Vapaus, November 29, 1927

              155 —1927 Tiistaina, marrask. 29 p;nä—Tnes., Nov. 29 Sivaa
A H A A
S U 0 M E E I 4
Kurssi Suonien Harkkaa
3960
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT»
lOe lähetyksistä aUe $20.00, 60c lä-
Sfcyksistä $20.00—?49.99, 80c lä-hSksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
Sietyksistä $80.00—$100.00 sekS
yic jokaiselta seuraavalta_ alkavalta
luJalta dollarilta.
SikkosanomalaLetyksUta ovat lär
hetyskiilut $3.50 lähetyksiltä.
Kaikki sähkolähettykset tehdään
moraan Sadborysta Helsinkiin sa­nana
päivänä kuin saapuvat Va-oanden
konttoriin.
Sndbnryssa ja ympäjrtstSllä asavat
foivat käydä Vapauden konttorissa
ti^ofitaxnassa etikoiskursaia.
LAIVAPIUETTEJJl- HYYDXXN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteeUm
VAPAUS,
Box 69., SUDBURY. ONT.
Vspandelie ottavat rahavälitykaiä
ftstaan mydskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontairio.
DAVID HELIN
«rötalkkakunnilla Pohj.-Ontariosss.
J . OKSANEN.
Eirkland Lake, Ont.
JOHN-VUORI,
So. Porcupine, Ont
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins. Ont.
A. T. HILU
Toronto, Ont. — Tavattavissa ilta-sentä.
Jos jokainen yhtyisi n seu­raan,
silloin muuhun toimintaan
jäisi aukio. Se että jokaisen tulisi
yhtyä ntseuraan, ei ole ^tarkoitus­kaan,
vaan jokaisen jäsenen vel­vollisuus
on edesauttaa mainitun
seuran sitkeyttä ja tarmoa kjreyvää
toimintaa. Vielä sitäkin suuremmal­la^
syyllä, jos kerran katsotaan
näyttämöillämme olevan korkeam­piakin
tarkoitusi>eriä ja pyrkimyk­siä,
eikä vain yksinomaan varojen
hankkiminen.
da 967 Broadview Ave., ja päivisin
Boom 304, 96 EinfiT St.. E.
voineet suuria tehdä, on se kuiten-
Idn vähän auttanut vieraään kunkin
perhettään talven yli. Jokohan pa­perimyllyt
ovat lykänneet tuottei­taan
kaikki paikat täyteen? Vai jo­ko
kulta-aika loppui? Teollisuus on
kai ollut normaalinen parin viime
vuoden ajan. Nyt on tällä aikaa
tuotettu liikatuotantoa hiin paljon,
että voi taas työläisten antaa tun­tea,
miltä todellinen nälkä tuntuu.
Voi myöskin olla mahdollista, että
eri maiden riistoedut ovat jakautu­neet
epäsulAeellisesti, että on taas
aseilla katsottava kuka on kukin.
Sotaa varten riistäjäluokka tarvit­see
painaa työläiset äärimäiseen
kurjuuteen, niin helpompi on saa­da
ne seuraamaan riistäjäin tahtoa.
Tuli oli tuhota. Mrs. Marq Salo
oli mennyt navettaan l3rpsylle t.k.
22 p. aamulla. Häneltä oU jäänyt
auki tulipesän luukku, josta oli k i ­pinä
lentänyt vuoteelle, sytjrttäen
vuodevaatteet palaamaan. Salon pa­lattua
lypsyltä, oli huone savua niin
täynnä, että oli vaikea nähdä missä
tuli oli. Hänen kuitenkin onnistui
vetää palavat vaatteet ulos> Tuli
,ei ollut vielä ehtinyt'leviämään sei-näpapereihin^
jos niin olisi ollut, o-lisi
hänen yksin ollut mahdoton a-snntoaan
pelastaa.
Touhua ja tohinaa on, kun kaikki
puolueyksiköt ovat alkaneet talvitoi-mintansa..
Soluissa opetellaan tun­temaan
puolueemme olemusta. Mut­ta
myöskin pidetään huoli haalitoi-mmnasta.
Nuorisoliitto pitää myös
säännöllisesti kokouksensa. Heillä
oHen juoksevienV asioidensa ohella
keskusteltavana sotakysymys. Pio­neerit
myöskin, kokoontuvat sään-nömsesti.
Heidän, toimintansa si­sältäen
kokoil^ia ja koulua, jossa
opet€taa;n suomenkieltä, aiheena ol­len
työväenliike. Nuoriso-orkesteri
paisuu kuin nisutaikina. Nyt J o on
kolmetoista soittajaa ja lisää vaan
faiuluvat tytöt~ja pojat hommaavan
itselleen soittovälineitä.
Joulujuhlia varteu_aletaan täällä
Wt jo valmistautua. Tiedätte sii­tä,
että silloin on paras tulla haalille
viettämään joulu-iltaa joukolla. Sil-ioin
ei ohjelma eikä suuhun panta­va
tule kesken loppumaan. — Ea-
Portteri.
Timmins, Ont.
^ Tämä olkoon ikäänkuin aoksautus
jf„ on tämä tarkoitettu etupäässä
'"iUe, jotka kylmänä ja toimetonna
°^t sivusta katselleet meidän vasta-
Perustetun näytelmäsenramme alku-
Ponnisteluja. Että he uudelleen a-
^ttelisivat aaan tärkeyttä eimen-
AUin tekevät lopullisen päätöfeensä
ovatkö avussa tedelieenkih, vai oli­siko
asia sitä laatua, että sen eteen
/ietäisi jokaisem tehdä osansa?
Tähän ehkä joku voi sanoa: O-
^^^ssamme on kolmisensataa jä-
Suuri huojennus olisi n seuran
toiminnalle esim. se, että ne illat,
jotka osasto on luovuttanut näytel­mäharjoituksia
varten, katsottaisi o-levan
siksi tärkeän asian palveluk­sessa,
että ne asiaankuulumatto-main
taholta tulisivat mahdollisim­man
vähän häirityksi. Tosi on, että
näin talvenaikana varsinkin on toi­mintamme
laajaa. On monien eri a-la-
osastojen sekä solujen kokouksia
järjestettävä samoiksi illoiksi, joten
on yleinen hälinä. Yksi tulee, toinen
menee, puhellana äänekkäästi, jää­dään
asiattomasti oleilemaan saliin
j.n.e. Samoin myös lapset ovat tot­tuneet
pitämään haalia jokailtaisena
leikkitarhanaan, joten varsinaiset
näytelmäharjoitukset jäävät vallan
sivuseikaksi. Ja jos mikään yleensä
vaatii hiljaisuutta ja ajatuksien
koossapysymistä, on se näytelmien
harjoitteleminen.
Ja niippä yllämainittuja epäkohtia
silmälläpitäen päätti n :seura panna
juuri visusti jo aikaisemmin tehdyn
päätöksen täytäntöön, nimittäin
että harjoitusiltoina suljetaan salin
ovi. Sillä ymmärryksellä, että ne
henkilöt, joilla ei ole" varsinaisia
tehtäviä haalissa, olisivat hyvät, ja
ottaisivat tämän huomioonsa.
Samalla olkoon myös sanottu, että
meillä on niinkutsuttu lukutupa haa­lin
alakerrassa, jossa voi jokainen
kuluttaa lomahetkensä. Ja sen voin
vakuuttaa, että silloin ne myös tu­lee
käytettyä hyödyksi jokaiselle
itsellesen, sekä seakautta koko, jou­kon
yhteiselle asialle.
Muistuipa mieleeni että näytelmän
"Permantopaikka n:o 10" tirehtööri
kuiskasi korvaani, että muistappa
siitäkin vähän toitottaa maailmalle.
Se kuulemma esitetään jouluk. 11 p.
ja kuuluu olevan välttämätön asia
varoittaa jokaista, joka aikoo tulla
sitä katsomaan, että rasvaavat nau­ruhermonsa
hyvään kuntoon, ettei
vain katkea kesken.
Se myös olkoon sanottu, että mai­nittu
näytelmä on operetti. Ja siksi
suuritöinen, että on oltu pakoitettu
asettamaan pilettien hinnat vähän
korkeammiksi, mutta ainoastaan nu­meroiduilta
paikoilta, joita on jär­jestetty
vain pieni osa. Toisilla pai^
koilla tulee olemaan se tavallinen
hintansa. Täällä kun ei ole ollut
tapana asettaa numeroituja paik­koja.'
Eikä se suinkaan nytkään o-lisi
tapahtunut, ellei siinä olisi sitä
yhtä pientä niksiä — -r-.
Seuratkaa lähemmin ilmoituksesta.
Joulunaikoina tullaan esittämään
South Porcupinen ja Timminsin yh­teisillä
voimilla, se . paljon puhuttu,
ja viimeaikoina huomiota saanut
"Volgan Venemies". Silloin ollaan
jokainen omin silmin tilaisuudessa
näkemään, mika^ tämä on, hyväkö
vai huono.
Vielä kerran kehoitus, varsinkin^
nuorille: Yhtykää näytelmaseuraam-me!
Näyttäkää, että tekiri tahdotte
kantaa kortenne yhteiseen kekoon, .
ottamalla vastaan erinäisiä tehtäviä.
Totuttamalla itsenne pikku velvolli­suuksiin,^
teette vain sen mikä työ­läisnuorisolle
kuuluu, sillä aika voi
olla lähellä jolloin teiltä vaaditaan
paljonkin. — A. E.
Ie, eikä sillä näytä tulevan sen ver­taa
kuin vuokrassa menee. Tule­vaisuus
näyttää sen, 'jos saamme ai­kaan
yhteistoimintaa' ukrainalaisten
kanssa. Oman haalin rakennustou­hu
on melkein pakko siirtää kevää­seen
varojen puutteen tähden. Jär-jestämämme
keräyskin on vielä kes­ken
siitä syystä, että useat osastot
ovat unohaneet palauttaa keräys­listamme,
vielä tähän mennessä.
Pyydämme siis palauttamaan jälel-lä
>Qlevat keräyslistat niitten osasto­jen,
jotka jyystä tai toisesta qvait
siinä myöhästyneet, että voimme jul-,
kaista tilityksen.
Työolot Rouyn'issa eivät tälläkään
aikaa ole kehuttavat. Kaupungin-työt
tosin ovat vielä käjmnissä, mut­ta
niissäkin maksetaan vain 35—40
senttiä tunti, joka palkka ei lain­kaan
vastaa nykyisiä elinkustannuk­sia.
Pari kolme metsäkämppää lie-tapauksessa
järjestelmällistä toimin­taa
puuttunut.
Tuossa joukossa muuten tuntui
olleen mukana myöskin niitä tosi-snomalsisiakin,
joitten- rinta tun­tuu
jodcus kaljan vaikutuksesta
nousevan niin korkealle, että uh­kailevat
valkaista koko sekasotkui­sen
Rouytu Luulenpa kuitenkin, että
"urhoilta" loppuu voimat kesken Ca­nadan
ko^T^issa "isänmaan" kivääriä
ikävöide&ä, surullista kyllä. — J.
Schumacher, Ontl
JSrjestaytynunen menee eteenpäin
mitä parhaiten tälläkin paikkakun­nalla.
Solu pitää kokouksensa jo­ka
toinen maanantai, ja aina on tu­lossa
uusia jäseniä, joka on mitä i -
lahdutlavin asia näin suurella kaivos-paikkakunnalla.
Vaan eipä sillä,
että olisi liikatuotantoa. Olisi vie-
. . . . , lä paljon toivomisen varaa, että
nee tassa ympanlla, joissa työsken- ^y^j j ^ j ^ yksi mies järjes­telee
_25—30 miestä.-01ot_ ja pai- ^-.^^ täyttäisi kaikki tehtävänsä
kat näillä Quebecin kämpillä yleensä tarmolla. Vaan onpa niitä surkutel-eiyät
vastaa juuri alkuasukasten o- oviakin puolia, kun jotkut kansa-loja.
Voidaan mainita esim. että iäisistämme ovat ruvenneet parjaa-pari
viikkoa sitten palasi erään ve­näläisen
japparin kämpältä suurin
osa miehiä takaisin. Mainittu jap-pari
runnaa täältä noin 30 mailia
länteenpäin. Hän vei metsään 50
—60 miestä melkein ilman mitään
ennakkovarustelua, ei kämppiä ei
ruokaa, ja työläiset huomasivat tä­män
epäkohdan vasta senjälkeen,
kun olivat teluieet tuon voimia ky­syvän
matkan järvien ja soiden yli.
Kämpällä kuuluu tapahtuneen vielä
niinkin rumasti, että osa työläisistä
jäi jatkamaan työtänsä, vaikka kai­kin
oli ajateltu poislähtöä. Sellaista
menettelj^apaa voisi ajatella löytä­vän
vain sellaisten työläisten kes­kuudesta,
jotka eivät koskaan ole
olleet mukana työväen riveissä, mut­ta
tästä joukosta kuitenkin oli suu­rin
osa suomalaisia ja vaikkapa jou­kossa
oli todenmukaisesti joku jär­jestynytkin
työläinen, on kaikessa
METSÄ. ja-UITTOTYöUUSTEN
ASUNT04>L0T
Eräs kuvaava piirre Snomezt lain­säädännön
"nopeudesta''
maan tätä yhteistyötä kaikenlaisil­la
halpamaisilla nimittelyillä. Luu­len
olevani oikeassa, jos sanon teil­le
toverit^ ettei teidänkään eiämän-^'™j^'^
ne ole ruusujen päällä tanssimista,
^ ainakaan. sivulta katsottuna. Jos
* . - _ - •
Jos missään maassa, niin Suomes­sa
ovat metsä- ja uittotyoläisten
osunto-olot laajoilla metsätyömailla
kerrassaan kurjat. Metsäkampät,
joissa työläiset ovat pakoitettuja
elämään vuodesta toiseen toimeen­tuloaan
hankkiessaan itselleen ja
perheilleen, ovat kurjimpia mitä aja­tella
saattaa. Tavallisin stomalainen
metsätyöläisten "asunto" on raken­nettu
pyöreistä hirsistä, panemalla
suoturvetta kiliin tilkkeeksi. Suu­rin
koko näissä Icämpissä on noin
7x7 metriä ja korkeus korkeintaan
2 metriä. Lattiana on paljas maa
ja lämmityslaitteena kämpän nurk.
kaan kasattu kiuas, jota lämmittäes­sä
kaikki savu tulee sisälle. Se on
samalla myöskin paikka, jossa metsä-työläiset
valmistavat ruokansa. Työ­läisiä
ahdetaan tavallisesti tällaiseen
kämppään noin neljäviisikymmentu
teillä on jotain epäilyksiä tässä yh­teistyössä
niin tulkaa mukaan, sil­loin
teille selviää'' parhaiten kaikki
ettette tarvitse ruveta noin halpa­maisiin
ja alentaviin' tekoihin tois­ten
toimiessa teidänkin hyväksenne.
Sillä ei tässä yksilöetuja kenellekään
haeta, vaan koko työtätekevän luo­kan
parasta..
Toverit, ottakaa paikkanne Kom­munistipuolueen
riveissä. Varma o-len
ettei ole katumista kenelläkään,
sillä ainoa tie päästä ulos tästä ka­pitalistisesta
järjestelmästä, on yh­tyä
siihen joukkoon, jonka tunnus­lauseena
on: Kaikki valta työtäteke­välle
luokalle. —- Mukana ollut.
Palanen perhe-elämää
Kirj. O. Hiolainen.»
— Kuulehan Helien, paneppa tuo
pikku Terttu levolle, näyttää raukka
olevan kovin uupunut.
— Kyllä isä.
—Lienet unohtanut mitä sinulle
äsken sanoin?
— Tosiaankin, tässä vihkosessa on
niin mieltäkiinnittävä luku, että
tahtomattani vaivuin mietteisiin sen
lumoamana. . Lue .isä sitä lehteä
siksi: kunnes saatan l i l l y n vuoteelle
niin kerron sinulle lukemani kerto­muksen
sisällön.
Rouyn, Que.
. Venäjän vallankumoukisen kym­menvuotisjuhlaa
vietettiin täälläkin
7 päivä t.k. Vaikka ohjelmamme o-likin
vain yksipuoleinen, näytti se
j eukko kuitenkin käsittävän, päi­vän
merkityksen. Mainitsemisen ar­voista
oli ohjelmassamme erikoisesti
toveritar Sanna Kannasten puhe,
niutta suuresti lisäsi vielä juhla­tunnelmaa
myös pikku toveritar
Viola Nissilän lauluesitys, tuskin yk­sikään^
voi olla ihailematta sitä tar­mokkuutta
inillä tämä 6—7 vuoden
ikäinen tyttönen eätti laulun "Neu-vostojemme
puolesta". Useimmin
vain toivoisimme tämän nuoren to­verittaremme
esiintyvän-
Niin, mitäkö sai Sanna aikaan
täällä käydessään? Näytti saaneen
ainakin suuremman osan Rouyij
suomalaisista naisista liikekannalle.
Sivusta katsoen tein havaintoja vii­me
sunnuntaina ja olin huomaavi­nani
niitä alun toistakymmentä ole­van
kokoukseen menossa. 'Tiedossa­ni
ei vielä ole tätä kiijoittaessani,
mitä siellä kokouksessa touhuttiin.
Mutta innostus oli ollut mahtava.
Suurista joulujuhlista ne ainiakin
puhuivat äeltä pois tultuaan, mutta
perästä kuuluu, sanoi torven tekijä,
S.J. osaston Cyokolconksessa kes-kustelimma
haalin vnokraamisesta
ukrainalaisten toverien kanssa yh­dessä,
koska nykyinen kokoontumis-huoneemme
on muulle' toiminnalle
kokonaan sopimaton, paitsi tanssil-
— Joko hän nukkui?
— Aivan heti isä. Hänellä oli niin
herttainen katse, etten nialttanut
pikemmin palata. Vihdoin sammu­tin
valon ja hiivin pois makuuhuo­neesta.
Onko isällä aikaa kuunnel­la
jos kertoisin?
—- Kyllä, tyttäreni. Silmäni saa­vat
hieman joskus levätäkin.
<—. Kiitän huomaavaisuudestasi. —
Min, tässä vihkossa on kertomus mi.
tenkä nuori tyttö meni sotilaan
kanssa naimisiin aikana, jolloin Yh­dysvallat
yhtyivät maaOmansotaan
vuonna 1917. Sotilas oli ollut Rans­kassa
^taistelemassa ja palannut
sieltä takaisin terveenä. Heti hän
tapasi puolisonsa ja nyt heillä on
ihailtavan' onnellinen elämä. Paikka,
missä he nykyään asuvat, ei ilmene
kertomuksessa.
— Rakas lapseni. Tuon tapaisia
kertomuksia luodaan mielikuvituk­sen
mukaisesti. Se voi olla totta,
.mutta samalla se voi oUa, kuten
mainitsin, luulottelun tuote.
— Mutta voidaanko valheellisia
kertomuksia julkaista lehdissä joi.
ta kaikki ihmiset lukevat, eikö siitä,
voisi joutua syytteeseen?
— Voidaan ja ei voida. Mikä kir­jallisuus
hyvänsä puoltaa rikkaiden
vdtaluokan etuja, niitä voidaan
julkaista valheenakin. -^Mutta. mikä
tähtää, vaikkapa hallitsevan luokan
tekemien rikosten paljastamiseen,
niin siitä asetetaan syytteeseeni Ker­ron
sinulle ilmeisen esimerkin: Ame­rikassa
ilme^yy -työläisten ylläpi.
tämä -ja valvoma sanomalehti. Dai­ly
Worker. Tämän lehden ehdoton
tapa on puhua, totuutta. Kun leh­t
i yrittää paljastaa kansalle kuinka
raha-valta polkee kansan pyfaimpiä oi­keuksia,
niin hallitusvalta asettaa
lehden toimittajia syytteeseen ja uh-kaa
lopettaa lehden ilmestymisen,
kieltämällä siltä oikeuden käyttää
postikuljetusmuotoa. Tällainen ön
tapahtunut, mutta kun. kaikki työ-läi^
t yastuBtivat alotetta voimak­kaasti,
niin jntta vielä taUäkertaa
annettiin raueta. Niinikään oli leh­dessä
nuoren ^öläisen, David Gor­don-
nimisen pojan kirjoittama runo,
joka koski osittain halHtusta; tä­mä
nuorukainen tuomittiin linnaan.
—- Mutta isä ei näy huomaa-Tan,
että kansa on hallitnksen puolella;
Eilen-illalla kun olin varjokuvissa
ja kun alettiin soittamaan laulusi,
"America", . niin kaikki ^kohosivat
seisoalleen ja siten kunnioittivat
sitä.
— Olet oikeassa, lapseni, että
kunnioittavat, mutta et tiedä miksi
sitä soitettiin. Imperialistit, kan-sainväliset
kapitalistit aikovat saada
aikaan uuden sodan ja siksi soite­taan
, isänmaallisia laulu ja muoka-takseen
kansan mielipiteen sotaa
puoltamaan.
— Esitetään varjokuvia, saarna­taan
kirkoissa, kirjoitetaan san<^ma.
lehdissä ja sillä muokataan kansan
mielipide sodan kannalle. Kun täl-lätavoin
alinomaa toimitaan yallas-saolevan
luokan toimesta, niiii onko
sitten ihme jos kansa -vielä nyt o-maa
"ehta-amerikalaisen" mielipi­teen.
Suuri osa kansasta jo on eri­mieltä
rahaivallan asioihin suhtautu­misen
suhteen, mutta niillä ei vielä
ole niin voimakkaita valistusvälinei-tä,
että kykenisivät kansalle osoit­tamaan,
mikä on oikea • ja mikä
väärä. .
-— Kertoelmasi kuulostaa niin to­denmukaiselta,
joita asioita minä
nuorena en -vielä kaikkia ole jaksa­nut
käsittää. Mutta eikö Amerikan
osallistuminen viime sotaart oUut/oi-keutettua,
sillä muutoinhan Saksa
olisi noussut hallitsemaan koko maa­ilmaa?
; ;
— Olet vielä liian nuori tajuamaan
kaikkia suuriluontoisempiia asioita
ja sitä mistä sodat johtuvat, mutta
kerron sinulle mikä oli Amerikan
työläisten osa sotaa käydessään:
Kansan inieliala muokattiin edel-lämainitulla
tavalla sodan kannatta­jaksi.
iSptilaita ei saatu tarpeeksi
vapaaehtoisina, joten loput pakotet­tiin
menemään sotaan. Usea heis­tä
luuli taistelevansa "«onnea kansal­le
— Amerikalle, mutta 'missä se
hyvyys nyt ilmenee ? Kulkiessasi
kaupun£:illa näet useita kädettömiä
ja jalattomia. —-'Nämä ovat sodan
uhreja. Ranskassa taistelleet, soti­laat
nyt kulkevat kerjäten'—•^Imuä
anoen^ Hallitus ei huolehdi heidän
toimeentulostaan. Ranskan nurmi
viheriöi lukemattomien sodassa kaa-tuneiden
rujomiiden yllä. Heidän so-
-tamorsiamensa — sotilaitten "lail-
Ijset" vaimot taluttavat yhdeksän
•vuotiasta jälkeläistään, kulkien
puutteen teillä. —
Näistä tapahtumista ei kerrota y-limysluokan
Idrjallisuudessa, niistä
vaietaan. Siksi sanoin ^että kerto­mus,
jonka olet lukenut, voi olla vai
hettakin.
—^ Ymmärrän sinua, isä. Mutta sa­noit
työläisten olleen sodassa, oli­han
siellä rikkaitakin, eiko niin?
-— Koska sinulla tuntua olevan
mielfymystä kuunnella minua puhu­essani
sodasta, niin kerron tässä rik­kaistakin.
Ihmisiä on rikkaita;^ ra-
Vuotena 1920 asetettiin eräänlai­nen
komitea tutkimaan näitä met-sätyöl2isten
asunto-oloja, josko niis­sä
nimittäin olisi syytä korjaami­seen.
Siitä lähtien on komitea työs­kennellyt
-vuodesta toiseen, saaden
vuosittain määrärahan valtiolta
työnsä jatkamiseen. Muutamien vuo­sien
kuluttua huomasi komitea, että
kyllä niissä metsätyöläisten asunto-oloissa
olisi korjaamisen tilaa. Val­mistettiin
siitä eduskunnalle mietin­tö.
Se ei sattunut oikein paikalleen.
Eduskunta palautti mietinnön uu­destaan
komitealle. Komitea teki
taas "hikistä" työtä ja laittoi uuden
mietinnön eduskunnalle. Sitten "mie­tintö"
aloitti kiertokulkunsa edus­kunnan
valiokunnissa ja hallitukses­sa
ja nyt, t.k. alkupäi-vinä ilmoittaa
työväenasiainvaliokunta, että halli­tukselta
viimeksi saapunut esitys
laiksi metsä- ja uittotyoläisten asun-tq-
oloista on tullut asianomaisessa
valiokunnassa loppuun käsitellyksi.
Esitykseen on liitetty kolme vasta­lausetta.
Nyt aloittaa lakitekele kier­tokulkunsa
eduskunnassa ja kuka^
tietää milloin siitä joku päätöksen
tapainen tehdään. -— Ennen kurki
kuolee, ennenkuin suo sulaksi tulee.
Siperian joissa ei ole kymmeneen
vuoteen suoritettu minkäänlaisia
perkaustöitä. Neuvostoliiton kan-sankomisarien
neuvosto on päättä­nyt
ryhtyä tulevana kesänä stioritut-tamaan
laajoja perkaustöitä. Kaikki
jokiliikenteestä tulevat varat tullaan
käyttämään tähän tarkoitukseen.
KONEIDEN RAKENTAMINEN
NEUVOSTOLIITON TEH­TAISSA
Näihin saakka ei tuotantolaitosten
koneita ole juuri lainkaan rakennet-nettu
Neuvostoliiton tehtaissa. Se
vähäinen määrä, mikä niitä on ra­kennettu,
on tarkoottanut vain käsi-teoUisuusluontoisen
tuotannon va­rustamista
tarvittavilla koneilla,
mutta ovat nuo koneet tulleet suh­teellisen
kalliiksi ja rakenteeltaan o-vat
ne olleet vanhanaikaisia. Nyt
on otettu esille kysymys tuotanto­laitosten
koneiden rakentamisesta
Neuvostoliiton tahtaissa laajemmas­sa
mittakaavassa. Neuvostoliiton
korkeimmassa kansantalousneuvos-tossa
on pidetty mainittua kysymys­tä
koskeva neuvottelukokous kone-teollisuustrustien
edustajain ottaes­sa
osaa neuvotteluihin. Neuvottelu­kokouksessa
on päästy mahdolli­simman
pian ryhtyä tehtaiden ko­neiden
joukkötuotantoon.
KUOLEMANRANGAISTUKSEN
KÄYTÖN RAJOTTAMINEN
Neuvostoliiton hallituksen julis­tuksen
perusteella on Valko-Venä­jän
toimeenpaneva keskuskomitea
päättänyt poistaa kuolemanrangais­tuksen
kaikissa muissa rikostapauk­sissa,
paitsi -valtiollisissa, sotilas- ja
aseellisissa ryöstöjutuissa. Korkein
rangaistus tulee olemaan kymmenen
vuoden eristetty vankeus.
havaltiaita ja heidän alamaisiaan,
joita myöskin sanotaan rikkaiksi
Kaikkeux rikkaimmat oli-vat ne, jot­ka
jsotäa halusivat. Ne olivat niin
kutsuttuja sunr-tuotannbh'; harjoit­tajia.
Sodassa tarvittiin tuotettua
tavaraa, siksi he saivat jäädä sitä
tuottamaan ja jäivät sodasta. Kaik­kien,
joka tuotantoa harjoittivat RO.
dan aikana, ei tarvinnut mennä tais­telemaan.
Niiden omaisuus kohosi
suunnattomasti. Suuri määrä mil­jonäärejä
Amerikaanlisääntjri so­dan
aikana. Se osa rikkaista, joka
«i sodan tähden rikastunut, joutui
Ranskaan, mutta heidät oli konluu-tettu
sotapäälliköiksi ja virkaili­joiksi,
jotenka he välttyivät taiste­luista.
Tämän takia sanoin, että
työläiset joutuivat «niten sodasta
kärsimään. -— Kuul^ian lapseni!
Kun sinä tulet aikuiseksi ihmiseksi,
niin tuletko olemaan sodan kannalla
eli sotaa vastaan?
~ Minä tähän asti olen ollut so­dan
kanalla, sillä «n tiennyt näitä
asioita. Nyt, kun olen saanut si­nulta,
isä kuulla totuuden, niin tu­len
aina olemaan sotaa vastaa
— Käsitifeesi) lapseni on oikea. O-lipa
hyvä/ että lähdit_ kertomaan i -
säUesi lukemasi kertomuksen sisäl­töä
sotilaasta, hänen ; vaimostaan ja
heidän onnellisesta elämästään.
NAISTEN TOIMINTA BURJAT-TIEN
ALUEELLA
Neuvostoliiton tp. ldc:n komite­assa
on tehty selostus naisten toi­minnasta
bupattiem tasavallassa.
Valistustyö naisten keskuudessa
burjattien paimentolaisseudulla ta­pahtuu
pääasiallisesti "punaisten
telttojen" avulla. Telttoihin muo­dostetaan
taloudenhoito- ja vaattei­den
valmistuspiirejä. Kesän aikana
toimi lähes 30 lasten kenttää. Suur­ta
menestystä ovat saavuttaneet
niuutettavat läakintäasemat, joita
on järjestetty etäisimpiinkin raj.oO|v
neihin. Kansanoikeuslaitosten ja^
seninä on -viidettäsataa naista.
Burjattien alueella harjptetaan
vielä naisten myyntiä ja ostoa. Saa­dakseen
tämän loppumaan on, pai­kallinen
hallitus ryhtynyt toimenpi­teisiin
ihmiskaupan lopettamiseksi
myös ankarampien lakien avulla.
_—• • a . ^
KUTOMATEOLLISUUDESSA SIIR»
RYTXXN 7.TUNTISEEN TYÖ^
-^PÄIVÄÄN
LUKUTAIDON OPETUS MAATYÖ­LÄISTEN
LIITOSSA ~
Maa- ja metsätyöläisten liiton kes­kuskomitea
on laatinut suunnitel­man
lukutaidon opettamiseksi luku­taidottomille
ja vähälukutaitoisille
maa- ja metsätyöläisten liiton jäse­nille
vuonna 1927—28. Kaikkiaan
on opetettava 137,190 lukutaidoton­ta
ja huonolukutaitoista. Opetustyö­tä
varten tullaan järjestämään jouk­ko
opetuspaikkoja. Tällaisia op^tus-punkteja
tullaan järjestämään ky­liin,
joissa on enemmältä maa- ja
metsätyöläisiä, samoin • kuin myös
suuremmille metsätyömaille ja neu­vostotalouksien
yhteyteen. ..
Neuvostoliiton kutomateolKsuus-trusti
tulee lähiaikoina jättamSarf
Korkeimmalle kansantalousneuyö»-
toUo anomuksen 7-tuntiseen työpäi­vään
siirtymisestä muutamissa tms*
tin kutomatehtaissa. jo kuluvan vuo­den
aikana. Seitsentuntiseen työ­päivään
tullaan ensiksi siir^rmiän
Ivano-Voshnesenskin, Serpuhovskin»,
Orehoskin ja Vladimirakin piiieissS.
HALLINNOLLISTA SÄÄSTAVJU-SYYTTÄ
Odessasta ilmoitetaan, että hal­lituksen
ohjeet hallinnollisten me­nojen
supistamiseksi 20 prosentilla
on täytetty kokonaan ja ylitettykin
niin, että säästö tekecC kaikkiaan 2t
proa. Tällä tavoin on paikallisella
budjetille hankita säästöä 680,000
ruplaa.
NEUVOSTOLIITON SHAKKIMES.
TARUUSKILPAILUT
SIPERIAN JOKIEN PERKAUS
Moskovassa suoritetuissa Neuvos-toliiton
shakkimestaruuskilpailuissa.
on ensimäiselle tilalle tullut Roma-novski
Leningradista, toisellia Boga-tirtshuk
Kiovista ja kolmannelle
^pus-Hotimirski Moskovasta. ^^
DONIN KAIVOSALUEELLA
on lokakuun ensimäisen puoliskon
aikana ojlut huomattavissa <hiilen-;
tuotannon suurenemista. Työn tuot-tavaisuus
on kasvanut.^ Tuotanto­suunnitelma
on toteutettu täydoL.
leen.
UUSIA MATKUSTAJALAIVOJA
Novorossisklsta ilmoitetaan, että
saksalaisilta Kruppin veistämöiltä on
tilattu kaksi suurta matkustajalai­vaa
jotka tulevat välittämään liiken­nettä
Odessan^—Novorossiskin—Ba-tumin
linjalla.
Käs^dessänne Engrlehartissa tuUcaa^^^^^^^^^^^^^ ^
C E I M and Sons^^
MeHlä on täydellinen vamsto 2 ^
lihaa, y.m. -
Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreita YeaBt Cakeja. Kaademummaa.
PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, LARDIA Y. M. /.
VÄLITTÄÄ
- VAPAUDEN KONTTORI
Äsiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
inaksun seuratessa' mukana^
Välitämme tilauksia leuraaviUe tyoySenlehdillet ^
THE WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont, vk. $2.00, 1/. v. $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Önfc, Vuosil^rta ' BÖ
^ ^ ^ S S v ? : S ^ ^ P ^ ' Toront;,, O h i , vk. ...IZZ^L ,S0
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
vuosik. $3.50, 3 kk; 2.00^
YOUNG WORKER, Nuorten Työl. Liiton 2 kertaa IcuussaChicft-mrrJ^^
f^^rJ}^^^X3 Ju"«aisu, vuosifcorta . . . . . . 1 . 0 0
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi-
X . J"^"^"^**^"^ vuosikerralta -^...../^
WORKERS MONTHLY, Chicago, vk. 2.00, 46 vk.
INTERN. PRESS CORRESPONDENCE, 1 vk. $6.00, IA vk. 3.S0
POHJAN VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. $10.00. iZ vk. 6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, v. 3.60
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00. Xi,' v.. 3.50
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10.00; % v. 6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti, vuosik. $3.00; IA v. 1.7S
TYÖVÄEN LEHTI, Tampere, 3 k. viikossa, 1 vk. $6.00; U,' v. $3.50
UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta ' "
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestjrsr Chi-sagossa.
Tilaushinta vuosikerralta
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaush/nnat vuosik:,
NOERSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, vLulea, Ruotsi,
,r„^ V-M^' 9°°^^ Xuotta
ITÄ J A LÄNSI, ^2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti
ft / Helsinki, Tilaushinta ,„..,..,.... ....vk. $4.00, v. $2.00
T;UISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerts
kuussa 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50- % ! v . 1.60
KOMMUNISTL Leningrad ............... ...vuosik. $4.00, 1^'Vk. 2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, HelsinkL Kerta kuus­sa.
Vuosikerran hinta $1.75, puolivuosikertaa ................ l.ÖÖ
NAISTYÖLÄINEN, HelsinkL Kerta kuussa. 1 vuosik. ........ 1.75
NOUSEVA VOIMA, Työv. urheilupoikain lehti, Helsinki, 1 vk. 1.25
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere, I vk. 2.00
PUNAINEN KARJALA, Petrozovodsk, Rassia; 3 kertaa vii-;
.50
1.00
1.25
6.00
2.50
1.75
6.0Ö
kossa; vuosikerran hinta $7.00, puolivuosik. •••«««•••««»«•«••««a 3.50
VAPAUS, Leningrad, 8 kertaa viikossa 1 vk. $6.ÖÖ X ^ 3.75
REVONTULET, Oulu vuosik. .... 3.00
2.00
3.25
3.76
PUNALIPPU, Helsinki, vuosik.
TYÖMIES, päivälehti, Snperior, Wis., 1 vk. $6.00, 1/, vk. 3.25
TOVERI, Päivälehti, A8torla,Ore.; ..... ...-1 vk. $6.00,»^56 v.
ETEENPÄIN, päivälehti, • Worcester, Mais.,^^^^^ 1 $7.00
PUNIKKI, pilalehti, Superior, Wi8., 1 vk. $1.76i % vk, 1.06
TOVERITit^ naistenlehti, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, % vi 1.16
METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijulkaisu^ Port Arthur, Ont.
yksityjsnumerot 15 senttiä, JU, vk. 7Se., 1 vk. . . . . . i . . , . . . : ^ ' . liSO^
"COMMUNIST INTERNATIONA", Kominternin englanhinkieli-
• nen virallinen lehti, ilmestyy kuukausittain, vk. $2.50 ' s ' ^ ^
' puoli vuosikertaa.......................... tJtS
TYÖLÄIS- J A TALONPOIKAISNAISTEN LEHTI, kerran
kuukaudessa, 1 vuosik. 2.00
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehille palkkiota vissin
taksan mukaan.
VAPAUS, Box 69, ^udbury, Ont.