1930-06-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Maanantaina/k^ak^ 9 p:nä — Mon., June 9 VAPAUS tUb«rtT) i W n h « « a o» rtarf* W«t«n to C*i>«4b. fmhUM 4M1}T t Smdbmxr. Omxätim. t"^ ' M A» P«*t OtDem Dtpanmnu Ou«»«. «» txaU c l — t t u r . C - n « l aärmuiat nu». Tie **t tui. » « h - « . « i - » » *^W» « » « » • « « » « t l ^ : I. W. Akl«Tui. UI m a t» fc« •«fi—tJt VayiB*. f JO. Bo% 69. S n A a i T . O M . — I ' II III 1 t I I I . ,1 .... , I , . • . . IUJCm;SHINNAT VAPAUDESSA» K i t l « t « t k t«{WakMt nM krrtm, «.00 ktkn kettu. — A»i»UJtW»« —m»mU» « i « « > l o i » e t « k» I yidbUtBMM. :— MiaMtiMaUoilaxXakKi Me ktfU. $IM> i betU». — » y » l 7 « J i l « o « i i i « « l »1J> M A t , «ZJO S k«rtaa, — Anntar/oilautakul « 2 J » krrta, P i » k a U MrtaL — K i t l M i l i s o t a kM ML—.KacileaHalUMtefcMt tZi» k e r u . 50 liriauk*» luitosl<Mwil* l«J »«iÄafäreraa. - ' « M M }• «latcifaMUkMi H b fceru. fljOO kotaM fcrftaa. — TUapSuibhaUaliaB )• O B O I» OS, Taadiitaem, ' « l i c t e t l ä f ä i l m o t u i b i a u ctekltzra. TltAUSHINNAT» tjAiMSf, t 92£0. S kk. «1.75 ia J kk^ « 1 4 0 , — l U r a f i l U f U » Ja 8M« r M k a M a O k l 1 *k. « M * , « kk. t3.S0 ia 1 kk. ' ta* e t u Bin«lB Ukaaw «aa «MU««U esfiouiaeaa kitiwa««DBa. kUJaOakaa a a 4 « n a « UifekaOT (0^*1 pcfaPOMOitaUa aiaKlUi i , W. Abifttal. Uikkacakoluja, - ' ^ ^ * * ~ ' t I, I . . r - T ^ Mnmlini viittaa hintaalla sotavarustelujen peittämisyrityksille Imperialistit puhuvat mielellään kuinka muka ollaan rauhanrak-kaita, mitään pahoja aikomuksia lieillä ei kuulema ole, sotavarusteluja tahdotaan kaikella muotoa rajpittaa jne. Tällaisena yleisen jbuomion rauhoiUamiskcinona istui myöskin viiden suurvallan laivastojen "rajoittamiskonferenssi" 'jLötltoossa kuukausikaupalla, saamatta luonnollisestikaan muuta aikaan kuin entistä kiihkcämmän sota- ja laivastovajustelun kaikissa kapitalistimaissa. Heti laivastojen "rajoiltamis-korifcrcnssin" jälkeen laski Italia ikäaiikuin mielenosoituksellisesti vesille viisi suurta sotalaivaa, ottaen aspiitccn toisiin kapitalisti-valtoihin nähden, ettei se piittaa mitään mistään sopimuksista. Samalla tavaili) on tosin käynyt kaikissa muissakin kapitalistimaissa, vaikkaaan ci niin avoimesti kuin Mussolinin Italiassa. Tämän, Italian liian ylimielisen suhtautumisien vuoksi toisten kapitalistimaiden porvaristo alkoi sanomalehdis-eään hyökkäyksen Italiaa vastaan, leimaten Mussolinin noudattaman politiikan rauhanvastaiscksi. Sig-nor Mussolini kimpaantui vuorostaan naapuriensa hyökkäilyn johdosta ja piti useissa Italian kaupungeissa jyriseviä puheita, paljastaan niissii. J^qmattaaa koko, im-perialistivaltojcn harjoittaman rau-hahilveilyn. Eräässä viime kuun lopulla pitämässään puheessa hän m.m. lausui seuraavat ivalliset hubmauiuksct toisten kapitalistimaiden lehdistön osoittamasta kfukkuilemisesta: "Minun Livornossa ja Firenzessä pitämistäni puheista on ollut 'seurauksena, että kaikki ovat al-ulkancct kaakattaa. Milloinkahan aikaisemmin on saatu nähdä loistavampaa inhimillinen teeskentelyn näytelmää. Näyttiiä siltU, kuin voiin' IU<)ialIa olisi lentokoncitai muilla Unilla qn nähtävästi vain vaarattomia paperileijoja. Vain Iraliassa rakennetaan kasarmeja, allilta' tahoilla vain hartaus- ja hu-vilaliuoneustoja. Vain Italia on kyllin röyhkeä pitääkseen sotalai-1 vastoa, kun taas muilla mailla on vain kalastuslnivoja taikka huvipursia. Mc tiedämme kuitenkin- että todellisuus näyttää aivan toisenlaiselta, ja me emme saata ymmärtää, mitä varten juuri Italian tulisi vähentää aaeistustaan, kun kaikki muut maat varustautuvat kilpaa/' Mussolini on näissä puheissaan mennyt pidemmälle kuin yksikään toisten kapitalistimaiden diplomaateista. Lieneekö se sitten suoranaista tyhmyyttä, vaiko sellaista röyhkeyttä, joka syntyy silloin, kun tuntee aseinansa maailman imperialististen valtojen keskuudessa siksi lujaksi, että voi puhua mitä tahansa, toisten uskaltamatta käydä pahankurisfa rankaisemaan. Ehkäpä Mussolinin menettelyssä on sekaisin molempiakin. Toiselta puolen on hauen menettelyssään, ärsyttäcssäun imperialistisia naapureitaan, syynsä siinäkin, että tilanne Italiassa on kehittynyt siihen pisteeseen, jolloin johtavat valtiomiehet, niinkuin Mussolinikin, eivät näe siitä kapitalistien tapaan muuta ulospääsyn tietä kuin sodan. Sc on aina ollut taloudellisten ja poliittisten olojen kärjistyessä kapitalisteilla ainoana p"a-tenttilääkkccnä. Ja muuta ei luonnollisesti ole Mussolinillakaan. Siksi hänestä ja valtiomiehistään oq aivan samantekevää milloin uusi maailmansota syttyy — kunhan sc vain syttyy, ehkäpä sen' pyörteissä jotenkuten tuhoäjfii fcoh-deji huimalla vauhdilla kiitävän järjestelmän rippeistä saisi jotain pelastettua. Työläiset kuitenkin yllälainatun kaltaisista imperialistien lausunnoista, samoin kuin koko heidän harjoittamastaan rauhanilveilystä, vetävät omat johtopäätöksensä ja nousevat kaikissa maissa miljoonaisina joukkoina lyömään alas imperialistien puuhat uuden maailmanpalon sytyttämiseksi. Kapitalistisen järjestelmän pelastusta ei löydy enää edes uudessa maailmansodassakaan. Jos imperialistit sen kaikesta huolimatta uskalta\'at sytyttää, tulevat työläiset kaikissa kapitalistimaissa vastaamaan siihen kansalaissodalla. Ja silloin on heidän järjestelmänsä kuolin-kellot alkaneet soida. viikolla Suomesta saapunut siirtolainen antoi tilanteesta, vaikka se olikin hjvätuulisuiiden näkökulmasta katsottu. Hän lausiiT nim., että ^kun on kuulakka lYnia, niin kaikkialta kuuluu huute^upao-pitäjien va^aranpäuke." — l^yUfi, mutta sattuva kuvaus tilanteesta nykypäivien Suomesta. Äskettäin saatiin taasen kokea imi tapaus Suomen valtaapitävien »aikoisten militaristisesta pöyhkeilystä- T. k. 2 päivänä lasket- :iin nim. Turussa telakalta ensi-raäinen maassa valmistettu vedenalainen. Toimituksessa oli läsnä kaikki sotilas- ja hallitusherrat presidenttiä ja hänen muijaansa myöten. Ja uusia samanlaisia murhakoneita rakennetaan tulisella kiireellä, joiden rakentamiseen kiskotaan varat köyhiltä maanviljelijöiltä ja työläisiltä. Englannin imperialismi, valmistellessaan hyökkäystä Neuvostoliittoa vastääh. välillisesti ime^ kuiviin myöskin Suomen kansaa, käyttäen Suomen Eusherroja '^iisktireina, että vaHi^lusuunnitelmat ~ tulisivat mali^ollisimman ' hyvin tä^dHyaL JNaistä ^ ^ m ^ ei jkiiitenkaah tässä maassa olevien stäiäua^lsten keskuudessa kuule montakaan kertaa pnhnttavan. Eipä mcmaisti olla edes tietoisiakaan Suomen militarismista, vaikka suurin osa valtion budjetista mene? «uorainqisesti'^soti lastarkbitiisnri- *^' ' • - J ' • vereita. jotka osallistuvat kullakin paikkakunnalla mainituille kursseille, valmistamaan tehtävänsä, jossa aikoo ottaa ohjausta — joko nmo-tai juuri tulleensa k ä r ä j ä t u v a s t a j a kertoi meille koko valhekaskun vanhasta poliisista. Siis näkyy olevan pieni sieliäsia ihmisiä ranskalais-suorasanaista — valmistamaan, tenkin piirissä, ettei suomalaisten niin e t t ä . teksti olisi selvä, parempi ' y k s n i tarvita sitä kunniaa kan-jos osaisi Ilman kirjaa. taa. j Sama myös joukkolausuntoon n ä h - Tämä juttu vaan paljasti erään den. Näin menetellen saamme suu- iskariotin, joka alentui harjoitta-rempia tuloksia lyhyelläkin OK>iajal- maan ilmiantajan tehtävää, mene-la. jmällä tulkitsemaan tucm kirjeen s i - Niiliä paikkakunnilla missä järjes- jsältöä asianomaisille henkilöille tar-töt ovat j ä r j e s t ä n e e t n ä i t ä ohjausti- koituksella tehdä karhim palvelusta "laisuuksia, pyydän järjestöjen jäse- Vapaudelle, suomalaiselle työväen-jniä mitä suurilukuisimmin seuraa- liikkeelle ja ennenkaikkea ikävyyk-maan näitä tUalsuuksia, vaikka ei [siä allekirjoitfcaneeHe.' Jos llmian-koskaan aikoislkaan lausujaksi tai tajalla olisi ollut rehellinen tarkoL —a porvareilla 'on'värinkin nyt^* yli maailman ulottuvan talouspulan aikana, suunnaton nikömaisen ' valuutan nälk^" mut^ kasit^änätta tämän nälän syitä, siirtolabtyöläinen raataa täällä henkemä edestä ja lähieitää vkiValla'kbidtut dollarinsa Suomen pankkeihin ^'säästettävak-si", muka hyvän koron saadakseen, käsittämättä, että ne dollarit käytetään siellä —' ei käh'i^an 'hyvinvoinnin edistämiseen, vaan militaristisiin tarkoittiksiin. Pelkuruutta talsieiusu» xoopumls-ta. reformisti johtajien kanssa sovit-teluhalua on ilmennyt myöskin P J L I r n kuuluvissa järjestöissä. P u naisen ammatillisen liikkeen o|q;x)r- No. 135 näyttelijäksi. Samalla pyydän kysyä, kenen osaston kirjeenvaihtaja on osoittanut 'vastauksensa Toimenpanevalle komL tus, niin h ä n olisi tullut luokseni, ollessaan tietoinen e t t ä kirjoitus on vameellinen', j a kehoittanut sen pe^ ruuttamaan; se olisi ollut rehellisen tealle, laittamatta vastaukseen j ä r - proletaarin menettelyn mukainen ja ijestön nimeä? asia olisi tullut korjattua ajoissa. \ Olkaa hyvä j a vastatkaa osoltteel- Niksnaks. l a : Edv. Lapinsalo, Kirkiand Lake, Box 240, On. mäntafonsa alentumisen, o l i n viime, a i k ^ i ^ ^ askeleel pyäi i n c ^ t a ^ i t i e ^ radikaAlista mleli-ä l i a t}nCUälsteh^ k J E ^ i i ä e s m , tämä pn V kcHirM tullut i l - Suoman palk0isen vallan militaristinen pöyhkeily Jokainen tässä maassa siirtolaisena oleva suomalainen tietää sen kurjan olotilan missä suuri enemmistö Suomen työtätekevää kansaa elää valkoisessa "isänmaassaan". Suurin osa niistä kymmenistä tuhansista työläisistä, jotka tähän maahan ovat viime vuosien aikana tulleet, ovat olleet pakotettuja juuri kurjien taloudellisten olojen vuoksi siirtymään maasta pois, kun cläinänniahdollisuudct "kotimaassa" ovat käyneet sietämättömiksi. Vieläpä on tähän maahan saapunut melkoinen määrä mielipiteillään suoranaisia valkoisiakin aineksia taloudellisen hädän painostamana. Valkoisuuttaan eivät he tosin ole täälläkään jättäneet "lepäämään", vaan ovat ryhtyneet sellaisiin toimiin kaik-kiN^ alliaiden dollareiden hankkimiseksi, mihin heitä Suomessa, valkoisessa isänmaassaan, saavutettu "sivistys" luonnostaan ajaa: rael-säjappareiksi, koiralorppien ja pa-heidenpesicn pitäjiksi, pienliike-miehiksi jne. Päämääränä heillä on vain koota dollareita, keinoilla m;IIä hyvänsä. Ja sitten nämä "sivistyneet" kansalaiset, koottiiaan jonkun summan, palaavat valkoiseeni kotimaahansa, rehennellen siellä dollareilla, jotka ovat metsä-jappareina työläisten selkänahasti? kiskoneet, koiralorppien ja pahei-dcnpesicn pitäjinä alhaisten nautintojen uhreina olevilta työläis-raukoilta ryöstäneet. Täällä usein kuulee puhuttavan Suomen "ihanuuksista", mutta sangen harvoin muistetaan työläisten keskuudessa puhua siitä militaristisesta "ihanuudesta", jonka pyörteisiin köyhä Suomikin on vedetty. Ensiksikin siellä pidetään yllä yli kolmenkymmenen tuhannen nousevaa vakinaista armeijaa, siihen lisäksi "laillistettu" suojelus-kuntajärjestö noin sataantuhanteen nouseville lahtareincen ja lukematon joukko muita militaristisia laitoksia parliopoikaliikettä myöten. Jo yksistään sotilasmenot nousevat Suomessa vuosittain yli kuudcn-sadanniiljonnan markan, siihen lisättynä ulkopuolella budjetin myönnettyjä muutamia satoja mil-jooneja markkoja. Jokainen tässä maassa oleva suomalainen. . niin punainen kuiit valkoinenkin, tietää varsin hyvin sen suunnattoman kurjan taloudellisen tilanteen, joka Suomessa nykyisin vallitsee. Veromsilus hiin työläisillä kuin myöskin talonpojilla on siksi raskas, eitä nibtä selviytyminen tuntuu aivan n>ah-dottomalta. Pakkohuutokaupat ovat-jokapäiväisiä ilmiöitä. Kuvaavim-pana tässä suhteessa voikin pitää sitä lausuntoa, jonka eräs viime- Herra McCrea nimitettiin maakuntahallituksen taholta'' kaivosvlrkai Ujaksi ja ns^temmln ihholtetaah e t t ä hänet on myöskin nimicetty kint. servatlivien ehdokkaaksi NippIiAng iänestyspllrlsSä. • •• ' :•' ' : International Nickel yhtiön viime vuoden voitot olivat $22,200,000 "Ji* vaikkapa t ä h ä n yhdistyneenä onkin Mond Nickel yhtiön voitot, joka ennen oli erillisenä, n i i n verrattuna'e-delltsen vuodim kahteentoititamlljoK)^ naan on syytä varustaiitUa sallittamaan pohjhmhalset «hddt JatkiiVaile "hyvinvoinnille". • Huolimatta altinJu. tuneesta lamaannukselta mikä "iitio-raattavastl kosM nikkellteollisuutfeeto yleisen kapitalismin kfitsin t a o s t ä t la tapaTituneen Wallkadim 'Oääätefrci-mähdukseh^ seurauksena; on ihlkkell-teöllisuus vielä parefhmass'ä aäetitees sa kuin muut tärkeät teollisidadet. Tämä johtuu sUtä e t t ä nlkkelimafk-kinolta "vhrktstää" imperlaHstlsen-sodan valmistukset, laivasto^ Jä- ttmt-dch' varustuksien jatkuminen, '»iutis-- sa suhteessa dh jo tapahtunut huomattavia seisauksia nikkellteollisau. teen vaikuttavissa teollisuuksissa JÄ; osaltaan on johtunut tästä kalvon-totöiden supistaminen ja ILsääntyVä työttömyys xiikkeläcaivftnfoSlue^^ Tärkeimpänä supistamisen 'alhet^tta-i Jana on' ' k u i t e n k i n ' kalvost^llisuu-. dcssa, eambtn läiiri mul^iailcfä teoUl-1 suukslssa, tapahtunut r^tsionaljlsbt.^ ttinJlrieH; koneelliset'iiiidtetbksrt.^työ^^ kiihko, boriiis-järjestelmä Ja oslttaiii jatkunut työpäivä, mikä eritoten i l menee ylityönä, mutta josta ei me|k.. seta korkeampaa palkkaa, turvalU-" suuden laiminlyönti j a y h ä runsaaj^-, pi työläisten surraautumlnen' j a s i l - pouttiminen, sekä terveyden meriet. t ä n i l n e n . Vaikkakin nikkelikaivantojen työläiset ovat olleet jätjestyinättömiä, alistuneet j a ottanet viistaäti oloileh-sa jatkuvan Tcurjistumisöh Ja eläj ä jälkieisten lilkehtfoiI^teQ yhteydes. tö. Kämä s e i k ^ ö v ^ ' l ä l i ^ h t a n a Ip-jestai^yinlsBiie. YleinCTi kapitaUs-i n l ^ ta^ ik kasyavd; työttötoäin yJaxs^a^plis^ ik&tijistävät^^^ä^ s^fKn^yim^yy p6]^lterrori Ja v a i - noämiheh,'' mikä johtiiu työläisten järjestäytymisen pelosta; k^ununLs-tlseh v a i ^ ^Ö^'yleen-oUen Wi& i m y k s ^ ä tukahduttaa t y ö l ä i s t e n 'ajattelu; 't<itoiintä' Jja tais-teluvoimkin ^ ^ I l t y i n l n e n . ' J n t m i ä t i o n a l Viu^t yhtiö yrittää siis ms^lcmtähsd ^uttä j ä r. s t ä ä e f c d o k k a a n s a m strateekiseen asemaan; voidakseen tehokkaammin narrata, pakoUtaa ja painoSÖiä'*''tj^ÖiäÄ'• Kpnserväiiivin^ä maakunnallinen irö|iieMo')iaIee' olemaan -iayyähä apu-ä^'' 1tt|)au)äfÄi i g e l Ä Ä ^ '^a Vle^ i i e r ä ä v i e n Ixioön orjien pettämi- . Incon orjien herääminen Ja l i i - kehtäitlMen tapahttin knitenkln huolimatta kalkista yrityksistä e s t ä ä s i t ä , sillä kaivosmiehet alkavat oppimaan teläeinuSän ifoHtopäätöksiä kah-der^ jrmm^eiikahden' miljoona voit-iiiestäSn, TationaUsohmin kaikilta s^iiratilkal&ta, vttinoaoiisesta ja p o l l l - "^ten^öiibta. Ctttiifidan kömmunistipiio. iyj^&itteö 'etuj<»~ a l h ( » n a t o d ö - llsBtia edufetiijlma;^' kristaiipi-nraati l i e r t k t n i ^ Ja tiikehtimisen väalitalätielan katitta, asettamalla tih-doifciÄm. i ^ a l T ^ valmistau- ^ l a ^ '^vaaUt^tetinin ' kommunisti-ptKÄtic^ ä v ä a t i t t t i k ä ä n Ja ohjelman pTOteslaf ~ Keskus. Toronton Yrityksen tyttöjen vieraiiu-matka S. J. 4:nnen alueen ja • a a » Vapaadcn l e v i t t ä m i n e n iskii-t e h t ä v a f c s i Muutama päivä sitten on Vapauden liikkeen taholta käikiire osaslbil-le l ä h e t e t t y kiertdkhrje, J o ^ t e h d ä än selväksi Vapauden l e v i t t ä m l s e h ' t a r peellisuus. Emme tahdo sitä kerrata, vaan kehotamme jokalseh'S. ^ . j ä s e nen tarkoin tutusturtiaän kiertokirjeeseen Ja sihiä mainittuihin asioihin. " ' " • " On kuitenkin välttämätöntä erikoisesti 4:nnen alueen osastoille Ja jäsenille terottaa mieleen niiiiltamtii seikkoja, miksi tämä ryntäsi ön saatava onnistumaan 100 probenttt. sesti. ,. " • ; ^ • 1) Koska yhä syvenevä -maailman taloudellinen piila nopeasti kfehittyy kärjistjTieimpiä luokkatebteiutil«Äi-: telta koliden j a koslaa meillä iCäiha-r öassa on ainoastaan yksi suoäffeh-kielinen lehti joka työläisille osöttäa selvän tien jota hänen oii, Cana|d[an Kommunistisen puolueen joi^dcfflia. käytävä. Siksi on' Jokaisen työiälscn velvollisuus tilata Vapaus j a sen a - vullä oppia tuntemaan mi?öskin b-man luökka-ääemänsa. 2( Koska VajMiuäen ilmestymjs-paikkä' on t ä l l ä alueella tidevat t ä - i n ä n alueen työläiset siitä ssSiinaän siten suuremman hyödyn Ja h ä n o l len meidän on omalta kolidaitämme vastattava tUäamalia itsellfemme V a paus Ja levittämällä sitä toisille työläisille. . 3> Vapauden levlttämiJsen avulla voimme parhaiten vastustaa' "la^ua-lais- fascistSsten** J ä r j e s t ö i n pera^a-mlsta joita tällä ^ue^tia yitte^fei nostattaa. Jokainen uiBi' Vapaiden tilaus vähentää vUiollisten J ö i ^ ö a .. Uusien tilaajien lianl^tamääiÄ^ asetettu 3—30, paildk^kimnän suomalaisasutuksen muka^Qt. Siimmat j6i- |Vät siis ole matidottamia saaVuttaflL jkun vaan r y h d y t ä ä n t f l i m e e h . / ^ Q t t ^ k ^ ä ^ ripeän käsittelyn a-: taläpksl 'ioki^lsteStt'öss^ ensimäi-s e £ ^ k o ^ ö t d ^ s s ä . ^ k o l s e s t i on vie. Iji keiiötietfö Sudburyn 4uuj^ JS.' J . ^ ö s ä s t ^ ^ näyttämään by-yk& e^^)s3iM ijfenemmille osastijil-i e . ' Nälissä k i u n m a ^ paikassa on pstljo^ suomalaisia työläisiä joilla ei iaif yajäutta. '^amalla' k i i n ;ieyjtämm Vapautta oh"myi>3vP^ttävä' l e v i t t ä i n ä ä n muita impj[iieielitiä Ja Jos osastoissamme im 1i»ver^tÄ j0;tka":öyj^;"tekemisissä englännjö- ' ' ja irtilisfcanki^isten työ-läisteii icäiiisiä öii h e i d ä n -yelvollisviu. teasa, pytiiB levittämään Canadan kommiktai^puolue^ pää-aanenkem-nattaifas^ •JRie W«rkeria Ja L'Ouvtier Canadien-nimistä'' ' iranäkankielistä vallankumÄiikÄällsta työläisten lehteä. " S l c s i t ^ t työläiset metsäkämpUlä r a u t s ^ U ä | a mttualla. te Jotka ette ole tilailstiuaessa tapaamaan asla-mlehlfi; pitäkää te "huolenanne t l . f*tÄ Itse j a iaarjota tilattavaksi t y ö - t ö v e r i ^ i e n n e k l n Vapautta, sillä V a ^ t ^ i i s kjaia^ Judri teidän asiaanne T—' väifankumotäEselllseh työväenliikkeen' ä s l a a . Toverit! Olemme lukeneet sosia-lisl^ s^sta kilpäUtista Jonka avulla ^ SeUvostbTdifi»n työläiset ponnisteleva' s o ä M i ^ ^ e n taloutensa rakenta-mtseisa:' n^ii^^ tällä alueella k f e i a l i s t l ^ im M ^ ^ ^ Vapauden Kuten lukijamme ovat varmaank i n huomanneet viime viikolla lehdessämme olleesta ilmoituksesta, tulevat Toronton Yrityksen tytöt vierailumatkalle Sudburyyn j a Long' Lakelle. Joukkueeseen kuuluu kaikkiaan 18 t y t t ö ä . Ohjelma on h e i l l ä monipuolinen, joka kiinnittänee jokaisen mieltä tällä ympärist ö l l ä . Y r i t y k s e n t y t ö t kuuluvat olevan e r i t t ä i n hyvin harjaantuneita voimistelijoita, joiden t e k e m i ä liikk e i t ä katselee tavallisissa oloissa voimistelusta v ä l i t t ä m ä t ö n k i n suur e l l a nautinnolla. N i i n ovat ainak i n ennakkotiedot kertoneet. Siispä jokainen p i t ä n e e ensi lauantain m i e l e s s ä ä n j a saapuu silloin Liberty-haalille. Muun ohjelman l i säksi on vielä tanssiakin. Lippuja saa ennakolta tavallisista Liberty-haalin lippujen myyntipaikoista ja maksavat ne ennakko-ostossa 50 s e n t t i ä , ovella 60 s e n t t i ä. • Muistakaahan saapua joukolla! Ladysmith, B. C. Oikein h a u d a n j a nautintorikkaan vierailuretken teki osastomme näyt-teUjät Vancouveriin v.k. 24 p. kappaleella Metöäjätkät ja heidän morsiamensa. Esityksen suhteen en tahdo sanoa m i t ä ä n koska itse oli mukana Mutta ei k a i se aivan huonointa l a j i a ollut koska yleisö tuntui olevan siihen tyytyväinen- Osanotto olikin kerrassaan odottamattoman runsas, josta näyttelijämme lausuu yleisölle kiitokset, samalla oikein kukkapäät keitokset Vancouverin näyttämön johtaviUe voimille s i i t ä hyvästä p a i. veluksestarine, jota osaksemme saimme. Tämä homma oli heti alkujaan metsätyöläisten järjestämisrahaston kBrtutfamiseksi, samoin täällä kuin Vancouverissakin. Sitten Vahcouverin osaston n-seura vieraili täällä v.k. 31 p. kappaleella Naispaholainen. Kappale on todella liimensä arvoinen — tuo nainen! Varjelkoon sen kelkkaan joutumasta. Kappaleen esitys o l i aivan läpeensä tyypillistä sekä voimakasta, oikeastaan teatterimaista. Ölisl toivottavaa iettä tällaisia vierailuja voitaisiin tehdä usein, n i i l l ä on virkistävä vaikutus sekä yleisöön e£tä esittäjiin, j ä t t ä v ä t jälkeensä paljon hauskoja muistoja. Tulevista juhlista on jo myös h u . hujä. Osastomme naisilla on myyjäiset t.k. 28 j a 29 p. Tullasjn esittäm ä ä n kappale Naisorja, jos se siksi ^ ä d a a n valmiiksi — koetamme a l liakin, vaikka aika on l y l i y t niinkin isolle hommalle. Kappale on 4-näy-töksinen, josta lähemmin' tulevaisuudessa. — D . Sarlund. Ammatillmen liike Punainen ammatillinen interna-tionaie ' Heinäkuussa kokoontuu Moskovassa punaisen ammatillisen intenatio-c a l i n V kongressi. Se tapahtuu maa^ ilman työväenluokalle merkityksellis e n ä ajankohtana. Kapitalismin y-leismaallmallinen pula, jonka lähestyminen P-A.I:n I V kongressin aikana Jo Oli iiavaittavissa, on V : n kongressin kokoontuessa saavuttanut valtavat ihittasuhteet. Amerikan paljon huudettu "kukoistus" on tipotiessään. Pörssiromahdus seuraa toistaan, tuotanto laskee jatkuvasti ja työttömyys on muodostunut pysyväiseksi ilmiöksi. Pula vallitsee myösk i n Englannissa. Saksassa tulee- t a loustilanne päivä päivältä vakavammaksi. Italian. Puolan ja kaikkien Balkanin maiden talous on suoranaisessa rappiotilassa. Tavattoman ankara on talouspula Australiassa. Japanikhi on pulakauden kjmsissä. Kysymyksessä on tosiaankin kapitalismin maailmanpula. tunistiset ainekset eri maissa eivät tahtoneet osallistua taisteluihin, e i vät halunneet terävöittää taistelua reformistista ammattiyhdistysbyro-kratiaa vastaan.. T ä l l a i s t a rämetty-n y t t ä ammattiyhdistyshenkeä ilmeni a i k a paljon T.shekkn-Slopairia^«L^ samoin Ranskassa ja Saksassakin. Suomesta ei tässä yhteydessä ole tarvis "puhtia. Seh" tapahtumat" me kaikki hyvin tunnemme. P_AJ:n V kongressin kokoontuessa on nämä ainekset kuitenkin jo lyöty' eikä kongressilla ole m i t ä ä n syytä näitä luopioita enää armoihin ottaa. Suuri osa niistä onkn jo vaipunut sosialidemokratian syliin — loput seuraavat pian perässä. 1 Amsterdamin International! e i m i l - I loinkaan ole ollut todella kansainvälinen järjestö. Se on vain Europan reformististen ammattiliittojen yhdysside. P . A J . sensijaan voi viitata •järjestöitiinsä koko maailmassa. K i i - .nassa ovat ammatilliset järjestöt PJVI:.n kannalla. Etelä- j a Keski- Amerikassa on voimakas PJL.I:en kuuluva ammatillinen liike. Intiassa, jossa rv kongressin aikoihin oli vain muutamia satoja ammattilittojen jäseniä, on nyt mahtava ammatillinen liike. Intian ammattijärjestön johdosta on heitetty sivuun reformistiset johtajat ja valittu sille vallankumouksellinen johto. 'Yhdysvalloissa; lujittuvat punaiset ammatilliset järjestöt, jotka ovat ryhtyneet j ä r j e s t ä m ä ä n myöskin monimiljoo-työssä^ on maksettava t i l an herralle — lo kr _ ino kuukaudessa vuokraa.' jos ^ vanhempiensa luona Sellaista se, kun "oUaan - mättömiä. J p v i t t f i ' ^ ^ ^ ' » S i l p p u u n siitä mik ä d ^ t ö v ö i enäksi saada määrän-sS tl^feen Jä ihiäEä osasto kykenee ]^uhtiellis6$ti;' kojieimmalie sivuiit- ^'—saii ^ t e t t t ö 'määrim. Osastot ä ' "Va^hdäi lähettämä ve-to^ u^^ vähintäin' l^-prosenttisestU ^. 4':imln alue^ Äluekomit^n publesta. , H . Elimen. S, QS^dt^ji^p huo-mioöji Qntariossa I^yydän k^:^yä. onko kaikkien osas-t<^( m Idzjeett^UilitäJat iaaneet vas-t s m i ^ n hiikä käsit-i ^ i ^ ^rijto^iiä Matkani yhteydessä j ä r - jistbtj^vii^ "ÄU^mBKj^ sien-j^jestd$|L' Icenäle ei ote j^sydet^'v|^li£us niin o l kaa % v ä '^äl: ä ^ o t t ä ^ siitä minol-fe-^^ etlL'^jKU(to"ii^ heä, l^uäätta p y ^ a n Tcflikkia niitä te- Burrit, Ont* Oikaisa Joku aika sitten allekirjoittanut l ä h e t t i Vapaudelle kirjeien, joka o li Julkaistuna Vapauden no. 116 toukokuun 17 pnä. Kyseessäolevan kirjeen se kohta, jossa kerroin Matta-wah kauppalan käräjillä toukokuun i d pnä ratkaistun jutun entistä v i rastaan^ eronnutta .poliisia' vastaan luvattomasta suhtautumisesta ala-ikluseen tyttöön nähden, saaden tuo-mioxisa kuten oli kirjoituksessa kerrottu jne. Nyt o n allekirjoittaneelle sen, johdosta esitetty asiaiiomaiselta taholta, että se on peruutettava harhaan johtavana, suorastaan valheellisena. Jonka täten mielihyvin teen, n i i n omasta kuin Vapaudenkin puolesta ja kehoitan jokaisen ottamaan t ä m ä n ' huomioonsa joka' on lukenut kirjoituksessani olleeaa kyseessä olevan valheellisen kohdan. Tarkoitukseni ei ole ollut tahalli-seisti l ä h e t t ä ä Vapaudelle yalheel-; lisiä juttuja, joskin joskus sattuu, ettei tule suurimmallakaan huolella ollen oltua kyllin tarkka eroittaak-seen mikä juttu on oikea ja mikä valheellinen. Allekirjoittanut samoin i m i n Vapauskin halveksuu valhejut- Utjen seinttäjiä ja silloin k im sel- Icdsia sattuu, n i i n ne oikaistaan. Y l l ä k e r r o t t u juttu sai pääsyn V a pauden palstoille siten, että alle- Idrjfoittanut ja tov. M . W i i t a l a o.. Sinine mainithma päivänä Mättäv ä n kauppalassa, jolloin huonuo- I^UDome kihmostl uusi poliisi, jonka Kapitalistien yrittäessä säljrttää piilan seuraukset työtätekevien kannettavaksi, järjestäytyy työväenluokka vastatalsteluun. Ammatillisen liikkeen alalla on t ä m ä n taiste-l im johta;jaua PJVJ., sillä reformistinen Amsterdamin international! ja siihen liittyneet reformistien ohjaamat ammatilliset Järjestöt eivät halua taistella: "Niiden " reformistinen johto on y h ä enemmän kietoutunut yhteen porvarillisen valtiokoneiston j a työnautajajärjestöjen • johdon kanssa". ^'Teöinisiiusräuha", "talous-demokratia", yhteistyö ammatillisten järjestöjen Ja työnantajien sekä k a pitalistisen valtion kesken ovat reformistien "taistelutunnuksina". Ja jos työläiset, reformististen johtajiensa tahtoa vastaan, ryhtyvät taisteluun palkanalennusten estämiseksi, työläisten oikeuksien puolustamiseksi ja heidän olojensa parantamiseksi, tekevät reformistiset ammat-tiliittobyrokraatit kaikkensa taistelun tukahduttamiseksi, sen työnantajille k a v a l t a m i s ^ i . Reformistiset ammattiliitot useissa maissa ovat muodostuneet suoranaisiksi lakon-rikkuritoimistoiksi. Nihi oli laita suuressa Berlinin . putkityöläisten taistelussa. Jossa Saksan metallityöläisten liitto värväsi rikkureita ja maksoi liiton kassasta rikkureille matkarahat Berliiniin. Samoin tekee liitto parastaikaa käytävässä lakossa e r ä ä s s ä Berlinin metallitehtaassa. Suuressa Englannin kutomatyöläis-ten lakossa on liiton reformistinen johto samoin työnantajain puolella. Esimerkkejä voisi jatkaa lukemattomiin. Mistään järjestödemokratiasta ja jäsenten itsemääräämisoikeudesta ei näissä reformistisissa järjestöissä ole puhettakaan. Ellei esim. jonkin pe-riisjärjestön Johto täysin miellytä ammattiliiton byrokraatteja, syrjäyt e t ä ä n tämä jäsenten valitsema johto j a tilalle pannaan liittobyrokraat-tien määräämä komissaari. Elleivät jäsenet sittenkään ole tyytyväisiä, e-roitetaan koko järjestö liitosta ja perustetaan tUalle reformistinen ha-joitusjärjestö. Tällaisia ' tapauksia voisi esim. Saksasta luetella kymmeniä; Niin menetellään myöskin Ruotdssa.. siten on tehty Norjassa j n e . Saksassa r i i t t ä ä kommunistisen puolueen Jäseneksi tunnustautuminen aiheeksi ammattiliitosta eroittami-seen. Reformistiset ammatilliset järjestöt kaikissa maissa ovat vain sos-dem puolueiden nösrriä teskyläisiä. Kapitalismin pulan johdosta kärjistyvän Itiokkataistelun olosuhteissa tulee vallankumouksellisille ammatillisille järjestöille Joukko uusia tehtäviä. Niiden on kyettävä saamaan aikaan ja Johtamaan työväenluokan' vastahyökkäystä kapitalismia -vastaan. Niissäkin maissa, joissa~ ammattiliitot ovat reformistien käsissä, on vallankumoukselli-seh västustusryhmän ryhdjrttäivä i t senäisesti Järjestämään työläisten taisteluja elinehtojensa puolesta, s i l lä reformista eivät s i t ä tee. K a i k ki todelliset palkkataistelut voidaan nykyoloissa suorittaa -vain vastoih reformististen johtajain tahtoa. Jos reformistinen jbhitö joukkojen painostuksesta joskus voikin tulla taisteluun mukaan, — sekin on nykyään melkein yksistään teoreettinen inah-dcttomuos — tekee se\sen vain voidakseen sitä paremmin työläisiä KOLLEKTOVISOPIMia Sairaaloiden palvel.jki^ eloissa on ollut kauan r- ;Heidän on oUut vaikea rrh^ tamaan niitä tarmokkaiti työajan pituuteen nähden ont olleet kauan jalellä edisty ammattityöläisisiä. Ruotsin sairaaloiden pai-siirtyi väliitellen növTälti suuden kannalta lujemmaEe' lukannane. Se on tavoitellut i, vuotta työehtosopimusta, ] ^ sena hyväksyjänä olisi järjestö hin sairaaloiden palvelukseen-kuuluu. Tukholman kaupunkita jarruttanut moisen kollekti'-^ muksen tekoa. Tjöläisten • antoi kaupungille viadoin timuksen: kaupungin oli viimeistään huhtikuun puQ-vastaus, suostuuko se tekemään lektiivisopimusta. Ellei suostuisi tisi ainakin sairaaloiden tain. kilökunta lakkoon. Tukholman terveyshoitolau-ta vastasi vihdoin niin* Imii^ teen tultua, että se suostua vottelemaan kollektiivisop tekemisestä. Se oli periaatteellinen my naista neekerien Joukkoa, joita t ä h ä n asti ei reformistisiin ammatillisiin järjestöihin otettu. Niissä Europan massa,, joissa reformisteilla vielä on ammatillisen liikkeen johto käsissään, lujittuvat vallankumoukselliset vähemmistöt, kuten esim. Saksan liikeneuvostovaalien tulokset osoittavat. P.A.I. on todellinen maailmanjärjestö. • Kaiken maailman opportunistit huutavat, että PÄ.I. tahtoo hajoittaa maailman ammatillista työväenliikettä. Se on häikäilemätön valhe. P.Ä.I. j a vallankumoukselliset ammatilliset järjestöt kaikissa maissa o-vat tehneet kaiken voitavansa yhtenäisyyden aikaansaamiseksi luokka-tiaistelun pohjalla. K a i k k i tätä tarkoittavat ehdotukset on reformistien taholta kuitenkin hyljätty. Ja P . A . I : n kannattajat työskentelevät myöskin reformistien käsissä olevissa joukkojärjestöissä. Esim. Saksassa o-llSi suorastaan vallankumouksellisen liikkeen etujen vastaista, elleivät P . A . I : n kannattajat siellä työskentelisi reformistisissa Järjestöissä, joissa vielä on 5 mllj. työläistä. Heitä ei saa j ä t t ä ä reformistien vaikutuksen alaisuuteen. Siksi onkin P.A.I:n kongressin t e h t ä v ä n ä osoittaa keinoj a reformistisissa järjestöissä suoritettavan kumouksellisen työn lujittamiseksi. Mutta P.A.I. ei pelkää myöskään työläisten järjestämistä itsenäisiin vallankumoukselisiin ammattiliittoih i n , siellä, missä suuret joukot ovat ammatillisten järjestöjen ulkopuolella tai missä muuten on mahdollisuuksia voimakkaan P . A . I : n kannalla olevan ammatillisen liikkeen muodostamiseen. "Yhtenäisyys" ei ole 'mikään taikakalu, minkä nimessä e-sim. Amerikassa (djsi_ kieltäydytty j ä r j e s t ä m ä s t ä itsenäisiin järjestöihin n i i t ä miljoonia työläisiä, joita reformistiset työlälsylimystön jäsenet e i v ä t järjestöihinsä ota (sekatyöläiset, yleensä huonommin palkattu työväestö, neekerit j.n.e.). Olla* joukkojen mukana, joukkojen kanssa, joukkojen johdossa, valloittaa suuret joukot puolelleen — siinä punaisen ammatilllseh liikkeen yhtenäisyyspe-riaate. Jos joukot ovat reformistien johtamissa järjestöissä — silloin m e n n ä ä n siiine. Mutta parempi on, jos ne saadaan itsenäisiin joukko-järjestöihm. Tätä eivät ymmärrä opportunislit, joille yhtenäisyys merkitsee yhtenäisyyttä reformistisen johtajakoplan kanssa, yhtenäisyyttä hinnällia millä tahansa. Työväen ammatfl järjestöt 2,000 v.' sitten Häyyttomiä tilanherroja Ruotsissa on järjestyneillä työläisillä osaksi sieviä palkkoja meikä-läisun verraten. Mutta vaikka siellä kuuluu puoli miljoonaa järjestöihin, ö h siellä vielä seutuja, jossa on paljon järjestymättömiä, ja heidän olonsa ovat kurjat. Pohjois-Ruotsin e r ä ä l l ä seudulla ansaitsevat saha-työläiset kovalla urakkatyöllä 4—5kr. — 40—50 mk. — l e i v ä s s ä j a metsä-työläiset vain 3 kr. j a s i t ä k i n vähemmän. Siellä on suurtiloja, joilla on 30— 40 muonamlestä sekä lisäksi torppareita j a päiväpalkkalaisia töissä. Sellaisilla tiloilla voidaan siis riistää koko sievien työläismäärien työn tuotteita. Tilojen herrat rasittavatk i n eri tavalla muonamiehiä. Heillä itsellään pitää oUa lapiot, haravat, viikatteet yjn. sellaiset työkalut. Ajo-rengin rahapalkka on muonamies-etujen ohella 515 k r . vuodessa. Pelkällä rahapalkalla olevien ansio a n taa selvemmän käsityksen: heille pettää, voidakse^ viholliselle kaval-johdosta eräs ranskalainen kertoi,taa heidän taistelunsa. maksetaan 250—3 kruunua päivält ä , joka on kymrnenen tuntia, j a y l i k i n sen. Se on Ruotsin olosuhteissa hävytöntä nylkeroistä. Suurten herrojen hävyttömyydestä on tuotu julki e r ä s menettely. Muo-namiesten po^t menivät parempiin töihin, mikäli pääsivät, ja asuivat s i l t i vanhempiensa luona. TUan herr a kadehti s i t ä j a m ä ä r ä s i e t t ä muo-niamiesten niiden polkien ja t y t t ä rien, jötkä ovat maun koin tilan Poimintoja historian leLJili Me kapitalistisen aikahs-työläiset tahdomme usein olla n" itserakkaita, että Dskottcl-itsellemme ja muille työtätele, ammatillisten ja muiden järjdö;"' olevan meidän aikamme ilm-f Tosiasia kuitenkin on, et;ä tj" sillä on ollut omia järjestöjiäj vuosituhansien aikana. Ristiriii etujen erilaisuus valtaluoku vallanalaisen luokan välillä ci ammoisista ajoista saakka >j heikommalla puolella olevia, rettuja, liittymään yhteen efej' puolustamiseksi. 'Usein ovat S* set yhteenliittymiset olleet»'' tilapäisiä ja niiden ilmenem'"^ tona kapina. Mu:ta mitä mälle tuotantosuhteet ovat k:^. noet, sitli pysyvämpiä rauotoji;; saanut työ:ätekevien yhteistä"^ •ia. , Kaikkein alkukantaisimmil asteella olevien ihmisyhteis keskuudessa on havaittavissa'' ammattia harjoittavien käatj" _ r.en ammattikunnittaista yht'_;' tymistä. Esim. H. Schutti, san "Kultt-uurin alknliisto£; kirjoittaja, lausuu oloista heimojen keskuudessa: "KM" teiskunna.ssa eri ammattien! lajista kerran muodostuu onä'^ s i a l i s ia kerroksia, lir;tontUT»t^. mattiryhmät helposti lähemmä' kenään, eritoten siellä, miiä laitos ei enää muita yhtP?5^ tai tarpeettomasti tee." Sen, hän kuvaa eräänlaisen ai kuntalaitoksen olemassaoloa. la seudulla Afrikaa. Kiina (^_,_^ vanhimmalla ajalla kaikesl" järjestöjen luvattu maa j» „ on ollut sekä kauppiailla, 'S Iäisillä että lavallisilla Iäisillä. Myöskin Intiassa OB niattikuntalaitos ollut hyvin , tynyt ja kuvaa sitä "MaaJl torian" I osassa (siv. 30 _ hyvin mielenkiintoisesti J.Jji-ter. Muinai.-^cssa Eg}"ptisä,,, ikään olivat kasityöläHten,." töt aivan ylei.-^iii. Mutta p! ^ lienevät tunnettuja muinaises' kan ja Rooman käsityöläöe» ^ mattikunnailiäct ja mut t ö t . Varsinkin Kreikkaan ja Bo nähden on oiettava huoimora,^, niissä niiden i^uuruuden ja ^-r tuksen aikana vallitsi metto^ tynyt rahatalous. Kredasa johti rikkaiden rikastamBe| köyhien köyhtymiseen, kote? !i Tudeer teoksessaan "Krdaa.. sa persialaissotien aikana Pienviljelijät velkaantaiv^, = tivät maansa ja io^toiv^. rikkaille velkaorjiksi. SarM?. sityöläiset. Heidän amoa tuksensa oli omissa jarjet^ ja n i i t ä oli s e k ä varsinaisesi kassa että loniassa koko v_--_^- assa ja Hellc.spon".oksess3.-»^ tutkimukset ovat tuoneet es» hansittain kivikiriortnteA.^ kuvataan näitä vanhanajan, en järjestöjä ja ovatpa historioitsijatkin näistä joskin useimmiten V i h ^ T : vääristellen, kuten f ^ V ^ vari tekee nykyiseUe tyog-^ keelJe. Mainita ansaitsee, kassa Solon noin v. o80«;. si lain. jolla taattim tyo-kuten Pluthärgos -^anoo. lariestöjen j ä r j e s t e l m ä^ keus järje.-^tyä. K U . - ^ ^ ^ ^ järjestöjen järj« Solonin tutusi-aneen ^ ^ . ka tapaukr^essa on ^i^^ maankin tä.^-tynjt a n ^ Ia ennenk-ain ^^airat l a ^ : den järjestöjensä V^J^- Ammati:ii.=i:^ta ^^y"^^' tä lienee kuitenkin tnnn^. nainen Rooma. r matillisten Järjestöjen . Nnma PompiHa^^.f Julius Caesarin - ma Pompliu-ksen sanota» b. K r . laillL^VJttaneenjr.- naUiset i - i " ^ ; , ^ " jo sitä ennen oh o . t i ^ . nat järjestöilk- ^0=!»--
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 9, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300609 |
Description
Title | 1930-06-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Maanantaina/k^ak^ 9 p:nä — Mon., June 9
VAPAUS tUb«rtT)
i W n h « « a o» rtarf* W«t«n to C*i>«4b. fmhUM 4M1}T t Smdbmxr. Omxätim.
t"^ ' M A» P«*t OtDem Dtpanmnu Ou«»«. «» txaU c l — t t u r .
C - n « l aärmuiat nu». Tie **t tui. » « h - « . « i - » » *^W» « » « » • « « » « t l ^
: I. W. Akl«Tui.
UI m a t» fc« •«fi—tJt VayiB*. f JO. Bo% 69. S n A a i T . O M .
— I ' II III 1 t I I I . ,1 .... , I , . • . .
IUJCm;SHINNAT VAPAUDESSA»
K i t l « t « t k t«{WakMt nM krrtm, «.00 ktkn kettu. — A»i»UJtW»« —m»mU» « i « « > l o i » e t « k»
I yidbUtBMM. :— MiaMtiMaUoilaxXakKi Me ktfU. $IM> i betU». — » y » l 7 « J i l « o « i i i « « l »1J>
M A t , «ZJO S k«rtaa, — Anntar/oilautakul « 2 J » krrta, P i » k a U MrtaL — K i t l M i l i s o t a kM
ML—.KacileaHalUMtefcMt tZi» k e r u . 50 liriauk*» luitosl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-09-02