1929-07-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Keskiviikkona, heinäk. 3 p;nä — Wed., July 3 No. 155 — 1929 J VAPAUS S. C. NXa, T O I M I T T A J A T I • „ A. VAAEA frukiUM.). B. TE.fHC>E.V. M. POHJANS.*:^, A, PAIVIÖ. »•giMcrad st t h « Pcr« OfliM Dcpcrtaat. O a m . u MCCSJ c i M * mMXta. ^ ' VAPAUS (Lii«Tt7» _ ^ Tfc» a»>y « t » « of TamM» Worta» ta CUoti». P»tk.fa<«» «ha» «t S^Jb^rr. OBtcio. ^ nLMOTUSHLVSAT VAPAUDESSA: • KbirMäteOaotclMt tIJ09 km». t2M ktkä kert». — ATJoliiuooB mtiiaatts " » « " « ' f »•hrttOTiM. - HimamounoOiootuiMet SOc keru, KM 8 k « - * . . - Sratr«ii!f«««k»«« »»•« * ^ K J M S U f t . . . — A«»t»««>a«»t«k«t t2M Unt. tSM k*i«» kot—. — Khtot-laaiai^a tlMjLotA. KaoIemcaiiBotBkMt $2M0 fccru, SOe L'*uuJk«a kiiliaUnMulti ui siaitumlnrb*. — Halauuuedort }a muiJaotcUct 53e tem. flXO t o l i M ktxtA*. — T.Upii^laatu^ i» OauxamttiiUaaiin «a. T«*d£t. • M M K . l i h f T f f t J T l ncotsi&isu ctakiMem. • ,. . - ^ TILAUSHnCJAT: J »k. UJO. 6 kk. tSM, S kk. n.75 J . l kk. $IM. - •ntdr.T.ltoai* J. S»oiMcm »ekS ««».II. t I »k. tbxa. 6 kk. »3J0, S kk. »2X0 J» 1 kk. tiM. Taisteluohjelma Canadan köyhille maanvi Samalla. aiJcaa kuin kapitalismin korppikotkat Chicagoa ja Winnip^3n vlljaluollssa polkivat vehnän hinnan alhaidmmalle tasolle mitä tuo kauppatavara on ollut sitten 1923. Canadan kommunistipuolueen kuudennen edustajakokouksen edustajista keskustelivat köyhäin maanviljelijäin asemasta ja toimenpiteistä saattaakseen heidät osallistiunaan vallankumoukselliseen Väkum aiattaita aii«.ta««« piU» clU honnetitm keito 4 i». ilnwin=u«piiTi» t^OitKzi .fkJpii'i«J. « t . BlUoi» u k t t « >u T » u o t t . nMimi»ero ki»j«««n»«. kiriomku .ad.I.e«i lukkM«b« u i «i BiaeUi: J. V. KA.NNASTO. liikk^sAciuJ».^ • ^ YipuuiM loiaUo.» Haooeurto » 7 . K.ck«7 Boildit* 4 DBAUD Sf V.,p«U» koattori. LttotT Bmiaiofr 87 L a . « St. P o i d i » 1038. Po.tk«o«: Bo, « . S>&^. O - T.f«a<3ai pusa ia iatooo: Liberty BaiUiofc S7 Lor». St. P»b«ll» C«7W. • Coacnl »(Jroiitis* r»t«, 75e Jjf» eol. ioek. Uiaissa ek«fa foi «in»!» la«rtion, 7Se. Tb» V»p*u» Tyynenmeren maiden ammatillinen kongressi Piakkoin pidettävä Tyynenmeren maiden ammatillinen kongressj, jonka kokoonkutsujana on Ammatliliittojen punaisen kansainvälisen TyTnenraeren maiden sihteeristö, on jo saanut niin paljo huomiota ka-pitalisliluokalta ja sen asianajajilta, että tämä riittää osottamaan kuinka imperialistiset vallat vihaavat ja pelkäävät ajatusta kasvavasta taistelu-yhtenäisyydestä Tvvnenmeren maiden työläisten keskuudessa. Australian ammatillinen liike virallisesti kehotti Tyynenmeren maiden amma-tillistä sihteeristöä kutsumaan kongressin tänä vuonna Australiaan, mutia Bruce, Australian pääministeri, heti julisti, että "ketään aasialaisia edustajia ei päästetä maahan tarkotuksella ottaa osaa kongressiin . Tämä tietysti oli sama kuin kongressin pidon kieltäminen Australiassa. Filippineillä, Japanissa ja Kiinassa saatiin sama tulos toisilla keinoilla, ja Kansainliiton "työ".toimisto epäilemättä toivoi, että kongressin pitäminen voidaan täten estää. Mutta onneksi vallankumouksellisille voimille, Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto on myös yksi tärkeimmistä Tyynenmeren maista. Juuri kun Tyynenmeren maiden ammatillinen sihteeristö oli vastatusten yleiseltä näyttävän boikotin kanssa, Neuvostoliiton ammattiliittojen kcs-fcusneuvosto ja Profintern yhdessä kchoUivat sitä kutsumaan kongressin Vladivostokiin, cnsimäisen työläisten tasavallan alueelle. Ottaen huomioon sen tosiseikan, että tämä kongressi on pakotettu käsittelemään kysymystä järjestämistyöstä Tyynellä merellä kehittyvää imperialistista sotaa vastaan, on sopivaa, että se pidetään maassa, jossa työläiset ovat jo osottaneet, että tällainen järjestämistehtävä imperialistista sotaa vastaan voidaan onnistuneesti suorittaa. liikkeeseen kapitalismin kukistamiseksL Ainoastaan sosialistisen yhteiskunnan saavuttaminen voi taata köyhille maanviljelijöille heidän ponnistuksi-aan vastaavat tulokset. Kommunistit lähestyvät maanvilje- Eommimistipuolaeen kuudennen edustajakokouksen merkitys köyhille maanviljelijöille Kirj. J. M. Clarke lukkuvien työtäsäästävien työvälineiden käjrtäntöönottoa — joka on nyt käynnissä, on tuova lisää köyhyyttä ja kurjuutta ja ajava tuhannet köyhät maanviljelijät lopullisesti konnuiltaan. Uudet koneistot vaativat enemmän maata taloutta kohti. Ne, jotka eivät kykene hanirkitriann uusia tuotan-nonvälineitä, joutuvat pois tiluksiltaan lysL-yraystä tavalla, joka suuresti eroja heidän maansa tulee siirtymään aa kaikkien reformististen ja kapitalis- niille, jotka omistavat uudenaikaisen tlsten puolueiden tavasta. Jälkimäiset lähestyvät maanviljelijäin vaikeaa t i - koneiston. Tämä prosessi johtaa joukottaiseen lannetta äänten saanti-mahdollisuuk- siirtymiseen maalta kaupunkiin, joka sien valossa. Heillä ei ole mitään j on jo ollut käynnissä viime vuosien maan viljelyksen "kansanvaltaista" ke-; aikana Yhdysvalloissa. Kiinnityslaina-mä taistelu imperialistista sotaa vastaan, ei saa ottaa passiivisten, pasifististen päätöslauselmain muotoa. Sen täjrtyy olla päättäväistä taistelua, ei auttaaksemme meidän imperialistisia riistäjiämme heidän taistelussaan saavuttaakseen kontrollin markkinoi-tellä muusta tuotannosta eristettynä | hin, joille he voisivat työntää sen l i i - ilmiönä. Kun vehnän hinta kesäkuun katuotannon, jonka ovat meistä pualussa putosi lähelle dollaria, niin sertaneet. Sen täytyy olla päättä- Ford Motor Co. alkoi vähentää tuotai»- toaan kotimaisia markkinoita varten, samalla aikaa maanvlljelyskoncyhtiöi-den osakkeet laskivat supistetun tuotannon ja vähenevän msoTinin ^niok^si. väistä taistelua, että jos sellainen sota aletaan, me muutamme sen sodaksi etujemme puolesta, itsemme vapautta-miseksL Jokainen päivä tuo esiin uusia val- Täten siis kehittyvä maanvUjeiyskriiii j misteluja. joita tehdään hyökkäystä ei vaikuta ainoastaan maanviljelijöi- varten Neuvostoliiton työläisten ja hin, mutta koskee yhtähyi-ih kaupun- jnaanviljelijäin kimppuun, sillä jos hltystä vastaan, josta on ollut seurauksena yhä kasvava riisto ja lopullisesti tuhansien köyhien maanviljelijäin omaisuuksien pakkoluovuttami-nen. Kommunistit lähestyivät tätä kysy-velat, pakkomyynnit ja vuokralaisuus lisääntyvät köyhempien maanviljelijäin keskuudessa, samalla aikaa kuin rikkaat maanviljelijät lisäävät omistuksiaan ja tulevat yhä rikkaammiksi. Ratsionalisointi myöskin kiihdyttää mystä arvioimalla kapitalistisen maan- j alkanutta maanviljelyskriislä. Kylvö-vlljelystuotannon kehitystä, osottaen ala aavikkomaal^unnissa lisääntyi v. kuinka toiselta puolen rikkaudet keskittyvät yhä harvempiin ja harvempiin käsiin, samalla aikaa kuin toisaalla maanviljelijäin köyhin kerros yhä köyhtyy ja lopullisesti tulee ajettua pois konnuiltaan palkkatyöläisten riveihin. Tämä on ollut kehityksen marssi menneisyydessä, sen jälkeen kun kapitalistisen. tuQtannon käytäntöönpt- 192S miljoonalla eekkerillä ja samalla määrällä tänä r-; vuonna. Maailinan vehnän ylijäämä lisääntyy nopeasti ja on nyt 60 pros. yläpuolella normaalin. Viljaa työnnetään markkinoille enemmän kuin markkinat voivat ottaa vastaan. Hinnat laskevat ja köyhän maanvil.^elijän asema käy päivä päivältä yhä epävarmemmaksi, i kaista köyhän kityöläisiin. Tähän voidaan lisätä se tosiasia, että maanviljelystuotteiden hinnanlasku ajaa suuret joukot pienviljelijöitä kaupunkeihin paisuttamaan yhä kasvavaa työttömäin armeijaa. Maanvlljelyskriisi on osa maailman kapitalismin kriisistä ja voidaan sitä tarkastelle ainoastaan siinä valossa. kapLtaJistit saavuttaisivat kontrollLv Neuvostoliittoon, niin avaisi se heille uusia markkinoita ja siten antaisi kapitalismille uuden hengähdysajan. Neuvostoliiton työläiset ja talonpojat kukistivat kapitalistiset hallitsijansa ja ovat ahkerassa työssä rakentaakseen kapitalistisesta riistosta ja ryös- Kapitalistinen tuotanto on jälleen töstä vapaata taloutta. He rakenta-saavuttanut tason, jossa markkinain vat taloutta, jossa jokainen saa osal-löytäminen yhä kasvavalle ylituotannolle on mahdoton. Kapitalismin ristiriitaisuudet tulevat päivä lÄivältä yhä huomattavammiksi. Kilpajuoksu liikatuotannon sysäämiseksi pois käsistään voi vain päättyä uuteen jättiläismäiseen imperialistiseen sotaan. Tästä sodassa tullaan köyhiä maanviijelijöitä ja heidän poikiaan taas uudelleen pj-ytämään pelaamaan osaa. mutta tällaisella sodalla ei rat-maanviljelijän pro-listuä yhä kasvavaan hyvinvointiin. He ovat uuden ajan tienraivaajia ja taminen lakaisi kotitalouden viimeiset Maanviljelystyotannon koneellistumi-i bleemia. Samoin kuin he viime sodan Taistelufervehdys Saksan kommunistipuolueelle Neuvostoliiton kommunistipuolueen (bolshevikit) Leningradin aluekomitean Saksan kommunistipuolueen seitsemännelle edustajakokoukselle lähettämössä tervehdyksessä m.m. lausuttiin: NKP:n Leningradin aluekomitea on lujasti vakuuteltu, että Saksan kommunistisen puolueen XII edustajakokous leniniläisesti ratkaisee Saksan työväenluokan edessä olevat monimutkaiset, vaikeat ja vastuunalaiset tehtävät. Kominternin VI kongressin leniniläisten päätösten johdonmukainen totcuUi^ninen vielä lujemmaksi tiivistää Saksan kommunistisen puolueen rivejä, vielä kiinteämmin liiltä^,'sen proletaariseen joukkoon ja samalla valmistaa edellytyksiä porvarillisen diktatuurin ja sen verisen sosialidemokraaltisen osan voittamiselle. Oikeistolaiset luopiot, kulkiessaan trotskilaista tietä, parjaavat Kominterniä, NKP:ta ja Saksan kommunistista puoluetta, pyrkivät sysäämään työväenluokan opportunismin suohon ja valmistavat aseistariisuulumista porvariston edessä, proletariaatin vallankumouksellisen taistelun pelosta. Tämän takia voimakkaammin iskekää oikeistolaisia luopioita, kommunistisen puolueen riveihin. tunkeutuneita sosialidemokraattien asianajajia. Tä-män takia ei yhtään myönnytystä oikeistolaisten aroille suvaitsijoille, jotka itse asiassa kulkevat oikeistolaisten Iik\'idaallorien kanssa käsikädessä. • Reformistisia byrokraatteja, oikeistolaisia ja "yasmmistolaisia" luopioita vastaan säälimättömäsii taistellen yhdistäkää miljoonaiset järjestyneet ja järjestymättömät työläisjoukot ratkaisevaan taisteluun kapitalismia vastaan. Eläköön Saksan kommunistinen puolue! Eläköön sen XII edustajakokous! Eläköön proletariaatin diktatuuri koko maailmassa! rippeet olemattomiin. Se tulee edelleen olemaan kehityksen linja niin kauan kuin kapitalismi on vallalla, sillä kapitalistisen tuotantotavan seuraus on rikkauksien keskittyminen yhä harvempiin käsiin ja suuriin joukkoihin kohdistuvan riiston yhtämittainen lisäänt3milnen. Maanviljelystuotannon ratsionllisolri-ti — merkitsee uusien konevoimalla VukoD tapahtmmsfa KunnaHisvirästp Chicagossa ryvetti itsensä Juzvalluksessa; veroja kansalta kovasti kiskoi, • tuhlauksiinsa ne auliisti viskoi. "Mustille miehille" tilejä nosti* ostivat itselle autoja vaan; mässäilyissä he ylinnä loisti, rosvoina täyttivät tasku jaan. Sietäisi työläisten kunnallisvaaleissa etunsa ennemmin oivaUaa, etteivät porvarin antaisi enään työläisten äänillä ratsastaa. Suomessa tehty on "Lalliliitto", korkea herroilla murhausinto; voimakeinoja tahtovat käyttää, sitä sen liiton ohjelma näyttää. Punaisen pelkoa lahtarit potee, "valkaisuvuodelta" punikkeja jäi; vaikkapa valkoiset lahtia tekee, parhaansa koittihe nälkä ja täi. Turha on heidän työläisiä lyödä, nousevat toiset vaan uudestaan; kerran ne ravistavat sanansaattajia. Jos Europan ja Ame- si rikan imperialistit alkavat sodan Neuvostoliittoa vastaan, Canadan köyhäin maanviljelijäin täytyy liittyä y h ' ^ palkkatyöläisten kanssa ja päättävästi sitä vastaan. Nämä ja monia muita täriceitä totuuksia osotettiin puolueemme kuudennessa edustajakokouksessa maan-viljelyskysjTOystä käsiteltäessä. Ohjelma, joka laadittun, ei ole ohjelma nen ei ainoastaan nopeistuta tuotanto-, loputtua kokivat ankaran köyhtymisen maanviljelijäin houkuttelemiseksi uiprosessia, mutta se myöskin vähentää ja kurjistumisen jakson, samoin seu- kokultaisillä lupauksilla, vaan se on yhteiskunnallisen ihmistyövoiman tar- raava sota tulee tuottamaan samat vettä, alentaen viljan arvoa ja sen hintaa. Tämä tosiseikka tulisi pitää ja terävämmässä muodossa, mielessään, kun maanviljelijät silmäi-taistelun otijelma, tappelun ohjel-tulokset ainoastaan klihtyneemmässä todellisuuden ohjelma, joka käy sorretut Suomen lallit" ja ohranat niskastaan. selväksi takapajutsimmallekin, sikäli Siksi cn tarpeellista, että köyMt kuin kaoitalismin ristiriitaisuudet ja levät toivorikkaina ensi^ syksyn satoa maanvUjelljät asettuvat taisteluun im- vihämieliVyydet tulevat kärjistyheim-ja kuuntelevat kapitalistien asiamies- j perialistista sotaa vastaan ja siinä ten pöyhkeilyä hyvinvoinnista. j tehtävässä yhtyvät palkatyöläisten Vlljanhinnan laskua ei voida käsi- taistelevaan etujoukkoon. Mutta tä- Suomersi E. W. Petos jatkuu Kansainliiton neuvoston äskettäin Madridissa alkaneen 55:nnen istunnon Suomen sosdemien manööveri . ... ' . . >- Toveri-lehli kirjottaa: Yrittäessään pelastautua siitä poliittisesta kompronielseerauksesta, mihin Suomen sosialidemokraattisen puolueen johto on maan työväestön silmissä joutunut valkopor\'ariston asioita toimitellessaan, on se nyt ryhlynyl erääseen manööveriin. Se näet on kieltäytynyt ottamasta osaa Turun 7ÖO-vUöti»juhlaan, jota porvaristo itselleen on hommaamassa. Ponarit kutsuivat palvelijoitaan, sosialidemokraattejakin mukaan. Mutta ne kieltäytyvät, "koska juhlassa on mukana virallisesti myöskin kenraali Mannerheim". Porvarilehdistö ihmettelee nyt, että inistä tämä päähänpälkähdys sosialidemokraattisilla herroilla, näillä ohranan ystävillä, jotka hallituksessa ollessaan j'uhlallisesti ottivat vastaan lahtarijoukkojaV suojeluskuntalaisia? Helsingin Sanomat jutustelee pitkän jutun asian johdosta. Muistuttaen sosialidemokraattisten herrojen päinvastaisia tekoja, leimaa lehti moisen kiainoslelun joutavaksi, niinkuin se onkin. Todellisuudessa on se kainostelu kalunaikkosen "kainostelua". Helsingin Sanomat viittaa siihen, että eivät sosialidemokraattiset herrat varmastikaan olisi tyytyväisiä, jos vuoden 1918 kansalaissota olisi päättynyt työväenluokan voittoon ja Suomessa olisi nyi neuvostojärjestelmä — sellainen kuin esim. Grusiassa, jonka maan sosialidtanokraatlisia vastakumouksellisia vehkeilijöitä Suonienkin sosialidemokraatit tukevat. ' Porvarilehti iskee asiassa oikeaan kieleen. Ja Grusiari sosialidemo-kraatlien esimerkiksi valitseminen on myöskin sattunut paikalleen. M u l t a kaikki johtuukin siitä, että Suomen sosialidemokraatit yrittävät vielä häiijätä maan työväestön mieliä tällä manööverillään, ne tahtovat peittää törkeät tekonsa ^ todellisen pyrkimyksensä — tällä jutulla. Liian pieni viikunalehli. johdosta kirjotetaan neuvostoliittolaisissa lehdissä: Kansainliiton tarkoituksena on, lähtiessään pitämään istuntoaan Madridissa,' yrittää jollain tavoin tukea haudan partaalla olevaa Espanjan hallitusta. Tämän ohella Kansainliiton neuvosto uskoo. e|tä osoittamansa tuen vastapainoksi Espanjan hallitus ottaa takaisin ilmoituksensa Kansainliitotta eroamisesta, ja sille tullaan antamaan vakituinen paikka Kansainliiton neuvostossa. Jokainen porvarillinen hallitus tukahduttaa mitä säälimättömimmin jokaisen pienimmänkin kansallisen val-lanI: umouksellisen liikkeen alueellaan. Mutta tästä huolimatta käyttävät nämä hallitukset hyvin mielellään vä-hemmistökansallisuuksien suojelemis-aatetta hyväkseen omien Imperialististen tarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Kansainliiton neuvoston edellisessä is-tunnosa muodostui maailmansodan voittajavaltioiden yhteisrintama, joka jyrkästi kielsi kaikenlaisen "sekaantumisen" vähemmistökansalllsuuksien sisäisiin asioihin, ja erikoisesti Kansainliiton sekaantumisen näihin asioihin. Tämä Johtaa seuraavaan: vähemmistökansalllsuuksien kohtalo on jokaisen valtion sisäinen asia. Tässäkin Kansainliiton istunnossa tulee tämän kysymyksen käsittely johtamaan ainoastaan lukemattomiin puheisiin, joiden tarkoltuk.-ena ei ole mikään muu kuin Kansainliiton neuvostosta saatujen harhakäsitysten syventäminen laajoissa kansanjoukoissa, että Kansainliitto muka suojelee vähemmistökansalllsuuksien oikeuksia. Kansainliiton osuus cn yleisesti tunnettu. Nykyisten sääntöjen mukaan voi jokainen vähemmlstökansallisuus kääntyä valituksilla vissin elimen puoleen, joka toimii Kansainliiton yhteydessä. Mutta tätilän elimen velvollisuutena ei ole ottaa huomioon näiden vähemmistökansallisuuksien todisteita eikä esittää niitä Kansainliiton neuvoston tietoon. Toisin sanoen, tämä elin on luotu erikoisesti vähemmistökansallisuuksien pimittämistä varten. Kansainliitto on luotu suojelemaan Versaillesin järjestelmää. Tämä järjestelmä taas perustuu vähemmistökansallisuuksien sortoon. Viimeisten vuosien kokemusten perusteella ovat vähemmistökansallisuudet tulleet jo siitä vakuutetuksi, että vähemmistö-kansallisuuksilla ei ole mitään odotettavana Kansainliiton isänniltä. Vä-hemmlstökansallisuuksia koskevaa kysymystä ei voida ratkaista kapitalls-min vallitessa. Se voidaan ratkaista vasta neuvostovallan aikana Jä asiat Pöytäkirja Can. Sucm. Järjestön TPK:n pöytäkirja kckcuksesta kesuk. 7 p. 1929 1. Saapuvilla olivat: Ahlqvist, Hill. Salminen, Pirttinen ja Wirta. Ulkopuolelta TPKomiteaa olivat paikalla: Udo Korpinen, S. G. Neil, Bruno Tenhunen ja E. Vilen. 2. Otettiin keskusteltavaksi yhden toimittajan hankkiminen Vapauteen, koska tcv. Pehkonen tulee piakkoin poistumaan toimituksesta. Jätettiin Hillin jä Wirran-lehtäräksi tiedustella eräiltä henkilöiltä heidän mahdollisuuksiaan ja kutsua tarv-ittaissa TPK:n kokous. 3. Painokoneen ostamisesta Vapau- meenpanosta. pn*» ScpstrjiKtAltiin looincfj -mutta i laadittava yle ostamista ei TPK. pitänyt edullisena, syystä että ensinnäkin kyseessä oleva kone on rakenteeltaan heikko ja joutuu helposti epäjärjestykseen, toiseksi, siinä ei voi käyttää muita kuin saman tehtaan stenciliä, jotka ovat verrattain kalliita, joka seikka nopeasti lisää itse koneen muutenkin korkeata hintaa. 6. Käsiteltiin Edustajakokouksessa herätettyä kysymystä Vapauden o-mistusoikeuden siirtämisestä. Päätettiin pyytää asiasta lausunto Vapauden johtokunnalta. 7. Velvoitettiin sihteeri lähettämään Edustajakokouksen pöytäkirja osastoille. Samalla huomautettava, varsinkin Aluekomiteoille, jäsenryntäyksen toi- Edelleen on sihteerin tää kolmen viikon ajaksi, jolloin laina on ehdottomasti maksettava takaisin. 11. Tov. Ahlqqvist toi esille seuraavan tapauksen: Alina Mäeltä, Souti; Porciipinessa, oli kielletty n.k. "Mother allowance" (Leski- ja orpoavustus), siksi, ettei hänen miesvainajansa ollut Canadan kansalainen. Koska tällainen tapaus on yksinään lapslen-huoltcon jääneelle työläisnaiselle tavattoman raskas ja katkera, ja kosia se voi tulla hyvinkin yleiseksi, päätettiin aluksi ottaa asiasta täysi selvyys jB senjälkeen ryhtyä asianvaatimiin toimenpiteisiin. 12. Nuorisoliiton taholta oli Järjestöltä pyydetty $100.00 avustusta nuori-soi. konventsionin kulujen korvaamiseksi. TPK, ei katsonut itsellään olevan valtuuksia lahjoittaa sellaista summaa, iputta myörsi sensijaan SIGÖ.OO lainan Neurisoliiton keskukselle, tuonnempana määrättävänä aikana takaisin maksettavaksi. 13. Kirkland Laken osaston puolesta oli tehty ehdotus, jonka mukaan mainittu osasto suostuisi luovuttamaan $20.00 pikkunäytelmien hankkimiseen, sillä ehdolla, että mainittu o-sasto saisi ne ehsimäiseksi vapaasti näytellä, jonka jälkeen ne sijoitettaisiin Järjestön varastoon. Ehdotus hyväksyttiin mielihyvällä ja ohjattiin sihteeri toimimaan asiassa. 14. Sihteeri teki ehdotuksen sellaisten toverien registeroimiseksi, jotka ovat jo tälläkertaa "osastojiemme näyttämöiden johtajina, tai omaavat taipumuksia, kykyjä ja halua tälle a-lalle. Ehdotus sisälsi ajatuksen, että tällaisen registeröinnin avulla tarjoutuisi osastoille parhaat mahdollisuudet tutustua saatavissaoleviin näyttä-mönjohtaja voimiin, samalla kun re-gisteröinti myöskin voisi aiheuttaa tällaisten voimien kehittämistä ja c-sillevetämistä. Ehdotuksen perusajatukset hyväksyttiin, vaaii jätettiin sen käsittely johonkin myöhempään kokoukseen, jo- Fordin Heihin plantaaseilla työviikko pitkä on raatajilla; sieltäpä Argentinan mailta tuli nyt tietoa kummanlaista. Senttejä kolmekymmentäviisi palkaksi päivältä annetaan; lakkoja siellä jos syttyä voisiy töihinpä pyssyin ne pakotetaan. Ja kuitenkin Heikki, toiset niin uskoo, muka on "työläisten ystävä"; vaikka nyt kahdeksankymmentä tuntia viikossa teetätti miehillä. viikossa ja yhdessä johtokunnan kanssa toteuttamaan se heti, ellei mitään voittamatonta estettä ole olemassa; Tämän ei tarvitsisi merkitä suurempaa lisätyötä toimituksessa, sUlä TPK ymmärtää, että lisäilmotuksia on verrattain helposti saatavissa. Kuitenkin antaisi näin saatu lisätila suurempia mahdollisuuksia tekstisisällönkin mo-nipuolistuttamiselle ja asioiden perin-pohjaisemmalle seuraamiselle. 5. TPK. kannattaa Kustannusliik-keittemme aikomusta tov. Antti Lempisen muistelmateoksen ostamisesta $200.00 hinnasta ja sen julkaisemisesta tuonnempana. 6. Sault Ste. Marien, Ont. osaston päätös, Ida Syrjälän. ottamisesta takaisin osaston jäsenyyteen, hs^äksyt- 'tiin täydellisesti, koskapa mainittu toveri on täydellisesti suorittanut hänelle asetetun ehdon ja pysynyt toiminnallemme suosiollisena' erossaolo-aika-naankin. Jäsenkirjuri, joka on kieltäytynyt noudattamasta csastqn päätöstä tässä asiassa, on ilmeisesti rikkonut järjestö-kuria ja on mainitun osaston käsiteltävä tämä puoli asiasta parhaan harkintansa mukaan. Kaikessa tapauksessa on jäsenkirjurin annetta\-a^ selitys ja myönnettävä tehneensä vää.-\myöskin katsotaan, rin. ellei asiassa ole mitään sellaista että kukaan ei hyöty jä tuhlaa vaikuttavaa tekijää, jota ei TPK tä!- lä kertaa tunne. 7. Keskusteltiin Hannes Sulalta tulleen, "Metsätyöläisen" levittämistä koskevan kirjeen johdosta. Ei pidetty sopivana~~myöntää Vapauden asia-miehille oikeutta olla välittömässä yhteydessä ''Metsätyöläisen", enempää kuin muiden lehtienkään kanssa. Tällainen järjestely^ enempää kuin mikään asiamiespalkkion järjestelykään ei myöskään olisi sopusoinnussa lehti-liikkeittemme keskinäisten sopimusten kanssa. Samalla huomaa TPK kuitenkin eh- Missä oli "tasavallan" poliisi, kun Saksan monarkistit mellasti? Ei heitä noskien hurtatkaan pitäneet ämpumatauluinaan. Mutta jos Vappua viettämään käy kerta vuodessa raatajat; sitäpä hallitus estämään tuo tykit ja valtion sotilaat. Tunnettu totuus, vanhat sen sanoo: "Korppi ei korpilta silmiä vie"; eipä ne "tasavallan" monarkistit, nosket, ainakaan pahoissa väleissä lie. Canadan hallitus laivansa myöpi, liike ei kannata, tappion tuopi; häviön syy ei miehistön palkka, aina se ollut on liiaksi niukka. Huonoja valtion liikkeiden teot, niissä on aina "salainen vuoto"; ylinnä määräävät yksityisedut, syynä on kapitalistinen johto. Tekevi liikettä neuvostohallitus, ei ole tappion uhkaa; tosin siellä Jopa se kelpasi "rosvottu öljy"', ei ole enään vihattu, hylky; itsepä Röckefellerkin lähtee Venäjänmatkalle, etuja hakee. Saaneko kauppoja mieleisiä, vai turhako Jussilla reisu; ehdotko riistolle ikäviä^ kuullahan siitä kai veisu. Siellä kun työläiset itse nyt määrää kuinka ne kaupatkin tehdään; vain kaikkien yhteishyväksi dottoman tarpeelliseksi saada aikaan hon sihteerin on esitettävä kirjallinen erikoistoimenpiteitä ja helpotuksia suunnitelma asiasta. 1 "Metsätyöläisen" levittämisessä, ei ai- nyt Sovietin tuotteita myödään Kokous loppui kello 11.30 illalla. jnoastaan Canadan, vaan myöskin Yh-dysvaltain " " " i " " - ^ John Wirta ' Olemme tairkastaneet^^ hjTäksym-mc ylläolevan pöytäkirjan. delle keskusteltiin laajasti. mutta • ^^^'^^^^'^'^ yleinen suunnitelma jäsen-koska ei katsottu asiaa vieläkään erit-! "^""^äyksestä. sekä järjestäjäkysymy':- täin kiireelliseksi, muussa suhteessa, j ^^^Slanrinkielen opiskelua var-kuin painokoneen alla tarvittavan sy-^^'^ °" myöskin laadittava yleinen K. Salminen E. Pirttinen. Pöytäkirja MAGNUS RAEUS. teiltä Päästyäni perille huomasin heti, että conmeelaiset farmaa samalla Can. - . , , , siamiesten'ottamista tilauksista. Kun »esta, 17 p. kesak. 1929. j läisesti kaikkien sekatyöläisten, kuin • metsätj-öläistenkin järjestämisen asi-vsnnyksen tekemisessä, jätettiin asian suunniteLma. jota sitte so^^tetaan ori Yhdysvaltain ulkoasiain virasto nukkuu lopuUinen päättäminen tuonnemmaksi. | P^i-"^^^""^en erikoisUn olosuhteisiin. Sillävälin tiedustellaan asiaa eräältä h"^'^^^^^'^™^^"'^^^ Aluekomiteojen ja tunnetulta expertiltä ja ilmotetaan J. V. KanhastoUe. että tilan saa valmistaa uutta Duplex-konstta. malli E;tä varten. Pirttinen. Hill ja osastojen kanssa. S. Ontarion työläisten tapaturma-kon'auslatn suomentamisen suhteen. ; nykyisessä muodossaan, oli TPK. sitä Latva, Salminen, Wirta. 2. Vapauden toimittajakysymys; o-tsttiin käsiteltäväksi ja toveri Hill selosti niitä toimenpiteitä; joita oli suoritettu yhden kokeneemman toimittajan saamiseksi yhdysvaltain puolelta. Selostuksesta kävi ilmi, ettei sellaista mahdollisuutta ole tälläkertaa olemassa, syystä, että siellä tarvitaan kipeästi kaikki käytettävisä olevat voimat. Päätettiin kutsua tov. Ak-u Päl-nyt ehdotuksen.. Vaikkakin tiedettiin.! nottuun lakiin tehdään tämän tästä! viö Vapauden toimitukseen, etteivät omat varat tule täysin riittä-1 pienempiä muutoksia,- olisi latomus j 3. yhdysvaltain puoleöa'alussaolc-mään rakennettavan talon kustannus- j säilytettävä, joten voitaisiin ottaa im- | väa kuukausijulkaisa-hanket-ta ""paasiin. . ei pedetty erittäin tärkeänä "to- j si painos, mahdollisimman pienillä j tettiin kannattaa, jos kerran sikäläl-verilainojen" ottamista. Kuitenkin voi l kustannuksilla, aina kun muutoksia 1 set to^-srit näkevät sellaisen mahdol-tov. Kannasto lehdessä ihnoittaa sei- I astuu voimaan. j {isiesi toteuttaa ilman, ettei päiväleh-laisia lainoja otetaan jos joku toveri;. 9. Sihteeri velvoitettiin liittämään tiemme sisällöt joudu siitä kärsimään. . . ; haluaa mielumnmin saU>-ttää rahansa; s. Järjestön sääntöihin Viune edusta- 4. Keskusteltiin laajasti Vapauden saada aikaan sen. ct'a uutta \enajaa ei ole olemassa, mutta vanha vielä i ^S^^aisten omassa liikkeessä. Kuiten-j jakokcuksfcssa tehdvt muutokset ia l i - saattamisesta vhä enemmän joukkojen 1. Saapuvilla olivat: Ahlqvis. Kivi. 1 aa, niin kannattaa liikkeittemme val- 4. Käsiteltiin kysymystä n.k. '"Tove-j mieltä, että jätetään tämä tehtävä j rilainojen" ottamista Vapaudelle, jos- i Vapauden toimituksen ja johtokunan -New York TelcgranrMohti. joka aikaisemmin vastusti Neuvo..to- Hi^^-keenholtaja Kannasto oli teh-Lv-hdessä huolehdittavaksi. Koska s.a-liiton tunnuslamisla :Yhdysvallain taholla, on äsken kirjottanut Yhdysvaltain ja Nciivostoliitcn välisistä suhteista, m.m. lausuen: "Eräänä kauniina päivänä ulkoasiain virasto herää ja keksii pinta-alaltaan kolm.e kertaa suuremman maan kuin Yhdysvallat, jossa on 150 milj. asukasta ja joka on valmis ostamaan amorikalaisia tavaroita. Toistaiseksi vielä ovat amerikalaiset diplomaatit sitä mieltä, että manaamisen avulla voi elää. Vanhan eiä:j:ään uskoo vain ulkoasiain virasto, kun sen sijaan ' " ^^^'^ P^^"^"^P^^ ; säykset ja painattamaan nu^ asialliset piirit koettav.i: hvötvä neuvoslomarkkinoista ja järjestävät rct-! ^l^f-f ^ l-Vhemmaksi. kuin 2 i na 6.000 kappaletta, ken Neuvostoliittoon." ' " "f ^aS^"" olevan monistuskoneen p^^i $ S 1 S S lehdefcä. Yhtenä toimenpiteenä tähän suuntaan päätettiin kehoittaa Vapau-äisten teollisuusliitto | den tcimitus-neuvostoa harkitsemaan a. Päätettiin mycn- lehderi julkaisemista S-si^iisena terran lan hr»in tehdä tällainen myönnytys siUe. sillä pienikin järjestyneisyyden lisääntyminen tulee sellaisen aikanaan kor\-aamaan. 8. Hele Salon kirjoittaman kaksinäv-töksisen näytelmän: "Vekkulin Fre-katti"- nimisen näytelmän ilmoitti sihteeri ostaneensa, esittämättä näytelmää arvcstelu-lautakunan • tutkittavaksi He selitti tämän poikkeuksen tehneensä sLksi. että tällaisia näytelmiä kipeästi kaivataan, yssinpä kesätoiminnankin yhteydes-.ä. Osto hy\'äk-syttiin tällä kertaa, mutta varoitettiin vastaisuudessa noudattamaan voimassaolevia päätöksiä. ^ 9. Kustannusliikkeittemme suunnitelma Wm. Hey^foodiii kirjan julkaisemisesta hyväksyttiin mielihrvällä. 10. Kcska ajatustenvaihto Vapaud-r liikkeenhoitajan ja johtokunnan • toiseltapuolen TPK:n välillil. ei oir. voinut olla täydellistä — pitkän ma^- ja muiden seikkojen %-ucksi — T^ik-iV Vapauden talon rakentaminen cn i-"- puölella. jossa tämänta-i päisen lehden tarvis on yhtäsuuri, kuin tälläkin puolen. Siksi ehdottaakin TPK, että Kustannusliikkeemmo ja keskukset ryhtyisivät harkitsemaan erikoishelpotuksen myöntämistä "Metsätyöläiselle" lehtiUikkeittemme i taholta, siten, että liikkeet tyytyisivät kantamaan vain 5% kiertävien asia- tavalla kun kaikki muuTkin Tanto-miesten, ia.10% paikkakurniallisten a- farmarit. Ne, joilla on v^dä ^^hän metsää jälellä, farmaavat sitä ja ne, joilla ei enää metsää, farmaavat maata. Metsäfarmareita on kuitenkin suurinn osa, katkasut-taen puita sen mitä metsästä tulee, ollen kullakin yhdestä viiteen kat-kasijaan työssä. Olin jo kerinnyt poikkeamaan useamman paperipuunkatkasijan luona asiallani, mutta kun niillä ei ollut kum yksi mies kullakin farmilla, nun en oikein tiennyt miten asiat Järjestäisi. Olin nimittäin Tnetsamiesten asialla. Viimein satuin^ kohtaamaan metsässä neljän miehen katkaisusakin, joista kaksi oh I. -ft. w m iäsent-,- Heidän symyksessä, velvoitettiin tov. Ahlqvist joka muutenkin sattuu matkustamaan Keski-Ontarioon. ottamaan petsoonal-hsest seivan kaikista rakennusta kos- " ^ ' ^ ^ seikoista ja raporteeraamaan niistä T?K:lle. i ^ ^ ^ i Joiu: Wirta, siht. Olemme tarkastaneet ja hj-väksym- -= ylläolevan pöytäkirjan. K. Salminen E. PLttinen.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 3, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-07-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290703 |
Description
Title | 1929-07-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 2 Keskiviikkona, heinäk. 3 p;nä — Wed., July 3 No. 155 — 1929 J VAPAUS S. C. NXa, T O I M I T T A J A T I • „ A. VAAEA frukiUM.). B. TE.fHC>E.V. M. POHJANS.*:^, A, PAIVIÖ. »•giMcrad st t h « Pcr« OfliM Dcpcrtaat. O a m . u MCCSJ c i M * mMXta. ^ ' VAPAUS (Lii«Tt7» _ ^ Tfc» a»>y « t » « of TamM» Worta» ta CUoti». P»tk.fa<«» «ha» «t S^Jb^rr. OBtcio. ^ nLMOTUSHLVSAT VAPAUDESSA: • KbirMäteOaotclMt tIJ09 km». t2M ktkä kert». — ATJoliiuooB mtiiaatts " » « " « ' f »•hrttOTiM. - HimamounoOiootuiMet SOc keru, KM 8 k « - * . . - Sratr«ii!f«««k»«« »»•« * ^ K J M S U f t . . . — A«»t»««>a«»t«k«t t2M Unt. tSM k*i«» kot—. — Khtot-laaiai^a tlMjLotA. KaoIemcaiiBotBkMt $2M0 fccru, SOe L'*uuJk«a kiiliaUnMulti ui siaitumlnrb*. — Halauuuedort }a muiJaotcUct 53e tem. flXO t o l i M ktxtA*. — T.Upii^laatu^ i» OauxamttiiUaaiin «a. T«*d£t. • M M K . l i h f T f f t J T l ncotsi&isu ctakiMem. • ,. . - ^ TILAUSHnCJAT: J »k. UJO. 6 kk. tSM, S kk. n.75 J . l kk. $IM. - •ntdr.T.ltoai* J. S»oiMcm »ekS ««».II. t I »k. tbxa. 6 kk. »3J0, S kk. »2X0 J» 1 kk. tiM. Taisteluohjelma Canadan köyhille maanvi Samalla. aiJcaa kuin kapitalismin korppikotkat Chicagoa ja Winnip^3n vlljaluollssa polkivat vehnän hinnan alhaidmmalle tasolle mitä tuo kauppatavara on ollut sitten 1923. Canadan kommunistipuolueen kuudennen edustajakokouksen edustajista keskustelivat köyhäin maanviljelijäin asemasta ja toimenpiteistä saattaakseen heidät osallistiunaan vallankumoukselliseen Väkum aiattaita aii«.ta««« piU» clU honnetitm keito 4 i». ilnwin=u«piiTi» t^OitKzi .fkJpii'i«J. « t . BlUoi» u k t t « >u T » u o t t . nMimi»ero ki»j«««n»«. kiriomku .ad.I.e«i lukkM«b« u i «i BiaeUi: J. V. KA.NNASTO. liikk^sAciuJ».^ • ^ YipuuiM loiaUo.» Haooeurto » 7 . K.ck«7 Boildit* 4 DBAUD Sf V.,p«U» koattori. LttotT Bmiaiofr 87 L a . « St. P o i d i » 1038. Po.tk«o«: Bo, « . S>&^. O - T.f«a<3ai pusa ia iatooo: Liberty BaiUiofc S7 Lor». St. P»b«ll» C«7W. • Coacnl »(Jroiitis* r»t«, 75e Jjf» eol. ioek. Uiaissa ek«fa foi «in»!» la«rtion, 7Se. Tb» V»p*u» Tyynenmeren maiden ammatillinen kongressi Piakkoin pidettävä Tyynenmeren maiden ammatillinen kongressj, jonka kokoonkutsujana on Ammatliliittojen punaisen kansainvälisen TyTnenraeren maiden sihteeristö, on jo saanut niin paljo huomiota ka-pitalisliluokalta ja sen asianajajilta, että tämä riittää osottamaan kuinka imperialistiset vallat vihaavat ja pelkäävät ajatusta kasvavasta taistelu-yhtenäisyydestä Tvvnenmeren maiden työläisten keskuudessa. Australian ammatillinen liike virallisesti kehotti Tyynenmeren maiden amma-tillistä sihteeristöä kutsumaan kongressin tänä vuonna Australiaan, mutia Bruce, Australian pääministeri, heti julisti, että "ketään aasialaisia edustajia ei päästetä maahan tarkotuksella ottaa osaa kongressiin . Tämä tietysti oli sama kuin kongressin pidon kieltäminen Australiassa. Filippineillä, Japanissa ja Kiinassa saatiin sama tulos toisilla keinoilla, ja Kansainliiton "työ".toimisto epäilemättä toivoi, että kongressin pitäminen voidaan täten estää. Mutta onneksi vallankumouksellisille voimille, Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto on myös yksi tärkeimmistä Tyynenmeren maista. Juuri kun Tyynenmeren maiden ammatillinen sihteeristö oli vastatusten yleiseltä näyttävän boikotin kanssa, Neuvostoliiton ammattiliittojen kcs-fcusneuvosto ja Profintern yhdessä kchoUivat sitä kutsumaan kongressin Vladivostokiin, cnsimäisen työläisten tasavallan alueelle. Ottaen huomioon sen tosiseikan, että tämä kongressi on pakotettu käsittelemään kysymystä järjestämistyöstä Tyynellä merellä kehittyvää imperialistista sotaa vastaan, on sopivaa, että se pidetään maassa, jossa työläiset ovat jo osottaneet, että tällainen järjestämistehtävä imperialistista sotaa vastaan voidaan onnistuneesti suorittaa. liikkeeseen kapitalismin kukistamiseksL Ainoastaan sosialistisen yhteiskunnan saavuttaminen voi taata köyhille maanviljelijöille heidän ponnistuksi-aan vastaavat tulokset. Kommunistit lähestyvät maanvilje- Eommimistipuolaeen kuudennen edustajakokouksen merkitys köyhille maanviljelijöille Kirj. J. M. Clarke lukkuvien työtäsäästävien työvälineiden käjrtäntöönottoa — joka on nyt käynnissä, on tuova lisää köyhyyttä ja kurjuutta ja ajava tuhannet köyhät maanviljelijät lopullisesti konnuiltaan. Uudet koneistot vaativat enemmän maata taloutta kohti. Ne, jotka eivät kykene hanirkitriann uusia tuotan-nonvälineitä, joutuvat pois tiluksiltaan lysL-yraystä tavalla, joka suuresti eroja heidän maansa tulee siirtymään aa kaikkien reformististen ja kapitalis- niille, jotka omistavat uudenaikaisen tlsten puolueiden tavasta. Jälkimäiset lähestyvät maanviljelijäin vaikeaa t i - koneiston. Tämä prosessi johtaa joukottaiseen lannetta äänten saanti-mahdollisuuk- siirtymiseen maalta kaupunkiin, joka sien valossa. Heillä ei ole mitään j on jo ollut käynnissä viime vuosien maan viljelyksen "kansanvaltaista" ke-; aikana Yhdysvalloissa. Kiinnityslaina-mä taistelu imperialistista sotaa vastaan, ei saa ottaa passiivisten, pasifististen päätöslauselmain muotoa. Sen täjrtyy olla päättäväistä taistelua, ei auttaaksemme meidän imperialistisia riistäjiämme heidän taistelussaan saavuttaakseen kontrollin markkinoi-tellä muusta tuotannosta eristettynä | hin, joille he voisivat työntää sen l i i - ilmiönä. Kun vehnän hinta kesäkuun katuotannon, jonka ovat meistä pualussa putosi lähelle dollaria, niin sertaneet. Sen täytyy olla päättä- Ford Motor Co. alkoi vähentää tuotai»- toaan kotimaisia markkinoita varten, samalla aikaa maanvlljelyskoncyhtiöi-den osakkeet laskivat supistetun tuotannon ja vähenevän msoTinin ^niok^si. väistä taistelua, että jos sellainen sota aletaan, me muutamme sen sodaksi etujemme puolesta, itsemme vapautta-miseksL Jokainen päivä tuo esiin uusia val- Täten siis kehittyvä maanvUjeiyskriiii j misteluja. joita tehdään hyökkäystä ei vaikuta ainoastaan maanviljelijöi- varten Neuvostoliiton työläisten ja hin, mutta koskee yhtähyi-ih kaupun- jnaanviljelijäin kimppuun, sillä jos hltystä vastaan, josta on ollut seurauksena yhä kasvava riisto ja lopullisesti tuhansien köyhien maanviljelijäin omaisuuksien pakkoluovuttami-nen. Kommunistit lähestyivät tätä kysy-velat, pakkomyynnit ja vuokralaisuus lisääntyvät köyhempien maanviljelijäin keskuudessa, samalla aikaa kuin rikkaat maanviljelijät lisäävät omistuksiaan ja tulevat yhä rikkaammiksi. Ratsionalisointi myöskin kiihdyttää mystä arvioimalla kapitalistisen maan- j alkanutta maanviljelyskriislä. Kylvö-vlljelystuotannon kehitystä, osottaen ala aavikkomaal^unnissa lisääntyi v. kuinka toiselta puolen rikkaudet keskittyvät yhä harvempiin ja harvempiin käsiin, samalla aikaa kuin toisaalla maanviljelijäin köyhin kerros yhä köyhtyy ja lopullisesti tulee ajettua pois konnuiltaan palkkatyöläisten riveihin. Tämä on ollut kehityksen marssi menneisyydessä, sen jälkeen kun kapitalistisen. tuQtannon käytäntöönpt- 192S miljoonalla eekkerillä ja samalla määrällä tänä r-; vuonna. Maailinan vehnän ylijäämä lisääntyy nopeasti ja on nyt 60 pros. yläpuolella normaalin. Viljaa työnnetään markkinoille enemmän kuin markkinat voivat ottaa vastaan. Hinnat laskevat ja köyhän maanvil.^elijän asema käy päivä päivältä yhä epävarmemmaksi, i kaista köyhän kityöläisiin. Tähän voidaan lisätä se tosiasia, että maanviljelystuotteiden hinnanlasku ajaa suuret joukot pienviljelijöitä kaupunkeihin paisuttamaan yhä kasvavaa työttömäin armeijaa. Maanvlljelyskriisi on osa maailman kapitalismin kriisistä ja voidaan sitä tarkastelle ainoastaan siinä valossa. kapLtaJistit saavuttaisivat kontrollLv Neuvostoliittoon, niin avaisi se heille uusia markkinoita ja siten antaisi kapitalismille uuden hengähdysajan. Neuvostoliiton työläiset ja talonpojat kukistivat kapitalistiset hallitsijansa ja ovat ahkerassa työssä rakentaakseen kapitalistisesta riistosta ja ryös- Kapitalistinen tuotanto on jälleen töstä vapaata taloutta. He rakenta-saavuttanut tason, jossa markkinain vat taloutta, jossa jokainen saa osal-löytäminen yhä kasvavalle ylituotannolle on mahdoton. Kapitalismin ristiriitaisuudet tulevat päivä lÄivältä yhä huomattavammiksi. Kilpajuoksu liikatuotannon sysäämiseksi pois käsistään voi vain päättyä uuteen jättiläismäiseen imperialistiseen sotaan. Tästä sodassa tullaan köyhiä maanviijelijöitä ja heidän poikiaan taas uudelleen pj-ytämään pelaamaan osaa. mutta tällaisella sodalla ei rat-maanviljelijän pro-listuä yhä kasvavaan hyvinvointiin. He ovat uuden ajan tienraivaajia ja taminen lakaisi kotitalouden viimeiset Maanviljelystyotannon koneellistumi-i bleemia. Samoin kuin he viime sodan Taistelufervehdys Saksan kommunistipuolueelle Neuvostoliiton kommunistipuolueen (bolshevikit) Leningradin aluekomitean Saksan kommunistipuolueen seitsemännelle edustajakokoukselle lähettämössä tervehdyksessä m.m. lausuttiin: NKP:n Leningradin aluekomitea on lujasti vakuuteltu, että Saksan kommunistisen puolueen XII edustajakokous leniniläisesti ratkaisee Saksan työväenluokan edessä olevat monimutkaiset, vaikeat ja vastuunalaiset tehtävät. Kominternin VI kongressin leniniläisten päätösten johdonmukainen totcuUi^ninen vielä lujemmaksi tiivistää Saksan kommunistisen puolueen rivejä, vielä kiinteämmin liiltä^,'sen proletaariseen joukkoon ja samalla valmistaa edellytyksiä porvarillisen diktatuurin ja sen verisen sosialidemokraaltisen osan voittamiselle. Oikeistolaiset luopiot, kulkiessaan trotskilaista tietä, parjaavat Kominterniä, NKP:ta ja Saksan kommunistista puoluetta, pyrkivät sysäämään työväenluokan opportunismin suohon ja valmistavat aseistariisuulumista porvariston edessä, proletariaatin vallankumouksellisen taistelun pelosta. Tämän takia voimakkaammin iskekää oikeistolaisia luopioita, kommunistisen puolueen riveihin. tunkeutuneita sosialidemokraattien asianajajia. Tä-män takia ei yhtään myönnytystä oikeistolaisten aroille suvaitsijoille, jotka itse asiassa kulkevat oikeistolaisten Iik\'idaallorien kanssa käsikädessä. • Reformistisia byrokraatteja, oikeistolaisia ja "yasmmistolaisia" luopioita vastaan säälimättömäsii taistellen yhdistäkää miljoonaiset järjestyneet ja järjestymättömät työläisjoukot ratkaisevaan taisteluun kapitalismia vastaan. Eläköön Saksan kommunistinen puolue! Eläköön sen XII edustajakokous! Eläköön proletariaatin diktatuuri koko maailmassa! rippeet olemattomiin. Se tulee edelleen olemaan kehityksen linja niin kauan kuin kapitalismi on vallalla, sillä kapitalistisen tuotantotavan seuraus on rikkauksien keskittyminen yhä harvempiin käsiin ja suuriin joukkoihin kohdistuvan riiston yhtämittainen lisäänt3milnen. Maanviljelystuotannon ratsionllisolri-ti — merkitsee uusien konevoimalla VukoD tapahtmmsfa KunnaHisvirästp Chicagossa ryvetti itsensä Juzvalluksessa; veroja kansalta kovasti kiskoi, • tuhlauksiinsa ne auliisti viskoi. "Mustille miehille" tilejä nosti* ostivat itselle autoja vaan; mässäilyissä he ylinnä loisti, rosvoina täyttivät tasku jaan. Sietäisi työläisten kunnallisvaaleissa etunsa ennemmin oivaUaa, etteivät porvarin antaisi enään työläisten äänillä ratsastaa. Suomessa tehty on "Lalliliitto", korkea herroilla murhausinto; voimakeinoja tahtovat käyttää, sitä sen liiton ohjelma näyttää. Punaisen pelkoa lahtarit potee, "valkaisuvuodelta" punikkeja jäi; vaikkapa valkoiset lahtia tekee, parhaansa koittihe nälkä ja täi. Turha on heidän työläisiä lyödä, nousevat toiset vaan uudestaan; kerran ne ravistavat sanansaattajia. Jos Europan ja Ame- si rikan imperialistit alkavat sodan Neuvostoliittoa vastaan, Canadan köyhäin maanviljelijäin täytyy liittyä y h ' ^ palkkatyöläisten kanssa ja päättävästi sitä vastaan. Nämä ja monia muita täriceitä totuuksia osotettiin puolueemme kuudennessa edustajakokouksessa maan-viljelyskysjTOystä käsiteltäessä. Ohjelma, joka laadittun, ei ole ohjelma nen ei ainoastaan nopeistuta tuotanto-, loputtua kokivat ankaran köyhtymisen maanviljelijäin houkuttelemiseksi uiprosessia, mutta se myöskin vähentää ja kurjistumisen jakson, samoin seu- kokultaisillä lupauksilla, vaan se on yhteiskunnallisen ihmistyövoiman tar- raava sota tulee tuottamaan samat vettä, alentaen viljan arvoa ja sen hintaa. Tämä tosiseikka tulisi pitää ja terävämmässä muodossa, mielessään, kun maanviljelijät silmäi-taistelun otijelma, tappelun ohjel-tulokset ainoastaan klihtyneemmässä todellisuuden ohjelma, joka käy sorretut Suomen lallit" ja ohranat niskastaan. selväksi takapajutsimmallekin, sikäli Siksi cn tarpeellista, että köyMt kuin kaoitalismin ristiriitaisuudet ja levät toivorikkaina ensi^ syksyn satoa maanvUjelljät asettuvat taisteluun im- vihämieliVyydet tulevat kärjistyheim-ja kuuntelevat kapitalistien asiamies- j perialistista sotaa vastaan ja siinä ten pöyhkeilyä hyvinvoinnista. j tehtävässä yhtyvät palkatyöläisten Vlljanhinnan laskua ei voida käsi- taistelevaan etujoukkoon. Mutta tä- Suomersi E. W. Petos jatkuu Kansainliiton neuvoston äskettäin Madridissa alkaneen 55:nnen istunnon Suomen sosdemien manööveri . ... ' . . >- Toveri-lehli kirjottaa: Yrittäessään pelastautua siitä poliittisesta kompronielseerauksesta, mihin Suomen sosialidemokraattisen puolueen johto on maan työväestön silmissä joutunut valkopor\'ariston asioita toimitellessaan, on se nyt ryhlynyl erääseen manööveriin. Se näet on kieltäytynyt ottamasta osaa Turun 7ÖO-vUöti»juhlaan, jota porvaristo itselleen on hommaamassa. Ponarit kutsuivat palvelijoitaan, sosialidemokraattejakin mukaan. Mutta ne kieltäytyvät, "koska juhlassa on mukana virallisesti myöskin kenraali Mannerheim". Porvarilehdistö ihmettelee nyt, että inistä tämä päähänpälkähdys sosialidemokraattisilla herroilla, näillä ohranan ystävillä, jotka hallituksessa ollessaan j'uhlallisesti ottivat vastaan lahtarijoukkojaV suojeluskuntalaisia? Helsingin Sanomat jutustelee pitkän jutun asian johdosta. Muistuttaen sosialidemokraattisten herrojen päinvastaisia tekoja, leimaa lehti moisen kiainoslelun joutavaksi, niinkuin se onkin. Todellisuudessa on se kainostelu kalunaikkosen "kainostelua". Helsingin Sanomat viittaa siihen, että eivät sosialidemokraattiset herrat varmastikaan olisi tyytyväisiä, jos vuoden 1918 kansalaissota olisi päättynyt työväenluokan voittoon ja Suomessa olisi nyi neuvostojärjestelmä — sellainen kuin esim. Grusiassa, jonka maan sosialidtanokraatlisia vastakumouksellisia vehkeilijöitä Suonienkin sosialidemokraatit tukevat. ' Porvarilehti iskee asiassa oikeaan kieleen. Ja Grusiari sosialidemo-kraatlien esimerkiksi valitseminen on myöskin sattunut paikalleen. M u l t a kaikki johtuukin siitä, että Suomen sosialidemokraatit yrittävät vielä häiijätä maan työväestön mieliä tällä manööverillään, ne tahtovat peittää törkeät tekonsa ^ todellisen pyrkimyksensä — tällä jutulla. Liian pieni viikunalehli. johdosta kirjotetaan neuvostoliittolaisissa lehdissä: Kansainliiton tarkoituksena on, lähtiessään pitämään istuntoaan Madridissa,' yrittää jollain tavoin tukea haudan partaalla olevaa Espanjan hallitusta. Tämän ohella Kansainliiton neuvosto uskoo. e|tä osoittamansa tuen vastapainoksi Espanjan hallitus ottaa takaisin ilmoituksensa Kansainliitotta eroamisesta, ja sille tullaan antamaan vakituinen paikka Kansainliiton neuvostossa. Jokainen porvarillinen hallitus tukahduttaa mitä säälimättömimmin jokaisen pienimmänkin kansallisen val-lanI: umouksellisen liikkeen alueellaan. Mutta tästä huolimatta käyttävät nämä hallitukset hyvin mielellään vä-hemmistökansallisuuksien suojelemis-aatetta hyväkseen omien Imperialististen tarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Kansainliiton neuvoston edellisessä is-tunnosa muodostui maailmansodan voittajavaltioiden yhteisrintama, joka jyrkästi kielsi kaikenlaisen "sekaantumisen" vähemmistökansalllsuuksien sisäisiin asioihin, ja erikoisesti Kansainliiton sekaantumisen näihin asioihin. Tämä Johtaa seuraavaan: vähemmistökansalllsuuksien kohtalo on jokaisen valtion sisäinen asia. Tässäkin Kansainliiton istunnossa tulee tämän kysymyksen käsittely johtamaan ainoastaan lukemattomiin puheisiin, joiden tarkoltuk.-ena ei ole mikään muu kuin Kansainliiton neuvostosta saatujen harhakäsitysten syventäminen laajoissa kansanjoukoissa, että Kansainliitto muka suojelee vähemmistökansalllsuuksien oikeuksia. Kansainliiton osuus cn yleisesti tunnettu. Nykyisten sääntöjen mukaan voi jokainen vähemmlstökansallisuus kääntyä valituksilla vissin elimen puoleen, joka toimii Kansainliiton yhteydessä. Mutta tätilän elimen velvollisuutena ei ole ottaa huomioon näiden vähemmistökansallisuuksien todisteita eikä esittää niitä Kansainliiton neuvoston tietoon. Toisin sanoen, tämä elin on luotu erikoisesti vähemmistökansallisuuksien pimittämistä varten. Kansainliitto on luotu suojelemaan Versaillesin järjestelmää. Tämä järjestelmä taas perustuu vähemmistökansallisuuksien sortoon. Viimeisten vuosien kokemusten perusteella ovat vähemmistökansallisuudet tulleet jo siitä vakuutetuksi, että vähemmistö-kansallisuuksilla ei ole mitään odotettavana Kansainliiton isänniltä. Vä-hemmlstökansallisuuksia koskevaa kysymystä ei voida ratkaista kapitalls-min vallitessa. Se voidaan ratkaista vasta neuvostovallan aikana Jä asiat Pöytäkirja Can. Sucm. Järjestön TPK:n pöytäkirja kckcuksesta kesuk. 7 p. 1929 1. Saapuvilla olivat: Ahlqvist, Hill. Salminen, Pirttinen ja Wirta. Ulkopuolelta TPKomiteaa olivat paikalla: Udo Korpinen, S. G. Neil, Bruno Tenhunen ja E. Vilen. 2. Otettiin keskusteltavaksi yhden toimittajan hankkiminen Vapauteen, koska tcv. Pehkonen tulee piakkoin poistumaan toimituksesta. Jätettiin Hillin jä Wirran-lehtäräksi tiedustella eräiltä henkilöiltä heidän mahdollisuuksiaan ja kutsua tarv-ittaissa TPK:n kokous. 3. Painokoneen ostamisesta Vapau- meenpanosta. pn*» ScpstrjiKtAltiin looincfj -mutta i laadittava yle ostamista ei TPK. pitänyt edullisena, syystä että ensinnäkin kyseessä oleva kone on rakenteeltaan heikko ja joutuu helposti epäjärjestykseen, toiseksi, siinä ei voi käyttää muita kuin saman tehtaan stenciliä, jotka ovat verrattain kalliita, joka seikka nopeasti lisää itse koneen muutenkin korkeata hintaa. 6. Käsiteltiin Edustajakokouksessa herätettyä kysymystä Vapauden o-mistusoikeuden siirtämisestä. Päätettiin pyytää asiasta lausunto Vapauden johtokunnalta. 7. Velvoitettiin sihteeri lähettämään Edustajakokouksen pöytäkirja osastoille. Samalla huomautettava, varsinkin Aluekomiteoille, jäsenryntäyksen toi- Edelleen on sihteerin tää kolmen viikon ajaksi, jolloin laina on ehdottomasti maksettava takaisin. 11. Tov. Ahlqqvist toi esille seuraavan tapauksen: Alina Mäeltä, Souti; Porciipinessa, oli kielletty n.k. "Mother allowance" (Leski- ja orpoavustus), siksi, ettei hänen miesvainajansa ollut Canadan kansalainen. Koska tällainen tapaus on yksinään lapslen-huoltcon jääneelle työläisnaiselle tavattoman raskas ja katkera, ja kosia se voi tulla hyvinkin yleiseksi, päätettiin aluksi ottaa asiasta täysi selvyys jB senjälkeen ryhtyä asianvaatimiin toimenpiteisiin. 12. Nuorisoliiton taholta oli Järjestöltä pyydetty $100.00 avustusta nuori-soi. konventsionin kulujen korvaamiseksi. TPK, ei katsonut itsellään olevan valtuuksia lahjoittaa sellaista summaa, iputta myörsi sensijaan SIGÖ.OO lainan Neurisoliiton keskukselle, tuonnempana määrättävänä aikana takaisin maksettavaksi. 13. Kirkland Laken osaston puolesta oli tehty ehdotus, jonka mukaan mainittu osasto suostuisi luovuttamaan $20.00 pikkunäytelmien hankkimiseen, sillä ehdolla, että mainittu o-sasto saisi ne ehsimäiseksi vapaasti näytellä, jonka jälkeen ne sijoitettaisiin Järjestön varastoon. Ehdotus hyväksyttiin mielihyvällä ja ohjattiin sihteeri toimimaan asiassa. 14. Sihteeri teki ehdotuksen sellaisten toverien registeroimiseksi, jotka ovat jo tälläkertaa "osastojiemme näyttämöiden johtajina, tai omaavat taipumuksia, kykyjä ja halua tälle a-lalle. Ehdotus sisälsi ajatuksen, että tällaisen registeröinnin avulla tarjoutuisi osastoille parhaat mahdollisuudet tutustua saatavissaoleviin näyttä-mönjohtaja voimiin, samalla kun re-gisteröinti myöskin voisi aiheuttaa tällaisten voimien kehittämistä ja c-sillevetämistä. Ehdotuksen perusajatukset hyväksyttiin, vaaii jätettiin sen käsittely johonkin myöhempään kokoukseen, jo- Fordin Heihin plantaaseilla työviikko pitkä on raatajilla; sieltäpä Argentinan mailta tuli nyt tietoa kummanlaista. Senttejä kolmekymmentäviisi palkaksi päivältä annetaan; lakkoja siellä jos syttyä voisiy töihinpä pyssyin ne pakotetaan. Ja kuitenkin Heikki, toiset niin uskoo, muka on "työläisten ystävä"; vaikka nyt kahdeksankymmentä tuntia viikossa teetätti miehillä. viikossa ja yhdessä johtokunnan kanssa toteuttamaan se heti, ellei mitään voittamatonta estettä ole olemassa; Tämän ei tarvitsisi merkitä suurempaa lisätyötä toimituksessa, sUlä TPK ymmärtää, että lisäilmotuksia on verrattain helposti saatavissa. Kuitenkin antaisi näin saatu lisätila suurempia mahdollisuuksia tekstisisällönkin mo-nipuolistuttamiselle ja asioiden perin-pohjaisemmalle seuraamiselle. 5. TPK. kannattaa Kustannusliik-keittemme aikomusta tov. Antti Lempisen muistelmateoksen ostamisesta $200.00 hinnasta ja sen julkaisemisesta tuonnempana. 6. Sault Ste. Marien, Ont. osaston päätös, Ida Syrjälän. ottamisesta takaisin osaston jäsenyyteen, hs^äksyt- 'tiin täydellisesti, koskapa mainittu toveri on täydellisesti suorittanut hänelle asetetun ehdon ja pysynyt toiminnallemme suosiollisena' erossaolo-aika-naankin. Jäsenkirjuri, joka on kieltäytynyt noudattamasta csastqn päätöstä tässä asiassa, on ilmeisesti rikkonut järjestö-kuria ja on mainitun osaston käsiteltävä tämä puoli asiasta parhaan harkintansa mukaan. Kaikessa tapauksessa on jäsenkirjurin annetta\-a^ selitys ja myönnettävä tehneensä vää.-\myöskin katsotaan, rin. ellei asiassa ole mitään sellaista että kukaan ei hyöty jä tuhlaa vaikuttavaa tekijää, jota ei TPK tä!- lä kertaa tunne. 7. Keskusteltiin Hannes Sulalta tulleen, "Metsätyöläisen" levittämistä koskevan kirjeen johdosta. Ei pidetty sopivana~~myöntää Vapauden asia-miehille oikeutta olla välittömässä yhteydessä ''Metsätyöläisen", enempää kuin muiden lehtienkään kanssa. Tällainen järjestely^ enempää kuin mikään asiamiespalkkion järjestelykään ei myöskään olisi sopusoinnussa lehti-liikkeittemme keskinäisten sopimusten kanssa. Samalla huomaa TPK kuitenkin eh- Missä oli "tasavallan" poliisi, kun Saksan monarkistit mellasti? Ei heitä noskien hurtatkaan pitäneet ämpumatauluinaan. Mutta jos Vappua viettämään käy kerta vuodessa raatajat; sitäpä hallitus estämään tuo tykit ja valtion sotilaat. Tunnettu totuus, vanhat sen sanoo: "Korppi ei korpilta silmiä vie"; eipä ne "tasavallan" monarkistit, nosket, ainakaan pahoissa väleissä lie. Canadan hallitus laivansa myöpi, liike ei kannata, tappion tuopi; häviön syy ei miehistön palkka, aina se ollut on liiaksi niukka. Huonoja valtion liikkeiden teot, niissä on aina "salainen vuoto"; ylinnä määräävät yksityisedut, syynä on kapitalistinen johto. Tekevi liikettä neuvostohallitus, ei ole tappion uhkaa; tosin siellä Jopa se kelpasi "rosvottu öljy"', ei ole enään vihattu, hylky; itsepä Röckefellerkin lähtee Venäjänmatkalle, etuja hakee. Saaneko kauppoja mieleisiä, vai turhako Jussilla reisu; ehdotko riistolle ikäviä^ kuullahan siitä kai veisu. Siellä kun työläiset itse nyt määrää kuinka ne kaupatkin tehdään; vain kaikkien yhteishyväksi dottoman tarpeelliseksi saada aikaan hon sihteerin on esitettävä kirjallinen erikoistoimenpiteitä ja helpotuksia suunnitelma asiasta. 1 "Metsätyöläisen" levittämisessä, ei ai- nyt Sovietin tuotteita myödään Kokous loppui kello 11.30 illalla. jnoastaan Canadan, vaan myöskin Yh-dysvaltain " " " i " " - ^ John Wirta ' Olemme tairkastaneet^^ hjTäksym-mc ylläolevan pöytäkirjan. delle keskusteltiin laajasti. mutta • ^^^'^^^^'^'^ yleinen suunnitelma jäsen-koska ei katsottu asiaa vieläkään erit-! "^""^äyksestä. sekä järjestäjäkysymy':- täin kiireelliseksi, muussa suhteessa, j ^^^Slanrinkielen opiskelua var-kuin painokoneen alla tarvittavan sy-^^'^ °" myöskin laadittava yleinen K. Salminen E. Pirttinen. Pöytäkirja MAGNUS RAEUS. teiltä Päästyäni perille huomasin heti, että conmeelaiset farmaa samalla Can. - . , , , siamiesten'ottamista tilauksista. Kun »esta, 17 p. kesak. 1929. j läisesti kaikkien sekatyöläisten, kuin • metsätj-öläistenkin järjestämisen asi-vsnnyksen tekemisessä, jätettiin asian suunniteLma. jota sitte so^^tetaan ori Yhdysvaltain ulkoasiain virasto nukkuu lopuUinen päättäminen tuonnemmaksi. | P^i-"^^^""^en erikoisUn olosuhteisiin. Sillävälin tiedustellaan asiaa eräältä h"^'^^^^^'^™^^"'^^^ Aluekomiteojen ja tunnetulta expertiltä ja ilmotetaan J. V. KanhastoUe. että tilan saa valmistaa uutta Duplex-konstta. malli E;tä varten. Pirttinen. Hill ja osastojen kanssa. S. Ontarion työläisten tapaturma-kon'auslatn suomentamisen suhteen. ; nykyisessä muodossaan, oli TPK. sitä Latva, Salminen, Wirta. 2. Vapauden toimittajakysymys; o-tsttiin käsiteltäväksi ja toveri Hill selosti niitä toimenpiteitä; joita oli suoritettu yhden kokeneemman toimittajan saamiseksi yhdysvaltain puolelta. Selostuksesta kävi ilmi, ettei sellaista mahdollisuutta ole tälläkertaa olemassa, syystä, että siellä tarvitaan kipeästi kaikki käytettävisä olevat voimat. Päätettiin kutsua tov. Ak-u Päl-nyt ehdotuksen.. Vaikkakin tiedettiin.! nottuun lakiin tehdään tämän tästä! viö Vapauden toimitukseen, etteivät omat varat tule täysin riittä-1 pienempiä muutoksia,- olisi latomus j 3. yhdysvaltain puoleöa'alussaolc-mään rakennettavan talon kustannus- j säilytettävä, joten voitaisiin ottaa im- | väa kuukausijulkaisa-hanket-ta ""paasiin. . ei pedetty erittäin tärkeänä "to- j si painos, mahdollisimman pienillä j tettiin kannattaa, jos kerran sikäläl-verilainojen" ottamista. Kuitenkin voi l kustannuksilla, aina kun muutoksia 1 set to^-srit näkevät sellaisen mahdol-tov. Kannasto lehdessä ihnoittaa sei- I astuu voimaan. j {isiesi toteuttaa ilman, ettei päiväleh-laisia lainoja otetaan jos joku toveri;. 9. Sihteeri velvoitettiin liittämään tiemme sisällöt joudu siitä kärsimään. . . ; haluaa mielumnmin saU>-ttää rahansa; s. Järjestön sääntöihin Viune edusta- 4. Keskusteltiin laajasti Vapauden saada aikaan sen. ct'a uutta \enajaa ei ole olemassa, mutta vanha vielä i ^S^^aisten omassa liikkeessä. Kuiten-j jakokcuksfcssa tehdvt muutokset ia l i - saattamisesta vhä enemmän joukkojen 1. Saapuvilla olivat: Ahlqvis. Kivi. 1 aa, niin kannattaa liikkeittemme val- 4. Käsiteltiin kysymystä n.k. '"Tove-j mieltä, että jätetään tämä tehtävä j rilainojen" ottamista Vapaudelle, jos- i Vapauden toimituksen ja johtokunan -New York TelcgranrMohti. joka aikaisemmin vastusti Neuvo..to- Hi^^-keenholtaja Kannasto oli teh-Lv-hdessä huolehdittavaksi. Koska s.a-liiton tunnuslamisla :Yhdysvallain taholla, on äsken kirjottanut Yhdysvaltain ja Nciivostoliitcn välisistä suhteista, m.m. lausuen: "Eräänä kauniina päivänä ulkoasiain virasto herää ja keksii pinta-alaltaan kolm.e kertaa suuremman maan kuin Yhdysvallat, jossa on 150 milj. asukasta ja joka on valmis ostamaan amorikalaisia tavaroita. Toistaiseksi vielä ovat amerikalaiset diplomaatit sitä mieltä, että manaamisen avulla voi elää. Vanhan eiä:j:ään uskoo vain ulkoasiain virasto, kun sen sijaan ' " ^^^'^ P^^"^"^P^^ ; säykset ja painattamaan nu^ asialliset piirit koettav.i: hvötvä neuvoslomarkkinoista ja järjestävät rct-! ^l^f-f ^ l-Vhemmaksi. kuin 2 i na 6.000 kappaletta, ken Neuvostoliittoon." ' " "f ^aS^"" olevan monistuskoneen p^^i $ S 1 S S lehdefcä. Yhtenä toimenpiteenä tähän suuntaan päätettiin kehoittaa Vapau-äisten teollisuusliitto | den tcimitus-neuvostoa harkitsemaan a. Päätettiin mycn- lehderi julkaisemista S-si^iisena terran lan hr»in tehdä tällainen myönnytys siUe. sillä pienikin järjestyneisyyden lisääntyminen tulee sellaisen aikanaan kor\-aamaan. 8. Hele Salon kirjoittaman kaksinäv-töksisen näytelmän: "Vekkulin Fre-katti"- nimisen näytelmän ilmoitti sihteeri ostaneensa, esittämättä näytelmää arvcstelu-lautakunan • tutkittavaksi He selitti tämän poikkeuksen tehneensä sLksi. että tällaisia näytelmiä kipeästi kaivataan, yssinpä kesätoiminnankin yhteydes-.ä. Osto hy\'äk-syttiin tällä kertaa, mutta varoitettiin vastaisuudessa noudattamaan voimassaolevia päätöksiä. ^ 9. Kustannusliikkeittemme suunnitelma Wm. Hey^foodiii kirjan julkaisemisesta hyväksyttiin mielihrvällä. 10. Kcska ajatustenvaihto Vapaud-r liikkeenhoitajan ja johtokunnan • toiseltapuolen TPK:n välillil. ei oir. voinut olla täydellistä — pitkän ma^- ja muiden seikkojen %-ucksi — T^ik-iV Vapauden talon rakentaminen cn i-"- puölella. jossa tämänta-i päisen lehden tarvis on yhtäsuuri, kuin tälläkin puolen. Siksi ehdottaakin TPK, että Kustannusliikkeemmo ja keskukset ryhtyisivät harkitsemaan erikoishelpotuksen myöntämistä "Metsätyöläiselle" lehtiUikkeittemme i taholta, siten, että liikkeet tyytyisivät kantamaan vain 5% kiertävien asia- tavalla kun kaikki muuTkin Tanto-miesten, ia.10% paikkakurniallisten a- farmarit. Ne, joilla on v^dä ^^hän metsää jälellä, farmaavat sitä ja ne, joilla ei enää metsää, farmaavat maata. Metsäfarmareita on kuitenkin suurinn osa, katkasut-taen puita sen mitä metsästä tulee, ollen kullakin yhdestä viiteen kat-kasijaan työssä. Olin jo kerinnyt poikkeamaan useamman paperipuunkatkasijan luona asiallani, mutta kun niillä ei ollut kum yksi mies kullakin farmilla, nun en oikein tiennyt miten asiat Järjestäisi. Olin nimittäin Tnetsamiesten asialla. Viimein satuin^ kohtaamaan metsässä neljän miehen katkaisusakin, joista kaksi oh I. -ft. w m iäsent-,- Heidän symyksessä, velvoitettiin tov. Ahlqvist joka muutenkin sattuu matkustamaan Keski-Ontarioon. ottamaan petsoonal-hsest seivan kaikista rakennusta kos- " ^ ' ^ ^ seikoista ja raporteeraamaan niistä T?K:lle. i ^ ^ ^ i Joiu: Wirta, siht. Olemme tarkastaneet ja hj-väksym- -= ylläolevan pöytäkirjan. K. Salminen E. PLttinen. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-03-02