1927-05-30-02 |
Previous | 1 of 3 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii2 VAPAUS f Neuvostoliitto on valmis torjumaan C»nadan saomabtisen työväestön ainoa äänenkannattaja,? UmeetTjr Sudburyssa, Ont., rosanantalnÄ, kefiliivilkkona r perjantaina. S- G . N E I L . viholliset Maanantaina, toukok, 30 p;nä—Monday, May 30 i teitä! No. 62 — 1927 T o i m i t t a j a t : ARVO VAARA. Nykyinen kausi muj=tutUJa monesna sahteessa maail-1 lausui Neui'0£loIiito.T sotaministeri I oli VaosijuhlatilaisHudessa tullaan j leessa on hänellä paljon ka: Bcgistered at Post Office Depa^tnient, Ottawa, M «c*or.d cläsÄ matter. V A P A U S (Liberty) , The only organ of Finnish Worker« in Canada. Pnb- Uebed ia Sudbnry, Ont., evcry Monday, Wfcdnesd8y and Friday. . . T I L A U S H I N N A T : Ca-adaan yksi vk. 54.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. f 1.50 ja yksi kk. 7 5 c , , , « ,• , YadyfivaUoihin j a Suomeen, yks» vk. $6.50, paoli vk. f 3.CJ ;a'kolme kk. $1.76. . „ , _ — Tilaukgia, j o i t a ei seuraa raha, et tulla lahetiamaan, paitsi asiamiesten jojHa on jtakaukaet_ I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: Naimailmotakset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstätauma. Nimenmuotosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. SyntymäiImotnks€t $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilrootukaet $ l 0 0 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. /" Kiitosilmotukset $1.00 kerta. „ Kuolemanilmbtukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu kiitoslauseelta tai muistovärsyltä; Halutoantiedot j a osoteilrootukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttuuncn on, vaa-dittacgsa. lahetejttavä ilrootuahinta etukäteen. olisi sitä tuonut, -m istuttanut vomus. Sinä vaan pilkkasit sitä, . . . . . , , _ siliä vaadit, ensin on niiden henki-kuiHi teitä se laisjksr; jotka CivatJ j - j ^ ^ ^ ^ paikattava, ensin on olisi Industrisljsti takajaloillaan, nyt ei Industrialistin toimitus, eikä Port Arthurin hakamiehet, hauk- Hyökkäys Neuvostoliiton kauppala-hetystöön ja työväenluokka SuurbrJtanijian halHluksen laliolla IS^iuvosloliiton !:auppnlähctys:ön ja cn.-ifantilaife-vciiäiäi.-en o^uusloi-mJnlr. yJulistykscn konttorfihin Lont.jo^sa tehtyä !iyök-fc? ystj ku:su!i Canadan l(or.:jniini?!ipuok'ccn paä-iitinen- K:in' tu'.ja hfiltil:i!Ä'<!ii Jmpfirii^li-iifMi fpii! o i v o n t c a ! : < i. M . ' . ; Ln c j)arcrr.nijn kuvra, ja-hna U-Iili, fel!ä eroa, m i - <.::i niliren «Englannin Jiicnojcn r.ii;rter'^>, jclka tavlLi', : ' u u r I ) r : l G r r n i i i n konpt- r v a l j i v i s b n hallilTisrrjJnii-k ' r i . C'', j : i n i i l l r n lyovut-iiluokkitiairrli.n vaiiMf.t;t;;no:!k-f_'!]! ' 'I \ ••!:l!ä, joikti niuodosiavat NcuvoHiOliiion h:il-l i t u k ^ i i J , kuin läi»ä liyckkäys ja N(nivf>.=i.'oliUon pro-i r^nnofiHi sf:n jphtiosla. Yksi t<:jj'onlo!aJ3rs!a porvarb-k'h( li-l.i myönsi, cUä jos hyökkäys o l i s ; tapahtunut ckaik- I . i -n \f .i.iiu.-jjt.on tsnarin» ollessa saluh:E'?n,. niir. vena-lai- iä . M m j i ö i l a olisi ryhdytty- iisfllamaan iiikdcannallc flätälictkcslä saakka, kun ensixnäincn salapoliisi mur-luulai kauppalähelyslörakcnmiksecn. Multa erilaiset ja eri luokkaa edustavat miehet-»hallitsevat Vcniijällä tänään. Heidän kansainviilinen politiikkansa on rauKaii-polftiiklcaa ja hei'Jän sisäpolitlikfcnnsa on yhteiskun-lialli&^ it jällcenrakentnmi?en politiikkaa työläisten ja talonpoikien eduksi. He eivät halua sotaa, ja kapita» Ii5tis*impr>rialistiscn ärsytyksen alaisina ovet he osot-tancel eclloista itsensähillitsemiskykyä ja kärsivällisyyttä, mille ci löydy vertaa diplomatian historiasta. Enstannin hienot miehet, nämä täsmällisten muodolH-suu^ icn jfi - ammattidiplomatian edustajat, polkevat jalkoihinsa kaikki diplomaattiset muodollisuudet ja kcnsainväliset suhteet. He kohtelevat* Npuvostoliittoa aivan samalla lakalla kuin he kohtelevat ammattiyhdis-tysUiketta r—- luokfcavihollisenaän, ja diplomaattiset muodoUisuudct, säädyllisyys ja kunnioitus eivät «Ie olemassa sita varten, ctta riistäjä kä>itäisi niitä suhteissaan riistettäviin. Tämä hyökkäys olj osotus sa* manlaisesta raakuudesta ja kansainvälisen miellytlä-vatsyyden karkeasta halveksimisesta kuin mikä ilmeni brittiläisten linnoittamassa hyökkäj-ksessä Neuvostoliiton Pekingin lähetystöön., Tämän pohjalla voivat työläiset vetää omat johtopäätöksensä siitä, miten pyhänä kspitalistiluokka pitää kansainvälisiä lakeja. Rikoslait, siviililait, kansainväliset lait — kaikki lait — ovat Icapitalisliluokan käsissä keino työläisten alistamiseksi. Samaan aikaan, kun Englannin salapoliisit toimittivat kotitarkastusta Neuvostoliiton kauppalähetystalossa Lontoossa, vartioivat neuvostoviranomaiset brittiläistä konsulaattia Moskovassa. Ncuvostovirkailijat eivät menetä -malltiaan, koska he tietävät ajan olevan heidän puolellacn. He iuhle^at aiheen t ä h ä n brittiläisten kon- Fcivfftiivien kuumeeseen aivan yhtä tarkoin kuin joku etevä tohtori tuntee taudin syyn. Tanjä hyökkäys ei tule hyödyttämään tekijöitään, vaan vahingoittamaan heitä. Neuvostoliiton kauppaliir hsivstö ja sen yhteydessä olevat liikkeet ovat ostaneet vuosittain .noin $65,000,000 "arvosta brittiläisiä tavaroita. Ja jos . neuvoslovaltalaista kauppaa tullaan Icohteicmaan noin halpamaisella tavalla Suurbritan-niassa, nith Neuvostoliitto tulee tekemään kauppansa muualla. Nca%-ostoliiton taloudellinen asema lujittuu "päivä päivältä; Korkein kansantalousneuvosto on tehnyt ennakkolaskelmia Neuvostoliiton teollisuustuotannosta kuluvan talousvuoden ensimäisellä puoliskolla. Tuotannon kasvu on huomattava kaikilla teollisuusaloilla. Verrattuna viime talous\'uoden vastaavaan aikaan on teollisuustuotannon kasvu keskimäärin 22.9 prosenttia kaikilla teollisuusaloilla. Ennen sotaa vallinnut tuotantotaso on jo ylitetty. Teollisuuden palveluksessa olevien työläisten luku on lisääntynyt viidellä prosentilla näitten kuuden kuukauden aikana. Palkat ovat kohonneet kymmenellä prosentilla, verrattuna viime taIous\'Uoden vastaavan ajan palkkoihin ja työn luottavabuus kahdellatoista prosentilla.—— Työväenluokan tulisi kuitenkin käsittää, että Neuvostoliiton rauhanhalu ei yksin riitä raulian takeeksi. Imperialistit tulevat yhä armottomammiksi työläisten riblamisessä, työläisten järjestymisoikeutta yhä enemmän halveksiviksi ja yhä enemmän Neuvostoliittoa ärsyttäviksi. . - Vain voimakas ammatillinen järjestäytyminen, vallankumouksellinen poliittinen toiminta, veljeileminen siirtomaakansain kanssa, kansainvälinen ammatillinen yhtenäistyttäminen ja Jokaisen Neuvostoliittoa vastaan tehdyn hyökkäyksen vastustaminen voi pakottaa imperialistit epäröimään mielettömissä suunnitelmissaan uudesta maailmansodasta. . . , . . . , — sette antaneet Koplan, j o t a K i r j a i - t,en odottavan tala paremmin kum mmkaan maun. - j ^ ^ ^ tuotteidensa alle lyö Jeiman, Maailmansodan aaltona tekivät Englamiin, Ranskan, i W, VVm Port Arthurin branchi. Italian ja Amerikan sotilasbudjetit yhteensä 993/>00,-1 määrätä ja sanella, mitä pitää tei- 000 Amerikan dollaria. Nykyään tekevät ne yhteensä {dän tehdä, mitä teidän rauhaanne 1,763,000,000 dollaria, s i b melkein kaksi kertaa enem- ^opii- .. Jos te sen olisitte tehneet, nyt ei man. .Neuvoätoliiton asemasta lausui Voroshilov, että me elämme vihollisten piirittäminä, vihollbten, jotka tekevät kaikkensa syöstäkseen kimppuumme jonkun naapurivaltioistamme tai vetääkseen maamme johonkin selkkaukseen, jeka antaisi niille aiheen hyökätä kimppuumme. Olcrrmieko riittävästi valmistuneet torjumaan viholliset tarpeen tullessa? - - Me olemme valmiit. Meidän rivlmme muodostaa sellainen soturijoukko, joka .pn käynyt vissin poliittisen sotateknillisen koulun ja on täysin valrabtautunut taisteluun. Meidän armei-amme päällystö on sellainen voima, joka nykyään ky-kcn^ e ei vain kasvattamaan ja valmistamaan joukkoja tulevaa ftiahdollista taistelua varten, vaan myös esittämään suurta osaa maan yleispoliittisessa elämässä, öllfä meidän päällystömme o n lihassaan ia veressään ^ työläisiä ja talonpoikia. Miten on tekniikkamme laita? Teknillisessä varustelussa o n armeiammc l:etys!i jäljessä ISnsi-F^uropsn arr.icioisfa, silla lf-o!lisuuJernjTie f.m jäljessä n!Jä!ä. Ma{"a solatphniikka rikastuu sikäli kuin m a a n teolJ/i.UJ;(:uniscn aatelia tote?.'tcl,-jiin. Joka tapauksessa ci solatckniilckarinrie o l c jäljessä kansantaloutemme ta«05la j a s? nou.--p;f? vhfl'.'=sä kaiiisa. Satak^cniikkamme johrlo^I^ ei tarvitse yh!:iän peljätä. J^trir^Ii^in loimitu., branchi ja S;j:i;Lfcn korkealle o n kehittynyt ilmalaivasiomnie. Mc-ril:( iv;.sto on päiksyt Uinpikujasta j a kykcni.'c täytlä-määri t i l l c asetetut tehtävät. | S i i s kysymys, olcnimfko kyllin voimakkaat puolus-t?'. mnan sosialic-min rpkea-amista, «aa päättävän ja eh-dolloman Vastauksen: , ' Kyllä, kykenemme, olemme valmiit ja voimakkaat puolustautumaan. Olkoon jokainen paikallaan! Muistakaamme, että maa on vihollisten piirittämä ja rakentakaamme, rakentakaamme! järjestönuorel ja nnoriso- ;Iset tulevat ^•ierailemaan .Arthurin osaston, talolla ke-mintaa, vai teitkö sen tietämät- säfc- -1 päivän illalla. Heillä on ^s\- tettävänä kaunis kaksiosainen laulu- -Port Arthurin alueella tarvitaan sekainen näj^öskappale "Uusi elä-voimakasta miesten elinehto, ka näyttelijälle. limottakaa hyvin tästä rutta\Tl-lenne. Kappaleen jälkeen t^ns^i" taan vielä kokonainen tunti. Hankkikaa tikettinne ajoissa. Kiitä inyv-dään siksi illaksi kartan nmkaan-j a on niitä saatavana Yrjö Oino' lue lehtiä, jotka ovat typeriä, tai kommunisteja. Toverit, Port "^.A-rthurin alueen työläiset, tämä ei ole leikkiä, tämä ch katkera totuus. On liian paljon vaadittu meiltä, jos meidän pitäisi vaieta silloin, kun meidän päätöksiämme pilkataan, kun mielipidettämme, jonka satalukubina olemme lausuneet, häväistään mjtä häpeällisimmin. Jokainen metsämies, joka o^i s i i nä yhteisessä kokouksessa, jonka päätöksien johdosta Industrialistis-sa tuo likatulva alkoi, muistaa, että yksimielisesti, .'rinnan i.v/.w:läinen ja Iumberworkeri, sk-llä päätökset tehtiin. Mutta Izatsokaa mitä ne sanovat, ne, jotka ovat huutaneet äiiner.oä käheäksi siitä, että-jpukko-je. n pitää saada itse päättää, sanovatko ne kaiken- olevan niin kuin olla pitJiä. E i , i:itä ne ei naro. Väiix-ät ovat r-;-jn kokouksen piuUökf-ct, väärä sen pöytäkirja, näin iie nanovat, In- Kiinan kommunistipuolueen kolmas edustajakokous Hankoussa toukokuun cnsimäisenä päivänä avatussa Kiinan kommunistipuolueen kolmannessa edustajakokouksessa oli saapuvilla 94 äänivaltaista ja 30 puheoikeuden omannutta edustajaa. Keskuskomiteani toimintaselostuksesta, jonka teki Tshendusju, selvisi, että, puolueessa on nyt 57,967 jäsentä sen asemesta, että siinä vuonna 1925 oli kaikkiaan vain 954 jäsentä.~~ Kahden vuoden aikana on kommunistipualucen rinnalla toimivan kommunistisen nuorisoliiton jäse7.raäärä kasvanut paristatuhannesta 35,000:nteen. Puolueen vaikutusvallan alaisina ja^yh-teisymmärr}- ksessä sen kanssa toimivissa ammattilii;toi5- sa on tällä hetkellä 2,800,000 jäsentä. Samaten puolueen linjaa seuraavissa talonpoikaisliitoissa on 9,829,' 000 jäsentä. Kommunistipuolueen jäsenistössä on 50.8 prosenttia.työläisiä, 18.7 prosenttia talonpoikia, 19.1 prosenttia intelligenttejä, 3.1 prosenttia armeiassa olevia, 0.5 prosenttia pikkukauppiaita ja 7.8 prosenttia muita. Puolueen keskuskomitean poliittisen selostuksen i l - motetaan aiheuttaneen vilkkaan neljä päivää kestäneen keskustelun, mihin ottivat osaa myös Kommunistisen kansainvälisen edustajat. Tämän keskustelun päätyttyä oli kokous kuullut intialaisen kommunistin, Royn selostuksen vallankumouksellisen liikkeen tehtävistä kaukaisessa idässä. Huomioita ja huomautuksia Bulgariasta saapuu yhtenään tietoja valkoterrorin riehunnasta. Maan pääkaupungissa Sofiassa on toukokuun alkupäivinä anneltu tuomio' konununistipuoluecn keskuskomiteaa vastaan nostetussa jutussa. Kommu-uisli Pavlov tuomittiin kahdeksikymmeneksi ja puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja muut syytetyt täytyi todistusten puutteessa vapauttaa. Yleinen syj-ttäjä ei löytänyt muuta rikosta kuin jäsenyyden puolueessa, mutta sekin riitti! - Federated Pressin välittämän tiedon mukaan on Amsterdamin ammatillisen kansainvälisen sihteeristö sähköttänyt Bulgarian hallitukselle, protesteeraten sen johdosta, että poliisit Sofiassa vapunpäivänä vangitsi-yat mainittuun kansainväliseen kuuluvan Bulgarian am-mattiliittokeskukscn sihteeri Danovin yhdessä kahden-kymmcnenkolmen muun ammattiliittolaisen kanssa. Sofiasta tulleet tiedot osottavat, että poliisit hyök^ käsivät vappukokouksessa olevaan työläisjoukkoon sapelein ja revolverein, lyöden ja ampuen kunnes kokous hajaantui. Johtajat \-ietiin sitten vankilaan. Amsterdamin kansainvälinen vaati vangittujen vapauttamista, sanoen, että tuonlaista ammattiliittolaisten kohtelua «ei siedettäisi missään sivist}-smaassa». Bulgariassa toimitettiin parlamenttivaalit toukokuun kahdentenakymmenentenä päivänä ja tämä seikka selittääkin miksi maan hallitus taas pani valkoyainon ja -terrorin entistään hurjemmin riehumaan. Valkovaino ja -terrori ovat Bulgariassa ja usebsa muissa kcski- Europsn maissa fascislisten hallituspuolueitlen tärkeimpiä vaaliagitalsionivälineJlä. '.Valgren. V/algreu, niin hän on EC, joka on crityi^;'j,'>ti kiintynyt rnstsiityöläisten yhtc-istoiinintakysy-mykseen, vaikka ei itre olekaan rnetsäjätkiin kuuluva. Hiin ss oli Stonen kanssa or.siniäinen mies, jo-kii k^jkoukssssa lähti tekemään tyhjäksi metsämiesten yrity.-tä yhteinen toiminnan järjestämisestä. Erityisensä tekeleessään terottaa hän vielä uudelleen, kuinka mahdoton yhteisrintama on. Ryhtyypä han selittämään, että I. W . W : t ä on järjestönä syytetty siitä, että se sokkeroi viimesyksyisen lakon. Samaa yritti hän jo kokouksessa, kykenemättä sitä todistamaan. Me emme syytä L W. \V:tä kokonaisuudessaan, emme sen jäsen joukkoja, me j y t ä m m e niitä henkilöitä, jotka I. W. W : n branchin n i messä tekevät hajötustyötä joukkojen Iceskuudessäi V "VVi^gren voi o l la huoleton, että hänen muistonsa ja myös niiden toisten muisto, jotka Port Arthurin lakon kavalsivat, tulee säilymään tuleville polville, varsinkin jos muistaa sitä näin uusilla karhunpalveluksilla terästää. Yhteisrintamasta puhuessa Walgren väittää, ettei hän halunnut yksilömai-netta kirkastaa. Kuinkahan se on? Me ehdotimme, nojaten yleiseen mielipiteeseen yhteistoiminnan tarpeellisuudesta, että kummankaan puolen mainetta ei lähdetä kirkastamaan, eikä edes vaatimaan, sillä joukkojen edulle siitä ei ole mitään hyötyä, vaan vahinkoa. Eikö kokous yksimielisesti vastannut, kun oli kysymys "vanhasta pyykistä", että. sitä ei pestä? Te ette totelleet sitä järjestöä hyvitettävä. Se on siis selvä, metsätyöläisten etu j a tarpeet eivät ole sinulle ja teille mitään, joukot jolitavat kärsiä yksilöiden kunnian tähden, joukot voidaan uhrata tahrasta järjestön nimessä. Jos Industrialistin toimittaja, vaikka se tyhmempi, ja Walgren, ihnottaisivat mitä he arvelevat met-sämiehillä olevaii oikeuden kokouksissaan päättää, mikä olisi "jätk i l l e " kylliksi? " Tämä siksi koska Industrialistin toimituskin tietää, että tämänkeväisen suurimman metsämiesten kokoukisen päätökset ovat pötyä, ne ovat roskaa. WaHgren-kaan ei kai kokouksen aikana vielä i ollut siitä selvillä, koska oli yhtenil pua haaliile, sillä heiltä on totuttu saamaan aina tyydyttävä ohjelma, jonka he tälläkin kerralla takaavat. Tuii tuhosi kirkon. Tuli tuhosi Port Arthurin kaikkein vanhimman kirkon sunnuntaiaamuna, teukok. 22 päivänä, kello 10 aikaan. Rakennus paloi melkein perustuksiaan myöten. Rakennus oli vakuutettu. Arthurissa halntaan nähdä Lind-bergh. Colonial teatterin liikkeenhoitaja on lähettänj^ sähkösano-rhan Atlannin yli lentäjälle kapteeni Lindberghille ja tarjonnut tu-. hatta dollaria, jcs Lindbergh tulisi kahdeksi illaksi Colonial teatteriin noin 30 päivän kuluttua jälkeen takaisin paluunsa. Vastausta tarjoukseen ei ole vielä saatu. ,-Solilarharjot-^ksia. Nykyään on näkynyt hyvin v-sein sotilasharjotuk- 50 senttiä etukäteen. Ovella kaikki 60 eenttiä. Kukaan ei tietysti jätä näkemättä tätä operettia. H j . H - r i . • • • • « • • • • • • • « • • • • • • • • • • « aa • J o k a haluna lähteä rikko-ninan Union taksoja, kuuluu <:aavan p-ic-r.- nä työhön samalle ir.iohelio, joka viime syksynä toimi I. Vv'. W : n etu-mlchenä, ainakin toisena, m?-ös päänä lakon särksmi;-es2ä. Kylir.ä'; rautna lunaa tämä herru järjestäjille, ^ Ajatelkaa toverit, tämmöisten herikilöiden nimen edessä meidän on ensin polvistuttava, ennen kuir. saamme ryhtyä etujamme valvomaan, niin ainakht Wallgren ja kumppanit vaatii. On ikävää, että vielä oli pakko tarttua kynään, selvittääkseen näitä työläisille, raskaita asioita; mutta koska vissin klikin taholta on oikein olan takaa lähdetty meitä " j ä t k i ä " ja meidän päätöksiämme lyömään ja pilkkaaman, niin on sitä mahdoton vaieten sivuuttaa. Ajatelkaa kuka hajottaa! "Jätkä". jCanadan Suomalaiseni : Järjestön asioita ! ' « • • • • • « « « • • « • • « « • « « • • • • • • • a . I V . i-.o:-- T. :jin iri. Port Aiturin nudsia 3«' Osasto ttilee viettämään vuoaijah-laansa kesäk. 2 päivän illalla; t i laisuudesta samalla muodostuen kiinteimisdtövelan viimeisen suorituksen muistojtthla. Osaston vuosijuhlaa olisi oikeastaan pitänyt p i tää 24 päivä toukokuuta, sillä silloin oli 24 vuotta kulunut siitä, kun Arthurin nykyinen suomalainen osasto oli perustettu, mutta metsä-liiiesten union kevätjuhlain tähden piti vuosijuhlat siirtää, ja johtokunta harkitsi silloin juhlapäiväksi parhaiten soveltuvan 2 päivän kesä- Kuuta. Iisi »lesi Canadassa olevilla^ suomalaisilla tovereilla lienee halu silloin tällöin saada tietää kotimaansa kuulumisia, siksi vanhastamaasta tulleena katson velvollisuudekseni kertoa niitä vähän tämän lehden palstoilla. Pienviljelijäin asema ei Suomessa ole tällä hetkellä kadehdittava, vaikka tilastollisesti koetetaan se-pärjää maanviljelijänä-" Vaikka täällä Olisi saanut sen verran dollareita kokoon, että saisi maatilan velattomaksi työkaluineen (suurissa tiloissa on tietysti poikkeus, sillä s i l loin saisi mahdollisesti jotakin kokoon toisen työn riistärinällä), niin kaikenkaltaiset verot tulevat nielemään ne tulot^ mitkä sellainen maa-littää aina parhainpäin, kuinka i tila voi tuottaa. Tunnen erään t a - pienviljelijän luku lisääntyy tuhansittain vuodessa, mutta jätetään pauksen, että maatilasta täytyy suorittaa erilaisia veroja 8,000:— mk. oikeutta vailla. Laki, ' Lex-Kallio, käytännössä saattoi entiset torpparit, maaorjat, velkaorjiksi, jota kuvaa erään pienviljelijän lausunto- eriiässä kokouksessa, siksi lainaan sen tähän kokonaisuudessaan: " T ä l l ä lailla (Lex K a l l i o ) olemme päässeet ainoastaan .ojasta a l likkoon. Enneii torpparina ollessani minullakin oli työpaikka tiedossani isäntäni pellolla kahtena päivänä viikossa j a neljä päivää Sain tehdä oman torppani j a perheen hyväksi. Isäntäni maksoi verot. Nyt on m i nulla 50,000:—- mk m velkataakka j a korkeat verot maksettavani ja maatilasta en voi saada irti enempää kuin perheeni elatuksen, eikä ansiotyötä ole saatavissa;. Siis meidän pienviljelijäluokan \ o n sorruttava, ellemme kykene omaii toimintamme kantta itseämme' vapauttamaan." , •- , Tämä kysymys ei enää lisäselvityksiä kaipaisi, ellen oBsi kuullut täällä väitettä: "että jos täältä m e n tyä (opin käyneenä) : tarttua auraan, niin kyllä sitä Suomessakin sanomatta että ne ovat velkatiloja^ vuodessa. Ja se e i ole pinta-alal-j a . siis edelleen maahansa omistus- taan"" keskinkertaisia, sillä talon työt kaikki suorittaa talon kolme veljestä. Ohdakkeista on Suomen pienta-lonpoikain elämä, mutta toivo heissä elää saada kerran täydellisesti omistaa työnsä tulokset. Tämä ajatus elää suurissa joukoissa, mutta toiminnaksi tämän aatteen puolest a ei ole vielä selvinnjrt kuin pienelle osall€_tästä väestökerroksesta. Siksi on luokkatietoisella työväestöllä laaja työkenttä edessään, saada heidät käsikädessä työskentelemään nuden yhteiskunnan puolesta. mitään suurempaa Isantavuutta, on viiikea sanoa, tautta tosiseikka on i c u i l c n l d n se, että nämä hai-jotuk-set s:'.nialia picielään ainakin agitce-raavi:- sa- larkotukses-sa, saadakseen siliä tavalla nuoriso yhtymään so-tilasliilckccn kannattajiksi. Eikö mo-dän velvollisuus myös o-iisi jossain muodossa alkaa tekemään kasvatustyötä suuremmassa mitassa nuorison keskuudessa, saadaksemme nuorison ymmärtämään kapitalistiset sodat. Lentolehdet ja hyvät luennot olisivat ehkä kaikkein parhaita vaikutuskeinoja. Etenkin englanninkieliseen nuorisoon voisimme parhaiten vaikuttaa sattuvilla j a hyvillä lentolehdillä. Kaupunkikomitea tai piirikomitea voisi tämän puolen ottaa huomioonsa. Vapauden kirjakauppaan on saapunut Eteenpäin julkaisemaa komeaa julkaisua "Vaiherikkailta vuos i l t a " . Se on hienosti valmistettu muistojulkaisu Eteenpäin Seitsen-vuotistoiininnasta „ sekä runsaasti kuvitettu. Käykää ostamassa se i t sellenne. — J . " K u l t a k o t e l o n " esitys tapahtuu ensi lauantaina, kesäk. 4 p., alkaen täsmälleen klo 8.15 illalla. Kuitakotelossa on mitä kaunein rakkausjupni. Laulut ovat kauniita. Joten uskon, että haali on täynnä viimeistä tilaa myöten. Sillä saihan näyttelijätär Hilja Halonen jakamattoman suosion osakseen viime kerrallakin. Ja tässä kappa- C. s. J. POHJOIS-ONTARION A L U E E N NEUVOTTELUKOKOUS pidettiin s.j. Timminsin osaston kaalilla toukokuun 15 päivä iidkeen puolen yön. Edustaji^ oi: uvi!- Ja kaikkiaan yksitoista. C" o-.lii^ra G. Lund; Rose Grovesta honen; Kiikiland Lakelta nen ja V . V i h u r i - Poti?v i i J: Tuon:incn: So. Porcur.fr.: . Klinga ja J . V u o r i ; Tir/nr..!::- Carlson, N.. Sivula j a T h r nuorisö-osasion veljeac-äv- \ i Kuusisto; ja Vapauden asianiics D. Helin. .Pii:''.;:':,-, riiesta ocastosta ei oltii i ; eduslujcia, nirh. Connaufvi n i i t E , I.aiuer Lakelta y\ ) : ' . :.-la. C. s. jiirjestön tulevann c-ii kokouksssn valittiin edui-:t;ij';;.-; T. Carlson, V. Vihuri -ja J . Vuori, tios osastoilla on joitain tiiusl.;;:5ia suunniteltuna tulevaa edustajakokousta- varten, voivat osastot iäiiottää alustuksensa yllämainituille, edustajiksi valituille tovereille. Kokouksessa esillä olleista visioista yksi tärkeimpiä oli suomalaisen järjestön sihteerintoimen järjestäminen. Kokous oli sitä mieltä, että toimi olisi edelleen suoritettava sivutoimena, ettei tarvitseisi tehdä jä-senverossa nousumuutoksia. Sillä nykyiset jasc-^verot ovat kyllin suuret, joten ^niitä ei pitäisi enää pyrkiä ylentämään. Vapauden laajentamista 5 kertaa viikossa ilmestyväksi pidettiin yksimielisesti välttämättömyytenä, vaikka ei olisikaan toimeenpanevan komitean määräämää 500 uutta tilaajaa tiedossa siihen mennessä. Vaan olkoon tunnuksenamme: kun saadaan Vapaus-lehtemme enemmän lehtitarvetta vastaavaksi, niin silloin on helppo sen tilaa jamäärää kohottaa. Muutenkin olivat edustajat ää-neenkannattajaamme kohden evästetyt hyvin arvostelevasti, mikä onkin ehkä terveellistä näin uksien suunnitelmien yhteydessä. Alueemme alustuksia myös päätettiin julkaista Vapaudessa, että nekin osastot, jotka eivät olleet edustettuina, voivat tehdä niistä havaintoja. Kokous oli yleensä hyvin maltillista j a kaikki edustajat tähtäsivät Jos ohdaldceista on pienviljelijäin elämä, niin parempaa ei ole työläisenkään, joka joutuu kauppaamaan t:^övoimaansa kapitalisteille. Talvisin kaupungreissa ja tehdas-seuduilla parveilee sadottain työläisiä, joilla olisi halu saada työvoimansa kaupaksi, mutta kapitalisti ei tarvitse- Samoin on laita maa-seadaHakin. Pienten talojen pojat j a tyttäret joutavat kotitöiltänsä ulos ansiotyöhön j a nämä kansotta-vat tehdas- j a kaupunkiseutuja l i i alla työvoimalla. Liian työvoiman tarjonnasta on tietysti seurauksena palkkojen aleneminen. Sillä silloin kapitalisti lyö, kun on siihen tilaisuus. Huonoista palkoista johtuen on elintaso Suomessa tätä nykyä, kur-' jaa. Muutamin paikoin Suomea, m.m. Helsingissä, saa työläinen m i tättömästä huonerähjästä maksaa vuokraa 5—COO mk. kk. siihen l i säksi lämpö- ja valgkustannukset. Kun työläinen ansaitsee 1,000:— 1,200:— mk. kk., niin ei ole ollenkaan liioiteltua, kun sanOo työläisen asemaa kurjaksi. - Tämän kurjan—tilansa on Suo-, men työväki alkanut huomata. Se näyttäytyy järjestöjen lujittumisessa. Viime vuotena kohosi ammatillisesti järjestyneiden luku y li kymmenellätu^annella ja samaa nousukautta näyttää olevan tänäk i n vuonna. Samoin kuin järjestyneisyys kasvaa, alkaa muodostua lakfcqtaisteluita parempien työehtojen puolesta^ Viime vuotena suoritetut lakkotaistelut päättyivät useammat työläisten Voitolla, vaikkakin kuuluisa Pihkala koetti "karva-jalkojensa" avulla murtaa lal^b-laisten rintamaa. Tämän kesän huomattavin taipein syntynee paperiteollisuusalalla, ellei sovintoa ole saatu aikaan. (Hnom.: lakko piti alkaa tJc 1 p:nä, jonka jälkeen ei ole tiedossani jniksi se on kehittynyt) Suomessa paperiteollisuusala oh huomattavin vientitavarana ja sen p a l veluksessa on kymmeniätuhansia työläisiä- Mutta he ovat huonommin palkattuja kuin toiset työläiset, matta he ovat olleet myös huonommin järjestyneitä. Viime 'sx-koina ovat paperityöläisetkin alkaneet ymmärtää järjestäytymisen merkityksen, liittymällä järjestöihinsä ja niiden avulla ajamaan oloihinsa parannuksia. Työläisten poliittisesti, järjestäytymisestä ei Suomessa voi puhua kun sellaisten oleniassaoloa ei sallita. Työläisten ajatuksetkin koetetaan pakkokeinoin takahduttaa- Jälkeen kansalaissodan on Suomen työväenluokan reippaimmat esitaistelijat saaneet vuosikau-=ia -^-irua vankiluolissa piinaavain piiskurien piinattavina henkisesti sekä ruumiillisesti. Mutta vapauduttuaan ovat he reippain mielin yhtyneet samaan taisteluun, vapauttaakseen ihmiskunnan kapitalistisen sorroa alaisuudesta. , yaikkakin vallankumouksellisen työväestön järjestöt ovat hajotetut, niiden omaisuus ryöstetty, niin silti työväestö etsii uusia toimintamuotoja, ilmaistakseen ajatuksensa vallitsevasta järjeÄtelnäästä. V o i sanoa, että Suomen por\-aris-to on opettanut työläisensä oikein järjestäytymään. Siellä missä on työläisen työpaikka, on myös hänen järjestönsä. Olipa a^ia poliittista tai t a l o u d e l l i s laatua, lähtee sen johtolängrat työpaikoilta. Sosialidemokraattiset ministerit luulevat ohjaavansa Suomen työväenluokkaa j a ^ he ovatkin saaneet näihin asti tehdäi mutta työläiset alka\nat ymmärtää näiden petturuuden j a tulevat itse ohjaamaan asioitansa työpaikka- yjn. kyläkomi' f^oittensa kautta. . Parhaillaan käydään Suodessa vaalitaistelua parlamenttipaikoista. Puolueiden julkaisemat ohjelniakir-j o t u k s e t r lupaavat työväestöileto yhdeksän hyvää kahdeksan k a a n i s ta. Ainoastaan kokööiniispuolue Jul i s t a a rehellisesti taistelevansa työläisiä vastaan, kun taas toiset porvaripuolueet- kehuvat ajavansa -.«o-läisteii j a talonpoikain asiaa, ^ a -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 30, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-05-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270530 |
Description
Title | 1927-05-30-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivii2 VAPAUS f Neuvostoliitto on valmis torjumaan C»nadan saomabtisen työväestön ainoa äänenkannattaja,? UmeetTjr Sudburyssa, Ont., rosanantalnÄ, kefiliivilkkona r perjantaina. S- G . N E I L . viholliset Maanantaina, toukok, 30 p;nä—Monday, May 30 i teitä! No. 62 — 1927 T o i m i t t a j a t : ARVO VAARA. Nykyinen kausi muj=tutUJa monesna sahteessa maail-1 lausui Neui'0£loIiito.T sotaministeri I oli VaosijuhlatilaisHudessa tullaan j leessa on hänellä paljon ka: Bcgistered at Post Office Depa^tnient, Ottawa, M «c*or.d cläsÄ matter. V A P A U S (Liberty) , The only organ of Finnish Worker« in Canada. Pnb- Uebed ia Sudbnry, Ont., evcry Monday, Wfcdnesd8y and Friday. . . T I L A U S H I N N A T : Ca-adaan yksi vk. 54.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. f 1.50 ja yksi kk. 7 5 c , , , « ,• , YadyfivaUoihin j a Suomeen, yks» vk. $6.50, paoli vk. f 3.CJ ;a'kolme kk. $1.76. . „ , _ — Tilaukgia, j o i t a ei seuraa raha, et tulla lahetiamaan, paitsi asiamiesten jojHa on jtakaukaet_ I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: Naimailmotakset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstätauma. Nimenmuotosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. SyntymäiImotnks€t $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilrootukaet $ l 0 0 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. /" Kiitosilmotukset $1.00 kerta. „ Kuolemanilmbtukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu kiitoslauseelta tai muistovärsyltä; Halutoantiedot j a osoteilrootukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttuuncn on, vaa-dittacgsa. lahetejttavä ilrootuahinta etukäteen. olisi sitä tuonut, -m istuttanut vomus. Sinä vaan pilkkasit sitä, . . . . . , , _ siliä vaadit, ensin on niiden henki-kuiHi teitä se laisjksr; jotka CivatJ j - j ^ ^ ^ ^ paikattava, ensin on olisi Industrisljsti takajaloillaan, nyt ei Industrialistin toimitus, eikä Port Arthurin hakamiehet, hauk- Hyökkäys Neuvostoliiton kauppala-hetystöön ja työväenluokka SuurbrJtanijian halHluksen laliolla IS^iuvosloliiton !:auppnlähctys:ön ja cn.-ifantilaife-vciiäiäi.-en o^uusloi-mJnlr. yJulistykscn konttorfihin Lont.jo^sa tehtyä !iyök-fc? ystj ku:su!i Canadan l(or.:jniini?!ipuok'ccn paä-iitinen- K:in' tu'.ja hfiltil:i!Ä', jclka tavlLi', : ' u u r I ) r : l G r r n i i i n konpt- r v a l j i v i s b n hallilTisrrjJnii-k ' r i . C'', j : i n i i l l r n lyovut-iiluokkitiairrli.n vaiiMf.t;t;;no:!k-f_'!]! ' 'I \ ••!:l!ä, joikti niuodosiavat NcuvoHiOliiion h:il-l i t u k ^ i i J , kuin läi»ä liyckkäys ja N(nivf>.=i.'oliUon pro-i r^nnofiHi sf:n jphtiosla. Yksi t<:jj'onlo!aJ3rs!a porvarb-k'h( li-l.i myönsi, cUä jos hyökkäys o l i s ; tapahtunut ckaik- I . i -n \f .i.iiu.-jjt.on tsnarin» ollessa saluh:E'?n,. niir. vena-lai- iä . M m j i ö i l a olisi ryhdytty- iisfllamaan iiikdcannallc flätälictkcslä saakka, kun ensixnäincn salapoliisi mur-luulai kauppalähelyslörakcnmiksecn. Multa erilaiset ja eri luokkaa edustavat miehet-»hallitsevat Vcniijällä tänään. Heidän kansainviilinen politiikkansa on rauKaii-polftiiklcaa ja hei'Jän sisäpolitlikfcnnsa on yhteiskun-lialli&^ it jällcenrakentnmi?en politiikkaa työläisten ja talonpoikien eduksi. He eivät halua sotaa, ja kapita» Ii5tis*impr>rialistiscn ärsytyksen alaisina ovet he osot-tancel eclloista itsensähillitsemiskykyä ja kärsivällisyyttä, mille ci löydy vertaa diplomatian historiasta. Enstannin hienot miehet, nämä täsmällisten muodolH-suu^ icn jfi - ammattidiplomatian edustajat, polkevat jalkoihinsa kaikki diplomaattiset muodollisuudet ja kcnsainväliset suhteet. He kohtelevat* Npuvostoliittoa aivan samalla lakalla kuin he kohtelevat ammattiyhdis-tysUiketta r—- luokfcavihollisenaän, ja diplomaattiset muodoUisuudct, säädyllisyys ja kunnioitus eivät «Ie olemassa sita varten, ctta riistäjä kä>itäisi niitä suhteissaan riistettäviin. Tämä hyökkäys olj osotus sa* manlaisesta raakuudesta ja kansainvälisen miellytlä-vatsyyden karkeasta halveksimisesta kuin mikä ilmeni brittiläisten linnoittamassa hyökkäj-ksessä Neuvostoliiton Pekingin lähetystöön., Tämän pohjalla voivat työläiset vetää omat johtopäätöksensä siitä, miten pyhänä kspitalistiluokka pitää kansainvälisiä lakeja. Rikoslait, siviililait, kansainväliset lait — kaikki lait — ovat Icapitalisliluokan käsissä keino työläisten alistamiseksi. Samaan aikaan, kun Englannin salapoliisit toimittivat kotitarkastusta Neuvostoliiton kauppalähetystalossa Lontoossa, vartioivat neuvostoviranomaiset brittiläistä konsulaattia Moskovassa. Ncuvostovirkailijat eivät menetä -malltiaan, koska he tietävät ajan olevan heidän puolellacn. He iuhle^at aiheen t ä h ä n brittiläisten kon- Fcivfftiivien kuumeeseen aivan yhtä tarkoin kuin joku etevä tohtori tuntee taudin syyn. Tanjä hyökkäys ei tule hyödyttämään tekijöitään, vaan vahingoittamaan heitä. Neuvostoliiton kauppaliir hsivstö ja sen yhteydessä olevat liikkeet ovat ostaneet vuosittain .noin $65,000,000 "arvosta brittiläisiä tavaroita. Ja jos . neuvoslovaltalaista kauppaa tullaan Icohteicmaan noin halpamaisella tavalla Suurbritan-niassa, nith Neuvostoliitto tulee tekemään kauppansa muualla. Nca%-ostoliiton taloudellinen asema lujittuu "päivä päivältä; Korkein kansantalousneuvosto on tehnyt ennakkolaskelmia Neuvostoliiton teollisuustuotannosta kuluvan talousvuoden ensimäisellä puoliskolla. Tuotannon kasvu on huomattava kaikilla teollisuusaloilla. Verrattuna viime talous\'uoden vastaavaan aikaan on teollisuustuotannon kasvu keskimäärin 22.9 prosenttia kaikilla teollisuusaloilla. Ennen sotaa vallinnut tuotantotaso on jo ylitetty. Teollisuuden palveluksessa olevien työläisten luku on lisääntynyt viidellä prosentilla näitten kuuden kuukauden aikana. Palkat ovat kohonneet kymmenellä prosentilla, verrattuna viime taIous\'Uoden vastaavan ajan palkkoihin ja työn luottavabuus kahdellatoista prosentilla.—— Työväenluokan tulisi kuitenkin käsittää, että Neuvostoliiton rauhanhalu ei yksin riitä raulian takeeksi. Imperialistit tulevat yhä armottomammiksi työläisten riblamisessä, työläisten järjestymisoikeutta yhä enemmän halveksiviksi ja yhä enemmän Neuvostoliittoa ärsyttäviksi. . - Vain voimakas ammatillinen järjestäytyminen, vallankumouksellinen poliittinen toiminta, veljeileminen siirtomaakansain kanssa, kansainvälinen ammatillinen yhtenäistyttäminen ja Jokaisen Neuvostoliittoa vastaan tehdyn hyökkäyksen vastustaminen voi pakottaa imperialistit epäröimään mielettömissä suunnitelmissaan uudesta maailmansodasta. . . , . . . , — sette antaneet Koplan, j o t a K i r j a i - t,en odottavan tala paremmin kum mmkaan maun. - j ^ ^ ^ tuotteidensa alle lyö Jeiman, Maailmansodan aaltona tekivät Englamiin, Ranskan, i W, VVm Port Arthurin branchi. Italian ja Amerikan sotilasbudjetit yhteensä 993/>00,-1 määrätä ja sanella, mitä pitää tei- 000 Amerikan dollaria. Nykyään tekevät ne yhteensä {dän tehdä, mitä teidän rauhaanne 1,763,000,000 dollaria, s i b melkein kaksi kertaa enem- ^opii- .. Jos te sen olisitte tehneet, nyt ei man. .Neuvoätoliiton asemasta lausui Voroshilov, että me elämme vihollisten piirittäminä, vihollbten, jotka tekevät kaikkensa syöstäkseen kimppuumme jonkun naapurivaltioistamme tai vetääkseen maamme johonkin selkkaukseen, jeka antaisi niille aiheen hyökätä kimppuumme. Olcrrmieko riittävästi valmistuneet torjumaan viholliset tarpeen tullessa? - - Me olemme valmiit. Meidän rivlmme muodostaa sellainen soturijoukko, joka .pn käynyt vissin poliittisen sotateknillisen koulun ja on täysin valrabtautunut taisteluun. Meidän armei-amme päällystö on sellainen voima, joka nykyään ky-kcn^ e ei vain kasvattamaan ja valmistamaan joukkoja tulevaa ftiahdollista taistelua varten, vaan myös esittämään suurta osaa maan yleispoliittisessa elämässä, öllfä meidän päällystömme o n lihassaan ia veressään ^ työläisiä ja talonpoikia. Miten on tekniikkamme laita? Teknillisessä varustelussa o n armeiammc l:etys!i jäljessä ISnsi-F^uropsn arr.icioisfa, silla lf-o!lisuuJernjTie f.m jäljessä n!Jä!ä. Ma{"a solatphniikka rikastuu sikäli kuin m a a n teolJ/i.UJ;(:uniscn aatelia tote?.'tcl,-jiin. Joka tapauksessa ci solatckniilckarinrie o l c jäljessä kansantaloutemme ta«05la j a s? nou.--p;f? vhfl'.'=sä kaiiisa. Satak^cniikkamme johrlo^I^ ei tarvitse yh!:iän peljätä. J^trir^Ii^in loimitu., branchi ja S;j:i;Lfcn korkealle o n kehittynyt ilmalaivasiomnie. Mc-ril:( iv;.sto on päiksyt Uinpikujasta j a kykcni.'c täytlä-määri t i l l c asetetut tehtävät. | S i i s kysymys, olcnimfko kyllin voimakkaat puolus-t?'. mnan sosialic-min rpkea-amista, «aa päättävän ja eh-dolloman Vastauksen: , ' Kyllä, kykenemme, olemme valmiit ja voimakkaat puolustautumaan. Olkoon jokainen paikallaan! Muistakaamme, että maa on vihollisten piirittämä ja rakentakaamme, rakentakaamme! järjestönuorel ja nnoriso- ;Iset tulevat ^•ierailemaan .Arthurin osaston, talolla ke-mintaa, vai teitkö sen tietämät- säfc- -1 päivän illalla. Heillä on ^s\- tettävänä kaunis kaksiosainen laulu- -Port Arthurin alueella tarvitaan sekainen näj^öskappale "Uusi elä-voimakasta miesten elinehto, ka näyttelijälle. limottakaa hyvin tästä rutta\Tl-lenne. Kappaleen jälkeen t^ns^i" taan vielä kokonainen tunti. Hankkikaa tikettinne ajoissa. Kiitä inyv-dään siksi illaksi kartan nmkaan-j a on niitä saatavana Yrjö Oino' lue lehtiä, jotka ovat typeriä, tai kommunisteja. Toverit, Port "^.A-rthurin alueen työläiset, tämä ei ole leikkiä, tämä ch katkera totuus. On liian paljon vaadittu meiltä, jos meidän pitäisi vaieta silloin, kun meidän päätöksiämme pilkataan, kun mielipidettämme, jonka satalukubina olemme lausuneet, häväistään mjtä häpeällisimmin. Jokainen metsämies, joka o^i s i i nä yhteisessä kokouksessa, jonka päätöksien johdosta Industrialistis-sa tuo likatulva alkoi, muistaa, että yksimielisesti, .'rinnan i.v/.w:läinen ja Iumberworkeri, sk-llä päätökset tehtiin. Mutta Izatsokaa mitä ne sanovat, ne, jotka ovat huutaneet äiiner.oä käheäksi siitä, että-jpukko-je. n pitää saada itse päättää, sanovatko ne kaiken- olevan niin kuin olla pitJiä. E i , i:itä ne ei naro. Väiix-ät ovat r-;-jn kokouksen piuUökf-ct, väärä sen pöytäkirja, näin iie nanovat, In- Kiinan kommunistipuolueen kolmas edustajakokous Hankoussa toukokuun cnsimäisenä päivänä avatussa Kiinan kommunistipuolueen kolmannessa edustajakokouksessa oli saapuvilla 94 äänivaltaista ja 30 puheoikeuden omannutta edustajaa. Keskuskomiteani toimintaselostuksesta, jonka teki Tshendusju, selvisi, että, puolueessa on nyt 57,967 jäsentä sen asemesta, että siinä vuonna 1925 oli kaikkiaan vain 954 jäsentä.~~ Kahden vuoden aikana on kommunistipualucen rinnalla toimivan kommunistisen nuorisoliiton jäse7.raäärä kasvanut paristatuhannesta 35,000:nteen. Puolueen vaikutusvallan alaisina ja^yh-teisymmärr}- ksessä sen kanssa toimivissa ammattilii;toi5- sa on tällä hetkellä 2,800,000 jäsentä. Samaten puolueen linjaa seuraavissa talonpoikaisliitoissa on 9,829,' 000 jäsentä. Kommunistipuolueen jäsenistössä on 50.8 prosenttia.työläisiä, 18.7 prosenttia talonpoikia, 19.1 prosenttia intelligenttejä, 3.1 prosenttia armeiassa olevia, 0.5 prosenttia pikkukauppiaita ja 7.8 prosenttia muita. Puolueen keskuskomitean poliittisen selostuksen i l - motetaan aiheuttaneen vilkkaan neljä päivää kestäneen keskustelun, mihin ottivat osaa myös Kommunistisen kansainvälisen edustajat. Tämän keskustelun päätyttyä oli kokous kuullut intialaisen kommunistin, Royn selostuksen vallankumouksellisen liikkeen tehtävistä kaukaisessa idässä. Huomioita ja huomautuksia Bulgariasta saapuu yhtenään tietoja valkoterrorin riehunnasta. Maan pääkaupungissa Sofiassa on toukokuun alkupäivinä anneltu tuomio' konununistipuoluecn keskuskomiteaa vastaan nostetussa jutussa. Kommu-uisli Pavlov tuomittiin kahdeksikymmeneksi ja puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja muut syytetyt täytyi todistusten puutteessa vapauttaa. Yleinen syj-ttäjä ei löytänyt muuta rikosta kuin jäsenyyden puolueessa, mutta sekin riitti! - Federated Pressin välittämän tiedon mukaan on Amsterdamin ammatillisen kansainvälisen sihteeristö sähköttänyt Bulgarian hallitukselle, protesteeraten sen johdosta, että poliisit Sofiassa vapunpäivänä vangitsi-yat mainittuun kansainväliseen kuuluvan Bulgarian am-mattiliittokeskukscn sihteeri Danovin yhdessä kahden-kymmcnenkolmen muun ammattiliittolaisen kanssa. Sofiasta tulleet tiedot osottavat, että poliisit hyök^ käsivät vappukokouksessa olevaan työläisjoukkoon sapelein ja revolverein, lyöden ja ampuen kunnes kokous hajaantui. Johtajat \-ietiin sitten vankilaan. Amsterdamin kansainvälinen vaati vangittujen vapauttamista, sanoen, että tuonlaista ammattiliittolaisten kohtelua «ei siedettäisi missään sivist}-smaassa». Bulgariassa toimitettiin parlamenttivaalit toukokuun kahdentenakymmenentenä päivänä ja tämä seikka selittääkin miksi maan hallitus taas pani valkoyainon ja -terrorin entistään hurjemmin riehumaan. Valkovaino ja -terrori ovat Bulgariassa ja usebsa muissa kcski- Europsn maissa fascislisten hallituspuolueitlen tärkeimpiä vaaliagitalsionivälineJlä. '.Valgren. V/algreu, niin hän on EC, joka on crityi^;'j,'>ti kiintynyt rnstsiityöläisten yhtc-istoiinintakysy-mykseen, vaikka ei itre olekaan rnetsäjätkiin kuuluva. Hiin ss oli Stonen kanssa or.siniäinen mies, jo-kii k^jkoukssssa lähti tekemään tyhjäksi metsämiesten yrity.-tä yhteinen toiminnan järjestämisestä. Erityisensä tekeleessään terottaa hän vielä uudelleen, kuinka mahdoton yhteisrintama on. Ryhtyypä han selittämään, että I. W . W : t ä on järjestönä syytetty siitä, että se sokkeroi viimesyksyisen lakon. Samaa yritti hän jo kokouksessa, kykenemättä sitä todistamaan. Me emme syytä L W. \V:tä kokonaisuudessaan, emme sen jäsen joukkoja, me j y t ä m m e niitä henkilöitä, jotka I. W. W : n branchin n i messä tekevät hajötustyötä joukkojen Iceskuudessäi V "VVi^gren voi o l la huoleton, että hänen muistonsa ja myös niiden toisten muisto, jotka Port Arthurin lakon kavalsivat, tulee säilymään tuleville polville, varsinkin jos muistaa sitä näin uusilla karhunpalveluksilla terästää. Yhteisrintamasta puhuessa Walgren väittää, ettei hän halunnut yksilömai-netta kirkastaa. Kuinkahan se on? Me ehdotimme, nojaten yleiseen mielipiteeseen yhteistoiminnan tarpeellisuudesta, että kummankaan puolen mainetta ei lähdetä kirkastamaan, eikä edes vaatimaan, sillä joukkojen edulle siitä ei ole mitään hyötyä, vaan vahinkoa. Eikö kokous yksimielisesti vastannut, kun oli kysymys "vanhasta pyykistä", että. sitä ei pestä? Te ette totelleet sitä järjestöä hyvitettävä. Se on siis selvä, metsätyöläisten etu j a tarpeet eivät ole sinulle ja teille mitään, joukot jolitavat kärsiä yksilöiden kunnian tähden, joukot voidaan uhrata tahrasta järjestön nimessä. Jos Industrialistin toimittaja, vaikka se tyhmempi, ja Walgren, ihnottaisivat mitä he arvelevat met-sämiehillä olevaii oikeuden kokouksissaan päättää, mikä olisi "jätk i l l e " kylliksi? " Tämä siksi koska Industrialistin toimituskin tietää, että tämänkeväisen suurimman metsämiesten kokoukisen päätökset ovat pötyä, ne ovat roskaa. WaHgren-kaan ei kai kokouksen aikana vielä i ollut siitä selvillä, koska oli yhtenil pua haaliile, sillä heiltä on totuttu saamaan aina tyydyttävä ohjelma, jonka he tälläkin kerralla takaavat. Tuii tuhosi kirkon. Tuli tuhosi Port Arthurin kaikkein vanhimman kirkon sunnuntaiaamuna, teukok. 22 päivänä, kello 10 aikaan. Rakennus paloi melkein perustuksiaan myöten. Rakennus oli vakuutettu. Arthurissa halntaan nähdä Lind-bergh. Colonial teatterin liikkeenhoitaja on lähettänj^ sähkösano-rhan Atlannin yli lentäjälle kapteeni Lindberghille ja tarjonnut tu-. hatta dollaria, jcs Lindbergh tulisi kahdeksi illaksi Colonial teatteriin noin 30 päivän kuluttua jälkeen takaisin paluunsa. Vastausta tarjoukseen ei ole vielä saatu. ,-Solilarharjot-^ksia. Nykyään on näkynyt hyvin v-sein sotilasharjotuk- 50 senttiä etukäteen. Ovella kaikki 60 eenttiä. Kukaan ei tietysti jätä näkemättä tätä operettia. H j . H - r i . • • • • « • • • • • • • « • • • • • • • • • • « aa • J o k a haluna lähteä rikko-ninan Union taksoja, kuuluu <:aavan p-ic-r.- nä työhön samalle ir.iohelio, joka viime syksynä toimi I. Vv'. W : n etu-mlchenä, ainakin toisena, m?-ös päänä lakon särksmi;-es2ä. Kylir.ä'; rautna lunaa tämä herru järjestäjille, ^ Ajatelkaa toverit, tämmöisten herikilöiden nimen edessä meidän on ensin polvistuttava, ennen kuir. saamme ryhtyä etujamme valvomaan, niin ainakht Wallgren ja kumppanit vaatii. On ikävää, että vielä oli pakko tarttua kynään, selvittääkseen näitä työläisille, raskaita asioita; mutta koska vissin klikin taholta on oikein olan takaa lähdetty meitä " j ä t k i ä " ja meidän päätöksiämme lyömään ja pilkkaaman, niin on sitä mahdoton vaieten sivuuttaa. Ajatelkaa kuka hajottaa! "Jätkä". jCanadan Suomalaiseni : Järjestön asioita ! ' « • • • • • « « « • • « • • « « • « « • • • • • • • a . I V . i-.o:-- T. :jin iri. Port Aiturin nudsia 3«' Osasto ttilee viettämään vuoaijah-laansa kesäk. 2 päivän illalla; t i laisuudesta samalla muodostuen kiinteimisdtövelan viimeisen suorituksen muistojtthla. Osaston vuosijuhlaa olisi oikeastaan pitänyt p i tää 24 päivä toukokuuta, sillä silloin oli 24 vuotta kulunut siitä, kun Arthurin nykyinen suomalainen osasto oli perustettu, mutta metsä-liiiesten union kevätjuhlain tähden piti vuosijuhlat siirtää, ja johtokunta harkitsi silloin juhlapäiväksi parhaiten soveltuvan 2 päivän kesä- Kuuta. Iisi »lesi Canadassa olevilla^ suomalaisilla tovereilla lienee halu silloin tällöin saada tietää kotimaansa kuulumisia, siksi vanhastamaasta tulleena katson velvollisuudekseni kertoa niitä vähän tämän lehden palstoilla. Pienviljelijäin asema ei Suomessa ole tällä hetkellä kadehdittava, vaikka tilastollisesti koetetaan se-pärjää maanviljelijänä-" Vaikka täällä Olisi saanut sen verran dollareita kokoon, että saisi maatilan velattomaksi työkaluineen (suurissa tiloissa on tietysti poikkeus, sillä s i l loin saisi mahdollisesti jotakin kokoon toisen työn riistärinällä), niin kaikenkaltaiset verot tulevat nielemään ne tulot^ mitkä sellainen maa-littää aina parhainpäin, kuinka i tila voi tuottaa. Tunnen erään t a - pienviljelijän luku lisääntyy tuhansittain vuodessa, mutta jätetään pauksen, että maatilasta täytyy suorittaa erilaisia veroja 8,000:— mk. oikeutta vailla. Laki, ' Lex-Kallio, käytännössä saattoi entiset torpparit, maaorjat, velkaorjiksi, jota kuvaa erään pienviljelijän lausunto- eriiässä kokouksessa, siksi lainaan sen tähän kokonaisuudessaan: " T ä l l ä lailla (Lex K a l l i o ) olemme päässeet ainoastaan .ojasta a l likkoon. Enneii torpparina ollessani minullakin oli työpaikka tiedossani isäntäni pellolla kahtena päivänä viikossa j a neljä päivää Sain tehdä oman torppani j a perheen hyväksi. Isäntäni maksoi verot. Nyt on m i nulla 50,000:—- mk m velkataakka j a korkeat verot maksettavani ja maatilasta en voi saada irti enempää kuin perheeni elatuksen, eikä ansiotyötä ole saatavissa;. Siis meidän pienviljelijäluokan \ o n sorruttava, ellemme kykene omaii toimintamme kantta itseämme' vapauttamaan." , •- , Tämä kysymys ei enää lisäselvityksiä kaipaisi, ellen oBsi kuullut täällä väitettä: "että jos täältä m e n tyä (opin käyneenä) : tarttua auraan, niin kyllä sitä Suomessakin sanomatta että ne ovat velkatiloja^ vuodessa. Ja se e i ole pinta-alal-j a . siis edelleen maahansa omistus- taan"" keskinkertaisia, sillä talon työt kaikki suorittaa talon kolme veljestä. Ohdakkeista on Suomen pienta-lonpoikain elämä, mutta toivo heissä elää saada kerran täydellisesti omistaa työnsä tulokset. Tämä ajatus elää suurissa joukoissa, mutta toiminnaksi tämän aatteen puolest a ei ole vielä selvinnjrt kuin pienelle osall€_tästä väestökerroksesta. Siksi on luokkatietoisella työväestöllä laaja työkenttä edessään, saada heidät käsikädessä työskentelemään nuden yhteiskunnan puolesta. mitään suurempaa Isantavuutta, on viiikea sanoa, tautta tosiseikka on i c u i l c n l d n se, että nämä hai-jotuk-set s:'.nialia picielään ainakin agitce-raavi:- sa- larkotukses-sa, saadakseen siliä tavalla nuoriso yhtymään so-tilasliilckccn kannattajiksi. Eikö mo-dän velvollisuus myös o-iisi jossain muodossa alkaa tekemään kasvatustyötä suuremmassa mitassa nuorison keskuudessa, saadaksemme nuorison ymmärtämään kapitalistiset sodat. Lentolehdet ja hyvät luennot olisivat ehkä kaikkein parhaita vaikutuskeinoja. Etenkin englanninkieliseen nuorisoon voisimme parhaiten vaikuttaa sattuvilla j a hyvillä lentolehdillä. Kaupunkikomitea tai piirikomitea voisi tämän puolen ottaa huomioonsa. Vapauden kirjakauppaan on saapunut Eteenpäin julkaisemaa komeaa julkaisua "Vaiherikkailta vuos i l t a " . Se on hienosti valmistettu muistojulkaisu Eteenpäin Seitsen-vuotistoiininnasta „ sekä runsaasti kuvitettu. Käykää ostamassa se i t sellenne. — J . " K u l t a k o t e l o n " esitys tapahtuu ensi lauantaina, kesäk. 4 p., alkaen täsmälleen klo 8.15 illalla. Kuitakotelossa on mitä kaunein rakkausjupni. Laulut ovat kauniita. Joten uskon, että haali on täynnä viimeistä tilaa myöten. Sillä saihan näyttelijätär Hilja Halonen jakamattoman suosion osakseen viime kerrallakin. Ja tässä kappa- C. s. J. POHJOIS-ONTARION A L U E E N NEUVOTTELUKOKOUS pidettiin s.j. Timminsin osaston kaalilla toukokuun 15 päivä iidkeen puolen yön. Edustaji^ oi: uvi!- Ja kaikkiaan yksitoista. C" o-.lii^ra G. Lund; Rose Grovesta honen; Kiikiland Lakelta nen ja V . V i h u r i - Poti?v i i J: Tuon:incn: So. Porcur.fr.: . Klinga ja J . V u o r i ; Tir/nr..!::- Carlson, N.. Sivula j a T h r nuorisö-osasion veljeac-äv- \ i Kuusisto; ja Vapauden asianiics D. Helin. .Pii:''.;:':,-, riiesta ocastosta ei oltii i ; eduslujcia, nirh. Connaufvi n i i t E , I.aiuer Lakelta y\ ) : ' . :.-la. C. s. jiirjestön tulevann c-ii kokouksssn valittiin edui-:t;ij';;.-; T. Carlson, V. Vihuri -ja J . Vuori, tios osastoilla on joitain tiiusl.;;:5ia suunniteltuna tulevaa edustajakokousta- varten, voivat osastot iäiiottää alustuksensa yllämainituille, edustajiksi valituille tovereille. Kokouksessa esillä olleista visioista yksi tärkeimpiä oli suomalaisen järjestön sihteerintoimen järjestäminen. Kokous oli sitä mieltä, että toimi olisi edelleen suoritettava sivutoimena, ettei tarvitseisi tehdä jä-senverossa nousumuutoksia. Sillä nykyiset jasc-^verot ovat kyllin suuret, joten ^niitä ei pitäisi enää pyrkiä ylentämään. Vapauden laajentamista 5 kertaa viikossa ilmestyväksi pidettiin yksimielisesti välttämättömyytenä, vaikka ei olisikaan toimeenpanevan komitean määräämää 500 uutta tilaajaa tiedossa siihen mennessä. Vaan olkoon tunnuksenamme: kun saadaan Vapaus-lehtemme enemmän lehtitarvetta vastaavaksi, niin silloin on helppo sen tilaa jamäärää kohottaa. Muutenkin olivat edustajat ää-neenkannattajaamme kohden evästetyt hyvin arvostelevasti, mikä onkin ehkä terveellistä näin uksien suunnitelmien yhteydessä. Alueemme alustuksia myös päätettiin julkaista Vapaudessa, että nekin osastot, jotka eivät olleet edustettuina, voivat tehdä niistä havaintoja. Kokous oli yleensä hyvin maltillista j a kaikki edustajat tähtäsivät Jos ohdaldceista on pienviljelijäin elämä, niin parempaa ei ole työläisenkään, joka joutuu kauppaamaan t:^övoimaansa kapitalisteille. Talvisin kaupungreissa ja tehdas-seuduilla parveilee sadottain työläisiä, joilla olisi halu saada työvoimansa kaupaksi, mutta kapitalisti ei tarvitse- Samoin on laita maa-seadaHakin. Pienten talojen pojat j a tyttäret joutavat kotitöiltänsä ulos ansiotyöhön j a nämä kansotta-vat tehdas- j a kaupunkiseutuja l i i alla työvoimalla. Liian työvoiman tarjonnasta on tietysti seurauksena palkkojen aleneminen. Sillä silloin kapitalisti lyö, kun on siihen tilaisuus. Huonoista palkoista johtuen on elintaso Suomessa tätä nykyä, kur-' jaa. Muutamin paikoin Suomea, m.m. Helsingissä, saa työläinen m i tättömästä huonerähjästä maksaa vuokraa 5—COO mk. kk. siihen l i säksi lämpö- ja valgkustannukset. Kun työläinen ansaitsee 1,000:— 1,200:— mk. kk., niin ei ole ollenkaan liioiteltua, kun sanOo työläisen asemaa kurjaksi. - Tämän kurjan—tilansa on Suo-, men työväki alkanut huomata. Se näyttäytyy järjestöjen lujittumisessa. Viime vuotena kohosi ammatillisesti järjestyneiden luku y li kymmenellätu^annella ja samaa nousukautta näyttää olevan tänäk i n vuonna. Samoin kuin järjestyneisyys kasvaa, alkaa muodostua lakfcqtaisteluita parempien työehtojen puolesta^ Viime vuotena suoritetut lakkotaistelut päättyivät useammat työläisten Voitolla, vaikkakin kuuluisa Pihkala koetti "karva-jalkojensa" avulla murtaa lal^b-laisten rintamaa. Tämän kesän huomattavin taipein syntynee paperiteollisuusalalla, ellei sovintoa ole saatu aikaan. (Hnom.: lakko piti alkaa tJc 1 p:nä, jonka jälkeen ei ole tiedossani jniksi se on kehittynyt) Suomessa paperiteollisuusala oh huomattavin vientitavarana ja sen p a l veluksessa on kymmeniätuhansia työläisiä- Mutta he ovat huonommin palkattuja kuin toiset työläiset, matta he ovat olleet myös huonommin järjestyneitä. Viime 'sx-koina ovat paperityöläisetkin alkaneet ymmärtää järjestäytymisen merkityksen, liittymällä järjestöihinsä ja niiden avulla ajamaan oloihinsa parannuksia. Työläisten poliittisesti, järjestäytymisestä ei Suomessa voi puhua kun sellaisten oleniassaoloa ei sallita. Työläisten ajatuksetkin koetetaan pakkokeinoin takahduttaa- Jälkeen kansalaissodan on Suomen työväenluokan reippaimmat esitaistelijat saaneet vuosikau-=ia -^-irua vankiluolissa piinaavain piiskurien piinattavina henkisesti sekä ruumiillisesti. Mutta vapauduttuaan ovat he reippain mielin yhtyneet samaan taisteluun, vapauttaakseen ihmiskunnan kapitalistisen sorroa alaisuudesta. , yaikkakin vallankumouksellisen työväestön järjestöt ovat hajotetut, niiden omaisuus ryöstetty, niin silti työväestö etsii uusia toimintamuotoja, ilmaistakseen ajatuksensa vallitsevasta järjeÄtelnäästä. V o i sanoa, että Suomen por\-aris-to on opettanut työläisensä oikein järjestäytymään. Siellä missä on työläisen työpaikka, on myös hänen järjestönsä. Olipa a^ia poliittista tai t a l o u d e l l i s laatua, lähtee sen johtolängrat työpaikoilta. Sosialidemokraattiset ministerit luulevat ohjaavansa Suomen työväenluokkaa j a ^ he ovatkin saaneet näihin asti tehdäi mutta työläiset alka\nat ymmärtää näiden petturuuden j a tulevat itse ohjaamaan asioitansa työpaikka- yjn. kyläkomi' f^oittensa kautta. . Parhaillaan käydään Suodessa vaalitaistelua parlamenttipaikoista. Puolueiden julkaisemat ohjelniakir-j o t u k s e t r lupaavat työväestöileto yhdeksän hyvää kahdeksan k a a n i s ta. Ainoastaan kokööiniispuolue Jul i s t a a rehellisesti taistelevansa työläisiä vastaan, kun taas toiset porvaripuolueet- kehuvat ajavansa -.«o-läisteii j a talonpoikain asiaa, ^ a - |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-05-30-02