Vapaus, May 6, 1927

              Sivn2 Perjantaina, toiikokmm 6 p:nä—Friday, May 6
Csnadan «uomalaisen työväestön amoa iäneaJcannattajB,
Dmestyy ; Sudburyssa, Ont-,. tnaanantaina, k^löviikkona
!a perjantaina.
T o i m i t t a j a t : .
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
M second class matter. .
VAPAUS (Liberty)
The only organ öf Finnish Workers in Canada. Pub-liehed
in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Fnday. '
TILAUSHINNAT:
Ca^adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f 1.50 j a yksi kk. 75c. ,
Yadysvaltoihin j a Saomeen, y k r i vk. $5.50, pooli v k .
f3.CJ j a kolme kk. 11.75.
T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t e l i a lähettämään,
paitäi agjamiesten jojlla -on takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilrootukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $1.00 kerta.
KuoIemanilmotnkBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
Haloteantiedot ja osoteilrootnkset 60c kerta, $1.00
'kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col. inch. Mi-
Blmum charge for single insertion 75c. The Vapaus
SM the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
Iit
' »Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St Puhelin 1038. Postiosote; Box 6». Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallibella .nimellä/
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
\ •
Kommunistipuolueen jäsenryirtäys
Canadan kommunistipuolue panee toukokuulla toi-
. njeen ryntäyksen jäsenmääränsä lisäämiseksi. Onko
tällainen menettelytavoiltaan vallankumouksellinen ja
päämäärältään sosialistinen puolue oikeutettu osotta-maan
Canadan työläisille vetoomuksen riveihinsä liit­tymisestä?
Me tiedänune jo edeltäpäin minkälaisen
vastauksen vihollisemme sekä työväenliikkeen että ka-pitalistiluokan
leireissä/tulevat tähän kysyiriykseen an­tamaan.
Bolshevismi, sanoo työnantaja, on vaarana
omaisuudelle, perheelle, uskonnolle, kansanvallalle ja
sivistykselle. Tehkää loppu punaisista! Mitä tulee
meidän vastustajiimme työväenliikkeessä, niin silloin,
kun he eivät ole kertaamassa kapitalistien väitteitä,
menevät he niin pitkälle, että myöntävät kommunisti-puolueelle
l i k a Venäjällä— mutta ei Caniadassa eikä
muualla brittiläisessä valtakunnassa. : \
• rNsmä sosialidemokraatit ja reför^
määti ja ylimielisesti väittämään, että kommunismi
on culkomaista» tuotetta, joka estää «oikeutetun» työ-väenliikkeen
kehitystä. Heidän «valtti»-korttinaan tu­lee
olemaan yaite, siitä, että englantilaini maat parla-meiitaarisine
laitoksineen ja •ti'aditsioneineen tarjoavat
perustuslaillisen koneiston rauhalliselle, kivuttomalle
sosialistiseen ^yKteiskiintaari siirtymiselle parlamentaa­risien
cncnunistöjen ja lainsäädännän kautta. Cana­dan
kommunistipuolue hylkää tuota linjaa seuraavan
ajattelun aivan vääränä ja pettävänä..
' Me sen sijaan väitämme, että kommunistipuolue
on kapilalishfiin nykyisessä kehitysvaihei^ssa työväen­luokan
kaikkein tarpeellisin poliittinen, järjestö. Enem­mänkin.
Samalla, kun me väsymättä painostamme
voimakkaan ammattiliittoliikkcen tarpeellisuutta pääo-
. mau jokapäiväisen riiston vastustamiseksi ja samalla,
kun ms innokkaasti edistämme työväen itsenäistä po­liittista
toimintaa Canadan työväenpuolueen kautta, ju­listamme
me samalla kertaa, että kumpikaan näistä ei
voi ilman voimakasta kommunistista joukkopuoluetta
tehokkaasti johtaa työläisiä lopulliseen^ pääraaaliinsa,
sfisialistiseen yhteiskuntaan.
^ '^^^maUiliiiiovastninen lakiesitys Suurbritanniassa
Ajatelkaa lialdvrinin hallituksen ammattiliit^ovas-tcisen
lakiesityksen merkitystä Suurbritanniassa, tuossa
-maassa, jota meidän. sosialidei^kraattimme pitävät
mallimaana poliittisille harhaluuloilleen «asteittaisuu-desta
». • Yleislakko, mikä on tämän surkeankuuluisan
lakiesityksen tausta, oli sellaisenaan murskaava isku
«perustuslaillisuuden^ unelmille. Taloudellinen vält­tämättömyys,
elintasonsa puolustaminen, pakotti neljä-miljoonaa
. ammattiliittolaista keskeyttämään työnsä.
Kapitnlis^tinen hallitus leimasi lakon heti poliittiseksi
ja r>'htyi mussolinilaiseen. malliin rikkomaan sitä kai­kin
valtion ja omistavien luokkien käsissä olevin voi­min.
Työläiset oppivat, qtta he eivät nykypäiväisen
kapitalismin vallitessa voi vastustaa palkkojen alenta­misia,-
työnsulkuja, työpäivien pidentämisiä ja olosuh­teitten
huonontamisia joutumatta vastatusten työnanta­jan
valtion poliittisen vallan kanssa.
Murretiuaan yleislakon työläisten voimaa yhtä pal­jo
pelkäävien petollisten «työväenjohtajien» avustama­na,
on Baldwinin hallitus nyt käyttämässä poliittista
toimintaa työläisten taloudellisten taistelujen estämi­seksi.
Näin ollen muuttuu jokainen taloudellinen tais­telu
poliittiseksi taisteluksi ja työläisille on vain pelk­kää,
hyötyä tämän tosiasian tunnustamisesta.;. Kapita-listiluokon
poliittista toimintaa vastaan voivat työläi-sci
panna vain " oman poliittisen toimintansa. Multa
minkälaisen poliittisen toiminnan? Hänen majesteet­tinsa
uskollisen oppositsioninko luokkayhteistöiminnan
teorialle perustuvan «poliittisen toiminnan» vai sellai­senko
poliittisen toiminnan. Joka perustuu sille tosia­sialle,
minkä Suurbritanhian 'yleislakon opetukset ja
Ba1d\vinin hallitiiksen ammatti] iittovastainen lakiesi­tys
ösottavat paikkansapifäväksi. että omistavan luo­kan
ja työväenluokan välillä on sillottamalon ^ poliills-nen
kuilu?
Sevraavasta selviää mitä :Snurbrit2nnian ammattijär­jestön
yleisneuvoston julkisausosaston «maltilHsuudes-taan
» hyvin tunnetulla~jcditajalla, Herbert Tracylla, on
myönnettävänä amraaltiliittdvastaisen lain mahdolli­sista
seurauksista:
«Koko maalle on tämän lakiesit)rksen esittäminen
merkkinä teollisesta sodasta, luokkasodasta ankarinta
lajia. Se merkitsee loppua teollisuusliitojen mahdol­lisille
ratkaisemisille sovittelujen kautta. Tämän am­mattiliittoja
vastaan tehdyn hyökkäyksen pääasiallisin
seuraus tulee olemaan se, että ne tulevat pakotetuiksi
hylkäämään toivon taloudellisen järjestelmän rauhal­lisesta
muuttamisesta. Vastakohtaisuudet, jotka ovat
jo saattaneet teollisuuden melkein, seisaustiiaan, tule­vat
kärjistymään. Työläiset laokkana tulevat pakote­tuiksi
epätoivoiseen taisteluun järjestöjensä säilyttä­miseksi.
Jokainen laajempikantoinen teollisuusriita
tulee muodostumaan ei vain yhteenotoksi työnantajien
kanssa, vaon puolivallankumoukselliseksi taisteluksi,
johon hallitus, oikeuslaitokset ja parlamentti tulevat
myös vedettyä.»
Jokaisen työläisen tulisi pitää mielessään, ««ttä
Suurbritannian kommunistipuolueelta on tähän saakka
Jfiellet^ oikeus liittyä työväenpuolueeseen juuri siksi,
että se on rohkeasti varottanut työläisiä tämän tuloksen
kiertämättömyydestä ja esittänyt varustautumista sen
varalle.
Näin on käynyt «perustuslaillisuuden» ja «kansan­valtaisuuden
» maassa, jota kutsutaan «parlamenttien
äidiksi». Caniadalaisten työläisten pyydetään pysymään
uskollisina brittiläiselle valtakunnalle «suurimpana
vaikuttajana hyvän puolesta ja suurimpana sivistyttä
vänä vaikuttajana maailmassa». «Hallitse Britannia,
brittiläiset eivät milloinkaan- tule olemaan orjia.»
Tapahtumat siinä maassa, johon he enimmän nojaavat
poliittisen innoituksensa lähteenä, ovat osottaneet oi­keistolaisilta
puuttuvan kykyä harkita asioita todelli
suuden pohjalta. Canadan kommunistipuolueen ei
kuitenkaan ole tarvinnut odottaa, että nämä viimeisim­mät
tapahtumat vahvistaisivat sen yhteiskunnallisen
analyysin. V; 1919 rikkoi tämän Dominionin halli
tus Winnipegin työläisten taloudellisen lakon kei
noilla, mitkä olivat samanlaiset kuin Baldvrinin ja
Mussolinin ja tämän jälkeen hyväksyi neljässäkymme-nessä
minuutissa työväenvastaista lainsäädäntöä, joka
on yhä lakikirjoissa.
Huomioita ja huomautulcsia
Liity kommunistipuolueeseen. Se on ainoa todel­linen
työtätekevän luokan puolue, joka kiinteästi tais-elee
työläisten taisteluja tässä ja muissa maissa. Se
on puolue, joka rohkeasti ja pelkäämättä taistelee im­perialismia
vastaan ja koettaa Voimistuttaa ja vallanku-inoukseUistuttaa
tämän maan animatti- ja teollisuusjiiit^
poliittista voimaa rakentamalla taistelevaa työyäenpuo-tynyt
muodostamaan työväestä itsenäisesti toimivaa
poliittista voimaa rakentamllataistelevaia työväenpuo­luetta.
Se tähtää työläisten ja maanviljelijäin halli­tuksen
pystyttämiseen, imperialismin ja kapitalismin
hävittämiseen. Liity sen riveihin ja avusta sitä taiste­luissaan.
Unkarilaisten sanomalehtien kerrotaan kirjf>ttaneen,
että Englanti ja Italia pyrkivät saamaan Unkarin neu-vostotasavaltalaisvastaiseen
^liittoon. «Englanti tah­too
saada neuvostovaltaa vastaan yhtymään kymmenen
maata, joihin kuuluvat: Unkari, Italia, Rumania, Bul­garia,
Puola, yiroj Suomi ja Liettua, jotka yhdessä
voivat. asettaa neuvostovaltaa vastaan seitsemänmiljoo-.
naa miestä», lausutaan lehdissä ja jatketaan, että
Chambcrlain koettaa poistaa Rumanian ja Unkairin vä-liset
ristiriitaisuudet^ja englantilaiset kapitalistit pyr­kivät
tekemään pääomasijotuksia Rumaniaan. Kiinan
kansallisvallankumouksellisten menestys, sanovat leh­det
edelleef?; kiihottaa Englantia pyrkimyksissään mai­nitun
liiton muodostamiseksi.
Englannin parlamentin jäsenet Greenfield ja Wall-heed,
jotka työväenpuolueen edustajina ovat tutkineet
valkoterrorin riehuntaa Balkanilla, ovat todenneet en­nenkuulumattomaan
julmuuden vallitsevan siellä. Fas-cistiset
terrorijärjestöt Kubrat ja Rodma Fastsvhita
ovat järjestöjä, joita kukaan ei kontrolleeraa. Erääs­sä
paikassa Plevnan lähellä olivat f aseistit polttaneet
erään Beschef f-nimisen .tohtorin perheineen asunnos­saan.
Tohtori, hänen vaimonsa, ncljänvuotias tyttä­rensä
jai viisitoistavuotias poikansa poloivat/^poroksi,
terrorisoijien vahtiessa, että kukaan ei saanut tulla
häiritsemään. Kaikki terroriteot peitetään bolshevis-mivihan
kaapuun, joten edustajat huomauttavat, että
Englannin politiikka on kantanut kauniita liedelmiä
Balkanilla.
Mikä pn se anteeksiantamaton,
" i n h o t t a v a " kuolemansynti, josta
rangaistukseksi riistojärjestelmän
rengit aikovat elävältä paistaa t y ö -
i s i s t a i s t e l i j a t Saccon j a Vanzettin?
Jä mikä on-se tnko^, josta, kiinalais­ten
työläisten luottomiehiltä lyödään
kaula poikki, keskellä katua, sen
jälkeen, k u n heitä ensin on k u l j e ­t
e t t u kansan nähtävänä ympäri k a u ­punkia,
kuten sirkus-petoja?
K a i k i l l a , luokkataistelu-uhreilla,
j o t k a riistäjäluokka on murhannut,
tai vasta tulee murhaamcan, on
v am ykäi ainoa yhteinen " r i k o s ",
vaikka riistäjät ovat haluttomat sitä
r i k o s t a oikealla nimellään mainitse-maan;
peläten- työn orjain yleisesti
huomaavan, mistä rikoksesta heidän
parhaitaan kidutetaan, mestataan,
nirtetään j a elävältä poltetaan. Jos
lyöläiset sen yleisesti huomaisivat-km,
niin heidän luontainen rehelli­syytensä
nostattaisi heissä hirvittä­vän
suuttumuksen myrskyn, jonka
Kuohumm hautautuisi sellainen jär­jestelmä,
j o k a pahetta palkitsee k u l ­l
a l l a j a kunnialla, mutta hyveen
ranKa!!ciee kuolemansyntinä.
Me elämme kaupan aikakaudella
j a huippuunsa kehittyneessä kauppa-yhtcismmnassa,
jossa työläisen kä­det,
jalat - j a aivotkin on poljettu
Kauppatavaran asteelle. Tämän t a ­varan
omistajalta — työvoimaansa
myyvältä työläiseltä •— on vain
carKom r i i s t e t t y ne oikeudet, joita
m u J i i n icauppiaihitt nähden suojel­l
a a n tykeillä j a pistimillä: Työ­läisen
ei sallittaisi itse määrätä työ­voimansa
hintaa ja myyntiehtoja.
N i i d e n määräämisen pitävät riistäjät
Oikeutenaan.
Jos työläiset liittoutuvat yhteen,
järjestyvät puolueisiinsa j a unioi-hinsa,
määratakseen luovutusehton­sa
SlI^e ainoalle tavaralle, mitä h e i l ­lä
on luovutettavana — työvoimal­leen
— n i i n heti kutsuvat riistäjät
tällaista järjestymistä väärillä n i ­millä.
Joskus ifie kutsuvat sitä " r i ­kolliseksi
saläliittoutumiseksi", t o i -
j "3 s pykälä. Keskusteltiin an-netaanl;
o- L . ja^^fttilan e d e l l e e n l^
o l l a L : - W . Is TJnion jäsenyydessä.
Monipiiolisea keskuEtelan kautta
t a l i kokous''yksimieliseen päätök­sinään
taas **tosvojen" j a " m u r h a - seen, että Round Laken unio-osas-
No. 53 — 1927
miesten" aikaansaamaksi "työläis--
ten v i l l i y t y m i s e k s i " j a s i l l o i n , k u n
työläisten liittoutuminen käy e r i k o i ­sen'
voimakkaaksi, kutsuvat he « t ä
" k a p i n a k s i järjestettyä yhteiskuntaa
vastaan".. J a k u n he näillä vääiiilä
nimityksillä' ovat onnistuneet osan-työläisiä
sokaisemaan, . n i i n silloin
panevat he käytäntöön k a i k k i ihmis­älyn
keksimät murha- j a kidutusvä­lineet,
poliisin kapulasta aina muu­taman
tuhannen v o l t i n sähköiskuun
a s t i , varsinkin " j o h t a j i a " j a "valit­sijoita"
Kohtaan.
t o n on erotettava L . M a r t t i l a u n i o -
osaston sihteerin toimesta j a myös­k
i n union jäsenyydestä."
• Työläisten tulee pitää varansa,
etteivät enempi antaudu moisen
veiJErin johdettavaksi.
Kokouksen valitsemat.
Oman tavaransa hinnottelun Inkevat
riistäjät tyolSisile kaoleman-synniksi!
Heillä on vielä tänäpäivänä mah­t
i a lukea oma l a k i n s a omalla taval­l
a a n , mutta kaikessa tapauksessa
heidän on lisein pakko hellittää v e ­r
i s e t kyntensä työläisten kurkuista.
He ovat tuhansia parhaitamme sul­keneet
• k i d u t u s l u o l i i n s a j a surman­neet,
m u l t a kymmenettuhannet.liik-kuvat
vajundessa j a toimivat siksi,
että työläisluokan nyrkki —-' vaik­k
a k i n vasta puolittain kohotettu
j o kykenee suojelemaan heitä.
Saccon j a V a n z e t t i n tulipunaista
työläisverta he -eivät myöskään mah­dollisesti
uskalla sähköllä keittää.
M u t t a jos he sen tekevät, tulee tuo
k a l l i s mustunut neste äärettömästi
paisuttamaan, muutenkin j o kohta
t u l v i l l a a n olevaa, luokkavihan vir­taa.
Uudet työiäismiljoonat t u l i s i ­vat
huomaamaan, että Saccon ja
Vanzettin täytyi kuolla — ei murr
hasta, johon he eivät olleet s y y l l i ­siä,
vaan siksi, että he olivat innok­kaasti
auttaneet tovereitaan, näiden
taistellessa elinehtojensa puolesta.
Meidän oma mahtimme, työläisten
mahti, on voimakkaasti nousemassa
j a jokainen työläinen, joka järjes­tyy,
vahvistaa yhteistä rintamaam­me!
•
Joko sinäolet rivissä, toveri?
\ Jalkamies.
ELSPETH, ALTA.
Delhistä tiedotetaan, että siellä pidetyssä yleisin-tialaisen
ammattijärjestön vuotuisessa edustajakokouk­sessa
hp-äksyttiin päätöslauselma, missä lausuttiin,
että on jo tullut aika kaikkia tehtaissa, kaivoksissa, tee-,
kahvi- ja kumiviljelyksillä ja muissa ammateissa ja
teollisuuksissa työskenteleviä työläisiä "koskevalle lain-säädännälle,
joka (1) myöntää äänioikeuden täysi-ikäi­sille,
(2) määrää ^voimaan-kahdefean tunnin työpäivän,
(3) tekee mahdolliseksi alimpien polldcojen määräämi­seen
tarpeellisten koneistojen (lautakuntien) pystyt-,
täinisen, (4) saattaa käytäntöön' sairaus- ja työttö­myysvakuutuksen,
(5) määrää vanhuudeneläkkeittea
ja eläkkeitten maksamisen leskille ja orvoille, (6) oi­keuttaa
naiset äili\-savustuksen saamiseen, ja (7) te­kee
pakolliseksi työläisten palkkojen suorittamisen vii-koitain.
Ed-oslajakokpuksessa pääteltiin myös toimia
malidollisimnian h\-vän solidaarisuuden ja yhteistoi­minnan
aikaansaamiseksi ammattiliittojen ja -järjes­töjen
kesken kautta brittiläisen valtakunnan, jotta riis­toa
voitaisiiu tehokkaasti vastustaa.
VU janmyyntSnenkaan toiminnasta.
^pmwie:^'>^lfiB^Tiide
leh kautta kofo Albertan, on n y t
v i l k k a a n keskustelun alaisena uuden
sitoumuksen teko maanviljelUäih
osuustoiminnallisen yiljanmyynti-renkaan
kanssa, koska ensimäihen
sitoumus loppuu tänä kesänä. Mut­t
a tässäpä nouseekin vähenipitietoi-sillc
aineksille, j o i t a keskuudessam­me
on ' melkoinen määrä, pulma
ete^n. He eivät tiedä mitä nyt p i ­täisi
tehdä. Viljayhtiöitten lähetit
ovat saaneet herkkäuskoisimpien
päät aivan pyörälle.
Näin on asian laita, .vaikka r e n -
£aan tuottama hyöty pitäisi olla
(äikille viime vuosien asioita seu­ranneille
farmareille selvä ilman
muuta. Tied ämmehäh että kolme­na
viimeisenä vuotena on sa^tu erit­täin
hyvä sato kaikissa viijaakasyat-
:avissa maissa ympäri maailman..
Tästä on luonnollisena seurauksena
ollut se, että tuotanto on ylittänyt
kysynnän. Ellei meillä nyt olisi
ollut yhteistä, inyyntirengasta, niin
mitä meille olisi maksettu viljas­tamme!
Tokkopa olisimme saaneet
bushelilta ihalcsua edes sen veirtaa,
k u i n nyt olemme saaneet ensimäi-sessä
maksussa; toisesta maksusta
ei olisi kukaan puhunut mitään.
Tästä huolimatta tahtovat muu­tamat
leimata koko viljanmyynti-renkaamme
porvarien l i i k k e e k s i , j o l ­la
ei ole mitään merkitystä maan-viljeujäin
aseman parantamiseen.
Tähän tahdon sanoa, että jos me
k a i k k i a uskomkne, mitä porvarien
lähetit meille omasta liikkeestäm­me
kertovat, n i i n ennen pitkää l i i k ­keemme
todella muuttuu porvarien
l o i n eivät canadalaiset porvaritkaan
enää tiedä, mihin myydä viljankas-v
a t t a j i l t a ryöstämänsä viljan. Ja
j u u r i tämä seikka saattaa epäilystä
farmarien keskuudessa vähempitie-t
o i s i in aineksiin.
M u t t a meidän on otettava huo­mioomme
se tosiseikka, etteivät V e ­näjän
talonpojat ryhdy yhteistoi-r
mintaän paremmin canadalaisten
k u i n muidenkaan maiden porvarien
kanssa». Venäjän työläiset j a t a ­lonpojat
tahtovat olla yhteistoimin­nassa
vain työtätekevän luokan, k o ­ko
maailman \köyhälistön kanssa.
Niinpä Neuvostohallitus on luvan­nut
olla yhteistoiminnassa meidän-
K u ; kanssamme siinä tapauksessa,
jos viljanmyyntirenkaamme jon t o ­d
e l l a viljankasvattajain ,.|controlioi-ma,
osuustoiminnallisella' pohjalla
toimiva rengas. :
Tämä onkin tärkein kysymys A l ­bertan
maanvilj'elijöille: antavatko
porvarien haltuun asiansa, v a i h o i ­tavatko
ne i t s e ! Venäjän työläiset
j a talonpojat ovat sanoneet, että he
tahtovat koko maailman köyhälistön
Itanssa taistella köyhälistön yhteistä
vihollista, kapitalismia vastaan.
Vaan jos me, kapitalististen mait-.
ten työtätekevä aines, syrjäytämme
COBALT, ONT.
Kp. solujen yhteisessä kokoakses-sa
v.k. 24 p. o l i luettavana kirje
keskusvirastolta, koskien kansallis^
konventsionin pitoa. Keskustelun
yhteydessä ilmeni paheksumista
Pohjois-Ontarion piiritoimikunnan
viimeaikaista toiminnan velttoutta'
kohtaan, kun toimikunnan taholta
ei ole alettu vielä ( minkäänlaiseen
järjestelytoimenpiteeseen kansallis-konyentsionia
varten.
Samassa kokouksessa päätettiin
tästälähtien alkaa pitämään Ikom-munistipuolusen
solujen yhteisiä k o ­kouksia
kerran kuukaudessa, s. j .
osaston kokouksien jälkeen. Seu-raava
kokous on toukok. 15 p., j a
sen jälkeen aina 4 v i i k o n päästä.
K p . paikallisen järjestön toimin­nassa
on sen. uudesti järjestämisen
eli solupphjalle muuttamisen jälkeen
ilmennyt huomattavaa lamaannusta,-
johon vaikuttavipipana ssrynä on o l -
|ut päiklcakurinari työmaiden vähen-tymisessäi
sillä \..=eita toimivimpia
puolueen jäseniä on joutunut sen
t a k i a muuttamaan paikkakunnalta.
M u t t a on mahdollisesti löjrtymässä
muitakin syitä. Olemmeko tarkas­tanut
jäsenistöämme? Ovatko kaik­k
i Kelvollisia olemaan kommunisti­puolueen
jäsenenä? Sillä jos jäsen
esim. alkaa salaviinakauppiaaksi e l i
uhkapelipaikan pitäjäksi, onko hän
silloin vielä kelvollinen olemaan j ä ­senenä?
Tietääkseni henkilö, joka
ottaa edellämainitsemani ammatit,
ei omaa kommunistisia periaatteita,
vaan . r o i k k u u puolueen jäsenenä
tehdäkseen siinä hajotustyötä, m i ­käli,
se on hänen saastaiselle am­matilleen
edullista.
Tyomaaoloista ei paikkakunnalta
ole suurial:aan mainitsemisia, sillä
ne ovat vähentyneet alinomaa. H o -
peakaivannot kun ovat miltei k u i ­v
i i n kaivettuja, j o t k a ovatkin olleet
ainoat työmahdollisuudet tällä paik­kakunnalla.
Ni^^säkääh kaivannois­sa,
joissa vielä ^oh j o k u mies työssä,
ei tiedotuksien mukaan ole enää s a ­nottavasti
toivoa uusien hopeasuo-nien
löytämisestä. — Raportteri.
Kommunistipuolueen täkäläisen
kaupunkikomitean kokouksessa v.k.
24 p :nä keskusteltiin j a päätettiin
m. m. seuraavista asioista:
Y r i t e t t i i n valita edustajaa t.k.
puolivälissä Timminsissä pidettä­vään
piirikonventsioniin, mutta, i-kävä
- kyllä, siinä epäonistuimme,
kun ei kukaan kokouksessa olleista
henkilöistä syystä tahi toisesta voi­nut
ottaa ehdokkuutta vastaan, j o ­ten
edustajan valinta j a evästys
jäi ensi sunnuntaina t.k. 8 p:nä
suomalaisen järjestön j a kommunis­tipuolueen
yhteisessä 'kokouksessa
toimitettavaksi. Muistakaapa siis
saapua haalille ensi sununtaina k lo
puolikahdeksan. Jä saapukaa oikein
suurilukuisana joukkona, eikä k u ­tea,
nykyään tapaa täällä Cobaltis-ca
olla, että" ainoastaan muutamia
tuhutfcin melkoinen joukko kuunte­l
i j o i t a , varsinkih iHalla, jolloin suo­ritettiin
ohjelmaa- Päivällä, jofloin.
o l i ainoastaan puhuja, ei ollut niin
runsas osanotto. Monen kuulin sa­novan,"
että el hän viitsinyt tuHi
kuuntelemaan englanninkielistä pu.
huTaa kun e i ymmärrä englantia.
M u t t a ymmärrettiinpä viinojen kor­k
e i t a veisuja. Oikeinpa, tekisi mieli
torua, kun puhutaan järjestäytymi­sestä
j a yhteiskunnan parantamises­t
a , mutta ainoana työläisten juhla-päivänä
esiinnytään sikahumalassa.
Osastomme näyttämöltä esitettiin
vapunpäivän aattona kappale nimel­tä
" U h r i t " . Kappaleessa on hyvä
sisältö, j a t u l i sen esityskin kai hy­v
i n tulkituksi. _ Tämänlaatuisia
kappajeita kun esitetään, jotka to­d
e l l a kuvaavat k y l l i n selväpiirteises-sen
mihinkä kurjuuteen työläinen
j o u t u u sUloin, kun kapitalistiluokan
edut ovat kyseessä, niin sillom ei
tavallinen proletaari nauraa höristä.
U h r i e n esitystilaisuudessa kuitenkin
Jotkut " t o v e r i t " nauraa höristivät
kuin konsanaan huvinäytelmää kat­soessa.
Sietäisi h a r k i t a sitäkin, mii.
l o i n nauraa!
Osastomme sekakuoro toimeenpa,
nee kevätkonsertin 14 j a 15 päivä
tätä . k u u t a . 14 päivän illalla on
konsertti, jossa suoritetaan enim­mältä
osalta musikaalista ohjelmaa,
j a tanssitaan lopussa. Sunnuntama
15 päivä esitetään 3-näytök3uiea
näytelmä " H a i h t u v i a pilviä". Sen
aihe on otettu Argentiinasta, Etelä-
A m e r i k a s t a , ' kuvaten hevospaimen-ten
j a -kasvattajien elämää. Kap­paletta
koristaa .parisenkymmentä
laulua, .joista suurin osa on mus&-
laisromansseja. Tätä kappaletta ei
t u l l a esittämään-muuta kuin tämä
ainoa kerta, joten voitte ottaa tä­män
huomioonne. Ken siis nauttii
laulunäytelmästä, tulkoon silloin'
haalille.
L a u l u j e n suhteen on tällä kertaa
tehty erikoisen tarkkaa työtä, joten
on toivottavaa että ne tulevat myös­k
i n esitettyä huolellisesti. Samoin
on myöskin laulukuoron laita, vaöc-kei
meillä ole haali käytettävänäm­me
mutita k u i n kaksi tuntia viikos­sa,
niin s i l t i k i n on meillä ensi ker­r
a l l a eisitettävänämme useita koko­l
a i l l a vaikeitakin lauluja. Tästä
voi lausua kiitokset laulajille, kun
ovat n i i n hyväöppisia j a tarkkakor-vaisia.
Jupet. .
NIPIGON, ONT.
Venäjän toverien avun j a yhteistoi- ... .„ , .. . ., ,
minnan, tulevat he siinä tapaukses- ^^'^Tfi^Sl^J^^^?.^^^^^
sa toimimaan siten kuin parhaaksi
näkevät, — Matt H a r j u.
K I R K L A N D L A K E , O N T .
liikkeeksi. Mutta meidän on kat- h e i s t ä palkkaansa.
seitava renkaan toimintaa sen o l e -
massaoloajalta siiuä valossa kuin
oma kokemuksemme./ osottaa, eikä
siATuUisten selostuksien valossa. K un
näin teemme, n i i n huomaamme että
renkaan avulla ovat viljastaan saa­neet
maksun .vuoden keskinkertai­sen
markkinahinnan perusteella ne­k
i n , jotka ovat olleet pakotettuja
myyinään viljansa syksyllä. Täten
on tapahtunut melko säännöllisesti
j o k a vuosi renkaan olemassaolon
a j a l l a .
Me olemme' n y t j u u r i ajan vai­heessa,
j o l l o in meidän oh r a t k a i s t a ­v
a , tahdommeko pitää viljanmjrynti-ronkaan
omissa käsissämme, v a i a n -
nammeko sen p o r v a r i e n käsiin. Por­varit
tietysti tahtoisivat sen saada
omiin käsiinsä. Siksipä heidän v a l -
talehtensä kuvittelevat synkin vä­r
e i n . tulevaisuutta. Niissä selite­tään
kuinka Venäjä kahden t a i k o l ­men
vuoden kuluessa kohoaa siihen
Round Lakella asuva Ludvie
M a r t t i l a otti viime syksynä loka­kuussa
sähkölinjan^ hakkausurakan
Northern Ontario Light & Power
C o : l t a . Sähkölinjan tultua hzk&-
t u k s i alkoikin • edellä, k e r r o t t u k o n -
t r a h t o r i keksimään verukkeita, että
hän e i muka saa/mittausta komppa­n
i a l t a , eikäWiiin ollen voi maksaa
työssä olleille miehille heidän v i i -
S i l l o i n työläiset pitivät kokouksen
j a lähettivät yhden miehen otta­maan
selvää komppanian konttoris­ta.
Siellä selvisikin, että L . M a r t -
i t i l a onkin jo saanut kaiken maksun
komppanialta ulos, Hakkausmie-hillä
sitävastoin o l i M a r t t i l a l t a saa­tavana
vielä kahdenkymm^neiiyh-den
eekkerin hakkauspalkka, mikä
tekee noin tuhat viisisataa dollaria.
M u t t a tästä summasta hän maksoi­k
i n ainoastaan muutamille miehille
j a suurimman joukon miehistä jät­t
i ilman palkkaa.
K i r k l a n d Laken unio-osasto a n ­toi
haasteen M a r t t i l a l l e saapua huh­t
i k u u n 3 p.: pidettävään kokoukseen
tekemään selkoa asian suhteen,
mutta Marttila ei saapunutkaan.
Sen jälkeen velvotti Round Laken
unio-osasto Marttilan saapumaan
K i r k a l a n d Lakella pidettävään ko­koukseen
huhtikuun 17 p. Mutta
M a r t t i l a ei saapunut silloinkaan-
Kokous pidettiin kuitenkin, jossa
Keskusteltiin myöskin siitä, että
mikä on syynä siihen, että kokonko
siin osanotto o n n i i n perin laimea­t
a jäsenistön taholta, muutamia
harvoja lukuunottamatta. Keskus­telussa
tuotiin esiin sellaisiakin
syitä, että kokouksia on l i i a n usein,
että ihmiset väsjrvät niissä käyntiin.
Tämän takia päätettiin tästä lähti­e
n pitää konimunistipuolueen ja
suomalaisen gärjestÖn osaston k o ­kous
peräkkäin joka 4 :s sunnuntai,
joten kokouksiin osanottajilta
säästyy vähän jalkavaivoja, k un
voivat olla kahdessa eri kokoukses­sa
samalla reisuUa.
Vapunvietosta.- Meillä täällä C o -
baltissa oli kaksipäiväiset vappu-j*
uhlat. Vapunaattona, lauantai-i
l t a n a esitettiin haalillamine arvo­kasta
j a monipuolista ohjelmaa ja
lopuksi tanssia W i r r a n Jukan u u ­den
> h a i t a r i n tahdin mukaan. V a p -
puiltana esitettiin huvinäytelmä
" H e r r a Rodmanin holhokki", jonka
esitys «ujui koko h y v i n ..
Tuli oli päässyt irti j o l l a i n t u n ­temattomalla
tavalla toveri O- H a ­kalan
asunnossa sillä aikaa, k u n o l ­t
i i n katsomassa Henra /^odmänin
holhokkia vappuiltanä- Vahingon
suuruudesta ei ole tämän k i r j o t t a -
j a l l a tietoa. Mutta kuulemani m u ­kaan
b n talo j a i r t s i m i s t o ollut' o n ­neksi
yakuutettu. — Sclu n:o 3.
Kaksi työläistä ourciautnnat, kol­me
haavottunUt.- Täällä Nipi-gonin
lähellä Nipigon-jokeen raken­nettavalla
sähkötehtaan rakennus­työmaalla
sattui tämän kuun 2 p:nä '
kello 10 ap. tapaturma, joka lopet­t
i 2 työläiseh elämän sekä 3 työ­läistä
h^avottui. Kuolleista työ­miehistä
o l i . y k s i italialainen j a toi­nen
puolalainen. Haavottuneet
työmiehet olivat kirjeenvaihtajan
saamien tietojen mukaan puolalaisia.
Tapaturma sattui siten, että edel­läkerrotun
sähkötehtaan rakennuk­sella
olevasta kanavasta kalliota
ammuttaessa oli jollain tavalla ,
jäänyt joku osa dynamiittia räjäh­tämättä,
j a sitten kun työmiehet
hÖ3nrylapion kqnssa olivat poista­massa
kalliosta päässeitä kivenpäla-sia,
räjähti k a l l i o l l a sinne enivsm-min
jäänyt dynamiittipanos edel-läkerrotulla
seurauksella.
Haavottuneistä yksi vietiin Port
A r t h u r i i n sairashuoneelle hoidet­tavaksi,
toiset 2 miestä , jätettiin
sähkötehtaalle hoidettavaksi.
Onk© räjähdys aiheutunut huoli­mattomuudesta,
ei tiedetä. Pöuv
si tutkii asiaa; tutkimuksen tulos
ön tuntematon.
\ . Työn «tsijä.
W I N N I P E G , M A N .
T I M M I N S , O N T .
asemaan, että se p y s t y y täyttämään päätettiin seuraavasti, kuten asiaa
Europan markkinat v i l j a l l a a n . SU- koskeva pöytäkirjan pykälä näyttää:
Vappu; työläisten kansainvälinen
juhlapäivä, ött n y t taasen mennyt.
Täällä Timminsissä vappua juhlit­t
i i n monella eri t a v a l l a : järjestyneet
työläiset pitivät juhlaansa N e w Em^^
p i r e teatterissa, johon o l i kokoon-
Suomalaisten pyrinnöistä. Tääl­l
ä Winnipegissä on nykyään ollat
suomalaisia koko paljon, voinpa
sanoa että on ollut y l i sata saoms-laista
yhdellä kerralla kaupungissa. 1
M u t t a mitään järjestynyttä.,töhnin- ; J
taa täällä, e i ole. ^_ .\
Suomalaiset ovat perustaneet tän­ne
jonkun seuran, joka on kok(^- ;
pantu kaikista muista, vaan ei ^ -
jestyneistä työläisistä. Sen sjen-r
a n perustajana ollen kolme isän­m
a a l l i s t a , pappaa, muun muassa^ e-räs
papinkokelas. Seuraan kunlaB |
noin 10 henkeä. Sisäänkiijotos. |
maksu ollen 1 dollari j a kunkan-s
i t t a in 50 senttiä.
E n bUut tilaisuudessa saamaan
enempi tietoja tästä vasta a^^^nees- J
t a seurasta, mutta lienee tyolf^ ^
ten parasta pysytellä siitä W)ss^ j
Työttömyys 'on tääl|ä suan^ in- j
hansia miehiä seisoskelee^ työnväli­tystoimistojen
edustalla Ja
saada käsivarsiaan kaupaksi.
toisia tuhansia saapuu Europas^
joka" päiVä_: V. k- 16 P- t^» Jjj
puolalaista, 300 ruotsalEista Ja «
muihin eri kansallisuakfiin ^f^_r^
v i a . Voin myös mainita, e.-.s
19 ;p• t u l i tänre Winipe5;in ^
suomalaista. 15 ollen inien:- > '
naista. .
Ilmat täällä ovat cllee.
leat, lunta j a vettä on sadeiiu-
Matkailija B-S
Ole
Fin
väli
) ami
* hini
kan
36
6AI
Sttomal
c
Ainoa
l<« /lm
McFi
Asianaj
SAULT
332 A
RU
(K)
Oi
ja leivoks
vähittäin
lähete täär
STJ
309 Welli
— *
LABi
i
Täyd
rak
Kopenl
Hnhtik
Huhtik
f o u k o i
t o u k o l
Kesäk.
P i i
naan k
Sä
kuukau
A i
junama
toiseen
Lä
daan.
Lai
leemme
SG
461 Ma
ER
183 JLot
parasu saati
takaa S
THl
'•• tT~ •'
Varjays.
230 Siasp»oa
226} Arthur
^« olemme
henldlöiti