Vapaus, September 30, 1922

              Lauantama, nyysknm ^ p. Satiirday, Sep, 30.
.VAPAUS
Csnadan eaomalajsen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, toretai ja lauantai.
H. PUEO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) , • ^
The only organ of Finnisl» WoTkerB in Canada. Pob-iehed
in Sudbury, Ont,, every Tnesday, Thursday and
^itorday.
Advertising rotes 40c per col. inch. Minimum charge
r singäe insertion 75c, Disr
_ . i i t . The Vapaus is the bes^
&e Finnish People in Canada.
Sanomalehti proletaarisen valistus­
«
työn palvelijana
Työväen luokkaliikkeen tärkein koossapitäjä onj Kreikan k a m a s aksaporvaristo
oma sanomalehti. Se luo meille aatieen yhtenäisyy-i «»perettikuninkaineen on saanut kai- n o ^ a i n » valkokenraalien ja kai.
I - ^ M . - - — - • J L - - K II 1 I ' • - j . 'i" l l i i s t i maksaa renginpalveluksensa "^^^
ulkomaisille kapitalisteille. Xauret-
= = = = = = - = J o . l l ;
nut europalaisen kristillisyydeji pa- ^ «Alfiin A ^ vfvf ^ • "»
hin pohjasakka diplomaattien, kei­den,
Se. muokkaa meidän luokkamme lukuisista eekä "^'^^^ renginpalveluksensa
menneistä että tämänpäiväisistä tai.telutapahtumista^ .^^.^^^^^ ahneudessaan saada ha»-
ja kokemuk-'j.-ta meidän aatteelliset pyrkimybemme tuunsa Smyrna ja joitakin turkki,
yhtenäiseksi vallankumouksellisöksi luokkatalstelute- laisia maakuntia uhrasi Kreikan Val­eriaksi,
periaatteiksi ja kävtännöllisiksi taktillisiksi jkoinen porvaristo koko maansa muu
« u , « « < . « ^ K-- . • « ^ v p r t « « "len^t^lfnil^^'- Se elävöittää'ja edelleen kehittää näi-lt^"'''" "''"'^at '«^"•^^^t suojellak-for
sinde insertioB 75c, DiBCOunt on standmg advertise. J seen Englannin Intian tietä. Hui- Sjr^eVap^^^^ penaatteita uus.lla, yha jatkuvilla tiedonannoilla ^^^^^.^^^ ^j^^^ ^y.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk« $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
$IM ja yksi kk. 7fic.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
0SiOO ja kolme kk, $1,76.
TOaukaia, joita ci seuraa raha, ei tulla lähettämään,
j^llgl aaiamjestcn Joilla on takaqkset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
•Boonallisella nimellä. .
I V . KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne k . Puhelin 1038. ^-Postiosote:
Sudbury, Ont.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
ond dass matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Ääni jota ei voida sivuuttaa
Liittplaissuurvallat aikovat edelleen jatkaa Ver
fiaillesis;sia alkamaansa taktiikkaa, määrittelemällä hei­kompien
valtakuntien rajoja mielensä mukaan, huoli­matta
siitä, että heidän politiikkansa ja diplomatiansa
on johl^ut koko Europan perikadon partaalle. Lä­heisen
,Idän uhkaavan kriisin aikoessa kietoa kansa-kunnat
uuteen kauhistuttavaan yleismailmalliseen so­taan,
aijcovat imperialistiset suurvallat edelleenkin
sivuuttaa eri kansakuntia koskevissa kysymyksissä to­delliset-
tekijät, joitten huomioon ottaminen on kui­tenkin
ifehdotlomasti välttämätön jos mielitään rauha
saada fljkaan. Tarjotessaan Turkille rauhaa ja kut-suessaan
sitä konferenssiin, missä päätetään tärkeis­tä
Läheistä Itää koskevista kysymyksistä, ovat liitto­laiset
sivuuttaneet Neuvosto-Venäjän suuren tasaval­lan,
joka hallitsee kuudetta osaa maapallosta, ja jolla,
lähinnä Turkkia täytyy olla suurin sananvalta Läheisen
Idän kysymyksessä.
M u ^ Neuvosto-Venäjä on tietoinen merkitykses­tään
j?5',voiniastaan ja pitää lujasti kiinni oikeuksis­taan,
v^a niinpä se, sekä omasta että liittolaisensa
Turkin^puolesto tulee vaatimaan, että sille on annet­tava
yhtenä osallisena päättämisvalta Läheisen Idän
kysymjrsta järjestettäessä. Neuvostohallitus on ni­mittäin'
suurvalloille lähettämässään nootissa ilmoit­tanut,
ettei se tule tunnustamaan mitään sopimusta
Mustalf«t merelle johtavien salmien suhteen, missä
sille ei'ole-annettu sanontavaltaa,
Veifdjän sivuuttaminen tässä kysymyksessä onkin
niin räikeä teko, että yksin porvarilliset asian-t
u nt i ] a t m y ö n t ä vät, ettei • mitään pysyväis­tä
sopimusta voida laatia, ilman ettei Neuvosto-Ve­näjä
^aä siinä sanansijaa. Jo ompa varmaa ,että
yrittäköijipä kapitalistiset suurvallat kuinka pitkälle
hyvänslV; sivuuttaa tunnustamasta Neuvosto-Venäjää,
heidän '?pakosta täytyy se tehdä. Sen ääntä ei voida
sivuuttaa.
ja valaistuksilla työläisten taisteluista eri maissa. Se
antaa meille ajoissa varoituksia, ollaksemme valmiita
vihollistemme meitä vastaan .suunnittelemien hyökkä­ysten
varalta. Se kertoo meidän luokkaamme tänä
päivänä painavista kärsimyksistä ja ahdistuksista.
Meidän oma lehtemme tuo meidän näköpiirimme yh­teiskunnallisten
voimien kehituskulun suunnan. Se
on kaikessa suhteessa heijastus meidän tietoisesta hen­kisyydestämme.
Sen kautta me voimme olla alituises­sa
ajatusyhteisyydessä keskenämme.
Emmepä näin ollen enään voisi ajatellakaan tulla
loimeen ja viedä liikettämme eteenpäin ilman omaa
sanomalehteä.
Ja kuitenkin otetaan oman sanomalehden tärkeys
vielä meikäläisissä piireissäkin sangen välinpitämät­tömältä
kannalta. Se saa olla pystyssä ja mennä
eteenpäin, jos se jaksaa sen tehdä omalla painollaan,
eikä vaadi meiltä mitään velvollisuuksia.
Vapauden levitysosasto on juuri vedonnut Vapau­den
kannattajajoukkoon ja etupäässä sen lukuisaan
asiamiesarmeijaan, kehottaen hankkimaan; lehdellem­me,
300 uutta tilaajaa. Tuo summa tasasiJiteellisesti.
jaettuna suomalaisasutukselle kautta laafdii Canadan,
ei ole suinkaan suuri. Näin ollen se-'ölisr-helposti
toteutettavissa, jos vain tälle asialle"annetäan sille
kuuluva tärkeä huomio. Tähän mennessä ei Cana­dan
suom. järjestynyt työväki ole vastannut oman
lehtensä lähettämiin vetoomuksiin sillä lämmöllä kuin
sen olisi pitänyt.
Mutta nyt ei ole enään aikaa välinpitämättömyy­teen.
Me elämme köyhälistöliikkeen historiassa sitä
aikaa, missä kysytään tekoja ja toimintaa. Ja nyt on
kyse siitä, mitä toimimme oman lehtemme levittämi­seksi.
Ja tietystikin kaikin tahdomme sen kautta le­vittää
mahdollisimman moneen työläiskotiin uskoa,
toivoa ja luottamusta luokkamme asian voittoon.
Siis ilman viivyttelyjä jokaisella paikkakunnalla,
harvalukuisemmillakin, toimeen, avustamaan Vapau­den
asiamiesarmeijaa hankkimaan lehdellemme ,300i
Hutta tilaajaa! , ^-'":->^' l !?I"tta samaan aikaan kohettiin
E%opassa ja ennenkaikkea Englan-ni6|
a suuri huuto: Kristityti olivat
vaaassa! Kristityt oli pelast^ttavRJ
loin sen kynnet syhyvät tavallista
suuremman rosvosaaliin kimppuun,
riehuivat kreikkalaiset rahapatrioo-tit
kuin villipedot niin Vähässä
Aasiassa kuin kotimaassa. Maan
työväenluokka oli sen veristä hui­jausta
vastaan, sillä proletariaatti
sai antaa sekä kanuunanruuan et­tä
sotakustannukset. Sen ääni oli
siis tukahutettava, sen vastarinta
nujerrettava. Työväenluokan esi­taistelijat
sullottiin vankiloihin
taikka vietiin sotatanteeelle, sen
äänenkannattajat lakkautettiin —
rintaman selkäpuoli turvattiin.
Mutta turvattaessa selkäpuolta ei
kyettykään varmentamaan itse rin­tamaa,
ja yhtenä kauniina päivänä
tapahtui se, minkä täytyi olla selvi­ön
kaikille järjellisille olennoille,
mutta jonka mahdolisuutta hullu
kreilckalainen porvari ei ollut het­keäkään
uneksinut: Kreikan armeija
lyötiin näihäksi, iskettiin hajalle,
ayostiin mereen. Viisailla' sopimuk-sillit-
olivat kemalistit vahvistaneet it
seaän poliittisesti ennenkaikkea
mähtavari proletaarivaltion' kanssa.'
Turkkilaiset soturit taas puolustivat
kotimaataan ja synnyinsijojaan eu
ropalaisia rqistojoukkoja vastaan
sts. edesvastuuttomien lurjusten
johtoon pakotettua kanuunanruokaa
vastaan. Siitä turkkilaisten urheus,
Ja jos ei Kreikan armeija ollut
faistelussa osoittanut mitään sjl
määnpistävää suuruutta, oli se sitä
suurpiirteisempi tappiossaan. Pe-räytyessään
polttivat kreikkalaiset
joukot upseerien käskystä kaupunl
ke ja ja kyliä — kaikki puhtaaksi.
Ja että sivistyneet kristityt upsee­rit,
kaluunoita kantavat roistot ky-kenevät
tekemään puhdasta, siitä ei
tarvitse kaulcaa mennä todistuksia
hakemaan.
muun ihmiskunnan häpeän muo- jS
dossa, missä ententekomissionin
cvalvonnassa» on kukoistaneet kaik­ki
kristilliset paheet räikeimmin
kuin missään muussa maailman koi.
kassa, missä turvaton paik^inen
väestö on lähes elävältä nyljetty;s
tunnottomaln !-:ristittyjen huijarien IS
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
doUarlstj
IS--'-
Todellisia työväeii edustajia
Että on olemassa ero porvarien kanssa kompro-'
missiä hierovien sosialidemokraattisten parlamentti­edustajien
ja todellisten vallankumouksellisten työläis-edustajien
välillä, sen todistaa meille Suomen Sosia­listisen
Työväenpuolueen eduskunta ryhmä. Heti ensi^
töikseen eduskuntaan astuttuaan on mainitun puolueen-eduskuntaryhmä
laatinut ja julaissut seufaayasisältöi-;
sen tervehdyksen Suomen luokkayängeille:.^^'
"Veikko Sippola «poliittinen rikok-sellinen"
Tunnetun Suomen työläisten teurastajan Veikko
Sippol^ Amerikassa oleskelun johdosta kirjoittaa to
verilehli «Työmies» seuraavaa:
Sen johdosta kun lehtemme kronikoitsija tuonnoin
teki tässä maassa oleville valkoisen Suomen edusta
jille joitakin kysymyksiä, koskien täällä olevan suur-murhaajan
Veikko Sippolan kiinniottamista, on Päi­välehden,
toimitus rientänyt vastaamaan, että kysymyt
sessäoleva Veikko Sippola on «poliittinen rikokselli
nen», jonkatähden häntä ei voida Suomen yiranomai
sille luovuttaa. Sikäli kuin me asiaa tunnemme ,ei
Veikkov Sippolaa Suomessa syytetä mistään poliitti
sista rikoksista, vaan yksityisistä murhista, joita ei
suinkaan' ole tehty minkäänlaisessa poliittisessa tarko
tuksessa, paitsi jos Päivälehden toimitus ja Suomen
täällä olevat edustajat selittävät avuttomien sotavan
kien murhaamisenkin poliittisiksi murhiksi.
On muutoin järjetöntäkin väittää Sippolan ole
van poliittisen rikoksellisen, joka rikostaan on lähte
nyt pakoilemaan Amerikaan. Sippolahan on taistel
lut Suomen sisällissodassa porvarien puolella, eikä
heitä vastaan. Poliittisia rikoksellisia sen sanan var
sinaisessa merkityksessä voivat olla, niin kauan kuin
porvarit ovat vallassa, vain ne jotka ovat taistelleet
valkoista komentoa vastaan. Sippola ei siis voi olla
poliittinen rikoksellinen porvariston näkökannalta
katsottuna; vain siinä tapauksessa, että Suomessa olisi
työväenvalta, jota vastaan hän olisi taistellut, olisi
hän poliittinen rikoksellinen.
Kuvaavaa tässä on se, että murhat, joita, Sip­polan
väitettiin tehneen tukkukaupalla sotavankien
keskuudessa, leimataan poliittisiksi rikoksiksi ja siten
ikäänkuin tahdotaan lieventää tämän suurmurhaajan
rikobia. Sippola on yksityinen rikoksellinen ja vie
lä raakamaisi/ita lajia. Se seikka, että Suomen oi­keuslaitosten
taholta ei ole todellakaan tehty, kuten
Päivälehden toimitus vakuuttaa, vaatimusta hänen
Suomeen luovuttamisekseen, osottaa vain, että hänen
verityönsä tahdotaan painaa Villasella Suomessa ja
saman kannan näyttävät ottavan häneen nähden val­koisen
Suomen tässä maassa olevat edustajatkin. Asia
onkin ymmärrettävissä, sillä Sippola on verenhimonsa
Icohdistanut työläisiä vastaan ja tällaisista rikoksista
rankaiseminen on porvareille toisarvoinen asia.
, Astuessamme tänään vallankumouksellisen työväen
edustajina luokkayhteiskunnan parlamentin kynnyk­sen
yli, lähetämme tänä merkityksellisenä hetkenä
Jei||e, vankiloissa kituville luokkataistelutovereille
tfervelidyksemme, :
Vain viidettä vuolta öh elitmyt kulua siitä ajasta
jolloin aseistautunut porvaristo työnsi tämän maan
työväenluokan verissäpäin takaisin siihen rotkoon
mistä se parin vuosikymmenen luokkataistelun avulla
jo oli ehtinyt kohottautua ja kuitenkin on jo porva«
riston pakko jälleen laskea lakiasäätävään laitokseen­sa
luokkamme vallankumouksellisia edustajia. Voim­me
täten todeta, kuinka voimansa menettävän luokan
täytyy perääntyä valtaan nousevan luokan ja uuden
ajan tieltä. Siinä onkin tämän hetken suurin histori­allinen
merkitys. Tämä antaa meille kaikille sen
opetuksen, että ei musertavinkaan tappio, ei vankim-matkaan
pakkokeinot, enempää kuin mitkään vaino-toimenpiteetkään
kykene ehkäisemään luokkamme lo­pullista
voittoa ja vapautumista. Tässä vakaumuk­sessa
olemmekin astuneet porvarilliseen luokkalaitok-seen,
siellä voimiemme mukaan työskennelläksemme
yhteisen asiamme hyväksi. Lupaudumme teidän, sa­moinkuin
koko sorretun köyhälistön edessä, tekemään
joka hetkenä kaikkemme työväenluokan ja vankiloissa
kärsivien taistelutovereittemme puolustamiseksi ja tä­män
työn kautta osallamme kokoamaan köyhälistön
voimat sitä viimeistä taistelua varten, joka ehdotto­masti
päättyy työtätekevän luokan voittoon.
Tietoisina siitä, että luokkataistelussamme jokai­selle
yksilölle asetetaan ehdoksi joko kaatua tai voit­taa,
lähetämme yli sortajain päitten, läpi vankiloiden
muurien Teille, rakkaat toverit, rohkaisevan terveh-dyksemme,
siten innoittaaksemme Teitä kestämään ne
raskaat koettelemukset, jotka ovat osaksenne tulleet.
Kaikki köyhälistön voiton puolesta ja kaikkemme
sen hyväksi!
Ja;':|tämä huuto jatkuu vieläkip.
Juhaksi onneksi saapuu kuiten-j
kih'*" Vähän-Aasian sotanäyttämöltä,
rauhoittavia tietoja, että turkkilai­set,
nämä pakanat, eivät ainoastaan
oll-^ luvanneet säästää kristittyjä
vaan myös pitäneet lupauksensa,
niip ettei mitään verilöylyjä -ole
pan||i toimeen!
iifristittyjen murhapoltta^äjoiilir-ktfilh
perässä tulevat pakaii&t siis
ovat antamassa esimerkkiä ihmisyy-j
deätä ja kunniallisista tais|;elu{a-voista
ja hillitsevät,, itsensä'' jdp^äi'
omien poltettujen kotiensa ja kyli-ensä
raunioilla.
Vain missä turkkilaiset ovat saa­neet
vuosikausia sietää europalais-ten
pirujen mellastusta, kuten
honsa ja halveksumisensa, osoitta­nut
mieltään mutta tehnyt senkin
liarvinaisella, oikein muhamettilai­sella
mielenmaltilla. Sillä muutamat
rikotut akkunat ja yksi tapettu!5
kreikkalainen, arvatenkin joku sie­luton
nylkyri, ei ole mitään mil­joonakaupungissa,
minne huonot
vaistot ovat jouduttaneet kristitty­jä
pahantekijöitä enemmän kuin et­tä
missään riittäisi tuomareita tuo­mitsemaan
heitä tekojensa jälkeen*
Eikä Smyrnassa, minne on ahtau­tunut
puolen miljoonaa tosikristit-tyä
pakolaista, kaupunkiin saapu­neiden
turkkilaisten joukkojen ve­rivihollisia,
ole tapahtunut mitään,
mikä olisi antanut vahvistusta eu-ropalaisten
ui^tistoimistojen häly­tyksille
kristittyjen vaarasta. Päin­vastoin
on näiden pakko myöntää,
että turkkilaiset pitävät yllä mitä
parhainta järjestystä, jopa niin mal­likelpoista,
että kaupungista on
viety pois sinne komennetut eng­lantilaiset
merisotilaat.
Mutta kaikesta tästä huolimatta
jatketaan hälytystä, puhutaan Kons­tantinopolin
aseistetuista agitaatto.
reistä ja bolshevikeista, mutta ti
puhuta sanaakaan siitä, että itse
europalaiset muodostavat konstanti-nopolin
häpeätahran, että itse kris­tityt
veijarit ja pyövelit, diplomaa­teista
ilonaisiin asti muodostavat
ruudin siinä tynnyrissä, jonka rä­jähtämistä
«länsimainen» kristitty
yleinen mielipide pelkää.
Ja kuitenkin olisi sivistyneiden
länsimaiden jo aikoja sitten pitä­nyt
puolustaa kristittyjä omissa
maissaan, suojella näitä riistolta a
terrorilta. Vankilaan melkein kai­kissa
maissa sullotut työväenluokan
esitaistelijat, proletariaatin par­haimmisto
ra.m. Kreikassa, jonka
porvarien piti niin uljaasti suojella
5 Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T w;v
5 view Ave. ' • 9 5 7 Broad.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
" Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
SUDBURY. ONT
BOX 69, » «.P AU S,
Pilettiliike tehtävä J , V . K a n n a i i o n nimessä
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiini„i,iii,i,„,;„„,„„^^
^«kristityn» vähemmistön henkeä
omaisuutta» Vähässä-Aasiassa, Ir-annin
tösihurskaat kapinalliset, j o i
ta mieikävallja ripustaa omassa
maasäaan hirteen, kapitaalin ja im­perialismin
uhrit kaikissa kristityis
sä maissa, kas niissä olisi ollu
kylliksi suojelemista ilman että. oli­si
tarvinnut ; lähteä pelastamaan
Konstantinopolin ja Smyrnan ko
rpnkiski|reita taikka pitää hälinää
näiden;,; ^urjasta hengestä.
Mutta . lankeemuksessaan oleva
kapitalismi on jo ehtinyt narrin
asteelle: sen viimeinenkin häpeän­tunne
on sammunut, ja milloin «i
sitä auta väkivalta, sätkii se kuin
houruinhuonelainen itse ompele­massaan
pakkopaidassa ja vetoaa
jopa kristillisyyteensä!
M. T.
— Erään Tshekkoslovakian suurimman pankin joh­tajan
lausunnon mukaan on maassa tätä nykyä 380,-
000 työtöntä. Mutta työttömäin omaisten kera nousee
työttömyydestä kärsivien luku yli miljoonan. Maassa
'asketaan olevan 13 miljoonaa asukasta. Täten on
sillä otaksuttavasti työttömyysennätys mannermaalla,
"isäksi tulee, että suuret työläisjoukot tekevät työtä
rajoteulla työajalla, osa vain 3 päivää viikossa. Työt­tömyysavustusta
suoritetaan naimattomille 48 kruu­nua
ja naisille 100—120 kruunua viikossa. Mitään
mahdollisuuksia taloudellisen pulan helpottamiseksi;
ei ole olemassa. Työväenluokan kurjuus on sanoma-on.
EamppalM Männissä
ItäfeSSaäh on kylläkin helppo .se­littää
*€ «ktiivisen , solidarisuuden
tunte«ii if^uute Irlannin vapaustais­telua
"k^lrfJtan, mikä on havaittavis­sa
kaikkien -ihaiden radikaalisissa ja
vallankumouksellisissa piireissä. Ir-lännin
vapaussankareilla ei ole mi­tään
suurta sanomista, joka puol­taisi
heitä, kun sen sijaan britti­läisillä
sortajilla on valtaisa maail-manlehdistö,
joka puhuu heidän asi­ansa
puolesta kaikissa äänilajeissa.
Irlannin kommunistipuolueen viik­kojulkaisu
on lakkautettu. Englan­nin
kommunistien äänenkannattajan
on niukoista palstoistaan ollut pat
ko luovuttaa sille yhden sivuistaan
Sen vuoksi on helppo selittää, ku­ten
sanottu, miksi Irlannin vapaus,
sankarit saavat niin vähän aktiivis­ta
myötätuntoa muista maista. Si>
Enemmän kuin missään muussa
muodossa Ituulutti puolue maan ai­noana
vallankumouspuolueena häi­käilemättömällä
propagandalla kan­nattavansa
Irlannin täyttä riippu­mattomuutta.
Irlannin kysymys oli
ainoa polttava päivänkysymys. Oli
siis otettava kanta: joko vastaan
taikka myötä. Jos puolue olisi vaa.
lissaan horjahtanut, olisi se tehnyt
poliittisen itsemurhan eikä sitä oli­si
voinut eroittaa reformistisesta
pikkuporvarillisesta Labour Par-tysta,
olisipa puolue miten radikaa­lisella
sanahelinällä tahansa pyrki­nytkin
siitä eroon.
Tämä ei riipu siitä yksinomaan,
että kansallinen riippumattomuuS-taistelu
Irlannissa on oikeutettua ja
ihanteellista taistelua väärää sor-tajavaltaa
vastaan, vaan myös sii­tä,
että tuhannet elävät siteet kyt­kevät
Irlannin kansallisen liikkeen
ja Irlannin työväenliikkeen toisiin-tiläistä
ylivaltaa vastaan näköjään
varsin toivoton ja ihmiset eivät
pelkää mitään niin kuin utopistisen
asian puolustamista. Ja jokaisella
voitolla, minkä brittiläiset jouktiä
saavuttavat Irlannissa, voittavat he
myös varmempaa jalansijaa Euro­pan
«yleisessä mielipiteessä».
Mutta ei ole tarvinnut paljon
seurata kommunistista liikettä Eng-:
lännissä saadakseen selvjUe, mitä
huomattavaa osaa Irlannin vapaus­taistelu
yhtäkaikki suorittaa val­lankumouksellisena
voimalähteenä
leoko Suurbritanniassa. Oleskellessa-:
ni Lontoossa tämän vuoden tammi­kuussa
olin minä tilaisuudessa seu.
raamaan Englannin kommunistipuo­lueen
jokapäiväistä aherrusta^ Opin
silloin huomaamaan kuinka vaikea­ta
oli puolueen, jos se mieli pitaa
kiinni asemastaan englantilaisena
vallankumouspuolueena, t y y t yä
myötätuntoiseen näkökaHt^n "Ir-sa,
mitkä siteet ulottuvat niiniltään
Englantiin ja Skotlantiin. Vallan­kumouksellinen
työväenliike SuiTf-
Britanniassa ei ole voimakkain Lon­toossa,
vaan Walesissa ja Skot­lannissa,
ja mitä Irlantiin tulee, on
muudan pikkuseikka varsin valaise­va:
kommunistisen «The Workers
sinäiisä varsin utopistinen nousu.
Mutta kuitenkin viittaa nykyinen
Irlannfn parlamentti riippumatto-muusjulistuksessaan
vuodelta 1919
juuri tähän kapinaan voimalähtee­nään.
«Irlannin tasavalta julistet­tiin
Dublinissa.: .pääsisäismaanantai-na
1916 Irlannin tasavaltaisen ar­meijan
taholta, joka armeija toimi
Irlannin kansan valtuuttamana»
lausutaan riippumattomuus julistuk­sessa.
Nuö' seitsemän Irlannin asian
marttyyriä laslcivat Irlannin parla­mentin
perustuksen.
Irlannin kansalla on kokonainen
sarja sellaisia marttyyrejä kuin Co.
nolly. He ovat luoneet kansan-omantunnon
ja kansallisen intohi­mon,
joita ei voida turmella. Täs­sä
ei ole kysymys mistään taktil­lisista
kysymyksistä. Tässä on ky­symys
kansannoususta, joka samaan
aikaan on luokkanousu, vallanku­mouksellinen
aina luihin ja ytimiin.
Tässä on kysymys itse oikeudesta
kapinantekoon sortoa vastaan.' Tä­tä
oikeutta ei voida poistaa millään
kansanäänestyksellä. Enemmistö,
joka kannatti sovittelua brittiläisen
hallituksen kanssa, oli sitä paitsi
varsin laiha enemmistö, ja Silaai toi-seksi
on brittiläisen hallituksen me­nettely^
jälkeenpäin ollut omiaan
poistamaan kaiken velvollisuuden
kunnioittaa tehtyä sopimusta. Se,
että Irlannin kansa on ajautunut
yksilöllisen terrorin taktiikkaan, on
Englannin hallituksen syy. Me kom-munistit
emme ole yksilöllisen ter-rprin
kannattajia. Emme olleet sitä
silloinkaan kun taistelu koski tsa-rismia.
Mutta me puolustimme kui­tenkin
aina sosialivallankumouksel-lisia
idealisteja, jotka uhrasivat
henkensä taistelussa tsarismin' pyö­velejä
vastaan. Ja meidän on teh­tävä
tämä nytkin, kun on kysymys
irlantilaisista sosialivallankumouk-sellisista,
jotka uhrautuvat taiste-lussaan
brittiläisen imperialismin
pyövelejä vastaan.
Mutta Irlannin vapaustaistelun
suhteeitf on meidän opittava ym­märtämään,
että se on sekä kansal-lista
että yhteiskunnallista vapaus­taistelua.
Tätä ei voi paremmin se­littää
kuin mitä on tehnyt mainit­tu
Conolly «Labour in Ireland» kir­jansa
ensipuheessa. Hän selittää sii­nä
Icirjansa kaksi lähtökohtaa:
«Ensimäiseksi on sivistyksen kehi­tyshistoriassa
taistelun kansallises­ta
vapaudesta käytävä rinnan tais.
telun kanssa eniten . sorrettujen
nokkain edistymisen puolesta, ja
että siinä poliittisessa ja täloud^I-isessa
valtakehityksessä, joka seu­raa
kapitalistisen jJSteiskuntajärjes-tyksen
kehitystä, käy ei-työtäteke-vä
luokka yhä enemmän vanhoilli­seksi,
kun sitä vastoin työväenluok­ka
yhä enemmän vallankumouksel-iseksi.
Toiseksi on Irlannissa käydyn
pitkäaikaisen taistelun seurauksena
tähän asti ollut, että vanhat johta­jat
ovat kadonneet taikka ovat
heidän savustaan huonontuneet jäi.
keläisensä tehneet kompromissin
vääryyden kanssa ja muuttuneet
'olemassaolevan yhteiskuntajärjestel­män
tukipylväiksi. Keskiluokka, fo-ka.
yhteen aikaan taloudellisen kil­pailun
takia Englannin kanssa, oli
pakotettu olemaan vallankumouk­sen
johdossa, on nyt myös taivut­tanut
polvensa Baalille, ja on tu­hansin
sitein kytkeytynyt • englanti­laiseen
kapitalismiin. Vain Irlannin
työväenluokka on jälellä Irlannin
vapaustaistelun ikuisena perijänä.»
Tämä On se tosiasia, joka vii-
Pöolueen ja järjesti
asioita
Republim, toimittaja on James ,„,i3i„„äbi jokaisenJcom.
.Conollyn poika, samaisen Conollyn, , ^ ,5
joka johti'-Irlannin pääsiäisTcapinaa
1916. Conolly ammuttiin kuuden
muun kera, jotka sillä kertaa muo­dostivat
väliaikaisen hallituksen ja
julistivat Irlannin riippumattomuu­den.
Hän oli irlantilaisen kansan-ja
työväenjohtajan tyyppi, mies,
jonka kirjoittamat teokset kuuluvat
irlantilaiseen kansankirjallisuuteen
ja jotka ovat eniten luettuja kir.
joja kaikissa työväenkirjastoissa,
jopa Englannissakin. Hän vangittiin
vaikeasti
ammuttiin yhtäkaiklri paikalla. Pää-lannin
vapaustaistelu]? suhteen, sisäiskapina kukistettiin. Se olikjn
munistin näkökannan Irlannin •ia.-
paustaistelun suhteen.
Jakob Priis, Kristiania.
Aseistariisumiskonfe-renssi
Moskovassa
Moskova. — Sen jälkeen kur
Suomi, Viro, Puola ja Latvia ova'
hyväksyneet Neuvosto-Venäjän esi­tyksen
aseistariisumiskohferenssin
pitämisestä näiden valtioiden välil-haayoittuneena.
Mutta 15, ii„,oitetaan että konferenssi tul-laan
pitämään Moskovassa' lokakuul­la.
Pöytäkirja
... tehty s. S. J ä r j e s t ö n t , ™
panevan k o m i t e a n kokouk^
• • • syysk. 13 p., 1922.
•Saapuvilla o l i v a t J . H i l l K a
Peltonen, Latva, A h l q v i s t ' ja
teeri. Puhetta j o h t i Latva.
Paikkakunnalta poisniuu^^ai
tov. E. Väisäsen tilalle ilmoitti
teen kutsuneensa seuraavan v
jäsenen E. Löppösen, j o k a ku'
kin kirjelmällä ilmoitti ei ottav
tointa vastaan. S i h t e e r i veivo
tiin kutsumaan s e u r a a v a vara]
A . Keskinen.
Chase R!ver/n toverit ilnioitt
perustaneensa Workers puoli
suomalaisen osaston 11 jä^en
pyytäen lupakirjaa j a tarp
Päätettiin jättää puoiuehallini
lupakirjan pyyntö j a l a u s u t a an
vetulleeksi v a 11 a n kumouk.^ei!
\puolueen taistelurintamaan.
Port Arthurin osastolle myör
tiin lykkäystä Työkansan tove
naosuuden maksussa.
L u e t t i i n Beaver Laken osa
kirje ja kopiot V a l f r i d Ranta
ren todistuksista S u o m e s t a . R ;
vuori oli eroitettu osastosta h
puheiden perusteella, mutta
niille ei mitään t o d i s t e i t a i b er
niin pyytää osasto l a u s u n t o a to
luoton palauttamiseen nähden,
meenpaneva komitea käsitelt
asiaa ja ottaen h u o m i o o n että ,
tavuori on ollut työväenliik
mukana jo nuoresta pitäen,
että hänelle on annettu täysi 1
riluotto Suomessa jälkeen Iu(
sodan, jota todistaa hänen j ;
korttinsa kuin myöskin työväe
dlstyksen todistukset, päätti
meenpaneva komitea k e h o i t t aa
ver Laken osastoa myöntäi
Rantavuorelle t o v e r i l u o t o n otti
la takaisin osastoon. — Ede
päätettiin kehoittaa osastoja ta
ti tutkimaan huhut s e l l a i s i in
reihin nähden, jotka kan-
Suom. Sos. T y ö v ä e n p u o l u e en
kallisyhdistyksien jäsenkortti;
todistuksia, ennenkuin osas
eroittamalla t o v e r i l u o t t o a i
tään.
L u e t t i i n Canadiaji Friendi
Soviet Russia y h d i s t y k s e n k
mät, selostaen että kansainvä
konferenssi vetoaa tiivistä
avustusta Venäjän talouselämä!
hottamiseksi ja p i k a i s t a toim
20,000 lapsen j a t k u v a s s a huol
dossa ja lasten kotien järjestär
sä, liitettiin failiin, ymmärryl
että osastoissa, toimenpiteitä
leen painostetaan. — S a u l t Ste
rien osaston kirjeeseen, ^0
avustusyhdistyksen t o i m i n t a a,
väksyttiin sihteerin vastaus.
Karjalan Työkansan Komn
Työosuuskunnan kirjelmä läi
mäimme lahjakirjain määrä
kaansa lähettämisestä tjedotu.
ja kiitollisuuden osoituksena,
E. Benson kirjelmällään il-Ti<
kääntäneensä venäjänkielestä
sim Gorkin «Entisiä ihmiiiä»,
joten Vapaudessa kustannetiai
Päätettiin pyytää häntä
mään kirj"a t a r k a s t e t t a v a k s i.
Suomesta lähetettyjä Mylly
työväenyhdistyksen j a N"*
osaston keräyslistoja t a l o n r a i e:
rahaston hyväksi ei voiru
huomioon, koska on olemassa
jon tärkeämpiä keräyksiä. Si
ri velvoitettiin selostamaan
vastauksessaan Suomen toreJ
Työmiehen ja Vapauden In
den välinen kirjeenvaihto
Ei antanut aihetta toimenpit«
Vapauden johtokunnan kiri
esittäen Vapauden tilaushinnan
kemista, luettiin j a päätettiin
tilaushinta pidetään entisellaa:
näkin edustajakokoukseen a-;'
hon osastot k e h o i t e t a an
mään evästyksensä asiasta
jen määräämässä järje5ty-<=e«-
Soiotnlan osaston kirj»'"
esittäen Vapauden m'-^"^"'
kaksi kertaa, viikossa ilmestp