Vapaus, April 20, 1948

              Tiistaina, huhtik. 20 p. — Tuesday, Aprii 20 f
SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
(Valinnan KuorilUJiut Vrjö rdöntin nimittämä valtuuäJtunta, jossa !
Rauanheimo) * on en puolueiden fcdustaJU/,on s o l r j : 1 ^ . ; ^j^'^'"'' •.: •
Helsingissä, huhukuuij 14. psiii 1948/; muiut Äopimuicsen. ja neuvoiitelujen j jJH . | ^ 1/ f 1 ^^•H
M O S K O V A V S O P I M L K S E S TA
VIELÄKIN.
Viimekertaisessa kaisauk^^es-sammi-seJosumme
: pääasiassa puolueiden
paa-äanenkannaitajam seka pääkau­p
u n g i n lehiien. kannanottoja ,ky.sy- ;
rnyksesta. Nyt selostamme, seuraa- ,
• vassa maa.seuiulehlien laa^untoja, ^.
K o k k o l a s s a ilmestyvä puolueeton
l e h t i : K o k k o l a k i r j o i t t a a a r t i k k e l i n s a ;
lopus-sa: •
••Uskomme NeuvostolitJon t a r k o i -J
vtuksena' olevan . t u r v a t a karji-^tyneen ,=
• ylei-?maailma!lL5en tilanteen johdosta !
maamme suunna-ssa oleva ilma a s u u n - \
-ta. ettei .sitä taman kautta uhkai.si
rnahdollisen .sodan syttyer^sä hyökkavÄ.
I kuluessa on k d y n y i i l a i : , että Neuvos­t
o l i i t t o ei ole vaatinut Suomelta m i ­tään
--.ellaista, johon ei •O!L'-I voi'.y
."suostua. Valtuuskunnan jä.':*nten
JulkLsuuteen tulleet -kannanilmaisut;
j a muut .saiiomalehdiA-to.>;.sa naicyneei
tiedot ovat vahvistaneet vieläkin ker­r
a n Neuvostoliiton .suhtautuvan Suo­meen
encyi.isen suurpiirteisesti. Suo-:
mi on ollut .VIo.sköva.'i.va ta.savcrcai-sena
neuvottelukumppanina. K a i k k i pu­heet
.vjpirnukse.sta, joka olLsi^edulhnen
Neuvo.Hto]iitone, " m u t t a ei: Saomelle;
ovati;osoittautuneet, .taantumuk.?elHs-:
teri p i i r i e n , levlttämi«eJc.si valheiksi.'
: SUomeh kansa t e r v e i u i l tätä:sbp;-
mij-sta ;'mmärtäen. etta .se x a l i ia
Tällaisia' - e l l i y k . i a asian käsittelyn { "''^''"^ pitkäaikaisen rauhan Ulko-yhteyde^^
sa on k i l u l t u K u n td.ma u h - I '*^>^'<^^ i m p e n a l t . t i t j a heidän vau..ap-
^;ka on poLsteLtu, voidaan olettaa naa-
Jänkeillä on iso
panos Italiassa
Päiväpalsta
Heinien sisällä kuivaaminen ei ole
käytännöllistä - ainakaan vielä
puruujssuhieemme kehittyvän enti.sia
k i t k a t t o m a m m i n j a taloudelh.sen seka
sivL^tyk.selli.<ien •vuorovalkutuk.sen.'vil-, v.
kastuvan monhikeitaux-^ti n y k i i s e ^ , - ' X ' ^ ' ' ' ' ' «""^a. etta Suomen ja Neuvos-paleensa
Suomassa ovat epäonnistu­neet
pyrkie.ssaan s a a t t a m a a n Suomen
jälleen neuvostavastai.selle .sotapolul-i
c ! Kaasammc tehtävänä on n y t . h u o -
täan. Meidän maa.ssamme ei toivota 1 loliiton. y.stavyydcn • viholliset ,eiväv
piiase rikkomaan tdta sopiiTjU.sta, vaan
etta .se. täytetään viimei.sta kirjainta
tällä kertaa mitaan m i n hartaa.sii
kum työ.rauhaa. Turvatkoon o.saltaan.
V,,,,, ..ur, i^^yo^f-'"- Vain siten voimme varmi.s-taa
sen .suuren voiton, j o n k a kansan-valmistuma.
s.sa oleva sop
. . J e m m i n p u o l i s e k s i . hyodykM."
Ports.sa ilmestyvä .sosialidemokraat­t
i n en lehti Uusi A i k a lausuu m i e l i p i ­teenään
mm. .seuraavaa: :
. ."Yleinen mielipide meidän maas-
^..samme on ollut selva.stl k a i k k i a soti-
I laalliÄta. Kfipimu.sta •viKstaan. .slDa
olemmehan saaneet k a i k i s t a .sotilaal­lisuuteen
vivahtavista a s i o i t a tnr-peeksemine;
Ja o l i s i h a n puolueetto-
.• muu.skanta kaiki.s.sa. .suhteis,sa. maalle
onnelltsempi.-. S o l m i t t u .sopimus mer­kitsee
j o k a .tapauk.se.ssa s i t a , e t t a c s i n j -
länsivaltaln t a h o l t a pidetään Suomea
Neuvostoliiton .sotaluttolaisena. K u i n ­ka:
p i l k a l l e meneviä johtopaatoksia
• .siellä tehdään .sopimuk.sen johdo.sla,
.saadaan tiety.sli nahda. Toivottavaa
k u i t e n k i n oii.si, ettii esim. l a l o u d e l l i -.
nen kaiLssakaymmeu l a n s i v a l l am ja.
Suomen v a l i l h i edelleen j a t k u i s i j a et­tei,
meitä vastaan myoskaun p o l i i t t i -
.sestl ryhdyttäisi t a i s t e l u u n . '!
.... Vna.sa.s.sa ilmestyvä. m a a l a i s I i i L t o l a i -
. . n e n I l k k a k i r j o i t t a a ' m m .:
".Sopimus tulee nyt eduskunnan lo-
.pullise.s.ti hyvak.syttavaksl, joten • .sii­tä
puolesta emme t a h d o lausua enem­pää.
Lähtökohta ratifioimiska-silte-l
y l l e on huomattavasti toi.scnlainen
k u i n o l r o l i j e i t a antavalle- k e s k u s t e l u l ­le,
.Silla Siinahan l i i k u t t i i n kokonaan
: .sumu.ssa, v a i n o s i t l a i n tietuen, o.sil-t
a i n arvellen, inLsta oikeastaan .oh
ky.symy.s j a .oh. a i v a n l u o n n o l l i s t a , etta,
n a i n epämääräisessä ratkai-sussa tu­los
oli n i i n .suurelta o.salta kielteinen.
Nyt a i n a k i n tiedetaan, mi.stu on ky-
.symy.s ja- eduskunnan tarkasteltavak­si
tuleekin l a h i n n a sopimulclsen .sovel-taiiiLsen
k a i k k i en mahdollisuudet se-,
k a asian p e r i a a t t e e l l i n en pohja: täl­l
a i s en l i i t o n .solmianiisen edut ja vaa­r
a t yleensä. Naiden seikkain .selvit­telyssä
eduskunta, t o i v o t t a v a s t i tulee
käyttämään seka kaiken .saatavis.sa
olevan: ulkopuoluscn. asiantuntemuk-
. sen etta oman p o l i i t t i s en ka.sitykscnsa
j a vaLstonsa pohjalle tapahtuvan p o h -;
d i n i i a n mahdollisUudet;.Il,scstaan sel­vää
on, etta paatas on tchtavii täysin
. reaalipoliitti.selle pohjallf, i l m a n m i ­tään
r y h m a v a i k u t t c i t a ja hihila.skcl-m
i a . silla lama a s i a h a n kuuluu n u h in
: s u u r i i n vnllakunnallLSiin perusky.sy-m
y k s i i n , .loidcn ratkai.su.ssa ei .saa
sanella lopullista paatosta m i k a a i i .
muu kuin kokonaisuuden etu, maan
. j a kansan yhteinen paras.'" •
K u o p i a s s a ilmestyvä s k d l m lehti
, K a n s a n Sa n a; k irj oi l t-a a • M o s k o v a n so -
pinvuksesta m m . seuraavaa: : ., .
; " K a i L s a n d e m o k r a a t U . . o l i v a t allista
alkaen• situ . u n e l t a , etta • Suomen •, ja
Neuvosiohiton keskeinen. ysiavyy.s- ja
avunantosopimu.s- on Suomelle e d u l l i ­nen,
joten ;.sen solmiami.sessa er. ole
• v i i v y t e l t a v a . Tama k a n n a n m a a r i t t c -
ly on •osoittautunut oikeaksi. Pre.=i-
Kuvaiiveistäjä ja
e J a t k o a eclelliseltJi sivulta)
oijaonnistumista t.vössa.m Lap>-et
; k u u n t e l i v a t opettajaansa .tarkkaavai-
.sina. Envi k e n n i l a k u i n he tyo^ken-
.televat kolonnan lai kur.sscilla; n i u i s -
tavat he k a i k k i opettajansa Iniomau-iukbet.
. 4tm^
Kuvanvei-sUija vei pienet oppilaan-
- . s a . : c r a a i i a s u n n u n t a i n a .oppituntien
asemesta. H r c t j a k o v i n taidegallcrL^xvn.:
Siellä lap.sct bppivat. tuntemaan maa­i
l m a n k u u l u j e n t a i t e i l i j a i n maalauki^ia
• j a veistoksia kokeneen-ja patevun o-
•peit.Tjansa.-ohjaamana.: -
- •:•. Lajjset pyysivät.. K o n e n k o v i a vie­r
a i l e m a a n joskus Maskovan koululas­ten
klubissa
: " M u l t a . cnKo mina ole jo- v a h an
l u a n \anha rulom.ian «:mne''" esteli
^kuvanveistäjä. . •'Minun. par t-a m - on
ehka l i i n n pitk.i "
"J2i ..se h a i t t a a . m i t a a n ' : . : s a n o i : Vova
C h e r n o r vakuuttavasti. ••Me--^anom-me
..ovenvariijalle , o ' u k a t c e n : j a han
kyllä, laskee teidät..-sisaan. - K a i k k i
.lapäet-- olisivat- v a r m a a n k i n : mieh.?Äaan
saadessaan .tutustua, t e i h m . ".
" N o . jos te u-kottc o\en\aitijäTi
:paastavan minut sisään, .'nnn,; m u i a
:-tulen', ^ a n o i - K o n e n k o v -hymyilkjn. .
Y5'vävyydcn; • siteet lujittuva:, yhä
kuuluLsan-kuvanveistäjän j a - taidetta
r a k a s t a v i e n . l a s t e n :valilla.: •Lap.set ka--
sittavat.- e t t e i a i n o a s t a a n rakkaus k u^
.vaamataitecseen tee: t a i t e i h j a s i a s u u r ­ta,-
vaan. hänen- täytyy myoskui opis-k
e l l a . tehdä tyota ka:-sivallisesLi ja
vasj mattoinasti.
demokraattien edustama r a u h a n p o l i ­t
i i k k a , on .saavuttanut."
A.SEKATK«iJLTTL'.
A.sekatkojutus.sa annettu .sotayhoi-,
keuden:: vapauttava paatos oraiden
.syyiettyjen -o.salta- on a i h e u t t a n u t leh-
(Xv.\A-j. monenlaista k i r j o i t t e l u a . Vaa--
sa.s.sa :ilme.s-lyva Vaasa tkok. i k i r j o i t ­taa:
orkeuden;.paatoksesta mm., seu-:
raavaa:
• '.'.So'i.aylioikcuden luettu tuomio ei
ole lopullinen, s i l l a tfimii l a a j a , j u t t ii
joutuu - v i e l a korkeimman oikeuden
h a r k i t t a v a k s i . Meidän ei ole .sen t a ­k
i a syytä k n r e h l i a tapausten edelle,
m u t t a a s i a n ta.s.sa vaiheessa on .syytä
voimakkaasti koro.staa .sita, ettei j o i l ­l
a k i n - ' t a h o i l l a ' oli oikeutta kiirGhtiä
lukemaan ennakkotuomioita pelkäs­tään
omien, poliittisten-näkemystensä:
p o h j a l l a ja solvaamaan .kaiisalai.sia
.suurrikollLslksi j a isanmaanpetturcik,-
SI ennenkuin l a k i i n nojautuva oikeu­dellinen
tutkimus Oli todennut asian
todcllLsen si.sallon. -
On muistetlnva. etta a i n a , . j a ennen
kaikkea nykyisissa oloissamme, meil­le
ja koko S u o n i e i r kansalle on otol­l
i s i n t a py.syLtaa. asiat, suuretkin, o i -
kei-^.sa mitoi.s.saam" . • -.:.. - ',
Kommunistipuolueen paa-aanen-;
kani\attaja Työkansan.Sanomat esit­täessään
johlopaatokseL sotayhoikeu-den
paatoksesta lau.suu mm. .seuraa­vaa:
"Suomen j a Neuvostoliiton ke.skei-se.
sla sopimuk.seöLa pitämänsä puheen
lopussa tasavallan p r e s i d e n t t i . m a m u -
s i . etta me voimme kat.soa luottamuk-:
.scMa. tulevaisuuteen, kun - pidämme
• k i i n n r kansanvaltaisista oloisiamme
-jä kehitämme i u o t i a m . u k s c l h s i a . j a hy-:
vui KulUeita m u i h i n m a i h m j a varsin-k
l i r s u u r e n naapurimme kan.s.sa, seka
korjaamme: yhleuskunnallisia ja ta­loudellisia
puutLaellisuuksia; K a n s a n -
valVin p u o l u s t a j a l . t o t e a v a t asekatko--
s a l a l i i t t o l a i s t en a s i a n kasi ttelvno.soit-taen.
etta tulevaisuutemme varmusta-mi.
soksi on juuri;oikeus:^ j a puolustus­laitoksemme
- p i i n s s a i i l m e n n e e t puut­teellisuudet
korjaitavaJ m i t a ;))ikim-,
min. Ja suurimpana puuttecUi.suu-lena
nii.ssa on — kansanvaltai.suudcn
.sekä hvvien suhteiden kehittämisen
k a n n a l l a kauseen joko kokonaan
.suorittamatta - j a tetty tai ruttamatto-.
nifistl suoritettu p u h d i s t a m i n e n taan-luniukselliKlsta
ja t a a i u u m u s y s t a v a l -
lisistä auick.-Jista. Onhan hionnoton-:
la.' etta :puolustuslaitok.scmme johta­v
i l l a p - i i k o i l l a on henkilöitä,.jotka yier,
lä- välirauhan, s o l m i a m i s e n ; jälkeen
ovat vehkeillect NeuvoscoliHtoa vas-:
tään j a että oikeuslaitoksemme, kai­k
i s t a .tosiasioista p i i t t a a m a t t a , j a t i aa
heidät rnnkaisematta;''
SUOMEN LF:III)ISTO JA
N K U V O S T O L l l T T O .
E r a s lehtemme farrnio.sa.ston lukija
k i r j o i t u maali-skuuiv 23 pna .seuraa­vaa-:
•, .
Olisin haluka.s kuulemaan mislii
voisin saada tarkemmat tiedot hei­nien
kuivauslaittei.sta,joi.sta mu-kanaseuraava.
s.sa ^-htileikkcleessu
puhutaan ja mistä voisin saada sii­hen
tarvittavat välineet, kuten il­man
puhaltajan jne. Voisitteko
ehka kirjoittaa tusta xsiasta "lar-marien
paivapalstalJc"?. — Tietoa
haluava.
K u t e n muistetianoe, yllämainittua
asiaa - ka.Mtteleva kirjoitus: j u l k a i . s t i in
h u h t i k u u n G p n a : o t s i k o l l a ''Pleinän^
teossa k o k e i l l a a n " missa- k e r r o t t i in
m i t e n .BC:.ssa jotkut varakkaat :far-'
m a r i t ovat , i l m a n p u h a l l u - s v a l i n e i l la
kuivanneet tuoreet heinät .si.salla. j a
e.sitellaan niita h y v i a - puolia.- rnita:
lallaise.s.sa menetlelv.ssH (jii-
Saadak.semine jiatevan va.stauksen
ylläesitettyyn ,ky.symyk.seen tieduste-jimme
sila liittohallituk.S(:n maata-tlousdepartmenli.
sta, jonxa edustaja P.
O.. R i p l e y .selostaa Yksityi.skohtaiscsti
asiaa ja sanoo, etta k.o. kokeiluja on
tehty myös Ottawan: k o e f a r m i l l a ja
m o n i l l a : p a i k o i l l a . "Vhdysvalloi.s.sa. l i an
kirjr/ittaa mm. seuraavaa:
" M i k a l i m i i i a tiedän, ci m i k a a n y h ­tiö
valmista n a i l a .SLsakuivausvalinei-ta
ja nildcii.ylospanou pitaii suorittaa - :reille yleen.sa."
a-sianomamen yksilo. Siihen kuuluu
;heina.suojan l a t t i a n , l a p i kulkeva i l -
rnaputki jonka lapi voidaan puhaltaa
.sähkömoottorin .ja tuulettajan vali-.
t y k s e l l a ilmaa. / Heinät voidaan pan­na
s a l e l a a t i k k o j c n paalle j a ilmaput-ken
avulla puhalletaan, i l m a naiden
salelaatikKojen .'lapi ja .siten k u i v a ­taan
heiria.:
"Ajatu.s on, e t t a h<;.tna: voidaan- osit­t
a i n kuivata pellolla: j a tuoda suöjnan
kun sen kcneuspitoisuus on noin 35'
T a m a n p i t a i s i - t o h d a -sen, etta heinät
voidaan: tuoda -luja.ssa asussa. suojaan
j a niinmuodoin' lehdot - eivat- vari.se
hemasta nnn h.filnosti k u i n ne varise­vat
s i l l o i n kun heinät k u i v a t a a n pel­l
o l la
."Tama-.tt-oria^unluu hyvältä,.mutta
me olffmmo havainneet, että h e i n i a on
h y v i n vaikea k u i v a t a fii-salla ja. c p a -
edullisi.ssa, (jlosuhtci.ssa on - h e n n a p i -
laaMLUnutkin. ..Jos i l m a on .sateinen
tai,'ko.slea. tuulettajat (jfjhaltaval kos-;
teala i l m a a / h e i n a k a s a a n : j a n i i n i n u o -
dom heinien k u i v a a m i n e n on-vaikeata
JOS Cl i i i v a n - m a h d o t o n t a . ..
,"Naid<.'n vaimeiden ,laitto tulee
maksamaan noin $1,000 ynna sähkö­voiman
kulut: ..Me olemme kokeilleet
n e l j a vuolta tällaisilla: v a h n e i l l a O t -
ta\vassa,, multa- m * emme pida n i i ta
t a l o u d e l l i s i n a ta! käytännöllisinä, em­mekä
s u i n k a a n suo:sittele niita:fann.a-
HsiiMioI
vastustaa
iiallitusta
Voidaanko kukkivia persikkapuita
harventaa kemikaalien avulla
M i l t e i kaikki per.sikkalajit (Peachj
vaativat h;ir.ventainista. etta saadaan
h y v a k o k o i s i a hedelmiä j a voidaan os­taa
hiallinen hedelmamaara; Mika
liyvan.sa menetelmä, )oka poistaa
k a l l i i n : ka.sitvon. olisi livodyksi per-
Kikkaviljelykselle. - . -,
H a r r o w n koefarmilla v. 1947 s u o r i ­tetut
kokeet " s o d i u m . d m i t r o - o r i h o -
cre.sol": lumisejla aineella 'C'iittaavat
suhen mahdollisuuteen. elta-iyersikk-.i-p
u i l a voidaan taman :• k e n i i k u a l i n '
avulla, laydo.ssa ktikas.saolle.ssa- h a r -
vontaa. •jo.s s i t a käytetään i h a n t c e l l i^
sis.sa olosuhteissa. Qii, k u i t e n k i n :iOi-l
a k i i i hyvin '-.sclvia rajoituksia-- k un
k a y l e t a a n tata kemikaalia-harvcnnu.';-
v a l i n e e n a i a i i c 011 o t e l t a v a huomioon
pcnsikkapuita' harvL'nnottae.s.sa. K a i k^
koin tärkein rajoitu.'? on se m a h d o l l i -
.suus. e t t a tulee h a l l a . s e r i : jälkeen'kun
-Iata kemikaalia o n kti^-toUy j'a: hävit­tää
loput hedelmal., .siten aiheutlaen
kadon.. Toinen .seikka on s(.', etta
kukkimi.saikana .valhist-e usein , k v l -
mat, j a pimeät ilmat vaikuttaen: he--
d e l i n a p u i h i n .siten, e l i a sato vähenee
paljon, . JOS ;kemikaaleja - käytetään
harvennuk.se.s.sa:
m i n t a a . Sellaisessa olo.suhteessa ar­v
e l t i in .etta , k u k k i e n , h a r v e n t a m i s a i -
neesta VOISI o l l a j o t a k i n , hyotya ja
nnn i-yhdyttnn, k o k e i h i u n j a kävlel-t
n n en lajia Onolea, South Havenia
j a Ilalehavenia.- Elgetolla käytettiin-seoksena,
mis.sa m a i n i t t u a ainetta oli
2 v a r t u a lOD 'gallonaa - vettä kohti,
puioen ollessa tayde.ssa kukas.sa. Odo­t
e l l u n et:a: le,hdis:o:.sa jh puassakin
k e h i t t y y joitakui vikoja, mutta m i -
Uum 01 h u o m a t t u ' taman: scsonklr.-
a i k a n a . . :••-•••••:-,•:'•,••••',:.•
Kc,su^:iiussa -^uoineliini t a v a n m u - ' Elldotuksia Viljalajien
k a i n e i i harvennus j a . . s a m a i l a : p a n t i i n SUhteCll^ - •• •
Luumujen parantaminen
I t a l i a n !uu.mu on p a r h a i m m i l l a an
olles-saan l a a d u l t a a n j a sokeripitoisuu-'
deltaan- .sellaineR, etta sita voidaan
k u i v a t a ja s i i n a a.sussa myyda.mark­k
i n o i l l a . K u n tämä luumulaji k e h i ­t
e t a a n täydelliseksi/niin se o n C a n a ­dan
yksi .suo.situin hedelmä. K u n .sen
laadut tulevat tunnetuksi, n i i n , taslä
luumusta ;tulee suosittu hedelmä jäl­k
i r u o k i a , kannuttamusta j a h i l l o a var­ten.
I t a l i a n l u u m u n makea happo- tamia
maku, nka.s v i i n i v a n ja tunnustetusti
terveellinen laatu, panee taman he­delmälajin
korkeaan a.semaan:ylei.ses-
.sa hedelmaviljelykse.ssa B r i t i s h -.Co-l
u m b i a n aurinkoisi.s.sa Iaak.sois.sa;: se­littää
Summerlandi-ssa; B' •C:ssa . s i -
jait-sevan l i i t t o h a l l i t u k s e n koefarmm
edu.staja J; E . B n t t o n .
Vuosikau.siin I t a l i a n luumu ei, saa^
nut .sille kuuluvaa tunnustusta. Na/itd
l u u m u p u i t a i s t u t e t t i i n sellaiseen maa­han,
minka^ei katsottu, s o p i v a n muille
hedelmäpuille, ja. m y y n t i a i k a n a k u n -
n u e t t i i n l i i a n vahan. huomiota luu­m
u j e n . valmistumi.s'een. V i i m e k s i k u l u -"
neen: lO vuoden aikana tilanne on
n i u u t t u n u t . Kasvatetaan, enemmän
i u u m u j a , kiinnitetään enemmän huo­miota
hedehnien kyp.symiseen ja
m y y n l i m e n e t e l m i a on paljon paran­nettu.
Sato on enemmän k u i n kak­s
i n k e r t a i s t u n u t , ja uudet istutukset
.suotULSilla p a i k o i l l a -viittaavat sadon
edelleen lisääntymiseen.
UiLsissa LStutuksLSsa p i l a i s i o l l a yksi
tai t o i n e n , u u s i s t a lajeista m i t k a tun­netaan
G r e a l a . j a . D c M a r i s - n i m i l l a .
Naina 'ovat samanlaisia : itahalai.sten
luumujen ,-l:ans.sa. m u t t a valmistuvat
n o i n .2 viikkoa aikaisemmin. Siten
ne usein välttävät .syy.^kcsan kylmät
ilmat, m i t k a hidastuttavat kvp.symista
j a .siten huonontavat laatua.
: K a r s i m i n e n , on mita.-larkeinta van-,
hojen puiden tuotannon parantami:.
se.s.sa. seka luumujen koon.jä laadun
maai:itte!emise.ssa.: Vahvaa puuta o l i ­si
katkaslava riittävän paljon, etta
puu.saa paljon valoa. Apulantaa olisi
annettava riittävästi siten, e l i a saa­daan
uutta:ka.svua noin l O . - lG tuu­maa.
.Lopuksi . v a n h o j e n hedelmavar-sien
-(spuivs) lukumäärä, o l i s i vähen­nettävä
puoleen t a i yhteen neljännek-,
seen.. Täten harvennetaan. l u u m u -
.satoa, s e k a parannetaan niiden k-okoa
j a laatua.
m u i s t u n aika - n i i l : a - kuUii jokaisen
puun har\'eniamise.s.sa. K u t i tulok.sia
u i f k i t t M n . nnn s i l l o i n hav.uttin, etta
ne puut. j o u a . k u k k i m i . s e n : a i k a n a h a r ­vennet
t u n mainitulla - scok.«cl!a (2
. v a r l i i a E l g e t o l i a 100 ^ a l l j n a a n vettä),
h a r v o n n e t t n n kesakuu.ssa. k o l m a i i n e k -
solJa sma ajasta, mita, meni muiden
puiden harventamiseen. :• : ^
Nama kokoet osoutivat mvos:sen.
e t t a , kemikaalien kayron- peru-steella
.sato: väheni, jo.ssakin : m a a r m . Mutta
tällaisten k e m i k a a l i e n käyttö raj^jiltuu
s e l l a i s nn scsonkeihin. j o l l o i n persika
Vuonna l,9-}7.per.sikkapuut. rupesi- f kukkivat.myöhään; jä j o l l o in vallitsee
vat Hari-o\vssa: k u k k i m a a n toukokuun
puolivalis.sa. j o l l o m l a m p i m a t ja k i r k ­kaat,
paivat: lisäsivät niehilai-stcn t o i -
.kirkknat- -ia lampiinat ilmat- mitkä
lisaavat- mehiläisten toimintaa j a . s i ­ten
' k u k k i e n ; aiedelriiöitainislä.; :;••;:-
Ontarion tupakan-viljelyksestä
B r a n t f o n l . _ Ontarion ' t u p ä k ä i ir
siemenet -vuodelle ^1948 on jo i s t u t e l tu
l a i i n i l a v o i h i n . Istustus O n t a r i o n t u -
pakkavyolla. m i h i n . k u u l u u t o i s t a k v m -
menta kauntia. kesii noin-viikon^ ajan;
Noin- p a r i n v i i k o n k u i u l l u a tupakka-penkit,
ovat taynna v i h r e i i u t a i m i a ja
t-ousoku-UM 24. paivanu mikä on
traditionaalise.sti tupakan, istutu-späivä
V.ipaa s a n a (.skdl) k i r j o i t t a a , o'^^'^^ \ onuxno^^.x ne s i i i . e t a a n taim.hu.i.sla
jo.> joku m u u k a k u n c n . s a a p u i s i inaa-
Jvamme ja. .seurat-s-i sancanalehdistoam-nie,
nnn h a n varmaan hämmästyin..
S i t t e n lehti j a t k aa
• " J o s : l a l l e henkilölle: selitettäisiin;
e t t a Suomi: to.sin yli - neljännesvuosi­sadan
a j a n oh j o i i d o n m u k a i s c s t i , a s e n ­noitunut
NcUvastoluttoa va.staan o l ­len,
milloin- taman, n n l l o i u Vuon-im-pcnaltsti-
sen: suufvallaiVv .satGlliiitin-.!;
m u t t a etta: .se. v i h d o i n Natsi-Saksana
liittolaisena,-kayman.sa5odan ja snna:
karsimansa tappion:; jälkeen suoritti
v a i : t a n t a t t o m a n uudestiarviomnin ja
p i t a a ^ny t hy via suhteita ,^Neuvosiohit.
>toon- p o l i t i i k k a n s a : p e r u s i a n . i v — jos
nain .selitcitaisnn; lama- henkilö, otak-;
:.sui.si,,joko-it.<e tulleensa htilluk.si; tai"
meidän olev.^n Inilluja
: 90',: Suomen- l e h d i s t o - s t a k t r j S l t l aa
j a valikor uuti.sainehi.sroii.^a-- n n n -kur.i
/Suomi kuulusi Yhdysv.alt-a:n .|;'aiku-:
tu.spurnn j a . s e n v i h o l l i n e n . o l i s i Neu-v
a s t o l u t i o j a sen. kanssa.Inttasuhteis-sa,
olevat kansan:<tcmokratia-t. : K u i n - ;;
k.i taina lehdi=;'.o \oi s i l l o i n vauta.i.
aja\-niBa.-hyvia suhtoita Ncuvasloint-''
voon . j a m a a n kansallisia-etuja?,", •-
pellolle. T a l l o i n t.nmot o\at i i u i n 4-C
tuuman korkuisia. • : ; - • .
-Ajan merkkinä voilanee pilaa
s i t a . etta: tupakanviljelystä on
suunnitehualliscsti vulionnettv ta-
• m i . vuonna. .Ontario T l u e - C u r ed
; Tobacco M a r k e t i n g : B o a r dm sih­teeri
.T; K. P e r r c t lm antamien tie-
Teki vetoonuiksen
Hitlerille
t o j en mukaan, m a i n i t t u järjestö ön
• n a a t l a n y t : vahentua liipakkävilje.-
lyksen. pinta-alaa Ontariossa \5
prosentilla. Taman. lisäksi yllä­m
a i n i t t u järjestö on päättänyt, c t -
. tei se hyväksy tana vuonna uusia
ja.';eni.a — mika t a r k o i t t a a sitä, et-
^ tei kukaan farmari voi nyt ryhtyä;
t i i p a k a p v i l j e l i j a k s i .
0 n t a r i ^ n - . l i . s a k s i v a i i T Quebecissa: ja.
BntKsh , Columbiassa viljellään -: huo^
mattavammm: tupakkaa - ,Canadassä:
Queb-?cissa oh 6.Q00 eckkerinalaa l u -:
p i k . i U a viime \U')nna j . i B C .s.sa n om
i 130. oo.Kkei-inalaa.
i - O n t a r i o n tup:ikkasaio-vnme vuonna
Oli .odoteiiua pienempi.: n o i i i 81,000,000
' t , ' i 85 000 000 paunaa Viinie vuonna
tupak,vnMlie!vk-=el! a oh •^uuiimmat
.vaimot kum- ko.ska-an ennen — 98,146
e e k ^ i o i i n i K n . \e:i-attuna 90 700 eek-k
e n n a l a n tupakkaviliel.vkseen v: 1946;
lollo n O n i a i i o n tup.ikka^ato oli 114,-
, 000 000 u.n!'iaa
-t: Jotkut -Ontarion .-tupakkafarmant
T u M i o l m a . — Ruotsi:>sa j u l k a i s t u s s a > kuitiv.v.v,u jo tupa-i>;ama'taan, kuten
vaIkoi>css-a kirjassa sanotaan etta va- 1 l e k t e esim u n k a r i l a i n e n J o h n D z u d -
h a n aikaa sen lalkeen kuin i i a i s i a r - , .'ak loka mcne=;:>i:«:elli.-,ena tupakka-mcijat
miehitiivai Norjan. veiOM . M u n a i - n a - : v l \ a a tana vuonna 31 eek-
RuQti.in kun.ngas H i t l e i i i n . ettei N o i - keiin>!u> Mo.^kalle T a l l i i s t a farm.ia
jan.kunnu' ; a.sta.::Haakour.v erotettaisi i p i d e i a i i n iinuuten ^koskiiikerlaisenä"
v a l t a i s t u i m e h a a n ' u:)) ikk if u m i n a Ontaiiovsa
K u n i n g a s Gustavin .^anotaan teh- j Nnn p'en'a ovat tupakansiemenet.
neen vcvoomuks^ensa kesakuu-^a 1940 ' " l i a tah:ui 31 eck^k-ei m a l a n maahan
v i i k k o sen jaV^een k u m kuningas-Haa:-
kon. kruununprinssi j a Norjan halh.-.
•tus o h paennut E n g i a n - l i i n , : •
TAIDL.-VIAAILMASTA
^ ^'.Esitta-äkohan tama m a a l a u s ; a u -
iingonnousu.i \in - l a i k u a?
— V a i m a s t i laskua Minä tunnen
t a i t e i l i j a n -eika .; iuvn- viela - kaskaan,
ole ollut v l h a a l l a auringon n ^ i s u i i . a i - :
-tarvittuVn :.vaiiV.-p'upliw^^
..nieniii::-::,v;' v ; , ' : : ' v . , : ; 'v^.r::;;•^;5^;:: v • V ^ ; : - . " ; " - ' b , ; '
-:., ;Yic%^h'ä^ i s l u t u s n i e n e t e i i^
•erui- .siom'enet::,?Vicote^^
,-.."is>.utet..aäji"^^^^
lapi kautamalia
. S i v u i n e n n e n m a i n i t e n : voidaan sa--
.ALuiiIa. — Elpidio Qu.nno v a r i . j i '---oa e,ia esim Dzudzak kayttaa k a h -
h u i s n t a m a P!0.>irientmva:an. j o i e n h a - i.^ l a i m i a , joi-^ta yksi on B r a n t f o r d in
Qiiiriiro Filippiinien
presidentiksi
i nesta tuh F i l i p p i i n i e n toinen prtai-d
e m t i
u-.vvn^^nipus^.i:
,tu\vnsiiipi.ssa.
jiv - loinen vBurfordin,
: M i k a on paras v i l j a l a j i Ccereal,)- t a ­na
vuonna: k{isvalettavaksi? - Tämä
kysymys esitetään -usein : Ottavvan
keskuskoefai-mm viljajaostoUe. Ennen
vastauksen antamista rpn kiinnitettä­vä,
h u o m i o t a m u i h i n m a a r a a v i i n seik­k
o i h i n , kuten. esim. s u l i e n , n u h i n , t a r ­koitukseen,
viljaa käytetään, :maan
l a a t u u n l a - sen kosteuspitoisuuteen,
aikaiseen tai myöhäiseen kylvöön jne.
, , Utusia v i l j a l a j e j a on n y t tulossa.kay-tantoon
ja niiden suhteen vor olla
i n i e l c n k i i n t o i s t a - saada - tietoja. .
: Kauralajej^a on uusia tai s u h t c c l l i -
.sesti uusia seuraavat:
: Uusi .vuonna 1947 : k e h i t e t t y Abeg-;
vveic k a u r a l a j i suositellaan- pääasiassa
P E I : i i n . . , • S e - t u n n u s t e t a a n k u i t e n k in
parhaaksi k a u r a l a j i k s i j o i s s a k i n osissa
•Nevv BruiLsvvickia - - ia Nova : Scötiaa. • ;
,- Vuonna 1947 uudet k a u r a l a j i t Ben-'
con ja • G a r r y - k a r s i v a t uudesta H e l -
m i n t h o s p o n u m - n i m i s e s t a j u u r i t a u d i s -
ta. ! K u n taman taudin'.-kehityksen
suunta on epavarmuqtta, n n n m i t a ah
esityksia .ei:, yoida -1 ehda. m a i n i t t u j eh
k a u r a l a j i e n sujiteen vuodelle 1948. •
. Ajax: j u , E.xeter lajit- ovat h y v i n po-
-pulaansia- kasvatu-salueilla. ,.- E.\eterui
populaarisyys: lisääntyy Saskatchevva-nissa:
s a m a l l a k u n : - l a a j i m m i n sopiva-
-ja aikaisempi Ajax .011 • vakiintunut-seka
; l a n s i - .- e t ta iia-Canadaan..-
, M a c d o n a l d CQllegcn kehittämässä
Roxton. laadussa oi\ joitain.mainioitä
ominaisuu.sisia, l u k e u t u e n m i h i n ruosr
teen vastustuskyky, ,Se kasvaa h y v in
. p a k a k s i j a sita voidaan ehdottaa j o i ­h
i n k i n .Ont£\rion ja Quebecin osiin;
e i i k o i s e s t i kevvecn maahan,
: Tana .vuonna- levitetään myös uusia
vehnälajeja;•.-Saunders-vehnää v pohr;
j o i s - . , j a - : e t e l a - A l o e r t a . s s a seka Cas-cade-
v e h n a a i l a - C a n a d a s s a.
SaUHder.^.,on kovaa: punaista- kevät­vehnää,
m u i k a sato vastaa Thatcheria.;;
t u u I e e n t u u G a r n e t i n kanssa j a laa­d
u l l i s e s t i - v a s t a a : M a r q u i s i a . ' Saunders.
va.stustaa ol.Kiruostetta j a -loysaa no-.
kea JO j o s s a k i n , m a a r i n . v i l j a r u o s t e t l a .;
Tatavehnaiajia-levitetään-Albertässa
kylvettäväksi tana; k e v a a n i n o i n 5,700
b u i h e l i a .
• Cascade :, o n - p u o l i k o v a , . valkoinen
k e v a t v e h n a l a j i , mika antaa hvvän
sadon.; Se, vastustaa-olkiruo^tetta -Jä
mildevv-niinista tautia.; Tama- l a j i on
k e h i t e t t y ita-Canada.ssa eika' s i t a pi^"
d e t a - i a n s i r C a n a d a a n sopivana. • • •
F a r m a r i t v j o t k a -haluavat;:yksityis­kohtaisempia
tietoja naista- asioista,
voivat -kirjoittaa: lähimpään--koefar-m
i n i , . a g r a n o m i d e p a r t m e u t t i m , - V y l i -
Kirj. Peter Morton
Amenkan suurpääomalla oli ISO doi.
lanen j a senttien panos tk. J8 pnä
suoritetuissa Italian vaaleissa. ;
,Vuoden 1943 jälkeen on lisätty noin
300.000,000 dollaria .suuriin jo siihen
mennessä Italiassa olleisiin yhdysval­talaisiin
sijoituksiin. General Electric
kehittää ; Aostan laakson vesivoimaa
New Jerseyn S t a n d a r d Oil suorittaa
porauksia SLsihan öljykentillä. Trans-
World Airlines-yhtio kontrolloi 40
p r a s e n t t i a Italian ilmatransporttisy.s-teemista.
••',-
Dupont, F o r d , O t i s Elevator, Ame­r
i c a n Export Lines, A l u m i m u m Co.;
of America, A m e r i c a n R a d i a t o r , \Vor-t
h i n g t o n Pump, ^estmghöuse Air
B r a k e j a V/estern "Electric ovat m u u -
a m e r i k k a l a i s i a korporatioja,
j o i l l a on suuria s i j o i t u k s i a Italiassa^
V i i m e keväänä yksi I t a l i a n huo­m
a t t a v i m m i s t a . n e u v o t t e l i j o i s t a , n i ­meltään
I v a n Matteo Lombardo, oli;
Y h d y s v a l l o i s s a j a h a n . selosti punas-telematta,
k u i n k a amerikkalaiset kor-poratiot
voivat .sijoittaa r a h o j a a n I t af
.liassa hyvin - t u o t t a v a s t i . Nev/ York
H e r a l d Tribune k i r j o i t t i hänen c s i l -
tamistaän näkökohdista viime ; vuor
d e n maaliskuun: 31 ; p : n numeroissaan
' .seuraavasti:., . - : :
" Y k s i argumentti, m i h i n h a n (Lom­bardo
» perustaa vetoomuksensa Ame­r
i k a n pääomalle, on .se .suun voitto,
m i k a sfj01 fuksista tulee koska palk,^
k a t a s o I.talias.sa o n h y v i n alhainen.'*
Yhdy.svaltain suurpääoman a.semaa
l u j i t e t t i i n upkettaiselhi. sopimuksella.,
j o n k a perusteella- yksityiset amenk-.
kalahsel yhtiöt saavat toimia Italias­sa
aivan samojen oikeuksien ja. etu­j
e n alaisena k u i n m i t k a hyvänsä i t a ­l
i a l a i s e t yhtiöt. Tämä " a v o i m e n oven"
p o l i t i i k k a poistaa k a i k k i esteet. USA: i i .
täydellisen h a l h n n a n tieltä,.silla so-da.
sta kärsinyt I t a l i a n teolli.suus ei
v o i k i l p a i l l a - jattilaismaLsten a m e r i k ­k
a l a i s t e n korporatiojen kanssa.
V i i m e vuoden elokuun. 14 pna teh­dyn
sopimuksen nojalla Y h d y s v a l t a in
h a l l i t u s p y y h k i : k i r j o i s t a a n pois noin
900 m i l j o o n a n dollarin- velan, minkä
I t a l i a n oli maksettava Yhdysvalloille:
T a m a .sopimus oli j u u r i .se, m i k a ta­s
o i t t i tieta A m e r i k a n teollisuudelle,
r u s t a a p a l j o n enemmän v o i t t o j a sijoi-r
• t u k s i s l a a n I t a l i a a n . .,
M a i n i t t u sopimus juontaa Musso­l
i n i n päiviin saakka, j o l l o i n Morgan
a n d Co., Gha.se National Bank ja
: D i l l D n R e a d - l a s k i l i i k k e e l l e 94 miljoo­n
a n d o l l a r i n bondit, j o t k a p i a n j o u ­t
u i v a t a m e r i k k a l a i s t e n s i j o i t t a j i en k a -
•,Siin.'-; • • • ;':
. V . 1940 -Italia. lakka.si maksamasta
korkoa;: P e a r l H a r b o r i n ' jälkeen;-na-ma
bondit, ohsi voinut ostaa 5 tai \
10 s e n t in h i n n a s t a , d o l l a r i a k o h t i . E l o ­k
u u n 14 p : n sopimuksen mukaisesti-
I t a l i a n h a l l i t u s suostuu hyvak.symaan
Mus.solinin: -.sitoumuksen ja ^ rtiaksa-maan
korot, $136,400.000. - :-
•Nevv Y o r k T i m e s - l e h t i k i r j o i t l i V117
rae vuonna ,-kesäkuun 13 p:n nume--
ro.ssaan seuraavasti: ; , -
- •; " K u t e n . : virallisi.ssa: Yhdy.svaltain
pnrcLssa : k u v a t a a n , :mGi:kitHee I t a l i an
hallituk.=en paatos maksaa sodanedelr
Ilsen. hallituksensa: b o n d i t niiden: tay-'
d e n : : a r v o n . mukaan, sita, etta silla
annetaan ensimmäinen.kiinnitys I i a -!
h a n talouteen."
Italian,, vasemmisto- ja tyovaenpu-rit
vas-tu-stivat-ankarasti, elokuun 14:
p:n, sopimusta suunnitelmana, j o n ka
•tarkoituksena on tehdä I t a l i a s t a Y h ­d
y s v a l t a i n t a l o u d e l l i n e n - s a t e l l i i t t i . :-;;,
: I t a l i a n t a l o u d e l l i n e n - a s e m a on hy­v
i n epätoivoinen. Sodan aikana ie
menetti 30 p r o s e n t t ia sähkövoimalai­toksistaan;:
50 prosenttia rautatieve-t
u r e i s t a a i i : j a 85: p r o s e n t t i a kauppa­laivastostaan.
T a n a paivanav 46 mil-::
Joonaa.: ihmistä tuottaa 60 prosenttia
nnn paljon: k u i n mita 44 miljoonaa
t u o t t i 10 vuotta- Sitten. Y l i - 2 miljoo­naa
ihmistä on työttömänä. - ; ,-:
;: Tomtuakseen I t a l i a tarvitsee k i v i -
; h i i l t a : - - / E n n e n sotaa ':Se- oh R u h r in
la"K.son . p a r a s asiakas. T a n a paivana
..yhdysvaltalaiset kivihiiliyhtiöt kont^.
; roUoivat I t a l i a n ma rkkmä t. Fortune-l
e h t l k i r j o i t t i vinne vuoden elokuu.ssa.
etta k i v i h i i l i maksoi 22-24. d o l l a r ia
; t o n n i j a ta.sta summasta; m e n i 14 dol-,
lana.: l a i v o j e n , omis:a'jille, /^/jjka ovat
käyttäneet l a i v o j e n ; p u u t e t t a hyväk­seen.
Jo.s I t a l i a ostaa /jatkuvasti Y h ­d
y s v a l t a i n kivihiiltä, sanottnn mai­n
i t u n lehden artikkelissa, maksaa se
I t a l i a l l e 100 miljoonaa d o l l a r i a enem-manv
k u i n mitä Euroopan k i v i h i i li
maksaisi.
, I t a l i a n -. -vasemmisto—asettaa—syyt
maansa vastoinkäymisiin V9ittoja ms-,
. t a v i in u l k o m a i s i i n j a k o t i m a i s u n mo-nopolisteihm,
j o t k a e i v a t k a y t a maan 4
resursseja : j a . -teollisuuksia : k a n s a n ::\
hyödyksi.
Nuorukaisen vetoomus
hyljätty oikeudessa
y Toronto.—T Ontarion:' vetoomusoi­keus
on hyljännyt kahden nuorukair
sen, 17-vuotiaan Norman Kindyn ja
20-vuotiaan Edwin Stamfordm puoles­ta
tehdyn vetoomuksen, kun heidät
tuomittiin aikaisemmin kuolemaan
James Bell-mmisen miehen; murhasta.
Heidät tuomitiiin hirtettäväksi viime
helmikuun 3 p:nä ja tuomio määrät-
Irai
^Jierai». — Iranin par
muodostettu .uusi puö^
sanoo vastustavansa nyk^^
tuksen "terronv aitaa", -fa
mah odotetaan pakötuvan
.teri Hakimin kabinetin
hipäivien kuluessa.
Tähän uuteen .rj-hmHj,
'kansallisen yhte.naisyy
kapinallisia jäsentä ja 61
tun pahemaan täytäntöön tk. 28 p:nä. '•^^a"s^Jaa. Poliituset p^.
mika tuomio siis jai voimaan.
Opettajat päättäneet
erota joukolla
St. John, N.B,—. Koululautakunnan
ja opettajien järjestön edustajat neu­vottelevat
keskiviikkona sen johdosta,
kun 223 kaupungin opettajaa aikoo
jättää opettajatoimensa.
Opettajat ovat antaneet tiedon, et­ta
he jattavat paikkansa kesäkuussa,
nykyisen lukukauden loputtua. Opet­tajien
ja koululautakunnan vahllä on
ollut pitkän aikaa enmielisyytta palk-ka-
kysymykses.sa. .
vat parlamentissa olevan sy,,
l a i s t a ;. edustajaa, .jotia 'ts'
pääministeri Hakimia, ja 1/
t a a n kykenevän Vaatamaaii-k
a b i n e t i n . .
Vastustusryhmän muod-j
o h t u i , siitä, k u n Kaspian s
g i t t n n äskettäin noin 3flo
l a k k a u t e t t n n viisi verraten
töistä sanomalehteä, viiaj
saakka voitnn sanomalehdet'
taa; sotalain nojalla ilmaa
syytä. . Päamnusteri Hakiis;
s o t a l a i n : voimassaolon, mi.".tt
s i t t e n lakkauttamaan lehtiä'
n o j a l l a . '
Kl ITOS
: Sydämellinen kiitos toverit siitä; lahjasta, jonka
teiltä 17-vuotispäivänäni vastaanottaa. Kaunis
:polkupyörästä ]a muista lahjoista.
Ed-ikoisesti haluan kiittää A i l i Koskea, Helmi Bostir.
mia, Hilda-Paukkusta.ja: Saimi Heinämäkeä
Toi von; että olisin, aina ystävyytenne arvoinen
Timmins;
VELMA LAURILA
Huhtikuun 15 p:nä 1948
Ontasl
KIITOS
Iloisena- yllätyksestä, jolla 'muistitte minua . 6 0 - v u o lJ
.syntyniäpäivänäni 15. päivä huhtikuuta, lausun parhji
kiitokseni kaikille, jotka ottivat osaa tähän juhlaani.
Kiitän myös lahjoista ja kahvipöydän antimista
Uhrautuva ystävyytenne säilyy aina muistossani
': Toveruudella,
AMANDA HILL
Waters Tovvnship Ontui:!
Kl ITOS
Kiitän - kaikkia niitä tovereita, jotka kävivät min!ii|
katsomassa St. Paul Sairaalassa. :
Teitä toveruudella muistaen,
ELMAR KETOLA
Vancouver British Colunkl
• K NTOS
Kiitos teille ystävät-siitä sydämellisestä osaaottava.-!
suudesta, jota olen saanut osakseni teiltä ollessanijSt-j
raana.
Kiitos GSJ:n-Möntrealin osaston sairaskomitealie.Tp-I
von, että voisin:teitä yhtä sydämellisesti kiittää kuinE5J
te olette olleet minulle.
Kiitollisuudella teidän.
SAIMI VIRTANEN
939 Cathedräl Montreal, Q*|
K l I •T"
, Parhain kiitoksemme teille, - ystävät,- j o t k a miJlJ
taen tulitte viettämään hauskan sunnuntain hiint^
11 p:nä meidän uudessa kodissamme, 1-4 Fairviett •
Sudbury, Ontario.
Kiitos kerääjille ja lahjoittajille r a h a s t a la kai^J
dän herkuista.. Kiitämme vielä niitäkin, jotka.eiu'
neet olla mukana.
Tervetuloa talohon'!
Kiitolliset ystävänne
MAIJU JA MARTTI
kuna.
H t t i .^t-n j . i l k e e n h.ui i n u v a ^ i o - , .suii.tion k u m p . ^ l n l a i n n tuottaa joka
Vuorov.uosijarjestelmäa j opistoonsa t a i maaialousedustajalleen.
neuvosion kuussa; s u l j e t u n : istunnon;
m i s s a j a r j e - s t e t i i i n torstaina kuolitt-n
p r e s i d e n t t i . Ro.xasin hatuans;.-: .
tomcn vuo-^i tupakkasadoii. 'Se p i - | — Grover Clevelandin, j o k a oh k a k -
ta.. m a a n ' I r - v a i u . eika riiata s i t a " . j s i kertaa Y h d y s v a l l o i n presidenttinä,
'^''illtaa om'öiaj.i ""{hauta on Princetonissa.
Hallituksen unio
muodostettu Kuo-mintangin
Kiinassa
Nanking-. — rALN) Chiang K a i -
shek, i l m o i t t a a u u d e n ;"työväenrintä-m
a n " muodostamisesta,- jonka • n i m i
o n -Ammattiunioiden Kansaninen
Liit-to. Todelliset -xyoväenunior Kub^
i m n t a n g i n , •Kiinassa-, kuuluvat k a n ­sainvälisesti::
tunnsiettuun K i i n an
,Tyo väenlii t t o o n ; i Ghiangm,; p o h t u k ka
on pakoittanut:tämän maanalaiseksi
j a maanpakoon oh p a k o i t e t t u lähte­mään
:;: • s e l l a i n e n k i n oikeistoj oh ta ja
k u i n sen presidentti C h u H s u e h r f a n.
uomana
mr loivolfirnme nyt sulle ja siellä perillä. Kun H
haisin tulet, niin tuo tositiedol meille luomi^il^^^-^^
itse tiedät niiksL . . ,
Irja ja Wilmer
Helga ja Aarne Backus
Hilma, Aarne ja Heikki
Laina ja Ma^hu Tolppanen;
Alli ja John :Roininen
H i l j a ja Eino SrJ>-
A. K a i s l a .
Lempi ja O. Hin--|
M a r y ja J Saan
K a t r i Miettinen
Kutsut matkani kunniaksi
ystävät olivat järjestäneet,
ihanan ilonpidon • seurahan- sieypiseeri.
Tuota mietin mielissäni,
millä maksan kaiken vaivan,
kuinka parhaiten palkitsen.
Kiitän teitä kiitoksilla,
sylikaupalla sanelen.
Kiitän, laivan kokan :;kohistessa,
kun on tähdet taivaalla
ja kauniit muistot sydämessä.
L O C K E R BY
HILJA AHO