Vapaus, December 18, 1929

              mm
Keskiviikkona, jouluklilS pmä ^ :Wed., Dee. 18 -
mPAUS ^CroiitMi »nonaTififii t7ö>ie>töa « I SM S3seal»rastu]a. OaMtry 8 « 3 -
ikBym^-Ost^ kxiUdna. |wjui Ruunuui- J * taiäxättrisS JaU^Stiai.
VAPACS (Libefty)
|^'-.^>^q«)l*it>wa-1tt-tfc»':y«K Offlea OepoitBient. Oux»s, x Mcoad elua taaUcr. ^
*:tyttari. Jciijakzvjips {a fa^ao osaMa taimia Elia StreetilU,
. ^\^^ljo<BMO|>i' 'ttiMa^ Saa a, Sadinaj. Onl.
— Tolnntu» S36W. — Kirjikaoppa Z3ZTV.
••la—airvOtflo 0«b «odc •dfOtUeiaenU, ete.) 1038—Editor 536^.—Bookttore 2337V.
r t' l«teeB.-Boafatm « » d 3>ritttdiopi Vapaua BalUiDr. Ela» Sueet.
p^:;r'[i^IX-JOt.-iB^ to lie «4dre*«edt Vapaut. P-O. Boa 69. Sadlmrr, Onl.
'^i^i ' TILAUSHINNAT:
\^\t -ikMSO, 6 U E . SZJSOk S U . 11.75 Ja I Uc. t l M . — YltdymltoHua ja Saooieeo aeU imw
^"ifMiltoMiatof < kk. »i.50 ia 1 kk. « J O . . .
ttMOTUSHINXAT VAPAUDESSA:
OJO kcxia, |2J)0 kaksi kertaa. — ArioliinooB meondlle OBBeoKrfTOtokaat
~.. KjlMiOHanttoilmotiilrtrt 50e kerta. « 4 » 3 kertaa, — SjntjniaiJmotnkaet «1X0
S kama.-~'AMstoeronmotnkaet t2M ken», tSM kakil kertaa. — iUitoulsiotokaet
' r - Knolftnannmotnkjet tJM kerta. 50 Uiäinakjra kUto»Uu»«elta tai muiaioirijayUä. —>
Itme päivinä on lehdissä oi-1
lut lukuisia lclrl(äf«l:sia On­tarion
ja erittäinkin Froodin
nikkellalueen mabdolUsuuksista. On­tarion
kaivostenomlstajaln Järjestdn
sihteeri G. C. Bateman <M icka
päivä sitten ^hnyt matkan Sud-buryyn.
Ja käynyt Froodin kaivan­nolla.
Jota hän sitten kuvasi eräillä
päivällisillä Ottanrassa pitämässään
puheessa.
Batemanln käsityksen mukaan
Froodin kaivoksen ' pohjatasanteet
ulottuvat maapallon kuoren rikkaim-tie*
» Ja p««aa«tak«« SOe keru. «ixo kolme kertaa. - TiUpäuitoetuiieo Ja I?}^ ^^^^^
«M,'«aadittaean, UbCtettärS ilisotniliinu einkäteen.
.airmiaiaj; rates, 7Se per «oi. iocb. Miaimam cbarge for alDfl* iiuertloa, 75e.
Ujit0 bft adveniainf isediaa .aauusg tba Fiooitb peopJe in Canada.
t-^Snfc.eUa-TfldlldiB tabaaaa a«a «aaUQtU enumiheea kineeteense, kirjottakaa aadelleeo Uikkaaa
I jätaoaaaHiadU alneUit J . W. A h V i u . lUkkeeohoitaja.
Kautta kapitalistisen maailman vietetään taas pakanallista alku-
" " " i olevaa joulua tavanmukaisin ulkokultaisin toivomuksin. Köy-
; kansalle tulevat maailmsin pipit ja papit taas tarjoamaan **fau­loja
Jiyvaa tahtoa'*. Niillä, kellä varaa on, tulee joulu olemaan
^^aisyomisen ja juomisen.juhla, jolloin itsekäs nautinnonhalu pääste-iau-
TalloiUeen.
Joulu niinollen tulee symbolisoimaan kapitalistisen maailman räi-ristiriitoja
ja. siveellistä mädännäisyyttä, se edustaa uskontoa
S^^kasätelta, joiden avulla ihmiskuntaa on hallittu henkisessä pimey
iVttosisadat toisensa jälkeen. Ihmisten tunteisiin vedotaan kau
la taruilla **vapahtajj^ syntymästä", joka elämällään ja kuolemal-i^
f^|UAWi maailman synniltä'*. Tätä helppohintäista; "limMt^^
f^nmicava^ käyttää piaten^fall^een^ vääryyden |)ainaminie bmilletun
jsuus ylittää kaikkien tähän saak-
Tba: ]^ tunnettujen alueiden metalliiritoi-
; suutta. International Nlckel Com,-
panyn^ omaisuuksien arvio on yk­sistään
Froodin kaivannon rikkau­den
vuoksi, kohoxmut $1/)00,000,000:
iin, k£dyoksesta eniiustetaan lähti a i.
kolua muodostuvan valtiavin kaivos
koko maailmassa.
"Kun kaivos pääsee täyteen t»io-tantokuntpon
suunnilleen ensi vuo­den
loppuun mennessä, isilloin. kun
ns. "stoopleh" kaivaminen aloite­taan,
tulee tuotanto 45:ssä leivässä
saavuttamaan sen määrän, mikä oit
saatu viimeisten 45 vuoden kulues­sa",
sanoi Bateman. \
i flTskonto ön kansan oopiumia", on joku rehellinen filosofi jos-mi^
y^^6saioj^^ hyvin tietää tämän, ja siksi se pu-
^|j|j|untt^^ vaikka suurin osa porvgri^osta pvat
iiyästejai j ^ joulu niissä piireissä on kadottaiiut kaiken uskonnollien
^ ^ l ^ a n s ^ tilan. Seuraavain päl
i||;|^af«s£dle tieteiikin^^^^f^^^ kohmelo.
^ | | | j^^;Waiii ollen joululis| iei • enääi ole porvaristonkaan kesrkuudessä
|^dra,|ajdil^^^^ N^ämä pystyvät enpn vain W
t^päw|^yH^teev nuorisoni
-;Jp|ä^^'iäeli^^
[alläö^ältti; tdi)(h
^ '^^aiiw
iäisäSii^Biii^*
mme '
emaanf4^11itsi|^g^ •
isänn^QB^i^^asäälel^^ Hel^tiä^lätiltBl
in
^ell^JBe^ luoja ja; kömmimistiseh^^^m
. vlo^^ jotka lihk^ävar sj^stä
***** kansakuimat uuteen mijailmansotaan. • Yr-:
Froodin historiaa
Ensimäinen kaivosvaltaus Froodllla
tehtiin v. 1884,' mutta mitään el
tehty alueen' suhteen viiteentoista
vuoteen. Jonka Jälkeä kaivos oli
vähän käynnissä nolh: neljän vuo.
deh ajan. Kaivos oli sen Jälkeen
auUetluna ,yueteen ,1614.. iSlnä -^vuonT
na Ja. osfui vuodesta 1915 oli työ-i&
käynnissä, .koska luultiin, että
Crelgntöii kaivsämoc^ me&lllyäraf o-
IMva^ joppumassayj^Slttämmia
teiädnlHioinatl41n',i et**; ;Crei^to«
kaivoksen metalUsuöni' *^ tiuVeiinut.
kaan loppuun, vaan ainoastaan muo­dosti
mutkan syvemmälle, Jssa muo­dosti
vieläkin rakkaamman malmi-kerrostuman.
Froodin alueen tuo­tanto
tömän vuoksi lopetettiin t ^
sen, kunnes Joku vuosi sittgii ryhdjrt^
tiln nykyisiin suunnattomiin k e h i ^ -
suunnitehnlin.
Ontarion läi^trosalaeen^^^v^
; Bateman on ' O^tairjan kalvosteol-
Suomalaiset ovat muodostaneet melkoiseiii'osan siitä työväestöstä,
joka on viimeisten vuosikymmenien kuluessa joutuijnt vaivaloisesti
raapimaan kokoon elatuksensa Ontarion kaivoksista, oUen siten mu-"
kana luomassa niitä suunnatttomia rikkauksia, joista Ipiseläjäluokka
ilman vaivaa j a työtä on saanut nauttia, mutta Joista ei ole rippei­täkään
herunut noiden rikkauksien luojille. • Sen vuoksi usko.mme,
että lukijamme mielenkiinnolla lukevat allamainitun historiildn Sud-;
buryn ympäristön metallikaivoksisfta sekä-J'roodin kehitykseaftäi::
lisuuden histcnian tuntija, sillä hän
on kuluttanut 20 vuotta v Pohjois-^
Ontariossa, jossa toimi alkoiniaan La
Rosenkaivoksen johtajana.' -' Häri
mainitsee, että ensimäisiä kertoja
mainittiin Ontarion alueen nikkelisr-tä
vuoden 1770 vaiheilla, mutta yasr
ta lähes sata vuotta myöhemmin
kiinnitettiin geologien taholta huo­miota
nä<^rin . metallikerrostumiin
Vuonna .1848—49 julkaisivat geolo­git
. jonkinlaisen raportin Ontarion
nikkelistä, mutta ensimäinen täy­sin
lÄtevä nikkelilöytö tehtiin vasta
1856, ktm Salter-nhninen Sudburjm
piirin maanmittari kiinnitti geoli^i
Alex Murrayn huomiota, kompassissa
esiintyviin säännöttömyyksiin näillä,
alueilla. Tämä kmpassin omituinen
esUntymnen todettiin nykyisen
Creighton kaivantoalueen paikalla
Myöhemmin vuonna liB83 löydet­tiin
Creighton kaivanto-alue samas­sa
yhteydessä, kun O.P.R."n rauta-tietä
rakennettim alueen läpi. Kal->
voksen avasi samainen Murray vel^^
jensä kanssa. He maksoivat alueesta
pilahlnnan, ainoastaan' yhden döl
larin eekkeriltä 160 eekkerin m iH
täiseltä inaakappäieelta. Tämä' to^
distaa, miten ^mltä^-tömän., helpolla
suurkapitalistit ovat alunperin - pääs­seet
'/käsiksi niihin suunnattomiin;
metallirikkauksiiny josta he siten
kaivostyöläisiä riistämällä ' o v a i k l s -
^ e e t kymmeniä ja satoja miljoo-neja
dollareita; : • • .
Prosp^taus alkoi v2me vuosisadan
vlftncMII» vnosikymnteniilä
Rikkaiden kaivosalueiden löytymi­nen
.pH omiaan kiihbittamaan n.k-prospektausta",
j a syntyi n.k. "kal^;
vo^uuini" Sudburyn ' ympäristössSi
j a välillä olevine hiljäisempine ai­koineen'
on jatkunut näihin vuosiin
saaklsk. ' Tunnettuina prbspektareu
na Sudburyn alueen kaivantojen al­kuajoilta
oUvat seUalset henkUöt-kuin
Stobiei" -Jonka nimiin" runnat­tiin
kaivosta" Sudburyn -laidalla- s i ­jaitsevan
ranskalaisen fatmlseudun
Blezard-laakson suullapa Froöd,jMc-
Ccnnell, McAllister "ja Metcalfe.
seimmat -näistä ensjniäisistä jMrospek-tareista
-ovat 1 itse sangen, vähän
päässeet ^hyötymään • • nOista löydöis-tiiän,
yaari '"hiillä •keinotteleminen
op siirtynyt suurkapitalistien mono­poliksi.
" • ' . : • . - > : . • -•
Tärkeiden kaivosalueiden löytäminen
CpppecCIif f in kaivosalueen löytö
tapahtui v. 1885 ja Creighton o-fcaaisuudet
löydettiin uudestaan 1886
Samoina vuosina eli v. 1884 löydet
tiln myöskin Frood. On omituista
että ' vaikka 'Frood löydettiin ennen
näitä kahta muuta aluettai jötke
kylläkin olivat rikkaita, mutta paljos
pienempiä, jäi IToodin kehittäminen
kuitenkin viimeisimmäksL Tämä jöh.
tuu suureksi osaksi siitä, että vasta^
myöhäisempien vuosien aikana ör
kokeelliseen kaivosporaukseen ryh-
-dytty siinä määrässä, että viimeksl-niaii>
itun alueen tavaton metallipl-
^lsuu-<? saatiin täysin todettua.
Kun Copper Cliffin sullmo ra.
keimettiin v. 1888,- niin • siihen ai­kaan
ei oltu vielä pantu merkillä
kon^sarvo suunnilleen n. $5,000,000.-
000:ksL .Tämän vuoden tuotanto on
n. $40,0p0.opo «11 30 pros. suurempi,
kuin yihne vtiotinen saavutus. K u ­luvan
vuoden aikana on nostettu n.
2.000,0ioa tonnia malmia eli noin 5,480
tonnia päivässä. ^Lai^^
00O,000:sta tulee nikkelin osalle nduQ
$25.000.900 ja, kuparm>osalle $14.000,-
000, jalojen.metallien, platinan y jn
osalle tullessa noin $1,000.000. Arvioi­malla
malmien nlkkeilpitoisuuden Z
prosentiksi alhaisten laskujen, mu-kaaUi
ja •laskemalla n i e l i n hin­naksi
35 .senttiä pauna, tulee nikke-liarvöksi
malmitonnlä kohti $21. Kun
massa malmissa, •arvioidaan öle-in
keskim, b. j6 i»^ Jon-ka^^
keskihinta-öiiTlS soittiä paunalta/
''^fldflan: TnftimifAppit^ . kiiparin i ar-yoksi
$21.^. Kun^^n lisätäänJa.
lojen metallieii-.arvo, n. $3 tonnia
kohti, txilee maliMtonnin arvo ole­maan
yhteensä noin /$45.60.
Kynä tahtoo kieltäytyä kirjoitta­masta
tuota' nimeä. Latoja kauhis­tuu,
kiin hänen täytyy se latoa. Ja
musteen peittämät painokoneen
kautsiirullat ~ punastuvat häpeästä.,
pyöiriessään tuon latomuksen ylitse.
Sillä sana-, "lakiopetturi" (skääp-pi")
on kaamein sana ihmiskielessä
Se edustaa syvää siveellistä kurjuut­ta,
ijohjatonta alhaisuutta,, suurinta
rikosta, minkä ihmislapsi saattaa
konsaa tehdä. , -
. Lakkorikkuria vihätäh j a halveksi,
taan, mutta ne, tunteet, mitkä herää-
Incon Suunnattomat voitot
hiUuta^ kuin mainitun .Copper. ^lifr
fin kaivoksen mahnlen kuparipitoi:^
suutta.; NikkeUä ei siinä silloin yelä
huomattu. >.v.-'^ \- . r i .
Froodin metaU^irarat ...ylittävät mo-.
nenkertaisestl koko Ontarion
tähänastisen tuotannon
Viimeisten arvioiden mukaan W-kyises^
' Froodin metallikerrostumis-sä
on f neljä kertaa enenunäni me-talHvaroja,^
kuin mitä koko- Onta­rion
kaivannoista on kaivettu On­tarion
tähänastisen kaivoshistorlan
aikana. Malmien rahallinen arvo on
laskettu noin $40:lisi tonnilta j a ko-.
Jo nyt, kun PTöod. on vain osit­tain
käsmnissä, on Xnco saanut kis­kottua
jättiläismäisiä voittoja. Voi­toksi
tältä vuodhelta arvioidaan jää.
vän vähän pääUe 50 prosenttia vuo
den tuotannosta. Rahassa merkitsee
se yli $20,000.000 :n voittoa, ehkäpä
n. $22,000,000: in voittoa nikkelikapi
talisteUle.
Tämän voiton ovat Froodin työläi­set
pusertaneet irti. kuluvan vuoder
hikisen ja vaarallisen raadantansa:
hedeln^iziä, jotka menevät täten
'yääriih suihin"; Kipitalistilehtien
asiantuntijat antavat erittäin tyyty­väisiä
iylittauksiaslitä, miten Incon
,d>n: oimlstunut p y s ^ ^ tuotantokus-
.ta^iiksenSa ' s u h t e e l ^ alhaisina.
Tämä W öUutTriahdollista sen kaut­ta.;
että"^. monista kansallisuuksista
olevat kaivostyöläiset on saatu k i i -
hoitetuksi' äärimälseen työtelläisyy-teen
"böhus''-järjestelniällä. Samalla
on palkat poljettu alas Ja muita
olosuhteita huononnettu.
Työläiset ovat .Fröödissa yleismaa­ilmallisen
trustih j a sotateollisuuden
liorhojen Järjestelmällisen riistännän
alaisina,- eivätkä he pysty korjaa­maan'
olosuhteita tuossa maailman
rikkainiinassa kaivoksessa .muutoin,
vät ihmisten povissa, kun.he näke­vät
lakkopetturin tai 'jouifevat hä­nestä
.puhuttavan, eivät ole- sa­noin
kerrottavissa.
.Lakonrikkurin puolustukset voi­daan
. mahdollisesti keksiä Joitakin
syyntapaisia, mutta parhalmmankin
keksijän kyky tyrehtyy kokonaan,
kun tulee kysymys- hänestä, joka
rikkoi toverilupauksen.
] ^ n on polkenut jalkoihinsa sen
mikä On kaikille ihmisille" maanpääl.
lä pyhintä. Hän on painimut alem­maksi
yhteiskuntahylkiötä, sillä hei­dänkin
keskuudessaan pidetään to-verilupausta
sitovana. Metsänpeto-jenkin
edessä saa hän painaa päänsä
alas, sillä usein on pedoillakin to-veruustunne
jopa omaa elämääkin
kalliimpi.
Rosvo, varas, väärentäjä, murhaa,
ja ja murhapolttaja voivat esittää
tekojensa puolustukseksi lieventäviä
asianhaaroja, -mutta äänettömänä
täytyy pysyä lakkopetturin, koska
mainitaan, hänen nimensä jä tämä
synneistä suurin. '
Se maankamarankappale, joiika
päällä lakkopetturi on kävellyt, odot­taa
ikävöiden taivaanakkimain au-"
keamista, jotta rankkasade '^huuhtoisi
pois saastaiset jalanjäljet. Avaruu­den,
tulikehrä. aurinko, jonka täy-.
tyy valata laktopetturin työmaaX, 1
ajattelee nureksien'siö säädöstä i5
ka käskee, hänen paistamaan
pahoille ^J^xäix' ^hurskaillekin. ^
valju kuu, t joka yön hiijalsuudesa
vaeltaa-ratäartsai on menehtyä'^
peästä, koska hänen säteensä "1
taavat, lakk«^tturin akkunan.
Synkimmän syysyön pimeys kos.
ka häri "klirkistelee sisään ihinisS
asuntoihin, on kauhistuva sitä ui.
meyttä,' >p?lij|Ä:;; häjjlöytää laktol
petturin' inaj^ä. JOfeii- vesi värisee
peiostEuij ^ijutessäaanf s€^x:^ihal^jaoJ^.-p^^
suudepj eftä J o i t ^ p l ^ i t a häj^-^-^
paljoudestaan, saattaa; Joutua laätoi.^ '
pettwim^)saastaisiUet ^RuHUel» sja^j |
murhemielin puotaa.'kylväijän käde^'-1
tä 'maanmöllaari*i6kaiheh' slemeh
vä. siim-he; pelkäävät, o.että jotkut i l
niistä {ähkäpäistä. jotka kesän kulu.."'
käuii
itsel]4
tattä
takaa
essa pellosta ylenevät, joutuvat lag-kopetturin
ravinnoksi
Ikäänkuin vflunpuremina tulevat-olemaan
kukkaset kedoilla sen maaii.-^
jossa elää - ^lakkopetturi. Ja siinä 1
maassa'jäävät pieniksi ja kääpiökas-vuisiksi
lintujenpolkaset, sillä lakko-oeJturinV
takia puuttui lintuemoilta
heidän terve hääloinsa. Sama murhe
tuleä asuajaraaan kalaparvien kutu- !
rannoissa^..sillä niin-katian kuin lak-.'
kotjetturi,, ihraisten keskellä vaeltaa,
ei tule oikeata kevättä. ' '
Jos lakkopetturi kulkee poikki kai- "
mlston, häiriytyy valnajainMepo j^;-
heidän katipunkinsa tuntee .itsensä
häväistyksi. , SlUä kirottu, tuhansin
kerroin- kirottu-oh oleva lakkopettul;
rin .jokainen-, askel.
Pilkka toveruushenkeä vastaan on
anteeksiantamaton synti,' sillä ih­misten
toveruushenki . o n heidän
pyhähenkfensa;'i-^' • ;V ' _
Ennen^ 5suuaelniai- - hevosvarkaalle
kuin silmäyst^kÄän läkkopetturHle.' '(
, ^ RIitahubdafi.Esa. ," '
Kieltolakitaistelu Suomessa
kuin sitkeällä järjestymisellä.
iii nn
iH
mjempaa yhtelstamsi^^^ *Jw*ft^
, #tar/lf!W|trtt^Jp|a7jWBus^^
lil^alUaitisdn^^vj^
Äioia .auoqMttrSaiöiiJ^ölälSteä?Wft
jgn pstQVoUnaxi yhdlsiyn^tä omaksi
taloudeUisetäieduks^en, K a M
läls^-voi^lriIiir-*a^
kaupätj "keskittäHät ostcRr.Oim^Q?^
t.amaan sellaisia tuotteita,;.jotka ovat
v : . . . k u l n _ m e r k k i näytt^äj^jO^jK^eip^j^nj.
~' että ostetaan ^ u i u r e ^ ^ j a ^ i ^ j ^ t^
Hi
. l i«
Miittä kmv sataa
Töäföv^Imansäri^'
siinä oh Jo hyvä n l ^ ^ i ^ ^ ^ Jo-
.OSUilSkaU^^ ^ • :• 'f, •
'; i; ^yisuui^l^^
ta' bn' samoin, kuin ' ^ ^ i i y i s^
ktiluttf^flAkli^
osuuskaupalia «ni vmaftain^plenl os.
" - ^^kltslteltäessa,
^;e^jpo, Imperialistivallat hiovat aseitaan samalla kun pitävät kon- kaupji^y^
' ^ ^ - ' ^ a l ^ i S j i ^ jpitiamisesta, « a - : y l t ostoijsa. pstäen ylWteS$ä^
i t a w liälkilntym
' ^ e ^ ' ^ a l l i ^^
fianhu^nt alenhuksla^ /xi^
ACutta-kii^
vielä ieihelxmign
oUtäii^ rtukkuliikkeensä; joka-suoraan
tehtidlUoUtA-liat&ka^^^^t^^
jutä, ^ - ^ n U n ^ ^ o l t t ^^
hestyn^ä todellakin ; t e l M k l u ^^
asteelle työläisterigva^
ostovoimansa ylidlstämlse^.
Mihnesotan, WisconslneQ j a Michl-
•""ä,. IlmpÖettu^ ttiotl^^i^tf
ipäärä on melkelrio rajstpnljt
:emältä txmtuisl mahdot-;
aJatel|^!iJ9äif4|9tt^>
osaavan'^ ra
ostettaisihi yhdessä useam-erässä
^^^^^^^tyisen^
nimet. Entäpä Jos yksi öst^-
Uasl' y h * * ' läjiar kahviafstoinm:
Ja niin-edesi>äin?;Hyvlöf\iselnv
i n 3totylstea,T.lj:f uppo^en-
Isinaah; inyoskin ösuiiskaii^
dastuQtteite.,,|^i.^^taftiVt^;i^is^??^^
määrittelyjen ts^^ : osuusUlkkei-"
mtdiiävälJ'^ Vieiäi tvtioden! 'jälkeen-}
.j-jKapAälfiöseenj; t ^ jloist^vattäPHt
viisto/j^»kaunöfe:ifnäyttäm8a?ejuk?p^^
^omarvJ^i^^k]^erjj.i,toJ;^e^^ kaikki:'(paUdceukÄt*a4 jtulee-pu.^
''*v M n i t ^ ^ « a Ä ^ # ^ ^"J^^^Je s ^ ^ J E s l tähän operettiin. Varat-maan
^ r ^ . p m i k ^ a i kM^^invaet
l i ^ ; n U ^ i ^ Jl^lp^^.jPftnoru^
<Ä)if?w»i w
"Muiden kokondam^Upedlist»!!;
raien- yhteydessä Keskusosuiiskunta'
auttaa"^ kauppojar efil»t5te?«t tSikfeift?^
kyS3*i:fksiss|kfc?8ki^yö^,itolfljinj^
TllintaJrkastus-o^^,-;i*eiBt. aijy^ liBJln
aan a nöastaan,^äÄ^iest8mällä 4 ? t r^
liseh ;ilintarkastuksen säännöllisten
m i a i ^ j e n k ^
"-"^ vaan .fiUiyösklnt £töian.ii
lutettujaTlajlen arvoissa; Tolin
silloin.kaupan täytyy pitää niin i -
soa varastoa, että 'se sisältää ehka
kymmentäldn eri kahvi-lajia. Kaikki
n ä ^ on tä]^tynyt ostaa pienissä e-rissä
tukkuliikkeistä, Ja tämä on e-pätaloudellistä
' Ja monella tavalla
kallista ostoa. Jos samanlainen t i ­lanne
on muiden tavaroiden alalla,
n i in siitä, on seurauksena,. että kau-
^ l i ^ M j ^ v a p ^ ei muka ole oleinassa.
^ M ^ k y ^ ^ i loppui™ lo^uksToIe Heenanism ja hänen koi-'iSiT^SÄf^iÄ
~^a«^::jä'siit^ jättävät tekemättä. Kysymys on Keskusosuuskunnan: perustamliselle Ja
stdmästa, jo&^ Jiuo onnettomuutta, kurjuutta j a elämän epävar- sen säämiÖIBselle kehitykselle. Jonka,
|ä.^^™«9! i ^ i l ^ p i i t i U ^ h^^^ siitä, että teknillinen edistys tarjoisivat osuustoiminnallisen fa^^
rjwj^^Iaiän juh^^ Sen'vuoksi työväenluokka ei tunne tätä juhlaa
ksi Jluokkatietoinen työväki panee paljon suurem-äiTÖnoniille
v ^ koska he symbolisoivat niitä
^ ^ t a a uudistavia vb kasvavat vuosi vuodelta ja tulevat
|tetnaan nylgrisen .lahon yhteiskuntajärjestelmän, ja rakentamaan
pan hirvittävän sekava tavaravaras-to
vaatii tarpeettbmosti tavattoman,
suuren pääoman, ja häviää se hin­noissa
Ja tuhlauksessa, siihen yhdis4
tettynä lisäys, joka johtuu. hitaasta-tacvaravarastoh
vaihdosta Ja kykene-'
mättömyydestä ynunä keski­tetyn
tukkubston etuisuuksia. ' <
Osuuskaupat, oman tukkukauppan­s
a ' kautta ratkaisevat juuri tämäri.
kysymyksen, pysyttäytyen yhden
kuluttajien osuustoiminnan kaikkein
tärkelinmäh, periaatteen ympärillä.
Joka oh: Käsitelkää ainoastaan sel­laista
tuotetta, joka on taattua lajia;
j a välttäkää tarpeettomia: kustan..
nuksia. Epäilemättä monet paljon i l ­moitetuista
tuotteista ovat ensl-luo-kan
lajeja, mutta yleisesti ilmoitettu
turitenf ukselJa:«;ine«KOi?(j?( ja, 1 £:Jbh^^
ifi^ u^^i^^i-^t^i. ^ui-Ai- « i « j,kalkissia ]iikk§}den>..2höltokysymylssis-;
sasto, -joka julkaisee osupstoimlnnal-
•lista lehteä "PyramidBullderia", lä­hettää'
puhujia, luennoitsijoita, ja
Järjestäjiä, auttaa yhdistyksiä Jär-nykypmvina
on hyvin vähän lohdu-lapsille,
jotka ryysyisinä värjottä-viunassa.
. -''V-'-
KeskusosuuskUQta {ietustettiin noin
12 vuotta sitten pienilukuisten edls-tymslelisten
osuuskauppojen alot-teesta
täs^ piirissä. Ben jälkeen sen
laajeneminen on oUut vakava ja no­pea.
Nyt siihen kuuluu .80 palkallis­ta
osuuskauppaa,, joilla, 9n 12Ö.kaup-päa
alueella, jonka muodostavat etu­päässä
pohjbis-Mkinesf^, WIscpnsln
j a Mlch^g^. Keslmsdsuusk^
telmyynhit j&seiäcaiipollleen saavut­t
i $1,500,000 viime vuonna^ joka pll
neljännes miljoonaa enemmäh kuin
.edelUseDä vuonna. Kymmenen uutta
kaupjka' oU liittynyt sUhen saman a-ian
aisäUä. Myynnit i ^ u m n vuodei)
aikana;ovat kohbimee^niln psäSom,
että ätTCUtoJi^^
den Ic4>Ii^un. mennesisä iiöuäevan $1,-
mooorltt. Stturi määxfi paikallisia
osuuskauppoja, Jotka^ äväi ole vielä
sen jasKbia^ pvat sSäiiiiBtlfclä keskus^
bsinuskmma^
teauppbja ponislSetta-vaksi
eri seuduille j a jöSäset. osuus­kaupat
suunnittäevat
j en perustamisia.
Yhdistynyt osio.
^ otteibk;^iui^^
kiisosaniskuntäaxi . l i i t ^ i ^ t
k a ovat' paikallisten.
ehkä yhtä' .sonri
yksityinen tavaramerkki käy kulutta-
JaUe kamikis kohnella eri tavaUa:
hän ei voi kontrolloida sen arvoar
ilmoittaminen ja "korkean paineen"
myyhtimenetelmät, jonka kautta sI-tä
levitetään, ovat kalliita kustan­nuksia
ja tämän saman tavaramer­kin
yksityinen omistusoikeus an­taa
sen valmistajalle rajattoman val­lan
pitää tuotteen hinta kokonaan
riippumattomsma alkuperäisistä kus
tannuksista. Siksi osuuskaupat koet-f
tavatkin päästä eroon näistä' yksi­tyistä
tavaramerkeistä jä päästä tei^
kenäsiin suoraan tehtailijoiden ja?
tuottajien kanssa tuotteiden tarvit­semisessa.
On kokonaan mahdotonta
useammassa tapauksesa kuluttajaa
ostaa samaa tai parempaa tavaraa il^v
man kallista tavärmerkkiä. Kehitty-'
jestämistyön ja ; liikkeenhoidon . sel­vittelyissä,
'pitää, yllä yleistä osuus^
toiminnallista -propagandaa ja aut­taa
myöskin palkallisia liikkeitä kas­vatustyössään.
Teknillinen ^ palvelus-osasto
antaa neuvoja ja ohjeita ny-,
kyaikaisg^ssa:^' kauppojen • hallinnossa,
ja jäfjestelysiä j.n.e.
.YHTEINEN- 0&H$TUä , -
Kes^usosuuskuntaa''ei^omIsta^ 3*-
sityiset. Ainoa§taani.,palkalliseto^v^
suuskaupat voivat oUa "^tee6faor^<t|^t|^^ 'Silöi^I^
•Käppaleaö^ jtiöhl; taäs' itsestään on
niin hauska,^'eli|Sä' vorvajfmiaan: taata
öliäf«tiifevä!n ölemaäii 'illan,: ijonr
e^i-Ut^^
ee-
. ^offi^Jmehee"' Ai;eM^'
» "«^°~eUa nainen*^
)§^t^ läy^mi|ito,.:t
Talven ensimäiset hiih­tokilpailut
Beaver
Lakella
Viime sunnuntaina oteltiin täällä
•
Uudenmaanläänin maaherra Ja-lander
julkaisi äskettäin eräissä leh.
dissä seuraavan kirjoituksen, joka
herätti suurta huomiota yli maan:
. "Mitä selvemmin kieltolain turmi­olliset
vaikutukset ja sen toteuttami­sen
mahdottomuus käy ilmeiseksi, s i ­tä
Ihnokkaanimin etsitään syyllistä
tähän tilanteeseen ja taasen on syy­nä
/poliisiviranomaisten leväpsr^m^n
^lainyalvont». Saadaksemme asiasta
;tbslpikköihin'' pertistiivan 'kuyan, on
^iripidäh' palautettava ' mlbledrT nbin
.k;5^m.enen viibtta ,Sitten:,-vallihneetT
piot.' Silloin ilmerinyttä., hiillganl^mla
M .••")#pBism|^ijiE^eitt^^ •••sotijaa
sbufauksenä, jbnka ' arveltiin . aikaa
'MtlÄteh^ähen^Väii: 01ein'm
kiri' saAneet huoriiatä että'rikolllSuils
öÄi vuosi vuodelta; yhä vaan : kasvi-;
htiftt S i i i g ^ ^ ^ i ^ i ^ , k u l l ^ ? ; , f q u|i
rannut ja tahtonut sekä nähdä ett^
kuulla bä •• täydeUisesti^ ielvinriyi;
tähän epäkohtäarii Pafbstäfiäri '
«KCitäytyriyt löytää;'syijr. kieltolaSsta/.-
joka--.5^at^tjtlin ,yolmaari;;yjapausspdan>
f Jälkeisenä' "vuonna.' ^
ole käynyt, ori jokaiselle tunnettua,
vankilat; byät nykyään niin täpö.
täynnä .rikollisia,' että on pakko ryh­tyä
rakentamaan . uusia vankiloita..
Tilastojen mukaan on myöskin mi§-
lisaiiralden lukumäärä maissa spriin .
ja muiden myrkyllisten' sekoitusten
nauttimisesta viime vuosina peloitta-vasti
lisääntynyt. > - i
I: KielfDlaUla.on kylläkin ollut edus-
,ku9ftri.{.erje0iplsljön;; kw^tV§» -ffl"lfe'r
,tea^,_ ,^nem^^
e ' ole saavuttanut, jQsta syystä se
'oH•-'rubrinptöH-'aika v^m^ tärfcöHMsi''- ,
>taän;^i,lfe$"täj syyabäf^a huomldonotta^-ifoilj
eiitma jjpelväsjti ^^l»iis|{li^-1iu;qfee
^^st|aaj^>ÄI?a$i.^g^ f e e f t r Ä^
sessa on' '•
Suomen
lut. Julkj
ikseensa i
fokasta ju
Bpunut läfat
"SUO
I loppuiin n
lä hän arv
5sin. - '
Meille oi
- im s
bteri". Näm
töaan^ joten
halpaa lul
lat 25 sei
Myös on
tyksen vuosi
I tulleet vari
Btoon, jbteri
[näiden kova
35 sentillä
gtaön-ollut
voitte iahel
Olemme, st
|öle saäpuiiut,
Välkiettava:
pttamaÖOflO!!^
uderi":Jmauttt
riri
kai talven enslmälset ottelut hiih
dossa,; kun hiihdöttiin' Jehun sarja-hiihtojen
ensimäisiä matkoja. Keli ei
ollut kehuttava, pakkasvitikeUn hai;:
neet osuuskaupat parasta Red star
wheat cereal, mannaryynejä, mak­saen
20 cpaketasta; toiset ostavat;
"cream..of wheat", josta maksavat
28 c. paketti. Kun hiioIeUisten tut­kimusten
ja kokeilujen perusteella'
löydetään erillaista tuotetta, joka
.vastaa satojen ostajien vasitimuksia;
n i in tätä tuotetta ruvetaan valmista­mista
j ia jajäseniä. Ne valitsevat edus­tajansa
aika-ajott^in .Keskusosuos-r
kunnari vUösi-' jä jaserikokbuksUn;
jotka vuorostaan päättävät > politii­kasta
f j a järjestämistyöstä, valitse­vat
johtokmman, joka on vastuuna-:
lainen J Keskusosuuskunnan'johdosta,
arvostelevat virkailljoltten - j a joh-tokuiiriän
toimintaa. Sen lisäk^^^
se on ] auttanut paikallisia kauppbja
ja säästämään siinä, että niillä on
ollut iiriahdolilsuus myydä alennetuil­la
hinnoilla ja parempaa tavaraa-kaikki;
I ylijäämä 'eU "voitto", mitä
VKesktii^uuskunta on tuottanut, jae.
taan ilpaikaUisille osuuskaupoille, ja
siten;;;uudelleen näiden kaupix)jen
kanna'ttajille. Jokainen jäsenkauppa
on osallinen tästä ylijäämästä, osto-määränsä
osuuden perusteella. Täten
osuustoiminnallinen tukkuliike on
järjestetty ja toimii samojen koe­teltujen
periaatteiden mukaan, kuin
päikaiUset osuuskaupatkin. Supe-rloriri^
jKeskUsosuuskimnan • lehdestä
"Pyrainid ~Builderista".
Tulokset 5 km.:
' t) N. Hispaijen, 20.14, 2) W. Sai-mtoen:
20.15, 3) A. Reinikainen 20.39
4) T. Torvi 21.23, 5^ L. Laine 22.13
6) E. Tikkanen 22.36. ^) J . Viinikka
1br ontoii uot&ia
maan osuuskauppojen tukkuliikkeen
kautta. Silloin tämä tuote tulee va­rastettua
keskusosuuskunnan omalla
taVaramerkillä-
. Osuuskauppojen oma merkki —
«co-operators best" —. eri lajeineen,
kuten "punaisen tähden", "simsen
tShdraa*! j a "valkoisen tähden", rat­kaisevat
kysymyksen: Mitä lajia os-i
"Naisten lemmäki;', tuo hauska
kappale; joka tulee menemään; en­si
lauantaina osastomme- näyttä­mönä*''[
uusinto-iltana; Tämä -näytel.
mä ori Ludvig P*uldan kirjoittama ja
eroaa> itäydeDisestl edellisistä fars­seista,
ss^ystä että-tässä mainitussa
kappaleessa on kappale elävää elä­mää,
vaikka näytelmä kulkeekin h u ­vinäytelmät
» puitteissa. Mitä kappa­leen
onnitsumiseen tulee, on se' eh:
dottomasti taattu, sillä'- osat ovat
kaikki varmoissa käsissä.:
Sitten jouloötana menee tuo suuri
loisto-operetti "Tanssijatar Katja",
joka operettina tulee, ehdottomasti
clemajui hnnpppsaaTOtus^vnä
2436; « ) . V . ' Sillanpää 24.45. 9) M.
Aura 25, 10) S. Kolari 25.15, (Ikä-mles),
11) A, Aalto 25.32, (Ikämies)
12) M. Kalori 25.57, 13) O. Niemi
27.53., . ~
Nuoret'alle 18 v. 5 km.: >
1) N. MyUynen 23.42. 2) K. John­son
25.41.
Nuorten sarja oli heikosti edus-
.tettim|u Ennustaako se taantumusta?
Emme usko si^tä. Ensi hilhtoihhi jo­ka
poika matkaan.
Pojat alle I « v.: 1. km.:
1) T. Kolari S.51, 2) T. Tamminen
6.41, 3) tr. Koski 6.45, 4) P. Sillan­pää
7.12. ^
Naisia ei nähty ladulla ensmkään
Näyttää siis- 'ainut talviurheUumuo.
tcmme^kärsiväÄ vieläkin väherhmäs-tä
osanotosta,-'kmrkylUn niukka ke-säurheilumme'
naisten keskuudessa.
Toivomme sentään asiaan parannus­ta,
j a uskomme-että todellinen kan-sallisurhellmnme,
hiihto,* saa täällä
Canadassa yhtä Suuren Joukkokan-natuksen
kuin' §e saa' vanhassa k a
timaassakiri. Tekonlimus.
A r^niBRA KOTKASSA
V-k. 27'p. oli'erää miessakki Kot­kassa
Laivurinkadulla oUen joukossa
litistä kotoisin oleva Adolf Lin­den
humalaJsoia^' uhkunen lähte­vänsä
satamamiestenmurjulle tappe­lemaan
ja houkutteli multakin mu­kaansa.
Joukossa oli työm. Yrjo L i ­piäinen
ja haa sanoi, ett^ Lindenin
seuraan sovi mennä koska hän on
rikkurL. Lhidett^väitti. ettei hän ole
tettä'se herättää uhmailevaa lainrik-komiseri
haltia., Sitä raiötaarikin- inllri-yleisesti
kautta maan, - että sen tar-:
koltus on suureksi osaksi jäänyt to­teutumatta
ja että sen rikkominen
on muodostimut urheiluksi, jota ei
kansan keskuudessa pidetä minään
häpeän^. Sehtähden ei sanottu laki,
olekaan kyennyt estämään väkljuo-maln
hankintaa tulli- ja poliisiviran­omaisten
tarmokkaista pönnistuksis.
ta huolimatta. Spriitä ja riiuita Väki­juomia
onkin" saatavissa kaikkialla
maassa. Aatteellinen raittiustyö on
lamaantunut, ja lukuisat, aikaisem­min
ralttUt henkilöt käyttävät nyt-temmiri
väkijuomia, mikä pahe on
leviämässä inyöskin köulunubfisori
keskuuteen. ;
-Saaristomme aikaisemmin lainkuu­liainen
väestö on" nyttemmin SUUT
reksi osaksi jättänyt tayallisen elin.
keinonsa rikastuakseen salakuljetuk­sella.
Maahan tuodun spriin niäärä
nousee miljooniin litroihin, joista äi-;
noastaan murto-osa"" saadaan" taka­varikoiduksi.
Tällaisten väkijuoma-määräin
kuljettaminen,- myyminen
Ja nauttiminen oUsl mahdotonta, jos
kansan enemmistö olisi kieltolakia
kannattamassa.
^ On olemassa kaikenlaisia väkijuo.
makauppiaita vällkäslneen ja avus­tajineen.
Väkijuoman myyjä saapuu
tjynestl työ- ja huvipaikkoihin, jois­sa
on läsnä satoja henkilöitä, pel­käämättä
yhdenkään häntä pettä­vän
tai ihniantavan häntä virano.
maisille. TällaiseUa liiketoiminnalla
ansaltaan vaivatta, satoihin tuhan­siin
nousevia verovapaita tuloja. Ne.
jotka eivät itse ole suorastaan kiel­tolakia
rikkomassa, osoittavat passii­visella
näihin rikoksiin suhtautuml-sella'ftn,
etteivät he sanottua lakia
kunnioita, eivätkä anna sille, sellaista
arvoa, kuin laeiUe kansari' keskuu­dessa
yleensä tavataan antaa. Sen.
tähden onkin monesti meikein mah­dotonta
saada todistajia kieltolaki-rikoksia
tutkittaessa. Olkoonpa • kysy­myksessä
mikä kansanluokka tahan-koiiBj
»ihbi
ata viikkoja t
kätk^lfJ^KäiL
paäg^i
iden ohii.inient
ksetf^iibirti
Til^ya> jok
an eritisenja' i
ä j a Gopper
itiiksdti, eivät äi
Joulu ja Uu
ömauttaa, että
eltäneet näinä
jo ladottu ja
" Täiriä Hmb
hin sanotun ilain tb . jpuäa» .Mr^ÄiÖr-r^M
yyföVSt^*^fifel lifeptiäöAt/": •»^."orf^l jlliii^
/iirmi^sJKö^iliaö^iMti^
jon-, i EikoUisuuttfti rjVÄSfeJst^aa^^
kuista kieltolaklpOlUsfe ylukuunotta- .
hltbhÖ§ti«^'5pätkatti§? W« i ä 8 » « » % | ^ ««
blolhirisa.U!ÄyytyraätÖri?- i^yiiiiähatijan asb'
iB9#Ui<|oi5ai,4o5l5]i9Ute^^
kohtuuttoman .työmäärän rasittama
Ön suorastaan IhmeteltÄvää, että,.
'riäAä-/-^Äiilfi^>^mi^^ huoUi'' ,
matta' ovat" nurisematta! säeltolalu' m
valvontajan uhraiirieet aikaansa öin .
ja päivln.^..sellaisella menestyksellä, 'i^
jota parhaiten todistavat vuosittain mii
Jooniin - nousevat kleltolakirikoksista
kertyneet^:- «akkövärat, sadat takava­rikoidut''
Jäutbt Ja kymmenet tuhan-net-^
spriljutat syytt«iri^^ kai-;
kista häfeiä-^ppeutumis^^
iinmttä, • ^bita: k l e i l » ^ nykyisessä ^ - « . ^ ^
muodos&iariDfeka äikato, ori kuiten­kin
olemassa rurisäSliikuinen- joukko
haaveilijoita, jotkar sokeasti j a itse-'
piritaisesti pitävät k i i r a i sUtä eivät­kä.
;t£id(i.,TC^
tä se oh" Ollut" epäbnriistri^
Mitä pik^nimln se Itorjataan.'järke-
Väliä^;- fö^k|.sltÄ"ri^|^^
da&n; bddtt;^-- paMa^usta"' ellheri tu­kalaan
tilaan, johon sanotun lain
valkutuk^esfe olemme. joutuneet".
Skö^^ Vaikka. o
Joonia^^ n&aariurie
l— j a . myöskin
1?" olj Hogwit 1
lomien kättesi, -
föjesl .tuotteita et
tiUee s a r i j^
ansan Iqrväri, v
apyytelstä — ja
kuUlsto eteesi, ;
avampi rttetää
tulee sanomaa
iinhäri-: sixiä pu
aunisti!^; oli H
:it, namaa r8hki<
Pallette opetta
tietämään mii
minusta kerttnnat
le taiteilijat ka»
hlemäfi''asioita -
olla^köriimiihiste.
iutta mi^orieereQ
rikkuri jar Iski läpiäiseltä kaulaval­timon
poikki ^.puukolla.- Lipiäinen
kuoU sairaalaan vietäessä; Pnukotta-
: a pakeni, mutta-saatihi myohenmtdn
sa. Jokainen tuomari ja poliisimies
tietää miten usein ja kuinka helposti
kieltolakiasioissa tehdään nykyjään
vääriä valoja — ilmiö/joka maassam­me
oU aikaisfemmhi 'meikein tunte,
maton.
Juuri väkijucmain kuljettajien, vä­hittäismyyjien,
ja heidän apulaistan­sa
ja ystäviensä joukosta on suurin
osa kuliganiainesta löydettävissä
Helposti ansaituilla rahoilla hanki­tusta
spriistä huumautuneena teh­dään
tavallisesti ne rikokset, joita
jokapäiväisten^ sanomalehtiemmtf
palstat ovat täynnä.
Aikoinaan ennustivat
maassa
l a i n - , kaöbäW^ öb;
iriuödosfuriiit' 'kätisali^
si". 'Ehdottomari kieltbläiri'' sijaan ^
aiosltteli^^elidcrtitiaja d^oitettua^ ai--' ' " 'i
koholipitbisten jiiomieri rilyyritiä sa- * ^
maan itäpaari kuiri eisirii. Ruotsissa
V . £ M 6 T».''Submeri kbrkehi-hallinfo-oikeus;
käsitteli esitykseir-ja hjrlkäsi
sen, sejUt^erir ettei kieltolaki Ole it-sessääri"
p«han riiat^änOT vaäh-johtpu;
se lain rlkfcoriiiBestb. ja sen
käytäntööiipanori leyäperälsyydestä. '
iöeltoiairi ivaJstustajät^ h >• |
nyt ylelstä-,-<kansaläl^adressia.
Puhuessffiran näistä asl^ siltä
suiinnattomasta mtttMM Ja^ nkosten
paljoudesta mikä SUoriiessa nykyään
päivästä,.i^lyäänJhnerie^ tietää; e.
räs poryaiilUh^n; lehti; näi^;;teosl^^
vän lääkkeen — hirttoriuorah-. Nftln.,
soncen: ^ r H l r t t ^
IlUa saajiisi: oila^^^i^
vaikutpa .Seijaa
ka ;b^Jij^pidä;jBh& hKpkeä lm
.iÄnkääri;,^voiserii.* Murhamiehiä ^ vM
pidä^lel^töläiiiajtii^^
maassa .-•jossa tö^ ilkokset 0%;5s|
v§^;;1vll6el;;^i^ /näär^sä;iifi^äia^
jestyksfeent j kuiri^; ne ^-SuiMnefisa ovat
nyky^.":.,:.,^' ^vi^r':;;-/ ..
keino ypisi-7)lla. hyvä,Ja ,useiminl-,,ri?;
tei^liyvteipaikäliaa^ muU-;,r"
t«n laug;uqito Ibri l e l ^ .päässyt ai- x
van erefidS3rsössä, «l ole i u l l u t muis-t
e t i ^ nilhi^ ja
niitä; a^tetta^pmäaivatji^rib^i^^
ta näurliamiehlä j^^
5ia:^;Mtt^ rie 0\^:dinelkeiri^ pbikke- p ;|
uksetta heikäläisten "Ihantbiden" o - o •
maajia;^ö«avbi ;iähä^ ran-"^^-
gaistu Juuri irtigti^jf Rangaistu on r
taan *tvaltIori ;pettäjiä^, konununis- ;:lTi|
^tessasi'
Jriiiim vuoksi
histcärl^ngdteiss
vaitbäan'haliiah
. T ^ ' j a jos pä
mj^släri "ostelis
atirileri" luita "k
jwt.' ÖU ioÄuräa
elevasäl^fiiil^; k
Qut ktlt^uroilleea:
iit j ä l l a i i i a t ^^
"aöet^iijlktoä, a
— BBri eijöle seii
Ji^iba^bllsi; tÖIi
ivani." ^; -
'a nyt 4ii:i)jUa'Trivet
oli "
kieltolahi tejä, joille tuokto Ibhti' Pn^^ibnut ja
tulisivat tyhjentym^nTto n S S S valmlä vaahto suussa
'bmitiEiäi me!
kdhi$^ps.^li3^.]