Vapaus, April 22, 1926

              No. 47"-- 1926 Federated Pressin Jäsen' ' Torstaina, huhtik. 22 pmä-^Thur., Aprfl 22,1926 Hember The Federated Press
gglanti ja Japsi liUainas^
taafltiiDHikseii sotaa Kimassä
* * p ä f O T U i^SENA K A N S A L L I S V A L I A N K U M O U K S E L L I S E N VAPA».
U S L I I K K E E N E R I S T Ä M I N E P K J A M U R S K A A M I N E N \ '
Tukholma. — (Kirjetieto) —^Pe-
. ^gisbä saapuneista tiedpijannoista
•selviää, että Englanti ja Japani^
koettava: kaikin tavoin saada Pe-
' ' IdEgiä antautumaan; TshangtsoliniiT
^.^Itaar., kun taas Yhdysvallat on
tätä ratkaisua vastaan Japanin l i - ,
släntyvan vaikutusvallan, pelosta
* KiiTiassa. Tshangtsolin» on täysin
• päteväin tietojen »mukaan laäfinut
niitä läheisimniässä kosketuksen
Englannin kanssa toimintasuunnitel­man
s:!ta var3l<-a, etiä Peking val-lotettaisiin.
minkä ;; saunnit^lman
pääkohtana on kansallisvallankumo^
uksellisen vapausliikkeen kuristami-
" nen Elinassa ja muutoksen aikaan­saaminen
maan pqlitiikassa Neuvos-^
toliittoon nähden. Viimeksi: mainit-ttza
vaatii eritotenkin Englanti,. min­kä
edustajat )ovat nimenomaan vaa­tineet
Tshangtsolinia vaatimaan
neii%'03toIähettilään, , ICarahanin,
poiskutsumista ja-, diplomaattisten
' suhteiden' katkaisemista Neuvostolii­ton
skanssa. Englanti; on luvannut
Tsharjgtsolinille suvt»^ lainan edulr
lisillä ehdoilla, mii^äli hän toteuttaai
tämän suunnitelman. Pekingissä ol­laan
sitä varmaa käsityskantaa, et­tä
Englannin imperialismi käyttää
. hyväkseen kansanarmeijan sotilaalli­sia
"^-astoinkäymisiä toteuttaakseen
laajapiirteisen suunnitelman Eäinan
vapauiliikkeen eristämiseksi j a ku-rista,
miseksi. Peliingissä viitataan
tilanteen vakavuuteen ja l^sutaan
toivs>nius, että Europan ja eritoten­kin
Englannin yleinen mielipide kä-
> sittäisi tapahtunvain tavattoman tär­keyden
ja että Englannin työväen­luokka
käyttäisi .kaikki > keinonsa
torjuakseen suunnitelman";Kiinan ja:
Neuvostoliiton välisten ystävällisten
suhteiden särkemiseksi ja Kiinan
»vapausliikkeen tukahuttamiseksi, mi­kä
talisi johtamaan imnerialististen
nylkyrien ^hillittömään Kiinan kan-
: san hiestyttäniiseen.
. • • •, • ^' ,^.;:'>V-\;,'V^ '.'/'.N
Marrofko Tchansin ja Wun valiila:
Pekingistä niinikään saapuneiden
'tietojen mukaan ovat kansanarmei­jan
ja sen vastustajain väliset neu­vottelut
ajaneet karille sen takia,
otetta taantumuskenraalit ovat uiko-maisten
valtain yllytyksestä vaati­neet
ikansanarmeijan antautumista.
Toiselta puolen todetaan taantumuk-
_ sellieten ' sotavoimain alkavaa ha­jaannusta
ja niiden mahdollista uu-delleen
ryhraittelyä. Tshangtsolinin
ja Vupeifun väliset neuvottelut
ovat nekin umpikujassa, vaikka mo­lemmat
kenraalit ovatkin ylitä i n ­nokkaasti
taistelleet kansanarmeijaa
vastaan. Kiinalaisissa lehdissä mai­nitaan
jopa, «ttä Wupeifu' on ke-
; hottanut iHansanarmeijan päällikköä
Pekingissä pysyttämään .käsissään
.kaupungin siksi, kunnes"VVupeifu on
ehtinyt neuvotella toisten» kansanar­meijan
edustajain ja Shansi-maa-kunn^
n kuvernöörin kera. Tämän
käänteen mainitaan johtuvan aitä.
[aMkan rahaa
Ranskan epätoivoista rahakantaa
.:: koetetaan .vakiinnuttaa, vapaaeh-
^ toisen keräyksen avulla
V Pariisi. — Sanskan rahakanta on
viime aikoina joutunut^ aivan ro­mahduksen
partaalle, hallituksen ol­lessa
voimaton täyttämään sitou­muksiaan.
Tämän johdosta on Rans­kassa
pantu toimeen vapaaehtoinen
varojen keräys hallituksen hyväksi,
jolla keinolla koetetaan saada f ran­gin
arvo vakiinnutettua, sekä käyt-töyaroja,
että hallitus voisi suorit­taa
'juoksevia menojaan.
Keräystä varten on perustettu eri­koinen
"pelastakaa frangi"-komis-sioni,
jonka konttorit ovat rahasto-ministeriön
yhteydessä. • Komiasionin
virastot ovat alkaneet; muistutta­maan
panttilainastoa, sill^ lahjotuk­sina
on saatu ' ottaa vastaan kai­kenlaisia
jalokiviä, kelloja, korvaren­kaita
y.m. kiilta- j a hopeatavaraa,
jota loiseläjillä pn- .sattunut ole­maan
li|jsaa. Jotkat hallituksen vir­kailijat
ovat näyttäneet hyvää "esi­merkkiä",-
lähjottamalla rahastoon
jonkun osan palkastaan, mutta kai­kista
ponnistuksista huolimatta, ei
keräys näytä: tuottavan^ toivottuja
tuloksia. y
,; .Yhtenä suurena syynä frangin ar­von
alenemisaen on ollut keinottelu,
jota on \äyty Ranskan rahalla u l -
.komaisilla - rahamarkkinoilla, sekä
s€j että kaikki rahamiehet ovat siir­täneet
suuretv osat rahoistaan ulko­maisiin
sijotuksiin, kun näkivät? et­tä
frangin arvo aleni alenemistaan.
Regiha, SaskT" — Länsi-Canadan
suurimpia osuusliikkeitä itse asiassa
lakkasi oleniasta, kun Säskatchevra-hin
C 6-operatiVe Elevator Co, edus­tajat
S66 äänellä 77 vastaan päät­tivät
myydä eleyaattorinsa : vehnä-yhtymälle.
:^ Saskatchewanin osuustoiminnalli­nen
viljaeleväattoriyhtiö muodostet­tiin
v; 1911 j a oli .se Saskatjehewa-nin
maanviljelijäin omistama. •
Julkisesti ei ole ilmotettu «levaat-torien;
myyntihiri^a, mutta sen ar-v
vioidaan olevan ?10,00p,o6o. Veh-näyhtyjiiä
maksaa $2^000,000 ennen
tämäin vuoden loppua ja sen jäl-keen^$
l,OOÖ,000 vuosittain. Tämän
lisäksi yehnäyjitymä maksaa osta­mansa
yhtiön velat ja, vastattavat.
että"Tshan^"solVn^ hänTn^Hitt^lZl-Soyintolau^ tulee lopullisesti
sensa Lishinglin"^ ja Tshangtsungshau
ovat — sotasaalista jakaessaan teh­nee*
"vääryyttä" Wupeifullei Mutta
myöskin kahden ensinmainitun «.vä­lillä
on vallinnut erimielisyys^ TtHs-
•tan .iohdoBta, koskeva sotilaskuverr
noörjn tointa Tshilin maakunnassa.
Kaikki viittaa näinmuodoin siihen,
ettei Tshangtsolinin ja Wupeifun
välillä voida saavuttaa mitään kes­tävää
ystävyyttä kansanarmeijaan
nähden, vaan että he päinvastoin
edelleen taisteleVaf myös toisiaan
va»taan.
6,000 SIIRTOLAISTA TULOSSA
CANADAAN
Lontoo. Eng. Yli 6,000 siirto­laista
on matkalla Englannista Ca-nadaan,
jakautuen -tämä 'joukko
Irauteen eri laivaan,, jotka lähtivät
Englannista" samana päivänä.__ ' L a i ­vojen
väliHä . tulee kilpailu " .siitä,
mikä laiva pääsee enäimäisenä Mon­trealin
satamaan ja samalla avaa­maan/
St.' Laivrenqe-joen' matkusta-jalaivaliikenteen
tänä .vuonna.
Suurin osa^ mainitusta siirtolais-'
joukosta' tulee Canadaan hallituksen
asutussuunnitelman alaisena, jonka
makaan heidän matkapilettinsä Eng­lannista
Canadaaii on tullut maksar
niaan ainoastaan 15 dollaria.; V
SASKATCHEWANIN OSUUSELE-VAATTORIT
MYYTY
Liil£kuyakuvayhtiöt boi-koteeraamassa
Que­becin
maakimlaa N
Montreal. —- ^ Quebecin maakun­nan
liikkuvien Jcuvien teatterit t u ­levat
mahdollisesti sulkemaan oven-
: sa tulevan elokuun r päiväni jälkeen,
sillä amerikala;set liikkuvien kuvien
jakolaitokset ovat uhanneet panna
Quebecin ' n^aakunnan filmiboikotin
alaiseksi, j a kieltäytyä lähettämästä
filmejä liikkuvien kuvien : teattereil-;
le / Quebecin maakunnassa. Mai­nittu
.boikottiuhka on. j ohtunut sii­tä,
että • maakunta, on asettanut
liikkuvien kuvien filmit liian: an-
.karan sensuurin ^alaiseksi.
. Liikjeavien kuvien ,jakoyhtiön ca-nadalain^
n edustaja ilmottaa; että
Quebecin maakunnan sensuuri 'on
ankarin koko maailmass^,^ ja 'btta
iiikkuvakuvayhtiöillä on viime vuo­sien
aikana ollut monia vaikeuksia
maakunnan ; sensuurilautakuniian
kanssa. Myös väitetään, että ^iil^ku;
vakuvayhtiöt ovat Quebecin maa­kunnan
sensuurin tähden; joutuneet
kärsimään suurta aineellista < vahin-<
i o a , sillä sensuurilautakunta on hy-^
väksynyt esitettäväksi ainoastaan 40
pros. maakuntaan Jäehketiytsätlö,;
meistä,'. jotavastoin muualla Cana-dassa
hyväksytään 96 pros. kallas­ta
- filmeistä esitettäväksi.
Monessa tapauksessa on Quebe­cin
maakuntaan lähetettyjä; filmejä
täytynyt katkoa siiriä määrin, että
ne ovat olleet aivan kelvottomia esi­tettäviksi.
Albertan lainlaatijakunta väistelee
. V S-tiintisea ty opaivalakiehdoti^ksen
käsittelemistä
Bessarabian onnetto­man
kansan vit-
' saukset
Hirvittävän vainon lisäksi "^ato ja
nalaahata.
päättämään maksuista.
Kauppaan sisältj'y/^451 elevaatto­ria
Saskatchew£nissa, kaksi suurta
elevaattoria Port Arthurissa, ele­vaattorit
Buffalossa, yhtiön pääma­j
a Reginassa j a vuokralla' oleva ele­vaattori
Port Arthurissa j a joukko
pienempiä omaisuuksia.
/Canadassa on myös osuustoimin­nallinen,
koko Canadaa - käsittävä
vehnäyhtymä. Uutisessa ei maini­ta,
/ että onko ostava vehnäyhtymä
Canadian Co-operative Wheat Pro-ducers,
Ltd.,'joka viime vuonna jo
käsitteli 200,000,000 bushelia. veh­nää.
,v
Tulivuorenpurkaus
tuhosi kylän
Köna,Hawaiin saarilla. — Eräs»^
pieni kylä tulivuori Mauna Loan lä­heisyydessä
- tuhoutui kokonaan, kun
Maana Loa alkoi purkautumaan.
Kylä joutui kokonaan laavavirran
peittämäksi. Laavavirta oli syök-synjrt
edelleen merelle asti ja oli
ve^i • meressä . alkanut kiehumaan
usean sadan jalan etäisyydessä ran­nasta.*.
Koko kylä ja rannassa oleva
laituri peittyi noin 50 jalkaa paksun
laavakerroksen alle. ;
Tietojen mukaan ovat kaikki ym­päristön
asukkaat pelastuneet.
Bessarablaiaiset emigrantit Ransr
kassa ovat julkaisseet vetoumuksen,
missä he kehottavat eri maiden työ­läisiä
moraalisen tuen lisäksi, mitä
nämä ovat suoneet' raakalaismaisten:
vainoien j ohdosta, suomaan: Bessa-r
a b i ^ väestölle myös aineellista, tu­kea
maata kohdanneen nälänhädän
ja sen vanavedessä kulkevain- vit­sausten
torjumiseksi., "Kahdeksan
vuoden/aikana'-, sanotaan vetoumuk-sessa
"on maamme kokenut,, Rama-nian
valtauksen hirmuja, kansallista
sortoa, taloudellisen systeeminsä hä­vityksen
ja nyt on; se säälimättö­män
nälän uhrina. -Bessarabia. kuo­lee,
.siinä surullinen totuus."
Scii vuoksi: "Rientäkää spn^vuk-si.
Puheet ja protestit eivät riitä.
On viipyniättä toimittava.
: Kun Volgan varsilla teki hirvittä­vä
kuivuus tuhojaan, ei teidän myö­tätuntonne
pettänyt. Ette .tÄis jää­ne
toimettomiksi nytkään nälän kau­hujen
uhatessa Bessarabian talon-r
.poikaiskansaa.:^^ Ette salline, ^ttä
Europa ja kaikkein vähimmän Rans­ka
sallii'pienen kansan*kuolla liäl-kään.
Ranskaan pakoon päässeet
bessaraT)ialaisetr-jotka ovat vältty­neet
veljiensä kohtalolta, vetoavat
teidän apuunne."
Ja vetoumuksessa / kehotetaan
muodostamaan avustuskomiteoja ja
keräämään varoja avustustarkotuk-seen.
Samoin huomautetaan> että Icato
on aiheuttanut muute^nkin moninais­ta
kurjuutta ja ahdistusta kärsineel­le
kansalle 125 miljoonan frangin
taloudellisen tanpion, mitä hallitus
on "lievittän-"t" vain naurettavalla
määrärahalla.
. Edmontoij, A l t a i A l b e r t a n lain-laati
jakunnassa' ehd^ettu kahdek-santunnin
l työpäiv^aki on lykätty
penfen alle. Kuri käsitte­lyn
• alaiseksi ..J^lnlaatijakunnassa»
esitti hallitusKlis^hdotuksen, jonka
mukaan Albertan maakunnan hal­litus
, nimittäisi kolmimiehisen; kor
missiqnin tutkimapn 8-tuntisen työ­päiviin
"käytännöllisyyttä", joka ko­missioni
sitten: esittäisi raporttinsa
asiasta seuraavalle lain-laatijakunnan
istunnolle. '
v Samaan :hikaan on- maakunnan
yleisten laitosten ' ministeri, Alex
Ro^ss, <fcilistanut - lainlaatijakunnalle
lakiehdotuksen 9,-tuntisesta työpäi-välaistav
j a 54-tuntisesta työviikosta.
Ebdotuksen mukaan tulisivat erinäi­set
; sesonkityöt olemaan mainitun
lain ulkopuolella^ sekä tulisi kos­kemaan'
puotipalvelijoita yli 5,000
asukasta' käsittävissä kaupungeissa.
Kysyttäes^i mik^i laki tulisi, koske­maan
ainoastaan • suurempia / kau-,
punkeja, oli ministeri vastannut, et-:
tä pienissä kaupungeissa olisi mah­doton
panna lakia täyläntöön.
Myös on nainlaatijakunnalle esi­tetty
lakiehdotus - maakunnalliseri
alinpalkkalain voimaan saattamisek-sij"
joka tulisi koi^kemaan niin mie­hiä
kuiii naisiakirt;'^ Tämä vim^mai-nittu
lakiesitys~von kohdannut suur­ta
vastustusta teKtailijäin intressien,
taholta, kuten tavallista.
saaneet selkääni
Faseistit hyökänneet katolisten yh-
. distysten kokoukseen, vaan jou­tuivat
kahakassa alakynteen \
J
Kuusi kuoli jääpadbn
murtuessa
Edmonton, Alta. — Tänne saapu­neiden
tietojen mukaan on Athabas-ca-
joki tulvinut jääpatojen muodos­tumisen
johdosta. Tähän mennessä
on tulva vaatinut uhrikseen kuusi
ihmishenkeä, kun' eräs joessa ollut
jääpato yhfäkkiä murtui.
Eräs Brestlin-niminen mies oli o l ­lut
peilieineen .ajelemassa jääpadon
läheisyydessä ja jääpadon murtues­sa
oli Brestlin vaimonsa 'ja yjielpn
lapsen- kan-ssa jortunut ajonehvoi-^
neen jäiden j a veden joukkoon sillä
seurauksella, ett" kaikki hukkuivat.
Hevoset olivat ''»llakin tavalla riuh­toneet
itsensä i r t i ; kärryistä j a pai­kalle
rientäneet ihmiset saivat eläi­met'
pelastettua. ,~ V
Seitsemän r^aiiia aIa);)uolella, nim.
Whitecourtin läheisyydessä, on sa­massa
joessa suuri j^pato, .jonka
murtamisensa ' työskentelee ' ^ u y i
miesjoukko. Jos mainittua patoa
ef. saada piakkoin murretuksi/ niin
ovat ympäristöii asukkaiden asu­mukset
ja viljelysmaat vaarassa jou­tua
veden jraltaaa.
Chiasso. ~ Genoassa j a koko L i -
gurian jSnnikolla on viime päivinä
ilmennyt' suurta suuttumustaV:: ja
-mieltenkuohua fascisteja : vastaan
sen jälkeen, kun f aseistit hyökkä­sivät
erääseen katolisen . nuorten-miesten
yhdistysten edustajakokouk­seen
Xhajotusyrityksessä, ollen varus­tettuina/
kapuloilla j a ampufiia-aseil-la.
Kokoushuoneen ovella oli ol­lut
katoliset partiojoukot vahdissa,
mutta noin 60 fascistia raivasi par­tiojoukot
tieltään ka^uloimalla.
Kokoushuoneeseen päästyään tuli
fascisteille kuitenkin suurempi vas­tus
eteen, sillä huoneessa synty­neen-
mellakan aikana heitettiin f as­eistit
ulos kadulle,' jonka • jälkeen
kokousta oli jatkettu poliisien var­tioidessa
kokoushuoneen sisäänkäy-tävilla.
:. Fascistit olivat kiukuissaan
siitä, kun katoliset' yhdistykset ovat
julistaneet olevansa riippumattomia
poliittisista puolueista. v .
Sosialisteja piesty ; ..
Milanossa ovat fascistit myös ol­leet
sotajalalla, jossa olivat pan­neet
toimeen sosialistia^, pieksäjäi-set.
Sosialistit olivat olleet oikeu­dessa
syytettynä kiihottavien julis­tuksien
levittämisestä. Oikeudessa
.-oli ollut juttua seuraamassa suurf
joukko fascisteJBj jotka 'olivat^ää-nekkäästi
Vaatineet tuomaria julis­tamaan
syytetyt syyllisiksi. Syyte-tVt
saivat -kuitenkin vapautuksen
syytteestä, todisfettuaan, että j u ­listukset
olivat vain puoluevetoo-muksia-
Tultuaan mlos. oikeussa­lista,
/ oli. f aseisti joukko hyökännyt
soEialistien kimppuun,-^ ja alkanut
muotiin tulleet pieksäjäiset.
Katolisten osuuskauppa hävitetty
Fascistien hyökkäykset. katolisten
laitosten kimppuun ovat- yhä jatku­neet
ympäri maata, ollen viimeisin
hyökkäys kohdistettu erästä katolis­ten
osuuskauppaa' vastaan Artegnan
kaupungissa. Kaupan olivat fascis­tit
ryöstäneet puhtaaksi, j a mitä ei­vät
voineet mukanaan kulettaa, oli­vat
he hajottaneet.
Hyökkäys osuuskauppaan oli ta­pahtunut
fascististen . kauppiaiden
kiihotuksesta, kun- katolisten /osuus­kauppa
oli ryhtynyt kilpailemaan ta­varoiden
hinnoilla.
^ .Kommunistipuolue
laitti^maksi^ Aust-raaliasba
Melbourne. -^Lakiehdotus, jolla
koetetaan lakossa olevat unfonistit
ja vallankumoukselliset järjestöt J u ­listaa
.lainsuojan /ulkopuolelle, on
tullat laiksi. Australiassa. Tämän
lain mukaan on kommunistipuolue
juliste tiu laittomaksi. Se voidaan
lakkauttaa milloin' tahansa < j a sel­laiset
jäsenet, jotka eivät' ole syn­tyneet
Australiassa voidaan sulkea
vankilaan; ja karkottaa milloin - ta­hansa.
Australiassa syntyneet voi
daan vangita. Laki tekee myös
eräät laihot '.'laittomiksi" ja l a k o ja
olevat J unionistit joutuvat saman­laisen'
kohtelun alaisiksi kuin kom­munistipuolueen
jäsenet. . Vieläpä
englantilaisetkin voidaan karkottaa.
Varmaa on, että vankilanuhka'ja
karkotus ei tule estämään työläisiä
lakkou^umasta. Sydneyssä pidetys
sä radikaalisen siiven kokouksessa
päätettiin vastustaa lakia, varsin­kin
niitä kohtia, joissa koinmunisti-set
ja unionistiset; lakkolaiset julis­tetaan'
lain- suojattomiksi. / Myös
päätettiin ; / ryhtyä kosketuksiin.
Australian kaikkien valtioiden teol-lisuusjärjestöjen
kanss.a yleisen kan­sallisen
liikkeen alottamiseksi I^k^^
vastaan.
v5;S':i-öt
sota
Djaksujen alennusta va^n
NOSTANEET KOKO MAATA KÄSITTÄVÄN ÄLÄKÄN, K U N TUL-LIPOLITIIKALLA
ASTUTAAN HEIDÄN VARPAILLEEN . '
Ruotsin proletaarinuo-^
" rison työkbngrressi
Tukholma, «/IV. — Juuri pidet­tyyn
^ Kominunistisen nuorisoliiton
kongressiin täällä otti osaa likipi­täen
200 edusta'jaa, jotka; yksimieli­sellä
ja voimakashenkisellä kongres
sityöskentelyllään antoivat verrat­toman
todistuksen siitä, että : hög-lundilaisten
taannoinen myyräntyö
bli ollut: omiaan vain kannustamaan
liittoa yhä tehokkaampaan toimin­taan.
' Samalla oli kongressi. todel
listcn nuorten. Edustajista oli Väin
aniharvoja 33-rVUotiaita, kun s6n
sijaan suurin osa 17—20-vuotiaita,
eilcä kolmenkymmenen korvissa / o-leviä
ikäihmisiä, kuten on.' laita sos.-
dem. "nuorisokongresseissa". Kes­kustelut
olivat vilkkaita ja juurta-jaksaisia,
kosketellen seuraavia .pää­kysymyksiä:
keskushallinnon toimin­takertomus'
ja tulevat tehtävät, lii­ton
uudelleen organisointi, amma-tillis-
talöudellinen toiminta^ agita-tioni-
j a propagandatoimlhta, toi­minta,
lasten keskuudessa, ja liiton
uudet organisationisäännöt.! Kaik­kiin
e8it:^siin loi leimansa terve
itsekritiikki ja todellinen parhaim­man
mahdollisen ratkaisun löytä-mistahto.
Kaikki edustajat' ymmär­sivät,
että oli otettava oppia yhtä
hyvin onnistuneista toiminnoista
kuin erehdyksistäkin. Asettamalla
11 komiteaa, joihin otti suurin piir­tein
osaa kaikki edustajat, saavu­tettiin
.suurenmoinen työtulos. Kaik­ki
toimintahaarat joutuivat täterf
perinpohjaisen' harkinnan alaisiksi.
; 'Aikaisemmissa kongresseissa^ on
aina ollut joitakin kiistakysymyk­siä,'
jotka on ollut pakko ratkaista
äänestyksellä. Tällä kertaa ei tar­vittu
äänestystä yhdessäkään ainoas­sa
kysymyksessäl Mutta sittepä ei
nyt ollutkaan mitään kiistakysy­myksiä,,
ja liitto oli täysin yhtä
mieltä puolueen ja Intemationalen
kansöa, - Komiteatyöskentelyn kaut­ta
saavutettiin yhtenäiset linjat kai­kissa
kysymyksissä. Uuden johdon
vaalissa vallitsi-myös ilahuttava yk­simielisyys.
Ruotsin proletaarinuoriso muok­kasi
kongressissaan itselleen oival­lisen
taistelusuunnitclman, ' valitsi
uuden, huomattavasti nuoremman
johdon ja teki tärkeitä päätöksiä
i-.uslsta toimintamuodoista; mitkä e-dellyttävät
öliuren edistymisen
kautta liiton toiminnassa.
Edellinen kongressi pidjpttiin "Po-litiken"
silloisen toimittajan,? Hög­lundin,
maininnan mukaan ''häm­mingin
merkeissä." Nyt on tämäj?
halämingin synnytäjä itse vajonnut
"suohon", kuten hän silloin kut­sui
sosialidemokratiaa. Mutta nuo­risoliitto
sen sijaan on voimak­kaampi,
selvempi ja toimitarmoi-sempi
kuin koskaan ennen.
Räulian-neuvotteint
Riffit eivät ole suostuneet Ranskan
ja Espanjan aselepoehtoihin /
Bcrteaux, Marokko. - Toiveet
rauhanneuvottelujen alkamisesta
Ranskan ja Espanjan- j a riff-heimo-jen
välillä:raukesivatrtyhjiin ja lyk­käytyivät
määräämättömäksi ajaksi,
/kun riitapuolien välinen aselfepokon-leirenssi
^ i päässyt mihinkään tulok-'
siin- rauhanneuvottelujen alkamisen
suhteen.
Ranskalaisten ja; espanjalaisten
ehdot neuvottelujen; alkamiseksi oli­vat
liian vaativaiset, joita ^ riffien
edustajat V eivät voineet hy^j^^ä.
Riffit .-kieltäytyivät laskemasta
Ranskan Ja' Espanjan joukkoja ete­nemään;
.-rintamalla seitsemän kilo-metriäni
joka oli yhtenä ranskalais­ten
ja espanjalaisten ehtona rauhan­neuvottelujen
alkamiseksi.:' / / Riffit
vaativat kolmo päivää aikaa neuvp-tellakseen
keskuudessaan /nselepo-ehdoistaV:
johon vaatimukseen rans­kalaiset
suostuivat. Riffien edusta-,
jat 'lähtivät heti lentokoneella
omaan cslkuntaäntfa, j a odotetaan,
että aseleponeuvotteluja jatketaan
heidän > palattuaan.
09hawa, Ont. — TäkfilSiset auto- ' '
moblilitehtailijat ovat nostaneet a i - , -
kamoise;'n Drotestimjrrskyn' «Canadan^
hallitust^astaan automobiilien tu)- «
limaU^ujen alentamisen johdosta. ^
Useat tehtaat ovat lakkauttaneet '
tuotantonsa ja ajaneet työläiset näl- ,
kätaipaleelle, sitenr protesteeratak-seen
hallituksen tullipolitiikkaa vas-»' ,
taan. i \
Takalalleen kaupuni^n majuri on j
myös ryhtynytfajamaah »utomoljllii-/
tehtailijoiden asiaa, j a on'töhettänyt;".
yli 800 sähkösanomaa — tietenkin «
kaupungin kustannuksella — kau- .
pungeille . j a tehtailijoille ympäri
Canadan, että yhtyisivät täkäläisten:
tehtaifijoiden kanssa yhdessä prptes^ -
teetaamaan hallituksen menettelyä'
vastaan. JVIaJurin sanotaan jo'saa- '
Tieen noin 50 myöntävää" vastausta ^
'"vetoomuksiinsa.*'" , " ^ -
Paikallisesti ^on taaim pidetty,
"kansankokouksia"^,' ~'joissa ^ on , laa­dittu
j a hyväksytty protesteja ja ^
vaatimjiksia tullimaksujen etanallaan''
pitämiseksi. '
' ' Useat tehtaitta^
oii jälleen alkanut käymään^ )n odo- ^
tetaan kaikkien tehtaiden olevan
täydessä Käynnissä viikon sisulla, ^
sillä niUlU kaikilla on suuria tilauk> ,
sia täytettävänään.
Toiset yhtiöt ovat. ilmottaneet,
että ne tulevat ainoastaan- täyttä- ',
mään käsillä olevat tilaukset, jolloin,
tehtaat tullaan jälleen seisautta-/^)'
tfiaan. Monella ' taholla pidetään ^ ,
näitä seisautta^isuhkauksia "bluf-r
fina", sillä nykirSän ön automobii- ,
leiliä'niin suuri kysyntä, että' Y h -
Espanjalaiset olivat myös vaati-neeti
että Abd-el-Krimin on pois-
^ dysvaltain tehtaat eivät voisi tyy­dyttää
automo]l>iilien ^kysyntää, jos
Canada^ tehtaat yhfäkkiä lakkaut--
tultiS^iffiÄn" alueelta,- ja että hä- taisivat tuotantonsa.
neltä kiellettäisiin lupa asua ^illään
muhamettilaisella 'alueella.'" Tätä
vaatimrfsta eivät riffit ottaneet o l ­lenkaan/
huomipon, ilmottaenj että'
maiuitusta vaatimuksesta ei olluif
puhettakaan ^ik^iisemmirilaadituisr
sa ehdotuksissa.
Kummallisinta tässä asiassa' on se,
että huononimalla puolella olevat
yrittävät sanella ehtoja' paremmalla
puolella / oleville, sillä tosiasia : on,
että ranskalaiset^ j a espanjalaiset
,ovat joutuneet Marokoij/ sodassa
'huonommalle- puolelle.^ : > ;
Hallituksen rautateiden
asema paranemaan
päin
Ottawa, / Ont. —• Viime viikolla
tuli budjetin yhteydessä, ilmi se
seikka^ että Canadan hallituksen
rautateiden tulot viime vuonna ovai;
olleet 33 miljoonaa suuremmat kuin-menot,
joka on. suurin saavutus,/mi­tä
hallituksen rautatiet ovat tähän
mennessä saavuttaneet. Kuitenkaan
si. tämä oBota sitä, että' hallituksen
rautatiet olisivat tuottaneet voittoa;
sillä - mainittu 33 ^miljoonan ylijää-:
mä on mennyt korkojen : maksuun,
jotka hallitus t&kasi osakkeiden
omistajille, ottaessaan Grand Trunk-ylitiön
rautatiet haltuunsa.
Tietojen mukaan ovat hallituksen
rautatiet tulleet maksamaan -veron­maksajille
viime vuonna/ kaikkiaan
noin 7 miljoonaa dollaria,
MAAILMAN HIILITUOTANTO
1,386,000,000 TONNIA
L U M I A U / A T VIELÄ KÄY­TÄNNÖSSÄ
Sfault Ste. Marie, Ont. — Kevään
tulo Ontarion pohjoisissa näyttää
jäävän »erikoisen myöhäiseksi tänä
vuonna,/ sillä täkäläisellä Algoma
Central rautatiellä «1»/ vielä ; viime
. WaBhington, — Yhdysvaltain kai-vantotoimiston
keräUmiert tilastojen
mukaan maailhian kivihjilituotanto
V, 1925 oli 1,368,000,000 mel^iton-nia.
"Hinjän lasketaan olevan noin
13,400,000 metritonnia enemmän
kuin edellisenä vuotena. Kovanhii-lenkäivajien
useita kuukausia kes­tävä
lakko aiheutti sen,, että- Y h -
dysvallois^ tuotettiin 23,400,000
tonnia vähemmän kovaahiiltä kuin
edellisenä vuotena. Kaikkien lajien
hiilen kaivaus kuitenkin kohosi noin
11,000,000 tonnilla Yhd/svalloissa
sen kautta, että pehmeänhiileo tuor
tanto lisääntyi vuodessa 36,000,000
tonnilla, johtuen tämä etupäässä jär­jestymättömien
alueitten Jiiiliteolli-sU;
Uden kohoamisesta.
Fordin tianadalaiset < virkailijat
ovat ilmottaneet, että Fordin teh­taat
, Canadassa tulevat jatkamaan
tuotantoaan, kuten ennenkin.
: Kummallisinta koko:''jutussaon se,.:
että' canadalaiset tehtailijat ruikut­tavat
tuotantokustannuksien suu­ruutta,
veikka tosiasia on, että pal­kat
canadalaisiMa autotehtaissi^ ovat
pienemmät kuin Yhdysvalloissa. ^
, i> . -
V "PROFESSORI" MUSTONEN
iOJOLLUT
> Detroitista, Mich., tiedotetaan, e t ­tä
siellä on kuollut "prof€ss(^rl"-v
Sanfrid Mustonen. Mustonen tuli
erikoise mmin työläisillekin tunne-.:
tuksi Michiganin kurorikaivajien .
lakon jälkeen, jolloin i M n n i u i d e n /
.suomalaisten porvarien mukana oli '
järjestämässä antisoslalistiliittoja,
joiden erikoisena tarkotuksena olLV/
järjestyneiden ^työläisten jmustaami-nen.
Tämän ja monten muiden sa­mantapaisten
"ansioiden'' vuoksi ei
Amerikan suomalainen työväestö
suinkaan kaipauksella muistele ma-^:
nalle muuttanutta "professoria".
VALKOSUOMALAISTEN ROISTO-J
E N UHRJT
Myo8-. /'Stormklckan'V koskettelee.:;:
nuocten työläisten- jättioikeusjuttua^
Suomessa,^ päättäen ytimekkään a r ­tikkelinsa
asiasta: Ruotsin ;iuoret
vallankumoukselliset työläiset / ter-.>
vehtivät toverejaan valkoauomalais-V;
ten roistojen vankiluölissa. Heidän ^
taistelunsa bn meidän taisteluam­me.
Heidän kärsimyksensä tullaan
kostamaan.
töön Oban ympäri^toHäj jossa' vii­meinen
luttipyry coii • tul^dnui' riau-tätien^
• Sama oli ^asiaiaalta: ihalli-
_ tukeen rautateillä pohjoisessa osas-lai^
antalna otettu lumiaurat j^ytän-' sa Ontarion maakuntaa.
Canadalaiiien voitti ma-ratoonijuoksun
— suo­malainen
toisena "
/;•':/•. / / /"V ..•/•• :.;/.;•/•>/.;-:/tv;y:::j//:':
Boston, Mass. —- Täkäläiset vuo-tuiset.
maratooftijuoksukilpailut, Jot--
ka tunnetaan Bostonin maratoonin
nimellä, pidettiin täällä viime maa­nantaina.
,
Voittajana kilpailussa:/ suoriutui :
John C. Miles, ollen'hän edustajana ;
Sydney Mines, Nova Scotjafta,'Ca-nadasta,
Miles saavutti ajan 2 tun­tia
25 min. 40 2 /5 sek., rikkoen en­tisen.
Boston maratoonin ennätyksen;
noin neJjällä minuutilla, ollen en­tinen
ennätys tällä matkalla 2 t.
29 m. 40 1/5 sek. j '
Toisena saapui perille suomalai­nen
olympiamestarf Stenroos, ajpllfa'
2 t. 29 min. 40 sek.
Kilpailuun o t t i ' osaa ' kaikkiaan .
112 juoksijaa. ',
• mmmm