Vapaus, March 21, 1930

              pii' - •
Perjantain^: maallsfcgfeP'^^^ MaxoE2i^ -
AHAA
SUOMEEN
idan Dollarista
IShetyskulut:
I tLefs $20.00. 6Q«
«^b 00--$79.99 je
Ä°-^so.oV-?ioo.oo
'Eteiseltä seuraavalta äl­lältä
dollarilta.
r»llihetyk.i.tÄ ovat lä
J3.50 lähetykselt^^^
^ ostetaan. Kurst
gietykset osotteells:
. VAPAUS,
L ö. SUDBURY. Ont
VtdtapUeaejä myjdaan.
Ijitdmhaa pi^ettiasioiUM •
dfDe ottavat rabaväUtyt
myöskin:
VAPAVS
IfOKT ARTHUR DRANCB
316 Bay Street. ,
Port Arthur, Ontano
ys MONTREAL BRANCB
1196 St Antoine St.,
Montreal, Que.
JJRO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
JOHNVVORI
Sonth Porcupine, Oc .
IcBARLES HAAPANEN,
iskaappa, Timmins, Out.
, :GHN WIRTA,
|Broaview Ave., Toronto, Ont
, DAVID HEUN,
Ipitkaknnnilte Keski-Ontario8»a
fiiji OSUUS apinan
ihmiseksi tule"
•'7 'miseösä 7 r
V i i i i i r päivien täpäiuuinai Rans­kassa
osoittivat, miten heikolle poh­jalle
se porvarien kuuluisa '-kansan­valtainen
.parlamenttaarisuus" ra.
kentuu. Joku aika sitten suurella
öamseti sUioUlä nähdään^ paljon
aseampii esineitä koin koitan sil-iBlBä.-
£our%U3 %)n tsaijou hienorapi
hÄjdäirti kuin ihmiselli, matta han
Uroita siiattakaan osaa niistä
Itajut^ta, jotka ihmiselle ovat eri-l
a i ^ n esineiden määrättyjä iunto-iperk^
ejä. Ja tuntoaisti, joka api-noäla
on tiisldii kaikkein ruovim-inassa
alussaan,-on vasta kehitty-jvaivalla ' kokoonkyhätty Tardieun
nyt ihmiskäden kanssa, työn kaut-j Patayanhoillinen hallitus sai edus­ta.
Aivojen ja nikä palvelevien tajakamarUta -
aistien kehityksen, .yhä selvemmäk­si
käyvän tietoisUuderr, .ajattelu- ja
jo.litöEäätös^TPn jälleenvalkutus
työhön j ^ kieleen antoisuuden sy­säyksen
molempien edelleen kehiK-;
tymiselle. Tämä kehitys ei ole
suinkaan pysähtynyt sen jälkeen
kun ihminen lopullisesti erosi api­nasta,'
vaan on suurin -piirtein ..kat-aoen
mennyt valtavasti eteenpäin. "^^-^ ^^^8 tanahtuneit-
Tosm on se en kansoilla ja ^rv^^ ^^^^^^^
aikoina ollut nopeuden ja suunnan
puolesta erilaista, Ilmeten siinä
ajoittaista- ja paikoittaista pysäh­dystä
ja taantunausthkin. Valmiin
ihmisen kanssa, esiintyneen . uuden
aineksen —- yhteiskunnan -r- kaut­ta
on tämä keliitys toiselta puolen
ajautunut voimakkaasti eteenpäin,
toiselta puolen johtanut sitä mää­rättyyn
suuntaan.
epähiottaniuslauseen
j a oli pakoitettu jättämään eroha­kemuksensa.
Tilalle muodostettiin
(myöskin suuren työn tuloksena)
keskustalaisiin ja pikkuporvarilli­s
i in ryhmiin nojautuva Chantemp»-
sm "vaseuuuistolaineu" haUitus. jo­ka
eli vain neljä päiväl ja sai kuo­liniskun
heti eusunäisessä eduslaja-k
a n u r i n istunnassa, jossa se esihi-tyi
tulevalla touniutaohjelniallaan.
Varmasti on siitä kulunut satoja­tuhansia
vuosia — jotka maapallon
historiassa eivät merkitse yhtään
enempää kuin sekundi ihmiselämäs­sä
— ennenkuin puussa kiipeileväs-tä
apinalaumasta oli kehittynyt
ihmisyhteiskunta. Mutta lopultakin
oli se olemassa. Mikä onkaan se
luonteenomaisin merkki, joka erot­taa,
apinaläumän ihmisyhteiskun­nasta?
Se on työ. Apinalauma
tyytyi syöttämään ravintoaluetta,
jonka siile oli määrännyt maan­tieteellinen
asema tai, naapurilau-hallitus
Rajiskassa, joka on saanut
jättää paikkansa. Kun inuistamme.
kaistaan "sitten juyöhemmin". Jöi-vatUiA
evakiioida Reinin alue. jos
Haagin sopimus vahvistetaan j a —
jatkaa Tardieun halUtukseii .poli­tiikkaa
liontoon merlvarustelukon-ferenssisas
sekä yleensä Raiipkan
ulkopolitiikassa. Nämä lupaukset
oUvat välttämättömät, silla ilman
sosialistien a&niä ei Chantempsin
hallitus olisi voinut <Hnata edes
pientäkään äänten enemmistö» e-dustajakamarissa.
Mutta vaikka
koko sosialistinen edust£^ax«yhmS
olisikin kannattanut Clianterapsin
hallitusta. nUn sittenkin se olisi
omannut vain 25—30 äänen enem­mistön
ja näin ollen.olisi ollut vaa­rassa
kukistua nflUoln tahansa, jos
.sosialistit sitä vaan olisivat halun-
Tällainen oli se heikko pohja, jol­le
Chantempsin hallitus o l i . raken-että
esim. neuvostohallitus on ollut Inettu. Kukaan ei uskonut sen. p i t.
paikallaan jo kolmattatoista vuot­ta,
niin jouduiume epäilemättä k y ­symään
itsellämme, mikä on syynä
tähän tällaiseen nopeaan hallituk­sien
vaihtoon. Seuraava.s.sa koetam­me
sitä hieman selo.staa.
Huolimatta .siitä, että Tardieun
hallitus valtaan tuUe.ssaau lupa.si
tehdä kaiken voitavansa Ranskan
taloudellLsen eluuiän kohottamisek.sl.
ei se kuitenkaan kyennyt lupaus,
taan täytUimään. Jos muistamme,
että ei ole kuluiiut kovinkaan pit­kää
aikaa siitä, kun Ranskan o n ­nistui
amerikalaisen pääoman avul­la
saamaan rahakantan.sä jotenkin
vakavalle ta.solle, niin on helppo
käsittää, että porvaristo tekee kaik­kensa,
saadakseen edes jonkun a i ­kaa
hengähtää j a järjestellä pula­kauden
aikana sekaisin menneitä
asioitaan. Ja sinä tarkoituk.sessa
mojen vastustu-s. Kuljeskelun jajpa^i haiutustuoleihin Tardieun
taistelujen kautta koetti .se l a a j e n - i " v a n k a n ' hallilulcsen, joUa se odotti
taa sitä, mutta .se e i kyennyt sytit-! itselleen suuria etuja, tietysti muit-töalueeltaan
saamaan irti enempää iten kansankerrosten kustannuk-sella.
k u i n mitä. se luonnostaan t a r j o s i , ' M u t t a Tardieun hallitius ei kyennyt
lukuunottamatta sitä, että se tie- täyttämään porvariston sille a-sctta-dottomasti
lannoitti aluetta jätteil-Unia vaatimuksia. Taloudellinen p u .
lään. Sen jälkeen kuin kaikki i la alkaa yhä enemmän ja enemmän
mahdolliset .syöttöalueet oli asu-j jyrsiä kapitalismin perusteita. E l i n -
tettu, ei äpinaväestön Jisääntymi- kustannukset kasvavat, liikkeenhar-nen
ollut enää mah,dollinen. Kor-1 johtajien keskuudesas havaittavat
keihtaan saattoi eläinten luku jää- konkurssit ovat jokapäiväisiä ilmi-dä
entiselleen. Mutta sen lisäksi öitä. Viljan ja muitten maatalous- 'esittämän
tapahtuu kaikkien eläinten ke.skuu- tuotteitten tukkuhinnat laskevat'
huimaavaa vauhtia, mutta vählttäis-
(Jatkoa numeroon 65)
ä tämä selitys kielen synty-
S työstä ja työn kanssa oh
1 oikea, osoittaa eläinten suh-baoritettu
vertailu. Se vähän,
Mllä, korkeimmin kehitty-ijän,
on toisUlen^ .ilmoitetta-he,
ilmoittaa. Ilman p u -
mellistä kieltäkin.^ .Mjkään
miitilassa oleva eläin ei tunne
kään , puutteeksi, ; ettäi
Ipttiua tai ei voi yrarnärtää i h -
1 kieltä. Aivan toisin on asia,
en on hänet kesyttaiiyt.
ien kanssa seurustellessa on
ja koiran korva harjaan-niin
hyvin puheäännelliselle
le, että he oppivat helposti
kieltä ymmärtämään gikäli
heidän mielikuvituspifa-ihsä
Edelleen ovat ne saavut-kyvyn
tuntea sellaisi?i t u n -
kuten kiintymys ihmiseen,
j.n.e., jotka olivat heil-aisemmin
vieraita, j a joka
sellaisten eläinten kanssa
«llut, voi tuskin torjua vä-a,
että on riittävästi t a -
jolloin he nyt tuntevat
tömyj-tensä puutteeksi,
jota heidän määrättyyn
sn liian paljon erikoistufJeet
sä eivät valitettavasti
na voi enää auttaa. Mutta
lelin on olemassa, silloin k a -
jnyös tämä kykenemättömyys
^tyiEsä rajoi.ssa. Lintujen suu-
"_ovat varmasti ihmisen suu-niin
paljoin erilaiset kuin
« mahdollii^ta. j a kuitenkin
"nnnt ainoat eläimet, ^otka
puhumaan; ja linnuista i n -
^malla äänellä varustettu,
|Jja, p u h u u kaikkein parai-
1 mielellään sanoisi se ei
'"a. mitä .se puhuu. Epäile-
Pelkästä halu.sta puhua tois-
•J!»? '^'"isohmälle tahän-
|totitau.,ia koko oppimaansa
:^'^toa. .M,t., ,ikäli kuin
v.S-"''"^-'"^-''''-^ä riittää, s i -
han myö= oppia ymmärtä-dessä
suurta elintarpeiden tuhlaus­ta
ja sen rinnalla ravinnon kasvun
tuhoamista jo sen alkuasteella. Su­si
ei säästä- niinkuin metsästäjä.
metsävUohtä,''; jökä aniba'a hänelle
seuraavania viibh^lä karitsani.' * Krei-i^
an : ifhöYAii' -jotkiÖyövät' hdöret
puihi t^at'' erineriktiin'' ne ovöt ehti­neet:
TtiSväakäkrti- otrat kalvaneet
koiiro; inaäii vuoret 'paljaiksi. Tällä
eläinten "ryöstöviljelyksellä" on
hyvin tärkeä osuus vähittäin ta-pahttivassa
yleisisssä -lajien -muat-tuniisessa,
koska se pakoittaa eläi­met
, tyytymään muuhun kuin to­tunnaiseen
räVihtooh. Sen kautta
isää heidän verensä toisen kemialli­sen-
Sisällön ja koko ruumiiriraken-asetettuja
Toisena . seij^lcana, 'joka myöskin
epäikmisfeäkään, etteikö täisiä.rycis.T.Lau vaikutti Tardieun liallituk-töviljelys
olisi voimakkaasti edis­tänyt
esi-isäiriime ihmiseksi tule­mista.
Henkisiltä ominaisuuksiltaan
korkeammalla olevan ja mukautu-miskykyisimmän
apinasUvun kes­kuudessa
t&ytyi se johtaa siihen,
että ravinnoksi kelpaavien kasvien
luku tuli yhä suuremmaksi ja suu­remmaksi,
että ravinnoksi käytet­tyjen
kasvien syötävät osat tulivat
yhä tarkemmin käytettyä, lyhyesti,
että ravinto tuli yhä monipuolisem­maksi
ja sen kautta myös ne ruu­miiseen
kuuluvat ainekset, jotka
muodostivat ihmiseksi tulemisen
kemialliset edellytykset. Mutta
kaikki itämä ei ollut vielä mitään
todellista työtä. Tyo alkaa työ­kalujen
käyttämisestä. Ja mitkä
ovat sitten vanhimtnat työaseet esi­historiallisten
kansojen asuinsijoil­ta
tehtyjen löytöjeii, aikaisempain
historiallisten kansojen ja nykyisis­ta
raakaläiskansoista kehittymättö-
^impäin elämäntapojen mukaan?
Ne ovat kalastuksen ja metsästyk­sen
välineet; ensimäisinä aseet.
Mutta juuri kalastus ja metsästys
edellyttää siirtymistä pelkästä kas­viravinnosta
myöskin lihan syömi-hinnat
pysyvät sanialla tasolla.
Maanomi^taja^u odottavat turhaan
luvattua muataloustuotteitten tuo­tantohintojen
^alentamista, jonka p i ­t
i , tapahtua lannoitusaineitten ja
maanviljely.iköneftteh iiiritojen alen.
tanilsen ••'iihiiöaossa.''-'^^^ ole­van'
raiVan määrä,-'-joka valuutan
vakfinnuttamisen hetkellä teki 112
miljaardia frankia, on nyt kohon­nut
70 ^ 2 miljaardiin frankun.
Näinollen on se lisääntynyt kym­menellä
mii jaardilla frangilla. On
selvää, että tämä tällainen lisäys
ei voi vaikuttaa vakiinnuttavasti
Ranskan' talouteen, vaan horjuttaa
kaikkia^.^aikaisempiakin saavutuksia:
Tässä suliteessa' e i ' ' T a r d i e u n h a l -
käikäisyyteen, eikä se kuulunutkaan
PQn-arlston laskslmim. Oli suori­tettava
tavanmukainen silmän-kääntäjätemppu
j a koetettava, jos
mahdollista, lykäUi syy toisten nis­koille.
N i i n kiivikin. Iletl eminiäl.ses.sä
ediistajakamarin istunnossa, jossa
l i ö l l i t i L s esitti toimintaohjehnan.sa.
joiitui .se ääJiestykses-sä vähemmis­töön.
Mutta ei suhikaan sosialistien
toimesta. Päinvastoin. Sosialistien
johtaja Leon Bluin mainitsi puhees­saan,
että "sosialistit kannattavat
Chantempsin hallitusta". Hallitus
kukistui äärimmäisten rylimien toi­mesta.
Sekä äärimmäiset sosialistit
että äärimmäiset vanhoilliset ryh­mät
äänestivät hallitusta vastaan.
Syynä oli epäilemättä se. että Chaft-tempsin
hallitus ei kyennyt esittä­mään
kyllin varmoja takeita ohjel­mansa
toteuttamisen puolesta j a .se,
että se ilmoitti jatkavansa Tardieun
ulkopolitiikkaa.
Tämä hallituksen kukksnmnnen
t o t e s i vielä kerrai» sen, että vasem-mlstolalsryhmiin
nojaavan halli­tuksen
muodostaminen Ranskassa
on nykyhetkellä aivan mahdoton,
huolimatta siitä, että .sosialifascistit
ovat myyneet itsensä aivan täydel­lisesti
imperialisteille ja ilmoitta­neet
olevansa Tardieun Lontoossa
merivarustelupolitlikan
kannalla.
aevasäa pienessä San Doraiagon
sivaliassa, joJsa on Amerikan; kapi­talistien
riistokenttänä. on pynjen-nut
tapuia. Sen tarkätuksena on
knklstka tasavallan presidentti. Joka
oh kokonaan antautunut amerlka-laisten
manttaallpösöjen aslamleliek-s
i , saadaan siten vastaansa kalkk'
taravalhm kaiisaUiset ainekset. K a ­pinalliset
marssivat pääkaupimklr
kohti ja ovat pakoittaneet presiden
t i n eUiimään suojaa Aiuerlkan lähe
tsrstössä (kuUikas muuten!).
Sisäiset riidat raatelevat kansain
välisen imperialismin ruumista. Nr
ovat jos-sain määrin esteenä avol
näen .sodan julistamiselle Neuvosto
Uittoa vastaan. Mutta silti ei se vo
o l la mahdotonta. Ja senvuoksi oi
meidiin mitä tarkemmin seurattavr
kansainvälisen imperialismin me
nettelyä eri maissa, voidakseinm'
tarpeen tullen lyhtyä kaikkiin . t l
lantet-ii vaatimiin toimenpiteisiin
Detektori.
MUBTA MAISTA
Mussolinin kukistumi­nen
ajan kysymys
sen kukistumiseen, oli sen menet,
tely Lontoon merlyarustelukonfe-renssissa.
Kuten aikaisemmin ker­roimme,
esitti Ranskan hallitus y l ­lämainitussa
konferenssissa vaati,
muksen Ranskan laivaston lisäämi­sestä
melkein puolella nykyiseen
verraten. Mutta koska tämä toimen­pide
olisi edellyttänyt huimaavia
menoja Ran-skan budjetissa, joka,
kuten jo äsken mainitsimme, ei ole
niinkään vankalla pohjalla, ei k a p i ­talistit
voineet suostua tähän halU-tuksen
esitykseen. Eipä. silti, etteu
vätkö he olisi suotaivsu-lä.'kw,k E T
vätkö he olisi suostuvaisia aseistuk.
Nyt muodostetaan Ranskassa jäl­leen
uutta, seitsemättä hallitusta.
Tulevina, pääminlsterlkandldaattei- ^
hk mainitaan Polncare sekä T a r -
dieij. Poincare on toistaiseksi kiel­täytynyt
hallituksen muodostamises­ta,.
vedoten miika sairauteensa. O n '
itsestään selvää, että tämä ei ole
mikään .syy. Pölncäre on l i i a n v i i ­sas
pölitllkko, joka tietää vallan
hyvin, että hänen aikansa ei ole
vielä tullut. Tardieu taas koettaa
muodostaa hällituijla, vetähiällä s i i ­hen
mukaan oikeistoalneksia enem­män
kuin tähän asti. Toistaiseksi
on vielä tuntematonta, minkäkar.
yalnen hallitus Ranskassa lopulli­sesti
muodostuu; Mutta Vksi' 0,4lä
litus siis' kyen%r-''täyttäÄjäiln sillö' ^P- kuitenkin' ..selvä,. ,,.MuodosUtlpa,
asetfettuja ^i-atäfitifeiär/'"''•••*••• siellä minkälainenhallitus tahansa,
työläisille j a talonpojille se e i . tuo
mitään huojennuksia _itullessaan,
vaan jatkaa samaa kurlstuspolltilk-kaa
kuin tähänkin asti. Ja tästä
taas on seurauksena vallankumouk­sellisen
liikkeen kasvu, joka viime
aikoina on huomattavasti kehitty­nyt
juuri Ranskassa. J a sosiaillfas-cistien
nykyinen menettely sitä vain
voimistuttaa.
Jos Ranskan porvaristolla on kyl-hn
tekemistä omassa maassaan, niin
alkavat Ranskan siirtomaat antaa
yhä en^män päänvaivaa imperia­listeille.
Pohjois-Afrikassa sijaitse­vien
ranskalaisten miehitysjoukko­jen
j a paikallisten alkuasukkaitten
A s k f i i a i i i k.uki.stui Espanjan ve­rinen
liiktaaitori Primo de Rivera
Tapaus .'kiliänsä el merkinnyt va­pautta
Espanjan kovia kokeneellt;
kansalle, mm ta oli kuitenkin asol-tukseiui,
että fasclstien Riverar
johdolla aikoma "isänmaan pelas
tus" on kärsinyt- täydellisen haak­sirikon.
Maa on Riveran komennos­sa,
vplkaantimut .suunnattomasti ja
eliiiki iiioi-läutu lamaantunut, Joten
oli iKikko ainakin vaihtaa miestä
Ja koet laa .siten tyynnyttää sitä
laajaa iy,vtyinättoui.vyttä jouka R i -
vci-aii hii.seeiaU.s oli aiheuttanut.
UlkoDiaun Ifhdlst;! näkyy muu­ten
cumistuksia. oMä I t a l i an Mus­solini
-euraa pian Kiverän esimork-kiä.
Italian taloudellinen tilanne on
Mu.s.solinin liullituk.sen kahdek-sana
vuonna huonontunut huonontumis­taan.
Liiran kurssi on alentunut,
j a clijikeinoelämä lamaantunut. E i
sittenkiiiin. vaikka Italian työläisten
palkka on kiristetty äärimmäisen
alas, (•)le onnistuttu elvyttämään
maan taloutta. Täysin toteuttamat­ta
ovat jääneet Mussolinin kerska­ukset,
että Italia fascismin johdol­la
kulkee ennenkuulumattomaan t a ­loudelliseen
vaurauteen ja yleiseen
hyvinvointiin.
Erään hollantilaisen porvarileh-tien
Rooman kirjeenvaihtaja kirjoit­t
a a lehdelleen, että maassa on p a i ­nostava
tunnelma, jopa suoranaista
kapinallista mielialaakin on havait-tavis.
sa. Mussolini, tuo ennen niin
mahtavia eleitä kansan edessä näy­tellyt-
mies elää eristyneenä palat­sissaan,
näyttäytyen perin harvoin
'alamalsillceh" Kirjeenvaihtaja sa­noo,
että Mussolini" menettää tä­ten
nopeasti auktoriteettinsa, k un
ei esiinny kansalle'.
Sanotun taantumuslehden kirjeen­vaihtaja
välttää tietävänsä että P r i ­mo
.de Riveran kukistuminen on
tehhyt Mussolinin syvän vaikutuk-csn,
j a että Mus.?olinl olisi ' valmis
seuraamaan hänen esimerkkiään,
kuitenkin sillä ehdolla, että hänen
elämänsä taataan Italiassa tai jos­sain
muussa maassa.
Lisäksi kirjeenvaihtaja sanoo, et.
tä huhut vallankumouksellisesta
liikkeestä Pohjois-ItaUassa tosin k u ­motaan
vielä virallisesti, mutta ne
eivät näytä sittenkään olevan ko­konaan
aiheettomia.
Tästäkin kirjoituksesta selviää,
että Italian fascismi on joutunut
vaikeaan kriisiin, joka syventää ja
kärjistää luokkataistelua maassa.
Sorretut luokat ovat jo alkaneet
liikehtiä, jä se johtaa lopulta var-
Sivua
Matlia Canadan ja
Soomen välillä
TämänlaiseUe pitkäUe matkalle
Ähtiessä hyvin monet matk^tajis-
A enneti lähtöään ja matkalippua
«laessaan koettavat mahdolUsem-nan
tarkasti tutkia, minkä yhtiön
Injalla olisi paras matkustaa ja
lelä. millä laivallakin, siten saa­dakseen
min mukavan matkan kuin
uinkm mahdollista. Kilpailu eri
'htiöiden välillä pakoittaa tletj^sU
umkln tarjoomaan Ilmoituksissaan
:alkkea mahdollista mukavuutta,
i t en -saadakseen asiakkaiden huo-nlon
käännetyksi yhtlönssä puo-een.
Kilpailu onkin ehkä valkut-anut
monellalslln parannuksiin
•^adakseen yhä kasvavaa liikettä
»sakseen.
I^östohoteilissa. sUlä kalkki muka­vuudet,
mitä <m v<^tu hankkia, on
siellä matkufitajlen käytettävissä.
Tassa lyhyessä selastuksessa on
alleklrjoltt^ut vaan ylels|uitsaukMn
ttihtonUt valaista kokemukslehsa pe­rusteella
Atlantilla nmtkustamista
ja sitä eroavaisuutta joka on nilUä
tponlUa linjailla Jotka merUliken-nettä
välittävät, joista allekirjoit­tanutkin
on jo kokeillut neljän eri
j-htlön laivoja. Tämän voivat ot­taa
huomioon ne jotka aikovat mat­kustaa
Suomeen tai- tuottavat su­kulaisiaan
ja tuttaviaan sieltä Ca-nodaan.
— J. L.
renssissa ja .säilyttää silti kunnial-seeh,
ja tässä on meillä jälleen ^j^g^ imperialistisen valtion nimen,
yksi huomattava askel ihmiseksi t u - T O tätä varten kukistettiin Tardieun
lemiseeii. Liharavinto sisälsi miltei
valmiissa tilassa tärkeimmät niistä
aineista, joita ruumis itarvitsee ai­nesten
vaihtoa varten. Liharavinto
lyhentää ruuansulatusaikaa kuin
myös muiden, kasvillisuudelle kuu-tivien
ja kasvielämjiä va.staavien
prosessien kestämisaikaa ruumiissa
tain " ^ ' ^ i sanoo. Jos!ja voittaa, siten enemmän aikaa,
_ papukaijalle haukkuma- enemmän aineksia ja enemmän ha­lua
varsinaiselle eläimeiliselle (ani­maaliselle)
elämälle. Ja mitä enem­män
ituleva ihminen etääntyi ka-s^
veistä, sitä enemmän kohosi hän
myöskin eläinten yläpuolelle. Niin­kuin
tottumus kasviravintoon liha­ravinnon
ohella on tehnyt villeistä
kissoista ja koirista ihmisten pal­velijoita,
niin on myöskin itottu-mus
liharavintoon kasviravinnon
i " e £ " i ' " ' käsittää nii-
« i ^ t y k s e n (kuumista mais-aNien
m a t r u u s i e n yksi pää-
^ J a _ k u n sitä ärsytetään,
J^^hinila:nen vihanneskaupus-rat
BP V, molem-net
?'-,^'^^''^'^^tavammat kii-
^ - ^ j a i k u t u k s e n alai-l
^ <il^... voivat vähitellen
. J'^ täydellisyydessä
|W rL, kehittymi-vS?
välineensäkin,
feinSS-*'^^'^ seuraa vas-
AUekirJoUtanut on anatkustanut
Kanadaan Ja Canadasta Suomeen
aeljän eri yhtiön linjoilla. Joiden
okaisen yhtiön matkustajille t a r -
ooma hoito ja kohtelu on paljon
oisLstaan eroavaa. Kolme kertaa
Oli matka . tapahtunut Englannin
uiutta, Joka Jo ItsesUiän on a l k a -
'alllu Hsännyt nmtkustajalle erilai­lla
valkeuksia; Suomeen menevälle
EJnglannln kautta tulee matka
käänkuin mutkan kautta, jossa
nonipälvälset odotukset ensinnä o-
•»'at aina olleet valtamerimatkan
aäätyttyä, ja aina samoin sitä u l -
calssa. Ne odotukset joten kuten me-leviit
mukiin silloin kun matka on
Danadasta Suomeen, jolloin kohtelu-
Un on mukiin menevää, mutta e n ­sikertalaiselle
maan kieltä taitamat­tomalle
tuntuu monessa kohden v aL
keudet ylitseiiääsemUttiömiltik. A l ­lekirjoittanut
teki matkan tänä
vuonna Suomeoji tammikuulla ^ ja
palasi lakaisin Canadaan maalis­kuussa,
tehden molemmat matkat
Ruotshi-Amerikan linjan laivalla
"Grlpshohn". Tässä matku.stals.sa n -
vautui allekirjoittaneelle sopiva t i .
talsints taaseti tutustua siihen, min­kälaista
on nintka täältä kautta
Suomeen j a tämän yhtiön laivassa,
jota yhtiötä allekirjoittanut el a l -
kalsemmu» ollut käyttänyt. Tämän
yhtiön laivat eivät ollenkaan kul­jeta
matkustajia englannin kautta,
vaan käy heidän matkansa suo­raan
Göteborelln. joka tie on
kuuluilla näköaloistaan, kulkien oht
Hebriidlen, Orkneyn saarten, Nor­jan
Ja Tanskan rannikkojen, Jotka
kalkki täysin nähdään laivasta,
ööteborglsta kulkee Suomen mat­kustajat
sähköjunalla Tukholmaan,
Josta linjan Suomeen menevä mat­kustajalaiva
"KaBtelholm" otti mat­kustajat
Ja vei perille. Joten tä­män
Ruotsin lUiJan kautta matkus-tus
loppui vasta Suomessa. Tällä
matkalla on nähtävissä Ahvenan­maan
Ja Tunux saar&tot. Jotka v a i -
lankin kesäiseen aikaan mlelci^klln-toisestl.
vaikuttavat matkailijaan.
Valtamerlmatkaa varten tuskin
saattaa löytyä .sopivampaa Ja ajan.
mukaiscmpaa kulkuvälinettä kuin
fin Ruotsln-Amierlkan linjan omis­tama
moottorialus Örlpsholm, Jota
voidaan kutsiia Atlannin hotelliksi.
Puhtaut«!en laivalla kiinnitetään
mahdollisemman tarkka huomio.
IColmannessa luokassakin on val-laUa
kiitettävä puhtaus. Kauniit
miellyttävän näköiset hytit, valkoi­sen
puhdas maalaus, tekee miellyt­tävän
vaikutuksen. Ruoka on suo­malaiselle
matkustajalle sopivaa ia
hyvää, j a aina rUttämään asti. Lop-pumaton
huvittelujen järjestely lai­van
virkailijoiden puolesta matkus­tajien
ajan kuluttaralseksl. Tanssit
ovat jokajmivälsiä, ollen laivalla o-ma
orkesteri. Joka huolehtii tanssi-soitosta
sekä antaa useita kertoja
matkan kestäessä konsertteja. Elo­kuvia
esitetään niinikään iltasin
matkustajien ajanvietoksi. Kohtelu
aivalla on mitä ystävällisin. Tavat­toman
huomaavaisia ovat laivan
virkailijat, pienimmätkin huomau-tusket
heidän puoleltaan mitä koh.
tellalmmalla tavalla otetaan huo-mioon.
Erikoisesti on yhtiö klhi-nlttänyt
huomiotaan suomalalsUn
matkustajiin, hankkimalla suoma­laista
palveluskuntaa yhtiön palve-luk.
seen, ollen Grlpsholm laiva.ssa
tolme .suomalaista naispalvelijaa
colmannessa luokassa j a yksi mies,
Mr. Hedman, joka kalkissa mahdol­lisissa
asioissa j a tarpeissa on v a l ­mis
palveleen ja auttamaan .suo­malaisia
matkustajia, jostai auUu-destaan
ja huomaavaisuudestaan
hän matkan kestäes.sä ehtii .saa­maan
suomalaisten matkustajien
akamattoman .suosion. Hänen toi­mintaansa
on vielä suuresti autta-ma.
ssa hänen kykynsä puhua use­ampia
kieliä, joten hänen on help­po
ratkaista asioiden .selityk-set tar-n
y t t i ln kalkkien ensiksi sosialistien jakamariin ja päättyen täydellisen j . s a a t a v i s s a ei saada kuljete- p^^,^ tullen joko ruotsin- eli en?-
puoleen, jotka jo monta kertaa o l i - itsenäisyyden myöntämiseen sekäi' k i hätää kärsiville paikkakuimll- lanninkieleilä, joita tämän ylifiön
• — Ranskan miehitysjoukkojen p o l s k u l - k u n ei ole kuljetu-svälineitä. Sa- ....
jettamlseen, On mainittava, että ii;oin on poikkeuk-sellisen korkea
Ranskan imperialismi on tällä ker-ipa-^-kanen johtanut .suora-staan k u o - '
taa saanut vastaansa kaikki kan- lernantapauksiln, kun ei asukkailla
Autiotilat
sen lisäämiseen. Vielä mitä! Mutta välillä pn jo monta vuotta käyn- fascLsm^^
kukkaro ei tällä kertaa .kannata, j a nissä yhtämittamen sota, jota käy- fascismin kukistumiseen.
senvuoksi Oli tästä puuhasta aina­k
i n tällä kertaa luovuttava. Mutta
että kansainvähnen imperialismi ei
vaan missään tapaukse.ssa saisi sitä
kuvaa, että Ranskan imperialistit
eivät halua lisätä vanjstuksiäan ja
että Ranskaa ei voitaisi syyttää
merivarustelukonfererissin hajoami­sesta,
oli keksittävä joku keino,
jonka avulla Ranska voisi luopua
yllämainitusta laivastonsa laajenta-misvaatlmuksista
Lontoon konfc.
J a tätä varten
hallitus ja päätettiin lähettää Lon-toaseen
toiset miehet.
Mutta mistä otettaisiin miehet,
jotka kykenisivät voittamaan puo­lelleen
pikkuporvariston myötätun­non
tien
dään vaihtelevalla onnella. J a nyt
on muuan Ranskan huomattavim­mista
siirtomaista, I n d o - K i l n a nous­sut
kapinaan orjuuttajaansa vas­taan.
I n d o - K i l n a sijaitsee Taka-Indian
niemimaan itäises.sä osassa, käsit­täen
n. 20 miljoonaa asukasta. Se
tuottaa pääasiassa sinkkiä j a kivi-hUltä.
Sen johdossa on Ranskan
hallituk.sen määräämä kenraaliku­vernööri.
Jo aikaisemmin on Indo-
Khnassa ollut levottomuuksia. V.
1922 o l i Ranska pakotettu uudista­maan
halUntokoneistoa, muodosta­malla
erikoisen neiivoston, jonka
tehtäväksi tuli käsitellä etupää.ssä
paikallisia asioita. Nyt ovat kansal­liset
ainekset ryhtyneet uudelleen
.kapinaan, mutta esittävät jo paljon
Kamala tilanne
Kiinassa
Berlinin kautta ilmoitetaan, että
Kiinassa vallitsee tällä kertaa h i r -
villava nälänhätii, joka viime ke­säkuusta
laskien on vaatinut y h -
leeiLsä 10 miljoonan ihmisen hen-geii
Sak.salainen agentuuri Kiinassa
iJmoittaa, että paraikaa raivoaa
kaamea näläniiätä 22 maakunnas.sa,
joiden yhteinen asukasmäärä on 60
miljoonaa. Näistä on 10 miljoonaa
ihmistä sellaisessa asemassa, että
niiden pelastaminen nälkäkuolemal­ta
näyttää mahdottomalta.
Vansinkin Scheusin maakunna.s.sa
'.Vei.joen laakso;;sa on tilanne kau-ja
ajamaan silti .suurkapitalls- laajempia vaatimuk.sia. alkaen edus-j .sen kautta, että vilja j a mui-asiaa?
Kuten ennenkin, kään- iajavaatimuk,se.sta Ranskan edusta- la elintarpeita, joita vielä jos.sain
Tätä sanontaa el ole sanotta­vammin
tarvlniuit käytännössä so­velluttaa
.sitten .sum-ten nälkävuo­sien,
kunnes JauUotllat uudelleen
nyt parin viime vuoden alkuna ovat
tulleet päiväjärjestykseen.
Autiotila on talo. viljehnu, joka
työnsjl ja hoitonsa puolesta on jä­tetty
onuiu onnensa nojaan, ovet
on paineltu kiinni j i i usujuiuet lilli-teneet
maantietä kulkemaan.
AuUotllak.si tulleen talon histo­ria
on tavallisesti seuraava: Talo
on vuaslen kulucs-sa a.stoettaln
velkaantimut enenevil.s.sä määräs­sä,
kunnes on jouduttu siihen pis­teeseen.
Jolloin talonpittijii el ole
enää kyennyt saamaan talasta irti
velkojen korkoihin tarvittavaa
mäuruu rahaa. Jonkun alkua e>n-ni>
n lopullista romahdusta kamp­pailee
viljelijä tavallLsestl siten, e i ­tit
viimeiseen saakka koettaa suo-rllta^.
velkojeiLsa l-.orol tekeaiiillä
uutta velkaa. T a p a t i k s i a Joudutta-viit
llsäk.si .satunnaiset vaslohikäy-nilset,
kuten Iniono vuodentulo.
kolieläinton (Klotlauuitlomat kuole-mantapauk.
set, tai ^ kertakaikkinen
katovuosi. Multa vaikkapa edella-luetellnlsta
.sattumista el viljelijä
Joutuisikaan kärsimään, niin tapali-tun
tuo loppuplstettii kohti kulke­minen
suurin piirtein kulienkin e-dellä
kerrotulla tavalla. — Vaikut­tavin
syy tähän on .se, ettil viljelijä
elää kapitalistisen rllstoyhlelskun-tajärjestelmän
pultt<.'Lssa, jossa vä­häväkisten
tuottajain työn tulok­set
aina joutuvat .suurten kapltaJls-,
tien haltuun. Kapitalismi ,ni^ft/pyr,
syy vallassa Juuj-l niitten'nojalla.
K u n siis talo , ijdenäk^tYtllulstit
syistä on ' Joutunut ' mäHkUkyvyttC"
maksi, niin ensimmäisiä plenem.
plä ulosmittauksia seuraa tayalU-sestl
koko tilan pakkohuutokaup­pa.
Maataloudellisen pulakauden
vallitessa huutaa kysymyksessä
olevaan ' t i l a an kiinnelainan ahta­nut
pankki, tahi muu rahayhtym&,
alhaisen maatilahintatason valli,
lessa tilan pilkkahinnalla. , K im
suomen
|oko Capadaa •särt^n tuorittagi
ft«ukkla maan vIralUaene eduatok*
ielie kuuluvia tehtäviä, abtaa pas-aeja
matkustusta varten kotimaa­han
tai muualle, vahvbtaa asiakir.
Joja. klännSkslJi y,m^ «elvittiä pe-nntk.
ja maita Suomeq kansalai­siin
kohdistuvia asioita.
Osoite:
Coiuulat* General of FlnUad.
. . Room 918
',:4410 Stanley Street, Montreal.
(C&rner St. Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli.
. Lisäksi on Suomella edustajin»
Canadassa: Konsuli Erick J . Kor
te, Port Arthur, Ont. — Adiel
Saarimäki, 319 Bay S t , Toronto,
Ont. — II. p. Albert Hehnanson.
479 J4ain"SL, Winnlpeff, Man. —
Thomas Pranssi, Box L , Copper
Cliff, Ont. — Charles E . Magnus^
son, 64 Dock St., Saint John, N.R
•— G. W. Törnroos, 561 HOWÄ S t
Vancouver. B.C.
aa:
H Q W C l y I
AiMon valmistaja Sud-liui-
yn piirissä,
Star Bottling Works
Box 1028 - Phone 946
Sudbury, Ont.
tanut u.skotella, että nykyinen k o
mento on paras mahdolUncn. I h -
Uietcltävällii tyyneydellä oi^kin; t.vö- -
tätekevä, ....^lonpolifalstQ,;;^jjato5^iviwi^, f
maisuutta on vuo«Sn>««!ipdfe'haO(iS^i ttsjvt
enemmän . ryöstetty n pakkohuji^lflHaUr
poissa, el tämä kansanosa ole sa- ,
nottavammln ilmälssiit joukkotah-toansa
porvariston ylläpitämää ryfe
töpolitllkkaa vastaon.
Kaikella on kuitenkin a-ajansa,
kehityksen kaari kohtaa ^ lopuksi
^ on käynyt; hlhv^oä«^«i>i,lA- '^^^^^Sn^
prosessi myöskin' paättfö>fe.''' Pank^ f k p p Y t o Ä ^ ^
H näet el rupea > t'"il^aa * *'Hblta"& a"an ; kmiyn'U'm^^'''''' '''^
v^an — kuten, ;aUi.'isa<(.mftlnlttHft (hr!
>)alnetaan ovet! lMkk(>9fii Ja., aya|met
kuljetetaan pankin holviin. Airioa
tilaa ko.skeva toimenpide saattaa
olla se. että ennen heinänkorjuu-aikaa
heinä myödään huutokaupal.
la pystyyn. Pankki pitää tilaa a u ­tiona
parempien aikojen varalle,
.jolloin se toivoo saavansa siltä sel­laisen
hinnan, joka ylittää taloon
annetut kiinnelainat ynnä niiden
korot.
Yhdysvalloissa Ja Canadassa on
tällaisia tiloja suunnaton määrä.
Amerilkassa on autlotllakysymys
yksi huomattavimpia maa talousky­symyksiä.
Sitä pohditaan maata-lousyhoplstoissa
, maatalousvhkollla
Ja miltei kalki.ssa tilaisuuksissa,
joissa, ylipäänsä maatalouspula jou­tuu
kysymyksenalaiseksl.
Edelläoleva osaltaan todistaa, et­tä
nykyinen yhteiskuntajärjestelmä
on täysin 'epäoikeudenmukainen.
Työtätekevälle talonpolkalstolle on
porvaristo viimeiseen saakka koet-teesdeiiVjat
cni.' qsltiafaxT sen rdansaätl* ^^^^.O
v,uttanu*kl?)> ,^i/PuU^l!^l.v ;Mrilstyy., „ f
kalkissa ma|ssa,Ja yhtelskunnaj). yä^/
häväklslhtä' osaa' ryöstetään' '^hä
julkeammin. Köyhät talonpojat ovat
tähän saakka katselleet nurkumat­ta
ryöstäjiä ja odottaneet taivaan
laskeutuvan maan päälle pelastaja*
na. Varniaa kultenkm on, että työ­tätekevän
talonpolkalsväestön huu­tavaa
asemaa el pelasta kukaan
muu kuin maaseudun työtätekevät
ja teolllsuustyöväestö yhdessä.
Autiotilat ovat kuin tienvarrelle
asetettuja merkkejä porvarlvaltlos-
.sa . osoittaakseen työtätekevän t a .
Ipnpolkalsluokan työntulokslen lop­pupistettä.
Vain ripeät yhteiskun­nalliset
otteet talonpoikaisten i t -
.sensä taholta oma-aoittelsestl pys­tyvät
muuttamaan autiotilat jatku­vasti
tuottaviksi viljelmiksi.
TILATKAA VAPAUS!
5^
Odotettu LAURI LUODON Romaani
Ikuiset
vat osoittaneet kykyjäiin porvaris.
ton palkkarenkeinä. Mutta .sosialis­tit,
jotka omaavat vain noin sata­kunta
paikkaa edustajakamarlssa ja
joitten äänimäärä vähenee vuosi
vuodelta, siii^^ven kommunlsteme.
eivät tällä kertaa uskaltaneet ottaa
hallitusohjia kekonaan omiin kä­siinsä.
Senvuoiisi kutsuttiin valtaan
Chantemp.sin "vasemmistolaishalli.
tus", joka ensi töikseen lupaili y h -
salliset ainekset, sekä työläiset etlt,
intelligenttiainekset. Senllsäksi on
kapinaUike suunnattu myöskin k a ­tolilaisia
lähetyssaarnaajia vastaan.
(>](: varaa hankkia polttoaineita.
Yksi tonni hiiliä mak.saa täällä 118
dollaria j a puuhiilet 1,900 dollaria.
TäHaisten htrmuhintojen vallitessa
jotka kylvävät uskonnon myrkkyä Jää-.-ät asunnot lämmittämättä,
paikallisen väestön keskuuteen. I Nykyinen tilanne johtuu o.slttaln
Rautaisin kourin yrittää Rans-j •'^iit^ä kadosta, joka sattui v. 1927
Luvattiin korottaa palklcoja, alentaa
veroja sekä vähävaraisilta että suur­kapitalisteilta
f viimemainituilta tie­tysti
monta kertaa enemmän kuin
vähävaraisilta), lu%'attiinpa vielä
amnestiakin poUittisille vangeille,
mutta kuitenkin vain "toisarvoisel­l
a " lisäyksellä, että .se kysymys rat-
• ^ ^ ^ ^ 5 . aivoilla ^eu-
^«m ihmmen, mutte
ohella huomattavasti edistänyt t u - . ^ i ^ ^ " .^^^ • iU^^^TöläiSJ^' ^^""^^^^"^ kukistaa kapinan. Y h laas uusiintui v. 192? syys.satoon
levan ihmisen ruumiinvoimien j a f " ^ * ^ pikkuporvarei e j a yo i .
Itsenäisyyden kasvamista. Huomat­tavin
oli liharavinnon vaikutus k u i ­tenkin
aivoihin, jokia nyt saivat
runsaamman määrän ravitsemisel­leen
j'a kehitykselleen välttämättö­miä
aineksia kuin ennen, jonka
kautta ne voivat polvi polvelta no­peammin
ja pareminin täydellistyä.
Herrojen kasvinsyöjien lavalla sa­noen,
ihminen ei ole kehittynyt i l ­man
liharavintoa, ja jos liharavin­to
onkin kaikkien meille tunnettu­jen
kansojen keskuudessa johtaJnut
joksikin ajaksi ihmis.-Trontrin (ber­liiniläisten
esi-jsät söivät vanhem-pan.
sa vjt;lä X vuoiJ.=adalla), niin
siitä ei ole meille enää mitään vakavammilla seurauksilla kuin täl-kolmesataa
kapinallista on Joutunut nähden, jonka viimemainitun tulo;.-
ranskalaisten joukkojen käsiin, n l l t - c-n vain 15 pros. tavallisesta. T o i -
tcn joukossa useita kymmeniä mie- saalta valkuttsta tilanteeseen jatku-hitysjoukoissa
palvelevia alkuasuk- ' a kansalaissota j a valkoisten sotO'
kaihin kuuluvia sotilaita. Jotka ovat laumojen tekemät paVko-otot n i l -
kieltäytyneet nostamasta a-seita o- dc-n majaillessa kylissä,
mia kansalaisiaan vastaan. Vangit­tuja
' uhkaa ankara kosto- Mutta
kcstotoimenpltcillä ei Ranskan i m ­perialismi
onnistu kukistamaan h e ­räävää
kansallista liikettä. Emiem-min
tai raySheminin leimahtaa se
kuitenkin uudelleen Ja ehkä paljon
haittaa.
(Jatk.)
l ä kerralla voidaan aavistaakaan.
Myöskin KesM-Amerikassa sijait-
VAPAUDnrJ KIRJAKAUPPA
pidetään auki joka päivä kello kaii-deksasta
aamulla kello seitsemäEn
ilJalia. Sunnuntaisin j a juhlapäivi-nii
on konttori suljettu koko päi­vän.
Rahan välity Eta otetaan vas­taan
kirjakaupassa jälkeen kello
viiden.
laivoissa eniten käytetään, mutta
joita suomalaiset, ensikertaa mat­kustajat,
eivät monetkaan ymmärrä.
Avustus on siis vallan tarpeellista
j a suuresta merkityksestä silloin
kun tulkki on omaa kansallisuutta.
A i n a junaan a-stl huomasi allekir­joittanut
hänen ohjaavan suoma,
laiset matkustajat, antaen heille
tarpeelliset ohjeet alkavaa juna­matkaa
varten Halifaksin satamas­sa.
Tämänlaisen toimitsijan han­kinnassa
on yhtiö onnistunut epäL
lemättä parhaalla tavalla, joka o-saltaan
vaikuttaa yhä kasvavaan
huomioon uusien matkijstajlen
suunnitellessa matkaansa y l i A t l a n ­nin.
Ensi kertaa kulkevalle val­lankin
tuntuu tämän lainen luio.
lenpito suuri merkitykselliseltä.
Nälten seikkojen vuoksi onkin y h ­tiö
saanut yhä kasvavan suonudai-sen
^ T n a t k u s t u k s c n * osakseen Myös­k
i n vaikuttaa yhä kasvavaan l i i ­kenteeseen
yhtiön mahtavat ensi.
luökkoiset kulkuvälineet. Luokka
matkustajana i^tilkiessa esim. Grlps*
holmissa tuntuu kuin olisi Jossakin
ON NYT VALMIS
Tässä kaunokirjallisessa teoksessaan Luoto onnistuneesti
kuvaa Suomen sisällissodan tapahtumia. Alussa on lyhyt kat­saus
niihin aikaisempiin (taisteluihin mitä Suomen sorrettu
luokka joutui käymään ulkonaisia sortajiaan vastaan, siirtyen
sitten Tampereen kunniakkaisiin taisteluihin ja edelleen kul­jettaen
mukanaan sissijoukkueiden toiminnoihin, sekä heidän
johtajiensa "oikeuskuulusteluihin" ja tuomioihin. Pääaiheeseen
liittyy kaunis rakkausjuoni, kulkien kaikkien kiirastulien läpi
luokkasodan tulikokeissa.
Juonen käsittely on lennokas, kieli mehevän rikas. Tätä
teosta voi verrata mihin Luodon aikaisempaan julkaisuun ta­hansa,
joita on ilmestynyt Pakolaisena, Valkosen Leijonan
Metsästäjät ja Kamaran Sankarit,
Kirjaa on saatavana kaikilta asiamiehiltamme tai suoraan
kirjakaupastamme. Hinta $1.50 sidottuna j $1.00 mdottUäoii
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX €9, SUDBURY^ ONT.
a '»CT;^v.gg!a •.ig!;.uu^^!jij.,;„-^..t.j,,!.,^,,,^'i,.;.i;i.!j.;.jj..U... l!»iiJ.!a!!UjllJ:il^