Vapaus, June 6, 1930

              Sivu 2 Perjantaina, kesäk. 6 p:nä — Fri., June 6
U A P A TT R OutUa immdUmm trM-tSm «l»o» tT««itntii.Tt»S«. C a iM j f 8»*-
V *r\. X x i . V - l fcuTM. Ont.. kaikkia*, {«iut •usasiai* ia a i i r i t t r U i i a U ^ a i i r U i .
H«Mat OlU» Qub « M k . • J i m i M O K A U , *u.f lb3»-E<iiior S3«V^
« C c * . Baeik<i«r« «ad f i U u ^ i . V» i WM B.ildiafc El» Su»««.
411 «MO te U iiitmiiit V«»»M, f JO. B« » t » . ä ^ t t . ChU- •
fUiOniSHINNAT VAPAUDESSA»
, KMnalktaUiBotakMt «1.00 Jkerta, |Z.qp k«k«i terUa. — A»i»IiitM«a •aaMUU ««aenUrfTotakar
m» ftUtMtmamm. — . ^<8M«aiBaluaia<i«i.kMt SOe k«rt«. I1J)0 S k e n u . — SftjmiiUtataktal 1 1*
M l « i kvu», ~ A»«»l«a<.i«p«ok^ «2J» kerta. $3X« kakai kattaa. — Kiit«ulB«>tokae.
UfU; — KaataiaaaUiaolakaH %2M kenm. » J>i»«k»a kJil«laa»»iha tai tumUntnriH- '
'••latea t{dt« ta a u t a U v o t a k ^ SOa kana. fIX» k<.IiiMi kertaa. — TtlapIiailaMtUJiaa )a ilnota*
«MBMaarla* ea, vaa4ilUcaH, 'ibetettärä jlaiutatliisla elakätoca.
TII-AU-MJINNAT:
, f »M<^. < U . «.SO. S I k . «t.TS ia i kk. t l - M . -
^ «tkaMailUt I >k. «6.00, « kk. ja 1 kk. 11X0.
foa c l U milloia takaaaa saa «aaUBMa caalmilaeea kirIeewcno«, kirtaoakaa aa<Uliw liftka»»
«ifea{Ml p«l»K>tta!lia«Ua a i a a M i J . y . Aituria», liikkaeakuiuja. ^
Canadan työvähi lähtee ensikerran itsenäisenä
vaalitaisteluun
Tämän päivän numero.«isamme
juHcaisemme Canadan kommunis­tipuolueen
perusohjelman, jonka
nojalla työväki lahtea ensikerran
Canadan työväenliikkeen histori-
«fssa itsenäisenä liittoparlanientin
Vaaleihin. Aikaisemmin on tosin
tässäkin maa«sa käyty vaaleihin
työväen nimissä, vakuuttaen nämä
vaaleihin lähtijät, että he käyvät
vaalitaistelua itsenäisinä. Mutta
vertaamalla toisessa paikassa leh­teämme
julkaistuja kommunisti­puolueen
vaatimuksia aikaisempiin
työväen nimissä esitettyihin, huo­maa
helposti, että niillä on yhtä
paljon eroa kuin yöllä ja päivällä.
Työväenpuolueiksi itseään nimittä­vien
puolueiden vaaliohjelmat
ovat olleet ja tulevat olemaan
edelleenkin vain pikkuporvarilli­sia,
reformistisia tekeleitä, laadi­tut
ainoastaan työläisten harhaan­johtamiseksi.
iNyt julkaistu puo­lueemme
vaaliohjelma sensijaan
'on täysin proletaarinen, juuri
köyhien farmareiden ja huonosli-pöll^
ättujen työläisten etuja »il-inälläpitäen
laadittu — samalla
kun se luonnollisesti on maail-manpuolueemme,
Kominternin pe-riaatteideh
pohjalle rakentuva.
Nyt alkaneessa vaalitaistelussa
ei porvaristo luonnollisesti tule:
«läästämuän keinoja kommunistisen
(liudlueeh vaalitoiminnitH-'<*iii:SiSe-iMtseksi,'
enempää kilin «iäästämääh
kaikkia muitakaan keinoja musta-tdkseeh
Canadan ainoan vallanku-ffiöukseliisen
puolueen mainetta
työläisten silmissä. Siksi on kaik­kien
puoluccrtune jäsenten ja kom­munistiselle
työväenliikkeelle myö­tämielisten
tovereiden kaikkialla
otettava ensimäiseksi iskutehtäväk-seen
selvittää tietämättömille naa­pureilleen
ja työtovereilleen kom­munistisen
puolueen periaatteita,
sen päämäärää ja vaaliohjelmam­me
proletaarista luonnetta. Luon­nollisesti
jokainen tiedämme, että
vaatimuksia, joita ohjelmassa on
esitetty, ei voida läheskään kaik­kia
kapitalistisen järjestelmän
puitteissa toteuttaa, vaikkapa tu­lisi
kuinka loistava vaalivoitto.
Jos puolueeinine alkaisi käydä
kapitalisteille liian vaaralliseksi,
kuten nyt jo alkaa olla asianlaita,
turvautuu se silloin väkivaltaan
tukahduttaakseen työväen liikehti­misen.
Kommunistisen puolueen
ohjelma onkin vain yksi osa siitä
suuresta valisiusryntäyksestä, jota
käydään järjestymättömien työläis­ten
liittämiseksi vallankumouk-selliseri
työväenliikkeen taistelu-armeijaan
jä sitä tietä kapitalisti­sen
järjestelmän kukistamistyöhön.
Työväenluokan vaalivoitto on vasta
silloin täydellinen, kun se yhty­nein
voimin kukistaa koko vallit­sevan
järjestelmän ja rakentaa ti­lalle
työläisten ja talonpoikain
sosialistisen yhteiskunnan.
Luonnollisesti eivät kommunis­tit
kieltäydy taistelusta reformien­kaan
aikaansaamiseksi porvarilli­sessakin
yhteiskunnassa, kunhan
se vain voidaan saavuttaa perään-^
tymättä luokkataisteluperiaalteista
ja pettämättä työläisiä. Mutta
kommunistisen puolueemme taiste­lu
tässä maassa, enempää kuin
kommunistipuolueiden taistelu
muissakaan kapitalistivaltioissa, ei
tarkoita taistelua väin pikkupa-rannusten
vuoksi. Se tarkoittaa
taistelua koko yhteiskunnallisen
Viill(Ö*^'1räifaäralsestap*tei«>np^^
ja työläisten käsiin, kuten edellä
mainitsimme.
Tältä pohjalta ön nyt julkaistu
Canadan kommunistisen puolueen
vaoliohjelma ymmärrettävä ja sen
mukaisesti jokaisen puolueemme
jäsenen kuin myöskin puolueellem­me
myötätuntoisen toverin työs­kenneltävä.
Kommunistinen puolue
ei käy parlamenttivaaleihin hän­nystakissa
» vaan työpuserossaan.
Työ on jokaisen yhteiskunnan pe­rusta
ja sen tekijöiden täytyy pääs­tä
itse määräämään omista kohta­loistaan.
Vaalitoimintamme täytyy viedä
pelloille ja työpaikkoihin! Se ol­koon
tunnuksemme.
Kapitalistinen kriisi kärjistyy murtumis-pisteeseen
Julicaisemme. seuraavassa CäijMäkn
kommunistipuoitieen p e m s v a a t l t n i i i -
•jct. joiden perusteella puolue lähtee
/ a a U t a l s t e l u u n tulevissa l i i t t o p a r M -
«enttivaalfiissa. Lähempi ii jkid-
-ylskohtaisempl selosius l u U ^ vaa­t
i m u k s i s t a j u l k a i s t a a n ' tuonnempana.
1. ftUTTöMyys
(a) P i k a i s t a -hätä-avustusta • o n
.Tiaksettava k a i k i U e työttömille työläi­sille
union palkkataksan mukaan
k u n n a l l i s h a l l i n t o j e n , m a a k u n t a i n Ja
l i i t t o h a l l i n n o n kassoista.
(b> K a i k k i e n työläisten täydellihen
/ a k u u t t a m i n e n työttömyyttä vastaan
c a p i t a l i s t i l u o k a n k u s t a n n u k s e l l a , h a l ­l
i t u k s e n kootessa varat tuloveroista,
p e r i n töverotsta Ja l i i k e v o i t o i s t a s i l ­lä
ehdolla, että työttömyysaviistuic-ie.
sta pääsevät o s a l l i s i k s i täydelUL i l -
n i o n palkaUa k a l k k i työttömät i l ­man
mitään eroltusta miesten ja
naisten, nuorten Ja v a n h o j e n välil­lä
J a k a n s a l l i s u u t t a l u k u u n o t t a m a i -
ta. P e r h e e l l i s i l l e m i e h i l l e $25 vUkos-
'sa J a $2 J o k a i s t a hänen elatukses­t
a a n r i i p p u v a a kohden; i l 6 v i i k o s sa
yk-sinälsille miehille.
(c) Työttömjrysrahastön h o i d o n t u ­lee
o l l a työttömien Järjestöistä, t e h ­t
a i s t a , liikkeistä Ja k a i v a n n o i s t a v a ­l
i t t u j e n työläisten kesissä; ketään
ei s a a tehdä kelpaamattomaksi työt-tömyysrahastosta
n a u t t i m a a n Jos on
Isieltäytynyt hyväksymästä p a l k a n a ­l
e n n u s t a t a i kieltäytynyt t y ö f ^ n t e l e -
mästä alle union palkkataksojen.
(d) K a i k k i työttömien työlälsteri
ajsunnoistaan häätäminen vuola-an
l i i a k s a m a t t o m u u d e n vuoksi o n k i e l ­lettävä.
(e) Poistettava k a i k k i Irtolalsuus-l
a i t , Jotka antavat poliiseille aseen
työttömien työläisten terrorlseeräa-misäen.
'
(f) K a i k k i y l ^ i t y l s e t työnväUtys-toimistot
on poistettava; nykyiset
h a l l i t u k s e n iyönvälUysMmistot ori
asetettava työttömyys\fäftuutusrähas-tosta
h u o l e h t i v i e n työläisten edustö-
J i e n h a l l i n n o n aleiislksi.
2. TYÖSUHTEET
(a) Seitsemän -tunnin työpäivä jd
v i i d e n päivän työviikko k a i k i l l e työ­läisille;
kahden viikon' vuotuinen
l o m a - a i k a k a l k i l l e työläisille täydellä
p a l k a l l a . . • *
(b) K o k o , I j j e s t y t t ä m l s j ä r j e s t e l -
män p o i s t ^ i n e n k a i k i l l a teoIUsUus-a
l o l l l a ; 15 m i n u u t i n lepoaik» k a h ­desti
pälvflsäS täydellä palkällfl; k o ­ne-
nopeus työläisten säännöstelyn a -
l a i s e k s i ; , kappaletyön i i o i s t a m i n e i i.
(c> K t i i i d e n tiinijia ty^i>&ivä k a i ­vos.,
k e m l k a l l - J a m u i l l a v a a r a l l i s i l la
t ^ ^ a l o i i l a ; sekä kuuden t t i n n i n työ­päivä
k a i k i l l a t e o l l i s u u s a l o i l l a alle
18 vuoden ikäsille työläisiUe.
<!)• Järjestetty t a i s t e l u k a i k i l l a t e o l ­l
i s u u s a l o i l l a pal]cank(»>otuksen puo­lesta.
(e) Järjeitetty täistelii m i i s t a l i s t a -
Järjesteliiaää vastaan.
(f> Maanalustyö, y ö t y ö Ja v a a i a l l i -
sis&a teolUsuukalssa työskenteleml-ic)
Perustettava erikoisia työkou­luja
t e h t a i s i i n Ja työpajoihin nuor-ttn
työläisten I i a r j o i t t a m i s e k s i t a v a l ­lisen
työajan aikana. N u o r i l l e t y ö -
iäisille on maitse t t a v a u n i o n p a l k k a -
taksan m u k a i n e n p a l k k a . Nämä kou­lut
täytyy o l l a työläisten valitsemain
työläisten teiidaskomibeain kontrol­lin
alla.
(d) L a p s i l t a alle 16 v u o d e n k i e l ­lettävä
k a i k e n l a i n e n työskentely m i s ­sään
töissä; vapaa ruoka, vaatetus,
}iy3rtiki3;tannukset j a koulutarpitet
k a i k i l l e työläisten lapsille v a a d i t t a ­essa.
n e n kiellettävä k a i k o t a alle 18 v u o - J <e) K a i k k i i m p e r i a l i s t i n e n , m i l i t a -
tiälltä j a k a l k i l t a nalstyölälsiltä.
(g) S a n i a p a l k k a samasta työstä
s e l ^ mies. että nälstyöläislslle.
r i s t i n e n j a u s k o n n o l l i n e n opetus k o u ­luista
poistettava, samoin k o u l u k i r ­joista
j.n.e. L a k k a u t e t t a v a kadetti-
3. VERottJS
Epäsuoiran verottätnlsen poLätami- ; '
nen, k a l k k i e n paikicatyölälsten ja
köyhien färmätelden vapauttaminen
verotuksesta Ja as:teettai5en tulovero
Järjestelmän votniaan asettaminen,
niikä Jöhtää k a i k k i e n y U $50,6bp k o -
i i b a v i e n tulojen k a n s a l l i s t u t t a m i -
seeh.
4. iSrHT£tgKijNNALLiNEN
V A k l J l J T US
(a) Vanhuudenväkuutus 55 vuoden
ikäi^nä. maksettava i l m a n erotusta
K a i k i l l e $7&0.6o vuodessa.
(b) V a p a a n terveyi^vakuutusjärjes-tälmän
käytähtööhottamlnen, taaten
täyden peilkdn k a i k i l l e työläisille s a i ­r
a u d e n a i k a n a , j a täyden p a l k a n k a L
k i l l e nalstyöläisille 6 v i i k k o a ennen
Ja Jälkeen synnytyksen.
(c) L i i t t o i j a l U t u k s e n s ä ä ^ i n ä n v a ­p
a a n vakuutiisjätjeäteiniän vbiinsian
a s e t t a m i n e n k a i k i l l a työaloilla louk-k
a a n t i m e l l l e työlS&Ule, vastaten
100 ptÖBenttlsesti {»a^kaa; minkä
ty6iai&^ ^ i t i u k k ^ i u i t i i ^ n a i k a ­n
a , lain täytäntöönpanosta huoleh­t
i e n työläisten valitsemat tehdas- Ja
tedllisdusälojeh edustajat.
( ä ) TyÖttÖitiyyilval^Utus n i i n k u in
edellä o h määritelty.
5. NUOETEN TYÖLÄISTEN JA
TY0Vx£NLVpkAN L A S T E N VAÄ-
TiiäniksET
(a> KatsokaÄ c. j a f. numero 2 :n
a l t a .
(b) Kahdenicymmenen dollarin
mtoim^yi^köpsOk^ k a l k ^ l e n u o l i l le
työläisille kahteenkymmeneen ikä-'
vuoteen, saakka. .
TYÖLÄISVASTAISET LAIT
P O I S T E T T A VA
ON
(a) . P o i s t e t t a va valtiopetospykälä
r i k o s l a i s t a .
(b) K a r k o i t u s l a k l l a k k a u t e t t a v a.
(c> K a i k k i sellaiset l a i t l a k k a u t e t ­tava.
Jotka r a j o i t t a v a t työläisten j ä r -
jestymis- j a l a l c k o - o i k e u k s i a ; l a k k a ­utettava
k a i k k i l a i t . J o i l l a tahdotaan
murskata oikeus l a k k o v a h d l n t a a n.
(d) L a k k a u t e t t a v a k a i k k i sellaiset
l a i t , j o i l l a voidaan r a j o i t t a a työväen­l
u o k a n puhe-, p a i n o - j a kokoontumLs-vapauksla.
Y l e i s e t aukeamat j a p u i s ­tot
k a i k i s s a C a n a d a n kaupungeissa
on j u l i s t e t t a v a avonaisiksi kaildlle
työläisten k o k o u k s i l l e j a mielenosoi­t
u k s i l l e .
(e) K a i k k i Ganadaan saapuneet
siirtolaistyöläiset on kansalaistUtet-t
a v a k a t s o m a t t a heidän p o l i i t t i s i in
mielipiteisiinsä.
(f) L a k k a u t e t t a v a edustajaehdok-k
a i l t a r a h a l l i s e t ehdokastakaukset.
(g> P o i s t e t t a v a k a i k k i kansalaLs-r
a j o i t u k s e t .
7, C A N A D A N KÖYHIEN M A A N V I L ­JELIJÄIN
V A A T I M U K S ET
(a) Poistettava k a l k k i verot köy­hiltä
maanviljelijöiltä.
(b) L a k k a u t e t t a v a k a l k k i k i i n n i ­tykset
köyhiltä maanviljelijöiltä.
(c) P o i s t e t t a v a häätöoikeus m a k s a ­m
a t t a " jääneiden v u o k r i e n , ' v e r o j en
t a i k k a velkojen vuoksi.
(d) P o i s t e t t a v a velkojen periminen
köyhiltä maanviljelijöiltä. Joiden
i y l q t . -oyat a l l e 1,000 d o l l a r i a ynnä
s i i h e n l a s k e t t u n a riittävä määrä k y l .
vötöihln.
T s h e k k o s l o v a k i a s t a , Itävallasta, R a n s ­k
a s t a . H o l l a n n i s t a . I r l a n n i s t a , N o r ­j
a s t a , B a l k a n i n m a i s t a Jne. s a a p u ­neet
r a p o r t i t kertovat talonpoikien
s u o s i o l l i s e s t a suhtautumisesta kon­g
r e s s i n päätöksiin, koskien uusien,
vällankumotikji^ellisten talonpoikien
IcbÄiteoiden perustainista. Erikoisen
v a i k u t t a v i a olivat ne mielenosoituk-set,
j o t k a P u o l a n t a l o n p o i k i e n k o ­m
i t e a järjesti t o u k t * u u n ensimäi-senä,
vappuna, j a j o i t a seurasi u -
seissa paikcHssa tuhannet työläiset
j a talonpojat.
I r l a n t i l a i n e n koöiitea ÖTionnelin
j o h d o l l a on ottanut huianattavän
askeleen komitean työskentelyn t u ­k
e m i s t a j a k a n n a t t a m i s t a kohden,
a s e t t a m a l l a voimaan pienen vaki­n
a i s e n jäsenveron.
V a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n työläisten
tehtävänä "ön tukea tätä liikettä
k a i k l l l i v o i m i l l a a n — liikettä, joka,
k u t e n "Deutsche Z e i t i m g " o n " p a l ­j
a s t a n u t " , on avoimesti myöntänyt
v a l l a n k u m o u k s e l l i s e n luonteensa jä
k i r j o i t t a n u t lippuunsa vallankumo-u
k s e l l i s t e n työläisten j a t a l o h j j o i k l -
e n y h t e e n l i i t t y m i s e n päämäärän.
H e i n r i c k R a u .
No. las -_
Missä OD puriime ja solimne pnolueen ^
värräyksessä ja "Workeiin" levihsi
-'"'sessä?
T O U K O K U U N K O L M E N ENSIMÄISEN VIIKON SAAVUTURSfr
U u s i a jäseniä
k o m m u n i s t i ­puolueeseen
P i i r i 1 ( N o v a Scotia) 24
P i i r i 3 (Etelä-Ont.) ...ÄG .
P i i r i 4 ( T i m m i n s ) ......28
P i i r i 5 ( S u d b u r y ) Ei r a p o r t t i a
P i i r i 6 ( P o r t A r t h u r ) Ei r a p o r t t i a
P i i r i 7 ( W i n n i p e g ) ...45
P i i r i 8 ( A l b e r t a ) 4ff
P i i r i ö ( V a n c o u v e r ) ...17
tilauksia
Workerille
18
14
19 r
_ Ei ilmoitetta
E . i.mott-ttu Ei flmor
lii
TorontoB
Vielä kerran hnomantetaan
N y t ovat i l m a t k i n lämmenneet p i t ­kän
k y l m y y d e n jälkeen täällä T o r o n ­tossa,
joten r a a t a j a t k i n pääsevät
l u o n n o n h e l m a a n virkistämään itse­ään
v a i k a - a i k o i n a a n . V a i k k a vielä
täällä näkyy olevan suuret joukot
" v a p a a n a " suuren työttömyyden täh­d
e n j o k a k o h d i s t u u etupäässä s a t u n ­n
a i s t e n töiden tekijöitä k o h t a a n . N ä ­mä
ovat m e l k e i n poikkeukseta mie­hiä,
jotka työskentelevät talvis*^
Yhteensä v a i n 2 0 6 j ä s e n t ä kolmessa viikossa. Kolmen kun
päämäärä o n 3 0 0 0 , j o n k a p e r u s t e e l l a o l i s i pitänyt ensimmäinen H "
v i i k o n kuluessa s a a v u t t a a 750. Mitä cämä merkits^^e? Se merW^
sitä, että p u o l u e o n s a a v u t t a n u t v a i n vähän yli neljänneksen
k o h d e n l a n k e a v a s t a osuudestaan, joka osottäa että j takin on rijf^^
P i i r i e n päämäärät o l i v a t s e u r a a v a t : »uioaj.
Piirien otuudel "Workerin'' t
lauktien ja ykjityupnm».
roiden myynniui
Piirien osuudet nucien
hankinnassa
j ä s e n i e n
U u s i e n j ä s . h a n ­k
i n t a o s u u s
P i i r i no. 1 100
P i i r i no. 2 350
P i i r i no. 3 450
P i i r i no. 4 350
P i i r i no. 5 350
P i i r i no. 6 350
P i i r i no. 7 350
P i i r i no. 8 350
P i i r i no. 9 350
3,000
Piiri
P i i r i
Piiri
Piiri
Piiri
Piiri
P i i r i
Piiri
Piiri
Lisätil. lian-kittava
200
...... 1.50
COO
350
350
400
450
400-....
- I»» ••m• m
m
i»
3«
441
. 450
3350
Tällä k e r t a a j o k a i s e n p i i r i i n t a h o l t a on käynnissä kilpailu toiä«
p i i r i e n k a n s s a s e u r a a v a s t i : P i i r i no. 3 haastanut piirit 1 ja 2 pilfiT
4 h a a s t a n u t p i i r i v i i d e n n e n , p i i r i no. 6 ' h a a s t a n u t piiri 5 ja piiri 7
t a n u t p i i r i yhdeksännen. ^
^ , „ , . , ••_*„„ , Jokaisessa piirissä o n o s u u d e t j a o t e l t u myöskin iokaispllp noiuiK.
metelssa. Ja o v a t kesantuUen p a l a n - .-^^^^^g,,^ j a s o l u i l l e . Ylläoleva o s o i t t a a , e t t ä ^ i i r e i s t f rs
neet k a u p u n k i i n toivossa saada tyos- j vielä s a a p u n u t r a p o r t t i a k a a n . Tämä o s o i t t a a toimettomuutta i o w t
kenneUä rakennukslUa ynnä muissa . yksilöjäsenessä, s o l u s s a , paikallisjärjestössä j a piirin johtavissa euS
m a h d o l l i s i s s a töissä kaupungissa. Toimettomuus j a s a a v u t u k s i e n laiminlyöminen cspittaa järjestä
Iistä välinpitämättömyyttä. E n s i k s i k i n on saatettava vastaamaan ioka.
n e n t o i m i t s i j a , j o k a i n e n k o m i t e a o n s a a t a v a toimimaan ja jokainea jt
sen käsittämään, että p u o l u e e n jäsenen täytyy olla toimivan jäaia
E i riitä puheet, m u t t a o n käytännöllisesti suunnaitava toiminta ti|
m a i l l e , j o k a i s e n ryhmän on pyrittävä keskittämään työnsä johonB
työmaahan työmaasolun m u o d o s t a m i s e k s i , valmistaen työraaalehtiä,ki
tolehtiä, j a k a e n k i r j a l l i s u u t t a y . m . j a suorittaen kaikkien puolueen m.
täyksien käytännöllistä t o t e u t t a m i s t a.
V a l t a v a työttömyys on pakottanut
useat palaamaan takaisin kesäksi
m e t s i i n , joista eivät useat ole t a l ­v
e n m i t t a a n saaneet s e n v e r t a a , että
v o i s i pitemmälle varrota töiden a l ­k
a m i s t a kaupimgissa.
M u t t a vieläkin on t ä ^ l ä satoja
kulkutyölälsiä jötkä Jotenkin koetta­vat
kestää, jos s a t t u i s i saamaan työ­p
a i k a n k a u p u n g i s t a , lähteäkseen v a s.
t a syksyllä mikä m i n n e k i n katsele­m
a a n t a l v i s t a työpaikkaa. S i i s vielä
pitää m u i s t u t t a a tilaisuudesta, joka
o n ensi s u n n u n t a i n a Don h a a l i l l a ,
siellä o n metsätyöläisten o h j e l m a l l i ­n
e n i l t a m a , j o t e n saapukaa joukolla
tähän tilaisuuteen. J a k a i k k i muut­k
i n työläiset, teidän o n myös velvol­l
i s u u s s u u r i l u k u i s i n a s a a p u a haaUIle.
S i i s k a l k k i työläiset, työssäkäyvät Ja
työttömät, täyttäkää velvollisuuten­ne.
Sisäänpääsy o n vapaa. Joten el j a asia o n s i t t e n jäänyt kuoleman
se tee h a i t t a a rahattomallekaan, syyi) t u t k i j a i n l a u s u n t o j e n perus-k
u u m a , e t t ä e i v o i p a l j o n k a a n esit­tää
mitään. Muistakaapa näitä
näytelmiä.
ÖruUno Tölvöseii buölemajiittu.
A l k a a t u l l a kyselyjä j o u k o i l t a , m i ­t
e n p n / B r u u n o T o i v o s e n j u t u n j ä l ­k
i s e l v i t t e l y t edistyneet, k u n niistä
e i ole k u u l u n u t mitään, samoin
myöskin niistä v a r o i s t a , j o i t a k o o t ­t
i i n j u t u n j a t k a m i s e k s i . Tämän k i r ­j
o i t t a j a n v i i m e k s i s a a m i e n t i e t o j en
m u k a a n o n k u o l e m a n s y i d e n t u t k i ja
u u d e s t a a n t u t k i n u t k u o l e m a n syyn
Kaikissa kapitalistisissa maissa
parliaillaan tapatituva taloudelli­sen
kriisin kärjistyminen on tällä
kertaa saavuttamassa pisteen, jol­loin
se ei voi johtaa mihinkään
muuhun kuin työväenluokan avoi­meen
vallankumoukselliseen va­paustaisteluun.
Kommunistisen kan­sainvälisen
arvio nykyisestä tilan­teesta,
sodanjälkeisen kapitalismin
kolmannesta kehityskaudesta, on
osottautunut eittämättömän oikeak­si
kaikkialla maailmassa.
Taloudellisen kriisin kärjistymi­nen
ei ole yhdenmukainen ilmiö
kaikissa kapitalistisissa maissa,
näitten ollessa eri kehitystasoilla,
mutta kaikesta huolimatta ovat
kolmannen kauden tunnusmerkit
kaikkialla ilmeiset ja vakavimmik­si
kehittyvät. Tilanne Saksassa täl­lä
kertaa on yksi vakavimpia ti­lanteita
kapitalistisessa maailmas­sa,
sen talouden ollessa suoranai­sen
perikadon partaalla, työväen­luokan
vallankumouksellisen tais-telan
muodostuessa ^niisiä poltta­vammaksi
välttämättömyydeksi raa-tajamassain
olemassaolon ehtona.
Huikeita palkanalennuksia ollaan
toteuttamassa kaikkialla maassa,
työnantajaluokan koettaessa sälyt­tää
kapitalistisen kilpailun kärji^
tymisen aikaansaaman mahdotto­man
tilanteen työväestön kontolle,
tämän harteilla kannettavaksi.
Työväenluokan tullessa vallanku-mouksellisenunaksi
tävlyy virka­vallan
turvautua avoimeen terro­riin
tämän vallankumouksellisen
liikehtiiiiisen tukahduttamiseksi, jo
ku terrori on saamassa alati .veri'
semniän luonteen, kulkeutuen suo
ranaiseen aseelliseen hirmuval­taan
aikaisempien 'iievempien"
metoodien puitteista.
Ettnkin Saksan tilanne on mer­killepantava
juuri tällä kerralla,
joskin samat pyrkimykset ovat
käynnissä kaikissa kapitalistisissa
maissa, kaikkialla kapitalistisessa
maailmassa. Sen ohella, että työt­tömyys
Saksassa on kehittynyt
huutavaksi, hallituksen ja koko
kapitalistisen talouskoneiston ol­lessa
kykcnemätlömän ratkaise­maan
sitä pulmaa, ollaan nyt pal-kanalonnusryntäykscssä
niitä työ­läisiä
vastaan, jotka vielä ovat kyl­lin
onnellisia saadakseen olla te­ollisuuden
palveluksessa kurjilla
nälkäpalkoilla mitä hirviltävim-missä
olosuhteissa. Palkkoja yrite­tään
alentaa 10—15 prosentilla ja
enemniälläkin noin 2—3 miljoonal­ta
työläiseltä, suurimmalta osalta
perusteollisuuksissa. Tästä on nyt
jo ollut seurauksena, alennuksien
astuessa usittaisesti voimaan, laa­jeneva
lakkoaalto, teollisuuden
joutuessa kaikkialla ankarien työ­taistelujen
kentäksi. Tämä kun
yhdistetään työttömyystilanteeseen,
jolloin nälkäniellakat ovat uhkaa­massa
kaikkialla, niin voidaanpa
käsittää millaisessa, tilanteessa sak­salainen
porvaristo on tänä päivä­nä.
Saksalainen porvaristo on ikään­kuin
räjähtäniäisillään olevan ruu-tikellurin
päällä, joka voi milloin
hyvänsä lentää ilmaan ja singot-taa
riistäjät pois vallansatulasta.
Työväen liikehtiminen saavuttaa
uuden luonteen. Se muodostuu
selvemmin poliittiseksi vallankumo»
ukselliseksi liikkeeksi, sillä se jou­tuu
jokaisessa työväenluokan olo­suhteitten
parantamisyrityksessä
suoranaiseen taisteluun riistoluo»
kan valtiokoneiston, sen poliisilai­toksen
ja sotalaitoksen kanssa.
Sainansuuntainen tilanne vallit­see
kaikkialla kapitalistisessa maa­ilmassa,
toisten maitten räjähtä­mispisteen
ollessa jo lähempänä
kuin toisten. Kuitenkin tulee val­lankumouksen
lähenemisen tahti
nopeammaksi sita myöten kuin ti*
lanne kärjistyy, eritoten silloin
kuin kapitälistiluokan yhteisrinta»
ma alkaa murtumaan raatajaluokart
vapaussodan edessä missä paikassa
hyvänsä maailmaa. Siirtomaavä-estöt
ovat samassa suhteessa ää-rimäisen
siirtomaasörroh alaisuu­dessa
vallankumouksellisiksi kot'
luutettuina nousemassa kapitalis­mia
vastaan, kuten Intianj Indoi-
Kiinan, Kiinan y. m. tapahtumat
toteavat.
Proletaarinen maailmanvallan­kumouksen
suorittaminen ori alka­nut.
Siitä käytännöllisenä todis­teena
on olemassa Neuvostoliiton
työläisten ja talonpoikain halli­tus,
joka nyt jo on rakentamassa
sosialistista yhteiskuntaa. Täriiän
maailmanvallankumouksen lop­puun
suorittaminen lähestyy hetki
hetkeltä, tämän lähestyminen tahdin
tullessa alati vilkkaammaksi. Se
ei enään ole kaukaisen tulevaisuu­den
kysymys, vaan se on päivän
tehtävä maailmanlaajuisessa merki­tyksessä.
Täliäii tehtävään valmentautumi­nen
vaatii jokaisen maan proleta­riaatin
parhaimmiston kiinteää
järjestäytymistä taistelevaan väl-lankumoukseltbeen
johtajapudide6-
seen, kommunistiseen puolueeseen,
joka Canadassa samoin kuin
muissakin maissa vetoaa vallanku­mouksellisiin
työläisiin rientämään
tämän puolueen jäseneksi, joka
kansainvälisesti keskittyneeni voi­mana
tulee olemaan ainoana kapi-talbtisen
järjestelmän tuhoamisen
ja sosialistisen yhteiskunnan ra­kentamisen
takeena.
Eairö|Mtt taloq^tnkieii valiankumouksellinen
läke nodsemassa
J o n y i , m u u t a m i a v i i k k o j a E u r o -
a&ii t a l o n p o i k i e n kongressin Jälkeen,
ori osölttautitrititk että kongressi a n ­toi
nopean eteenpäin sysäyksen v a l -
larikoriicfUkseillfiene t a l o n p o i k a i n l i i k ­keelle
Europassa. Tämä o n tunnus,
tettiu riiyöskin vastavallankumouk­s
e l l i s t e n leirissä. " G r a z e r V o l k s b l a t t"
rilriiinen lehti Julistaa, että tätä U i -
k e t t a tulee pitää huolellisesti s U -
riiäaiä. "Deutsche Schnelldlenst"
k u i i l U t t a a : "urisi yleinen hyökkäys
iäiakÖHii taholta". K o k o p o r v a r i l -
iiiieri sariöriialehdistö puhuu h e r -
Jaavasti kongressia j a s e n päätöksiä
västaÄri.
V i i t e i s t u l o s ön, ^ttä maanomista-iäpbrvar&
ttö ori varustautumassa
kansainväliseen vastahyökkäykseen.
Pitäiäh idoisatnvaunen maataloustoi-n
i i ^ on vardstttutumassa kutsu^
riiaan kööllö Suröpan riiaatalouska-t
d t a l i s t i e n ftorigFesslri. Tämä kon­gressi,
j o k a ori t u o m i t t u epäonnistu­maan,
öri kykiiriemätön ratkaise-ritääri
riidataioudeUista kriisiä, s u u -
renevdTä kriisiä taloripoikaiston kes­kuudessa,
yhtavähän k i i i n estämään
«jrveneväa luoikkävastakoHtalsuutta-käari;
se ö n v a i n k i i h o t i n talonpoi.
k l e n X^ailänktuntÄikselllseen l i i k e h t i ­miseen,
däksui ^Reichslandbund"
'fvaltakuriiäan j k i t v a r i l l i n e n m a a l i i tr
t o — T o i i n . ) voi esittää P r a h a n t o i ­m
i s t o l l e e n m u u t a m i a v a i k u t t a v i a e-s
i i n e r k k e j a fitri^pan talonpoikain
körigresslri vaikutuksesta plentalon-iJDikiln.
Aagöwiri. Brandenburgin
riiäakuimässä. piirikunnan jäsenten
kökorikstäsa t r i h t o i i Bvers, m a a l i l -
t o n sihteeri, pjrrki a l i - a r v i o i m a an
E u r o p a n talonpoikien kongressin
paafSkslä. verraten niitä maaliitori
väatixfiiiksiin. J a mikä oli tulo.s?
Taiouprijät 'raativat. että talonpoi:
k a Kraxner. Europan talonpoikien
k o r i i l t e d i i * Jäsen, j o k a oli s a a p u v i l la
fcökoUks^. esiitäiä heUle r a p o r t in
köngröslsta. häpörttl o t e t t i i n v a s .
tään t i l i n v o i m a k k a i l l a suosionosoi-tukstilä,
etta tohtori Evers koetti
j ä l k ^ p & i n dsfaa K r a m e r i n m a a i i i -
t ö 6 patteluk^een. kysyen häneltä
fnltlkaiitfifen ^iOsäa hän haluaisi
saadst l U a U i t o n p i i r i n jäsenten k o -
kouksessa; tVeisskeisselissä. Oberlau-ait^
ssa. esltettUn sämaiilainen kuva.
Seiiraavanft maaiiitcm s i h t e e r i n p u ­heen
J i l k e ^ e s i t t i eras Europan
keen pidetyissä t a l o n p o i k i e n komi­teoiden
kokouksissa Saksassa, o n a i ­v
a n s a m a n l a i n e n sävy k u i n allaole­vassa:
"Tämä Kleln-Waabsln, Gross-
W a a b s l n j a L a n g h o l t z i n k y l i e n työ­läisten
j a t a l o n p o i k i e n tänään, h u h ­t
i k u u n 16 pnä 1930, p i d e t t y kokous
o n vastaanottanut Europan talon­p
o i k i e n kongressin edustajan rapor-ti4.
Me tervehdimme kongressin
päätöslauselmia ominamme ja j u l i s ­tamme
täysin tuntevamme n i i d e n y -
l e i s e n tarkoituksen, työläisten j a t a ­l
o n p o i k a i n keskinäisen l i i t t o u t u m i ­s
e n tärkeyden.
Me myöskin proiesteeraamme kal­k
i s s a maissa niitä polilslhyökkaykslä
vastaan. Jolta sosialidemokraattinen
S^rgietiel on työläistovereltamme
v a s t a a n järjestänyt.
R i k k a i d e n m a a n o m i s t a j i e n , vihreää
r i n t a m a a v a s t a a n me asetamme r a a ­t
a j i e n r i n t a m a n , r i i s t e t t y j e n työläis­t
e n j a t a l o n p o i k i e n yhtjmeen p u n a i ­sen
r i n t a m a n ".
. T o i s i s t a E i i r o p a n m a i s t a . Puolasta,
Myöskin union vanhat jäsenet, jos
k o r t i s s a n n e o n rästiä, n i i n täällä s en
v o i t t e korjata, että se o n syksyllä
voimassa mennessänne metsään. P i ­stäkääpä
riilelessänne tämä tilaisuus.
Metsäjätkä.
Montrealin initisia
Vapaa ohjelmatilaisäus t u l e e ole­m
a a n o s a s t o n t a l o l l a t . k . 1 5 päivän
i l t a n a . V a i k k a j o k a i n e n o n k i n ehkä
o l l u t päivällä kentällä, n i i n k u i ­t
e n k i n h a l u a a vielä i l t a s e l l a n a u t ­t
i a o h j e l m a t i l a i s u u d e s t a , j a p a l j on
o n myöskin s e l l a i s i a jotka eivät
pääse kenttäjuhliin o l l e n k a a n työ
esteittensä t a k i a . M u i s t a k a p a a siis
pitää mielessä osaston h u v i t o i m i -
k u n n a n o h j e l m a t i l a i s u u s 15 p. s a ­m
o i n kuin kansainvälinen kenttä-j
u h l a samana päivänä osaston k e n ­tällä.
Mitkä on viimeiset kappaleet?
E n n e n kesäloman o t t o a o n näytel-mäkomitea
päättänyt esittää kap­p
a l e e n "Häät Rymättylässä", y k si
m a a i l m a n h a u s k i m p i a laulunäsrtel-miä
4 näytöksessä. E s i t y s t u l e e t a ­p
a h t u m a a n 22 päivä j a s i t t e n k e n t -
täjuhlissa 29 päivä esitetään k e n ­tällä
k a p p a l e " V e k k u l i n f r e k a t t i ",
2-näytöksinen v o i m i s t e l u - j a u r h e i -
luaätteinen k a p p a l e , uusi a l a l l a a n.
S e n jälkeen o n päättänyt näytelmä-k
o m i t e a ottaa p a r i n k u u n kesälo­man,
koska a l k a a olemaan niin
OD
teellä l a k i m i e h i l l e , j o t k a t u t k i v at
l a u s u n n o t j a i u l e v a t a n t a m a a n n i i s ­t
ä l o p u l l i s e n lausunnon. Rahat
myöskin s a a t u j e n t i e t o j e n mukaan
ovat l a k i m i e s t e n h a l l u s s a . K u i t e n ­k
i n o l i s i n i i d e n , j o i l l e o n tämä a s ia
jäänyt h u o l e h d i t t a v a k s i , j o l l a k in
t a v a l l a ' k i i r e h d i t t ä v ä a s i a n l o p u l l i s ­t
a r a t k a i s u a.
Työtilanne Montrealissa tänä
kevännä ei näytä p a r a n e v a n eikä
l i i o i n ympäristössäkään. Suurilla
i l m o i t u k s i l l a , j a p u u s t a u k s i l l a n y t ­k
i n vielä kullcee työläisjoukkoja
M o n t r e a l i a kohden C a n a d a n N a t i oi
n a l e n aseman työn j a B e a u h o r n o i -
sen tammi t y ö n tähden, sillä näistä
k a h d e s t a työmaasta o n s i k s i p a l j on
i l m o i t e t t u j o v u o s i k a u s i a että m e l ­k
e i n k a i k k i a l l a m a a i l m a s s a se t i e ­detään.
N y t k u i t e n k i n , k u n t y ö -
Iäiset saapuvat tänne, huomaavat
t u l l e e n s a p e t e t y i k s i . Canadan N a ­t
i o n a l e n asematyö o n m e l k e i n v i e ­lä
a l k a m a t t a , a i n o a s t a a n pieniä v a l ­m
i s t e l u j a o n t e h t y , m u t t a niissäkin
töissä o n a i n o a s t a a n C a n a d a n r a n s ­k
a l a i s t a väestöä. Beauhornoisin
tammityö on kyllä käynnissä, mut­t
a e i sekään n i i n s u u r e s s a mitassa
k u i n on p u h u t t u , j a a s i a n t u n t i j at
s a n o v a t , että ei s i n n e ottamaan­k
a a n k o v i n s u u r i a j o u k k o j a j a t ä ­hänkin
työmaahan pääsee etupääs­sä
C a n a d a n r a r i s k a l a i s e t , jos on
vähän m u i t a k i n . M u t t a p a l j o n on
vielä o d o t t a m a s s a s e l l a i s i a k i n j o t ­k
a sieltä o v a t k o k o kevään j a v i e ­läpä
t a l v e n k i n v a r t o n e e t työpaik­kaa,
joten nämä työpaikat ei iöJ
olla houkuttelemassa ketään täai
tulemaan. Näkee paljon mieS
kävelemässä edestakaisin ja ra»,
ammalla ei ole leivänpalaa tieii
sa nälän sammuttamiseksi. Tahi
la oli vielä jonkinlaisia vaps^
anniskelupaikkojakin, joista sai j»i
tain nälän sammuttamiseksi, nmlii
nyt on nekin sulettu, joten tiUni
siltä puolen on paljon pahempi Ä
mahdollise.sti joukot on vähän
hentyneet, niin työttömäin tilaip
on pahentunut. On kysymys Inriiäi
kauan työttömäin joukot kd|
tätä puristusta, joka nyfcyääafl
olemassa. — J. S.
K o m m u n i s t e i s t a se o n s i t t e n vas­t
u k s e n lykännyt tähän v a l k o i s e k si
s i l a t t u u n y h t e i s k u n t a a n . Niitä on
s i t t e n j o k a p a i k a s s a , ettei " o i k e at
k a n s a l a i s e t tahdo enää saada s i l -
miäänkään a u k i . Ihan tässä tulee
h u o l e s t u n e e k s i n i i d e n lisääntymisen
j o h d o s t a - N u r i v a t i h m i s t e n m i e l e t ­k
i n i h a n s e k a i s i n , n i i n s e k a i s i n , £t-t
e i k o h t a m o n i k a a n työläinen t u n ­n
e tätä l a i n a l a i s t a yhteiskuntaa
millään m u o t o a omakseen, vaikka
t a l o n p o i k i e n kongressissa ollut edus­taja
rafnren k o n s x e s i s t a tuloksella,
ettft täkmpbjat pgryävät häntä an-tiMMn
fai^ärtiii k o n g r e s ^ t a myös­k
i n . pftOtilUsciäastoisäa.
iJcdtemattoBtifesa päätöslauselmissa^
aätkft t i n IqnSlcsytty kcmgressin jäi-.
p o r v a r i k u u l u u tämän tämmöiseksi
" r u u s u l a a k s o k s i " l a i t t a n e e n aivan
s e n v u o k s i , että työmiehellä o l i si
l o k o i s a t olot. M u t t a k o m m u n i s t it
v a i n h u i t e l e v a t oppineen j a p i m i t ­tävät
r e h e l l i s t e n työläisten silmät,
e t t e i v ä t he n ä e enää mitään hyvää
k o k o tässä p o r v a r i l l i s e s s a yhteis-k
a n t a r o s k a s s a .
Eikä ne k o m m u n i s t i n riettaat
t y y d y a i n o a s t a a n p o r v a r i n o t s a t u ­k
a s t a n y k i m i s e e n , v a a n k u n käyvät
Tiela m u i d e n k i n y h t e i s k u n t a a säi­l
y t t ä v i e n h a i v e n i i n . T u p l a j u u l a i s -
t e n apostoK T o r o n t o s s a o l i j o u t u n ut
i n . n i . heidän uhrikseen. Tämä
a p o s t o l i o l i l ä h e t e t t y Y h d y s v a l l o i s ­t
a tänne C a n a d a a n , käännyttämään
tämän maan s u o m a l a i s i a työläisiä
p o i s M o s k o v a n leviältä tieltä I . W .
W : n k a l t a i s e l l e p o l u l l e , j o k a k u u l e ­ma
j o i i t a a itseensä " t e v o U i s e e n t a i ­v
a a s e e n " . Apostoli sai k u i t e n k in
k o k e a täällä s a m o j a elämyksiä k u in
s a n o t a a n p r o f e e t t a Joonaan koke­neen
N i n i v e n k a u p u n g i s s a . T u p l a -
p r o f e e t t a n i m . h u o m a s i , että suo­m
a l a i s e t työläiset täällä viettävät
s a n g e n s u r u t o n t a elämää, eivät o le
l i i t t y n e e t enempää tuplaveehen
k u i n l a p u a l a i s s e u r o i h i n k a a n , se k u n
v a i n t a n s s i v a t M o s k o v a n p i l l i n m u ­k
a a n j a v a l m i s t e l e v a t p o r v a r i l l i s en
y h t e i s k u n n a n rysäyttämistä.
Tämä k a i k k i o l i u k k e l i n saanut
s u r u l l i s e l l e t u u l e l l e . Niinpä hän o l i
k o e t t a n u t tehdä vielä viimeisen
y r i t y k s e n s u o m a l a i s t e n pakanoiden
käännyttämiseksi tuplajuulaiseen
k r i s t i n u s k o o n j a lapualaisuuteen,
j u l i s t a m a l l a T o r o n t o s s a väittelyti-l
a i s u u d e r i , j o s s a hän sananvoimälla
m e i n a s i pehmittää k o m m u n i s m i in
t a i p u v a i s i a sydämiä. U k e s t i o l i k in
k a a j a l o p e t e t t u a a n ilmoittanut,
e t t ä a s i o i s t a väitellään vasta seu­r
a a v a n a i l t a n a . O l i k a i k e t i r u v e n ­n
u t pelkäämään, että t a i t a v a t a n ­t
a a h e n k i s e n selkäsaunan, k u n t u l i
p u h e e n k u l u e s s a l a s k e t e l t u a o i k e in
emävalheita.' J a a j a t t e l i k a i , e t tä
tästä h u o m i s e e n mennessä e h t i i jo
p u i k a h t a a m u i l l e m a i l l e . Yleisö, jo
t a oli t o i s t a s a t a a , ei k u i t e n k a an
s u o s t u n u t s e l l a i s e e n meininkiin,
v a a n päätti a n t a a u k k e l i l l e selkään
t u o r e e l t a a n j a l a i t t a a s i t t e n omalle
m a a l l e e n p a r a n n u s t a tekemään. J a
n i i n kävikiu. A n t o i v a t v a l e h t e l i j a l ­l
e mitä k u u l u i j a menivät matko;«
h i n s a , a p o s t o l i p a r a n jäädessä y h ­deksän
kristiteljensä k a n s s a t o i j o t -
Kirkland Lake, On^
s. J . OS. kokouksessa tovkdt Sf
hyväksyttiin 2 uutta jäsentä. Ä
tiin huomioon Colley Mountto a i
OS. haalinrakennusrahastaminöil
myöskin metsätyöläisten liitdttf
hetetyt avustusliput otettiin njjf
vaksi, kirjasia oli yhteensä 5. ol­tiin
myyjät. Rahat on tlEaäp
seuraavaan kokoukseen. Tuubiil
2 p. iltamakomitea velvoitetöia *
maan raportin seuraavaan
seen. Vapauden asiamiehen
hyväksyttiin. Heinäkuun ^ V- .
jiihlakomitean laatima luannotS
tiin ja komitea koettaa saad» 8 f
tyksi palkinnot jotka jaetaan^
lusta, vaan jollei komitea sai i
västi, niin osasto päätti
$20 palkintojen ostoon,
komitealle annettua että
tulee olla käytännöllisiä,
tulee tiedottaa juhlista ma
man hyvin ja aikaisin. Konliäi.^.
vintojuhla komitean raportti-
8 p. S.J. osasto on päättänjt
poikatalolle tuhannen doUaÄ;
nan. Hyväksyttiin takauspapeS
lekh-joittäa. Myönnettiin hafl,
ralnalaiselle orkesterille
taman pitoa varten. Raha;
jan raportti hyväksyttiin,
tiin arvannosto ja Itsekul^
toimU iltamat siinä kuussa r~
j u u n t e v o l l i s e n v a l l a n k u m o u k s e n i t a m a a n tyhmän näköisinä heidän
s i t t e n p a h n a p a a s a n n u t j o n k u n a i -
jälkeensä.
S e l l a i s i a ne t y ö l ä i s e t ovat. K o m ­m
u n i s m i l l a ovat s a a s t u t e t t u j a a i ­v
a n läpikotaisin. Eivät a n n a enää
itseään v i e k o t e l l a edes v i a t t o m i in
tuplaveeläisten m u m m o j e n l u o k k a -
taistelukekkereibihkään. Puhumat­t
a k a a n , että p o r v a r i n k a n s s a o l i s i -
vat m u i s s a välilöissä, k u n k n r i k o i -
massa t o i s i a a n.
I h a n tuleie ihmetelleeksi, että
kyliäpä sillä M o s k o v a l l a o n s u u ri
v a l t a k u n t a , k u n s e n " m i e h i t y s j o u ­k
o t " j o täälläkin näyttävät n i u k aa
n i i n p o r v a r e i l l e k u i n heidän a p u ­n
a a n hääriville n o s k e i l l e , t u p l a v e e -
läisille j a m u i l l e s e n k a l t a i s i l l e .
S a m a l l a tässä t u l e e i h m e t e l l e e k ­s
i myöskin t n p l a j a n l a i s t e n suomen­k
i e l i s e n äänitorven, "^i-t
i n " , toimiltamiskysymysta.^
me nim., että lehteenjn fl
toimittajan paikka auki.^ -
sessa sanotaan, etta^o
tehtäviin kuuluu toimitta»,
I. W. W : n periaatteiden J»^
luokkataisteluperiaatteen
'Kyllä siinä, J-jkolaota, o n^
tajaksi pyrkivälle panta toP?*
d o t . Toimittaa lehteä t
"periaatteen"' ja terveen^
taisteluperiaatteen ranOSD'
pä niillä tuplaveen johton"-
kynnättää, sillä kaipa te^
vät itsekin, että xuvhu&
a a t t e e t " ja terve Ino.
p e r i a a t e ovat rnolexnm^^
" a i n e i t a " et:eivät « f . ^ *^
s i i n s a millään ilveellä,
oliäi kuka yhteen halJiJ
M u t t a kaipa ne ' « " ^ ^
johtomiehet (anteeksi, 6^*" =
vfeessä kuulu johtajia oie>
o v a t tuumannee:,
v a i n mies koettelemaan,
v i i m e i n k i n onnistuia « -
n e n . J a tiiraavat sitt^
rillään, että k u ^ ^ jT
Tähänastiset I. ^ - « 3 3 J»,
luokkataisteluperiaatteoi
jat ovat kTlläkin t a j d ^
o n n i s t u n e e t , mistä s e n t «^
s e u r a a v a j o onnistnis- ^
t i e d ä missä puussa p m