Vapaus, March 20, 1930

              l i '
li -
Pu
VAPAUS iUbtrtj)
oaJ) dTXU ^ FiULUb Vetten ts Ca&iii* PabK<4c4 daiiy o SadbBTT Osttf»
&ep«uced at ch« PUM Of(i«« I>ct'*'^<B£))(. Ouav*. u «eeo&d d u * actuz
Torstaina, maalisk. 20 p:nä — ThurvMarch 20
Ftn StTfctini
' .<tm»U» VspcB». K o i tr9, SsilirsfT, Ost.
obtijöet: Itootton 1023..— Toimito» — Kixi^Juofp» 2387W.
-»se«*: Offic» {Job » " k . Kbeniteaait. ru.j 1023—Eaiior 6 J 4 W ^ B O O I « Ö M 2S87V.
ManSiUili l. V . Ahlq^Ut
0£C«. BookaUite mai Phsusops Vtptoj BoJldisf. E l a Stxcct.
AH «sil la I x kjidfeueas Vtpasg. P.O. iSos 69, Sodbarr. Ota.
r.'
Neuvostohiiltä Canaiassa
Niiden 'valtakunnan väli*en kaupan" kannattajain keskuudessa.
'. jotka-valittavat 5ilä, että vuosi vuodelta ovat Britannian eli 'emämaan"
ja Canadan väliset kauppasuhteet käyneet entistä epäedullisemmiksi.
Yhdysvaltain kaupan sivuuttaessa brittiläiset Canadan markkinoilla,
i on viime aikoina aleitu kiinnittää huomiota «riihen, että Neuvostoliiton
kivihiilikin on alkanut tunkeutua Canadan hiilimarkkinoille brittiläisen
hiilen kustannuk-sclla.
AmmatSliiieD Kke
Suomen Ammatti'
mmm • A
järjestö
- I
Ainaljaaii kalustoon ngbd<^ ei P-A-
D. ole yhtään huonafmpi koin
muut xäutattet. A s e m ^ ' ^ästyäni
menin heii katsomaan "inslä". S i ­tä
ei oltu xäpennettu Iraivusta eikä
varustettu • me^puHpöyriilä, vaan te.
räksestä ja xaiKiasta, joten kaikki
epäilykset hett poistuivat ja niin
tolien uskalsin astua matkustajavau-
, suomen Ammattijärjestön toimi. 1 »käytti kaikin imoUn
Ikunta cn äskettäin julkaissut tilas-[kunnolliselta. Juna lahti hikkeeUe
vat osoituksen, että kun hc kaikki {
järjestäytyvät Metsämiesten järjes­töön,
niin antavat iskun puutavara-kajHtalisteille
ja samalla kertaa nii­den
hyville apureille, l.W.W-lle Ja
sen kannatusrenkaalaisilie jappa.
reille.
Jalkamies.
No. 67
Reformistit pettämäs­sä
merimiehiä
fijcoBKill*! 1 Tiu tbJOO. 6 kk. t3M i* l kk. tlM.
, , L , , . , ... ,,. . ^ Iton järjestön jäsenmäärästä ^iime [ia me kaverin kansas i s t i i t t i i n v a u -,
KapilalistU yleensä ovat herkkiä puhumaan i>.anmaalhsi5ta b a r - | , ^ ^ e n loppuun ja käy .siitä selville. kaikessa rauhassa k«an- väUtymles on jättänyt
ra.tuk.istaan, kiintyvät hartaina patriotteina, mutta yksityisissä liike- että järjestön jäsenmäärä on V,-\^^--^^'^^^^^^
" " ' " " " uuiu^ x b *w !katariffikH. iö^Äa ; m n k a & ' pa^^
'kohoaisivat 5 pros. aliKjastaan tank-
^ilaiyqjen miehill^ ; k u n sitäyastciin
kokcL muu. yaiäpi^en-i^
joukko jäisi limabft t p i n l^
koroitusta. ' < ' .
Tämä ehdotus on ollut käsitel­tävänä
useiden merimiesten osas.
tojen kokouksissa,' joissa merimie-
? ' TILAUSHLVVAT: ... ....
I^.k*».», 6 kk. iJJo. « kk. j. 1 kk. tMrmliÄU» i« » » ^ ^ .i-ioi=saan tuntevat lie kaikista korulauseista huolimalta aiiioastäan hentynyt viime vuoden aikana 19.. , »i*»*^" ^-«^'^^^^^ "'^—C.r !katariffikH jcftÄa'^intikaii^
"" ; * . . oman kukkaronsa äänen. Nekin, jotka puhuvat ^valtakunnallisen l ^ u - ^ « " ^ " ^ ^ ^ « » ^ « ' ^ ^ ä ^ ^ ^ ' ^ ^" ' " " " - - - - - -
iLMOTtusnucNAT VAPAUDESS&j • . .. , 1 • 1 - i - i • • - j j vume vuoden alussa 90,228, ollen
-8 • r- • • • 1 • .' • ojnan KUKKaronsa aanen. :>eKin, loiKa punuvai vctuitiLuiiua^iiben Kau- :. ' , Z^r,
? - 1 u - - iii«T.ihwiJm««k«t MiM ken^ 12.00 tA.i k ^ . -'AiUtiitu!<m «ca».JH» o£u«atoiTotok«t pan puole--la, ovat huurcksi osaksi Jnkemiehia, joiden lnke-«4ut ovat vuoden lopussa enää vain 70 314.
^ÄäT^^^^^^rÄÄ^^ : j Viime vuoden aikana erosi jär-
IJOO keru. Köoieioauiinio-.ok^t t2M fcert», iO Utiaakrj, kiiK>«Ua»eea» u i moi«J<w««r't»- ~ '; , ^ . . , i - ry L I • - n i IjestÖStä ylCSi llittO kOkonaiSUUdeS-t
i o t u s tieJot u <.io<e,imotuktci ioc keri». 11x0 kolme ktrux. — TiUpii«toctuiiea i * Umot»» ; . ^Hy, vijnic päivinä luhistuncen Bcaverbrookin j a Rothermereu saan. nim. Kutomateollisuust. liitto,
'"äSS^ Vt'* p « ' * ta, Anii. fn.«ti«i. T5. Th. - vallakunlapuoluehankkecn' yhteydessä on puhuttu brittiläisen valta-j jonka jä-senmäärä oli 3,189. Suurim-
^ »"»^ «d'«tiii»« «^dium «aan, th. FiBnufa ptopi. f . c»n«u. kuunaii taloudelH^cn kokuuaisuuden rakentamisesta, j a canadalaiscn if^^-at Vähennykset ovat tapahtuneet
; » c . e miuoin u b t n » « . « . u a . u *n.i«ii«|« k i r j * ^ ^ k i d o m i - . « 5 . ^ ^ « " » ^ 1 vehnän Vaihtamis..-^ta brittiläiseen kivihiileen, jonka hyväksi m.m. Puuteollisuust.
a t t i>tii perK>on.ni»eIU nimelli: J . W. Abl<iT).t. liikktenhoim». ^ ^ i . i - 1 •• •• . . . ,^1 lutOSSa 1,747, Nahka, ja KUmltCOll.
/—=• , - = : = = - - :Kn-lannin "työväen hallituk-en lyottoinyysniinisten Ihomas on lait- työväen liitossa 1,527, Kuljetustyön.
Keinottelu avioerolailla
Äskettäin oli pariamcntis-a Ollawa.^sa käiUeltävana 'ak»ehdotU3 . j^^^^j.^^^^^j^ ^^^.^^ canadalai.sct tuontikapitalistit kuluvan hallintovuo-avioero-
oikeuksien perustamisesta Ontarioon. Kysymys oii tietenkin ^^^^ eiisimäi.sen 9 kuukauden aikana ohtaneet Ylidysvalloisla 2,120,33.5
luonteeltaan yhteiskunnallinen, multa sellainen että reformistinen ^^^^^.^ ^^^.^^ j^-.j^^ §10,898,479:in hinnasta ja 107,688 tonnia vcnä- ^uva t-aiouat:uinei
"työväen"' edustaja Woodsworth saattoi csiltAa se JouVuffiatta^ palvele- S612,811:n hinnasta. Brittiläistä kovaa hiiltä tuo- lava. Työttömyyd
miensa kapitalististen isäntien epäsuosioon. Jos sensijaan olisi kysy- ^j-^^ maahan 678.182 tonnia »1,192,805:n arvosta. Numerot ovat tulli- myöskin luonne
tnya jost^khi kapitalistiluokan riLstoctuja rajoittavasta alolteesta, J-';-; iaii„ksellc esitelTvjen arvojen mukaiset. Toronto "Globe-'^""\"''^ ""l^T"^
; tanut pei^^lä, on .'-e löytänyt va.stakaikua tahi arvostelua kapitalisti-i tekijäin 735 jne.
•^jjiireissä riippuen Ilse kussakin tapauksessa erilaisista liike-eduista. I Ammattijärjestön jäsenmäärän
i j suureen alaspälnmenoon on epäUe-
Kaikisla '"emämaan"' puolesta pidetyistä puheista ja kirjoituksista mättä vaikuttanut se vaikea talou­dellinen
tilanne, jonka kourissa
Suomen työväenluokka nykyisin e-lää,
sillä työttömyys ja siltä joh­tuva
taloudellinen kurjuus on huu-
Työttömyyden seurauksena on
lenkin joskus aina alkoi epäilyttä­mään
että mahtaakohan täUä r a ­dalla
sittenkin olla. häapaset kis­kot,
kun alusta tuntui niin peh-meältä
kuin olisi aina välistä joi­takin
kiskon mittoja kuljettu len­tokoneella.
Se pani minut koko
matkan tarkastamaan ratakiskoja, . . „ ^. »
ja huomasin että kumpiklÄ raide on ^et yksmuelisesti ovat asett^uncet
ehdotukseen nähden hylkäävälle
kannalle. Asian yhteydessä on
käynyt ilmi, että Unionin reformisi
tiset johtajat Dideriksen ja Nilsen
ovat asiassa ajaneet laivakapitalis-tien
asiaa toimiessasui^ siten, ^ t ä
merimiehet olisivat oUeet asiaan
nähden kokonaan valmistumatto­mia.
Unionin vallankumoukselli-päästä
päähän raudasta. Minulle
tuli epäUys että se tilapäinen len-tcleminen
johtuukin siitä että tällä
radalla kuletaan lilan kovaa, joten
vaunuilla ja veturilla ei ole aina
aikaa kulkea maata myöteni
Menomatkalla me pääsimme hy­vin
perille, mutta takaisin tulossa
harjoittelimme lisää lentoyrityksiä
ja lensimme vaunuinenuae ojaan.
alentuminen kaikilla teolli-icn
todellisesta työttömyysvakuutuksesta, kaifkeaunn^ta y l ^ ^ m i - [ k ^ v j r k u i n k a ^ v^näläi^ei. hiilen inaahan'tuonti, on nrnluloMincnf" Kir- S?'"ai^S^tta "iS^rän T
nimipalkkalaista, työväen jarjestymisoikcuden turvaamibe»ta, silloin .^^.^^^ sisältää kuitenkin itsessään vastauksen. Hiilentuottajat ovat lenemiseen sosdemfen iharjoittama
|. jliajoitustyö, jota he ovat viime vuo.
Iden aikana, tarkemmin sanoen am­mattijärjestön
kongressin jälkeen
ryhtyneet ' voimaperäisemmin teke­mään.
Ncskelaisten perustamassa
rikkuriliitossa sanottiin tämän vuo­den
tammikuussa olleen jäseniä n.
SQVX mutta lienee todellisuudessa ol­lut
niihin aikoihin arvioituna noin
kuuden tuhannen seuduilla.
Ammattijärjestön jäsenmäärä on
liuamassa. ! kilpailla sitä vastaan eanadalaisillamarkkinoilla, johtuen tämä pieneni-
Näinollen voidaan koko aviocrolakijupakkaa pitää P"billisena „,J^^^ kuljcl.iskustannuksista. "Globc" kauhistuu tästä ja puhuu
pelinä. Kun asia meni iiäncstyksccn jakautuivat aancl ta.saii, «»«h" , "duinping"-tullicn laatimisesta venäläisiä tuotteita vastaan. Samalla
lakichdolu!» hyljätyksi yhden äänen enemmistöllä 79 aanclla 78 vas-! ^^^t^j^j^,, parjau^jmiuja siiiä, miten venäläisen hiilen aihai-taan.
Äänestyksessä asclluival lain vastustajien puolelle Qut^bccin ,^.„„„3t ,.Innat ovat mahdolliset ainoastaan halvan työvoiman talii
y.m. katoliset edustajat sekä jotkut protestantit ja taantumukselliset ,„or.-,ätaan pakkotyön avulla. Tällaisia juttuja Icvitcltiin venäläisestä
Orangc-salascuran jäsenet y.m. ja oli ontariolaistcn edustajien eneni- p„utavaiasla, kun se alkoi vallata euroopalaisia puutavaramarkkinoita,
tuislö inyÖ3 yhtynyt vastustajiin.
Keinottelu ushuuiiollisilla ciiuakkuluuloilia esiintyi erikoisesti tä
niän lain käsittelyssä ja tulee jatkumaa
lakia uudestaan käsiteltäväksi. Kirkoll
tiin
Iltaan
tcnkään olisi merkinnyt mitään mullistavaa muutosta. Sen kautta tantolaitoksissaan, eikä silloin voida puhua mistään pakkotyöstä,
^»liöi Ontarion niaakmitaan ulotettu samanlainen lainsäädäntö kuin mi- j o . » , ,
la on nykyään voimassja muissa maakuuiiissa Se seikka että avioero-j . Se ctta Neuvostovaltio pystyy kilpailemaan yksin kivihiilen myyn:
jutut olisi iain mutaan tullut vastedes käsiteltäväksi erikoisissa aviu: niin kaukaisilla markkinoilla, kuin Canadan, todistaa että työ-cro-
oikeiiksissa,. olisi jaattanut^ tehdä avjoeron saannin helpommaksi valtio kulkee eteenpäin teollisuuden kehityksessä.
Icin^lJ^ii^ollfb valMtsCY«i fri;;'! ,;JJ. i- , . , . , 1 . V
.ioHtif9Mm&Älli^ *' '»^•««ni.v.,:Hm «qnÄnbioy sirMnioi^.ixo-i^isinnucd ui- .nnuUi^i«iS^, - ' ' 'Y^" 1
-«ayÄ^tatr^ky^^^qiH^Ä "'iiij-""
luonnollisesti palkkojen rautatievaunu eivät' näytä
kuitenkaan olevan hyviä lentohar­joituksia
vartien.< Tällaiset ojaan len­not
Piintiellä eivät ole muuten har­vinaisia.
Harvat vaan ovat ne van-r
hat Pilntien kulkijat, Jo^Jca ovat
viisi kertaa kulkeneet tuon radan
päästäpäähän, etteivätkö ole Jo he­renneet
kymmenen kertaa harjoit­taa
ojalentoja, ne ovat xiii» joka­päiväisiä
että kansa on n i i h in niin
tottunut etteivät perusta siitä mi­tään,
se on aivan asiaan kuuluvaa.
PiintieUä ajaa juna jokapäivä pois
raiteilta, mutta sittenkään ette ole
„ vielä koskaan nähneet että lehdis-kärsinyt
myöskin tällä vuodella ^j^j ^jj^^ yhdenkään rivin mit-
Työläiset knilenkii. tietävät, etlä Neuvostoliiton kaivostyöläisillä on ! '"SiySkiSn \Son ^"^^^ "l^^t-f^ ^ uutoilia csiinivi eiiKoisesii la- i •. .• .• i • . . •• i . i •• . ;2i»^"ecs.sa KirjatyonteKijam uiion ^ pois raiteUta, Niin jokapaivai-ared.
dle^n rvinrn esi täes.^i ' ^ " " f l " " ^ " " ' ^>^f'^'^-" '"'^ parhaimmat työolot seka muut ctui-jedustajakokouksessa päätettiin Uit- ,,^3i*^„ tullut tämä asia pintieläi-an
cqciiccn irvinen esmacbsa guudct. Maassa sensijaan vallitsee kyllä työvelvollisuus. Jokainen on ;to croittaa järjestön jäsenyydestä g^jj^
istcii laholla oli pantu kayn- velvoitettu tekemään tuottavaa tvötä ja henkilöt, jotka ilman pätevää "'^^^ noskelaiseen rikkurijär-iin
musta propaganda l^kia vastaan, selittäen ctta sc tulisi horjulta-I ...y^^ karttavat lyölä, eivät myöskään nauti niitä etuja ja oikeuksia, " " " " " ' " "
liaan "pyhä,, avioliiton'^ perusteita. Lakichdutus sellaisenaan ci tie- k^;,, lyöntekijät. Mutta toiselta puolen isännöivät työläiset itse tuo-jestöön.
Liiton jäsenmäärä oli v i i ­me
vuoden viimeisen neljänneksen
lopussa 3,615. Ammattijärjestön to-
|dellisek.si jäsenmääräksi on siis
nen opppsitlo, on kuitenkin ryhty­nyt
ajoissa toimenpiteisiin, jotta el
laivakapitalistien Ja reformistien
häpeälUset ehdot estäisi merimies­ten
niahdbllisuuksia todellisten pa­rannusten
aikaansaamiseksi. Os.
lossa pidetyssä Unionin kokouk.
sessa olivat kaikki jäsenet valtion
välitysmiehen ehdotusta vastaan,
jota puolusti ainoastaan Unionin
reformistiset toimitsijat.
Merimiehet hyväksyivät samalla
vaatimuksinaan, että palkankoroi-tus
on uloltettava kaikkia meri­miehiä
käsittäväksi, jonka Usäksl
hyväksyttiin joukon osavaatlmuk-sia,
jotka vaaditaan. laivakapltalls-tcja
hyväksymään.
LalvakapUalistit uukaavat puo­lestaan
merimiesten joukkoirtisa­nomisilla.
Bergenistä on jo ilmoi­tettu,
että sieUä 30 laivaa, joiden
johdosta,
nesta" tekevät suuKmttat:
joKa osanottajien
rcteL Silloinhan saaletÄi"
s«-jassa vlidfiitesih e n ^ j L l
kinto. Tavallisesti ^ T ^ »
vtöttaja arvokkaammaa^ .-
ja siitä seuraavat
"antonsa mukaan"
Useasti «ttuu juuri
etta johonkin sarjaan <^£3
pam joita suuri määrä^^^^J
luonnollisesti sutäkin .tS i !
«heyyUi.on nii» tavatUs^iT
jttun ^^.työyäen u ^ ^ ^ ,
SaattaaT olla. että
on cgj^otlajia jopa pariiy
khi paitaijaa. Kuka tuosta
pää«e?, paBönnpile, on-im^
useimmissa T:tepauksissa
rrarempi. ,,:
M u t U k o ^ osanottajia r^';
paljon, niin onko aiVan tfikijy
palkintoja . anneuan vaia
inuutamille^.ensimäisiUe?
jälteenjäärieet olekaan au
mitään palkintoa raskaan l u _
palkaksi? Minkätakia jätetiSi
huomattava joukko i
ulkopuolelle? Tässä el
ole asia aivan oikein. Käa i
sarjansa voittajaa kuonnitetu.
seasti kalkennäkCiifeUiä toojM
Järjestä tofaninnasta. - Piintiellä yleinen kantavuus on 110.000
ovat Ukarajat_ selvillä. _slellä el ^^.^TIS^^
lOiU jaetoan useita sätbjrfcipp^icita käsittävinä painoksina pariamen^ ehdotus maakunnallisei» vaalia
ta tulisi muuttumaan, olisi mqinittu laki merkinnyt ainoastaan täi-pai:
lafl5i^Uif(i^,;>ji.jJ^^^ä;j tehdään pcrhetfiitajuilujm ioi^äuvXcktiii .,tH"v^.^, i.-:, ' <. ini.iii^i . - i . U . . . '.
dää2^i«Wti ^*urtnSuk^l'^%ea kautta että ne painetaan aÄlakirjoil«4::i.::^^i=^^?^^^
^^inii. olqv .tähijji, astijöilut kuUi
puiflla. pääiiä.n' lyötynä kun ' pnl t u l ­lut
' kysymys' pihitlestä .PapuUestä.
P.lnssltiestä (jotka merkitsevät ^ä-niaa>
j a yleensä. k.7ikJsta sellaisista
, ,. „ r> teistä, jolta. el tietämätön voi kä-paasta
vaalilistalle, terguson avomielisesti selitti että laki on tähdätty sittää. Olin jo yheen aikaan sei.
iiin suuressa m^H* käsityksessä että tuonhl-
>bttä: .erikoisiin
t i n l ^ ^ i l l e y.p».^Rmi^-ftyk««m 8ai«*Äi^p^^.,vC|v#M» .^i" "»"»»ami^ta^ Lak^|idoluksecn ,^ältyy m.m. määräys, että.maa;
- rt'K7>..r,. , iTT-v^nvt;.... - , -., KuntftvaalMJn clidokkaidcn lulcc asellua $200:in lafcaus ctliicn kuu voivfl*
ole muuta kuin kaksi haalla, aina­kaan
Nolatussa. Toisen nimi on
mainitun liiton eroamisen jälkeen Rlentola cli "Härmä" ja toisen S.
jäänyt 66,699, ja tekee sUs vä- Järjestön haali eli "Moskova". Bien-hennys
viime vuoden alusta lukien tolassa. Joka ön jonkun kirkkoseu-yhtccusä
23,532.
viis • - ' i - f - i ; . ' - l ' . : ' Jl- '•• ::,'is:
Tf;nei3^ l^ui^aisa^t^|"Piin;, tieltä",
siihtcöa. iitPakköÖabl*lel!>'ovai;-')feiVöBHil^ltä kannalla vieläkin luomitia- i '^ämä^ v«tii^wii-'yk»>-'4irö^anttfmuk^^
nin
ktluksillo
euhteiden rikkoutumisensa julkisen peukeilolmisen alaiseksi ehtona
avioeron saannille, on synnytjänyt niitä ^ekaviininah tilanlecii.
niistä-'- tietä ei öxaallmassa ole • "ölg
miissakakn. Hut1,a.Mm ilunisiDä' oft^
*oi^:öirf 'HidrindilVäarät leukaluut,
j^Mii ^kylläHän ne kiälseUalsla nimiä;
keksii,' fos--ric vaata -pleib^mmänklftr
vian jassakirt^'löytää.''i-Yleensä'-kal-
^eiilaisilla haukkuma nimillä tämä
"kuolevainen' kansa n i m i t t ä ä C a n a -
ran perustama, toltoll körttiläis Ja
hlhuliseura j a niiden pienenä lap­sena
toimii samassa palkassa h y .
. «ässä sovussa ja yhtoisynunärräyk-scssäl.
W.W'!n;:jk^Bnatu5Feng^ Mr.
j^eaiki: ..nimclUuui^ccl^Q^utitsr^hg^
RiehtolaBaa ei ki^te^j^i^':,«1c kpko
t^lvraia oJht^ mttään,.,^«hintaa, s^n
t^vetiilovat:. kannatjilts^., pUultS!'^^
ollet melkein : "s^e|i«na. , l ^ a ^ a -
tusrengas siellä on i>i£äniyt ehkä ko­kouksensa
tämän talven aikana.
Moskova^v- o a - täascti „ f e * a . . talven
ollut tQlmin^ vireessä, el siellä ole
nukuttu, vaikka jumalonlasten ja
I.W:w-iälsten. yhtefiien toivomus
se oll^iUn, ^tä:,Wo^koya. nukkuisi.
l^niipllla. Sattuuhan u s ^ ^
kin, että palkintosijojen aDtojji
Jää. kyvyltään parempi paitiji]
se joka sijoittautuu palBntc^
Seuratoverit saattavat useäsli^
kih; menetellä tässä asiassa ä,
että auttavat toista tovetläao
n ^ n yrittäessä esimerkiksi
selle, palkintosijalle. Täniin^
'.iekku"-pelin tuntencvat
Itse Ijultenkln parenunin.
liene tämän yhteydessä syytS
asiaan kajota.
Eikö siis voitaisi ajatella,
palkintoja annettaisiin ylee!^
pallulsta enemmän kuin mö?^
le enslmäiselle. Luonnollls^.i
kintojen arvo tässä asiassa
mutta eihän sentään liene
että kilpailut muodostuvat
yksilöllisen kyv>-n "ansaib
kaksi". Kun kerran
tunnustamme itsellemme, eUi
väen -Jirhellullike on jo
niin emmeköhän silloin vdsl
jolloin 800 merimiestä jää työttö- itseUemme niUi paljon peräkä,'^
miksi. Muissa satamissa on 9 l a l - ) suunnittelislmuK käytäL_._.„
vaa, joiden kantavuus on 60.000 _ ^y^^j ng^tä yllämainittuja ^
tonnia, jotka myös eroitta vat mle.
histöt.
mifÄENURttU
tä.
Sietäisi asiasta ainakin
telia.
Mfetteitä työväeit
^urKeihista
yäliiituneet ihmisel käsittävät avioliiton ylileiskunnaUiseksi asi­aksi.
Yhteiskunnan asia oii häätää avioliitosta, aviopuolisojen väli­sistä
oikeussuhteista, avioeroista ja lasien asemasla. Näin on Neuvos­toliitossa,
jossa kirkolla( ja papistolla ci ole mitään tekemistä avio­liiton
solmimisen tahi purkamisen kanssa. Canadassu on avioliitto
kirkon monopolina, joka tappelee vanhoillisten etuoikeuksiensa eäilylr
täniiscksi-
Pasifistin vquhotteluja
riistämään työläisiltä nuo oikeudet. Jos Ontariossa hyväksytään tuo dan hallltultsen omistamaa P.A.D
muutoslaki, tulevat porvaripuolueet seuraamaan esimerkkiä toisissa ni™»stä rautatien pätkää.
I . i> , ,|. . , , . - I l - •. I -L • . - t - 1* Enslinaisen historiallisen
maakunnissa. Kahallisiila esteillä yntelaarf karkoittaa työläiset vaali­taistelusta,
ja pitää kenttä vapaana kapitalislipuolueille.
Jo nykyään on olemassa monta sellaista rajoitusta vallitsevassa
vaalilaissa, että melkoiselta osalta työväestöä riistetään tämän johdosta
vaalioikeudet. Määräykset että henkilön on täytynyt asua vissin ajan päivässä niin tavara kuin matkus-samalla
paikkakunnalla jo poistaa suuret joukot työläisiä vaaliluette- tajakaaratkin toisasia päästä toiseen.
loi„a, k„sk. „ „ , . . l j „ „ .^öväe..öii j . , t a .ay,yy , . e in " « . « . a a p a i k k a - ' ' » ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
kuntaa työpaikkoja tavoitellessa. Sadat tuhannet siirtolaiset Ontarion pjstän niin ankaran vastalauseen.
maakunnassa ovat niinikään vailla kaikkia valtiollisia oikeuksia. {että kellään ei enään saa olla tä-
Kommunistinen työväki ci luonnollisesti katso yleisen äänioikeii-1'"^" jälkeen nokan koputtamista.
den tarjoavan sille keinoja yhteiskunnan uudistamiseksi. Sc käsittää " " ' ' f ^^f^^'
• sa halventaLsi Plintlen kunniakasta
kcrto-musseii
kuullessani tuosta Papu-tiestä,
jotkut koiranleuat kertoivat
että sillä radaDa on koko matkan
haapaseb ratakiskot ja yksi koivu­nen
"insi". Joka kuljettaa kerran
• _, . . . . . . . . . . . ' -II- I 1 1 1 1 i . . . . I I I , Oi» iiaivc;iii>«iK>i r- i u i t i t ; ! ! ivuiiixiaiu»
Kirjailija H- G, Wells, tunneliu idealisti, joka on kirjoittanut ^ Porvarillisen kansanvallan palvelevan kapitalistista luokkahcrruutta. aivoa muihin rautateihin nähden.
Kirkland Laken uutisia
)iistoi[ialIisesti i^pätaikau j a meidän ajastamme viiäriin johtopäätök­siin
tulevan kirjan: "Historian ääriyiivat" y.m. on astunut tapcelille
rauhan aisian puolesta. Wcllsiä on harmittanut Lontoon laivastokonfe-renssin
pitkäveteinen ja tulokseton kulku ja seliuäii;, että moisilla neu­votteluilla
ci päästä mihinkään. Sensijaan v^>isival esim. neljä maa-ilman
suunaltaa, kuten esimerkiksi Yhdysvallat. Britannia, Japani ia
malidoliiscsti Hanska polkea jalkansa maahan j a sanoa, että tnaall*
massa ei tule koskaan cnään oleman sotia. Nämä neljä valtaa, kirjai­lijan
selityksen mukaan, voisivat hallita inaailmaa ja toimia poliisina
kansainvälisen rauhan turvaamiseksi.
Tällaiset lausunnot osoittavat joko teeskenneltyä tietämätlömyvtlä c i i i i i L- i r i - ;;
lalii imperialistisen maailinan tilanteen naivia tuntematloniuulta. Sillä siu-ltiin ia liyväksyLtiin vuosira-uusien
sotien vaara ci niinkään paljon uhkaa .ulkoapäin kuin juuri | portit, luettiin S. J . keriion sään-niainitun
neljän suurvallan sisällä, näiden imperialististen mahtien «><'t. valittiin 5-hcnkinen komitea
välillä vallitsevien sylien ristiriitaisuuksien johddsta. Siitä syystä ei­vät
Louloon ncuvoilcliil ole johtaneet mihinkään muuhun tulokseen,
kuin todennäköiseen yhlcisynimärrykseen riislovaltioiden voimien kcs- i.ik<,n. avustamiseksi ja myöskin
velvoitettiin naisliittoa avustamaan
Mutta toiselta puolen on sc valmis laislcleniaan yleisen äänioikeudfcn Tässä hiljattain aivan sattumalta
puolesta, käyttääkseen sitä välikappaleena luokkatai sielussa porvari-1'"^^'^^ tilaisuuden lähemmin tutustua
luokkaa vastaan. Siitä syystä on sc vastustava jokaista sellaista t a a n - f " ^ . ^^"^^ ^"f*^ ^f"*".*^" J"" , 1 n- , -. ... .1.. . . - i ..... . . , . . . . . .kenteesta samoin kum vahan kai-luinuk.
cllisla yritystä, niika lahtaa sen toimintavapauksien ja oikcuk- kista muistakin elämän tavoista
sicn rajoiltaiiiiseksi. siellä.
käkpUtä,. ;..9Ä.,l^oJmlh',ta: monin
herroin virkeämpänä. 't'saia»k^
nirorlso on aikeissa kevään tulfch
saada oäastons» toiminta kaikhi
puolin mahdolUsimnjan rlpeälssi ja
siihen heUlä" näyttää olevankin ko-kolalUa
hyviä edcUytykslä, sillä
palkkaKunnalla on paljon nuorisoa,
jonka voimia " Canadan ••.työläisnuori-
^hike kaipiäa.-\y;
Nölaiuim- |»«rastiBtUlnt.k. ^2. ^pnä
myöskin * tiuinher; MVorkers Indus­trial
Unlo of Canadan osasto, johon
heti lUttyi 18 uutta jäsentä, enti­siä
union jäseniä ollen palkkakim-naUa
jo parisen kymmentä,. joten
Nolaluh i[i.W.l unlolla on Jo hyvä
alku, ollen kolmekyinmentä kahdek­san
jäsentä. El tarvitse mitään
muuta kuin ripeää toimintaa kal­kissa
järjestön asioissa, käymällä
kiinni asioihlh "kuin näiikäliaen lei­pään.
sUloln tulee kalkki asiat on­nistumaan
ja Nolalyn raetsämies-järjestö
tulee yhdeksi volmaiskalm-raaksl
Arthurin alueen unlojosas-tolsta.
Nolatun metsämiehet antoi-
• . V ' ~ "
kerhon toiminnan eteenpäin vie­miseksi,
luovutettiin haali perjan­taina
l.k. 28 p. nculomatyöläisten
Allekirjoittaneelle saitui tässä ^ mus-konsei^vatiivinen-aitosuomalais-kitlämiscstä
Neuvostoliittoa vastaan.
Taistelu kaupallisesta yliherruudelta, ulkomaisista sijoituksista, tämän iUaman onnistumista. O r -
inarkkinoista ja siirlomaamonopolcista ovat kaiken aseellisen varustan- Kanisrcraajan raportti hyväksyt-lumisen
ja sodan vaaran pohjimmaisena svvnä, vieläkin enemmän uvl T"/,'^^^"!! •'•'''""Tr , . •., , ' .. .. ' I miehen kautta .30 kpl. Kipina leh-
Kuni maailmansodan aaltona, iaina taistelu jatkuu pääoman välisenä i^^.jj pjonecreiHe. Luettiin Vapau-kaupalUfcua
kamppailuna li.s. "rauhan aikoina", iiuleen imperialivli-i desta lähetetyt takauskaavakkeet.
sceirsotaitvjolitavaii jännityksen j eri valtio S. , 1 . piiätti luovuttaa ?50 taksmk-lualnieit
väiille; Pnhccl neljän vahviimnan impciiali.^tiscn vallan Iiii iurjnilisuu;?- ja ichtiasiBmiiie-lou^
nji&esla.ipliiseiksi takaamaan maailman rauhaa uval siis lälilÖisii, ! t o i m e s U i . niinollen iäs|nistö
1 L-rr. .1 .. ...... •" , , . ".: . . ' i on tietoinen miten asiamiehet: toi-las^
lran4a«sj^,:^eika^ ijiistaa.n vakavista kypsyneistä» aivoi.la. ; ,„H liikkeen edistämiseksi. Luovu-
=j«W^^ rauhanvafcuutuksista on kysymys- niin tcttiin haali keskiviikkona huhtik.
voidaaiiTian viitata Kellogpin sodaiikieltosopiniukseen, joka aluksi »?oI-j 115 p. akkojen ja poikain juhlan
raittiin 15:sta johtavan kapitalislivaltioii välillä ja J U I H J D nivöhennnin; P ' ^ " ' » varten, joka tulee olemaan
ovat yhtyneet melkein kaikki valliot koko maailmassa. Täiuäkään i ^.['^""^.'.','''*!'^""! ~ ^'^^^ olk-oon
kuten äskeiset ta|)ahiunial ja Lontoon konferenssi todistavat — ei kiii-i a ^
tcnkaan lakaa maailman rauhaa, sillä mitkään sopinuiksel eivät mer-1 Ensi sunnuntaina esitetään toi-kitse
edes niiden arvoaan paperissa silloin, kun imperialististen vai-p^^^'" J'> viimeisen kerran iiyvä agit.
tain voimat joutuvat sovittamattomaan selkkauk>.eeu. Siitä svvsta i "^'•'"^^'"'•'^ "-^i""<^^?'*- Joten jokainen
Ranska on Lontoossa avomielisesti selittänyt voivansa imperialistisen' " " " ^ ' " '^ .'^^[^"''."'^^.l^J, fV^ seuraa-
.... . . . , ., ., . . • . ^ , ;vana esitetään "Rantalan veljes-asemansa
säilyttää toisia kilpailevia valtoja vastaan ainoastaan raken-' ten kotiristi".
lamalla yhä uusia risteilijöitä ja vedenalaisia.
Vain sen jälkeen, kun työväki j a talonpojat ovat kohonneet v a i - - . . o. „
. 1 , . . . I • rv . ., .. maanantaina t.k. 24 p. klo puoh 9.
taan j a kukistaneet nykyisen nistojarjestelman vo, maailmassa syntyä Jokainen pidämme mielessämme nä-
Niiyttämön kokous pidetään ensi
rauhaa ja järjeslvslä. mä tilaisuudet. — Vaalittu.
sunnuntai jolloin oli lavallista
enemmän sitä aikaa, jota voi käyt­tää
"lorvailuun". Tällöin ta­pahtui
lankeemus. .'Vllekirjoittanut
lähti " t u r u l l e " etsimään jotakin ja
tuloksena oli saalis joka haiskahti
kokolailla pahalle, nim. nippu eri­laisia
suomenkielisiä Pohjois-Ame-rikassa
ilmestyviä kapitalistisia sa­nomalehtiä.
Hieman häpeillen ku-letti
allekirjoittanut ne ruumaansa
ja alkoi lukemaan. Yleishuomio !oli
se, että kaikki yhdessä ne tuntiii:
vni olevan kuin rakkikoirnlauttiu;
jojlc on sanottu:" " k i i y kiinni!!'
Eräitä ''uutisia'*-pli joukossa/kbl^
mc kappaletta ja;;: nöstä s^'' sen
käsityksen, että jossei niiden iut^^tö
olisi niin rakkiraainen, niin^luiligH
pitäisi olla suuresti kiitoi!isik.|i^v^
vosto-Venäjälle. Mainituissa -mt-messa
kappaleessa oli yhtccrtsä
kaikkiaan 18 "uutista" suoraan
Xeuvostoliittoa koskevaa- Tästä
saa sen kiisitykscn, et:ä ilman
Neuvostotasavaltaa ci lehtiriepu
pääsisi saamaan uutisaineistoa tus-,
kin ensinkään. Lankeaa luonnos­taan
että nämä "untiset" ovat
kaikkea muuta mutta ei sanoma­lehden
pienempääkään uutistaso»
vastaa^^a. Muuten voidaan sanoa
tähän lehteen nähden: "Mitä isot
edellä, niin pienet vinkuen jäks-
Tämäkin lehtitekele, j o l ^l
fascistincn, mutta kuitenkin suu
väärässii julistaa ajavansa "tasa-arvoisuutta"
ja "mielipiteiden louk­kaamattomuutta"
on sisällölt^n
kaikkea muuta kuin itasa-arvoisuu-den
julistaja.
Se ei halua tunnustaa minkään­laista
olemassaolo-oikeutta työläi­selle
joka on huomannut että hän­tä
riistetään. Mainittu lehti on
sellainen teke!e, jolle ei vedä verto-ja'^
x vääriste'yEsä j a työläisvihassa
mustinkaan Canadan porvarilehti.
Siliä näyttää olevan hämmästyttä­vä
tuntemus uskonnon asioissa, u l -
Icosuomaläisseurastä puhumatta­kaan.
' Ulfein kun lukee sitä, niin
tillec miefeen, että ne arvoisat sa-iSömalehtimiehet,
jotka sitä toimit-tovat
ja siihen kirjoittelevat ovat
olleet henkilökohtaisesti taivaassa
sekä helvetissä. Saman käsityksen
saa niiden "täysin pätevistä" J a
asiantuntevista kirjoituksista Neu­vosto-
Venäjältä. Kuitenkin on
enemmän kuin epäiltävää että näil­tä
herrasmiehiltä puuttuu henkilö­kohtainen
vaikutelma työntasaval-lasta:
kun taas asia on päinvas­toin
niihin henkilöihin nähden, jot
ca kuvaavat vaikutelmiaan vasem­mistolaisissa
työväen lehdissä. J a
tämänkin asian tähden voi olla
äysin epäuskoinen näiden, fascisti-herrasmiesten
" u u t i s i i n " nähden.
Lapualla vanhassa maassa on ollut
"kirkkopäivät" ja siellä sitä on
huudettu "^herran puoleen" että
kristityt Venäjällä saisivat "tien
auki ahdistusten a l t a ".
Koko "juikiiausuma" hakee ver­taansa
lapsellisessa tökeryydessään
ja on varmaa että se ei vaikuta
mitään valistuneeseen ijröläiscen,
mutta saa ehkä uskonnon huumas­sa
olevat polvilleen". Lehden .sa­massa
numerossa vielä koetetaan
eräässä kirjoituksessa tehdä selväk­si,
että ihminen ei oikeastaan tie­dä
mitään. Tähän Irirjott-ukseen
yhtyy allekirjoittanutkin, ainakin
siinä tapauksessa mikäli se koskee
konservatiivisia-uskonnollisia uutis-laisia.
Saman lehden eräässä numerossa
kerrotana erään "kielisen" lausun-neen
sellaisen kohteliaisuuden
että hän toivoo, että' keskejrtymä^
tön siirtolaisvirta kulkisi Suomesta
Canadaan. J a lisäksi lehti melkein
Palkintokysyittysestä on työiväen
m-lieUuIiikkeessä riiitänyt. ppbtlmi-sen
aihetta Jo kauan aikaa. Ja ei
aivan suotta, sll^ä pnhan kysymys
j3criaatteeUistakln näkökantaa sU-mäliäpitäin
' ensiluokkaisen tärkeä
ÄUäkiiJjrttta.neett" v^^tÄ- el -.kulr
tenkaair tässä ." asiassa_:-voila; .tehty-kaikkea'
sitä, mitä ehkä! .oltaisi voi V
iti tehdäiM'^; •. • . ' ; - . - - - ' : ' : r • :-;>//i!(-:V
.tlfselssa - maissa on palkintokysj^
my^ "Tatkälstu aivan- toiselialalllä
kuin meillä. Qn maita, joissa pal­kintoja
kilpailujen voittajille ei a n ­neta
lainkaan. Ainoastaan jonkun­laisia
kunniakirjoja lähi niihin ver­rattavia.
Emme mene väittämään,
jos asia lällälalllakaan ratkaistuna
öllsl ainoa olkea kartta tässä ^ hy­vin
arkaluontoisessa kysymyksessä.
Tiedämme aivan hyvin että kilpai­lijat
Itse eivät ole tyytyväisiä asian
tällaiseen ratkaisuun s.a, että he
saisivat muistoksi j a kehoitukseksi
hyvinkin raiskaan kilpailun voitta­misesta
Jonkunlaisen kunniakirjan.
Itsekin myönnämme, että tällainen
ratkaisu on toinen äärimmäisyys
sille, että kilpailija saa voittonsa
johdosla nseastlkin hyvin arvok­kaan
palkinnon.
Nyt ttilem^ekln siihen asiaan,
mtstä tälläkeiralia aljomme keskus-täla.
Ottakaamme lähtökohdaksi e-simerkiksl
pahil. Tavallisesti sUnä
annetäati eri" sarjan voittajille noin
köjmeiie ensimäisellc palkinto voit-
ToroDtoniniai;
HQV: MARTIN HENDRIC
PUHUU
ensi sunnuntai-iltäiia Don
Ei tarvinne ketään kehoitlsa^i
pumään,' asia ori itsestään
kun se vaan tiedetään.
Mönbrealin
mustalta mielipiteeltään on kokoo-j Samaiset "uutiset" kertovat, että
seen, jääden kuitenkin odot;tamaan
että hallitus ottaisi suomalaiset
vastaan yhtä sydämellisesti kuin
brittiläiset. Brittiläisten vastaan­otto
on ehkä sydämellistä, tietää­hän
sen. Porvari on mielissään
kun saa uusia riistettäviä. Mutta
se sydämellisyys on oUut vaan ko­vin
lyhyttä brittiläisiinkin nähden.
Heitä on lähetetty takaisin tuhan­sittain,
heitä iäfaetetsan vankiloi­hin
irtolaisina, ktm e i . ole työtä
atttaa heille. Suomalaisiin nähden
on asia sama, jos ei knijempL
Mainitunlaisten "uutisten^' jnlkai-sijain
sietäisi vähäsen - ajatella mi­tä
toivoo ja on heidän tukemansa
kapitalistinen järjestelmä heidän
toivonsa täyttävä.
Lehtirähjä kovasti kuuluuttaa,
että "Punainen torstai" epäonnis­tui.
Joo, epäonnistui se, mutta
kenelle? Järjestyneen työväen
kannalta katsottuna sc onnistui ko­kolailla
hyvin. Kapitalistiluokalle
sc epäonnistui, ainakin siinä että
eivät onnistuneet pidättää työläisiä
liikehtimästä vaikka koettiin keino
poikineen. Monen moni työläinen
tuli taas tietämään että on ole­massa
toinenkin puolue, jolle hei­dänkin
etunsa on jotakin. Tämä
uutisriepukin on sellainen että se
tietämättään tekee palveluksia työ­läiselle.
Mainitaan yksi esimerkki:
Eräs henkilö luki tästä "uutises­ta''
eräitä tökeryyksiä, jotka par­jasivat
työväenliikettä. Mies alkoi
tutkia ja .lukea työväen, kirjalli­suutta
saadakseen selville onko
uutisissa" perää. Mies tuli päin-
Alkääpet kukaan oaolital^''
lisuuslltamaa. erikoisuuden •
kun saa kirjan aina sisälle
nessä. Ohjelman suhteen
sanoa, että se on vaihteleva jal
vä. • ?0 päivän iltana sitten
' taan haalilla vähä ennen pi
slilä' silloin- alkaa oh|eJm«n
- S. ' J . osasten työkokoas^l
öSastöii taloUä -t.k. -30.p. 4
Riuistäkaapa' pitää vanha tapaa
saavutte kokoukseen, ja
Öudet jäsenet, joilla on Jäsen II
mukset sisällä, muistavat jny»J
pua. Johtokunnan koltous
päivänä kello 2.
Käupungh» vlrkakoocbton
tulee olemaan taasen parta '
päästä. Työväen ehdokkai»
työläisten pettureiden ctiW
pitäisi"olla kaksi, jotka ailn»
klä virkaan. Shubert. joka m
Jo kaksi virkakautta toilnessaa^
koo taasen pyrkiä työläisten ä -
kaana. Nyt olisi työläisten^
katsottava minkälainenko^
yht>-y tähän hurskaaseen toivomuk- vastaiseen tulokseen j a nyt hän on
saattaa käydä,
sillä, kuten lehti usein julistaa,
"kaikki käännetään parhain päin."
Vielä vakuuttaa lehti, että kom­munistit
väheneväL Asia on päin­vastoin.
Yhdysvaltain puolueen jä-senryntäys
tuotti 6,000 uutta j ä ­sentä.
Tämä panee epäilemään,
että "uutisten'- laskukoneella ei
voi laskea muuta kuin vähennys­laskua.
Huomautettakoon, että
joka paika&sa kommunistit ovat l i ­sääntymässä.
Jos asia olisi päin­vastoin,
niin miksi porvari sitten
on niin peloissaan kommunismin
suhteen; sillä jos asia on rften.
niin loogillisesli ajatellen
puvat kokonaan; selväähän
tä mikä vähenemistään vi
se loppuu lopulta kokonaan ^'
ta tässäkin asiassa « " . " ^ ^1
suurvalehtelija ei ittekaan oa|^
seään. .. - »
Työläisten olisi V]^^'^^^^
siitä, että tämäniapaRJstr
t a " tehtäisi i n selvä ero.
lukekoon ja kannattakoon.^
omia lehtiään. Jokauien
suomalainen ^''atkoon
••Vapauden", sillä sc antaa?
ti€tÖja-:3ä uutiset o « t ^
kuinrhiideh pitääkin olla,
paus'r: ilmestyy J o ' ^ ^ ' ^ ^,
arkipäivänä. Samoin j o » » ^^
taanttehköön k a i k k e n s a^
den?" levittämiseksi ja u ? ^
aen uitis- j a kirjoitnsame^j
kalnen joka on nähnyt
i ä ä , . * t t ä sen hinta o " ^ *"
kokoonkin nähden ja
hnomioan sen monipaolis»
läishenidsen sisäUön, n n a ^
täu,-:Cttä^ ei saa huonoa
saa-«^Vapauden". A U e S ^,
on ainakin tullut huomaan^
ta "Vapaus" on ^iiÖV
nousemassa ensiluokan tyo
den tasoUe. Myöskin naiä»
kuulua entistä enemmän .
den" Ulaaja-, avustaja-piiriin.
Jokaisen sa^-^f^-*
dettävä asianaan rikasiTit^
pauden" naisten oBasto»^^"
lom se c n todellinen JOiäfS^
Jokainen työläinen, mie? 3»
tuttavaksi "Vapauden
4ä^lw5t porvarilehdet^ ongJ