Vapaus, November 8, 1929

              Nov.8
Jl iMörtil No. 14 ja 23 ovat loppuneet
tasSsoitatBxa
utyDä, aikdi-
Yapxas ^EIK-vaivalla
iukkojaJuii
jDoahdoIBsBBlE-koossa
ja
alkdskoidm
Me tjftfäame
Iinat tääSSb fat^ J
satoa, SOK
feesknttdessal,.'
ippenfiasBaBit
a tätlceä f d i - :
• •^^rjiiiMiiifyfc'-
emme fiaSä^ )
antavat ttuO--
vastaisasäes:^;
Täytfaes^^Bir,
tärjestStihmf-vastaismiJew*
idän UKoSn-'
iUa 00
tiedotoiftssr
k me trifeBt-ftgiftTi
vastzdsF—
pyydämme
barkitsemafi»-^
»temaani-iranB^-
sinä m ^ f i « '
sia on fäji»-
ttU t j M » >
ei tiinTiHrfi^^;
tä ffli»"äi» ris^-.
nain fnOiBr
i ^ o H e n «•*-:
tlston InotSaxan»*
jäsenistön kar-sltmisesti,
srfÄT
' bokonais-flbn'
loa tie iadbaSrr
iisuun.
KOMITEA:
lvist.
on vabnis*»-
suureen « « '
olemaan tsr-ilsöä
tyydFÖS-'
kappale " ö r -
stinniscssa.
jijau iiaaliDe » -
standän laÖ»-
hausfcat kai^B-aemaon
gOaateett
ta» puyu**^
priiman
. - v - ' ^ ^ ! ? ; ^ * ' , ^ ^ ^ ^ ^ ^ ! Ottakaa tämä huomioon ,a
tako naiUe fcorteUIe tilauksia. eoaan ISiet-
V>4P4W, Box 69, Smftory, Ont
kois tilaisuudesta. . .
S. Järjestön kofcoos on ensi sunnun-'
taina Mo 2 fp. Muistakaa tulla koko-tdEseen.
Uusine jäsenille on paljon ti­laa.
Sil$ ottakaa velvoUisuudeksemie
j a yhtykää S. joukkojärjestöön. jossa
TOimmfr toimia, ..taloudellisesti myös
laakea joukkona yhteisiä taisteluita.
Nayteimäsenran kobbus on ensi
»tannantalna t i . 11 p. kello puoli 7
etä jokainen muistamme läsnäolol­lamme.
— Valittu.
uutisia
TALVI TULEE
*ISnään, 3 p. marraskuuta näyttää,
että talvi siitä todella on tulossa, kos-ka
lunta oli jo eksjmyt-sateen jouk-
Toisaalla sain sen myös huomata.
Kun kävin eilen suomalaisten haaliUa
907Droulllard-tlellä oli siellä toimintaa
Icaikexilaista. Suomalaisen järjestön
taholta oli sinne järjestetty näytelmä-s
e u r a n ^ laiilusetu^ perustava koko­us.
Sitten lUalla oli puoluejäsenten
yleinen kokous. Qsamotto oli koko vil­kasta.
Uusia jäseniä yhtyi puoluee­seen.
Muutokortilla saapuu pari van­haa
veteraania j.n.ev . .
Ohjelinakokous alotettiin kello 8.30.
Saapuvilla oli 85, henkeä kaikki suo­miäidin
lapsia taikka sanoisinko, että
ainakin ymmärsivät suomenkieltä. Oh­jelma
el ollut oikein hiottua, mutta
äi& oli xiittävästi. Siellä tuo ilta saa­tiin
kulumaan. Parempaa henkistä oh-lelmaa
on paikkakunnallamme odo­tettavissa
nyt, kun jäsenitö on tullut
huoinaamaan, että ilman johtajaa ei
tulla pääsemään eteenpäin, joten se
nyt on meillä, ja tulokset voimme ku­kin
huomata tuonnempana.
*I&nä toiminta täällä toteaa sen
vanhan sananlaskun, että routa por­saat
kotia ajaa. Toivottavasti seuraa-
"va ohjelmakpkous täyttää tuvan sei-
Tämän johdosta päätti koi^tesä
kieltää englantilaisten edustajaSa o-sanoton
kokoukseen. Kun ei^tantilal-setMn
ovat kuuluneet Lozemih fiiter-nationaleen
pitivät englantilai«t eäos-tajat
tällaista menettdyä sopimatto­mana,
mutta silloin kokouksen JdUar-
^-L 1?^^^ poistaa englantnnlset
väkivalloin pois kokoushuonratstoBta
Saman kohtalon alaiseksi Joutui eräs
praagllahien edustaja, idka. oU lakannt
Punaisen urheilumternaObn^en a-yointa
kirjettä eräille k<&ousediist»-
jUle.
Kun "puhdistustyöt" oli näin sanrf-tettn.
tarjosi Fraagin-kaupmdd ^^I^Oe
SKäadDe' kaupungin raatttakOa .IB^-
"vi&isrt porvarenie Ja sosdäneQIe hy­vin
«Kaitetosta tT^tä.
Hdftffligoa läivänä eaxvmJaoiiei&äii
avaamista ^jestivät Fraasin vaXIan-iumtmkspfliset
^irSläism^eiiijat suuren
knfcnpksen. Joka pidettiin Praagin
Miiiri^niy)^^»«qf^ kokoushnoneustosssk E!Jp-kmBhmmenstö
tupaten fäynztSvä-k]&
Kokouksessa oli ensin esiteini
«5«Pisartieilijain aihtautumisesta
Tätd±asIovaIäan patlamenttivaatelhin
i& Uaertiba. urheUuJntematioriaaeerL
Ksttelmfi.-sa airvbsteltan exitt&ln änka-n
s t i fiofdaUfftscistian meiatettelyä tyS'
nriiftilnliikkees^ j a bddän vas-taydlankmnouksemsta
ohjelmaansa.'
PQBid sekauxtui o ^ t a kertoja esl-
^kseen yleisSn voimakkaista vasta-lansästa
huoUmatta. SCyöskin englan-tflidset
kongressiedustajat puhuivat ti-laJsnnaessa.
K u n JdbaxkovrtL ryhtyi pu-lunnaan
antoi poliisikomlsaario. joka
•••"-'^••••-^^'•^Sf5s
rautatieyhteys ^ ezislSSksi^ ^Ketatin:
^ ^ t i . iiaiUcaaptinkili^ ja
^utiiteitee Kl«snajeselosta
a^Iofe'ja"t:iittRn^T^
yäbGäUsen iäcu murskaantui 6:nhen
j a 3:,!^ tariä:a-aJEnpi4adivislosan
vastitfsciea, jotke^^vat Jambuf^
läoiur^ia ^Irfignn ylä juoksun\:^varsillai
Rihäma valloitettiin verratteln hel­posti.
lyhyellä ja tar-mokkaalla
pomnltuksella. j(dca tank­kien
hyOU^iy;^ tuki Jambuigln hiona
valkoisen JalkavSen aktiivisella liyOk-tfyksdlä
fiGAtilir aukko 6:nnen divt-stoomn
asemiin. Samoin kävi toiselle
divlslonane. KSmä i^rtonentit vetäy-tsiivät
niafimti. te osittain
oa tflaisnutta seuraamassa, hajoittaa
tadroaksKi ja vangitsi Jaburkowan.
Bäjkotiksen osanottajat poistuivat ti-laismidesta
E:ansahi)^Ustä'laulaen ja
estUSen jyrkkiä vastalauseitaan sosia-
HfascäsOen sekä poliisin vakivaltsq[>oU-epSJärJeäyksessä.
menettäen kuönnas-toja
lä yhteyden katketen toistensa,
säcä esäamtien kajassa. TSmä saatto)
lykmcaitit: itso^yisestt: zatkedsemaan
taistelutehtävistä
sen tilanteissä, s.o. kaikkien vastuun-alatslmmaTTa
fetkelia. Eikä- ole i l ^ e
tukalle.
Kymmenen raotta Jiideniteliin joiddi^^^
Leningradin Vapaus-Iehtl kirMtaa
lokakuun 19 päivän
numerossaan:
Kymmenen vuotta sitten elivät Nta-vostovallan
proletariaatti ja työtäte­kevä
talonpoikaisto ankaran känsimyfc-sen
aikaa. Eri puDiniia maatamme
riehuivat imperiaEstisten rasvovaltt-oiden"
rahoittamat ja aseistamat val-kokenraallfc
rosvolatmioineen, kylvSeJ
tuhoa, kurjuutta ja kuolemaa-ymjÄ-rilleen.
^Savuavat rauniot, tallatnt vil­rjauvuaminiiito
t pujhau ivmatu ovdaolftctoolmsfeikns i k_u slikievmotialt­laan
alueUIa suorfttamlista tihutfflstä.
Näihin aikoiluh 10 vuotta sitten
joutui Punainen Pietarikin pTämään
raskaita kohtalokkaita hetkS. Käinä
päivinä sen oH kestettävä nskomatr
toman ankara koettelemus proletaa­risen
vallankumouksen etuvartijana
Näinä päivinä ratkaistlih proletaa­risen
vallankumouksen kehdon koh­taloita.
Näiden päivien muistot ovat pois-lähtemättömästt
painuneet vaniten-man
väestön mieleen. Ne liit^rvät
ria myöten. Nämä ohjelma- ja harjoi- kiinteästi kenraaU Judenitshln nimeen
tuskokoukset pidetään säännölllsestJ Hänen lokakuun 9—10 p:nä alkaman-joka
kuukauden ensimäisenä simnun-taina
klo 8 illalla. Sisäänpääsy on
vapaa. Jos ohjelma ei ole koko ilta?
kestävä hiin silloin voimme pyörähtää
Idhrlleikkiä tai kalimöykkyä, kuinka
sila siellä "kultaisessa" synnyinmaassa
kutsuttiinkin. J a siellä käydessä voit
myöskin tutustua känsäkouriin joissa
hehkuu vallankumouksellinen henki
Jos tunnet velvollisuutta puoluettasi,
h i o j a a s i kohtaan, niin yhdy Cana­dan:
koinmunistiseeh puolueeseen. T u ­le
jä a;uta toisia' tovereitani. Ainoas­taan
tällä tavalla voit tehdä terkol-tostaan
vastaavaa yallankumpustyötä
ISbnä kutsu kuuluu kaikille rehellisil­le
työläisille. — Muistakaa Suomen
luokkasotavahkeja, niitä "punikkeja'
Jouluna ja aina-sekä heidän omaisi­aan.
— Kynä.
mättömäsU idirtynelstä sankarillisista
talstehdsta. Uudet taistelut odotta­vat
meitä. Ne vaativat yhtä sankaril­lisia
tekoja. Poliittinen taivas on täl­läkin
.hetkellä mustanharmaiden uk-kosi^
lvien peittämä. Ne liitelevät
määrätietoisesti kasaantuakseeh ja
purkautuakseen. Eiväthib Imperialis­tit
<de luopuneet Neuvostovaltamme
fcnkistamlsalkeista. Päinvastoin heidän
neuvostovastainen juonittelunsa on
voimistanut, heidän seikkailuhalunsa
kasvanut. Sitä* todistavat Kaukaisen
Idän tapahtumat: Itä-Kiih.ih radan
valtaus, kansalaistemme raakamainen
kohtelu, kuukausia kestäneet tunkeu-tumi^
rritykset alueellemme, rajaky-hemme
pommitukset jne. Sitä todis­taisit
lmperialitsis€en maiden kenraa­lien
vierailut, salaiset neuvotelui mei­hin
rajoittuvien kapitalististen pusku­rivaltioiden
kiireestä kantapäähän a-seistamlnen
imperialististen suurvalr
TOÄEN URHEILU
Engrlannin TUL:n edus^
poistettu väki-iDöin
lAizernin
Mngressisiä
Sosdenk' kokousta
vaalikiQibäB^eensa — Poliisi ah-dlstidliit
vanginnut valiänkn-moakselläda
nrheiUjoita
lAizemin urheiluimtemationalen vii­des
kongressi avattifin viime kuun 12
pnä Pragissa. K i i n l^lhekkoslovakiassa
Jossa kongressi pide&j^iin toimitettiin
parlamenttivaalit sama^ kuun 21 fäl-vänä.
koettivat sosiaUd^okraatit kai­kin
keinoin käyttää kdngressla vaali-
JrfUioitustyöhönsä. /
a t e i kokouksesta pääsisi > julkisuu­teen
mitään soslalideinokraateille e-paTnM^
itst»^ tietoja, kiellettiin kokouk­seen
päSsy jyrkästi kaikilta kommu­nistisilta
sanomalehtimiehOtä ja Neu­vostoliiton
tietotohnisto TASStin edus­tajalta.
Yleisöä ei myöskään laskettu
kokouksen kulkua seuraamaan. iMutta
sen sijaan sodalidemokraattlse^,. ja
porvarilliest sanomalehtimiehet
kokoukseen tervetulleita. Sosialidemor.
k x a a t U s ^ läidistös^ lyödältokin nyi
reklaaml-
-imnpuä MidÄ urheiluffi^^
Jlsta» Jotka ovat alistuneet nöyrästi
kaikessa'-'palvelemaan sosialifasdsHs-ta
urheHupolitUkkaa. Samoin puhu­taan
sosialidemokraattisesta lehdistös-
A yhstellen mmistöielstä ja muisto
•^fUnÖ^yksistä''. Jotka ovat kokouksen
~ irleralna. Mutte esimerkiksi Englannin
sa hyökkäys Punaista Pietaria viastaan
oli vain yksi rengas äuperialätlsten
valtioiden takomassa ja kolmisen
vuotto kestäneessä aseelllsesst hyök­käysketjussa
proletaarisen valtiomme
kulristamiseksi.
Ailca Judenitshln rosvolamnojen
hyökkäyksen alkamiselle oB fcaHmi-puolln
edullinen. Etelässä niiaifttäin
etenivät kenraali Denikinin valko-kaartilaisjoukot
Moskovaa kohden
id^aten Voroneshia ja Brjanskia. par­haimmat
ja luotetuimmat joukko-osas­tot
oli heitetty Denildniä vastaan
Judenltshia vastaan asettamamme ar­meijan
taistelukuntolsuus. oC aDiai-nen.
Päällystön kouluutus öli pmA-teellinen,
puoluevoimia jaukko-<^sas-toissa
mitättömän v ä h ^ A r m e in
sekä aseilla että eUntorpeilla varis­taminen
kokonaan riittämäten. Jcuk-kpjen
poliittis-moraalinen taso alhai­nen,
l^llaisten ehtojen valTit&ssa oS
punaisten torjuttava hyvm puetan,
aseistetun ja ravitun vihollisen hyök­käys.
Vihollinen torjuttiin, sen rosvolaa-mat
tiiiiottiin. "Shtenä'mfehenä nou-sivat
Pietarin proletaarit Ja t y ^ t e -
kevän" talpnpoikairton ^ parha&mnistc
puolustamaan Lokakuun yallanknmo-uksen
isaavutuksia. HeMäh sankarSIi-neh'
'uhrautuvaisinitensa dli parhain
todistus proletaarisen valtion ehtyn&t-tömästä
valTankumoukselHsesta ener­giasta;
Kymmenen vuotta on kulunnt näis­tä
kansalaissotamme historiaan lähte-tojen
teholte.
Nämä uuden maailmansodan, etu-
Idässä meidän työtätekevien valtiotr
vastaan käytävän sodan enteet aset­tavat
jokaiselle Neuvostoliiton tosi-kansalalseUe
^tinkhnättömiä velvoUi-sunksla.
Täyttääksemme kukin koh
daltainme vastuunalaisen vartiopalkr
kamme, selviytyäksemme tulevista
taisteluista mahdollisimman pienill:"
Dhrema, pn, Tielä käsrtettävänä öls:
-vaa lei^hdyshetkeä kä3rtettÄvä puo-lustosikuntoisuutemme'
kaikenpuoliseen
luottamiseen. Joka4sen suomenkieli­sen
työtätekevän cm karmettava ro­ponsa
yhteiseen kekoon .— lentolco-neen
"Punainen Inkeri" rakennusra­hastoon,
osallistuen- siten välittömästi
omalta osaltaan puolustusvoimiemme
ll^minlseen. Mutte tämä ei vielä riitä,
cdlaksen kunnon punasoturi, kyetäk-^
seen vHffcf^iTnrKt^^aktT» tf^ft^te^ssa täj^^
tiSn^n tehtävänsä on Jokaisen ehdor
ton velvollisuus hankkia itselleen vält­tämätön
sotilaskouluutus. Siksi jokai­sen
tuleekin llttyä Oso-Aviöhimin pii­r
a h i n paJkkakunhillaan ja ryhdjrttävä
niiden penistomiseeh siellä, missä n i i ­tä
d vielä die. .
Vafai lujittamalla kukin kohdaltam­me
; maamme puolustuskuntoisuutta
kj^cenemme: menes^ksellisesti torju­maan
kaikki imperialististen valtioi­den'Neuvostoliiton
kuklstamis- ja sen
^^ötätdEevien joukkojen orjuuttamis-y
x i ^ ^ t , turvaamaan työtätekeville
etiä nuoret puna^aimeijalaisjoukot ei­vät
heti siihQi kyenneet
7:nnen armeijan päällikkö el kyen­nyt
muutiamasin asiain tilaa j a re­servit
ja Ipuklkbhdat keskuksesta eivät
ennättäneet Pietariin ennenkuin 7—10
4)Mvän kuluttua. /
16 p. ioke^uta menetottiin Krasno-jeselo.
sitten Hatslna ja sieltä viholli-tien
suuiätasl Detskojeseloon ja Pav-' rääntyniisen.
lovskjin.. Rrasnojeselosta vihollinen
hyölddid Stcelhaan J a Ligpvaan pato
ja vaBoittt Ugovan ymj&r^t
Rannikkoalueella vlr61aiset valloitU-vat
aseita asemia. Sidiä kuitenkin
valkoisten hySklcäss i d a n : keäceytettita.
Paikoittain allcoivat Joukko-ösastonuhs
osoittaa aktiivisuutta, nuitto erinäiset
taistelutarmon purkaukset eivät voi-neet~
muuttaa yleistä tilannetta Pleto-iln
rintamana. Tilanne kävi Joka päi­vä
uhkaavammaksi. Syntyi vaara, että
se tulee, eristetyfed. maan keskuksesta
Kenraali Rodsjanko antoi määräyk­sen
valloittaa Hatslnan jälkeen Tos-non
j a Nikolain rautatien. Mutta tän^
m ä & ^ ei tullut aikanaan t i e t t yä
kolmannen valkoisen divisionan ken­raalin
Vetrenkon omav^taisuuden
johdosta Muualta alkoi ^ l l a Pietariin
apujoukkoja. Rintaman esikmita päät­ti
antaa Judenitehille murskaavan is­kun:
Armeija nopeasti järjestettiin
Mursteavan iskun antaminen jätettito
i5:nhen' armeijEai 'tehtäväkö
Pietarissa j a sen ymi^ristössä a l ­koi
kuuioeinen valmistautuminen puo­lustukseen.
Pietarin neuvosto ilmoitti
itsensä mobilisoiduksi. KedkU työläi­set,
jotka olivat syntypeet v. 1879—IdOl
mobilisoitiin. Työläiset heittivät tun­nuksen
taistella tai kuolla. Kommunis­ti-
ja työläisrykmeutit virtasivat rin-^
amalle. Judenitshln hyökkäys murs­kattiin
ja vihollinen allcoi nopean pe-
Lenineardln Vaoaus.
päättynyt
TOVERI ARVI EEBIIL LÄNKIAHO KUOLLUT SUOMESSA
Oulussa ilmestyvä Pohjon Voima
kertoo viime kuim 19 p :n numerosr
saan: ; ' • • [ : ' ' • • . ''^ ''
"Kuolon raskas >urunviesti klirlL
Toimittaja Arvi Eemir Sänkiaiio on
poissa Joukdstanune. Äkkiä yllätti kuo­lema
parhaaseen miehuuden ikään
päässeen toverimme. Eilen aamulla
saapui tieto, että toveri-Sänkiaho oli
kuollut Oultm diakonlssakodlssa eilis­tä
vasten yöllä kello 5 aikaan lun-pisuolentulehduksesta
aiheutuneeseen,
vatsakalvontulehdukseen.
— Ylväs punaviirl nousee puolitan­koon.
Se haluaa kertoa eräästä par­haasta
kantajastaan, jonka elämän­lanka
on päättynyt. Toveri Sänlslaho
oli syntynyt työläisperheestä Kiimin­gissä
29 p:nä marraskuuta 1897. Mut­ta
nuoresta iästään J a vaikeissa olo­suhteissä:
laesvaniisesta huolimatta
tunnettiin hänet • jo kautta Suomen
maan työläispllreissä eräänä parhaana
ja hupmattavlmpana työväen luokka-taistelijana.
Maan rajojen iilkopuolel-leitln
oh hänen työnsä työväenluokan
hyvätsi kantautunut.
* Jo varhaisessa Japsuudessaan jouf.
tui toverimme vanhiempainsä miikaha
kosketuksiin alkuvoimaisella: mahdilla
nousevan työväenliikkeen kanssa.
Perheen - siirtyessä Pohjolan- sydän­mailta:
nousevan teoliisuudeh rinta­maille
Öuliijöeh TKoskeiankylään tem­pautuu
nuori työläislapsl kaikella lap-työväenlllkkeen
alaUa oh Sänkiaho
viimeisinä vuoslha nauttinut samoli
työväestön suurta luottamusta, toimi­en
m.m, tiseita vuosia Pohjolan am­matillisen
piirijärjestön puheenjohta­jana.
Osuustoimintaliikkeessä on hän
ollut mukana useissa luottamustehtä­vissä.
Viime kesänä oli hän Pohjolan
työväestön edustajana Göteborgissa
pidetyssä Skandinavian maiden työ­väestön
sodanvastaisessa konferens*
sissa. . • •
Vakava, harkitseva ja vakuuttava
mutta samalla myöskin aina miellyt­tävä
ja mukaansatempaava luonne oli
omiaan lisäksi saattamaan toveri Sän­kiahon
aina rakastetuksi työläispll­reissä,
missä hän iktoä Uikkulkin
Taistelijan, ohjaajan ja johtajan o-minaisuudet
tämän rinnalla vaikutti­vat,
että työväenliike hänen työstään
sai paljon.
— Taistelija on poissa- Rintamassa
dn monta tyhjää sijaa. "Pohjain Voi­ma",
Pohjolan raatejain äänenkan­nattaja,
el enää päivittäin voi jakaa
hänen neuvojaan, kuten tähän asti
Ammatillinen illice ei, enää saa hänen
ohjeitaan kuUoitikin esiiiä olevissa t l -
lanteissau ...Mutta se työ, Joka tehty
on. säilyy. Sille voidaan rakentaa.
Järjestymätfömien jäifjiesfSM-nen
on tärkein telitavKinAie
TEMPLETONS RHE
I Voosik. — Vrf. 3
SosialismiD oonsn ^^l^^g^^J^Y^J^
Punalippu on puolitangossa. Se
kertoo' pidetyn Ja ^ taitavan työväen­liikkeen
miehen poismenosta. Mutta
samalla se. hulmuaa kutsuvana. Se
sen innolla miikaan rinnan kapit^lis- J kehoittaa kaikkia työtätekeviä jatka-tisen
teollisuuden kehityksen kanssa maan monin kerroin tarmokkaammin
syntyvään työväenliikkeeseen. Ensl-mälset
suuret • työläismielendspitukset
Oulussa 8-tunnin työpäivän puolesta
syöpyivät lähtemättömästi nuoren työ-lälslapsen
mleleeri. Ne kannustivat,
he vUttoivat aina halki elämän to­veriamme
inilkemaan taistelujen tiellä
työväenluokan paremman tulevaisuu­den
ja onnen puolesta.
Kotipaikksikunnallaan ' näemme hä­net,
lieti 'Varhaisessa huoruudessaan
mukana mohlsisa työväen järjestöissä.
Työväen tu-helluUike sai työläisnuoni-kaisesta.
Innokk^n kannattajan ja
Joukoille rauhalliset rakehnustyömäh-doIUsuudet.
Vain altis uhrautuvaisuus
pudostuskuntoisuutemme kohottaml- tamme nopeasti-kalkin puolin kunnol-eteenj^
In viejän, samoin nuorisoliike.
Toteutui sana: terve sielu terveessT
rimmUssa. BMkella voimallaan an­tautui
toverimme moniin muihinkin
lyöväeh rientoihin. Usein rinnan ras­kaankin
raadannan kehittyi toveris-sekst
on vannin tae sUtä. että kaikki
valkDhnrtUen maahamme tunkeutu-mlsyilft^
kset päättyvät yhtä tulokset­tomasti
kuin Judenitshln rosvolaumo-jen
hySttäykset 10 vuotta sitten.
Vaikoisteo tomen byiäJrays P k t a i^
Hyökätessään toisen kerran Virosta
käsin asetti kenraali Judenitsh pää­määräkseen
Pietarin valloittamisen Ja
päätti antaa iskun sinne lyhintä suun­taa
Jamburgin ja Mshinskajan aseman
kautta Hatslnaan ja DetskojeseZoao
Oikealta puolelta vihollinen järjesti
houkutushyökkäylEsen Lugan kaapnh-kia
vastaan ja Vindaun rautatielle j?
vasemmalta puolelta laskien maihin
joukkoja "KrasnoHotskin'* Jinnnkkiyn
ja Pietarin välille aiottiin mnodostaa
El o jus.--tällainen oli 7:nnen azmeQan
esIkuntapäamiEön Lundegvistin laati­ma
suunnitelma JudemfshHIe. Lande-qaist
kuului laajaan aseelliseen vtä-laikaappausjärjestöön.
Hän oH s i r m -
nitiOat myöskin zäjäfadystS eS^US
päin sillohi, kun vaQcoIset Bhenevät
t^pSvSeanrbeilulittdn edustajiston saa-pomlsfötä
kokoukseen ei soäalldemo-kraattises^
lehdistössä tiedetä mitään
fam tämä liitto.on. kuten tunnettua
ktotäytynyt Sadattamasta örheilue-lämSssäjBosiallfasdstista
komentoa jr
sen sljä^toiminat aina työväen ur-beOtdiikkeea
kanbinvälisen yhtena:-
'IfydenZpublesta.Kon liitto m Meltäy-tynyt
katkaisemasta yhteistoimintaan-
^l^vostolitbm v-tySlälsuzhdiyi^n
laossa vastato Ltasemin intematianar.
UM» poBtorälvsii sosdem. Jofatajafc s i ­tä
etUtSln suurena rikoksena
kohne viidesosaa voimistaan,-kaikkiaan
n. 10,«IOO pistintä j a miekkaa. Nämä
voimat» Jotka olivat ryhmittyneet kol­meen
divi^oonaan. muodostivat luotei­sen
anneijan enslmälsen korpuksen.
Saman armeijan toinen korpus ahdisti
llzttä Ja 10:ttä tarkka-ampujadivi-
«loonaa Ja sen piti auttaa ^islmäistä
Oljvodräty kanavaa. Esttotymfdhi piti
ottaa osa«-pIeniä JaIka«tkfTO&nia j a
joukko mezfopseereja, JoOa Jidktl; e n ­tinen
amir&tli Bahorjev; Jiokä öiB
suunnitellut dreadnouth&t/*^sevSstD-polhi"
valtaamlsb^ j t f tÄ
Gutojevin saaren li*aÄ
Suunnitelmassa olivotetfo
7:nnen armeijan .hu-Tmy tiAsSdOkna-tfljsuus
ja laskettiin, cus -vidcban -le-tää
sen huomio muuaq^ps«g njnjbe.
tuttiin. Tappiot tazauBo
divisionan rintamantdnf, pt|^n^*an ja
Strugi-Belyjen aseman pakatti-
TOt päällystömme hfilttt^ai
it^CBoaieen prigadin;-^Jott^^jiajEitt
sesda i^^LsuunnaBa.
' Sotatoimintoiliin suo:
riivastaan määräsi J i
erillistä divisionaa Lugan vallolttaml-
Sffisa. Sitä p^tsi sen tehtävänä oli
tnnate luoteisen armeian selkäpuoli
Fäfc0!Vfo: vastaan. N ^ muodoto Jude-isHahln
s r m ^ a i s k i eri suuntiin ja oli
ajoittunut pitkälle alalle Pihkovan
^rven Ja Jambuzgto välUIe. josta a l ­koi
enslmälsen virolaisen divisionan
Taitama. Jonka tobien p3& ulottui Suo-mflnTahteen.
Rnshnfilsen korpuksen Ja
vimlalsten tuli hylätä yhtaikaisesti.
^taDdca Idussa virolaiset luvan-naet
:engfanHlalsen eskaadetin tuke-manaladtea
Joukb» maihhi Kaprlor
MMtes» hyökätä maitse rannikkoa
XDfBten Knmstadtfn linnoitusta vasr
taan; fKrasmiflo^ Kras-oaa
GEflifean) Unnaketto vastaan sekä
linen työväenluokan taistelija. Kävisi
vaiki^ksl lähteä luettelemaan niitä
lukuisia tehtäviä," joissa: hän näin pii
mukana j a eteenjÄin viemässä työ­väenliikettä.
Jo Suomen sosialistisen työväenpuo^
lueen alkuaikoina näemme hänet, työ­väenluokalle
; niinkin vastuunalaisissa
tehtävis^, kuin puolueen vaalijärjes-täjänä.
Sitten kulkee matka entista
selvemmin ja i^ttäväisemmin työ­väenluokan
etumaisille taistelulinjoille
Aiainittu puolue saa toveristamme sel-väkatseisen
j a taitavan sanomalehti­miehen.
Johon toimeen hän ryhtyi v
1923 Vaasassa. Mutta kailcki muutkl-tySväenlucAcan
riennpt ovat -'-hänellr
edelleen yhtä rakkaita
Vastustajain vasamat sinkoavat tais­telijaa
vastaan, kuten ainakin kaik­keen.
Joka osottautuu voittamatto-mabA,
Ybdes^ lukuisten muiden
sosialistisen puolueen toimitsijain ja
jäsenten kanssa tuomittiin toveri
Sänkiaho vuosikausiksi vankilaan, :
Raskaat vankilakärsimykset eivä^
kuitehkaan miestä masentaneet En­tistä
tietoisempana Ja voimlstuneem-pana
astau hän Jälleen vankilastr
läästyään työväenluokan varttopaikal-sltä
työtä; jossa toveri Sänkiaho oli
kaikkinensa^ mukana. Hänen palk-^
kansa riveissämme on tyhjä. Se on
vaikeasti täytettävissä. Mutta se pn
täytettävä. Vain siten voimme kun­nioittaa
miehen muistoa, joka riveis­tämme
dnpoistimut. ,
•Suru ja m u r h e valtaa kuitenkir
mohen mielen,' ennenkaikkea .toverim­me
omaisten. Heille on kumminkin
suurena lohdutuksena se, että he tie­tävät
poismenneen aina antaneen par­haansa
työväenluoktuii onnen ja me­nestyksen
hyväksi., ÖUcopn se lohdu­tuksena
myöskin meille käitckille muille.
Olkoon hänen muistohsa kannustime­na
meille kaikille työhön sorretun ja
riistetyn työtätekevän luokan vapau­den
puolesta Ktmnla punalipulle ja
sen juurella kaatuneelle taistelijalle!
Nämä Johtavat työtätekevää luokkaa
eteenikin Ja ihmiskuntaa kohti on­nellisempaa
olotilaa.
le ty9vaenlu(^ui taisto
ihrivit oli lyöty e i ^ t ä osaltaan ha-^^
Jalle^ Mutta työlälstoa :iftfstehUUh^
J i pyi^imystä panänpaan tOeviaigmi^
teeq €sl iqretä trihoamaan • S m ^ t ^
tcrverimme. Ja päättSyäisesti häa: as^
ton Jälleen paikalleen kootakseeo näl
Bimnaan B^Tosea Ibmaketta vastaaa^fö^ vcdmla tilanteen vaatimalla tavalh
Joiä m vähän länteenpSto edellisestä tyOväenlu(^»n donen imo-
JMriiftrtrtn^päSvolmien tehtävänä oUJiesta.
pimafstonxihtama Jamburgin ( Harkitsevana Ja kaikisto seHcolstP
Inma |a ^ i tä etelään^ hyökäten! vaarin ottavana kykeni tovetimme
«fctt tnhnpna kolmmana. Joista ylssf .saamaan työväestdn keakoudessa loob-aaDttteai.
KiBsnoJeEe1oan Ja kaksi.muu- tamnkseh,.Joka on väin harvoille o-t
» KBtainaan. - jminalsta. Jo ptesideDtia vaalien c-
BBtBlnaa valtaamisen Jälkeen aikoi^dellä, vuosia sitten, katsoi Pcri^JoIan
^ ^ e n heittää voimakkaan Joukko- j työtätekevä vSestö Sänktabon tosA-OBatton
Ibsnon asonalle Ja lQkoIaio|vakdedusto^lcseenpseslddithii välit-fUftaknmO
zantatielle Ja katkaista jsiJamiesehdtdäaaksL AmniftHiHa^
Suomen
Pääkbhsulivirasto
koko Canadaa varten adorittaa kaik
kia maan viralliselle edustukselk
kuuluvia tobtäviä, antaa passe»
matkostosta vartan kotimaahan ta
munalle, vahvistaa asiakirjoja, kääo
nöksiä y.m., selvittää perintö J»,
muita Suomen kansalaisiin kobllr
tuvia asioita.
Osoite:
Coiualat* GeiMral ot Finland
Room 918
^.410 Stanley Street, Montreal.
(Comer S t Catharine and Staaiey
AKSELI RAUANHEIMO.
päätonsnlL
- Lisäksi on Saomella eduatajin,
Canadasga: Konsnli Eridk J . Korte
Port Artfiar, Ont. ~ Ad!el Saari
mäki» 819 Bay S t . Torroto, Ont -
H. P. Albert Hermanson, 479 Msh
S t . Wfnnfpefir, Man. ~ Tbonas
Pranssi, Box JL, Copper Cliff, Ont
Charles E. Magnussdn 64 Doek St
Saint John, N . B., G. W, Törnroos.
S g l H o w d Street Vancouver, B. C
Br. F. C. Fraser
ftÄlOfASULXKJUU
loiuuoa Block
VutapSfltftCoelmiifta rautaa
^ kaappaa
Pbone 157
SUDBURY* ONTARIO
flUiOH.! SnonalaineB kosttdrl-tftt&*
.
"Punaisessa Karjalassa" kirjoittaa
agronoomi Petrov sostflcUsmin nousus­ta
Punaisessa Karjalassa seuraavaa:
Kulunut talousvuosi on ollut voi»
makasta uudelleenrakennuskauden'ai­kaa.
Kollektiivisten talouksien raken­n
u s l a i n , joka vuoden alussa oli-ai<
van pj-sähdykslssä. on kevään Ja ke^
sän aikana mennyt huomattavasti e>
teenpäin. alkaen valloittaa Jo Karja»
lan kaukaishnmatkln kolkat KoUek«
tlvlsmln aate on jo laajalle levinnyt
köyhän ja keskivarakkaan talonpoi-kalsataeksen
ja batrakklen keskuuteen.
Tämä takaa nopean vauhdin tulevan
vuoden rakennustyölle Ja kollektiivis­ten
talouksien kehitykselle.
Maaseudun kulakklatoekset käyvät
kiivasta taistelua kollektiivisia talouk>
sia vastaan. Suorat uhkaukset kollek­tiivisten
talouksien jäsenille, valheel
liften juorujen levittäminen kollektii­visista
talouksista, yritykset tunkeu­tua
kollektiiviseen talouteen Ja suorit',
taa sen sisällä hajoitustyötä/ kaikkle
räitä keinoja on kulakki käyttänyt je
kaikki ne ovat osoittautuneet tehot^
terniksi. Maaseudun köyhä j a keski­varakas
aines sekä batrakit seisovat
järkkymättä maatalouden sosialistisen
uudelleenjärjestelyn kannalla. KoUek-tlvlsoimlspäivä
ja valmlstelukausi sU-;
hen tulee luomaan taas uusia koUek*
tilvlsia talouksia, joka on vain lisS
todistuksena ylläsanottuun.
Kollektiivisten talouksien taioudelll*
set saavutukest puhuvat hyvin paljon.
Et ole mikään sattuma, vaan sääntö,
että kollektiiviset taloudet laajentavat
kylvöpinta-alaansa 30—50 pros.. J a
lajrjan lukumäärää 30—40 pros,, mel­kein
kailcissa kollektiivisissa talouk­sissa
suoritetaan suuria ra&ennustoitä.
Suurta osa kollektiivisista talouksista
muodostaa jo siemenvarastoja, huoli­matta
siitä, että niiden taloudellinen
tilanne ei vielä ole lithoskään valdln-,
tunut.
Voi olla aivan vakuutettu sUtä, ett^i
suurin osa kollektiivisista talouksista,
ainakin 75 pros.. lähtee JärJestyneesti
metsätöihin. Kollektiiviset taloudet
ymmärtävät epäilemättä itallltukseh
ja puolueen antaman metsätyönormin
täyttamiseh tärkeyden ja katsovat
välttämättömäksi ottaa osaa tähän
tehtävään. Atooastaan pieni osa ta­louksista
jää syrjään metsätöistä
suurien rakennustöittensä pakolttami-na,
mutta sen sijaan tulee niiden
osanotto seuraavina vuosina olemaan
sitä akUlvisempL .;
Karjalan kollektiivisten talouksien
suurimmaksi epäleohdalcsion katsotta­va
niiden pienuus. Nykyiset"^ kol­lektiivista
talouttamme yhdistävät a i ­noastaan
500 taloutta Kylvökelpoista
maata on näillä talouksilla yhteensä
725 ha., lehmiä ne omistavat 600'pää­tä.
Nato siis kukto koUektUvtoen ta­lous
omis'taa keskimäärin 15 hehtaaria
kylvömaata, 12 lelmiää Ja yhdistää 16
taloutta.
On verrattain vaikea yarustäa näin
pienet kollektiiviset taloudet teknilli­sillä
vältoeillä enemmän tai vähem­män
tyydyttävästi. Tämän takia on­kin
ensi vuodelcsi otettu pääsuunnaksi
laajentaa ja lujittaa nykyisiä kolle-r-tiivlsia
talouksia ja perustaa mahdol­lisimman
suuria uusia talouksia. T u ­levana
vuonna on suunniteltu perustaa
kaikkiaan 38 uutta taloutta kyntOpln-ta-
alaltaan 1645 hehtaaria. Talouksiin
vedetään yli 600 yksij^ristaloutto, sar-vikarjte'
lektiivlst.
va vab!
ta-{
hihtäla^-
Jalan
huhti-t
a l o u k ^ j p t k a ^ ^
ceellistutta».' ^ ^ p a l t s l on
perustaa .tal^fla^te kyntöpä
taan 60 ihd^^aita» 35 hehtaäil
Joista — 9'äa9tttki». I S ^ - ^ ^ b a S E M -
taloutta. ^ l ^xraos
K0UekU^vl8|en' ';|aIouksien
misQen sljoftbtean^ 600,000
vaxoja Ja kraUlttlä, '
myOskhi itse kdlle]
sijoitukset " ^*^7 \ i^''
KoUektllvisiii^taldUksiin tuliosa rfe^'
kentamaan llkipit|Un > .kaTJa^KM;
Jokainen 60—100 ipfÄtä varten; tenf
meijeriä, Jne. ^ÖeliotatsijmltölÄ J**^.^
laan «uo?;Itiämaan ..'noin 600 •
rln fiuurulseria alalla. Peltotöltfi "
ten hankltaarffjIO ' ^ k t o r i a , '
laadun j ^ u t m t ^ ' " " ' " ''
toskarjaa 85 t
lekUivlsen sekto:
Jalan mi
ensi vuonna-3.5 pros.
Kollektiivisten talouksfeä
tuurisia töitä varten ^lii^tää^'
mikuntaa 8 lienkUöllä Ja;
vatetaan kollektiivisiin
mattltaltoisla ' työntekijöitä
Ipuden- Jäsenten keskmidesi
sessa on Jo Järjestetä ShKmpmmfit"
karjanhoitokur^t kollektUvi»)Sii;|M|^
uksien 'jäsenille, Marraskuusiiit' .nst^.
roskoissä Järjestetään traktorinLkvOe^ ^ ^
tejlen" kurssit, joille .tuiP,e.
n. 10 taloudesta. Suurimer
sinä tulevat myöskin olema
sen järjestämät kotlkursslt.
työntekijöille, joideti karssten',w,w<«pr-.
nuksista maa-as. kk- maksaa $9~j^nie \^
Suunnitehnien 'mokaan «n •,h|iaWFi^;|'^
kollektiivisten talouksien - laajennsfiis^-^'
VI ensi vuonna pinta-alaansa vUdttjiel.'
täin 20 pros., kaikki Icesantomaa^^i^il^'
kylvettävä kaura- ja ,VlItfeerix<ihfln|U
m prosi kylvöplnta-alasta :kylvetai;'di-laJiteUuUla
aiemenillä,. J n e ; — " """"
Agrokulttourlsten toimehpiteUfeks
Buuanitelpat ovat me'lkd «ouria,
ta kuitenkin mahddlUset toteutia*^
KpllektUvisten talduksi^n
töiden nopea vauhti vaatii'itset
ta& Ja oma-alottelsuutta measeoAm
köyhän Ja keskivarakka^. .talaBpai-t/-
kaiston taholta 8ekä.kaikkim.ylile«|iB-kunnalllsten
Järjestöjen apua. „ ^TaUii-c3lfoIh
voldan taata strtiDlnttelniltenMl-nestyksellinen
tpteuttanllnen." ^ s-m
Rahaa Lainätaaii,
kiftolmistSft vaatoata.' ^
Kysykää - '
J. N. DESMiUeAIS,
McKey BatUUg' (P>
Ruokaa ja hnoneäa
saatavana
Valte Wälkkilä, ]
Box 60. Heant, Ont-
VasUpSSta asemaa
TILAA VIESTI!
Jokaisen luokkatietoisen toverin ja toverittarear.tietoisonstaaa
vaatii tilaamaan itselleen Viestin;- S2-8iyiii8en, kerranrJconkaodeua
ilmestyvän TIETO-JULKAISUN, joka käsittelee
P E R I A A T T E E L L I S E T KYSYMYKSET-TYÖLÄISTEN
TAISTELUT
URHEILUKYSYBIYKSIÄ , . ...
T A I D E A L A A ; ! ; ^ . M .
Näyteiiomiro ilmestyy 16 p. Joulukuuta j a silisi olisi hyyif
että saisimme kaikki tilaukset postituslistaHo ajoissa. Jotta Jokainen
tulisi saamaan myöskin näytenumeron.
Tiläoshinnat Canadassa: $2.60 vk. Ja 11.40 % vk.
Leikatkaa kaavake irti Ja antakaa tilaoksenne- pailckakuntanMe
asiamiehelle, tai lähettäkää suoraan konttoriin.
V A P A U S . Box Ö9, Sodbory, O n t
Haluan tilata tieto-julkaisun " V I E S TP
Nimi .
mm
Osote
'mm
mm
laitdkBia.iia-J
Jahäviiyksettft.
3
Jäi kalCBl
'm
- ^