Vapaus, January 24, 1927

              y—mi
töin IslaUda-paScalla.
C- S. T. IJ.
a, i n u - saa­li
kökoulssea
i pöytäkirja
n .pian kuin
^ Sihteeri.
kfl&t j a liik-
. kflpailmhin
F. M. Staf-
Haxdtfare,
A. Heiska-
Sbewchnk &
V i r t a . K i i -
Sama.
itisia
ylueB to'>-
»n vohniEte-tys
on ollut
massa Viime
paini on ky-lun
16 pmä
s ä järjesti
Uö IcQiilnvia
onmbenkilSi-läati
noin
ulevalle toi-eiis
viitota
oiisi; lähdet^
oaan.
3 toiminnalle -
{ona, siis 2& -
haalilla, jo&-
can- jäsenten
NStjnä ovat
killiset sekä
1. ^rksityisUIe
kilpailujen
iippnu kuika
raa nlkopuo-nssa
kilpai-uusia
tulok-
;erran todel­la
j a Cana-huomattavaa
'enttilä, jon-tanadassakin.
irjansa mes-än
käy * ma­uin
ukkoon,
iseksi hySk-Ä.
Alakoski,
kotonaan ai-lutnn
kamp-vain.
. A l a -
rrapialaisissa
>jille • "täbti-tä.
'•kaikki-ittilan
koko-koskea.
tanakka poi-
Aiakosken
röimiaan ja''
iena Kalle
Purasen, en-i,
joka pai-ila
on kyllä
e y.m. Hän
53, jolla on
l tehdä. ^
iveäharteista
noita kahta
Pojat ovat
;ejä ja pai-jen
Aaro.
, puolueelle
le epäilystä-ampi
perus­ti
j ä r j e s t ö j ä,
nhojen sosi-dessa.
Kom-t
käydä sel-kokouksissa,
nsa. Mutta
suorittaman
a tapäukses-^
Uankumouk-katsottuna.
ä tällä het-ime
työläis­in
päätetty,
livät meidän
n k ^ n teh-teuttaa
sitä.
i a n i t yhÄ
O t t a a t y ö tä
t a v a l t a ka»-
l myönnetä;
rs tunnuste-estoverit
ei-
;äan, suörit-
Verukkeeksi
7Ötä on l i i -
iseii» kylia-pätevä
sjry. a oli yhtä
lakka, mo*'
Luomiota t ä -
käsitti sen
iteriiin Toi-
Täya-iston-ysyvajB
ase-
B puolneille
^ / t o d e l l a
Sien jobt*-
1927 M^antMna, tammjfc 24 p;nä—Monday, Jan. 24
S U O M E E N
Kurssi Snomen Mariiaa
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUTi
40e lähetyksistä eUe $20.00, 60e lä­hetyksistä
$20.00—^49.99, 80c Oä-
^etyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00
mhet^ksffitä ,180.00—$100.00 seka
26e jokaiselta 8eiiraavältaV.^IkavaIta
sadalta dollarilta.
SiiWrfiäiinq|n«lili<rtyfc»i«t» ovat Iä>
faetyskuhit $3.50 lähef^ksUtä.
Kaikki sähkSlähettjrkset jehd&äa
«uoraan: Sndborysta Hftltnnkiin sa»
mana päivänä koin saapuvat Va-paaden,
konttoriin.
Sadboryssa Ja ympSriatSllfi asnvaf
Toivat k^dä Väpanden konttorissa
tiedustamassa erikoiBktirsuB.
UUVAPILETTEJÄ MYYDXXN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
Vapaudelle ottavat rahavSIityksiS
vastaan mySakin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Street,
Port Avthnr, Ontario.
DAVID HELIN
eripaikkakunnilla pohj.-Ontariosaa.
A. T. HILL.
Toronto, Ont. — Tayattavissa nta-ain
957 Broadview Ave., ja päivisin
Room 804, 96 Kingr St.. £.
' •' ' ' ...
Lopuksi kun kaikki pojat ovat
tasanneet voitot (kaikkia poikia en
luetellut sillä yleisö sas tutustua
heihin itse paremmin t.k. 26 p:nä
Don-haalilla) tanssitaan ainakin
kaksi tuntia tnonoharmonikän ja
viulun soitolla. Koko tilaisuuteen
pääsee kun ostaa etukäteen lipun
25 sentillä j a ovella 35 sentillä.
- Nyrkkeilyn j a voimistelun ystä­ville
.on nyt tilaisuus harjotteluun
joka tiistai-ilta kello 7-—10 ja sun­nuntaina
klo 1-5 iltapäivällä. Nyrk­keilyä
ohjaa tov. Y . Lindala j a voi­mistelua
hiljan Suomesta tullut
tov. August Paronen.
Sitten naisilla on uusi' johtaja,
myös juuri Suomesta tullut, toveri-tar-
r Olga- Uurtamo j a harjottei*vät
naiset' torstai-iltana klo 9 :sän jäl­keen.
Juoksua harjottaville tulee ensi
kesänä erikoinen .tilaisuus, kun
saamme "exhilbition"-radalla härjo-
• telia..- •
Seuramme edustajaa ei ole usein
nähty ulkopuqellla Torontoa pide­tyissä
kilpailuissa. Tähän on ollut
syynä. matkojen pituus ; rautateillä,
huonot työolot y.m. Nyt on toivieita
korjata tämä kohta ja rftuistäkaa
pojat j a t3rtöt, että toiset toveriseu-ramme
ovat vilkkaassa toiminnassa
j a meidän on toimittava niin, että
itse Sudburyssa ja hamassa Por*
Arthurissa sanotaan — Toronton
Yritys myös ori mukana.
Jaakkoo.
Osaaskanpaä vsosiknkoiiksest».
Port Arthurin suomalaisen osuns-kanpan
vuosikokous pidettiin osas­ton
talolla t.k. 17 päivän illalla. °Ko-kokoukseen
osanotto oli tyydyttävä,
sill^ kokotiksessa oli edustettuna
69 jäsenosuutta ja sen lisäksi oli
vielä paljon liikkeen kannattajia
seuraamassa kokousta.
Kokouksen avasi liikkeen esimies
J . Toivonen, j a sen jälkeen valit­tiin
kokoukselle tarpeelliset virkai­lijat:,
puheenjohtajaksi D. Aho ja
kirjuriksi J . , Stihdberg. Puheen­johtaja
1;^ johtokunnan laatiman
työjärjestyksen, jonka kokous hy­väksyi
sellaisenaan. Sen jälkeen t o i -
nutettiin edustajain nimihuuto, jos­t
a ilmeni että jäsenosuuksia >oli
edustettuna edelläkerrottu määrä.
Johtokunnan puolesta luki joh­tokunnan
'toimintakertomuksen L.
Pnittinen ja tilikertomuksen enti­nen
liikkeenhoitaja P, Katainen.
Johtokunnan toimintakertomus ei
antanut paljoakaan aihetta keskus­teluun,
sillä todettiin että johto­kunta
oli ohjaillut liikkeeji inehoa
tyydyttävästi alkuvaikeuksista huo­limatta-
Tilikertomus myöskin hy­väksyttiin
muutamilla pienemmillä
j^symyksillä, joihin tov. Katainen
vastasi jokaista tyydyttävällä taval­la.
Tiliote tullaan johtokunnan puo­lesta
julkaisemaan lehdessä koko­naan,
joten jokainen voi siihen sil­loin
tutustua.
Seuraavana työjärjestyksessä oli
johtokunnan vglinta, mihin seuraa­vaksi
vuodeksi tulivat: esimieheksi
D. Aho j a muiksi jäseneksi Lammi-r
nen. Harju, L . Puittinen, Mrs. T a ­koja,
M. Koski j a K. Laiho; va­ralle
Toivonen ja Lehtonen.
Nyt uuden johtokunnan toteutet­tavaksi
jäi paljon alustuksia, jotka
kokous käsitteli entisen, johtokun­nan
alustuksien perusteella. Ensin­näkin
kaikkein tärkeimpänä voi p i ­t
ä ä ' liikkeen laajenniiskysymystä;
liikkeen ulottamista myös leipon^o-alalle,
mikä on jo ollutkin alusta
alkaen kysymyksessä. Kokous kä­sitteli
tarkasti tätä kysymystä, ja
kaikki puheenvuorojen • käyttäjät
melkein poikkeuksetta kannattivat
leipomoliikkeen, alkamista, osuuskau­pan
yhteyteen, pitäen leipomoa yh­tenä
tärkeimpänä liikehaarana.
tulee olenoaan tulevaisuus Arthu­rissa
j a ympäristössä.
Kokouksen väliajalla tarjottiin
k a i k i l l e ; kokouksessaolijoille osuus­kaupan
puolesta k ^ v i t.
Mitä haaJUIa? 29 päivä tammi­kuuta
esitetään osaston talolla kau­nis
laulunäytelmä "Lemmen juo­ma";
lopuksi tulee olemaan tans­sia.
Ottakaapa jokainen tämä huo­mioon
että saavutte'' silloin iltaanne
\-iettämään haalille.
Kommunuti kummittelee. ^ Kz^den
ukrainalaisen miehen välillä oli
puhjennut tappelu, jossa toinen
käytti veistä apunaan, iskien vas­tustajaansa
haavan. Riita oli syn­tynyt
Tehtitietojen mukaan poliit­tisista
syistä. Puukottaja vedettiin
oikeuteen ja tuomari määräsi puu­kottajalle
2 vuotta Stoney Moun­tain
kuritushuonetta. Tuomiota j u ­listaessaan
oli tuomari, lausunut, et­tä
jos syytetty aikoo vasfedes käyt­tää
kommunistista omankäden oike­utta,
niin menköön Venäjälle, sillä
Canadassa ei sellaista sallita.
Tappelutkin näjrttävät jo kaikki
olevan kommunistien syitä, nimit­täin
jos vastustaja sattuu olemaan
valkoinen. Nytkin on näet ilmotet-tu
että haavotettu on ukrainalaisen
"Prosvita"-kansal<isseuran jäsen.
Tosiasiassa kysymyksessä oleva lyö-j
% ei kuulu mihinkään järjestöön,
mutta onhan sitä tuomarinkin help­po
heittää sy>' sinne, minne on niin
monta syytä ennenkin viskattu i l ­man
minkäänmoista aihetta. '•—• J .
Ajattelitteko työläiset silloinkuin • olisi suotavaa että puolueen jä-rcponne
annoitte tämän tunnetun senet jättäisivät tällaisen paheen
työläispiiskuxin ^lyväksi, että siitä pois j a ryhtyisivät tarmolla toittd-olonne
parantavat? Ja varmaan- maan puolueen hyväksi j a taistele^
kin ne "parantoivat", koska joulun
jälkeen laskettiin p^Imt 30 sent­tiin
tunnilta. Minusta tämä oli t a -
kasinpäin menoa^ palkoissa eikä e-teenpäin.
Vaan eiköhän herrat
kaikessa -,viisaudes^an ole oikeassa
tässä palkanlaskussa» sillä he ehkä
ajattelevat, että koska työläisillä
vielä on niin paljon liikaa rahaa,
että voi\'at lahjoja ostaa, niin voihan
heidän palkkaansa vielä alentaa.
Kyllähän he toimeentulevat vähem-mäliakinr
J ^ hyvä on taas herrojen räh-i
kiäkin' sillä vähä on töitä j a pal­jon
tekijöitä. Toivoisin että tä­mänkin
ympäristön työläiset vähän
miettisivät voisiko näitä olevia olo­j
a täällä mitenkään korjata. Aja­telkaapa
asiaa. . J a kun järjestäjä
saapuu luoksenne, ottakaa kortti
taskuunne sekä .tosi toimella teke-inään
tunnetuksi toisille työräen
yhteisiä pyrinnöltä. Näin ajattelee
ainakin i RaportterL
maan kapitalistista . riisto järjestely
mää vastaan tekemällä valistustyö­tä
tiedottomain työläisten keskuu­dessa.
Vain tämmöinen toiminta t u ­lee
kantamaan siunattuja hedelmiä,
j a edistämään puolueemm^ periaat­teita.
— Puoluejärjestön valitsema
raportteri.
i Yleisöltä
VAPAUDEN TOIMITUKSELTA
PYYDETÄÄN VASTAUSTA
KIRICLAND LAKE, ONT.
JONQUIERE—KENOGAMI, QUE.
ville jäsenille ottaa osaa naisjärjes­töjen
toimintiuin. Vain tätä - tietä
johtavat toverit saatetaan tunte­maan
tämän ^työn todellinen tärke­ys."
Puolueen johtavien elimien tu­lee
nimittää todella "vaikutusvaltai^
sia miestovereita tähän tyofiön.
Mitä tulee naisedustajien'lärjes-telmän
käyttämiseen, niin ensimmäi-r.
en tehtävä on pitää yllä sisäistä
puoluepropagandaa tämän metoodin
puolesta, ja toinen tehtäyä on har-jottaa
ohjaajia ta*» työtä varten.
Tämä on tehtävä jokaisessa puolu­eessa.
Niin piah kun on tehty mah­dolliseksi
valita kaksi edustajaa e-des
kymmenestä työpajasta tai teh­taasta?
on täysin maiidollista alottaa
naisedustajien säännöllisillä koko­uksilla.
Tämä riittää aluksi. Nä­mä
20 edustajaa jaotellaan sitten
kahteen, kolmeen, taikka neljään
työryhmän. Tämä on aluksi kärsi-vällisyjrttä
kysyvää työtä. Mutta sii­hen
sisältyy täsmälleen juuri se,
mikä meidän -fyöraetoodimme erot­taa
sosialidemokraattisista työme-toodeista.
En käy yksityiskohtiin sikäli kuin
laittonuen pnolueitteme työ joukko­jen-
keskuudessa on kysymyksessä,,
vaikka voisin sanoa paljonkin täs­tä
asiasta. Meidän laittomat puolu­eemme
työskentelevät yhä vielä a i ­van
liiaksi, paljon maanalaisestL On
totta, että ne ylläpitävät toisinaan
propagandaa, mutta se riippuu ta­vallisesti
taivaan j a maan välillä,
samalla kun tyo naaa päällä itses­sään
on nsein hyvin. riittämättömäs­t
i jäljestetty, - Monet laittomien
pQoIneitten jäsenet käsittävät, että
USShmn kirjallisuuden levittäminen
el ole kyllikä vallananimoaksellista
Tehdyssä ^päätöksessä annetaan
johtokunnalle oikeus . kuulustella
vanhojen ieipuriliikkeiden. ostomah­dollisuutta
ja sitten kun johtokun-
-ta on saanut jonkun leipuriliikkecn
kanssa jonkunlaisen' yhteisymmär-rykseh
ostoon nähden, tulee johto­kunnan
kutsua koolle heti yleinen
osakkeiden omistajain -kokous, joka
lopullisesti päättää., ostosta.
. Vielä oli kokouksessa esillä monta
muuta liikettä koskevaa asiaa, esim.
viime vuoden voiton jako, jota pää­tettiin
jakaa kaikille kuluttajille
osakkeiden muodossa kunkin liike­vaihdon
perusteella.
Kokonaisuudessaan oli kokous yk­simielinen
j a rakentava kaikissa ky­symyksissä,
joka vain todisti että
osuustoimintahenki on Arthurissa
ottanut uuden askeleen kaikista en­tisistä
kompastuksista huolimatta,
ja myöskin että osuustoiminnalla
Metaätyöläisten Kenogamin osasto
piti t. k. 9 p:nä kokouksen,:jossa
päätettiia seuraavista asioista:
Valittiin johtokunta ja huvitoi-mikiinta
alkaneelle vuodelle, sekä jär­jestyskaarti.
Luettiin osastoa sekä
johtokuntaa koskeva toimintakerto­mus,
joka hyväksyttiin. Myöskin
rahastonhoitajan raportti hyväksyt­tiin,
Huvitoimikunta ei vielä ol­lut
tehnyt toimintakertomusta täl­le
kokoukselle. Kirjurirahastonhoi-^
tajalle päätettiin maksaa 10.00 dol­laria
kuukaudessa palkkaa.
Keskustelisin tov. Similän suh­teen,
kun hän esiintyi häiritsev&sti
osaston järjestämissä iltamissa.
Päätökseksi tuli, että Similä ero­tetaan
osastosta kolmen kuukauden
ajaksi. ^
—--Myöskin"keskusteltiin edustajan
lähettämisestä metsätyöläisten edus­tajakokoukseen
Port Arthuriin.
Päätökseksi tuli, • että lähetetään
edustaja jos varat myöten anta-vat.
Työväenjärjestön Tiedohiantajan
hyväksi laaditut. keräyslistat päätet­tiin
pitää edelleenkin voimassa.
Joulu se meni täälläkin pikku-juhlineen,
mikä juhli sitä ryyppi-mällä
mikä muuten. Osastolla oli
joulun aikaan kahdet iltamat, mit­kä
onnisCuivait koko hyvin.
Joululahjojakin . täällä jaettii^^
ikäänkuin entisaikaan. Arvida alu-miniumikomppanian
työmaalla eräs
suomalainen pikkupomo keräsi ala­maisiltaan
rahaa, jolla saivat ostaa
ylemmälle pom.plle joululahjan.
Tapaturma^en kuoleman -nhrilui
joutui viime maanantaina The H u -
ges-kaivannon yliv.-Uvoja Mr. Orr
mainitussa kaivannossa. Kuoleman
aiheuttivat kivet ja irrotettu mal­mi,
jota Oli vyörynyt Orrin päälle
kun tämä oli ollut tarkastusmatka!
la kaivannossa. : Orrin ruumis oli.
ryhjoutunut hyvin pahasti.
Orr tuli tänne Creightonista vii­me
kevännä, ollen täällä ainoas­taan
muutaman - kuukauden.
Kirkland Laken osasto haastaa
Pohjois-Ontarion ' osastot toimeen­panemaan
mahdollisemman onnistu­neen
iltaman L . W. L U. of Cana­dan
agitatsionirahaston kartuttami­seksi
tämän talven aikana, ensi huh­tikuuhun
mennessä. Unio on vielä
heikko itse ylläpitämään laajaa agi-tatsionityötä,
joten se tarvitsee ul­kopuolista
avustusta.
Puolueesta arosi viime viikolla
pidetyssä solun kokouksessa Toivo
Kanerva. Syynä Eroamiseen oli se.
kun puolueen toisten jäsenten ta­holta
ei hyväksytä niitä liikemene-telmiä,
joita Kanerva käyttää, ja
kun h^ntä —entistä punakaarti­laista
— niistä moitittiin, niin
käänsi/ Kanerva mieluummin puolu­eelle
selkänsä kuiii luopui ihmisyytr
tä ja puoluejäaebyyttä alentavasta
ammatistaan.
„ Tämäp johdost^fimme- voi muil­ta
sanoa kuin: joka ei ole meidän
kanssamme, hän on nieitä vastaan.
Robert Nelson.
. Ki^upnn|dkömiteän - . kokouksessa,
joka. pidettiin tämän kiiuri 16/p:nä,
oli iäsna kymmenen solun edustajat.
Muitten asiain ohella toivat useam­mat
edustajat ilmi gen "valitettavan
Port Arthurin osuuskaupan vuosi­kokouksessa
tov. P. Katainen j a tov.
K. Laiho selostivat, että Vapaudessa
ei ole julaistii kaikkia kirjo^uksia
mitä osuuskaupan puolesta on lähe<
tetty lehteen julaistavaksi agitat-sionitarkotuksessa;
tov. Katainen
vielä lisäten, että hän on kuullut
että kaikki Arthurista lähetetyt k i t -
jotukset pitää kulkea allekirjotta-neeh
kautta ennenkuin niitä julals-taan,
jota osuuskaupan kirjotukset
eivät ole tehneet.
Vyydäfi Vapauden toimituksen
vastaamaan seuraaviin kysymyksiin::
Onko allekirjottanut minäkään sen­suurina
Vapaudessa Port .Arthurista
lähetettyihin kirjotuksiin nähden?
Toiseksi onko Vapauden toimitus
kääntänyt yhtään Arthurista lähe­tettyä
kirjotusta allckirjottaneelle
ennen julkaisemista? Ja viimeiseksi
onko allekirjottanut suosittanut ke»
nenkään Arthurista lähettämää kir­jettä
julaistavaksi muuta ku|n m|tä
itse on kirjottanut.
Toveruudella
J . Stählberg.
Jokaiseen ylläesitettyyn kysy­mykseen
on tosiasiain mukaan vas­tattava
kielteisesti. — Toimitus.
VENÄJÄN AMMATILLISISTA JÄR-JESTÖISTÄ
Pikakatsaus
Yhdeksännentoista vuosisadan
puolivälissä oli Venäjällä käsityöläi­sillä,
kauppa-apulaisilla ja muuta­milla
tehdastyöväen ryhmillä kiesld-näisiä
avustusseuroja ja -kassoja.
Näillä yhtymillä ei ollut tarkotus
käydä taloudellista taistelua kapi­talismia
vastaan. Kurjat olot pa­kottivat
vähitellen siihenkin. A""
karasta hallinnollisesta kuH^tukses-ta
huolimatta ilmeni lakkoja,' joilla
koetettiin kohottaa pieniä palkkoja'
j a lyhentää pitkiä työaikoja. Lak-koliiko
kävi varsin huomattavaksi
80- ja 90-luvuUa. V.; 1903 ja 1905
o l i - valtavia joukkoliikkeitä. Kun
vaino yhä jatkui, muodostettiin sa­laisiakin
lakkorahastoja ja laitto­mia
järjestöjä, joiden tarkotukseha
., , - , ... oli taistella työväenluokan vapout-
J^^^^^^.E^^^^^''^^ tamiseksi. Nämä joutuivat. lakko-liikkeiden
joHtoon. Jatkuva puris-yjauaä^
pnolneet yi-miäSvSt
mdkoista kon^iratiivista
trotS «litteä ybtejäes^ Sh/O»
voitaisi sangen hyvin käsitellä l a i l ­lisesti
ja jotka silloin tuloksiensa
puolesta tehoisivat paljoa paremmin
vallankumoukselliselta kannalta kat­soen.
Tätä iysymystn »'-yksityis­kohtaisesti
käsiteltävä päätöslausel­massa.
!Meidän komissiooriimme, jota "ni­mitetään
vain '"Joukkojen Komissio-niksi,'
on laatinut täällä esitetyn pää­töslauselman,*
samaten kuin viisi
muuta päätöslauselmaa, jotka ovat
sukua erikoistarkotuksia varten
toimiville joukkojärjestöille, talon­poikain
joukltbjärjestöille, työsken­telylle
osuustoimintalaitoksissa,
työskentelylle urheiluklubeissa ja
puolueen ulkopiiolella olevassa j u l -
kaisutjfössä. Nämä päätökset on ä-listettava
todentamista varten Ko­minternin
Toimeenpanevalle Komi­tealle
taikka Organisatsiooni Toi­mistolle.
- E i tarvinne sanoa, että
nämä päätökset. itsessään merkitse­vät
hyvin vähän, ellemme osottojudn
Uykencviksi järjestämEän v a s t a a v c .i
työtä plenumin jälkeen- Meidän
on tätä tyotS varten löydettävä te-boldcalta
johtajia sekä toimeenpane­vissa
komiteoissa, että' puolueitten
johtavissa elimissä, 3Ieidän komis-,
sionimme päätarkotus on oUut-kiin­nittää
eri puolueissa johtavien to­vereitten
huomio näihin tehtäviin.
Olemme kiitollisia toveri Sinovje-ville
siitä, että hän niin voimakkaas­t
i painosti tämän työn merkitystä
päätöspuheessaan..
Lopuksi: ei ole rakenacttava ai­noastaan
komm mu stiset jStjesCot,
«olnt jm. fraktsiat, matta osjSrJes-nistipuolucen
' joukkovaikutus on
krisiaUoitava organieatoorisilla me*'
too<IeiI!a. ^ E : olc aincasta^n vär­vättävä
uusia jäseniä puolueeseen,
mutta meille myötätuntoisia puolu­een
urkopuolclla olevia joukkojär-jestojä
on käytettävä crikoistarko
tuksiin. Joukkokokouksia, rynnis­tyksiä,,
mielenosotuksia, jne. ci ole
järjestettävä oattumavaraisesti, vaan
ne on järjestettävä sytfCbmaattiscs-ti
ja niitä ei ole oinoaetaan järjes­tettävä,
vaan tihusuudet on käytet
tävä niitten organieatooriseen käyt­töön
nostattamalla joukoista kaik­kein
aktiivieimmat einekset jatku­vaan
toimintaan komraunistipuoln-een
johdon alaisuudessa. Meidän
huomiomme ei ole kiinitettara (u-noastaan
siihen tapaan, mitenkä
kommunistieet solut ja fraktsiat
käyttäytyvät «uhteiszaan työväen-joukkoihin,
taikka siihen käyttäyty­misen
linjaan, mikä on vaadittava
kommunistisen järjestön edustajilta,
joille tämä tehtävä on nskottn. Mei­dän
huomiomme pääpaino talisi ol­la
joukkojen keskuudessa toimivan
J O K A I S E N YKSITYISEN TOVE­RIN
jokapäiväisen vallanknraonksel-fxsen
työn yksityiskohtien järjestä­misessä.
Ei ole järjestettävä aino-
(^staan agitatsloonia ja ^'propagan­daa,
matta samalla' kertaa meidia
tovcr«ttename tyo puolueen nlko-pnolella
olenen työläisten poliittis
seo i^5n VALLANKUMOUKSEL-USINA
ORGANISEERAAHNA,
(Innostanutta suosiono^otasta)
. • " • • •
lyövät laimin velvollisuutensa ei­vätkä
viitsi käydä edes solujen ko­kouksissa.
He mieluummin istuvat
peliluolissa, korttipöydän ääressä
uhkapeliä pelaten, mikä aiheuttaa
sekä aineellista että • henkistä vahin­koa
heille itselleen. Ja sitten kun
tähän hommaan väsytään, pistäydy­tään
kpiratorppaan ottamaan vir-kiiitys-
j a rohkaisuryyppyjä.
Sosialidemokraattiset tottumukset.
Ne salpaavat meidän toimintanime
menestystä, vieläpä useilla paikka­kunnilla
suorastaan estävät jouk­kojen
keskuudessa suoritettavaan
työhön kiinni käymisenkin.
Parin vuosikymmenen aikana on
iuöttauduttu kiinni toimintaan yk­sinomaan
haaliemme neljän seinän
sisäpuolella. Niitten ulkopuolella ei
ole nähty työväenliikettä lainkaan.
On eristytty suurista joukoista ja
itse ameriitalaisesta työväenliikkees­täkin
joksikin lahkokunnaksi, joka
puhuu paljon vallankumouksesta,
mutta ei osaa, eilsä uskalla mitään
tehdä sen käytännöllisen järjestä­misen
jiyväksi jo pelkästään siitä
syystä, että arvellaan kaiken sel­laisen
toiminnan olevan vaikeata ja
aluksi hitaita tuloksia tuottavaa.
Meiltä puuttuu luottamusta työ­väenluokan
luovaan voimaan.
tus pakotti työväen taistelun siirty­mään
yhä selvemmin taloudellisten
puitteiden ulkopuolelle ja suuntau­tumaan
itsevaltiutta vastaan.
Tuo kehitys oli hallitseville vä­himmin
mieluinen. Sillä taholla i l ­meni
ajatuksia, että visseissä rajois­sa
liikkuva julkinen liike olisi pie­nempi
paha. Moskovan ohranan yk"?!
eanottiin silloin keskustoimistoiksi.^
.Laitettiin riitojen sovittelukamare!-
ta. Pidettiin huolta työpaikkojen
tarkastamisesta. Käytiin laajoja
taloudellisia taisteluja. Saatettiin 8
tunnin Ayunika käytäntöön.
Työväenjärjestöjen ja niiden jä­senten
määrät kasvoivat tietysti no­peasti.
Kolmas yleisvenl^läinen kon­ferenssi
edusti v. 1917 jo 967 jär­jestöä,
51 keskustoimistoa j a l,475,r
429 jäsentä. Tämä konferenssi tft-
^ kensi järjestöllistä . yhteyttä. Se
iiiuodosti. ammatillisten;, järjestöjen
yieisvonäläisen • kesl^Bncuvöston.
Ohjelmaan otettiin . 8 / tunnin työ­päivä,.
jäi'jestymisen. j a luokkatais­telun
vapaus, tuotannon tarkastus,,
kchittyjieimpien tuotantohaarojeh
kanäalliEtuttomincn, työväen edusta­jien
ancttamineh hallintoelimiin, joi­den
: oli säännösteltävii tuotantoa.
. Heinä-, elo-, syys- ia lokakuulla
oli suurenmoisia taloudellisia tais­teluja.
Moskova-ssa, oH elok. lakossa
50,000 työläistä. Ilmestyi ohjelau-se:
"Kaikl.i valta neuvostoille!"
Lukuisat työläisten kokoukset yh­tyivät
kannattamaan sitä. Kun
pankkiherrat, trustien j a syndikaat­tien
hallitukJ^t ^' y.m. rahavaUiaat
vastustivat Ji^nkarairti työläisten vaa­timia
parannuksia, sai käsitys, että
päällysmies, Subatov, teki sen peri- Kuurporvariato oli kukistettava, yhä rakennustyön pääaseeksi^^ j a tuotan-aatteen
mukaisen alotteen. Hänen j enemmän icannattajia. Kun loka- *«"»*^y«*y«*" Jä^J^staji^^^^
agenttiensa avulla muodostettiin kuun vallankumous puhkesi, olivat
julkinen mekanisten työläisten yh- ' ammatilliset järjestöt väliaikaiaen
distys. Ohrana Shaejevits muodosti liallituksen vastUFtajia ja kannatti-
Odes.ga8sa ja ohrana AVasiljevlts ^ vat vallenkurr.ousta, joku vaati val-
MinskJSEä samanlaisia. Ministeri taa työväelle,
Plehven ja metropoliitta Antonion Vallankumouksen voitettua tuli
joutui hyvin muistettu pappi Gapon-jniatilli-sen liikkeen taistelua, jotta Näniä järjestöt eivät ole oikeas-
Ohranat koettivat pysyttää tuota tulisi mahdollisimman piiljon etuja ^ taan "ammatillisia", sillä ne on.;ra-työläisille.
kennettu_ työpaikkojen mukaan.
Tammikuulla jyJ8 pidettiin am- •Sääntönä'"on o'lut: .yhdessä'työpai-matiHijstftn
järjestöjen ensimainen kassa c l i 'VrityksexsJi" yksi jarjeito.
yleisvenäläinen edustajakokous. Sii-1 Sellaisia on liitettyä sitten yhteen,
nä ilmeni kaksi suuntaa: toinen tah­toi,
että ämmatilliKten järjestöjen
tuli olla neuvostovallcfita riippa-^
mattomia, toinen puolusti työväen i ^^^^^^t*" Järjestöjen kanssa väheni
Toiminta oli silloin vilkasta, Am- diktatuuria, . erikoisten työpaikkajärjestojenteh-matillinen
liike sai tilapäistä kehi-j ' E<lelliset, joihin kuuluivat myös jtäyäasteitts^^^ Työ^ keskittyi jär-tysmähdollisuutta.
Sanotaan, että ' " ' — •— - — '
Kiri.M.> RUTANEN
Se Ifotisi altc tsaarivaliffn ikeen
Ja rohkeana katsoi päivän valooni
Pois silmistänsä hieroi unen sikeent
kun rinta syityi kumouksen paloon.
Ja paljon uhrata sai noustessansa
tää karisa kyyneleitä — verta — verta,
kun salapaulat murti s^rtajdnsot
jolk' kahlehtien kytki elonmerta.
Ei häUyvuisten tovinlasten lailla
tää kansa innostunut hetken hurmaan,
kun riehui sorto julmin aromailla .
jok' kansan parhaat syöksi kuolon surmaan.
Mutt' saqda voiton sen ja voiton pitää
se tahto luja syöpyi poven pohjaan.
Sen kautta'vain voi köyhän onni itää,
kun kansa itse tarttuu ajan ohjaan.
Tää aatos aateloiva joukot johti,
iHiikk' ympärillä riehui taistQ huimin.
Se luotti voittohan ja sitä kohti
se ryntäsi kuin ryntää myrsky tuimin.
On kaunis idän kansa taistossansa,
:kun oikeuden tunne sitä ohjaa,
kun hehkuvana luo sc 4uomus!ansa^
ja laskee VV DEN YHTE1SYYV(EN POHJAA,
Ei kansa konsaan taivu sortajalle,
jok' kerran keksinyt on tai ai voittoon,
jok' ihmetyöt näin näytti maailmalle
ja luottamus sen kasvaa päivän koittooni
Ne. ottivat silloin tefat|lväkfic^n
maansa repeytyneiden. tnotantovoi-mien
kehittämisen. Anupatillisten
järjestöjen tuotannolliset; t^htävut'
toteutuifiivat työn järjestfimiaellä. Ja
ottamalla osaa ' tuotannon järjestä­miseen.
Neuvostovallan kanssa yhXeiäps^
sä ollessaan muuntuvat amnutUlUset
järjestöt hallitsevan Inolcan konets»
töiksi, sosialistisen rakennnstySn
elimiksi. Niille tulee nerkHseva.
määrä haUitusvaUah tebtäi^ teoUi-
Buuden hoitamisessa: j a p^tehtä-väksi
tuotantotyön järjeately. Am-maUlHftille
järJestöiUe «iirtyy Jcok»
,tariffipoIitiikka, s.o. «y5p*|k«n ^^1^.
linnollinei»' järjestely, työn saännSs-tclyy
. työkurin kysymykset y.nj.
Työn suojeluskin jä tySvoinien j a -
kamfncn kuuluvat niille. / Ammatil­listen
järjestöjen cdostajat ottavat
osaa taloudellisten järjestöjen työ­hön
j a ohjaavat eitä. Tuotc^kaUckea
pidetään ensiluokkaisena kommunis-tikouluna
puolueettomille iyölais-jbukoille.
Ne perustehtävät, jotka anuqa-*
tiilisillä järjestöillä tuli olhi työ^^^
väen diktatuurin vaUitessa, on mää­ritelty
2 ja 3 edustajakokouksessa,
jötica lujittavat neuvootovaUan ja
ammatillisten järjestöjen eiteetkiin-teömmiksi,
korostaen vielä kerran
että Ncuvostovcnäjän amrnatilliset
järjestöt ovat tulleet neoTOfftovalta-kunnan
perustueksi, , talondellisen
Kansalaissodan vuosina ei ollut
valtakunnan työn sellaista alaa, jota
nuo järjestöt eivät olisi suoritta­neet.
Ne ottivat ainutlaatuisella
tarmolla osaa mobilisointiin, kamp­pailivat
kulkutauteja vastaan,, an
m
julkista toimintaa osallisten työläis­ten
itseavustuksen puitteissa. Jär­jestöjen
tuli olla "hyvää tarkotta-via."
Kun niissä oli työläisiä, veti­vät
ne järjestöjä myÖs lakkotaiste-luihin.
V. 1905 taistelivat työläis­joukot
avoimesti kapitalismia vas-'
taan.
Näiden työläisjärjestöjen punou-,
tuessa yhteen neuvostovallan talou-
0%
Tällä ei suinkaan tahdota sanoa
sitä, etteikö haaleillamme yhä edel­leenkin
olisi toimintaa jatkettava.
Onpa tietenkin, mutta saattamalla
se elävämmäksi tuomalla siihen ym­päriltä
riehuvasta työn j a pääoman
välisestä taistelusta luokkataistelun
tuntua. Ja sitten alottamalla
men.shevikit, seiittivät, että loka-1 J«s^öjen välisille yhtymiUe. , Sen
Venäjällä ei ollut ainoatakaan isom- kuun vallankumous oli tosiasiallises- i tunnusti neljäs yleisvenäläinen edus-paa
kaupunkia; jossa ei olisi ollut i t i porvarillinen, ia siitä johtui, et-r^^jakokous, joka pidettiin 1921. Too
tä työväenjärjestöjen tuli olla hai-: Pyf^^rays ei mennyt perille asti. V c -
litukÄcsta riippumattomia kuten «äjän vallankumous siirtj-irnaett^
yleensä kapitalistisissa maissa ja uuteen kebitysyaiheesceh, jobka n i -
käytettävä hyväkseen ammatillisen'™eks« on tullut "uusi talouspbUtiik-llikkeen
vanhoja metodeja, siis luök=4*a"- TaloudeUisten olosuhteid^
^Yllä olevan snomentaja on joten-
,^ettävi vallaafcamoiduellineB tyo kin runsaasti käyttänyt tammen-jonldkojcB
heAunittam. Es ole «i-noashtan
ytmpSdet&tSi ««itatsioeiila
'ja , piofgatid»»» - <Bi <Jg
tmksi&. Se on tehty tarkotakseOa
kiinnittää tovereitten toomiots «ti-^
tdftliSxlkan ^JcedcDodeasamme iitovat
f IA «deUeen sHiEeacti «ifani vgam
solujen ja fraktsioitten kautta toi­minta
olos ympiiroiväan elav^a
elämään vaiknttaaksemme jonkko-jen
liikehtimiseen niin laajasti koin
voimamme riittävät fcarkotoluella
järjestää ne toimintaan Inokkatais-telan
tnerfcesssä ja paolaeen vallan-fcamookselUsia
paacaaaria edistä­mään.
Js tämän tehtävän käsittä­miseksi
on mitä hedelmällisintä hno-lellisesti
analyEoid& toveri Kutuisen
Koanntemin viimeiseO» Toimeen­panevaa
Komitean - ^iäjrsi-i«tiiimolle
aatsma iSxjestokoinbdooniit
ammatillisia järjestöjä, JärjestöJ^
liikkeen eturintamassa olivat k i r j a l ­tajat,
konttoristit, kauppa-apulaiset
j a leipurit, Sosialid, työväenpuolue
oli johdossa.
mouekauden mentyä seurasi taasen
sorto. Hallituksen~^imesta vainot­tiin
työväenjärjestöjä. V. 1907 oli
lakkautettuja ammatillisen liikkeen
järjestöjä 104.
Loikkaamme kymmenkunta vaot­ta.
Helmikuun vallaiikumoaksen
aattona, oli vain 24'järjestöä^ja'niis­sä
vain 1,385 jäsentä. Kuristus oli
tehnyt näin tuhojaan. Mutta sen
alla oli kuohuvia voimia. Keisari­vallan
kukistuttua työntäytyi .niitä
näyttämölle. Tehtaissa ja maissa
työpaikoissa vmuodostnf julkbia yh»
t y i ^ ' ; Perustettiin liittoja. Mno-dostettiin
liittoien neuvo^ja, joita
Tuon lupaavan kuohun ja ku-' kataistclun vapautta, lakkovapautta, j V « n ä j ä n ammätilKs-lakkorähästoja,
kolj€ktiivisiatyÖeh-l*«niä'ie«töjen suori
tosopimuksia j-n,e. Tämän suunhan j tehtäviä, jotka olivat erilaisi^ koin
puolella oli vähäinen määrä jä^es-} Tte» joita: niille fnli "sotakommnniB-tojä.
Muut olivat vastaan, Puo-' minV aUcakautena.
lueettomuus hyljättiin2% ifliljoo- T^r*'!^'"^^'^^
nan työläisen nimessä. Sen sijaan' YapaUdeil lllinjat
lausuttiin, että ammatilliset järjea- tekevät ostoksensa afnoastaid^ nös-??
töt kannattaisivat työväen hallitusta *^ J^^Oi^
j a tahtovat ^ ammatUli^t jäiv iÄÄSS^SSI^
jestot ovat läheisessä yhteistyössä. telien tueinraei omaa liflcettämrte^
jaerottamattomassa järjestöllisensä seka antämme ^ität paiveiematmj^^
yhteydessä työväen poliittisten jär­jestöjen
ja ensi sijassa työväen
edt(stajien>'deavo0fön :'Jcaftssa.' Anir
matillisten järjestdjen työn ttiU siir­tyä
talondelUseUe Järjestelyalafle. l
mottajia rahansa edestä.
Yhteistyöllä piemme litkkepmma
mkentaoeet ja vain sen savaJta ne
voimme sitä edlelleenkiD .kefiSttäiir Biita syystä äOSäioxae n a h o t t^