Vapaus, May 30, 1927

              Sivii2
VAPAUS f Neuvostoliitto on valmis torjumaan
C»nadan saomabtisen työväestön ainoa äänenkannattaja,?
UmeetTjr Sudburyssa, Ont., rosanantalnÄ, kefiliivilkkona r
perjantaina.
S- G . N E I L .
viholliset
Maanantaina, toukok, 30 p;nä—Monday, May 30
i teitä!
No. 62 — 1927
T o i m i t t a j a t :
ARVO VAARA.
Nykyinen kausi muj=tutUJa monesna sahteessa maail-1
lausui Neui'0£loIiito.T sotaministeri I
oli VaosijuhlatilaisHudessa tullaan j leessa on hänellä paljon ka:
Bcgistered at Post Office Depa^tnient, Ottawa,
M «c*or.d cläsÄ matter.
V A P A U S (Liberty) ,
The only organ of Finnish Worker« in Canada. Pnb-
Uebed ia Sudbnry, Ont., evcry Monday, Wfcdnesd8y
and Friday. . .
T I L A U S H I N N A T :
Ca-adaan yksi vk. 54.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f 1.50 ja yksi kk. 7 5 c , , , « ,• ,
YadyfivaUoihin j a Suomeen, yks» vk. $6.50, paoli vk.
f 3.CJ ;a'kolme kk. $1.76. . „ , _ —
Tilaukgia, j o i t a ei seuraa raha, et tulla lahetiamaan,
paitsi asiamiesten jojHa on jtakaukaet_
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotakset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstätauma.
Nimenmuotosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäiImotnks€t $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilrootukaet $ l 0 0 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
/" Kiitosilmotukset $1.00 kerta. „
Kuolemanilmbtukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä;
Halutoantiedot j a osoteilrootukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttuuncn on, vaa-dittacgsa.
lahetejttavä ilrootuahinta etukäteen.
olisi sitä tuonut,
-m istuttanut
vomus. Sinä vaan pilkkasit sitä,
. . . . . , , _ siliä vaadit, ensin on niiden henki-kuiHi
teitä se laisjksr; jotka CivatJ j - j ^ ^ ^ ^ paikattava, ensin on
olisi Industrisljsti takajaloillaan,
nyt ei Industrialistin toimitus, eikä
Port Arthurin hakamiehet, hauk-
Hyökkäys Neuvostoliiton kauppala-hetystöön
ja työväenluokka
SuurbrJtanijian halHluksen laliolla IS^iuvosloliiton
!:auppnlähctys:ön ja cn.-ifantilaife-vciiäiäi.-en o^uusloi-mJnlr.
yJulistykscn konttorfihin Lont.jo^sa tehtyä !iyök-fc?
ystj ku:su!i Canadan l(or.:jniini?!ipuok'ccn paä-iitinen-
K:in' tu'.ja hfiltil:i!Ä'<!ii Jmpfirii^li-iifMi fpii! o i v o n t c a ! : < i.
M . ' . ; Ln c j)arcrr.nijn kuvra, ja-hna U-Iili, fel!ä eroa, m i -
<.::i niliren «Englannin Jiicnojcn r.ii;rter'^>, jclka
tavlLi', : ' u u r I ) r : l G r r n i i i n konpt- r v a l j i v i s b n hallilTisrrjJnii-k
' r i . C'', j : i n i i l l r n lyovut-iiluokkitiairrli.n vaiiMf.t;t;;no:!k-f_'!]!
' 'I \ ••!:l!ä, joikti niuodosiavat NcuvoHiOliiion h:il-l
i t u k ^ i i J , kuin läi»ä liyckkäys ja N(nivf>.=i.'oliUon pro-i
r^nnofiHi sf:n jphtiosla. Yksi t<:jj'onlo!aJ3rs!a porvarb-k'h(
li-l.i myönsi, cUä jos hyökkäys o l i s ; tapahtunut ckaik-
I . i -n \f .i.iiu.-jjt.on tsnarin» ollessa saluh:E'?n,. niir. vena-lai-
iä . M m j i ö i l a olisi ryhdytty- iisfllamaan iiikdcannallc
flätälictkcslä saakka, kun ensixnäincn salapoliisi mur-luulai
kauppalähelyslörakcnmiksecn. Multa erilaiset ja
eri luokkaa edustavat miehet-»hallitsevat Vcniijällä tä­nään.
Heidän kansainviilinen politiikkansa on rauKaii-polftiiklcaa
ja hei'Jän sisäpolitlikfcnnsa on yhteiskun-lialli&^
it jällcenrakentnmi?en politiikkaa työläisten ja
talonpoikien eduksi. He eivät halua sotaa, ja kapita»
Ii5tis*impr>rialistiscn ärsytyksen alaisina ovet he osot-tancel
eclloista itsensähillitsemiskykyä ja kärsivälli­syyttä,
mille ci löydy vertaa diplomatian historiasta.
Enstannin hienot miehet, nämä täsmällisten muodolH-suu^
icn jfi - ammattidiplomatian edustajat, polkevat
jalkoihinsa kaikki diplomaattiset muodollisuudet ja
kcnsainväliset suhteet. He kohtelevat* Npuvostoliittoa
aivan samalla lakalla kuin he kohtelevat ammattiyhdis-tysUiketta
r—- luokfcavihollisenaän, ja diplomaattiset
muodoUisuudct, säädyllisyys ja kunnioitus eivät «Ie
olemassa sita varten, ctta riistäjä kä>itäisi niitä suh­teissaan
riistettäviin. Tämä hyökkäys olj osotus sa*
manlaisesta raakuudesta ja kansainvälisen miellytlä-vatsyyden
karkeasta halveksimisesta kuin mikä ilmeni
brittiläisten linnoittamassa hyökkäj-ksessä Neuvostolii­ton
Pekingin lähetystöön., Tämän pohjalla voivat työ­läiset
vetää omat johtopäätöksensä siitä, miten pyhänä
kspitalistiluokka pitää kansainvälisiä lakeja. Rikoslait,
siviililait, kansainväliset lait — kaikki lait — ovat
Icapitalisliluokan käsissä keino työläisten alistamiseksi.
Samaan aikaan, kun Englannin salapoliisit toimitti­vat
kotitarkastusta Neuvostoliiton kauppalähetystalossa
Lontoossa, vartioivat neuvostoviranomaiset brittiläistä
konsulaattia Moskovassa. Ncuvostovirkailijat eivät me­netä
-malltiaan, koska he tietävät ajan olevan heidän
puolellacn. He iuhle^at aiheen t ä h ä n brittiläisten kon-
Fcivfftiivien kuumeeseen aivan yhtä tarkoin kuin joku
etevä tohtori tuntee taudin syyn.
Tanjä hyökkäys ei tule hyödyttämään tekijöitään,
vaan vahingoittamaan heitä. Neuvostoliiton kauppaliir
hsivstö ja sen yhteydessä olevat liikkeet ovat ostaneet
vuosittain .noin $65,000,000 "arvosta brittiläisiä
tavaroita. Ja jos . neuvoslovaltalaista kauppaa tullaan
Icohteicmaan noin halpamaisella tavalla Suurbritan-niassa,
nith Neuvostoliitto tulee tekemään kauppansa
muualla.
Nca%-ostoliiton taloudellinen asema lujittuu "päivä
päivältä; Korkein kansantalousneuvosto on tehnyt en­nakkolaskelmia
Neuvostoliiton teollisuustuotannosta
kuluvan talousvuoden ensimäisellä puoliskolla. Tuo­tannon
kasvu on huomattava kaikilla teollisuusaloilla.
Verrattuna viime talous\'uoden vastaavaan aikaan on
teollisuustuotannon kasvu keskimäärin 22.9 prosenttia
kaikilla teollisuusaloilla. Ennen sotaa vallinnut tuo­tantotaso
on jo ylitetty.
Teollisuuden palveluksessa olevien työläisten luku
on lisääntynyt viidellä prosentilla näitten kuuden kuu­kauden
aikana.
Palkat ovat kohonneet kymmenellä prosentilla, ver­rattuna
viime taIous\'Uoden vastaavan ajan palkkoihin
ja työn luottavabuus kahdellatoista prosentilla.——
Työväenluokan tulisi kuitenkin käsittää, että Neu­vostoliiton
rauhanhalu ei yksin riitä raulian takeeksi.
Imperialistit tulevat yhä armottomammiksi työläisten
riblamisessä, työläisten järjestymisoikeutta yhä enem­män
halveksiviksi ja yhä enemmän Neuvostoliittoa är­syttäviksi.
.
- Vain voimakas ammatillinen järjestäytyminen, val­lankumouksellinen
poliittinen toiminta, veljeileminen
siirtomaakansain kanssa, kansainvälinen ammatillinen
yhtenäistyttäminen ja Jokaisen Neuvostoliittoa vastaan
tehdyn hyökkäyksen vastustaminen voi pakottaa im­perialistit
epäröimään mielettömissä suunnitelmissaan
uudesta maailmansodasta.
. . , . . . , — sette antaneet Koplan, j o t a K i r j a i -
t,en odottavan tala paremmin kum mmkaan maun. - j ^ ^ ^ tuotteidensa alle lyö Jeiman,
Maailmansodan aaltona tekivät Englamiin, Ranskan, i W, VVm Port Arthurin branchi.
Italian ja Amerikan sotilasbudjetit yhteensä 993/>00,-1 määrätä ja sanella, mitä pitää tei-
000 Amerikan dollaria. Nykyään tekevät ne yhteensä {dän tehdä, mitä teidän rauhaanne
1,763,000,000 dollaria, s i b melkein kaksi kertaa enem- ^opii-
.. Jos te sen olisitte tehneet, nyt ei
man.
.Neuvoätoliiton asemasta lausui Voroshilov, että me
elämme vihollisten piirittäminä, vihollbten, jotka te­kevät
kaikkensa syöstäkseen kimppuumme jonkun naa­purivaltioistamme
tai vetääkseen maamme johonkin
selkkaukseen, jeka antaisi niille aiheen hyökätä kimp­puumme.
Olcrrmieko riittävästi valmistuneet torjumaan vihol­liset
tarpeen tullessa? - -
Me olemme valmiit.
Meidän rivlmme muodostaa sellainen soturijoukko,
joka .pn käynyt vissin poliittisen sotateknillisen koulun
ja on täysin valrabtautunut taisteluun. Meidän armei-amme
päällystö on sellainen voima, joka nykyään ky-kcn^
e ei vain kasvattamaan ja valmistamaan joukkoja
tulevaa ftiahdollista taistelua varten, vaan myös esittä­mään
suurta osaa maan yleispoliittisessa elämässä,
öllfä meidän päällystömme o n lihassaan ia veressään ^
työläisiä ja talonpoikia.
Miten on tekniikkamme laita?
Teknillisessä varustelussa o n armeiammc l:etys!i jäl­jessä
ISnsi-F^uropsn arr.icioisfa, silla lf-o!lisuuJernjTie
f.m jäljessä n!Jä!ä. Ma{"a solatphniikka rikastuu sikäli
kuin m a a n teolJ/i.UJ;(:uniscn aatelia tote?.'tcl,-jiin. Joka
tapauksessa ci solatckniilckarinrie o l c jäljessä kansan­taloutemme
ta«05la j a s? nou.--p;f? vhfl'.'=sä kaiiisa.
Satak^cniikkamme johrlo^I^ ei tarvitse yh!:iän peljätä. J^trir^Ii^in loimitu., branchi ja
S;j:i;Lfcn korkealle o n kehittynyt ilmalaivasiomnie. Mc-ril:(
iv;.sto on päiksyt Uinpikujasta j a kykcni.'c täytlä-määri
t i l l c asetetut tehtävät. |
S i i s kysymys, olcnimfko kyllin voimakkaat puolus-t?'.
mnan sosialic-min rpkea-amista, «aa päättävän ja eh-dolloman
Vastauksen: , '
Kyllä, kykenemme, olemme valmiit ja voimakkaat
puolustautumaan.
Olkoon jokainen paikallaan! Muistakaamme, että
maa on vihollisten piirittämä ja rakentakaamme, ra­kentakaamme!
järjestönuorel ja nnoriso-
;Iset tulevat ^•ierailemaan
.Arthurin osaston, talolla ke-mintaa,
vai teitkö sen tietämät- säfc- -1 päivän illalla. Heillä on ^s\-
tettävänä kaunis kaksiosainen laulu-
-Port Arthurin alueella tarvitaan sekainen näj^öskappale "Uusi elä-voimakasta
miesten elinehto,
ka näyttelijälle.
limottakaa hyvin tästä rutta\Tl-lenne.
Kappaleen jälkeen t^ns^i"
taan vielä kokonainen tunti. Hank­kikaa
tikettinne ajoissa. Kiitä inyv-dään
siksi illaksi kartan nmkaan-j
a on niitä saatavana Yrjö Oino'
lue lehtiä, jotka ovat typeriä, tai
kommunisteja.
Toverit, Port "^.A-rthurin alueen
työläiset, tämä ei ole leikkiä, tämä
ch katkera totuus.
On liian paljon vaadittu meiltä,
jos meidän pitäisi vaieta silloin,
kun meidän päätöksiämme pilka­taan,
kun mielipidettämme, jonka
satalukubina olemme lausuneet,
häväistään mjtä häpeällisimmin.
Jokainen metsämies, joka o^i s i i ­nä
yhteisessä kokouksessa, jonka
päätöksien johdosta Industrialistis-sa
tuo likatulva alkoi, muistaa, että
yksimielisesti, .'rinnan i.v/.w:läinen
ja Iumberworkeri, sk-llä päätökset
tehtiin. Mutta Izatsokaa mitä ne
sanovat, ne, jotka ovat huutaneet
äiiner.oä käheäksi siitä, että-jpukko-je.
n pitää saada itse päättää, sano­vatko
ne kaiken- olevan niin kuin
olla pitJiä.
E i , i:itä ne ei naro. Väiix-ät ovat
r-;-jn kokouksen piuUökf-ct, väärä
sen pöytäkirja, näin iie nanovat, In-
Kiinan kommunistipuolueen kolmas
edustajakokous
Hankoussa toukokuun cnsimäisenä päivänä avatussa
Kiinan kommunistipuolueen kolmannessa edustajako­kouksessa
oli saapuvilla 94 äänivaltaista ja 30 puhe­oikeuden
omannutta edustajaa.
Keskuskomiteani toimintaselostuksesta, jonka teki
Tshendusju, selvisi, että, puolueessa on nyt 57,967 jä­sentä
sen asemesta, että siinä vuonna 1925 oli kaik­kiaan
vain 954 jäsentä.~~ Kahden vuoden aikana on
kommunistipualucen rinnalla toimivan kommunistisen
nuorisoliiton jäse7.raäärä kasvanut paristatuhannesta
35,000:nteen. Puolueen vaikutusvallan alaisina ja^yh-teisymmärr}-
ksessä sen kanssa toimivissa ammattilii;toi5-
sa on tällä hetkellä 2,800,000 jäsentä. Samaten puo­lueen
linjaa seuraavissa talonpoikaisliitoissa on 9,829,'
000 jäsentä. Kommunistipuolueen jäsenistössä on 50.8
prosenttia.työläisiä, 18.7 prosenttia talonpoikia, 19.1
prosenttia intelligenttejä, 3.1 prosenttia armeiassa ole­via,
0.5 prosenttia pikkukauppiaita ja 7.8 prosenttia
muita.
Puolueen keskuskomitean poliittisen selostuksen i l -
motetaan aiheuttaneen vilkkaan neljä päivää kestäneen
keskustelun, mihin ottivat osaa myös Kommunistisen
kansainvälisen edustajat. Tämän keskustelun päätyt­tyä
oli kokous kuullut intialaisen kommunistin, Royn
selostuksen vallankumouksellisen liikkeen tehtävistä
kaukaisessa idässä.
Huomioita ja huomautuksia
Bulgariasta saapuu yhtenään tietoja valkoterrorin
riehunnasta. Maan pääkaupungissa Sofiassa on touko­kuun
alkupäivinä anneltu tuomio' konununistipuoluecn
keskuskomiteaa vastaan nostetussa jutussa. Kommu-uisli
Pavlov tuomittiin kahdeksikymmeneksi ja puoleksi
vuodeksi kuritushuoneeseen ja muut syytetyt täytyi to­distusten
puutteessa vapauttaa. Yleinen syj-ttäjä ei
löytänyt muuta rikosta kuin jäsenyyden puolueessa,
mutta sekin riitti!
- Federated Pressin välittämän tiedon mukaan on
Amsterdamin ammatillisen kansainvälisen sihteeristö
sähköttänyt Bulgarian hallitukselle, protesteeraten sen
johdosta, että poliisit Sofiassa vapunpäivänä vangitsi-yat
mainittuun kansainväliseen kuuluvan Bulgarian am-mattiliittokeskukscn
sihteeri Danovin yhdessä kahden-kymmcnenkolmen
muun ammattiliittolaisen kanssa.
Sofiasta tulleet tiedot osottavat, että poliisit hyök^
käsivät vappukokouksessa olevaan työläisjoukkoon sa­pelein
ja revolverein, lyöden ja ampuen kunnes kokous
hajaantui. Johtajat \-ietiin sitten vankilaan. Amster­damin
kansainvälinen vaati vangittujen vapauttamista,
sanoen, että tuonlaista ammattiliittolaisten kohtelua «ei
siedettäisi missään sivist}-smaassa».
Bulgariassa toimitettiin parlamenttivaalit toukokuun
kahdentenakymmenentenä päivänä ja tämä seikka selit­tääkin
miksi maan hallitus taas pani valkoyainon ja
-terrorin entistään hurjemmin riehumaan. Valkovaino
ja -terrori ovat Bulgariassa ja usebsa muissa kcski-
Europsn maissa fascislisten hallituspuolueitlen tär­keimpiä
vaaliagitalsionivälineJlä.
'.Valgren. V/algreu, niin hän on
EC, joka on crityi^;'j,'>ti kiintynyt
rnstsiityöläisten yhtc-istoiinintakysy-mykseen,
vaikka ei itre olekaan
rnetsäjätkiin kuuluva. Hiin ss oli
Stonen kanssa or.siniäinen mies, jo-kii
k^jkoukssssa lähti tekemään tyh­jäksi
metsämiesten yrity.-tä yhtei­nen
toiminnan järjestämisestä.
Erityisensä tekeleessään terottaa
hän vielä uudelleen, kuinka mah­doton
yhteisrintama on. Ryhtyypä
han selittämään, että I. W . W : t ä on
järjestönä syytetty siitä, että se
sokkeroi viimesyksyisen lakon. Sa­maa
yritti hän jo kokouksessa, ky­kenemättä
sitä todistamaan. Me
emme syytä L W. \V:tä kokonai­suudessaan,
emme sen jäsen jouk­koja,
me j y t ä m m e niitä henkilöi­tä,
jotka I. W. W : n branchin n i ­messä
tekevät hajötustyötä jouk­kojen
Iceskuudessäi V
"VVi^gren voi o l la huoleton, että
hänen muistonsa ja myös niiden
toisten muisto, jotka Port Arthu­rin
lakon kavalsivat, tulee säily­mään
tuleville polville, varsinkin
jos muistaa sitä näin uusilla kar­hunpalveluksilla
terästää. Yhteis­rintamasta
puhuessa Walgren väit­tää,
ettei hän halunnut yksilömai-netta
kirkastaa. Kuinkahan se on?
Me ehdotimme, nojaten yleiseen
mielipiteeseen yhteistoiminnan tar­peellisuudesta,
että kummankaan
puolen mainetta ei lähdetä kirkas­tamaan,
eikä edes vaatimaan, sillä
joukkojen edulle siitä ei ole mitään
hyötyä, vaan vahinkoa. Eikö ko­kous
yksimielisesti vastannut, kun
oli kysymys "vanhasta pyykistä",
että. sitä ei pestä? Te ette totelleet
sitä järjestöä hyvitettävä.
Se on siis selvä, metsätyöläisten
etu j a tarpeet eivät ole sinulle ja
teille mitään, joukot jolitavat kär­siä
yksilöiden kunnian tähden, jou­kot
voidaan uhrata tahrasta järjes­tön
nimessä.
Jos Industrialistin toimittaja,
vaikka se tyhmempi, ja Walgren,
ihnottaisivat mitä he arvelevat met-sämiehillä
olevaii oikeuden koko­uksissaan
päättää, mikä olisi "jät­k
i l l e " kylliksi? " Tämä siksi koska
Industrialistin toimituskin tietää,
että tämänkeväisen suurimman met­sämiesten
kokoukisen päätökset ovat
pötyä, ne ovat roskaa. WaHgren-kaan
ei kai kokouksen aikana vielä i
ollut siitä selvillä, koska oli yhtenil
pua haaliile, sillä heiltä on totuttu
saamaan aina tyydyttävä ohjelma,
jonka he tälläkin kerralla takaa­vat.
Tuii tuhosi kirkon. Tuli tuhosi
Port Arthurin kaikkein vanhimman
kirkon sunnuntaiaamuna, teukok.
22 päivänä, kello 10 aikaan. Ra­kennus
paloi melkein perustuksiaan
myöten. Rakennus oli vakuutettu.
Arthurissa halntaan nähdä Lind-bergh.
Colonial teatterin liikkeen­hoitaja
on lähettänj^ sähkösano-rhan
Atlannin yli lentäjälle kaptee­ni
Lindberghille ja tarjonnut tu-.
hatta dollaria, jcs Lindbergh tulisi
kahdeksi illaksi Colonial teatteriin
noin 30 päivän kuluttua jälkeen ta­kaisin
paluunsa. Vastausta tarjo­ukseen
ei ole vielä saatu.
,-Solilarharjot-^ksia. Nykyään on
näkynyt hyvin v-sein sotilasharjotuk-
50 senttiä etukäteen. Ovella kaik­ki
60 eenttiä. Kukaan ei tietysti
jätä näkemättä tätä operettia.
H j . H - r i .
• • • • « • • • • • • • « • • • • • • • • • • « aa
• J o k a haluna lähteä rikko-ninan
Union taksoja, kuuluu <:aavan p-ic-r.-
nä työhön samalle ir.iohelio, joka
viime syksynä toimi I. Vv'. W : n etu-mlchenä,
ainakin toisena, m?-ös pää­nä
lakon särksmi;-es2ä. Kylir.ä';
rautna lunaa tämä herru järjestä­jille,
^
Ajatelkaa toverit, tämmöisten
herikilöiden nimen edessä meidän
on ensin polvistuttava, ennen kuir.
saamme ryhtyä etujamme valvo­maan,
niin ainakht Wallgren ja
kumppanit vaatii.
On ikävää, että vielä oli pakko
tarttua kynään, selvittääkseen näi­tä
työläisille, raskaita asioita; mut­ta
koska vissin klikin taholta on
oikein olan takaa lähdetty meitä
" j ä t k i ä " ja meidän päätöksiämme
lyömään ja pilkkaaman, niin on
sitä mahdoton vaieten sivuuttaa.
Ajatelkaa kuka hajottaa!
"Jätkä".
jCanadan Suomalaiseni
: Järjestön asioita !
' « • • • • • « « « • • « • • « « • « « • • • • • • • a .
I V . i-.o:--
T.
:jin
iri.
Port Aiturin nudsia
3«'
Osasto ttilee viettämään vuoaijah-laansa
kesäk. 2 päivän illalla; t i ­laisuudesta
samalla muodostuen
kiinteimisdtövelan viimeisen suori­tuksen
muistojtthla. Osaston vuo­sijuhlaa
olisi oikeastaan pitänyt p i ­tää
24 päivä toukokuuta, sillä sil­loin
oli 24 vuotta kulunut siitä,
kun Arthurin nykyinen suomalainen
osasto oli perustettu, mutta metsä-liiiesten
union kevätjuhlain tähden
piti vuosijuhlat siirtää, ja johto­kunta
harkitsi silloin juhlapäiväksi
parhaiten soveltuvan 2 päivän kesä-
Kuuta.
Iisi »lesi
Canadassa olevilla^ suomalaisilla
tovereilla lienee halu silloin tällöin
saada tietää kotimaansa kuulumi­sia,
siksi vanhastamaasta tulleena
katson velvollisuudekseni kertoa
niitä vähän tämän lehden palstoilla.
Pienviljelijäin asema ei Suomessa
ole tällä hetkellä kadehdittava,
vaikka tilastollisesti koetetaan se-pärjää
maanviljelijänä-" Vaikka
täällä Olisi saanut sen verran dol­lareita
kokoon, että saisi maatilan
velattomaksi työkaluineen (suurissa
tiloissa on tietysti poikkeus, sillä s i l ­loin
saisi mahdollisesti jotakin kokoon
toisen työn riistärinällä), niin kai­kenkaltaiset
verot tulevat niele­mään
ne tulot^ mitkä sellainen maa-littää
aina parhainpäin, kuinka i tila voi tuottaa. Tunnen erään t a -
pienviljelijän luku lisääntyy tuhan­sittain
vuodessa, mutta jätetään
pauksen, että maatilasta täytyy suo­rittaa
erilaisia veroja 8,000:— mk.
oikeutta vailla.
Laki, ' Lex-Kallio, käytännössä
saattoi entiset torpparit, maaorjat,
velkaorjiksi, jota kuvaa erään pien­viljelijän
lausunto- eriiässä kokouk­sessa,
siksi lainaan sen tähän koko­naisuudessaan:
" T ä l l ä lailla (Lex K a l l i o ) olem­me
päässeet ainoastaan .ojasta a l ­likkoon.
Enneii torpparina ollessani
minullakin oli työpaikka tiedossani
isäntäni pellolla kahtena päivänä
viikossa j a neljä päivää Sain tehdä
oman torppani j a perheen hyväksi.
Isäntäni maksoi verot. Nyt on m i ­nulla
50,000:—- mk m velkataakka
j a korkeat verot maksettavani ja
maatilasta en voi saada irti enem­pää
kuin perheeni elatuksen, eikä
ansiotyötä ole saatavissa;. Siis mei­dän
pienviljelijäluokan \ o n sorrut­tava,
ellemme kykene omaii toimin­tamme
kantta itseämme' vapautta­maan."
, •- ,
Tämä kysymys ei enää lisäselvi­tyksiä
kaipaisi, ellen oBsi kuullut
täällä väitettä: "että jos täältä m e n ­tyä
(opin käyneenä) : tarttua au­raan,
niin kyllä sitä Suomessakin
sanomatta että ne ovat velkatiloja^ vuodessa. Ja se e i ole pinta-alal-j
a . siis edelleen maahansa omistus- taan"" keskinkertaisia, sillä talon työt
kaikki suorittaa talon kolme vel­jestä.
Ohdakkeista on Suomen pienta-lonpoikain
elämä, mutta toivo heis­sä
elää saada kerran täydellisesti
omistaa työnsä tulokset. Tämä aja­tus
elää suurissa joukoissa, mutta
toiminnaksi tämän aatteen puoles­t
a ei ole vielä selvinnjrt kuin pie­nelle
osall€_tästä väestökerroksesta.
Siksi on luokkatietoisella työväes­töllä
laaja työkenttä edessään,
saada heidät käsikädessä työskente­lemään
nuden yhteiskunnan puo­lesta.
mitään suurempaa Isantavuutta, on
viiikea sanoa, tautta tosiseikka on
i c u i l c n l d n se, että nämä hai-jotuk-set
s:'.nialia picielään ainakin agitce-raavi:-
sa- larkotukses-sa, saadakseen
siliä tavalla nuoriso yhtymään so-tilasliilckccn
kannattajiksi.
Eikö mo-dän velvollisuus myös o-iisi
jossain muodossa alkaa teke­mään
kasvatustyötä suuremmassa
mitassa nuorison keskuudessa, saa­daksemme
nuorison ymmärtämään
kapitalistiset sodat. Lentolehdet ja
hyvät luennot olisivat ehkä kaikkein
parhaita vaikutuskeinoja. Etenkin
englanninkieliseen nuorisoon voi­simme
parhaiten vaikuttaa sattu­villa
j a hyvillä lentolehdillä. Kau­punkikomitea
tai piirikomitea voisi
tämän puolen ottaa huomioonsa.
Vapauden kirjakauppaan on saa­punut
Eteenpäin julkaisemaa ko­meaa
julkaisua "Vaiherikkailta vuo­s
i l t a " . Se on hienosti valmistettu
muistojulkaisu Eteenpäin Seitsen-vuotistoiininnasta
„ sekä runsaasti
kuvitettu. Käykää ostamassa se i t ­sellenne.
— J .
" K u l t a k o t e l o n " esitys tapahtuu
ensi lauantaina, kesäk. 4 p., alkaen
täsmälleen klo 8.15 illalla.
Kuitakotelossa on mitä kaunein
rakkausjupni. Laulut ovat kaunii­ta.
Joten uskon, että haali on
täynnä viimeistä tilaa myöten. Sil­lä
saihan näyttelijätär Hilja Halo­nen
jakamattoman suosion osakseen
viime kerrallakin. Ja tässä kappa-
C. s. J. POHJOIS-ONTARION
A L U E E N NEUVOTTELU­KOKOUS
pidettiin s.j. Timminsin osaston
kaalilla toukokuun 15 päivä iidkeen
puolen yön. Edustaji^ oi: uvi!-
Ja kaikkiaan yksitoista. C" o-.lii^ra
G. Lund; Rose Grovesta
honen; Kiikiland Lakelta
nen ja V . V i h u r i - Poti?v i i J:
Tuon:incn: So. Porcur.fr.: .
Klinga ja J . V u o r i ; Tir/nr..!::-
Carlson, N.. Sivula j a T h r
nuorisö-osasion veljeac-äv- \
i Kuusisto; ja Vapauden
asianiics D. Helin. .Pii:''.;:':,-,
riiesta ocastosta ei oltii i ;
eduslujcia, nirh. Connaufvi
n i i t E , I.aiuer Lakelta y\ ) : ' . :.-la.
C. s. jiirjestön tulevann c-ii
kokouksssn valittiin edui-:t;ij';;.-; T.
Carlson, V. Vihuri -ja J . Vuori,
tios osastoilla on joitain tiiusl.;;:5ia
suunniteltuna tulevaa edustajakoko­usta-
varten, voivat osastot iäiiottää
alustuksensa yllämainituille, edusta­jiksi
valituille tovereille.
Kokouksessa esillä olleista visiois­ta
yksi tärkeimpiä oli suomalaisen
järjestön sihteerintoimen järjestä­minen.
Kokous oli sitä mieltä, että
toimi olisi edelleen suoritettava si­vutoimena,
ettei tarvitseisi tehdä jä-senverossa
nousumuutoksia. Sillä
nykyiset jasc-^verot ovat kyllin suu­ret,
joten ^niitä ei pitäisi enää pyr­kiä
ylentämään.
Vapauden laajentamista 5 kertaa
viikossa ilmestyväksi pidettiin yksi­mielisesti
välttämättömyytenä, vaik­ka
ei olisikaan toimeenpanevan ko­mitean
määräämää 500 uutta tilaa­jaa
tiedossa siihen mennessä. Vaan
olkoon tunnuksenamme: kun saa­daan
Vapaus-lehtemme enemmän
lehtitarvetta vastaavaksi, niin sil­loin
on helppo sen tilaa jamäärää
kohottaa.
Muutenkin olivat edustajat ää-neenkannattajaamme
kohden eväs­tetyt
hyvin arvostelevasti, mikä on­kin
ehkä terveellistä näin uksien
suunnitelmien yhteydessä.
Alueemme alustuksia myös pää­tettiin
julkaista Vapaudessa, että
nekin osastot, jotka eivät olleet
edustettuina, voivat tehdä niistä ha­vaintoja.
Kokous oli yleensä hyvin maltil­lista
j a kaikki edustajat tähtäsivät
Jos ohdaldceista on pienviljelijäin
elämä, niin parempaa ei ole työ­läisenkään,
joka joutuu kauppaa­maan
t:^övoimaansa kapitalisteille.
Talvisin kaupungreissa ja tehdas-seuduilla
parveilee sadottain työläi­siä,
joilla olisi halu saada työvoi­mansa
kaupaksi, mutta kapitalisti
ei tarvitse- Samoin on laita maa-seadaHakin.
Pienten talojen pojat
j a tyttäret joutavat kotitöiltänsä
ulos ansiotyöhön j a nämä kansotta-vat
tehdas- j a kaupunkiseutuja l i i ­alla
työvoimalla. Liian työvoiman
tarjonnasta on tietysti seurauksena
palkkojen aleneminen. Sillä silloin
kapitalisti lyö, kun on siihen tilai­suus.
Huonoista palkoista johtuen on
elintaso Suomessa tätä nykyä, kur-'
jaa. Muutamin paikoin Suomea,
m.m. Helsingissä, saa työläinen m i ­tättömästä
huonerähjästä maksaa
vuokraa 5—COO mk. kk. siihen l i ­säksi
lämpö- ja valgkustannukset.
Kun työläinen ansaitsee 1,000:—
1,200:— mk. kk., niin ei ole ollen­kaan
liioiteltua, kun sanOo työläi­sen
asemaa kurjaksi.
- Tämän kurjan—tilansa on Suo-,
men työväki alkanut huomata. Se
näyttäytyy järjestöjen lujittumi­sessa.
Viime vuotena kohosi am­matillisesti
järjestyneiden luku y li
kymmenellätu^annella ja samaa
nousukautta näyttää olevan tänä­k
i n vuonna. Samoin kuin järjesty­neisyys
kasvaa, alkaa muodostua
lakfcqtaisteluita parempien työehto­jen
puolesta^ Viime vuotena suori­tetut
lakkotaistelut päättyivät use­ammat
työläisten Voitolla, vaikka­kin
kuuluisa Pihkala koetti "karva-jalkojensa"
avulla murtaa lal^b-laisten
rintamaa.
Tämän kesän huomattavin taipe­in
syntynee paperiteollisuusalalla,
ellei sovintoa ole saatu aikaan.
(Hnom.: lakko piti alkaa tJc 1
p:nä, jonka jälkeen ei ole tiedos­sani
jniksi se on kehittynyt) Suo­messa
paperiteollisuusala oh huo­mattavin
vientitavarana ja sen p a l ­veluksessa
on kymmeniätuhansia
työläisiä- Mutta he ovat huonom­min
palkattuja kuin toiset työläiset,
matta he ovat olleet myös huo­nommin
järjestyneitä. Viime 'sx-koina
ovat paperityöläisetkin alka­neet
ymmärtää järjestäytymisen
merkityksen, liittymällä järjestöi­hinsä
ja niiden avulla ajamaan oloi­hinsa
parannuksia.
Työläisten poliittisesti, järjestäy­tymisestä
ei Suomessa voi puhua
kun sellaisten oleniassaoloa ei sal­lita.
Työläisten ajatuksetkin koe­tetaan
pakkokeinoin takahduttaa-
Jälkeen kansalaissodan on Suomen
työväenluokan reippaimmat esitais­telijat
saaneet vuosikau-=ia -^-irua
vankiluolissa piinaavain piiskurien
piinattavina henkisesti sekä ruu­miillisesti.
Mutta vapauduttuaan
ovat he reippain mielin yhtyneet
samaan taisteluun, vapauttaakseen
ihmiskunnan kapitalistisen sorroa
alaisuudesta. ,
yaikkakin vallankumouksellisen
työväestön järjestöt ovat hajotetut,
niiden omaisuus ryöstetty, niin silti
työväestö etsii uusia toimintamuo­toja,
ilmaistakseen ajatuksensa val­litsevasta
järjeÄtelnäästä.
V o i sanoa, että Suomen por\-aris-to
on opettanut työläisensä oikein
järjestäytymään. Siellä missä on
työläisen työpaikka, on myös hä­nen
järjestönsä. Olipa a^ia poliit­tista
tai t a l o u d e l l i s laatua, lähtee
sen johtolängrat työpaikoilta. So­sialidemokraattiset
ministerit luule­vat
ohjaavansa Suomen työväen­luokkaa
j a ^ he ovatkin saaneet
näihin asti tehdäi mutta työläiset
alka\nat ymmärtää näiden petturuu­den
j a tulevat itse ohjaamaan asi­oitansa
työpaikka- yjn. kyläkomi'
f^oittensa kautta. .
Parhaillaan käydään Suodessa
vaalitaistelua parlamenttipaikoista.
Puolueiden julkaisemat ohjelniakir-j
o t u k s e t r lupaavat työväestöileto
yhdeksän hyvää kahdeksan k a a n i s ­ta.
Ainoastaan kokööiniispuolue Ju­l
i s t a a rehellisesti taistelevansa työ­läisiä
vastaan, kun taas toiset por­varipuolueet-
kehuvat ajavansa -.«o-läisteii
j a talonpoikain asiaa, ^ a -