konemonttöri' pard^ sukkia
hoittajma".
Tämä mahdoton ja naurettava syy­tös
ja tai^oitus paljastaa iräikeällä
tavalla Tammisaarien pakkotyölaitok­sen
johdon typeryyden, sUlä sen lai­toksen
.Johdon taholta lienee karkoi-
•tusmääräys puuhattu. Antaakseni teil­le
herra Oikeusasiamies oikean kuvan
olosuhteista laitoksessa, missä moi­nen
typeryys voi asustaa, haluan niitä
lyhyesti selostaa. •
TMnmisaaren Pakkotyölaitoksessa ei
noudateta lainkaan vJta. 1921 an­nettua
lakia poliittisten .yankien oi­keuksista.
Työpakko on edelleen voi­massa.
Vangin entiseen ammattiin so­pijaa
työtä ei 5?ritetäkään Järjestää.
Niinpä saa esim.- täysin ammattitai-molttamalla,
että siirto on vain toi­seen
kasarmiin.. Vasta asiaa lähem­min
tiukattuani ilmoitettiin maitoin
olevan kysymyksessä. Minne ja mitä
varten,, sitä ei suostuttu ilmoitta­maan.
Sorto suoritettiin mitä suu­rimmalla
.salakähmäisyydellä ohranan
valvonnan alaisena? Ainakin ohrana­na
Turun osaston päällikkö Tanner oli
siirtoa valvomassa.
•Tänne saavuttuamme meiltä otet-tim
pois lukuisia oikeuksia, jotka meil.
män huomaa j a koettaa vastapainoksi; ^akin on se. yksi parhaimpia,
järjestää omia kesäkämppiä. Tarkoi­tuksella
koota j a pitää koossa ei aino­astaan
omien jäsenten; vaan mahdolll-simman
laa jalti 'pman^ luokkansa lap­sia,
: Nekin jotka eivät ole mukana
pioneerikoulussa talvella tulevat siten
le lainmukaisesti kuuluvat j a pidätet­tiin
Tammisaaren pakkotyölaitokselle
lähes 2 viikon ajaksi sänomälehtem-me,
aikakauslehtemme ja kirjeemme.
Vasta eduskunnan oikeusadäpiiehen
varamiehen M. Erichin käytyä. täällä
8. 9. -29 saatan jotain epäkohtia pois­tettua,
mutta kaikkia korjauksia, huo-
^ a t t a vankilan, johtajan myönty­myksistä
herra Oikeusasiamiehelle, el
Sitten olisi myös taloudelliselta j vielä tähän mennessä ole suoritetta
kannalta huomioon otettava, etiä jär-1 Tähän mennessä ei ole vieläkäkn
'jestäessään tiloja lapsille, jos tulijol- - ® vieiakaan
ta enemmän- kuin . kerraUa voi vas-tsanottaa,
lapsia Järjestetään kahteen
joukkueeseen. Ensimäinen joUkko. esi-ilmoitettu
meille siirron syytä. l E m -
mästykseksenl sisälsi "S., Sosialide­mokraatti"
14.8. tiedon, että mddät on
karkoitettu tänne kriminaalivankien
ammatikseen 10 k k ;n ajan j a tekisi si­tä
luonnollisesti vieläkin, jps ei olisi
karkoitettu täime. Suurin osa tekee
puusepäntöitä siitä huolimatta, että
heistä ei ole yksikään tällä alalla am­mattimies.
Tästä huolimatta vaadi­taan
täydet työsaavutukset. Ellei nii­tä
saa, otetaan n.s. työpiste pois, vaik­ka
vanki onkin yrittänyt kyksmsä mu­kaan
tehdä outoa työtään. Työpisteet
otettiin pois vuoden vaihteessa kai­kilta,
lukuunottamatta muutamaa
poikkeusta (siivoojat, leikkaajat ja
piirustajat), joiden työ on hjs. luok-katyötä,
lainkaan ottamatta^^ huomioon
lyön tuloksia. Pisteiden ryöstö oli kol-lektUvinen
ilman lähempää tarkas­telua.
Vankilan johdon väite, että
se johtui vankien saboteerauksesta
on aivan perätön, jonka täytyy käydä
ilmi laitoksen työkirjoista; Pisteiden
ryöstö on sikäli törkeä teko, että
sillä.-estetään pääsy ehdonalaiseen va-liauteen
% tuomiosta kärsittyä. Se tie­tää
siis nykyisissä oloissa yli 100_ vuo­den
liiää kuritushuonerangaistusta
nykyisine poUttisnie vangeille. Kaiken
lisäksi on koko i^stejärjestelmä laiton