Vapaus, October 31, 1930

              Perjantaina, lokak. 31 p:nä—Fri., Oct. 31
V Xr XX IkJ O buiytM, Oat.. luiUina. paini tanououi- ja mäuättrinä joblapiiriBi.
^j;. ' VAPAUS (Libertr) " n« aal, lattM of F i o o i i l Woiken-ia Canada. Publiihed dail, »t SDdbaty. OstaH»,
«•(iAered ai the Poti Office Oeparicxnii, Oiuwa. ai ««£0011 elaaa macter.
.CMcial •dreitiainf rite*. 75c per col. incb. äfinioiam cbarge for *is(U iaacrtUs, 75a. Tbr
is thn best adrertiainc medium amosf tbe Finnish people ia Casada.
Toiaitna, koottori, kirjakauppa ja paino ociaua talona Elm Streetillä.
f o i ä ö i o t e : Vapana. Boa «9, Sudbury. Ont.
|Nihw1imrt; Konltori 1038. — Toimiiu» 536W. — Kirjakauppa 2387W. . ... -- ;. •
.-AÖMi Office (jul> Mork. adveitiieiorntt. «tc.) 1038 — Editor BZ6W. — Bookatar* SS87W.
I -Aii ' • — ,
1L.M0TL«HI.\NAT VAPAUDESSA: „ .
. . :]CM^tnitonmotak<et fl.OO ktrrt», Jl'.fW kalt.i krrtaa. — Avioliittoöo mesoeina oniientolfotakaat
« k jalatatuuma. — .Ninjeriuiuulioilniotuk^i iOc Icrta, 11.00 3 kertaa. — Syntymäilmcitnkaet $1.00
ft«ta. 12.00 3 kertaa. — A>uiiio<-ruilm'<iiikx-t 00 kerta. $3.00 kaka] kertaa. — JCOtOilliaotskael
tUBO kerU. — Kuolemanilmotuktet 12.00 keru. tianut^ khtoiUoaeelu lal maifUint»flii. 1—
titiutUB tiedot ja otuiellmotukitet 50c kena. tlJXl kolme kertaa. — Tilapäiailmottaitea iUnobi-
.Mbttbsrien on. •aaJitucua. UhcteltÄva iiuMiuWiiuta etukäteei». . , «.'
TILAUSHl.N.NAT:
^ ^k. «t.50. 6 kk. !2.50. 3 kk. I 1 7 S ja 1 kk. «1.00. — YkdriraltoiUa )• S l o s M a M U B B B -
#>i-nlk. «oa.lle: ! *t. tf..OO. 6 kk. $3.50 ja 1 kk. $1.00.
Iviuni^taija J . W. AM'!\Ut.
iianager: J . ft'. A I J I . ) » . . !.
»••I —• • "
OUica, Buokature amJ Priuithop: Vapeu» Bui!d:a|, Elm Street.
. Atl loail to Le addre^se.i: Vapijji, P.O. Ii;x 69, SuJbury. Out.
Joa etta miiluin tahansa >aiisugta emimii/teen kirjeeteenoe, kirjottakaa ••detler* Ilikkeen-
Ldtajan pei«oonalli>tlla cimcllj: J. W. Ahlgvitt. Uikkeeuhoitaja.
Meihiarien lakkohankkeen tatkkäilua Komin­ternin
dokumenttien valossa
taa"; ja viimeksi ilmestviieessä
Workerissa marnitsee toveri Buck
Incon työpäivän pitennyslä koske­vassa
kirjotukses.saan, että "tie-
I lysti tehtiin virhe siinä, kun lak­kotoimintaa
vjiv\-tettiin". "Tästä
viivytyk-sestä lankeaa verraten suu­r
i syy Kommunistisen Puolueen
Sudburyn järjestön niskoille.
Näitten johtavain toverien lau­seet
on otetta%'a vakavalta kannal-holta
suoritettu, kun mitään välit­tömiä
yhteyksiä ei ollut työpaik­kojen
kanssa, kun minkäänlaista
lakkotaistelujen johtojoukkojen
kasvattamistyöfä ei oltu tehty ja
kun työväenluokan enemmistöjen
voittaminen täytyy olla Puolueem­me
yhtenä päämääränä, niin näis­sä
olo.suhleifisa ollen ByrooHa ei
ollut mitään muuta mahdollisuut­ta
kuin kutsua koolle mairiarien
ta. Heidän pitäisi tarkoin tuntea joukkokokouksen päättämääh lak-
^mmatillisia taisteluita koskevatjkoon ryhtymisestä ja teKdä-kaik
ennen. Fairmaritoverimme ja län­nen
kaupunkien toverit ovat nyt
paljoa selvemmillä vesillä maa-talouskysymyksessä
kuin koskaan
ennen. Äskettäin julkaistu Puo­lueen
maatalousohjelman luonnos
käsiteltiin ja konferenssi suosit­telee
sen hyväksymistä. Konferens­sille
osotettu Poliittisen Komitean
kirje hyväksyttiin ja päätettiin
rvhtyä toteuttamaan siinä tehtyjä
ehdotuksia.
Froodin kaivosmiesten äskeisen lyysin suorittamiseksi on tehtävä
lakkohankkeen perinpohjaisella ja paljo työtä ja pengottava melkoi-p
a f ^ i i n asiatietoihin sekä päteviin nen määrä dokumentteja periaat
dokumentteihin perustuvalla ana-j teellisen puolen, oikean kommunis,
lyysillä on suuri merkitys koni- tisen linjan .selville saämiselcsi.
niiihistisen työn edistämiselle ja
kl^hittämiselle ei vain Sudhuryn
piirissä vaan paljoa laajemmassa
mittakaavassa. Perinpohjai.sen ana-
Tumän analyysin suorittamiseksi
pyritään tällä kirjotuksella otta­maan
vksi vaatimaton askel.
itiä kannalta tulee kommunistien käsitellä
mainarien läkkohäflkättä?
Tähän kysymyk.«cen antaa päte- rien edut ovat täydessä sopusoin-
Vqn vastauk.sen Marxin kirjoHama nussa. Ja juuri tältä kannalta mfr
/kommunistinen Manifesti. Siinä käsittelemmekin mainarien lakko-rtäihitaän,
että 'M. Eri maitten hanketta.
koyliälislön kansallisi-ssa taisteluis- Mutta mistä löydetään semmoi-sa
ikommunistit leroltavat koko rien mittapiiii, jolla voidaan päte-köytiälistön
yhteisiä etuja ja aset-* Vasti mitata niitä tehtäviä, joihin
köyhälistön vallankumousliikkeen
yleisetu itsekussakin tapauksessa
velvotlaa kommunisteja? Se löy­detään
niiahtävasta kollektiivisesti^
valiahkuniöiisiiikkeesta eikä ihis-iniinistit
aina ja kaikkialla edus- j tään muualta. Tutustumalla miaa-tavat
liikkeen etuja kokonaisuu-. ilman vallankumousliikkeen k^
taVat ne etupäähän kaikesta kan-äbllisiiudesta
riippumatta. 2. Ke­hityksen
eri asteilla, joiden kautta
työväenluokan taistelun porvaris­toa
vastaan on kulkeminen, kom­p
i t ' ; V-dessaari."
Ihcöri hyökkäystä' mainareita
raalistaabin, Kominternin, teoröet-tisiih
määritt^lyihiii, strategiaan ja
Vkätaäii työpäivän pitentämisen] talctiikkaan voivat keskinkertaisella
niub()ossä oli ja on käsiteltävä älyllä varustetut toverit helposti
köyhälistön nykyisen vallankumous- määritellä mitä pitää tehdä tahi
IfiUki^en yleisedun kannalta, jonka mitä oli^i pitäriyt tehdä määrätyn-yii^
iyiöäiiH kanssa Froodin maina- j laisen tilanteen vallitessa.
6lik6 tn^imien {diftfcöftäirMfidi tiitim$ti
täbiiist^ivi?
, Tärtiä on hyvin konkreettinen
kysyittiys, johon useat mairiarit
vahasivat kielteisesti pideiyisssj
Mainarien joukkokokouksissa. K-P
: n piiribyroon kokouksessa, jossa
lakkohanketta käsiteltiin, todettiin,
eitä Puolueen paremmin kuin
Mainarien Unionkaan taholta ei
OIHJ tehty mitään organisatorisia
Vpliiiistuksia taisteluun ryhtymi­seksi
Incoa vastaan. Union jäsen­määrä,
joka viime talvena oli ollut
siinä sadanviidenkymmenen seutu-viip,
oli huvennut niiltei olemät-tonliin.
Puolueen kaivossolujen
todettiin toimineen vain hyvin pin­tapuolisesta;
ne olivat pitäneet ko-köitksiaan
hyvin epäsäännöllisesti;
Jife 6ivät olleet asiallisesti ottaneet
ösa^.'yhdenkään työmaa-lehden toi-niihaniiseen;
sitävastoin oli By-roon
taholta pidetty yllä agitatoris-i)
i'oi)^agaridalIista työtä mainarien
KÖMUädessa jossakin määrin, mut­ta
oi-gahisatorinen valmistelu oli
lyöty tykkänään laimin.
Kominternin Toimeenpanevan
Komitean kymmenennen plenumin
äiiiinatillista liikettä koskevasta
päätöslauselmasta, heinäkuulla
1929, selviää, että mainarien vali­tukset
riittämättömään valmistamis-työhön
nähden eivät suinkaan ol-
Ifeet aiheettomia. Mainittujen pää-to^
laiiselniain eräässä kohdassa
näet sanotaan: "Kominternin TP-K
: n I X plenumi ja Profinternin
IV kongressi eivät asettaneet kom­munistisille
puolueille ja vallanku-nibuksellisille
ammattiliitoille teh­täväksi
vain lakkotaistelujen itse­näistä
johtamista vaan myöskin tä­män
taistelun mahdollisimman hy­vän
valmentamisen ja työväenluo­kan-
yhtenäisyyden toteuttamisen
alhaalta, työpaikoilta käsin. Jo
silloin todettiin epäsuhde vallan-kiimouksellisen
animatliliikkeen
poliittisen vaikutuksen ja sen jär-jestoltisen
lujutiden välillä."
Ja edelleen:
"Vihdoin itse kommunistisilla
puolueilla ei ole tähän mennessä
ollut täyttä käsitystä ainttiatiiliitto-työri
merkityksestä nykyisessä ke­hitysvaiheessa.
Työ ammattiliitois­sa
käsitetään tavalliseksi "alaosas­ton"
työksi. Puolue ei keskitä koko
huomiotaan» varsinkin tehtaiden
puoluekerhojeh huomiota, etupääs­sä
taloudellisten taistelujen johta-triiseen:
Se oöottka vailankumouk-selliseh
amtriäUiliikkeen työn ja ny­kyisten
taloudellisten^ taistelujen
poliittisen rherkityksen aliarvioin­tia."
Ja vielä:
"PeruspuutteelliSiiuä kaikessa
työssä- lakon valmisteluaikana...
on agitatoris-propagandatyön etu­alalla
olo järjestöllisiin kysymyk­siin
nähden. Lakkoa voidaan taas
vakavasti valmistella vain suorit­tamalla
ennakolta suuri organisa­torinen
valmistelutyö."
Kuten ylenlpäiiä jp huomautet
tiin, on Puolueen paikallinen By-roo
tykkänään lyönyt laimin näit­ten
Kominternin TPK:n kymme­nennen
plenumin antamaih ohjei­den,
lakon valmentamista koske-vain
ohjeiden toteuttamisen. Tä­mä
seikka on arkailematta todet­tava.
Jos mainarit "nukkuvat",
kuten näillä palstoilla aikaisem­min
todettiin, niin nyt on todet­tava,
että he niiklcuvat" sen takia
kun Puolueen Byrookin on um­mistanut
silmänsä Kominternin
ohjeiden toteuttamiseeri nähden.
Herätystyötä on tehtävä niiii rtiai-närien
kuin Byroon jäsentenkin
keskuudessa. Jos Puolueen Byroo
olisi ottanut huomioon toista vuot­ta
sitten laaditut Kominternin oh­jeet,
olisi sillä ollut riittävästi ai­kaa
valmentelujen tekoon taistelua
varten.
, . ^ Päätettiin alottaa laaja farma-
Kömihfernin ohjeet. Heidän pitäi- i kensa saadakseen mainarit julista- j-j^jj YjgpfyjjjjjgjQijjjjg^ perus-si
myös tuntea palkalliset, maina- maan lakon. Näin juuri menetel-. la^a tulevat olemaan toiminnan ko­reita
koskevat asiat varsin hyvin. tiin. Tulokset pliyat hiionöt. Mut- niiteat ja nimenä "Canadan Far-
.Mutta pitävätkö mainitut moitteet j ta niitä ei olisi parantanut mit-iir^arJen Yhtenäisyysliitlo". Vasem-kään
muut toimenpiteet kuin yllä-! n.isioliikkeen alkuun saamiseksi
esitettyjen laiminlyöntien hublelli- ,„)]aan pitämään sarja köyhien
nen ja energinen korjaus. fannifien konferens.seja eri " pai-
Tämän korjauksen tulee tapah-, koissa^^aromaakunnissa ja perusta­ma
jo aikaisemmin mainittujen: maan „ii^sä Farmarien Yhtenäi-
Kominternin päätöslaiiselmain pe-j syysliiton osastoja ja toiminnan
Tusteella, työpaikoilta lähtien, j komiteoita; näille konferensseille
Edellä lainattujen ohella maini- tullaan esittämään Puolueen maa­taan
näissä päätöslauselmissa m.m. talouskonferenssin ' hyväksymät'
kulinsa?
Yllä jo mainittiin, minkälainen
yhteys By roolia oli mainarien
kanssa. Eivät Mainarien Union
jäsenet paremmin kuin Puolueen­kaan
kaivossolujen jäsenet tuoneet
järjestöjensä keskusjohdoille tie­toa
työpäivän pitentämisestä en­nenkuin
vasta kahden päivän ku­luttua
pitennystiedotuksen julista­misesta.
Tämä osottaa, että By-roolla
ei ollut mitään välitöntä
yhteyttä työpaikkojen
Pöhjois^Öntiarion met-gätyöläisten
toiminta-stitmnitelihista
Haportt;' union jäsenten kakqoksesta
So. Porcuplnessa 26 p. lokafc. 1930
•.seuraavaa: vaatimukset ja toiminnan linja.
^'Kaikki valmistelut on tehtävä ,>jgrnä vasernmistofarmarien konfe-niin,
että niiden pohjana on työ- rerissJt kutsuu koolle nykyinen Far-kanssa.
paikka. Täs.sä yhteyde.ssä on väli- niarien Valistusliillo ja tullaan ne
Mainarien lakkoon kutsumisen lämätöntä seuraavat tehtävät: a ) ' p i t ä m ä ä n : Winnipegissä joulukuun
luonnollisesti saattaa toimittaa sei- näiden työpaikkojen p u o l u e k e r h o - p . ; Saskatoonissa joulukuun 8
Iäinenkin elin, jolla ei ole mi-1 jeri lujittaminen; 4) lehdasl^htien i p.. jg Edihontonissa joulukuun
tään yhteyttä mainarien kanssa, [ julkaiseminen; c) aloteryhmien ];3 p
friiitta lakkoutua saattavat vain ! järjestäminen myös eturivin, puo-mainarit.
Ja tästähän .se juuri ky-! Iiiecltömista ja mikäli mahdollista
symys olikin. Byroo käsitti, että'
lakkokomite^in on .tarpeellinen
oleniassa lakon käymiseksi ja että
sitä ei voi kukaan muu valita kuin varten.
Jakkölaiset itse.
Kun. Jojkouksen valmistavat a.siat
oli läpikäyty luettiin osastolle uni­on
päämajasta tullut kirjelmä, kcs-kieri
pääasiallisesti aloitettua uni-.
on järjestämisVyritäystä aavikko-maakunnissa,
sekä sen vaatimien
toimenpiteiden taloudellista. - tuko-mista.
Kirjeessä ehdotetut toimen­piteet
sellaisenaan nyväksyttiin.
Osaston sihteeri raportteerasi de-
Ufeeittien toiminnasta tällä toimin-
'ta ajalla, joka raportti hyväksyt­tiin
ja toiininta osoitti jossakin
määrin olleen heikkoa.
E. Tuomaala raportteerasi koko.
ukselle union viimeisen edustaja­kokouksen
jälkeisestä toiminnasta ja
union tilanteesta, missä määrin e-dustajakokouksen
tekemiä suunni-
• telmiä on voitu toteuttaa ja missä
suhteessa niitä on jäänyt toteutta- Piiseksi uiiion jäseriille, jotka ovat
Johan Wirraii
objjBimi
Kiertävä puhuja toverini."
lähtee koko Ontarion ^
järjestämis- ja j^h^
pysähtyen seuraavilla
la:
ohjelman järjestämiskysymyksessä
ovat yhteydessä kämppien kanssa;
Ensimälsenä pidettävään iltamako-miteaan
vaUttiin Matti KKki, ivar
Ketola ja Emil Hankila. Seuraa- -
vaan iltamakomiteaan valittiin M l
Mäki, MatU Ylinen jä T. Kuusela • . ^^"»dan Suomalaisen
ja kolmanteen, niinsariottuiin joulu- {*"«rtäv= - • •
Utamakomiteaan, valittiin Bruno
Järvi, E. Hankila ja T. Kuusela.
Union järjestämistyön iiysäksi en-simäiset
iltamat päätettiin järjes­tää:
ensimäifl^n 'ensi lauantaina,
toinen marraskuun ,yilmeisenä. tahi
joulukuun ens'imälsenä siiiiouhiaina
ja jouluiltama joulukuun 21 tai 28
p. 'Haalia .iltamain toimeenpane­mista
varte^ .S. JärjÄt01t^ Velvoi­tettiin
-jokaisen iltamakomltean va­aitsemaan
yhden-henkilön, joka pyy­tää
haalla iltamia varten.
, Keskusteltiin sanomalehtikirjeen-vaihtajan
työn merkityksestä
sekä päätettiin valita kirjeen­vaihtaja
aina yhden kuukau­den
ajaksi kerrallaan, jonka on
kirjoitettava lehteen ainakin ker­ran
viikossa. Ensimäisen kuukau­den
ajaksi vahttiln Tuure Kuusela.
Maa- ja Metsätyöläjieen päätet­tiin
valita kolmihenkinen komitea
keräämään ilmoituksia. Komiteaan
valittiiti Briiiio Järvi, E. Hankila
ja Mauno Holopäiheii.
Typttömyysveromerkkien käyttä-
Montreal
Burritt
cobait
Kirjjland Lake
Rose Grove
Kirkland Lake
Röuyn
Kii-kland Lake
Timniins
marrask..]/
9^
ID?
11.
Kiifsu vasemmistokonferenss^ja
varten lähetetään viivyttelemättä
kaikille farmarien vasemmistojär-jestöille
ja vasemmistoryhmille
sos.-demokraattisista ja syndikalis-"
tisi.sfa työläisistä ja työläisnaisis­ta
jne. taislelukomiteain vaalia i , , j - . r
•' rr. . 1 . . . !• 1.seka m m monelle yhdistyneen lar-
Taislelukomiteain valmta-; , , . ,
, . , , • , . , imarijarjeston osastolle kum mah-
. . . , , v^ln^^stelut on alettava l^el'. k"n:j^,j.^^^ Ukrainalainen Järjestö ja
Kun mitaan organisatorisia vai-, todetaan objektiiviset ^'^""'^'''VSuomalainen Järjestö sekä muut
merinuksia ei oltu Puolueen ta- tilanteen lähenevän. Ijoukkojärjestöt tiillään mobilisoi-
, j • I I i-j - I • l»f •' [maan näitten konferenssien onnis- OlkeiStötätSttmen osuus läkRÖnänkkeM myt- turiiiMsl ja kehotetaan niiden far
marijäsenten osallistumaan mainit­tuihin
konferensseihin. Näissä kon­ferensseissa
valitaan vakituinen
johto farmarien vasemmistoliik­keelle,
jonka keskusvirasto tulee
sijaitsemaan Saskatoonissa.
Organisaattoreita tullaan heti
lähettäniääh tekemään tarpeellisia
valmisteluita näitten konferenssien
pitämiseksi. Puolueen maatalous-konferenssin
hyväksymä välittÖ-niäiii
vaatimusten ohjelma keskit­tyy
: veilkain maksämattomuuden
takia suoritettavan takavarikoimi­sen
suoraan kieltämiseen; minimi-elintason
vaatimiseen; maksamat­ta
.olevien verojen hylkääihiseen;
j a toiminnan komitean perustami-mahdollista
alottaa läkkötäistelu ilntatj
minkäänlaisia valmistduila?
Kirjotuksessaan, johon jo viitat­tiin,
toveri Keskus aivan oikein
huomauttaa, että oikeistolaiset, ten­denssit
olivat subjektiivisesti vai-kiiltäiiiassa
lakkoa vastaan.. Sa­massa
äänilajissa kirjottaa toveri
Buck Workerissa, Mutta nämä to­verit
käsittelevät oikeistolaisiiutta
kovin pintapuolisesti. Esim. toveri
Buckih kirjötuksesta saa sen kä-
Htyksen, että Puolueen laahaami-
Hen jälessä työläisjoukoista olisi
tässä konkreettisessa tapauksessa
poistettu sillä, että lakko olisi ju­listettu
ilmaii. minkäänlaista yh­teyttä
niainarien kanssa. Tämä on
harhaanjohtavat koVin pintapuoli­nen
käsitys. Puolue teki kaikken-
;a mainarien mobilisoimiseksi tais-leluun.
Se epäonnistui siinä siksi,
3ttä se oli laiminlyönyt Kominter­nin
ohjeiden toteiittaihisen ja et-
;ä se oli laahannut työläisjouk­kojen
häiitäpäässä. Ja tämä lai-
-Tiinlyönti ei ollut kädenkääntees­sä
köi'jaltavissa.
Täniän jälessä laahiistamisen
bääsyynä on oikeistolaisuUs, eö-lialidemokraattisten
oikeislolais-
?yrjäpyrkimysten ilmeneminen pe-riaatteessa
ja niin ollen myös
^'uölueen organisatorisessa 'toiniin-lassa.
Näitä sosialidemokraattisia
jikeistopyrkimyksiä on ilmennyt
Suomalaisen Järjestön johdossa.
Ukrainalaisen Järjestön johdossa
ia vieläpä itse Puolueenkin joh-lossa
verraten läheisessä mennei­syydessä.
Kirjeessään viime loka-
'cuun 3 p. on Komintern huomaut-lanut
tästä Canadan Kommunisti­selle
Puolueelle perin selvässä
iänilajissa, lausuen muun muassa
seuraavaa:
"On myös selvää, että 'Cana­dan
'itsenäisyysMunniiksen pohja
vielä löytää kannatusta Puolueen
johdon keskuudessa. Kysymys Ca-ladäh
itsenäisyydestä on läheisesti
udbttu kysymykseen Canadan työ­väenluokan
itsenäisyydestä. Oikea
ja kommunistinen johto maan
luokkataistelussa on mahdoton, jos
ällaisia harhakuvitelmia levitetään
lieidän Puolueemme rivien kes-
'cuudessa. Tunnus Canadan itse-läisyydeslä
on poliittisen toimettb-
•nuiiden heijastusta ja edustaa to-lella
sosialidemokraattista oikeis-tolaissyrjäpyrkimystä."
Tärhä oikeistolaissyrjäpyrkimys,
jota vastaan Puolueen johto on
alottanut pontevan taistelun (katso
Poliittisen Komitean päätöslausel­maa
viime heinäkuun 7 p : l t ä ),
ilmeni nytkin Froodin mainarien
lakkohankkeen yhteydessä siten, et­tä
Puolueemme oli organisatori­sesti
aivan valmentautuihatoh tais­telun
käyntiin. Tämä seikka on
tunnustettava ja todettava kerta
toisensa jälkeen^ sekä siirrettävä
puoluetyön pääpaino systeiiiäätli-sesti
ja voimaperäisesti mainarien
voiltaihiSeksi Kommunistisen Puo­lueen
ja Mairiarien Union aktiivi­siksi,
tietoisiksi jäseniksi, vallan­kumouksellisten
taisteluittemme
peruskaaderien sydämeksi.
Kaikkea teoriassa ja käytännös­sä
ilmenevää oikeistolaisuutta vas­taan
oh käytävä armotonta kamp­pailua.
Mutta tämän kamppailun
tulee perustua tosiseikoille. Ke­tään
ei tule syyttää summamuti­kassa.
Semmoinen oh perin epä-bolshevistista.
Käsiteitäköön kun­kin
toverin asia ja osuus erik­seen,
hänen omien edesottamisten-sa
perusteella. Käytettäköön esim.
loveri Luotoa vastaan kurinpidol­lisia
toimenpiteitä siitä, ettei hän
puhunut lakon alkamisen puolesta
matta. Raportti hyväksyttiin. Tol-
I menpiteislin ryhtymisestä päättä­minen
jätettiin myöhemijään, kos­ka
ne asiat tulevat työjärjestykses-
.•>ä vielä esille.
Osastotoiniinnassa sekä union
brgariisäattorisen toiminnan järjes­tämisessä
hyväksyttiin union vuosi-konventsiönin
tekemät suunnitelmat
sekä lisäksi. päätettiin että union
toimintaorgaania on täällä pohjoi­sessa
tehostettava ja järjestettävä
uusia unio-osastoja useampiin huo­mattaviin
asutuskeskuksiin, niissä
vaan niiden perustamiseen on mah­dollisuuksia,
. , ._,
Keskusteltiiii' itänippätoiminhan
järjestämisestä ja päätettiin että
toiminta"'kämpillä ön heti järjes­tettävä
sillä pohjalla, että käm-pill
tulee aina koko työkauden ole­maan
. järjestämis- ja propaganda-työ
käjmiiissä, valitaan kämppäko-miteat,
järjestetääi>, känippätöiminöa
Ja keskpstelukokouksia kämpille
säännöllisesti sekä käinppäkomlte-oiden,
ja. delikeittieri kautta kämpil­t
ä säänriöllinen, yhteys, alueen lä­himmän,
.toimintäosastpn kanssa,
, ..Keskusteltiin järjestämistyön ra.
hastaraisesta. Sen Johdosta päätet­tiin,
että Sp. Porcupinen uriio-osasto
toimeenpanee Järjestämistyön ra­hastamiseksi
vielä kolmet iltamat
tämän vuoden aikana sekä sanialla
kertaa ..velvoittaa seuraavien. Poh-
JöTs-Oritarion osastojen tekemään,
samoin: .Timniins, Porcuplne, Kirk- i
lanid Lajce, Rosegrove, Hearst, Slsula
ja Cobait. , .kaijjissa näissä paikois­sa.,
.on ryhdyttävä kiireellisiin toi­menpiteisiin,
• että - voidaan tämä
suumiitelma . toteuttaa. Samalla
seen näitten vaatimusten toteutta-! kertaa, Sudburyn aluesn..toivomme
miseksi. (kaikissa {.asutxiskeskuksissa ryhty-
{ mään.-saniansuiiiitäisiin toimenpi­teisiin,,
että siellä kaikissa asutus­keskuksissa
, tbiinivat samalla taval-työttömänä,
keskustelun jälkeen pää­tettiin
että osastossa on aivan heti
otettava käytäntöön työttömyysve-romerkit
ettei työttömyyden takia
union jäsenien tarvitse jäädä pois
uniosta.
Kokous lausui myötätimtonsa Ve­näjän
proletaariaatin kolmetoista
vuotiaalle neuvostotasavallalle se­kä
päätettiin osallistua täällä puo-lUDen
taholta Järjestettävään Ve­näjän
vallankumopksen 13-vuotis-
Juhlän viettoon ottamalla osaa oh­jelman
hankkiiniseen tilaisuutta
varten mikäli siihen union jäsenil­lä
on mahdollisuuksia.
Päätettihi että union järjestäjä
E. Tuomaala kämpillä, kämppätoi-mintaa
järjestäessään yhtenä ky­symyksenä
kämppäkomiteain tehtä­väksi,
jättää Venäjän vallankunio-uksen
13 vuotisjuhlan järjestämisen
kämpillä, jonka mainitun Ulan oh­jelmassa
kämpillä "tulee tehdä tun­netuksi
vallankumouksen merkitys­tä
sekä samassa yhteydessä tulee
tehdä, myöskin joukoille tunnetuksi
mahdollisesti hyvinkin lähellä ole­vaa
. tehtävä, jonka työväenluokka
Canadassakin joutuu,, nimittäin a-^
voimeen taisteluun porvaristoa vas­taan
neuvostovallan muodostami­seksi.
Taistelevain köyhäin farmarien
lehti, Furrou), tulee toimimaan
näitten kbhfererissieri pääjärjestä-jäiiä.
Sen tulevain numerojen tär­keimpänä
asiana tulee olemaan
farmarien vasemmistolaisjoukkolii-ke,
joka syntyy vallitsevasta maa-tälouspiilasta.
Puoluekonferenssin työ oli pe­r
i n menestyksellistä. Nyt on kaik­kien
puoluejärjestöjen tuettava
farmarien vasemmistoliikettä, jot­ta
sen avulla saataisiin fämiarit
joiikkbina vastustamaan köyhäin
farmarien todellista nälkiin .nään-
«uoiesia „ ttämislä, jonka nykyinen kapi-toissa
maanantaina i a tiistaina, ku- „ „:i, „ , . i f „ „ „f
n 1 1 1 . rr." talistinen pUla on aiheuttanut.
ten Byroon paatos edellytti. Ta- —- "—
män kurinpidollisen toimenpiteen'
toteuttaminen on ensi kädessä By^
rbon asia.
Muodostukoon tämä mainarien
lakkohanke käännekohdaksi Kom­munistisen
Puolueen Sudburyn jär­jestön
historiassa. Puolue on saa­tava
juureutumaan mairiarien ja
sulattotyöläisten keskuuteen. On
armotta heitettävä rikkatunkiolle
kaikki se kuona, joka tavalla tai
toisella astUu vastustamaan metal-linkaivajain
ja -sulattajain järjes­tämistä.
Ja tämä järjestäminen
läytyy"olla periripbhjaista, vallan­kumouksellista
järjestämistä; jär­jestämistä
taistelua varten; järjes­tämistä
imperialistisen sodan vas­tustamista
varten, jonka puhkea­minen
käy päivä päivältä fähem-mäksi;
järjestämistä proletariaatin
isänmaan, Neuvostoliiton, puolus­tamiseksi.
lä, että siten saadaan näiltä alu­eilta
koottua union edustäjäkokpuk-sen
asettama määräraha 1,500.00
dollaria liriibii järjestämistyön laa-
: jentamista, varten. Nämä iltamat
tulee erikoisesti union Järjestämis­työn
laajentamista varten eivätkä
kuulu niihin tilaisuuksiin mitä to­veri
Salo järjestämismatkallaan yli
Canadan . tulee kulkemaan, jot^n
ne tilaisuudet on erikoisesti järjes­tettävä.
Keskusteltiin menettelytavoista ".S.
Porcupinen union-osaston järjestä­miin
iltamiin ohjelman hankkimi­sesta.
Keskustelun jälkeen päätet-iiiq
valita kolmihenkinen Komitöa
jokaista kolmea suunniteltua ilta-
TYÖVMBRHEHO
CTULrn se^iroille
TalviiirheUion UipäiiiilaV^^^^
Kaikkia liiton seuroja, jotka ai­kovat
toimeenpanna kilpailuja tule-vana
talvikautena ja samoin niitä
jotka haluavat järjestää. liiton pai­ni-
jä hiihtomestaruuskilpailut, ke-hoitetaan
jättämään, ilmoitus liitto-toimikunnalle
1 p:ään joulukuuta.
Jälkeen joulukuun ensimäisen päi­vän
tulleet kllpailuhakemukset
myönnetään siinä Järjestyksessä
kun on kilpailuista vapaita päiviä.
Hiihtomestaruuskilpailut suoritetaan,
kuten aikalsemmlhkln kahdessa e-rässä,
nimittäin toiset pohjois- ja
toiset keski-Ontariossa, päinvastai-cefesa
järjestyksessä kiiih viime mes­taruuskilpailuissa.
Keski-Ontariossa
kilpaillaan miesten 10 km. jä 20
km. ja ikämiesteii 10 km. matka';
naisten 3 km., poikien alle 21 vuotta
10 km. ja alle 18 vuotta 5 km. sekä
jnaa,varten, jotka valitut komiteat 3x10 km.,. joui^kueniestaru^,. ,Poh-
Tätä Juetteloa tullaan
sata mu.<aa kun matka eiSin
Osastoja ja tovereita ni?
kakunnilla mi.=sä tov
pysähtyrnään kehoitetaan t?
parhaan.sa matkan onnistnB
järjestämällä huoneustoien \-
3a ilmottamalla tilaisuuksist?
yleensä olemalla häneUT
osastojen toiminnan jär*
C.S.J. tp.
• • k:tta r. g...
joisessa kilpaillaan miesten 5
km. matkoilla. Seurojen jdhtifl
nat ottakaahan asiat käätKIft
laiseksi, sillä aikoinaan m
järjestetyt kil.oailut. onnistural
häiden ja helpoittaa samanji
toimikunnan järjestelytyöti
Kuopien V.- ja u.-senn E
avustammen
Koska Kuopion Elon tahöä
lälietetty avustuksen keiijsis
liiton .seuroille, tarkdltuteila'.
rätä tääitii avustusta seuran «
lan talouspulan lieventämiaid;
käsitteli lilttotoimlkunta asljj
PSätti, että seurat saavat ta
sen toimeenpanna, mutta ni
lähetyksen perille toimittaa 1
toimikunta, Seurojen on äi-täyä
lähetyksensä lilttötotaiil
nalle, joka ne edelleen tÄ
Suomeen, jos tilanne on seli
että näyttää olevan mitään 1^
vasemmistoseurollle taioudäji!
avusta. Tämä siksi, kun StÄ
tälläkertaa riehuu työläisvalnot
dessä laajuudessaan joten on
varmaa josko siellä saa rahoji
anomainen nähdäkseenkään, \
joutuvat ne vieraisiin.käsiin. :
totoimikunta ei toivoisi, eitä
tulsimme missään muodossa
Iliaan vähimmässäkään Män
Suomen fascistisen valtakoi
vimmattua työläisten ajojahtia,
siis seurojen parasta olla vi
rahojen lähetyksen suhteen
hettää liittotoimikunnan
lä. Liittotoimikunta tulee
maan asioiden kehitystä Sui
ja menettelemään tilanteen,
kaan.,
yallankumouksen IS-viiotL
Ensi marraskuun 7 p:nä,
järjestämään vallankumouitsQi
vuotisjuhlia eri paikkakunnilla. I
rat velvoitetaan avustamaan
Ilen järjestäjiä, antamalla
ohjelmaa ja miten vaan
voivat. Siellä missä ei ole
järjestetty muiden järjestöjen;
teestä, on seurojen veivi
puuttua asiaa ja järjestii
yksin tai toisten järjeslfij^n:
sa yhdes'.ä,——•
Naisten voimlstelapnlra
Liittotoimikunta on käsiteWj
siaa seurojen naisjaostoilta
den ehdotusten pohjalla ja >
hiiden ehdotusten mukaisen
mallin seuraamalla eneimnlstm]
yhtäläisyyden ehdotelmaa, j
voimistelupuku olisi seura
(Kominternin TPK:n X pleenu min hyväksyniäl päätöslaa<ielniat
heinäk. 1929.)
1. Nykyisten luoMfätaMifeM lufötihe
1. Koniintemln VI kongressbi ja
Punaisen Ammatillisen Intematsio-naien,
Profinternin kongressin jäl­keinen
aika on .luokkaristiriitojen
Jatkuvan kasvun ja luokka^aistelu-selle
lakkojen aikakaudelle ovat
luonteenomaisia osittaiset," yhtä teh­dasta,
jopa ylitä amniattialaakjh kä­sittävät
lakkbifaistelut. Joiden Juu­ret
ovat kapitalistisen ratsionali-t^
ammunistisen Puolueen matiitäliftiskotifelretiS'
sin tuloksista
Viime lauantaina ja sunnuntai- saattaminen farmarien voimakkaan'
Muutamat johtavat toverit ovat
hifonneet julkisen paheksumisensa
8iiiä, ettei lakkoa julistettu alka­vaksi
tSitiäh kuun 20 p. aamulla
ilman valmisteluita, ilman mitään
mainarien joukkokokousten pitoa.
Niinpä esim. viime tiistain J'a/?att-dessa
toveri Keskus lakkohanketta
koskevassa pitkässä kirjötuksessaan
mainitsee, että "tehtiin virhe siinä
ettei lakon alkamisjulistuksen yh­teydessä
otettu ratkaisevampaa kan­ia
Saskatoonissa, Sask., pidetyssä
Kommunistisen Puolueen maata-louskonferenssissa
oli edustajia
kaikista Saskatchewanin ja Alber-lan
puolueyksiköistä. kaksikym­mentäneljä
edustajaa kaiken kaik­kiaan.
Konferenssin tehtävänä oli maa-talouskysymyksen
perinpohjainen
käsittely, ja koneiston käyntiin
vasemmistojarjeston
seksi niitten välittömäin vaatimus­ten
perustalla, jotka syvä maata-louspula
on esiin loihtinut, sekä
riippumattoman hiilitarittisen toi­minnan
alottaminen näitten vaati­musten
toteuttamiseksi.
Konferenssi suöfilli tehtävänsä
h p i n . Asioita käsiteltiin perin-pohjaisemmin
kuin niilloinkaah
rihtaman keskeytymättömän laaje- soinnin aiheuttamassa voimistunees-nemlsen
aikaa. Ei ole kulunut vuot- 1 sa . puristukses^. Viimeiselle kehi-taTcaan
näistä kongresseista, kun
Saksassa on jo käyty, paitsi koko­naista
sarjaa suuria taloudellisia
taisteluja, myös Ruhrin proletari­aatin
..valtava kamppailu. Puolassa
voimakas Lodzln^ 100,000 työläisen
ylelslakköj, Ranskassa leimahtelevat
taloudelliset, Jo.Äkotalstelut, siirtyen
aiiieeltä toiselle (viime aikoina on
ollut vähintäin 100 lakkoa kuu­kausittain).
Itävallassa puhkesi en­si,
kerran lakkoja pääoman ajamaa
tuotannon järkiperäistyttämistä ja
tehtaiden fascistisoimista vastäau.
Thdysyäilöissa joukkojen luonnon­voimainen
laöcöUike (varsinkin ete­läisissä
valtioissa). Merkittävä on
lukuisat osittaislakot, v. 192i9 alusta
jOkae^. i&iglann Jossa lakkoliik-keet
ovat olleet eniten lamassa työ­väen,
y. 192*6 kärsimän tappion jäi- [
tysvaiheelle ominaista on vihdoin
se, että kasvava lakkoliikkeen aal­lokko
vetää pS^^örfeisiiiisä s2ftöMaat
ja puolialusmaat (140 — tuhan­nen
kankurin lakko Somijayssä, työ­läisten
lakko banaani-istutusalueilla
kolumbiassa,. telakkatyöläisten lak­ko
Ranskan siirtomaissa) jä saa
n ä ^ ä maissa. enneii kuulumattö-maii
laajuuden ja ankaruuden,
kalkki tämä osottaa, että työvä­enluokan
vasemmlstolalstuminen käy
kiiht3rvällä vauhdilla, saaden yhä
kansainvälisemmän luonteen.
2. Työväenliikkeen nyk5isen nou­sun
erikoisuudet heijastavat kapi­talistisen
maailmantalouden perus­ristiriitojen
jatkuvaa kärjistymistä.
Perusristiriita kasvavien tuotannol­listen
voimien Ja markkinoiden ehr
tymisen välillä kasvaa ja kärjistyy.
keen^. samaten kokonainen jakso ^Kapitalistimaiden koko talouspoli-mäatäloustyölälsten
lakkoja Euro-passä
(Tshekko-Sloyakiassa, Puolas­sa.
Ranskassa), joilla on ollut kär-kevän
poUittmen luonne. Nykyi-tllkka
suuntautuu nyt markkinoiden
valtaamiseen maasta siirtyvälle pää-omalle.
viennille ja raaka-alnellle
ja proletariaatin riiston tehostami­seen
kapitalistisen rätsionalisoinnin
kautta. Nykyään aiheuttaa jokai­nen
pyrkimys kohottaa työväenluo­kan
elintasoa vastaiskun koko ka-pltalistlluokan
puolelta, Joka pyr­kii
perinpohjin tukahduttamaan
työväei^lllkkeen. Kapitalistinen Jär-klperäistyttämlnen
el ole pystynyt
ratkaisemaan ristiriitaa tftiotanto-mahdolilsuukslen
ja markkinoiden
menekin välillä, vaan päinvastoin
on tämä pulnna käynyt yhä kär-kevämmäksi
ja vaikeammaksi. Rat-siorialisatlo
lisäsi tuotannon koko­naismäärää,
mutta samalla se juu­ri
lisääntyneen työtehon kautta ai­kaan
sai myös lisääntyvän työttö­myyden
sekä syviä muutoksia pro-letarijiatiia
yhtelskunnämsessa kb-kooiipanbssä
ja'työpalkan osuudes­sa
työntulokslin.
Tätä taustaa vastaan näkyy eri­koisen
räikeästi ero kapitaUstisten
maiden ratsiqna|isphinin,_ Joka ;Ras­kaana
ikeehä pjiiriää työväeriluökan
härfeitä jä" SSSfttssä toteutettavaii"
sosialistisen ratsionallsohinln välillä,
joka öii ase käpltälistfeteh Jättei­den
hävlttäiiiiseksi SSSft:ssä ja ta­kaa
neti\?bÄ1;pprbl4täriäatln mälidbl-liilniihäin
. ndjiean aiheeillsen Jä sl-vlst^
kselliseii nöuSlih.
3. Nykyisen, trustikapitaälin yh-teenkasvamisesta
valtiokoneiston
kanssa on seurauksena se, että tais­telu
proletariaatin elintason kohot­tamiseksi
liauuttiiii taisteluksi^ kapl-falistiseri
jäfjesteTmah perusteita.
iJOfvarlllisEa valtiota vastääh. Ny­kyinen
kapitalismi on Joiituniit sii­hen
tilaan, jolloin omistussiffiteet
elväjt.mitenkään salli työväenluokan
eiiritakih parantamista- (vaikka eri-fcoistäpäuksfesa.
- psittalfet.^ palkänko-rptiikset
tilapäisesti övätKln ,ma1i-döiirsTa)
ja työväiinluökäh eteen äs-ttiu
selvemmih kölh .Teoskaan ennen;
tehtävä yhdiätaä .JojcÄpälväinra' täis-felurisa,
täisteluUiBä kapitalistisia
järjestelihää vasläah kökönälsuuäes-ttmii
saan. Uusissa olosuhteissa,.»^
letariaatln taloudellinen
enemmän selvän poliittiseni
Se el suinkaan merkitse
kysymyksellä proletariaatin _
taloudellisen, osittaisen
johtamisella olisi pienempU
tys kuin ennen. Juuri
vallankumouksellisen
liikkeen tehtävänä ennen
järjestää taistelu osittaisten^
muksien ajamiseksi l"""
mämääränä, taistelun
nä, taistelua poliittisesta J
Nykyist-sn taloudellisten.!?^
syvän poliittisen merkityi^
suna on ;.vöväenluolcan va'^
minen.
4. NykvL^^ten taloudelli^j
telujen poliittisen lu™t«enj
myös tärkeimpien kapitaiir
porvariston siirtyminen
cistlslln nietoodeihln
työväenluokan kukista]
mä fascistisoituminen -r^^
loudellisissa taisteluissaenn
kea pjTkimyksenä riistää
lakko- ja yhdistym:sv«
pyrkimyksenä hävittää r™
tin taloudellisilta
niiden legaaUnen P^js^
on pakollisen sövinto^o»a
maan saattaminen, koffl "
namen terroria—Ja valD
käyttö, jopa vai
ammattiliittojen, ammattiniuojeii, MJ
Ja lakkolaisten ^oi°^^
minen ja Jo^J*!"^°S^
pörvafilhsen valtion
käyttö lakkorikkurei^
ten lakko Tshekko-siovi
köisesti on merkittävä
ammattiliikkeen
taistelevain työläisten
ja fäsclsmin voimisttit
täissa.
5. Työväen laajat
pääoman ^yo^^^^^^l maailman kasvavaa rt«^_^j
kaisempaa loppu^n » 1 ° * ^ .,