Vapaus, July 26, 1926

              No. 86-4506 Maanantaina, Keinäk. 26 p:na-—Monday, Jijy 26 «mi ji
AHAA
SUOMEEN
Kifl^si Snomen Mariaa
' Ganadan Dollarista
LÄHETYSKULUT»
40c lähetykaista aUe $80.00, 50c
laietykBistä 9Z0.0ihr^69.99, 75c
lähetyksistä $60.00—99.99 ja $1.00
kaikilta $100.00 taikki sita anarem-nulta
lahetykmlla. ^ ^, ^
^^Sudburyasa J a ym^Ätffllfi aaavat
voivat käydä Vapauden konttoriasa
tietfBtaipässa erikoiskonsia.
Kaikä ^ S l a h e t e ^ s e t tehdään
«loraaa Sadbnr^^ HeTHinkiin aa»
nuna päivänä Jhim saapuvat Ya-
- paaden'konttoriin..' ^.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTUGSIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Box 69^ SUDBURY, ONT.
Vapaadelle ottavat rahavälitykaiä
-vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICfi .
3l6 Bay Street,
Port Arthur, Oatans.
DAVID HELIN
enpaikkaknnnilla Pohj-Ontarioasa.
Pataaahjrppy:
1. V<äjJK)ia 3.91 m,
2- H. Hanninen 3. 87 m.
3. & Eistonen 3.17 m. .
ItK) mm jnoksu:
1. L. Vcnhol^ 16.8 sek.
2. Häniiinen 16.9 sek.
3. -: S fifetonen 17 sek..
Ninsten kolmiottelun lopnlliaeB
j5rje«ty«i
1. 1^ Venhöla 2i2.89 pist.
2. S. Hänninen 210.27 pist.
3. .S Ristpnen 203.83 pisL
ABe 16-vuotuutten poikain kak^
täatisim, johon kuului pitutfäiyp-py
Ja 100 m:n juoksu, paUdntojär-;
1. A. Mäkinen, Jyry
2, T. Luoma, Jyry.
AUe 14-vuotiaitten 50 m:B ji
1. ö. Hänninen, Jyry, 8-8 sek.
2. Kauhanen; Kisa, 8.8 sek,
Z. JE. Salo, Jyry, 8.9 sek. •
A. IL
AVOIN KYSYMYS FINNISH
G&NIZATION OF CANADA»
TOIMEENPANEVALLE
KOMITEALLE
-A^kirjottanut! haluaisi saada
Jtffitista erääseen asiaan. Muotaima
aaa-a^itteh selitti mainittu haafi-järjestö
eräälle kysyjälle, ettra «a-^
lartrtai. järjestö ota yhteyteenä 1sSat-\
kaairj.<semmoisia yhdistyksiä, joitten
' hxaöBt-.^ovat velassa, eikä vastaa nSs-i
»- noihiista.
mutta kansanjoukot 'kantavat sen
•taaäcam^ Elokuussa julkaisee tsaari
manifestin, jossa lupaa jonMnJaö-
«en «dustusI{(^itoJcsen ja asettaa* nls.
Biilygäinn Icomitean laatimaan eh­dotusta.
Menshevikit ovat vahnijt
kannattamaan' moisiin vaaleihin « -
sanottaa, mutta ^ tapaukset pyyhki,
vät n e pois päiväjärjestjdcsestä-
Lpkaksru^a paisuu liike yleiseksi
•raHanknmoustaisteluksi. /
Nyt lähtee Lenin Venäjälle- Suo­men
• suorlakon :' lopettamispäivänä
on. hän HcQsingfesä ja haastattaa
Suomen' sia^-denii johtohenkilöitä.
Alkaa sitten Pietairissa johtaa "No-vajav
Sishn'* lehden toiJfaitusta ja
ottaa ;^aa iäytännölliseen vallan-kumonstoimintaan.'
Marrask. 18
p. kirjottjia -hän,; kuinka yallitsevaa
tilaa jotkut nimittävät "anarkiak­si",
aratta , te vain sitä
£ttei'' maassa ole varmaa järjestys­tä.
Itsevaltius ei kykene masenta­maan
. vallankumouksellista liikettä,
joka taas ei vielä kykene heittä­mään
loimoon; itsevaltiutta. Tämä
voi oHa vain: lyhyt välitila, jonka
aikana* kansanjoukot valmistautu­vat
heittämään kumoon vanhan
vallan. .
Erikoisella^' harrastuksella seuraa
Leenin Pietarin työväenneuvostoh
toimintaa, ollep usein valepuvussa
läsnä' sen kokouksissa. ' Hän selit­tää,
kuinka tärkeää on toimia puo-lueettomissa
työväenjärjestöissä.
Hän neuvoo puolueen agitaattoreil­le,
kuinka "neuvostot ovat luokka-:
elimjämriie, mutta niissä, samoin
kuin työväenkokouksissa on muis.
tettava, että olemme pnolueen jäs&-
niä. Älkää koskaan pelätkö ko­hottaa
puolueen lippua!"
Vuoden lopussa puhkeaa Mosko-
Nyfc kuitenkin on Finnish Socie­ty
Vancouverissa täydessä puuhas­sa
liittää omaisuutensa Finnish Or-ganization
of Ganadaan, jphon pu­huja
Hin kehotti yhtymään. Mutta
Vancouverin Finnish Sodetyllä on
^velkaa lähemmäs^ kymmenentuhatta
dollaria, josta korottomat toverilai-.
nat tekevän noin kahdeksantuhatta
dollaria. ,
Kuka vastaa sanotusta velasta
sen jälkeen kuin Vancouverin Fin.
nish ' Society, on luovuttanut lupa­kirjansa
täka^isin halljptukseUe ja
saanut mahdollisesti lupakirjan Fin­nish
.Organization of Canadalta?
Tulevatko toverilainain antajat kär­simään
sen menetyksenä, jonka he
ovat lainoina antaneet iFinnish So-cietylle?
Pyydän pikaista vastausta.
Tietoa haluava.
C«i»adan Saomalaiaon Järjestön
(lailKstcttn) ' toimeeiipaneraa
komitean vastaus «della-
'Olevaan . •,' •
Vastauksena "tietoa haluavan"
kysymykseen on ensiksi paikallaan
huomauttaa, että on ehdottomasti
väärin olettaa ettei järjestöömme
pääse sellaiset yhdistykset, joilla on
velkaa. Olemme vakuutettuja, et­tei
kukaa^ järjestön nimessä ole
sellaisia selostusta antanut, mutta
on siinä ilmeistä jokin väännym-märrys.
. •••
Can. Suomalaiseen Järjestöön liit­tymisen.
kautta tulevat yhdistykset
osaksi koko maata käsittävällä lu­pakirjalla
toimivasta .yhtiöstä, joka
omilla antamillaan lupakirjoilla voi
puolestaan tehdä laillisia yhdistyk­siä
jatfcuvaBti äiben liittyvistä osasr
toista."
Osastot liittyessään Canadan Suo­malaiseen
Järjestöön, helpottavat
suuresti kustannuksia mikä; aiheu­tuu
-yksilöllisesti laillistuttamisen
hankimmsta; sekä toiseksi, yhteis­toiminnalla
tekevät mahdolliseksi
yhteisen työskentelyn valistustyön-nayttämp-
ja urheilu- y.m. kult­tuurin
edistämisessä ja muitten
yhris-Tn onnetta. käsittäväin kysymyk.
sien •BJamiEessa,-. sekä yhteisten väj-
Trneltten y.m. hankinnassa'.
Mutta kun osaston tekemällä vi-ralfisella
hakemuksella on Canadan
Suomalaisen Järjestön toimeenpane-
-va iomiteä..myöntänyt lupakirjan,
irameroitaan se. ja täten- tulee, osas­to
<saiamansa numeron pohjalla itse-
-näiseksi omaisuudensa, huoltajaksi,
"Se palauttaa maakuntahaHitukselle
entisen lupakirjansa, jos on seTlai-
•nen, ja registeeifaa omaisuuden
'"Tlie Finnish" Organizatton -of Ca­nada,
Local (mikä numero osastolle
on annettu, ja paikkakunta) ni­ineen.
Mitä ^ tahansa kiihnitys- y.m.
•velkoja ja menoja, tai saatavia ja
•varoja, ^ k ä tuloja osastolla on,^
valvoo se paikallisesti niistä, ' sekä
omistamallaan omaisnudcUa vastaa
niistä aivan kuin aikaisemminkn.
"Nin kauan kuin osasto on toi-
Tninnassa, on se mjröskin paikalli­sesti
^maisuuden hvHiitsijä, mutta
Järjestön toimeenpaneva komitea
voi auttaa paikallisenkin omaisuu-
•den suojelemisessa ; ryhmäriitojen
pirstomiselta tai anastukselta, väB-aikaisella
päätöksellään ja toimen-
-piteellään, johon nähden edustaja-
*kökoukset ratkaisevasti päättävät.
3 OS osasto tavalla tai toisella l o ­pettaa'
t o i m i n t a i ^ -niin silloin voi­daan
Järjetön toimeenpanevan ko«
mitean taholta päättää josko mai­nittuun
omaisuuteen nähden kan.
nattaa lainata huomiota.' Jos siinä
on velkoja: niin paljon ; ettei ole
mitään etua sen säilyttämisestä
Järjestölle, niin jätettäköön E «
oman onnensa,- nojaan, ihratta jos
siitä katsotaan ;-olevan vastaava
etuisuus, joko:, Järjestölle kokonai>
suudessaan, T ,tfU;j^_ras^doUisesti sille
paikkakunnalle tulevaisuuaessa pe>
rustellavalle osastolle, niin järjes­tää
tp. komitea omaisuuden valvon­nan;
'kuten säännöissä määritellään:
Järjestön , sääntöjen luku IV,
pyk- 2: "Jos Järjestön lupakirjalla
toimiva osasto jostakin syystä lo­pettaa
toimintansa;;'"jäävät ka^cki
osaston varat toimeenpanevalle ko.
mitealle ja kiinteä omaisuus sen
valitsemalle luottokomiteiEj. Luot-tokomitean
ja toimeenpanevan ko-komitean
tulee, säilyttää omaisuiltta
kaksi vuotta,' jonka jälkeen se lan­keaa
Järjestön omfdsundeksi. Jos
osasto alottaa toimintansa kahden
vuoden sisällä- toiminnan lopetta­misen
jällen, on toimeenpanevan
komitean luovutettava sellaiselle
osastolle varat tskkaisin, ei kuiten.
kaan ennen .kuin osasto on ollut
toiminnassa vähintäin kolme kuu­kautta."
Niin kauan kuin - tuossa määrä­tyssä
paikallisessa omaisuudessa on
jotakin vastaavaa, niin •ulee ee
myöskin - olemaan . Suomiedaisen Jäi*
jestön yhteydessä ollen yhtä var­maa
Ja varpiempikiri kuin yksitN-:-
senä paikallisena yhdistyksenä.
Luotamme,, että "Tietoa haluava"
sekä muut, joilla tässä yhteydessä
on epäilystä tai väärinymmärrystä,
ottavat tämän , selostuksen huomi­oon.,
ToverilliseBti, '
Canadan Suomalaisen, Järjestön tp.
komitean puoleiH a
A. T. HILi^ sihteeri.
Iit Aifh] ittiii DOusiaJ
•van aseellinen k^ina, joka —
vaikka hävittiinkin —- osotti vir-iheelliseksi^
käsityksen, että katu-
•taistelnn aikaTön ohi. Muutama sa­ta
aktiivista taistelijaa siinä, kan­sanjoukkojen
avustamina, piti päi­väkausia
puoliaan tykistöllä varus­tettua
sotaväkeä tastaan. Samaan
aikaan neuvotellaan Pietarissa, mi­tä
voidaan tehdä moskovalaisten a^
vuksl ja sotaväen lähettämisen es­tämiseksi.
. Suunniteltua toimintaa
el saatu aikaan, ja kun jotkut eh­dottivat
vallanottoon fyhdyttäväk-r
si, estää Lemin sen ennenaikaisena-
Ja kun Moskovan kapina on hävit­ty,
ei hän P3ehano\'in lailla vaike­roinut,
että "ei olisi pitänyt tart­tua
aseisiin", vaan tutki tarkoin
sen kokemuksia. Hän haastatti
huolellisesti jokaista taistelijaa,
jonka tapasi. Hän ylisti sitä tais­telua
proletariaatin ensimäiseriä
loistavana kapinana tsaarismia ja
porvaristoa vastaan takapajuisessa
maassa. , •
• Tov. Karrshisanovski kertoo, kuin­ka
hänestä Lenin näytti silloin ole­van,
tapausten keskipisteenä Pieta­rissa,
vaikka hänen nimeään ci
näykään julkisesti. Esim- kun hän
— jollain nimellä — esiintyi suu­ressa
kokouksessa, kuuntelivat i?as.
tustajatkin tarkoin hänen sitovaa
todisteinaan ja tunnustivat hänen ^
todistuskappaleitfensa voiman. —
Hän suositö tähän aikaan erikoi-'
sesti pienten sissijoukkojen muo­dostamista
taistelua-varten rankai.
suretkikuntia' vastaan. Niissä ke­hittyy
johtajia, joita työlliset op­pivat
kunnioittaman ja seuraa-
Iliaan. .Jokainen sotilaskapina ja
talonpoikain nousu aiheuttaa tar­kan
arvioimisen:
Sitten alkavat rankaisuretkikun-kaiUda
laulajaa pyydetöän saapu­maan
hairjotuksiin : torstain, t. k.
29 paiväa -illalla. Kukaan ei saa
unohtaa harjotukiBia.
L :W. ,1, ,U' pf Canadan ja I. W.
W, T . l i . h-.ot^O yhteiset iltamat
pidetä»! Labor temppelillä elok. 2
p^änä alkaen kello 8.30. Iltai^at
tulei^toimimaan, yhteinen komitea^
joka tarvitsee varoja yhteisen työn
edistämiseksi. Komitea tulee ensir
mäm^l 'Suomennnt^xuaaan. Ontarion
kamppälain»^.. jota tullaan jakamaan
meteltyoläisille,' mahdollisesti , va­paasti.
Xaissa on monta xhyyää
kohtaa, .«sim. kämppien koosta, xa-kennusticvasta
V Ja puhtauspuölesta,
jpfta "kämpillä isännistön puolesta
ei itykyään osaksikaan panna käy­täntöön.
Mutta kun metsämiehillä
oa nämä " säännöt : suomennettuna,
Bun -nrdiVat ehkä suuremmassa rai­t
a a rsilloin vaatia parannuksia
^nipgiäoloihin.: Komitealla on myösi
mmka. imenoja, joten varojen saan-;
ti <m 'tärkeää.
0h7elmassa tulee olemaan näy-tö^
sppaleita, soittoa, kupletteja se­kä
tanssia . kello 1 saakka yöllä.
Jokainen, joka tuntee myötätuntoa
met^ätyöläisten olojen korjaami-nact
TTChua. Pääministeri Vitte on
saannt ulkomailta rahaa ja voi luo­pua
ajanvoittamistaktiikaEtaan.
Mutta .'samallia laajenevat kansan-r
liikkeetkin. Työväki tuntee , vbi-makkaasti
yhteyden tarvetta ja sen
mieBalan voimasta: jpäätetäan pitää
bolshe^lsien ja menshevikkien y h ­teinen
piuoluekokous. Se liidetään
TuWiolmassa huhtikuulla, sen: jäL
keen kun kummatkin j^hmät oli­vat
Stjomessa pitämissään konfe­renssein
siihen valmistuneet.
Maan Icansallistnttamiskysyinys
Se tuB kokouksen pääkysymyk-'
seksi. Alustajana oli menshevikki
Maslov. ISman ohjelma oli, että
tilanherrojen maa on pakkoluovu-tettava
ja annettava semstvojen,
kihlakuntaitsehallintojen, haltuun.
Tätä '*knnnalBstuttamista"- puolus­ti
Plehanov sillä, että "restaurat-sionin"-
(vastakumouksen) tultua
on ise turvallisempi kuin kansallis-tuttaminen,
koska sitä muka on
vaikeampi peruuttaa. Leninin kan-
'sallistnttamisvaatimusta vertasi
hän Kiinassa vuosisatoja sitten y-ritettyyn,
sanoi sitä utopistiseksi
ja väitti, että Lenin on .«sosia.
listivallankumouksellinen ("s-r").
Menshevikeilä oli kokouksessa pie-ni
enemmistö ja h3rväkgyivät he oh­jelman,
jonka mukaan maa osaksi
JcansallistuletTäisifn',' 'otettaisiin val­tion
haltuun, toinen osa kunnallis-tutettaisiin
ja 'kolmas osa jaettai­siin
talonpojille" omaTcsi.
Lenin osotti, että tämä juUri on
utopistinen ohjelma. ilitä ensik-ei
ttilee "takeisiin" restauratsionia
vastaan, on ainoa sellainen se, et­tä
vallankumous viedään niin pit­källe
kuin voidaan. Päävika
seen; olisi: saavuttava avustamaan
tätä iltamaa. l
, TnUaajapelkn, Hall Cainen kw-jottama
»omaani, pn hyvin laajalti
levinnyt ja kaikkialla saanut suur­in''
suosiota. Samasta romaanista
oti' mukaUttt näytöskappale samalla
nimellä., Kappale on nelinäytöksi­nen.
Tämän kappaleen on osastom­me
näytelmäkomitea valinnut syys-näytelmäkauden
avajaisnäytelmäk-si,
joka tullaan 'esittämään työn
päivänä. Harjotuksia pidetään kap­paleesta
joka' tiistai-iltana siihen
ssti kun -esitetään. Jokainen, jolla
on ' rooli, muistaa saapua harjotuk
siin.-;-/:.
"Karjalan kannaksella" ja "Per-,
mantopaikka n:o 10" on myös har-jotuksien
alla. Karjalan kannaksel­la
, esitetään elokuun aikana, ennen
syysnäytäntökauden alkua.
Paljon vieraita Arthurissa. "Ma-sons"-
salaseura pitää vuotuista kon-ventsioniaan
nykyään. Kokouksia
pidetään molemmissa kaupungeissa.
Kokoukseenosanottajina sanotaan
olevan 800. edustajaa; ja tässä ym­päristössä
Nlmotuksen mukaan on
2,1200 jäsentä,' joten edustajista ja
jäsenistä muodostuu pieni armeia,
lausuu paikallinen lehti. .
Samoin on kaupunkissamme vie-rafllut
näinä päivinä 160-henkinen
joukkue, joka muodostuu yksino­maan
idän valtioiden professoreista,
lääkäreistä ja opettajista. Vielä on
ollut yksi joukkue New Yorkista,
joten vierlaita on ollut. Koska me
työläiset saamme näin kesämatkav
luja tehdä?
Ankara- ukkosmyrsky salamoineen
raivosi paikkakunnalla t. k. 19 päi­vän
aamulla kello 8.30. Salama
iimotettiin iskeneen useampaan eri
paikkaan kaupungin itäpäässä Det-roit-
kadiillä, rikkoen akkunaruutu-ja,
heitellen rappausta pois seinil
tä, ynnä muuta. Samalla/ kadulla
talossa •numero 858 iski salama
myös sisälle akkunasta, jonka vie­ressä
istui Mrs. Cordoni ja sai sa­lamasta
palohaavoja, joskaan, ei
hengenvaarallisesti. ,/
Williamin puolelta myös ilmote-taan,
että'salama oli siellä tehnyt
tuhoja; UcKellarin sairaalaan oli
salama iskenyt ja rikkonut las^a.
S. Saari, 113 Heron St ilmottaa
myös, että salfima oli iskenyt fa-vupiippnun
ja siitä alas, hajotta­malla
ja siirtelemällä talon seznent-tikellaria.
Tulipaloa ei mistään ole
ilmotettu salaman kautta syt^meen.
Ukkoeen m\j^kana oli rankkasade,
lima pimeni melkein sysimustaksi,
että oli pakko sytyttää indot, jos
h^usi Jotain tehdä. Telefooni- ja
{»IikSJbhtQJa myös ilmotetasa jou-ibineen
paljon epäkuntoon. — 3.
melalle- nj^ ^ alkavan 50 'vuoden
ajaksi.
Sunnuntairetket, Täällä meidän
kommunistien- kesäohjelmassa on::
mennä ulos kaupun^sta sunnuntai­sin
Lachine ^Rapids-nimiseen- - paik­kaan.
, Siellä sitten syödään,' juo­daan
-kahvia, uidaan ja vielä vähä
väliin muutenkin urheillaan. Se on
pahin puoli kun ei ole saatu sel­laista.
paikkaa, mikä . o l i s i sopiva
näitä sunnuntaireisuja varten. Pai­kassa,
jossa nykyisin käymme, e»
ole uimaranta kiittämisen arvoinen
eikä ole myöskään oikein sopivaa
paikkaa pallopelejä varten. Mutta
kaikista ' näistä, puutteellisuuksista
huolimatta olemme innostuneita
näihin sunnuntairetkiin.
Urheiluseuran perustimme täällä
myöskin saadaksemme = sen avulla
järjestetyksi jonkinlaista urheilua
ruumiillisten voimien muokkaami­seksi.
Tyonaaantimahdollisundet ovat
täällä nykyisin keskinkertaiset Mut­ta
palkat yleisimmin ovat sekatöi^sä
vain 35 senttiä tunnilta.
•Kirvesmiesten unio sai palioat
kohoamaan 10 senttiä tunnille, jo»
ten nykyinen palkka on 75 senttiä
tunnista. Kaikki ne työnantajat,
joilla on ollut ennen palkkasopimus
union kanssa, ovat hyväksyneet
palkankorotuksen, joten ei ole mi­tään
lakkoja puhjenhut
Mutta vaikka union palkka on
nyt 75 senttiä tunnilta, niin siitä
huolimatta tekee suuri määrä kir-^
vesmiehiä työtä 60:nen sentin
tuntipalkalla , pikku urakoitsijoille.
Täällä on unio näköään kykenemä-tön
pitämään kurissa noita pikku
jappareita. Jäsenmäärä unioissa on
jatkuvasti kohonnut, mutta ei perin
runsaassa määrin. / ;
.Järjestäytyminen. Se on merkil­linen
ilmiö täällä, että yksinäiset
miehet, niin kutsutut nuoret mi«B-het
ovat perin välinpitämättömiä
liittymään puoluejärjestöömme ja
Kirjottanut A. LOSOVSKY»
Punaisen Taloudellisen Kansain^rillisen Sihteeriur-
Suomentanut Henryt Poro. ,
Sivuja 216. '
Kirja pn Idrjptettu venäläisiä yliopistoja Ja kerke^^i^pppirii?
laitoksia varten, joka todistaa sen pätevyytUi. Se on pikeä taktfl- ^
linen ja. teoreettinen teos, vaan^, on kuitenldu' kirjpt^tttt';xuin:;^8el-'-^
vään j a jnnmärrettävään muotoon; että sen jpkainett vai^tta kfi^ >
sittaä ja lukee mielenkiinnplla,
SISÄLTÖ: Maailman taloudellinen työväenliike ennen ja jäi- '
keen_ sodan. Maailman unionistinen liike sodan; päättyessä; :Ain4/;
mattiunioiden kansainvälinen liitto, (Amsterdamin; Internationale);
Amsterdamin Kansainvälinen tcoriassav ja käytännössä. Työväen*;
unioiden Punainen Kansainvälinen^ 1 Punainen Kansainvälinen: j^^
selvenemisprosessi, tehdas- ja tySpajakonUteat;^^^ B^^
vallankumouksellisen unionistisen liikkeen voimasUhtfet ja niiden f
perspektiivi.
Liitteenä on "Katsaus Amerikan unionistiseen liikkeeseen^Vv
kirj. H. Puro.
Tämä kirja samoin kuin muutkin tähän sarjaan kanluvati^
kirjat on perus- ja pohjakirja .työväenkysymysten oikealla -tavalla
^ ymmärtämiselle ja koska jokaisen työväenluokan jäsenen oq.bmat
luokkakysymyksensä käsitettävä Tpidakseen toimia parhaalla taval­la
luokkansa eduksi, niin en myöskin selvää; etta Jokaisen iÄi^^^^t
kirja luettava. ' \
Kirja on saman kokoinen kuin TYÖN HISTORIA, fifdotto
kauniisiin vaatekansiin. Hankkikaa MAAILMAN TALOUDELLL
NEN TYÖVÄENLIIKE itsellenne heti^ sen hinta on 76. aenttii,
saatavana asiamiehiltämme sekä kirjalofiupastammel
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Bo^ 69, SUDBURY. ONT. • -
naiset täällä ovat kaikkien huo­noimmin
liittyneet järjestöömme.
Näyttää siltä, että täällä on nuo­rilla
miehillä Ja naisilla yksilöUiset
pyrkimykset ja heidän yksityiset
menonsa tärkeät, etteivät he välitä
kiinnittää huomiotansa järjest^toi.
minnalle. Minun ymmfirtääkseni ei
biisi ehltä hullummaksi, jos yksilöl­lisiä
pyrkimyksiään vähän heittäisi
sivummalle ja kävisitte kfisiksl
järjestötoimintaan sellaiseen, joka
on tietoisuutta kohottava Ja myös­kin
huvipuolta tyydyttävä.
. .." '., . 88..:-—
IConiiiiiiiiistipuolue
Toveri Henry Salmela aSällä täyt-t
i S© vuotta tk. 16 panä. Olimnie
ipko Montrealin kommumstijoukko
<sdsmalajset) hänen kx/fconaan lau-antä-
altana, tk. 17 pmä juhlimas­sa
hänen SO-vuotispäirosnsä.
Toveri Salmela on ollut Toron­tossa
työväenyhdistykBen perusta-
.pen; joukossa ja taaM hän oli
Aiyeäcin ensimäisinä !kun osastoa
perustettiin ja on toiaii^iBimpia jä­seniä
osastossamme.
Siis hyvää terveyttä toveri Sal-menshevikkien
ohjelmassa on, että
talonpojat eivät sitä hyväksy. Se
tarkpttaa jonkinlaista maan byro-kratisoimista,
sen käytön järjestä-nnstä
valtion ja semstvojen viras­tojen
kautta. Mehshvikit *tarkotti-
"vat ^'kansallistuttamis^^-sanalla ai.
van toista kuin bolshevikit. Viime­mainitut
tarkottivat iillä samaa
kuin talonpojat itsekin, sitä että
vallankumouksessa talonpojat > itse
komiteoittensa kautta ottavat hal­tuunsa,
maan ja jakavat sen uudel­leen.
Venäjällä pii näet suoritta­matta
isojako ja maat oEvat pieniä
sarka- ja palstaosuuksia. Uusiai-kainen
farmiviljelya taas edellyt­tää
eheitä talonmaita ja siihen pyr­kivät
talonpojat. Mutta jotta sii­hen-
päästäisiin, ol^ tsarlsmi kumot­tava
ja tilanherrain, kruunun ja
kirkon maat otettava vallankumo­uksellista
tietä talonpoikien hal­tuun.
Tätä tarkottivat talonpojat
ja siinä niitä kannattivat bolshevi­kit.
Heidän, ohjelmansa, kaukana
siitä että olisi ollut utopistinen, oli
käytännöllinen, talonpoikain oma
ohjelma.
Niille jotka Julistivat maiden
JcansalliEtuttamJsta siinL vaiheessa
"sosialistisena", osottaa Lenin, et­tei
se sitä ole. Hän siteeraa Marx­ia
todistaen, millaisisga oloissa kan-sallistuttamisvaatimus
esiintyy por­varillisena
(esim. eräänä aikana
Amerikassa). Sosialistien; on sitä
kannatettava, koska' se pn edistyk­sellinen
ja vallankumouksellinen.
Vielä senkin vuoksi; että se on is­ku
snuromistusta vastaan sen yh­dessä
muodossa ja siti^n heikentää
snuromistajain valtaäl4 Mutta it­sekään
se on porvarillinen ja teki­si
Venyjän talonpojista -vapaita
farmareitc.
TILITYS
5:nnen piffin kesäjuhlatoimikuiinan tileistä 30 p. kesäk. ja l p:nä
heinäkuuta vietetyistä kesäjuhlista.
T u l o t : • , • '
30 p, kesäk. etukäteen myytyjä lippuja, tilittänyt K. A. Asiala $12.50
30 p. kesäk. ovella myytyjä lippuja tilittänyt J . Kärki .....
1 p. hemlk. jublamerkkejä 26 kpl. tilittänyt K. G. Asiahi ..,
. 1 p. hemäk, juhlamerkkejä 163 kpl. tilittänyt Ida Seppälä .......
i:l p.heinäk. Juhlamerkkejä 186 kpL tilittänyt Tyyne Neil
Vi p. J*Brnäk. pvilippuja oyella, tilittänyt J. Kärki
'h p. helhäk. ctakatecai m i r ^ K. G: Asialä ..i
l p . beinäk. etukäteen myytyjä lippuja Lempi Mäkinen
l p . heinäk. etniäteen myytyjä. Jippu ja ^J. A. Seppälä ..........
1 p. ifeinäk. etuMteen myytyjä lippuja Oscar Klemetti
1 p. aiemäk., ravhitolasta, Otto Sunberg
45.80
.... 6.50
.... 40.75
.... 46.26
35.00
..ri 88.40
.... 16.60
...10.20
.... 21.60
.140.80
1 p. ^heänait, aaevintolasta, Hj, Johnson
l p . Iieisäk., ravintolasta, John Myllynen .....................
3 p. aieinäk. myyty ravintptarpcitalippuja K, G. Asiala
3 p. lesijk, myyty ravintölatairpeita eri henkZiSille ...........
'Yhteensä .— •
12.16
89.70
14.96
16.80
$496.00
'/ M e n o t :
Ejträrtolatarpeista, Niemi & Valkeapää. 39.46
BanöntoIatarpeistB, Aino Nurmi w ....111.70_
Soitosta, Väinö Kinnunen • 17.00
Miesten viestinjaoksupalknito, teräk :nen mittanauha, A. Vaara,,.. 20.25
Näytelmäseurain palkinto, peili, Ducharme .
Poffcasten perunaviestikiertopalkintp taulu
Na&tcn viestinjoOksupalkintp, taulu,
Juhlakappalcen -vuokra ja ilSlietyskuluja .....
Joläamarsalkkain nauhat, Stafford
Uiieilijain majottamisesta, Consumers Society
M. Sirkan puolen päivän palkka ja kyyti .
Käyttämötarpeita, H. Elimen ..........^
Juhlamerkkejä 60 kpl.. Vapaus.......
Hmotns Vapaudessa ja irtonaiset ilmotukset
Kirjoja palkinnoiksi, Vapaus
Ravintolatikettejä ja maalia, Vapaus....^
11.00
3.50
8.60
12.31
2.06
2.85
2.40
1.20
18.00
..... 20.00
„.., 1816
4.50
Yhteensä
Jäännös jaettu: Piiritoimikunnalle 50 pros,
' :S.J. Sudburyn osastolle 45 pros.
C. kp. kaupunpikomitealle 6 pros.
$288.87
103.G7
93.21
10,35
Yhteensä .......................i,..^.......
Hyväksytty juhlatoimikunnan Iiokouksessa
H. Elimen,
puheenjohtaja.
..................... $496.00
p:nä he"inäk. 1920.
Olga Asiala,
pöytäkirjuri.
Tarkastettu ja hyvilksytty,
J. V. Kannasto.
Sudbury, Ont, 8. 7. 16.
K. Heinonen.'
Budjennjin muistelmia
Punainen ratsuvälikenraali jä ta-lonppikaispoika
Budjennyi kertoo:
— Jotta oltaisiin urheita ja päät­täviä
sodar*a, on kyettävä hallitse­maan
itsensä, kyettävä tietoisesti
katsomaah kuolemaa silmästä sil­mään.
Ei «aa missään olosuhteiss»
menettää malttiaan, samalla kun on
oltava tietoisia tarkotusperästä, mik­si
taistellaan.
Voisin esimerkkinä mainita joita­kin
tapahtumis^ jotka ovat luon­teenomaisia
meidän sotureillemme
sisällissodan ajalta,
V, 1919 komensin minä ratea-väkikuntaa,
käsittävä kaksi 4,000
miehen divisionaa. Vähän ennen
auringonlaskua^ syntyi ankara ja
epätasainen taistelu Kotelnikoyon
aseman lähellä, kaakkoisen radan
lähettyvillä, sillä vihollieella oli
käytössään 13,000 miestä kolmena
divisionana. Kasakat hyökkäsivät
kimppuumme kuolemaa * halveksuen.
Kun ei minulla ollut ainoatakaan
miestä reservissä, avasimme kiih­keän
tykki- ja kuularuiskutulen.
Lopuksi oli meidän kuitenkin ryh­dyttävä
toiseen keinoon ja siirryt­tävä
vastahyökkäykseen.
Nyt alkoi hirvittävä teurastus,
missä mies taisteli miestä vastaan
ja missä ci kuultu muuta kuin huu­toja
ja korahduksia. Vastustaja,
Joka ei: ollut valmistunut vastaa
hyökkäyksemme varalta, tuli lyö­dyksi,
mutta me emme voineet ajaa
heitä taikaa, kun Joukot sekaantui­vat
toisiinsa pimeässä.
Kunnostimme leirimme, mise»
olimme. Aamnsarastukeessa asetif
vihollinen vastaamme Jalkavftldrjrk*
mentin, käsittävä ,4.00(^ miestä,"
kenraali Vinogradovin * Johdolla.
Joukkomme ryhtyivät äärettSmällä
nopeudella hyökkäykseen, «aavsivatl
Jalkaväen Joka taholta ja ottlvas
sen vangiksi. Vaikka vastustajan
ratsuväki' oU pannut merkille Jalkani
väen toivottoman' as6man, ei se
kuitenkaan kiiruhtanut tämän avuk^
si, vaan pakeni päätä pahkaa. t&-
hetin prigaadin- seuraamaan , heitä,!
mitä -takaa-ajoajatkuf 10 kilomet­riä.
Tämän käänteen Johdosta Jott- :
tui käsiimme suuri sotasaalismäärä:
120 kuularulskua, 42 ^kkiä Ja
4.000 vankia. Nyt olimme myöBldn
tilaisuudessa takaamaan Jalkava*
kemme paluun.
Juuri, - kun olimme lähtemässä;
liikkeeUe, tuli jpitakin ratsumiehiä
näkyviin näkorannassa. Kun he
saapuivat läbemmäkai/ huomasimme
heidät hienosti puetuiksi- valjkokaaru5
tilaisupseereUcsi. Myöhemmin osot-tautui
kuitenkin, että he olivat pu­naisia.
Jotka olivat edellisenä ilta^
na Joutuneet valkoisten vangifcsL
He kertoivat kjiinka valkoiset oli­vat
riisuneet heiltä vaatteet sekä
vieneet höidät komendantin knuIttSr
teltavaksi. Täällä esiintyivät he ai­to
punaspturien' tapMn. Hev IdeU
täytyivät Jyrkästi vastaamast* mt<i
hinkään heUle tehtyyn kysymyk­seen.
He selittivät uhkauksista i ^
littfimättä: ' - «fjl
— El 'maksa vaivaa pubnä tef-dän
Icanssanne, sillä te olette Joka
tapauksessa verenimijöitä. Murhaatte?^
talonppHcia Ja työläisiä, mutta me
puolustamme 'heitäw Asettakaa mei­dät
vain seinää vasten.
Tämän vastauksen jälkeen suljet­tiin
heidät autiopn talonpoikaista-i
loon Ja vartiaitiin b«ita ankarfljBti;!
Heidät' piti ampua aamulla^ cEfei-^^
dän päässään liikkui s^nUitt aja.^
tuksia. Täten istui Jokainen vaiti
itsekseen kuunnellen vartian askc-leita
ulkopuolella.
Oli Jo aamuyö, kun vartian aske- "
leet häipyivät etäisyyteen. Vangit
alkoivat t heti ajatella pakoa sekä;:
ryhtyivät välittömiin toimiin to-tcuttaakseen
pakonsa. He poistivat
äänettömästi ikkunakehyksen; kiipe­sivät
pihalle, missä nukkuva vartia t
tehtiin vaarattomaksi. Nyt ottivat
he hänen kiväärinsä Ja hiipivät hil­jaa
komendantin asuntoon. Täällä
yllättivät he vartian, syöksähtivät !
huoncpseen, missä päällikkö ja 3toL
me hän€n upseeriaan nu1;kuivat Ja
tappoivat nämä. Sitten ottivat he
haltuunsa näiden aseet, ;pukeutui-::
vat upseerivaatteisiin, lähtivät pi- l
halle ja nousivat ^valmiiksi satuloi-'
tujen hevosten selkään. ^ Jpkainen
otti sitäpaitsi yhden varahevosen.s
j a kannustivat sen jälkeen ratsu-jaan-
Villisti eteenpäin. He olivat-,
kin pian vaaran ulottumilta.
Tällaisina tilaisuuksissa kysytään
pääasiassa/ mielenmalttia j a että
tietoisesti taistellaan proletaarisen :":
vallankumouksen puolesta; , Ja täl-^ j
laisia erimerkkejä on tuhansittain. :
UUDISTAKAA
TIIAHKSRNNS!
JOS OLETTE KIPEÄ
pyytäkää V A P A A e
UUKEKIRJA-rMo. O
Sllnll OD ylt 2S ttlditeta -näitten t«atIa'««U^>
tettrnl. Knin mrOtUn ttydelllDen Inettcto ro». :
malaiaUfa kotimUtefata. IflatS >
Itse raUta aoptraa USkkMn tatumiMO, «aiqati» ~
ffl^ScMn iMXkktiUctt blnnut f. m.
' lJUkkeet«lTft ole |»tentämkta4tf,Twux'tori»
•Domtalfta' 'nlotfateta. JolU SoraiMMS «n: J »
käftettr BonU i7iimieiiUl rooaUl.
TBioao kirjan «tatte ^ufumti JatytflVlUl oca
«U« JoUlanua momaUttnm* lcQ0t*aa. sIlU «tto v
UMU koafai a i a tarrlttette. nUrolgu lioinlmaldb' <-
mkktta U lraailmiik|.tol»toi«lt«. ^ i
UgsrU'ln AptMkU'on «'aarlio—• .
•'—Saom. AjieeliUmte YlOjmaaitt^
% D. UOHELL CO.; ' Superloir, WUi.