Vapaus, February 17, 1925

              KAIKKIEN MAITTEN TYlgSBAATAJAT^^H^ TYÖLÄISTEN J A TALONPOIKAIN KÄSIIN H A I I J T U S V A M A T '
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 21 — 1925 Federated Pressin jäsen. Tiistaina, helmik. 17 p^r-Tues., Feb. 17th, 1925 IX Vuosik.—Voi IX
••••K'iSi
liirUd ei a i a ^ ^
jntDssa Kansan
Geneve. — Kysymys, onko Kan­sainliitolla
valtuutta sekaantua min­kään
maan sisällisiin asioil)in sodan-vaarankaan
uhatessa, tuli 'taas Icer-ran
esille, kun T u r k i n ulkoministeri
Shukri Bey väitti: patriarkka (Kona«
tantinoksen karlcotuksen Tnrldn
alueelta olevan puhtaasti sisäisen
asian, jonka tähden Angoran halli­tus
jyrkästi vastustaa Kreikan eh­dotusta,
että Kansainliitto siihen se­kaantuisi
Angoran, edustaja tosin
tullaan lähettämään Geneveen K a n -
sainliit-Dn neuvoston kokoukseen,
jos se ottaa asian esille, mutta ei
muuta varten kuin kiistämään neu­voston
oikeutta ryhtyä ensinkään
tätä kysymystä harkitsemaan. Turk­ki
selittää kansallisen itsenäisyyten­sä
olevan kyseess^, sillä täytyyhän
jokaisella valtakunnalla olla oikeus
määrätä, ketkä saavat sen alueella
asua. Asia on hyvin saman luontoi­nen
kuin kysymys siirtolaisuuden
rajottamisesta jossakin inaassa.
Jos Kansainliitto aikoo tähän jut­tuun
sekaantua, täytyy sen nojau­tua
siihen tulkintaan, minkä Japani
esitti viimekesäisissä aseistariisu-miskeskusteluissa.
Japani silloin
vaati Kansainliiton sopimuksen 11
päkälää tulkittavaksi niin, että . l i i ­t
o l l a on oikeus sekaantua mihin asi­aan
hyvänsä '— siis jonkun maan
sisäisiinkin asioihin^— jos sota toi­sen
vallan kanssa on uhkaamassa.
Elreikan vetoomus ,on jo viralli­sesti
vastaanotettu, j a liiton sihtee­ristö
on sen monistettuna lähettänyt
neuvoston' jäsenille. Kysymystä p i ­detään
sangen pulmallisena, ja
yleensä tunnutaan oltavan haluk­kaita
välttämään -vastuunalaisuutta
ratkaisusta, josta koituisi ennakko­päätös
ties* kuinka kiusallisiin ret­telöihin
vastaisuudessa. Ainoastaan
siinä tapauksessa, että molemmat,
niin Kreikka kuin Turkki, suostuisi­vat
alistumaan liiton päätökseen, ei
ratkaisua Voitaisi välttää; '
Jos asiaa Kreikan taholta yhä
painostetaan, niin luultavasti tul­laan
kysymään Haagin rauhanoikeu-deltä,
oliko patriarkan karkotus
Lausannen sopimuksen loukkaamis­ta,
ja onko se Turkin sisäinen, asia.
Sillä keinoin pääsisi Kansainliitto
vastuunalaisuudesta, j o t a se aina on
niin hirveästi pelännyt, että on sitä
peläteösään kaikeii todellisen mer­kityksensä
menettänyt.
Keskiaikainen inkvisit-sioni
käytännössä
Rumaäniassa
YUpaltain ja NeuvrV^^
Washington, D. C. — Presidentti
Coolidgen ulkomaa-asioiden neuvon-antajain
kerrotaan tiedottaneen, et­tei
presidentti nähtävästikään tule
kutsumaan koolle maailman eri kan­sojen
asekonferenssia tänä vuonna.
Presidentin uskotaan .tulleen va­kuutetuksi
siltä, että, asekonferenssi
on kerrassaan merkityksetön, ellei
Venäjä myöskin ole siinä osanotta­jana,
ja Venäjää ei sinne taasen
voitane kutsua, ennenkun Venäjän
tunnustamisehdoista,; .'x^ .sovittu^
Nähtävästi ensi kesänä tullaan y a l -
miatautumaan Moskovan kanssa
neuvotteluihin ryhtymisestä.
Enstmäisenä tehtävänä tulee ole­maan
yleisen mielipiteen muokkaa­minen
myönteiseksi sille käsitteelle,
ttä Yhdysvaltain täytyy olla 8'uo-ässa.
yhteydessä Venäjän kanssa,
aadakseen parhaiten sovitetuksi ra»
alliset saatavansa.
Suurliiidceet. tarritseTat Venäjän
kauppaa.
Viime viikon kuluessa on NeW
orkin suurliikemiesten tpimeliaim-ia
suunsoittajia vieraillut Washing-nissa,
ja antaneet ymmärtää, että
uurliikemiehet ovat valmiita käy­hän
käsiksi Venäjän problemei-
He eivät kylläkään sanoneet, «ttä
dysvaltain kauppayirasto ' olisi
ullut sellaiseen päätökseen. Vaan
noivat, että suuret teollisuus ja
inanssiporhot käsittävät, että Ye-äjää
täytyy avittaa .siten, että se
oi ostaa teollisuustuotteita.
Yhdysvallat jää näytte­lemään
nylkyrien
osaa
Pariisi, — Yhdysvaltain kansain­välisen
aseman ja maineen kapnal-ta
katsoen on Britannian velkanoo.?
tin täällä tel^emä vaikutus Yhdyso
valloille sangen epäedullinen, sillt
nyt jää yksistään Yhdysvaltain
syjrksi, että . liittoutuiieitten , keski­näisiä
velkoja ollenkaan ruvetaan
perimään. On 'kuin olisi Britannia
nootissaan sanonut:
"Luonnollisesti -nämä velat syn­tyivät
yhteisessä asiassa. Luonnol­lisesti
olisi Britannia, niinkuin lopr-di
Balfour aikoinaan tlmptti, ollut
valmis allekirjpttamaari sopimuskir­jan
kaikkien liittoutuneiden välis­ten
sotavelköjen kuolettamisesta,
välittämättä siitä, että se oli saa­massa
puolta enemmän kuin maksa­massa.
Mutta, valitettavasti, Y h ­dysvallat
ei suostu siihen. Valitet­tavasti
se vaatii täyden maksun
saatavistaan. Sentähden voi B r i ­tannia
luopua ainoastaan niistä saa­tavistaan,
initä sen pi tarvitse mak­saa
Yhdysvalloille, mutta tässä se
antaa: kaupan päällisiksi mennä
Yhdysvalloille maksettavan velkan­sa
suoritukseen kaikki, mitä se
Saksaltakin tulee saamaan." -
Bukarest, Bumaania. — Jitavan
vankilassa on noin sbo vankia näl­kälakossa.
He vaativat korvausta
.karsimastaan rääkkäyksestä j a tul­laan
heidät ^.settainaan oikeuden
kuulusteltavaksi, - •
Nuo 500 vankia ovat se saalis,
jonka Rumaanian hallitus sai van-kityrmiinsä
viimeisen kommunisti-jahdin
tuloksena. Tuon • jahdin ai­kana
pantiin toimeen tukuttaisvan-gitsemisia,
vieläpä naisia j a lapsia­kin
vietiin telkien taakse.
, Petomalata riäldäycta.
Saadakseen vangit "tunnusta­maan"
oli heitä petomajsesti rääkät­ty.
Useilta oli murskattu jäseniä­kin.
Tuomarit toimivat keskiaikai­sen
inkvisitsionin mallin mukaan.
Kuulustelun aikana katkaistiin nah­kuri
Josef Csetryltä käsivarsi. To­veri
Ladislauä Lujca kahlehdittiin ja
sen jälkeen mnkiloitiin j a juoksutet­tiin
niinkauan, kunnes menetti kai­ken
tietoisuötensa. Samaa tehtiin
Stefan Jacob nimiselle toverille. To­veri
Stefan Tothilta revittiin sor­mista
yksi kynsi toisensa jälkeen
siksi,^kunnes hänet saatiin tunnusr
tamaan. Hernannstadista kotoisin
oleva lakimies, t r i Stefan Gyongjy-ossyä
kidutettiin niin hirveästi, et­tä
hänet oli vietäyä vaikeasti haa-vottuneena
sairaalaan. Kaikkia nai­sia
ja lapsia .rääkättiin .saadakseen
heidät" todistamaan puolisojaan ja
isiään vastaan. \^
Kaikkien maiden työläisten ttäytyy
nousta , prostesteeraamaan yumaa-nialaista
helvittiä vastaan, j a rien­tää
auttamaan' petomaisesti raäkät-
Kommunistit estämässä
siirtolaisten narraa­mista
Canadaah
tyjä luokkataistelijoita "Punaisen
avun" välityksellä.
Intiaanit näkevät unta
suurista rahoista
WilUam Green yaiken^ei.
Huomattavana seikkana mahdolli-en
kannanmuutoksieen Amerien
yöväenliiton politiikassa 'pidetään
residentti Greenin . vaikenemista
nsainvälisiin kysymyksiin nähden,
än ei olp. millään muotoa vahvis-nut
varapresidentti Wallin tiedo­sta,
että Amerikan Työväenliitto
lee vastustaman minkäänlaisiin
plomaattlsiin suhteisiin ryhtymis-
Venäjän tasavallan, kanssa niinT
uan, kun neuvostot ovat olemas-
'usi mustalaisten ku-^
ningas
New York. — Yhdysvaltain mus-laisilla
on uusi kuningas, Frank
tchell, Manhattanista. . Mitchell
neljän viime vuoden ajan avns-nut
äsken Icaollntta kuningasta
cholas John'ia, joten häntä jo oli
tatta pitämään mustalaisten . val-sttiimen
perillisenä, j a nyt ovat
heimojen päälliköt hänet van»
Jen tapojen mukaan valinneet
ninkaaksi. Hänen alamalsikseen
ulavat kaikki Yhdyavalioissa oles-levat
puolitoista miljoonaa mus­ista,
katsomatta siihen, mitä
imoa j a mistä maasta-petSiäxi^
^ Hallitntrtoimia hoitaa Mitchell
töinään, jnilloin elinkeinoltaan
povaamiselta ja kattilanpaik-ulta
— jontaa.
Brittiläinen diplomatia voi ke­hua
saavuttaneensa sievän moraali­sen
voiton, kun on saanut kokoi v e l ­kakysymyksen
tähän valoon, mutta
Yhdysvalloille ei tämä tulos tuntune
hyvinkään miellyttävältä. Äanskal-le
tulee aikanaan samanlainen tilai­suus
sanoa omille liittolaisvelallisil-leen,
että omasta puolestaan se ei
vaatisi heiltä penniäkään, mutta
kun sen täytyy maksaa Yhdysval­loille
ja kun Britannian täytyy
maksaa Yhdysvalloille, niin eihän
tässä inuu auta. Niin kaikki muut
voivat saataviaan periessä pestä
.-kätensä Europan 'silmissä, paitsi
Yhdysvallat.
Liberte-Iehti lausuu: "Yhdysval­lat
on koko jutusta vastuussa. Bri­tannian
nootissa sanotaan :selvästi,
etta Britannia e i halua periä muuta
kuin minkä Yhdysvallat siltä vaatii.
Meitä miellyttää se väritys, minkä
Britannia asialle antaa, nimittäin
että omasta puolestaan se vallan
hyvin, muistaa meidän kaikkien o l ­leen
yhteisellä aäalia. Pitäisihän
tuosta huomautuksesta toki olla jo­t
a in apua. meille selvittaessämme
välejämme Yhdysvaltain kanssa".
Tarkemmin ajateltuaan brittiläis­tä
noottia. Tanskalaiset kuitenkin
varovat atä—sellaisenaan hyväksy­mästä,
matta neuvottelujen pohjak­si
he pitävät sen varsin sopivana.
Heitä enhnmän arveluttaa se puoli
tuossa ohjelmassa, että mitä vähem­män
Saksa maksaa Britannialle —
j a siis heillekin — sitä enemmän
täytyy Ranskaa .Britannialle mak-
Q^uebec. — Lainoppineitten asian-ajajain
läsnäollessa keskustelivat
"kuuden kansan" • -intiaaniheimpj^n
edustajat, mitä toiveita' heillä olisi
saada ajetuksi perille vaatimustaan
omistusoikeudesta noin 18 niiljoo
naan eekkeriin maata New Yorkin
valtiossa, osa/tuosta alueesta ollen
f ' Y o r k i n j a ' Buffalon" kaupun
g a, joten sen arvo nousee use­ampaan
biljoonaan dollariin. Inti­aanit
väittävät, että tuo,alue luor
vutettiin heille v. 1784, mutta myö­hemmin
ilman pätevää syytä otet­t
i i n heiltä pois. , Arvioidaan, että
jos intiaanit voittaisivat juttunsa,
tulisi jokainen noiden. "kuuteen
kansaan" kuuluvain heimojen j'äsen
saamaan noin 30,000 tai 40,000
dollaria.
Kokous pidettiin Huron-heimön
päämajassa Quebecin valtiossa; läs­nä
olivat mm. Oneida-heimon pääl­likkö
M. K. Comilus, Ontariosta,
sekä "kuuden kansan" ylimmäinen
päällikkö <5. Thomas, New Yorkin
valtiosta. Lakimiesten joukossk o li
huomattu quebeciläinen lakimies
Armand Layergne jai useita yhdys­valtalaisia
lakimiehiä. Aikomuksen­sa
on ruveta oikeudenkäynnillä y r i t ­tämään
saada noita maita — tai
korvausta niiden anastamisesta •—
tuomituksi näille intiaaniheimoille.
Lakimiehille siinä kyllä on hyvä
apaja.' Mutta intiaanit tuskin tule
vät mitään iiyötymään. Tämä ei
ole ensimäinen eikä suinkaan vii­meinenkään
juttu vanhojen maa­oikeuksien
voimaan saattamiseksi, ja
aina he vaatimukset on hyljätty
sen nojalla, että nykyiset omistajat
ovat niitä häiritsemättä hallinneet
yli 20 vuotta, joten heillä niihin on
laillinen "ylimuistoisen nautinnon"
oikeus.
' ' ' •• o- ,. ..' : • ;
Onko Mussolini mieli­sairas?
Lontoo., — Monasti' on julkilau­suttu
se epäilys, että Joltakin tahol­ta
järjestelmällisesti * vastustetaan
äirtolaisuutt^.^ Britanniasta Cana-daan
yi, m. merehtakaisiin alusmai­hin.'
Mutta nyt ovat canadalaiset
kuljetusyhtiöt päässeet selville sii­tä,
ettei tuo vastaldihotus suinkaan
rajotu yksistään ¥tritahniaan, vaan
harjotetaan sitä kautta keko E u ­ropan,
vieläpä -kautta muunkin ma-ilman.
Ei vaiu; «nglantilaisissa,
vaan myös ranskalaisissa, hollanti­laisissa
ja skandinaavialaisissä sa­nomalehdissä
julkastaan tämän tästä
.kirjotuksia, joissa levitetään Cana-dasta'
j a siirtolaisten ^lahdollisuuk-sista
siellä epäedullisia tietoja. T u ­lokset
tästä laajakantoisesta propa­gandasta
ovat selvästi nähtävissä,
mutta sen salaista alkulähdettä ei
ole saatu selville. Ltiullaan kui­tenkin
sitä^ johtavan erikoisen siir­tolaisuutta
vastustamlaan peruste­tun.
Venäjältä kasin pääasiallisesti
Tahastetun, kommnnisti järjestön,
joka on ybteistoiminnaJ«sa eri mait­ten
äärimihäisten tySväenaineksien
kanssa.
Mitähän, jos tuon "propagandan"
salaperäiseksi "lähteeksi riittäisivät
esim. tämäntalvisct laivalinjat To­rontossa,
Vancouverissa ja muissa
Canadan kaupungeissa? Ovatkohan
nekin Moskovasta rahtilstettuja tai
siellä keksittyjä?
Paitatehtailija ostanut
halpaa yankityö-voimäai
Berlin. — Vorwärt8 julkaisee tie­donannon,
jonka .sanoo saaneensa
luotettavalta taholta j a jossa' kerron
taan Mussolinin^potevan lisääntyvää
lamaannusta ja olevan mielisairaa­na.
Tämän väitetään johtuvan Mus­solinin
nuoruudessaan saamasta
taudista.
- Viimeisessä ministerikokouksessa
Boomassa hceskusteltiin Mussoliniti
sairaudesta. Ministerineuvosto päät­t
i toistaiseksi pitää sairauden salas­sa
Italiassa vallitsevan jännittävän
poliittisen tilanteen thioksL Samal­l
a päätettiin asettaa iasdsttvartiosto
valvomaan Mussolinin kaikkia teko­j
a . • , '
Pairmont, W. Va. — Gordon
Shirt Co:n j a valtion kontroUilauta-kunnan
sopinjukseh; > Rukaan sai
mainittu paitayhtiö; riista
400 vankia valtion kuriiushuoneella,
maksaen jokaisen mieheii ajasta a i ­noastaan
• 70 senttiä päjvältä.
Tämä sopimus palj^tui täällä
muutahia päivä sitten kun tuomari
K P . M o p r i s J u l i s t i . soj||)tgk8ej]|, k<?l-vöttomäksi
piirioikeudessä; Valtion
veronmaksajien puolesta oli eräs
M. A. J o l l i f f vaatinut' oikeuslaitosta
estämään yhtiön > ryhtymästä toi­menpiteisiin
vankien käyttämiseksi
sillä perusteella, että sopimuksen
voimaan asettamisen kautta joutui­sivat
veronmjäksajat menettämään
150,000*vuodessa. Tuomari ei kui­tenkaan
hyväksynyt tätä väitettä
perustaksi" sopimuksen peruuttami­seksi
vaan teki sen sillä teknillisel­lä
seikalla, että kontroUilautakunta,
ei ollut julkisesti ilmottanut sopi­mustarjousta
neljää viikkoa ennen
määräaikaa. Oikeuslaitos ei täten
tuominnut vankityön vuokraamista
yksityisille, mitä halpamairta me­nettelyä
West Virginian yläluokka
pitää edelleenkin varsin kristillisenä
riistotapana.
, : o '
Kukoistava osuus­kauppa
Presidentin valitsija­miesvaalin
tulokset
Suomessa
(Suomen lehtien mukaan.)
Helsinki. Presidentin valitsija-miesvaalien
lopulliset tulokset ovat
nyttemmin ainakin puolivirallisesti
tiedossa. Joiltakin kaukaisemmilta
kolkilta voi eri keskuslautakunnille
vielä ennen tuloksen julkaisemista
jc^unen ääni saapua, mutta ne ei­vät
enää lopputulokseen mitään vai­kuta.
Lopullisiksi tuloksiksi siten
jäävät seuraavat valitsijamiesluvut,
jotka oyat: sosialidemokraatit 79,
maalaisliitto-69, kokoomus 67, ruot­salaiset
36, edistysmieliset 33 ja
kommunistit J 6 valitsijamiestä.
Valitsijain vähäinen mielenkiinto
näitä vaaleja'kohtaan näkyy parhai­ten
siitä, että niissä on ollut äänes.
täjiä lähes neljännesmiljoonaa vä­hemmän
kuin viime vuonna olleissa
edustajavaaleissa. Viime vuoden
vaaleihin otti osaa yhteensä 877,-
022 henkilöä^ mutta nykyisiin vaa­leihin
vain 635,229. Se ei ole puol­takaan
. äänioikeutettujen luvusta.
• o—•. ' " '
Britannia lupaa estää
'^postilaatikko-sodan'*
Hallitulseo laivaraU-sotaa • t . • • arvosteDaan eri soiinnilta
Lontoo. — Ulkoasiain sjhteeri
Austen Chamberlaih lihkasi käyttää
" l u j a a politiikkaa" ^ Puolaa vastaan,
jos se aikoisi yrittää kaapata. Dan-zigin
haltuunsa samalla tavalla'kuin
sen onnistui vallata Vilna, vähää-kään
välittämättä Kansainliiton
määräyksistä.
Liberaalien johtajat tiedustellva
hallituksen kantaa asiassa, ja jos
vastaus olisi ollut epäröivä, aikoivat
parlamentissa hyökätä hallitukeen
kimppuun, syyttäen sitä heikkou
dcsta. Mutta Chamberlain. selitti-kin
jyrk*ä8ti, että tällä kertaa e
puolalaisten anneta polkea Kansain
liiton arvovaltaa, vaan heidän re«
hentelylleen pannaan raja. Britt
Iäinen hallitus tulee tukemaan Kan
sainliittoa viimeiseen, saakka.
. • . — - 'O —
Lento-onnettomuus
Afrikassa
Lontoo. —Asianomajsten suurten
laivayhtiöitten puolelta tietenkin
arvostellaan ankarasti Canadan hal­lituksen
taisteluhaastetta Atlannln
laivarahtien alentamiseksi. Eräs
mahtava laivanomistaja leimaa sen
yritykseksi vahingoittaa Englannin
laivaliikettä puhtaasta kateud;e»ta.
"Canadalaisiin näkyy tarttuneen sa­ma
halu kuin yhdysvaltalaisillakin
on, pitää liikkeellä hallituksen kaup-palaivafeto^
välittämättä mitään sii­tä,
kuinka suuria kustannuksia se
tuottaa veronmaksajille. Olisi luul-lut,
että Yhdysvaltain laivastohallln-non
aiheuttamat suunnattomat tap­piot
olisivat olleet opiksi canadalai-sille,
sillä niistä näkyy, miten vaa­rallista
on hallinnollisten virastojen
yrittää hoitaa sellaisia aloja, joita
ne N eivät ymn^änrä. Canadan halli-tuksen
oma kauppalaivasto tuotti
viime vuonna monen miljoonan dol­larin
tappion. J[os canadalaiset vc-ronmaksajat
tyytyväisinä sietävät
moisia tappipita. ovat he ihmeellistä
väkeä. Liikkeentekö on yksi asia
j a kateus, joka johtoa hulluuteen,
on toinen asia." ;
KauppiaspiireissU Englannissa oi. rokassa."
laan kuitenkin sitä micltU, «ttä Ca-nadaa
kohtaan on laivayhtiöiden t a ­holta
pitkin aikaa tehty vääryyttä,
j a että Prestonln raportti on pal­kallaan.
Brittiläisten kauppakama­rien
puolelta on useita kertoja esi­tetty
laivayhtiöille, että Canadan
Ja Englannin välisiä rahteja pitäisi
saada kohtuullisemmiksi, mutta
näistä esityksistä el ole oUut m i ­tään
hyötyä.
Ottawassa on konservatiivinen
puolue jyrkästi asettunut hallituk­sen
ehdotusta vastustamaan. .Se­naatissa
J . ©. Taylor, New We8t-ministeristä,
sanoi, että tottapa hal­litus
tuntee kykenemättömyytensä
hoitamaan asioita maalla, jonkatäh-dcn
se aikoo koettaa onneaan me­rellä.
Ei sano huomanneensa, että
hallituksen kauppalaivasto olisi ol­lenkaan
halventanut rahteja edes
sen omilla laivoilla. "Tuo suunni­telma
on alkuunpanijansa mukai­nen,
yhtä mahdoton kuin hän^n
kaikki muutkin haaveelliset tuuman­sa,
mitä hän aikojen kuluessa on
ajanut sekä tässä maassa että E u -
Pariisi. — Niameysta, Ranskan
länsi-Afrikasta, tiedotetaan että t oi
nen niistä Blerlot lentokoneista, jot­ka
olivat matkalla Tsad-järvelle,
'butosi sieltä lähtiessä maahan. Ko
neen ohjaaja'Vandaele sai sunrian
sa, ja sen päällikkö, eversti Vuille
min loukkaantui vaikeasti.' Toiset
ikaksi koneessa, ollutta upseeria
kapteeni Dagneux ja kersantt
Knecht, loukkaantuivat vain lieväs­ti.
Eversti Vuillemin oli Ranskan
parhaita lentäjiä jo ennen sotaa.
Hän ensimäiseksi ryhtyi ohjaamaan
tykistön' ampumista lentokpneesta;
hän myös ensimäiseksi lensi SahS'
ran erämaan yli v. 1920.
Tämä tapaturma voi antaa aihet­ta
roskaisiin jälkiselvittelyihin; sillä
jo ennemmin on kuulunut syytöksiä,
että koko tuo suuresti rummutettu
ilmailuretki pantiin toimeen vain
«.—~Z7 « ^. Bleriot-yhtiölle annettujen ylettö-
^ Ä ^ ^ ^ ^ ' ' '^.^'^'^•-T mäin armeijatilausten peitteeksi. Ne
Yhdellä kaikkein onnistumeimmista ^^^^^ retki piti tehtämän,
olivat jo ennestään hyvin tunnetut
Mutta retkikunnan johtaja, eversti
De Goyg, toivoi tulevansa ylenne
tyksi kenraaliksi tämän retken jäl­keen,
jos se olisi onnistunut.
• — -o-———— •
Chicagon kapitalistit
ostelevat Canadaa
Saskatoon, Sask. — Vanha Men-noriiittien
siirtola on myynyt chica­golaiselle
kapitalistiryhmälle 40,-
000 eekkeriä maataan karjoineen Ja
kalustoineen. Ostajien äisiamiehe-nä
on toiminut F. A, Williams,
Winnipegistä. Hinnasta ci varmasti
tiedetä, mutta luullaan sen nouse
van lähes miljoonaan dollariin.
Osa tämän piirikunnan menno-niiteista
on jo Meksikossa, mutta
toiset jäivät odottelemaan Canadas-sa
olevan maansa myymistä. Siir-tokunnalie
jäi vielä toiset 40,000
eekkeriä, ja lienee kauppasopimus
tehty sillä tavoin, että tämäkin
osa luovutetaan ostajille sitä miJ-kaa
kuin mennoniitit kerkiävät E h -
teä Meksikoa kohden. — Chicago­laisten
kapitalistien tarkotuksena
iienee myydä maa yähittäismaksuil-la
uusille mennoniiteille, joita vii­meisten
kahden vuoden ajalla on
Venäjältä saapunut Canadaan. Ca­nadan
hallitus saattoi entiset ah­kerat
mennoniitit lähtemään pois
täältä, rettelöimällä heidän, niin-kuin
duboboorienkin, kanssa kel­vottoman
koululaitoksensa pakotta­miseksi
heille.
tämän mantereen osuuskaupoista on
keskusliikkeensä canadalaisessa kai-voskylässä,
Sydney Minella, jonka
asukasluku on^ ainoastaan 9,000.
•Kaupalla, jossa on 910 jäsentä ja
joka' on jakanut jäsenilleen liiker
voittoa noin 100,000 demarin ar-vosta,
on useita haaraliikkeitä ym­päristön
kaivoskylissä. Vuonna 1924
on .'laupoista myyty tavaroita kätei­sellä
rahalla yli 1,358,800 dollarin
arvosta. Vuoden yhteinen voitto
kaikille kaupoille nousi 185,922 dol­lariin,
j a yhteinen jäsenmäärä on
2,652. Lakkojen aikana on osuus­kauppa
aina avustanut kaivosmie­hiä.
Viimeisen taistelun aikana an­toi
kauppa ruokatavaraa luotolla y li
80,000 dollarin.
Snomen eduskunnan
puhemies
Helsinki. — Suomen eduskunta
on valinnut j u u r i alkaneelle istunto­kaudelleen
puhemieheksi maalais­liittolaisen
Kyösti Kallion, yarapu-hemiehiksi
sos.dem. Väinä Vuolijoen
ja< monarkisti Paavo Virkkusen,
Saivat 60 prosentin
palkankorotuksen
Valparaiso, Chile. — Chilen kaik-kien
satamain tnllityöläisten lakko
oo vältetty,.. kun hallituf myönsi
kalkille työläisille 60 prosentin pai-kankorotoksen;
Miksi olla rosvoamatta,
kun toisetkin ros­voavat?
, Wa8hingtpn, D. C. — 'Presidentti
Coolidge on saattanut oman pno\a^
eensa vaikutusvaltaisimpain senaat-torien
tietoon, että hän vastustaa
sodan aikana takavarikoidun saksa
laisten Yhdysvalloissa omistaman,
35 milj. dollarin arvoiseksi arvioi­dun
omaisuuden luovuttamista, t a -
kalain alkuperäisille oinistajille. Nuo
omaisuudet ovat nyt Ulkomaalais­ten
omaisuuden vartijan Millerin
huostassa. ^ . Presidentin perustelut
ovat verhotut konstikkaaseen teknll
liseen kieliasuun, mutta koruttomas­t
i sanoen on syynä ee, että Rai)ska
Ja Britanniakin ovat pitäneet hal­lussaan
samalla lailla takavarikoi­dut
omaisuudet eivätkä aio niitä
luovuttaa,' niin mitäs hiton Syytä
olisi Yhdysvalloillakaan hellittää m l -
tään, minkä kerran on kynsiinsä
saanut? Sehän on oikea rosvojär-
Jestelraän laki.
' - o— .
Stalinin ensimäinen
haastattelu
Berliini. — Neuvosto-Venäjän
voimakkain, mutta äänetön mies,
M. Stalin, Joka on saavuttanut ase­mansa
Leninin pitkäaikaisena ystä­vänä,
mutta joka el ole koskaan an-taantunut.
haasteltavaksi, on äsket­täin
antaantunut ; sanomalehtimie­hen
juttuBJlle j a pidetään tätä hä­nen
ensimälsenä haastattelunaan.
Haastattelijana oli saksalainen
kommunisti Herzog, Joka on ny­kyään
Moskovassa. Hän on kerto­nut
haastattelustaan Pravdassa, jo­ka
numero on j u u r i , saapunut Ber­liiniin.
Stalin pitää Sinovjef f in Ja Bucha.
rinin mielipidettä profeetallisena,
Jonka mukaan Saksa olisi kypsä
kommunistiselle vallankumoukselle.
.Stalinin mielestä asema Saksassa
on valmis kommunistiselle kumouk­selle
vasta seuraavain kolmen ehdon
täyttyessä: Sosialidemokratian vai-cutusvalta
saksalaiseen työläiseon
nähden täytyy murtua Ja samainen
uskollisuus on saatava siirretyksi
communistien puolelle. Toiseksi
Saksan sisäisessä talouselämässä
täytyy syntyä kriisi, Joka aikaansaa
ciaupan rappeutumisen kaikkine seu­rauksineen.
Kolmanneksi vakavia
selkkauksia täytyy ilmaantua ei a i ­noastaan
Saksassa, vaan myöskin
niissä maissa, jotka ovat viholli-
Siirretäänkö Kansain*
liiton päämaja pois
Sveitsistä?
GencvjO. —«Koko Sveitsi Ja «rf-tylsestl
<}oneve ovat stiurfisti huolisv
•aan slittt yhä yleisemmäksi käyväs-tä
vaatimuksesta; että Kansainliiton
pääkortteorl olisi muutettava. joko
Brysseliin tai Jonnekin muualle,
mutta pois S^^eItsista.
Tämä vaatimus on saanut uutta
pontta Englannin parlamentissa ol­leesta'
keskustelusta, Jossa ilmotet-tiin
uuden kokoushaalin luultavasti
tulevan maksamaan 8 >mllj, 4cp!ta»
-frangia, sensijaan että sen piti
maksaa vain 4 miljoonaa. Sveitsi
on Europan kallein maa, Ja Geneve
kallein kaupunki slljnä maassa. Usei­den
neuvottelukokouksiakin saapunei­den
edustajain on täytynyt asu%
toisen , tai kolmannen luokan hotel­leissa.
' Sihteeristön virkailijain on
vaikea tulla «toimeen palkoillaan.
Jotka muissa maissa riittäisivät y i -
llnkyllin. Sitäpaitsi on talvi-Ilma
siellä monelle muukalaiselle epäter­veellinen.
Eikä aina ole edustajain
henklkään taattu, niinkuin Vorovs^
kin murha todistaa. >
Neuvosto-Venäjä osta-nyt
22 laivalastia jau­hoja
Canadasta
Toronto. Suurimmaji Jauhoti-tauksen,
qiitä tällä mantereella kos­kaan
on yhdellä kertaa tehty, ovat
venäläiset ostajat antaneet- kahdelle
täkäläiselle mylly-yhtiölle. Koko­naismäärä
nousee 1,300,000 tynny­riin,
Joista Maple Leaf myily-yhtiö
otti suorittaakseen 1,150,000 tyn­nyriä
Ja' eräs toinen Jauhatusyhtiö
otti osalleen loput. Hinta ftousee
noin 12 milj. dollariin, j a lienee
kauppa tehty kätelsperusteella, sillä
ncuvostovlrkailijain sanotaan jär­jestäneen
näitä j a entisiä ostoja
varten riittävän luoton Jfevf Yor­kissa.
Mahdollisesti tulee vielä Ii.
sää viljaostoksia Venäjälle tehtä-vaksi.
Jauhot on niin nopeasti
kuin suinkin mahdollista tolmitet-tava
Venäjän Mustanmeren sata­miin.
' N o i n suureen jauhonostoon on
ollut pakko ryhtyä useilla Neuvos­tovaltojen
alueilla vallitsevan, nä-
IShätää lähentelevän tilanteen ta­kia.
Mainittu Jauhomäärä vastaa
noin 6 milj. bushelia vehnää j a t u ­lee
siitä noin 22 laivalastia.
Edelliset -ostokset luknunottaen
suussuhteissa Saksaan nähden. Vas- 5^^^ neuvostovirkaihjat viime joulu-ta
nämätteWJät voivat tehdä saksa- lähtien ostaneet
aiset kommunistit kyvykkäiksi aiot- Canadasta jauhoja 1,900,000 tynny-tamaan
voitokkaan vallankumouk- . . • :.
«en.'
^ ^—^ o———— r-
Zbyszko hävinnyt uu
delle painimestarille
Neuvostohallitus Kan­sainliiton
paldnoilla .
{ Geneve. — Neuvostohallitus on
i r « « . o - ^u» — w - ^ « i .Hmottanut nimittäneensä Charles
Kansas C t y . - - W a y n e Munn | j edustajakseen tämän kuun
"^^''i^^^^^^^ Pariisisi, kokoontuvaan ko-maailman
mestaruuden raskaassa misaiooniin. Joka tulee tutkimaan
sarjassa kuristaja-Lewisiltav^sd(rakak­si
kaatoa verrattain lyhy6{ttö(4jas-sa
Stanislaos Zbyszkosta. Enslmäi
kysymystä laivojen ' kantavuuden
mittaustavan yhtäläistyttämista. Täi
mä on ensi kertaa kun neuvostohal-
^1
'm
••I
''M
m
""'1
Mm
m
sen kaadon sai Munn vajaassa 17 ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ todelUseen yhteistyö-
«Inuötissa j a toisen 12 minuutissa. Kansainliiton kanssa