Vapaus, April 27, 1926

              . FeiTeiated^ Pressin jäsen ^ Tästaiiiai huhtik^ 27 p;nä4^cs., Aprffl 27, 1926
aSUKEäät
kapinoivat
ItäAtidssa
^ Meiifber The Federated; Präsa
Aminati3:^fadisfysläisten
' itseavustus
RnoUin: metallityolaitliitto jaKaaut
vuodessa 13 miljoonaa tySt-jetomyysavnstusta
^
• Ruotsin ' melallityöläisliiton työt-tömyTsfahastosta
on 6 vuoden t a i ­kana
jaettu, likipitäin 13 ijitljoonaa
loruumli?. avustuksina. Viime vuonr
na. jaettiin 1,100»000 kruun,ua ja
tämän^vdoden tammikuussa i 137,708
en yappii-tammikuussa
:-^C,889, joista eniten
Qöteborgissa, nimittäin 1,126, min­kä
jälkeen: seurasi Tukholma 722:1-
l a . ' ^
PONZl TUOMITTU LINNAAN
UUOELI.EEN
_/7
Porvarislehdistö
syj-ttäa kommunistista propagandaa
• näiden rettelöiden kiihottamisesta
alkuasukkaiden keskuudessa^ mutta
näille syytöksille voi kuk^n antaa o-
Dian arvonsa, Tod ennaköisempää
' OP e t t i hollantilaiset ''ovat viipe* a i ­koina
yhä kiristäneet alkuasukkaj-d
«n riistoa» jota vastaan, alkuasuk­kaat
ovat nouss;ffet kapinoimaan ,jo-
: hon - iapinoimiseen oh hollantilaisr
ten kapitalistien riisto kyllin hyvä
kiihottaja. : : . • , -
Siperian elämältä
Siperiassa asuu 17 eri vähem-raiscÖKaniallisuutta,
jotka muodosr,
tavat 14 -pros. koko Siperian väki-luvTista.
' Ennen vallankumousta--oli Sipe­riassa
\-ain tatarilaisilla omia k ^ u -
; luja. ; Talla hetkellä : on.' k a i k i l la
muilla 16 vähemmistökansallisuu-della
omat koulunsa, joissa 11 kan­sallisuuden
• kouluissa opetetaan
kunkin omalla kielellä: Tä^laiöia
: koulu ja on piirissä kaikidaan - 7 0
ensi asteen koulua, opettajaopisto,
, korkeAmpiasteinen koulu - talonpoi-kaianuorisoa
varten, -12 lukutupaa
ja 40 lukutaidon 'opetusasemaa.
Ostjakkeja varten on avattu erij
. koinen internaaattikoulu, jossa on
40 oppilasta j a on ne hary^n asu­tuksen
takia kerätty - y l i - 2 0 0 kilo­metrin
etäisyydellä olevista kylistä.
TäTiä hetkellä rakennetaan toista
koaluinternaattia . ostjakkien alur
eelle, joka [yleensä on/ sangen har­vaan
asuttua:
• Vahemmistökansallisnuksien kou­lutyön
tekijät övatkin^-erittäin' t y y ­tyväisiä
neuvostovallan työskcnte-
. lyyn . koulutyön järjestämiseksi ja
lausuvat he, että tsaarin aikaan S i ­perian
vahemmistökänsallisuudet e i ­vät
voineet tällaisesta voimaperäi­senä
valistustyön teosta - uneksia­kaan.
Jackson ville, ^ F l a . Täkäläisessä
HoUprnin viranomais^ ItS^Int&ui
^ristossa hsvottpmiÄ kapinoiden ^^^^^ «»....»..«««o.»
Johdosta — Syy lykätään konim^- ^uunä^f"'Työttömä^^^^
«I,Uen Hi»koiUe, .faiten tavaiUrta lafcumäärä '^oli tämän vuodei!]
Lontoo, Eng. — Täkäläisten l e h t i ­en
kirjeenvaihtajat Itä-Intian saa-;
listossa tiedottavat lehdilleep levot-tomuuteista,
j o i t a / o n tapahtunut
Hollannin vallan alla olevilla Itä-In­tian
saarilla alkuasukkaiden kes­kuudessa,
ja joista tiedot on tähäh
asti tukahutettu.
V Maaliskuun alussa oli joukko a l ­kuasukkaita
^hyökännyt hollantilai­sen
12 miestä käsittävän fsotilaspat-,
rallin kimppuun,'* tappaen i a i k k i so­tilaat
ja ryöstäen heiltä aseet ja
arapumatai-peet. Huhtikuun-5 päi­vänä
olivat alkuasukkaat hyökän­neet
toisen patrullin kimppuun, jos­sa
kahakassa patrullin komentaja;
ja -viisi miestä kuol» j a yksitoista
> miestä 'naavottui. Viimemainitussa-
- kahakassa tapettiin 19 alkuasukasta.
Kolmannessa kahakassa,- j o k a tapah­tui
muutama päivä vtakaperin s u r -
niäantui 9 alkuasukasta, j a p a t r u l ­lin
komentaja j a viisi sotilasta haa-^
vottui. ,
Kapinalliset alkuasukkaat^'Hyökäj
tessään hollantilaisten, sotilaiden
kimppuun, eivät ole olleet varus-
• tettujä ampuma-as«illa ollenkaan,
vaan ovat käyttäneet omia , alkupe-'
räisia aseitaan ja/-:ovat esiintyneet
erittäin rohkeasti.
kuuluisuutta saavuttanut "finaifesi-nero"
Charles Ponzi yhden vuoden
pakkotyövankeuteen finpnssirötök-sistään,
j o i t a hän o l i . harjottanut
Floridan y maakeinotteli^ssa. Hänet
havaittiin syylliseksi rikoksiinsa huhr
tikuun alussa^ mutta tuomion anta­minen
lykättiin näihin päiviin saak-ka.
,
Kolmekymmentäseitsemän vuotta
on kansainvälinen työyäenluokka
juhlinut toukokuun ensimäisena päi­vänä,
vappuna,' valmistautuen ja
järjestäytsren^ kapitalismin .kukista-inise*
ksi. ^Vapunpäivä .on työläisille
kapitalismin sorrosta: vapautumisen
j a , vapauden tunnuskuva."»
KAl^ITALISMIN VAKUNTU-MINEN
Kansainvälisesti katsoen on impe­rialismin
edessä yhä kasvava sarja
vaikeuksia. TlansKa taistelee toivotr
tomasti .pulasta pulaan. Saksa ko-.
jkiee työttömyyskautta, joka on vai^
»sein lähimaapa , : sodan-jälkefeenä
kautena. Amerikani .imperialistit
Saksan,, Itävallan,
maiden j a . Tshekkoslovakian' työläis­ten
, lähetystöt: ovat^-palanneet neu­vostoliitosta
omii»: maihinsa j a val­lanneet:
työläisten' m
Ia edistyksestäo^ j a • innostuksesta
Neuvostoliitossa. . P a l k a t ovat siel-'
lä kohonneet j a työpäivä lyhentynyt
j a luottamus 'hcidänv omaan valti-
:oonsa iqnost^a työläisiä uudi?tjjviin
ponnistuksiin, r, NKapitalistiluok^^^
j a t k a a -valheellista'parjaustaistelu-aan
Nfeuvostoliittoa,: vastaan, t u r - ,
haan:-yrittäen ikääntää kapitalistisen'
herruuden orjuuttamien työläisten
huomion pois sosialismin edfstymi-,
sestä.^ Neuvostoliiton kasvavaa voi-'
\
' VIHAMlEHfSTÄ YSTÄVIKSI
Vanhan järjestelmän aikana k a ­sakat
olivat- työläisten pabimpia v i ­hollisia
j a hirmuja. Nyt 'ovat- asiat
toisia. Leningradiin on saapunut Do­n
i n kasakkain lähetystö, jonka p i i r in
neuvostojen edustajakokous on lä­hentänyt
tuomaan Hppua "Punaisen
•Putilovin*V työläi^lle tehtaan - .täyt­täessä
125 viiotta';; Edustajat ovat'
käyneet katsohiassa p a i t s i Punaista
Putilovia, muitakin suuria tehtaita.
T O I M I T T A V A T S A N O M A L E H -
TEÄ P Y S S Y T KÄDESSÄ
Bukarest, — Porvarillisesta " d e ­mokratiasta'';
j a * ".sananvapaudesta"
saadaan . oiya ? näyte Rumaniasta.
"Epoca"-niminen le^ti, jonka toimi­tuksen
hulikaanit hävittivät senjälr
keen, kun poliisi; jo oli ottanut koko
Päiv-in: painoksen takavarikkoon, i l ^
»estyy uudelleen / j a sen etusivulla
on suuri ihnotus, jo^sk^anotaan toi-jnitushenJdlöid^"
tulevan' täsiä läh­tien
työskenttelemään ladattu revol­veri
pöydällään.
Lehti syyttää hallitusta hyökkäyk­seen
yllyttämisestä j a «elittää tule­vansa
^jatjcamaan entistä politiik­kaansa
muuttumattomana. Lehti
arvostelee monarkistista'.mädännäi-syyttä.
^ ' 4
SanoniialehtJen ' t a k a v a r i k o i m i s et
poliisin toimesta' ovat hyvin t a v a l l i ­sia
ilmiöitä nykypäiväin Bnmaniassa.
VILJANHANSINTAKAMPPAILU
Moskovasta ilmotetaan, että v i l -
janhankinta-elimien kautta mukaan
luettuna myöskin Ukraina, o l i kamp­pailun'
alusta maaliskuun 20 päir
^ään mennessä hankittu 470,630,000
puutaa leipäviljaa, 170,137,000 puu-taa-
vehnää jä 33,616,000 puutaa
kauraa. Suurin osa v i l j a s t a on han­k
i t t u Ukrainasta, minkä jälkeen t u ­lee
Pohjois-Kaukaasia, Urali- j a S i ­peria,
^ ,
LIIKAKULUJEN SUPISTAMINEN
'Liikakulujen supistamiskamppai-lun
yhteydessä on j o tähän'.3nerui|6&-
sä 6 e r i trustissa tämän talousvuo­den
aikan poistettu taspeettomia
kuluja jioin- 5 m i l j . runlan arvosta.
Voidaan täydellä syyllä otaksua, et­tä
kamppailun täydellisen suorituk­sen
kautta tä^än vuoden ailfana e-r
i teollisuusaloilla saadaan tarpeet­tomien
kulujen supistamisen kautta
säästetyksi n. 60,000,000 rpl. -
Iculutustarpeiden jakelusta huolehr
TALONPOIKIA UlkoMAIlJ^4l4? ^ 2%;^Äya» Ä?Sr|k> j r i^^Sr
Siperiasta"-lähtee pian joiikko t a -
lonpoikia^^ulkomaille opintomatkalle,
tutkiakseen karjataloudellisen osuus-
±piminnan järjestämistä. Matka tur
lee tehtäväksi Suoiiieen, Latviaan*
Tanskaan, Ruotsiin ja^ Englantiin.
Myöskin maitotalo\iden maailman­näyttelyyn
Pariisiin tulevat talon-pojä^
t tekemään matkan.' Matkan
kustantaa Siperian osuustoiminta-järjestö.
yieyät-Tnbasta biUoonansa, j a ovat^^^^,.^^aJ^;»*»^^^^^^
yhdessä jhVittiläisten' ryövärien kans­sa
.orjuuttaneet ' S a k s a n työläiset;
Nyt aikovat he lisätä Belgian alu§-!
talaistensa . luetteloon, > alistamalla
sen koko taloudellisen r järjestelmän
Amerikan diktatuurin- alaiseksi. Seik-rauksena
tästä ^.politiikasta, ;mikä
saattaa Belgian v työläisten niiikan
elintason vaaranalaisöksi, järjestää
kapitalistiluokka f ascistisiar voimia
suojelemaan järjestelmäänsä - kärs^r
vää työväenluokkaa vastaan. Brit­tiläinen
kapitalismi, suhtautuu: .pe­lokkaasti
lähestyvään vapunpäivän-kriisiin,
ajautuen varmasti työläis­ten
nujertamiseen hinnalla •-. millä
hyvänsä. Mutta Britannian työläis­ten
sei t u l e - a n t ^ perään! Heidän
tulee lujaslfjiitaistella kaikkia työ­npäivän
pidentämisiä ja palkkojen\a-lentamisia
vastaan. vKommunististei.
johtajain , kahtelitiminen, . y l i sadan
Tval^ilaisen- kaivostyöläisen" vangit­seminen,
hallituksen, voimaperäinen
tön tukeminen. j a hiilikomissionin
havainnot j a esitykset — nämäkaik-ki
ovat karistaneet työläisten mie­listä
monia demokratisista harhaku­vista,
sekä saattaneet heidät selvil­l
e vesille Iqokkataistelun vääj^ämät-tömyyteen
nähden. Kapitalistiluo-rkan
riemuitseminen i^iin sanotusta-vakiintumisesta
vuosi:. takapörin
muuttuu, nyt raivoisiin yrityksiin
kohdistettu . kapitalistinen Locarnon
sopimus, mikä paljastettuna- ilmenee
Neuvostoliittoa vastÄan '"tähdättynä
sopimuksenaivjor&a ? tarkotuksena
on Neuvostoliiton eristäminen. Porr
värillinen > Kansainliitto on paljasta­nut
suurten imperialististen ryhmi-
[en taistelukentaltsi,; ^ l l a n j a liitto­laisten
hankkimiseksi v tulevan sodan
varalle; ) Pienempiä-a v a l t o j a käyte­tään
\. häpeäipätt^ästi imperialisti­en
vi^ikapnaleina j a ne kapitalistis­ten
r ryöväfien ' kilpailevat ryhmät,s
•jotka Icyynillisesti selittävät ..Kan-:
*sainliitoi^ olevan, sodan ehkäisijän,
^tappelevat: .edustuspaikoista Kan­sainliitossa.
V :
LUOKKATAISTELU
DASSA'
CANA-Canadan'työväenluokka
saa myös
osansa - kapitalismin raskaista iskuis­ta,
j a jokainen
vapunpäivä osottaa Ihokkataistelun
vakavuuden ikohoami^taj^t / . T a i s t e l -,
tyivät. Nova 'Scotian kaivostyöläiset
hallituksen rpuoleen pyytäen leipää,
mutta saivat kiviä Duncanin komis-sionin
. lausunnon, muodossa. Kaikki
kaivostyöläisten kovalla työllä saa­vuttamat
etuisuudet tulisi: nyt uh­rattavaksi
johdon toimesta, joljca
luottaa enemmän luokkainväliseen
yhteistoimintaan kuin työläisten jär­jestölliseen
voimaan.' ; Albertan k a i -
p^stä varmemmalle pohjalle, v u u - .vostyöläiset taistelivat palkkain a-siin
turvalUsuussopimuIisiin J . n . e . , , lentämistä vastaan. Heidän; johta-mikä
kärjistää taistelua herruudesta,, jansa ovat nyt vankeudessa ja: työ-
- ja voi^uoda matkassaan ainoaltaan, iäiset its« ovat nyt työnantajain y h -
sodan. teisen rintaman, • taantumuksellisten
N E U V O S T O L I I T T O L O C A R - ja oikeuslaitosten uuvuttamat. Työt-
N O A V A S T A A N ' tömyyttä on Jcäsitelty tavallisella
Työläisten j a talonpoikain hallit- i kapitalistisella valinpitämättömyy-semanä
on Neuvostoliitto voimistu-1 della, .välittämättä vähääkään sen
nut j a vakiintunut. Britannian, t u h r i e n kärsimyksistä. Sillä näen-näisellgi
väitteellä; etta elämme vau­rauden
ajassa, on luovuttu mennei­den
vuosien paikallisten hallitusten
kehnostakin ..avustuksesta. J a k a p i ­talistiluokka'
on .päättävän ^yksimie­linen,
että Neuvostoliitolle ei saa o-sottaa
TO suopeutta.
Kapitalistinen * lehdistö pysyy vaite­liaana
Neuvostoliiton ! viime :> vuonna
Canadassa tekeniästä kähdenkyitime'^
nenkahden miljonan dollarin käteis-hankinnasta,
"Vakiintumattoman'^
neuvostohallituksen "^mörköä pide­tään:
hengissä^ : kieltäydytään anta­masta
luorttoa, \ja ' mahdollisuudet
hankkia työtä :Ganadan työttömille
että .kapitalismin' nolous pelastetl^i-siinT^
ja vältyttäisiin työläisten . d i k ­t
a t u u r i n ' saavutuksien 'tunnustami­selta.
^
JÄRJESTYKÄÄ KAPITALISA^IN
POISTAMISEKSI
Työläiset! Toverit! Kapitalismin
jokainen uusi 'kehitysaskel, olipa' se
poliittinen tai - taloudellinen; paljas­taa
kapitalistisen järjestelmän y ^
teiskunnan vastailen iuonteen. Im­perialistisen
soda'n seurauksina työ­läisille
ovat epävarmuiis olemassao­losta,
puute j a kurjuus. Vastatkaa
kapitalismin poliittisiin' heikkouksiin
voimistamalla- Canadan Työväen­puoluetta.
, : C a n a d a n • käpitalistiluo-
•kan hyökkäyksiä-vastaan tulee a-settaa
niin kansallisesti kuin .kan­sainvälisestikin
yhtenäinen ammatti­yhdistysliike.
Viettäkää. vapunpäir
vää työväehluokan vallankumouk­sellisena
juhlapäivänä; Vappu ori
^inoa päivä, mikä v o i - täydelleen
ilipnaista työväenluokan yhteiset
harrastukset. Liittykää kommunis­tipuolueeseen,
j a 'muodostakaa va-den
j a innostuksen lähtökohta työ­läisten
toiminnassa y kapitalistisen
järjestelmän kukistamiseksi! - ''
Työläiset! ,
Taistelkaa työttömien toimeentu­lon
puolesta! :- f
/Lujittakaa Canadan Työväenpuo­luetta!'
l
Taistelkaa karkottamia- ja kapina-lakeja
vastaan! V
Taistelkaa ammättiyhdistysliik-keeii
kaniailisen ja kansainvälisen
eheyden puolesta!
. Taistelkaa työläisten ja pienvilje­lijäin
hallituksen puolesta ja British
North America Actin hylkilämlseksi I
I Liittykää Canadan. Kommunisti­puolueeseen!
v , : Canadan Kommunistipuolueen
Keskuskomitea.
Canadan pääkaupunkia
uhkaa tulva ^ ^
S A K K O J A K O R K E I D E N H I N -
/ TOJEN K I S K O J I L LE
Moskovassa on ryhdytty jyrkkiin
toimenpiteisiin yksityisiä kauppiaita
vastaa, j o t k a ovat keinotelleet vaa­tetavaroilla
la korottaneet niiden
hintoja. Suharevskin j a Anajevskin
torien: yksUyiskauppiaita^n sakotet­t
u 10,000 r p l . korkeiden hintojen
kiskomisesta Tvutomateollisuustuot-teista_/
- ' . - • . , •
T O I S E N T A L O N P O J A N L A I N AN
, A R V O N T A '
; • Donin RoEtovissa alettiin; maalis­kuun/
viimeisenä päivänä toisen t a -
lonpoj/n lainan arvonta. Kaikkiaan
arvotaan 22,967 voittoa' 875,000
ruplan arvosta. y '
SAMlTXÄRIKONFERENSSI
- Neuvostohallitus on päättänyt ot--
ta» edtistajansa kantta osaa P a r i i ­s
i in tulevan toukokuun 10 päiväksi
koolle kutsuttuun ; kansainväliseen
sanitäärikonferenssiin. Edustajiston
johtajaksi ; on määrätty; Terveys-asiaia
Kansankomisari Semasbko.
• Ottav^a^Ont.r— Canadan pääkau­pungin
eteläiset osat ovat vaarassa
joutua tulvan valtaan, kun' vesi
joessa on noussut ennenkuulumatto­man
korkealle.,: Suuret alat East-view-
kaupunginosaa ovat kokonaan
veden vallassa j a talojen kellarit o-vat,^
täyttyneet vedellä. j
• Vesi joessa .on yhXedelleen osot-tänut
nousua, josta laitakaupungit
j a ympärisön maalaisasutukset t u ­levat
kärsimään. > >-
Kaivostyöläisten edus­tajat
yhteisrintamaa
luomassa
NÄLKÄLAKKO V A N K I L A B A R B A -
R I A A V A ' S T A A N S O F I A S SA
Bulgarian riippumattomain sosia­l
i s t i en äänenkannattaja kertoo, että
poliittiset vangit ovs£ tehneet. So­f
i an keskusvankilassa nälkälakon
saadakseen aikaan jotakin muutos­ta
vankilassa; vallitseviin hirvittä­v
i in olosuhteihin. "On barbaari-jnaista
surmata nuoria ihmisiä";
lausuu mainittu lehti, "mntta vielä
raakalaismaisempaa on tappaa i h -
raisfä inkvisitionikeinoin." —
NEUVOSTO-VZNÄJÄN TEHTAI-
. DEN VOITOT
Neuvosto-Venäjän alueella sijait­sevat
tehtaat tuottivat viime vuon­na
puhdasta voittoa 81,000,000 r a p ­laa;
EdeUisenä vuonna tuottivat
tehtaat sen sijaan 4,000,000 ruplan
tappion. Viime vuoden voitosta
tullaan käyttämään 5,000,000^ jröp-l
a a asuntojen rakentamiseksi iteh-dastyÖläisille.
Canadan'Työväenpuolueen Alber^
tan jaoston* -konventsionin \ jälkeen
kokoontuivat konventsionissa olleet
XG kaivosmiesten edustajaa keskus­telemaan
Albertan j a itäisen'. B r i t i sh
Columbian kaivostyöläisten eri r y h ­mien
yhdistämisestä, j o t k a ryhmät
nykyään ovat riidassa - keskenään
kaivosmiesten järjestämiskontrolli*
t a .
Nämä «kuusitoista edustajaa edus­tivat
kaikkia- kaivosalueilla toimivia
ryhmiä,, eikä ole epäilystäkään siitä,
että eri ryhmät eivät hyväksyisi « -
dustajjensa ratkaisua kysymyksissä,
riippuen tulokset kuitenkin siitä, et­tä
edustajiat itse ovat halukkaita
saamaan kaivostyöläisten . yhdisty­mistä
aikaan. Dia Morgan, M , W.
U ; of C : n presidentti, Leavit, John
L . ' Lewisin> i erikoisedustaja ^ j a or
livat myös aktiivisesti ottamassa., o-gaa
neuvotteluihin. Näistä kahdesta
edustajasta riippuu suureksi osaksi
neuvottelujen työn hedelmällisyy.^.
y Määrätty suunn!tclma'^hyvaksytty
;>\;.>':'-r'''''V''7:!; r v:^!^;'^.•'v.
Konferenssissa lopullisesti hyväk­s
y t t i i n , eitä jolcainen järjestö, joka
alueella nykyään toimii, nim.^ Mine
Workers Union of Canada, United
Mine Worker3 of America, j a pai-:
kalliset : unjot valitseuivat keskuu­destaan
alakomiteoita; Kaikki '^na^
mä alakomiteat' tulisivat kokoontu­maan
i a laatunaan esityksen,; joka
myöhemmin alistettaisiin e r i Järjes-töifie
yleisäänestystä varten. ; Se
järjestö, joka ; saisi yJeisäänestyk-sessa:
enemmistön kannatuksen^ t u ­l
i s i saamaan kaikkien rylinuen t a n -
Rautatieläisten yhteis­rintama
Saksassa:
B e r l i i n i , 6 / I V . — i - Saksan rauta-tieläisjärjestöt,
niin hyvin sosiali­demokraattiset
kuin kommunistiset,
ovat näinä päivinä pitämissään^hal-lintokokpuksissa
päättäneet järjes­tää
yhteistoiminnan kartellin muo­dossa.
Tämä rautatieläistien yh­teistoiminta
on käynyt välttämät­tömäksi,
jotta voitaisiin tehokkaas­t
i ' valvoa työläisten etua uusissa
oloissa, mitkä ovat muodostuneet
sen jälkeen; kun valtion r<tutatiet
o n luovutettu yksityiselle yhtiölle.
Tuomari arvostelee Ca-näddii
rikoslakia
Montreal, P. Q . ~ Eräs täkäläi­nen
tuomari niWeltä: IMonet on; >pa
heksuvasti arvostellut €anadan r i ­koslakia/
joka määrittelee tuomion
suuruutta ei^nläisissä rikostapauk­sissa,
eikä anna tuomarien; käyttöä
harkltsemiskykyään:; tuomion langet­tamisessa.
RikosIain*^ arvostelu ^johtui erään
postivarkausjutun: yhteydessä;: jossa
alin mahdollinen tuomio - on vkolme
vuotta vankeutta: Eräs Jules H e -
bert-niminen. mies o l i havaittu syyl­liseksi
postivarkauteen ollessaan
posl^aitoksen .palveluksessa; ^ L a n -
gettaessaan tuomion oHi tuomari pur*
heessaan viitannut siihen, että tuo­marilla
ei öle asiassa miCäanpääti^-
valtaa^ sillä laki määrää tuomion
suuruuden. Tuomari , o l i pahotellut
sitä seikkaa, että syytetyllä on sUu-,
r i |>erhe,' j o t a seikkaa hän l a in mu­kaan
ei 'voi,ottaa huomioon,' v^an
/on pakotettu langettamaan lain mää­räämän
alimman rangaistuksen, kol­me
vuotta vankeutta.
Loppulausunnossaan' eli tuomari
sanonut Canadan rikoslain tässä
^suhteessa olevan epämoraalisen.;^ :;•:
ITascistiset ainekset
vehkeilevät unioissa
«puoiuee^n j a muoQos^Kaa va- ehdotuksen, pdcllisessä ko-
,py3P,k.ya^. / ^ ^ ^ q t e g ^ ^ ^ V t o i v e j : ^ •koukBBSsäp<.Wtt6^-edeim^feä^-kdfe'o'.
^London, Ont. — Fascistit j a ken^-j
gännuolijat täkäläisessä kenkätyö-läisten
järjestössä ovat 'ryhtyneet
jäljittelemään Corbettia, junamies-ten
järjestöstä;; Viimeisessä . unio-osaston
kokouksessa, jossa oli läs­nä
ajinoastaan 14 jäsepiii' unio-osas
ton cl80-jäsenestä, hyväksyttiin pe-russääntövastainen
päätös, jonka
mukaan' kielletään tov. Albert
Grcaves toim'ima8ta 'minkäänlaisena
v i r k a i l i j a n a No. 88 vnio-osastossa,
siksi, ettji; hän o n kommunisti.
Esittäessään ehdotusta, oli eh­dottaja
selittänyt, että' hän olisi
;o|
uksessa oli ollut liian» montmjäsefi
tä jäsna.
> Neljästätoista jäsepestä, jotka oli­vat
läsnä päätöstä tehdessä, viisi
äänesti vastaan Ja kaksi pidättäytyi
äänestämästä. Siis -^päätös, joka
kiejtää iinion ' tuysinmaksaneen jä­senen
ottamalta osaa unionsa työ­hön,
tehtiin seitsemän jäsenen t o i
mesta,
SYNTYVÄI^YYS CANADASSA
VÄHENEMÄÄN PÄIN.
Suuria metsäpaloja Yh­dysvalloissa
New York, •—* New Jerseyn val­tiossa
ovat metsäpalot tehneet suur­ta
tuhoa. Ocean kauntissa, jossa y l i
tuhannen vapaaehtoista miestä on
ollut pa^osammutustöissä. Palon a i ­kana
v a l l i t s i navakka tuuli, joka o l i ,
omiaan avustamaan tulen tuhoa ja
tekemään sammutustöissä työskci^-
televicn miesten yritykset turhiksi,
mutta tuulen tauottua saivat mie­het
tulen kontrollinsa alle.
. V i i m e päivinä on New Jerseyn
valtiossa ollut kaikkiaan noin 20 c-r
i - metsäpaloa; etupäässä pohjoisosas­sa
valtiota. . Yhteen aikaan uhkasi
t u l i tuhota valtion rauhotetuu riis-
Ita-alueen, Joka e i ole v i e l ä k i n t u ­l
en vaaralt^ täydellisesti turvattu,
sillä t u l i riehuu vielä ympäristössä
j a tuulen noustessa voi alkaa uudel-leen
levenemään. ; >
nustuksen j a k a i k k i alueen ryhmät
tulisivat mainittua Järiestöä tuke­maan.'
(
Ottawa, Ont.: — Canadassa on-syntyväisyys
viimeisien vuosien aiv
kana jatkuvasti;, osottanut alenemi­sen
merkkejä. Lokakuulla v. 1925/
j o l t a kuukaudelta viimeiset tilastot
on j u l a i s t u r o l i koko Canadan syn--
tyväisyys^ Quebecin maakuntaa lu^:
kuunottamatta,; 11,887, jotavastoin
samalla ajalla v. «1924 oli syntyväi­syys
12,'768.
Vuotuinen syntyväLsyys Canadassa
on nykyään 20.5/jokaista tuhatta
asukasta kohden, johoij/^määrään se
on laskenut jälleen V. 1921, jolloin
jokaista tuhatta: asukasta kohden o-l
i syntyväisyys 25.3. Quebecin maa­kuntaa
koskevia syntyväisyys- ja
kuolevaisuustiltfstoja e i ole saatavis­sa.
Yllämainitut tilastot koskevat
ainoastaan elävinä: syntyneitä lap­sia.
Viime lokakuun aikaija syntyi; 416-
lasta kuolleena j a 60 äitiä kuoli lap­sivuoteella.
Samalla ajalla syntyi
129 paria kaksosia. Kuolevaisuus
nuorissa lap»i.«sa; o s o t t i l i i u k a n nou­sua!
lokakuun ajalla, jolloin 1,075:
lasta kuoli alle yhden vuoden ikäi­senä.
TyönäntajaiB
Englannin parlamentti hylännyt so­taväen
käyttämistä lakkotap»uk>^^ ;
aissA^ vastustavan etUy^sen ... 'j
—Lontoo, E ; j g . ' — E n g l a n n i n työ­väenpuolueen
esityksestä o l i - p a r i a - ,
mentin käsitfeltäväpä ehdotus,, jqn-^ \
l<a mukaan vastaisuudessa tapatiltu- ,
vissa lakkotapauksissa olisi ^otajouk.*.
kojen lakkopaikalle-' vieminen '^laki- ;
vastaista. Asiaa e i käsitelty edusta'^ ~
jahuoneessa pitkää aikaa,',ennenktift
s o m / n i äänestykselle, j o l l o in e d t y s r ',
tä- vastaan annettiin 283 ääiftä j a
esityksfen puolesta 103 ääntä, - * .
Porvariedustajat , äänestivät ^esi- \
tyksen kumoon, vaikka macdonaldi-,'
laiset 'olivat jättänöet esitykseen .a-',
vonäisen takaportin,' j o t a porvaris--\
to olisi kyllä voinut käyttää hyväk-, ^
seen. Esityksessä nimittäin olt" s e i - '
lainen kohta, jonka mukaan sota-
Joukkoja voitaisiin , käyttää' tyoret- f
t^löissi^ v a i n ääximäisissä tapauksis*^
sa, tai toisin sanoen, k u n kysymyk- '
sessä''olemalla lakkoalueella ^'uKatet- ;
täisiin "poikkeiistilönne" voimaan.
^ Kuolemanrantfaistu»
sotaväessä, oli m}/öS| ^«dustajfihuQ- >.
neen käsiteltävänä. Asiasta o l i par-'^
lamentille alistettu esitys, jonka mu­kaan
pelkuruus ' j a sotaväestä' k a f - ^;
kääminen sodan aikana e i t u l i s i e- >
qää oleiinaalf kuolemalla x'angaista-.
va rikos. ^ Esitys kuitenkin» äänes­tettiin
kumoon 260 äänellä 123 ään-l n
tä vastaan. ^ , ^ '
l Amerikalainen napa-retlceilijä,
kadok­sissa
KUUSINEN KUMOAA KAPITA-LISTILEHTIEN
VALHEITA
Moskova. —Kommurfiatisen: Interi
nationalen toimeenpanevan komite­an
sihteeri O. V . ; Kuusinen kumoaa
Riiassa ' ja Pariisissa ilmestyvien ve­näläisten
emigranttil ehtien keksi­mät
j a Ranskassa j a Englannissa
laajalti levitetyt tiedot, että 'Komin­ternin
laajennetun toimeenpanevan
komitean äskeisessä kok9uk^gsa oli­si
muka päätetty ottaa käytäntöön
yksilöllinen terrori 'taistejugsa kom­munismin
puolesta ja että^ tämän
päätöksen johdosta o l i e f v a t B r a s i l i -
an'jaf Argentiinan lähetystöt poistu­neet
kokouksesta; Selittäessään e n ­s
in moisen "päätöksen" keksinnöksi,
vak)2uttaa Kuusinen, että istuntoon
ei ottaQut^osaa ainjiaknan etelä-ame-rikalainen
lähetystö. Yksikään e-dnstaja
e i ole^ kannattanut yksilölli­sen
>ierrorin käytäntöönottoa.
^..Fairbanks,, Alaska., -r-\I>e<7oit>lai»'
nen 'Naparetkikunta,. j o k a on B^x^n• ;«
nitellut j a t k a a Jiohjoisnavan ylitse |
lentokoneella *Point^ BatT0wista
Huippuvuorille, on täällä tehnyt
valmistuksia^ malkaa varten, t Kap- %
teeni Wilkins, joka ön naparetken
johdossa, on C a r l Eielsonin kanssa
tehnyt useita matkoja täältä' Point
Barrowiin, johon* ho ovat lentoko­neella,
kulottaneet l u s i l i i n i a y. m.
matkatarpcita. Viimeisellä " m a t k a l - |
laan o n . W i l k i n s J&' Eielsbn viipynyt 1
jo y l i v i i k on ajan, j a on r e t k i k u n - f
ta'käynyt levottomaksi heidän koh­talonsa
suhteen, ja ovat allcaneet
epäilemään, että, Wilkinsin lento-,
kone on mennyt 'epäkuntoon j a : p U 7 '
donnut maahan matkallaan. ^ ' |
Y k s i osa retkikunnasta o n ' jnat- i
kalla maata myöten Poipt B a r -
Towiin j a ovat olleet yadioyhteydes^ i
Bä täällä olevien retkikunnan jä- '
.sc^nten kanssa.
Wilkins o l i ennen täältä lähtöään
mäj^rärinyt retkikunnan tekemään,
valmistuksia paäkortterin muutta-.
misekst' Point Barrowiin, j a saa­tuaan-
maata myöten kulkevalta'
joukkueelta radiotietoja sääsuhteis- '
ta, ytulce' viisimiehinen joukkue läh­temään
täälfä l^itokoneella Point ^
Barrowiin. .
Frangrin 'iujittaminen'''
lyöläisten kiirjist;ut-tamisen
avulla ;
Ranskaan punainen ammattijarjes*'
tö on uusien palkka- j a kult^tusvero-'
jcn johdosta antanut selityksen, e t ­tä
se/ kyllä kannattaa ' v a l u u t a n ' l u ­jittamista,
mutta että, työtätekevät' '
joukot eivät anna suurpankkien,
näiden ' ostamaan lehtien j a refor­mististen
johtajain korupuheidcn
asiassa hämätä itseään, Valuutan
lujittaminen; uusien kulutusverojen '•;
y. m. muodossa kun on v a i n kapi*
talismin ; lujittamisyritys; mihin hin-:- r:
taan hyvänsä. Todelliseen valuutan '
lujit}:amisecn päästään vain kapi-taaliR
pakkoluovutuksen kautta, t.s.
siirtämällä sen aiheuttama . taakka
upporikkaiden kannettavaksi M i n - '
kä takia ammattijärjestö >önv;päät^:v:.
t ä n ^ entistä, tarmokkaammin r m o - ; :;
bilisoida joukkoja entistä rajumpaan
taisteluun vaatimusteusa puolesta -
j a >- suuriforvariston työtätekeviin f
kohdistuvien % anas^ushyökkäysten
torjumiseksi. Ammattijärjestö^
kce tämän sitäkin suuremmalla
«yyilä, kun valuutan lujittnniisesta.
nykyiset) poliittisen j a rahalUien ti.- -
lanteen vallitessa ei tälbtisen^tylS»,
väenluokkaan kohdistuvui.s^^70«voa«
denkaan avulla ,voi ;6lla jrithetta»'^; - .