Vapaus, March 23, 1927

              mi' Sim2
Vi
tetrompist
^4}|ail^"JcansaIlis€t vähemmistöt,
t i k n i n a l a i i i ^ ja valkovenäläiset ta-lo^
4i<d»1^4^]i^cyi8eo Paolaa itäosissa,
elävSt mitä fairmaisimman valkoter-r
o z i n PIH^TIA pilsadskin valtakau-teoa
on tämä terrori mooinkertais-ttumt.
Sen viimeisin tyypillinen
iasdstinen näyte on läntisefb Valko­venäjin
talonpoikais- ja tydläispao-laeen,
hromadan, valtiopäivämies-xyhmän
vangitseminen ja koko sa­notan
pnolaeen hajottaminen.
Pnolan alueella asuvien valko­venäläisten
< talonpoikien luku nou­see
noin 2% miljoonaan. Heidän
puolueensa, hromada, on iältään
sangen nuori. Se sj-ntyi pari vuot­ta
sitten aiten, että valtiojiäivien
valkovenäläinen edustajisto jakau­tui
kahtia. Badikaalisempi osa täs­tä
rupesi rohkcasU köyhän valkove­näläisen
talonpoikaiston etuja puol­tamaan.
Se on — luokkataistelun
kannalta katsoen — pontevasti aja­nut'
valkovenäläisten kansallista ja
taloudellista taistelua ja päättävästi
asettunut Pilsudskin fascistikomen-
* toa vaataan. Ja tämä taistelupuolue
o n Icehittynyt vauhdilla, jota mikä
tahansa paoluei maailmassa voi ka­dehtia.
Vuoden 1926 alkupuolella oli
. puolueessa kuutisen tuhatta jäsen­tä,
Jiyt on siinä 100,000 rekiste­röityä
jäsentA ja se johtaa 170 pxos.
Paolan alueella asuvasta valkove­näläisestä
väestöstä. Puolueella on
IrSOO pemsyksikköä, joita nimite­tään
hurtkikai eU kerhoiksi Tämä
hromadan aatumainen menestys joh­t
u u ensilbdkin siitä, että koko län­t
i s en Valkovenäjän roaalaisväesto
on köyhiä pienviljeUjöitä. Suurtilan­omistaji
a on vain 2—3 pros. maa-laiBväestöstä.
Toisena syynä on
kansallinen tekijät Suurtilanomista­j
a t j a virkakunl|a ovat puolalaisia
j a eammumaton viha Puolan paa^
n e j a kohtaan on yhtä yleinen laa­j
o j e n tiedottomien kuin luokkatie-toisten
talonpoikalatjottkkojen kes-kttodeesa.
Vaikuttavana tekijänä on tlet^rsti
myös itäinen Valkovenäjä, ; jossa
neuvostohalUtua noudattaa kansai-
Usta talohpoikaispolitiikkaa. Vielä
vöitdslin mainita tavaton maanälkä
talonpiDdkaiston keskuudessa, ylettö­män
-Makaat veröt^ jotka ovat vielä
snta«mmaV kuin munalla Puolassa,
FnoUh hiotuksen puolalaisttttta-
2nis(i;ioU
tias^ aoMiee^ seuraavat numerot:
V. 1Ö20 oU läntisen Valkovenäjän
aineella 514 yalkoyenäläistä kou-
Jna» v. 1926 vain 20 ja yiime vuon­na
ditibastaain kolme. , / 4
kna ei Pnolan
muilla tähän saakka käyttämUlään
tenrorikelnoiM" ollut onnistunut
pnolaeen valtavaa voimistumista eh-
' fcäisentään, oii' ae tammiko loppupäi­vinä
vanginnut 4 hromadan vifdes-
, t ä valtiopäiväiedustojasta siihen vai*
tiopäi^tä /lupaa kysymättä.; Puo­lue
on julistetta hajotetuksi/ suuri
joolckö puolueen toimitsijoita on
myöB" vangittu, puolueen virastot
enljetto, paperit takavarikoitu jja
pnolaeen jSsienten keskuudessa pan­t
a toimeen täydellinen pogromi.
Äskettäin on valtiopäivien vanhoil­linen
enemmistö päättänyt tK>-
sialidembkraattien myötävaikntv^-
sella — jättää sanotat hromafdan
• valtiopäiväedustajat kenttäsotaoi-keuden
tuomittaviksi. Verukkeena
^tähäh kaikkeen on tietysti käytetty
ohrau|n asiakirjoja. Vangittuja
^rytetääa sailalUton valmistelusta
vieraan vallan rahoilla j.n.e. Siis
vanha tuttu juttu.
Siitä, ndnkäverran tuollaisissa
syytöksissä on perää, antaa hyvun
kuvan se miehekäs puhe, mjnkä hro-inadah'fidnoa
toistaiseksi vapaalle
jalallev jäänyt edustaja, Söolevski,
tanimjk. 27 p:nä piti Puolan valtio­päivillä.
* Puheessaan hän lausui
m.m. seuraaima:
'MoniQiiljoonaisen Valkovenäjän
kansan edustajana syytän tältä pu­hujalavalta
Puolan hallitusta siitä,
e t ^ se monien iraukausien aikana
on valmistanut Valkovenäjän työtä­tekevän
kansan mahtavimman .jär­jestön
hävittämistä. Syytän Puolan
hallitusta j a Pilsudskia siitä, että
he ovat puolalasten tilanherrain.
Valkovenäjän työtätekevän kansan
monisatavuotisten sortajien, kanssa
tehneet sopimuksen, jossa tilanher­roille
taataan läntisen Valkovenäjän
vapausliäskeen tukahduttaminen.
Biian sopimus jakoi Valkovenäjän
kahteen osaan, joista läntinen jou­tui
Puolan herruuden alle. Puolan
hallituksen politiikka on todistanut
Valkovenäjän kansalle, ettei sillä
o l e tältä hallitukselta mitään odo­tettavissa.
Kuilu valkovenäläisen
väestön j a viranomaisten välillä sy-
^ venee j o k a päivä. Entiset tsaarin
aatraapit hallitsevat nyt läntistä
Valkovenäjää Puolan hallituksen
nimesisä. Koko läntinen Valkovenä­j
ä ön 450nri vankila. Läntisellä Val­kovenäjällä
on kuntia, joiden väes­töstä
60^ inros. on ollut vankiloissa.
Puolan porvarillinen sanomalehdis­tö
buntaa Minskin kommanismin
vaikutulcsesta Puolan rajaseuduilla.
En sano, että tämä on väärin: tä­mä
vaikutus on ol^mas&a ja lisään-tyy
päivä päivältä. Valkovenäjän
kansan puutteiden ilmabijaksi aset-tunee.
T liromadan vaikutusvalta on
kasvanut uskomattomalla nopeudel­la.
Samaan aikaan on hromadaa
kohtaan suunnattu panettelun ja
provokation vyöry. Minä kysyn:
missä ovat ainehistot, missä todis­tukset,
mis§ä aseet, missä -meidän
salaliittomme todistajat? Meitä
syytetään siitä, että olemme toimi­neet
ulkomailta peräisin olevilla ra-
Keskjyjikkona, maalidc 23 p;nä—WecL March 23
hoilla. Mutta vakuutan, ettei ku-kaan-^
muu, vaikka tulilaia paljon
enemmän rahaa, voi järjestää edes
viittäsataa nykyisen jäijestykeen
rehellistä kannattajaa Puolan itä-rajoflla."
Ylläkuvatut Puolan fasdstikpmen-nott
viimeiset .terroriteot tarjoavat
monia opetuksia. Neuvostoliittoon
kanluvassa Valkovenäjän osassa ci
ole terroria, ei kapinoita, ei^oppo-dtsioliikettä
talonpoikaiston taholta
hallitusta- vastaan. Miksi ei? SOcsi,
että siellä on talonpoikaiston tar­peet
tyydytetty. Siellä on talon­pojilla
se kansallinen vapaus ja ne
vapaan taloudellisen kehi^lcsen
malidollisuudet, joita ei Icapitalistf-nen
Puola koskaan voi alustalaisil­leen
tarjota. Mikä loistava esimerk­ki
tässä suhteessa siitä erosta, milcä
on työläisten 'ja talonpoilcain hal­litseman
Neuvostoliiton ja kapita­listisen
Puolan välillä! .
Brest-Iitovsldn raiik
Maaliskuun 2 p:nä tuli kuluneek­si
9 vuotta siitä päivästä, jona Neu-vostovenäjän
edustajat tapasivat
toisensa Saksan imperialismin edus­tajain
kanssa Brest-Litovskissa, sillä
2 pmä maaliskuuta 1918 solmittiin
neuvostovallan ja Saksan kesken
rauha.
Silloin oli ja vielä tänä päivänä
on Neuvostovenäjä ainut maa koko
maailmassa, jossa valta kuuluu pro­letariaatin
puolueelle, joka on otta­nut
tehtäväicseen sosialismin raken­tamisen.
Tämä seikka se juuri mää­rää
puolestaan koko neuvostovallan
ulkopolitiikan. Vaikka Brest-Litovs-kin
rauhanteon aikoina esim. Ruot­sissa
hallitus, joka kutsui itseään ei
ainoastaan työväenhallitukseksi,
vaan ylpeili sosialidemokraattisen
hallituksen nimellä, samalla tavalla
kuin tällä hetkellä tekee myös nos-kien
hallitus Suomessa, niin eivät
nämä "työväenhallitukset" kuitei^-
Icaan pyri sosialismiin muuta kuin
sanoissa, ollenkaan koettamatta kos­kaan
asettaa köyhälistön etuja por­variston
etujen yläpuolelle, puhu­mattakaan
siitä, että nuo hallituk-
'set koettaisivat saada kukistetuksi
porvaristoa ja kapitalistista järjes­telmää
omissa maissaan. Senvuoksi
el nousekaan sos.-dem. hallitusten
eteen koskaan sellaisia kysymyksiä,
jonmioisia on ollut ratkaistavana
neuvostovallan hallituksella ja jois­ta
kysymyksistä oli; ehken ykst tär­keimmistä
Brestin rauhanteko.
• Pari kolme viikkoa sen jälkeen,
kun valta oli Kerenskin käsistä siir­tynyt
työläisten; sotilaiden ja .talon­poikain
neavostoille, joutui neuvos­tovalta
sellaisten tehtävien eteen,
joiden ratkaisu oli mitä vaikeinta
ja vaati erikoista kaukonäköisyyttä.
Neuvostovallan edessä oli kysymys
siitä, millä tavalla selvitä eroon im­perialistisesta
sodasta, josta Venäjä
oli kärsinyt jo kolmen vuoden ajan?
Neuvostovaltaa vastassa oli kiirees­tä-
kantapäähän saakka asestettu
Saksa imperialistisin e pyrki^nyksi-neen;
Mutta nuori Venäjän prole­tariaatin
vallankumous seisoi sitä
vastassa aseetonna. Kansanjoukot
heittivät kiväärinsä, joilla tsarismT
oli ne asestanut, sillä nämä aseet
olivat tyranniuden aseita. Väsynyt
kansa ei tahtonut eneimpää sotaa
käydä. Silloin vielä ei ollut puna-armeiaa.
Asiain näin olleh ei oUut
ajattelemistakaan sodan jatkamises­ta.
Neuvostovenäjä oli pakotettu
solmiamaan rauhan, olipa se miten
raskas ehtojensa puolesta hyvänsä,'
siUä muussa tapauksessa olisi neu­vostovalta
ollut tuomittu perika­toon
ja vallankumous olisi mencr
tetty. Neuvostovenäjä suostui rau­haan,
muttei sitä varten, että se tu­lisi
rypemään maassa Saksan impe­rialistisen
hallituksen panttivanki­na.
, Neuvostohallitus solmi rauhan
varn^asti vakuutettuna siitä, että jo­kainen
kuukausi ja vuosi Neuvos­tovallan
olemassa olossa on lujitta­va
proletaarisen vallankumouksen
asiaa ja kaivava maata kapitalis­min
alta.
Vallankumous oli välittömästi so­dan
aiheuttama. Sen yksi tärkeim­mistä
tunnuslauseista oli: "alas so­ta".
. Mainitsemamme yleinen väsy­mys
johti siihen, että Brest-Litovs-kin'aikoina
— vallankumouksen' en­si
jaksona oltiin hyvin heikkoja ul­konaisesti.
Noihin, aikoihin oli val­lankumous
melkein kokonaan stioja-tonna,
aseetonna. Kun\30taa ei tah­dottu
enää jatkaa, ei myöskään ku­ria
saatu joukkoihin. Talonpoika
pyrki pellollensa, työläiset halusivat
armeian riveistä tehtaisiin, työpienk-kiensä
ääreen, järjestämään teolli­suutta,
joka oli heidän käsiinsä Lo­kakuun
vallankumouksessa joutu­nut.
Nämä seikat aiheutt!^-at, että
Brest-Litovskin aikana koko maassa
oli ääretön rauhan kaipuu. Neu­vostovalta
julisti, ettei se voi alle-kirjottaa
väkivaltasopimu^^ mutta
että se ei myöskään tule enää soU-maan
Saksaa vastaan. Samalla an­nettiin
käsky armeian hajalle las­kemisesta.
Tämä oli niissä oloissa,
kuten jolcainen ymmärtää, erittäin
kriitillinen askel, mutta mitään
muuta keinoa ei neuvostohallituk­sella
j a vallankumouksen johtajilla
sillMn ollut.
Huolimatta tästä rauhan julista­misesta
saksalaiset kumminkin jat­koivat
hyökkäyistään, josta johtui,
että suuret työläisjoukot alkoivat
ajatella uudelleen asiaa ja heidän
keskuudessaan piankin ilmeni mie­lenmuutos
vallankumouksen puolus­tusasiassa.
Saksalaisten edelleen
hyökkääminen pani ajattelemaan,
että meidän on puolustauduttava
aseet käsissä. Ja siitä oli seurauk­sena,
että kysymys puna-armelan
mdodostamisesta tuli päiväjärjes­tykseen.
Voimme siis sanoa, että
saksalaisten ylipäällikkö, kenraali
Hoffmann on puolestaan ollut myös
vaikuttamassa mahtavan puna-ar«
melan syntyyn.
Proletaarinen Venäjän vallanku­mous
oli alussa vain proklamatsio-neiasä,
julistuksissa. Mutta sitä'mu­kaa
kuin ailca kului, kuukausi kuu­kaudelta,
se tunki juurensa yhä sy­vemmälle
työläisjoukkojen keskuu­teen,
ja kaartoi porvaristoa. Kun
neuvostovalta oli päättänyt aDekir-jottaa
rauhan Saksan kanssa, niin
se samalla koetti' tehdä tämän sillä
tavalla^ että kaikkien maiden raa­tajat
näkisivät selvästi, että neuvos­tovalta
ei suinkaan ole njrt tehnyt
rauhaa jonkin imperialistisen ryh-mäknnnaa
liittolaisena, vaan juuri
imperialistien 'verivihollisena. Sen
vuoksi onkin Brest-Litovskin rau­halla
muoto, jollaista ei ole ollut
koskaan millään muulla rauhanso-pimuksella<
Vasta ^tten, kun Sak­san
armela uudisti hyökkäyksensä
aseetonta * Venäjän vallankumousta
vastaan, vasta sitten neuvostohalli­tus
pani allekirjotuksänsa rosvo-sopimuksen
alle Brestissä.
Brestin rauhalle on : ominaista se
siis, että siinä toisena sopimus­kumppanina
esiintyy aseeton ja suo­jaton
neuvostovalta. Mutta samalla
on tässä sopimuksessa .muitakin
merkkejä, jotka ovat tunnusmerkil­lisiä
neuvostovallan myöhäisemmille
rauhansopimuksille. Lenin nimitti
Brestin rauhaa "vallankumouksen
levähdyshetkeksi'\ Tällöin hän ajat­teli,
.ettei tuo lepohetki tulisi suin­kaan
pitkäaikaiseksi. Mutta kun 8
kuukautta oli kulunut Brestin rau­hanteosta,
oli koko sopimus mui­naismuistojen
joukossa. Mahtava
Hohenzollerien monarkia kukistui
amerikalaisten, englantilaisten Ja
ranskalaisten imperialistien voitta­mana.
Neuvostovallan täytyi tais­tella
vielä kaksi vuotta, ennenkun
sen onnistui aikaansaada ensimäi-neh
sopimulcsensa, kauppasopimus
Englannfn kanssa. %
g! Njrt on Venäjän vallankumouk­sella
ollut 9 vuotta Leninin ajat»-
telemaa "levähdyshetkeä". Kaikel­la
tavalla on se koettanut ylläpitää
rauhallisia suhteita porvartsmaiden
kanssa. Neuvostoliitto on tarjonnut
kaikille reunavalloille tilaisuutta
hyökkäämättömyyssopimuksien te­koon',
mutta imperialistien painos­tuksesta
Suomi, Viro, Latvia, Puo­la
y.m. maat ovat siitä kieltäjrty-neet.
Sen vuoksi saamme olla var­mat,
ettei tuo "levähdyshetki" tule
jatkumaan ikuisesti, vaan pt^aris-maailman
|eppymätön viha neuvos-
*tovaltaa vastaan tulee puhkeamaan
ennemmin taikka myöhemmin veri­leikkiin,
jolloin taistellaan . elämäs­tä
ja kuolemasta, sillä kyseessä on'^
proletaarisen yallankumojjksen j,at-kuminen
kaikissa maissa.
Komentaja punaisessa
armeiassa
enemmän riikinkukkoa kuin taval­lista
kuolevaista ihmistä. Sotamie­hen
p a r i ^ ' e i häntä nähty milloin­kaan
muulloin 'kuin virkatehtävis­sään.
£i sotamies koskaan kuullut
hänen saustaan ystävällistä -sanaa.
Joka lausetta koristi Idrous, minkä
hän päästi suustaan ja usein vah­vistettiin
rivoa ja raakaa lausetta
nyrkin tai piiskan iskulla. Näin oli
ennen.
Nykyään on armeiassa palveleva
komentaja muuttunut tj-kkänään
toiseksL Ei hänen vaatetuksessaan
tapaa sen eriskummallisempia he-taleita
kuin sotilaankaan. Samasta
verasta on ommeltu komentajan ja
puna-armeialaisen nuttu. Ei sota­miehen
punaisessa armeiassa tar­vitse
komentajaansa palvella pelol­la
ja vavistuksella. Komentaja ei
ole punaisessa armeiassa 'sotilaan
herra, vaan hänen opettajansa ja
tietopuolisin toverinsa. Puna-armei-alainen
antaa arvon ja osottaa kun­nioitustaan
hänelle, mutta tämä ei
tapahdu komentajan vaatimuksesta,
vaan sotilaan omasta vapaasta tah­dosta.
Komentaja jakaa sotilailleen
sen tietomäärän, jonka hän itse
omaa ja Qiksi puna-armeialainen
ymmärtää antaa hänelle arvon.
Punaisessa armeiassa palvelevaa
päällikköä ei tapaa sotilaitten kes­kuudessa
ainoastaan v-irkatehtäväin-sä
aikana, vaan myöskin suurim­man
osan vapaa-ajastaan hän viet­tää
sotilaittensa parissa. Hän pn
mukana pui|a-armeia1aisten huvi­tuksissa,
keskusteluissa j.n.e. Täl­löin
hän ei esiinny käskijänä, vaan
rakastettuna ja kunnioitettuna to­verina.
Tällöin s<5tilas j a päällikkö
ovat tovereita keskenään. Ei yksi­kään
puna-armeialainen osaa ujos­tella
päällikkönsä läheisyyttä, vaan
hauskanpito ja riemu vallitsevat sa­malla
tavalla kuin .häntä ei olisi­kaan.*
Kaikki ovat keskenään yh­denvertaisia.
Komentaja on joukko-osastossaan
jokaisen kannioittama Ja rakastama
mies. Hän on tietopuolinen opet­taja
ja samalla sydämellinen toveri.
Kun hän antaa käskyn, niin jokai­nen
täyttää sen ilomielin. Puna-armeialainen
tietää, että tuo par­hain
toveri el anna hänelle tehtävää
muulloin kuin silloin, jos siijä teh­tävästä
on jotain hyötyä yhteiselle
asialle. Komentaja ei ole pelätty
raakalainen» vaan hän^ on sotilaita
iensa parasta katsova kasvattaja —
isä. •
kaojia 8 kilometriä. Tämän lisäksi
on Itynnetty ja kylvetty vuokra­maata
5 hehtaaria sekä vielä kyn­netty
ympäristön talonpojille 37
kr^taaria- Ylitöiksemme niitimme
vielä rehuvaroja 4 lehmän ja %
hevosen talvitarpeiksL Myöskin mo­nia
muita pienempiä uudistalouteen
tarvittavia töitä on suoritettu.
Bakennuksista mainittakoon 16
metriä pitkä ja 8 metriä leveä
kaksikeri-oksinen asuinrakennus, jo­hon
voi sijottaa 4 perhettä ja jou­kon
yksityisiä miehiä. Myöskin on
rakennettu eläintensuoja, koneliite-ri
ja puuvaja, jotica kaikki ovat
yhdessä rakennuksessa. • Tämän l i ­säksi
on vielä tehty ajanmukainen
No, 34 |«27
Osastojen ja Järjestö­jen
osoteflmotnkset
MaatalousaHieli '*Sä-teen'*
toiminnasta
Aunuksessa
Kukapa ei vielä muistaisi upsee­ri-
ja sotilastyyppejä tsaarin armei­an
ajoilta, kirjottaa muuan "Jääkä­ri"
Punaisessa Karjalassa. Tsaarin
armeian upseeri oli keisari omassa
ioukko-osastossaan. Hänen asunsa
'ja koko olemuksensa saattoi erot­taa
jo kaukaa sotanaiehen asusta.
Kadulla kävellessään hän muistutti
Alkapiiuhat ja vaikeudet
Maatalousartteli "Säde" perustet­tiin
jo oikeastaan Canadassa heinä­kuulla
1922. Karjalan New Yor­kissa
olevan edustajan Y. Halosen
kautta yritettiin päästä samana syk­synä
Karjalan maa-asiain elinten
yhteyteen, mutta silloiset yhteys-suhteet
tekivät yritykset turhiksi.
Seuraavana keväänä matkusti muu­an
toveri edustajanamme Suomeen
tarkotuksella sitä tietä siirtyä tän­ne
neuvostovallan alueelle. Mutta
sekin yritys epäonnistui jpassivaike-uksien
takia, joten edustajamme l i ­ki
vuoden turhaan yriteltyään pa­lasi
takaisin Canadaan. Tällöin tuli
jo esille arttelin purkaminen, mut­ta
enemmistö päätti pitää sen koos­sa,
vaikkakin epäuskoisimmat siitä
erosivat.
Talvella 1925 käännyimme suo­raan
Karjalan kansankomisarien
neuvoston puoleen ja saimmekin
täältä laajan vastauksen, jossa se-losteltiin
täkäläisiä oloja ja keho­tettiin
lähettämään edustajamme
paikan päälle tutustumaan asioihin.
Lokakuussa olikin jo edustajamme
Petroskoissa.
Nyt pantiin heti toimeksi, neu-v
voteltiin maaelinten kanssa, etsittiin
paikkoja ja lopulta hyväksyttiin vis­si
^lue Aunuksen kaupungin vierel­tä.
' Paikat kyllä olivat vähän vil­lin
näköiset, sillä kaikkialla kasvoi
vahvaa katajapensaikkoa, mutta
muuten maaperä oli hyvää.
Nyt ryhdyttiin sisukkaasti töihin.
Noin 20 kilometrin päässä valmis­tettiin
rakennus- ja aita>arpeet. Ja
keväällä 1926 laskettiinkin Aunus-jokea
myöten- 2,500 puuta raken­nustarpeita
ja 8,000 kappaletta
runkoa aitatarpeita varfen.
Kesäkuun alussa 'saapui artteliim-me
Canadasta lisäjäseniä ja täältä
.vhtyi yksi, joten niitä nyt oli 7
miestä ja 3 nai&tc.
Rakennus, j a raivaustyöt
Mainitulla työvoimalla ruvettiin
suorittamaan rakennus- ja raivaus^
töitä. Rakennustarpeet oli vielä
sauna, iso juurikasvikellari ja saha-rakeimus.
Taloudessa tarvittava
vesilcaivokin on valmiina, josta -reii
nostetaan pumppuamalla.
Rakennuksen alaisena on \ielä
navetta ja vilja-aitta- Edellinen on
hakattu vesikattoa vaille. Sen p i ­tuus
on 25 j a leveys 10% metriä
ja on se kaksikerroksinen, tuHen var­sinainen
navetta alakertaan ja re­husuojat
yläkertaan. Navettaan
mahtuu 40 lehmää sekä suuri jouk­ko
muuta pienempää karjaa. Na-vett
sisustetaan aivan uusiaikaisim-maiia
tavalla. .
Tulevan kesän sttnnnitelmia.
Ensi kesänä suunnitellaan, paitsi
valmistettavaksi nykyiset rakenteel­la
Olevat raKennukset, myöskin teh-tävälcsi
yksi riihirakennus, kolme
heinävajaa ja jos keritään, niin'teh­dään
vielä uusi asuinrakennus, sillä
tämä nykyinen käy pieneksi, kun
ensi keväänä tiilee Canadasta jäl­leen
uusia jäseniä, joten henkilö­lukumme
nousee ainakin 2 ^ hen­keen.
Muuten tämä nykyinen a-suinrakennuksemme
onkin aiottu
tulevaksi meijerirakennukseksi.
Väestön suhtautuminen yri­tykseemme
Virastot yleensä, samoin kuin
paikalliset talonpojatkin, ovat suh­tautuneet
verrattain hyvin toimin­taamme.
Talonpojat alussa kyllä
katselivat puuhiamme vähän epä­luuloisesti,
mutta nyt jo olemme
saavuttaneet heidän täyden luotta­maksensa,
niin että ympäristön ta­lonpojat
ovat kaikenlaisissa asiois­sa
arttelimme kanssa. Vielä vuosi
sitten oli nykyinen asuntopaikkam­me
katajapensaikkojen peittänoä,
joihin ihminen oli harvoin eksynyt,
mujkta nyt on seutu ympäristön ta­lonpoikain
ja kaupungin työläisten
jokapäiväinen käyntipaikka.
Valistus- j a pnolneriennot
ValistuÄalalla emme ole keren-neet,
kiiumeisessa työn touhussa ol­len,
paljoakaan*" toimimaan. Kahdet
iltamat on pidetty Ja on niillä pää-tarkotuksena
oHut tutustuttaa ym­päristön
rahvas toimintaamme. Ja
hyvinhän iltamamme näyttävät miel­lyttävänkin,
sillä molemmilla ker­roilla
ovat huoneemme olleet tupa­ten
täynnä. Nyt maaliskuun alku­puolella
suunnittelemme pitää jäl­leen
iltamat. „^ ^
Puoluekoulu toimii meillä kerran
viikossa, samoin kuin venäjänkie­len
piirikin, sillä olemme alkaneet
opiskella venäjänkieltä. Puolueso-lun
kokouksia on pidetty kolme ker­taa
kuukaudessa. Sanomalehtiä ja
aikakauslehtiä tulee meille 7 eri
kappaletta. Kirjaston pohja on,
mutta ei sitä vielä ole ehditty jär­jestää
yhtenäiseksi. K. L .
O tuttien Kommnmst;4paeiI<
sihteeriä osote.
Kommunistipuolueelle lähetettä^rä
kirjevaihto on osotettava allaoleiral-la
osotteella: Mr. J . MacDonald,
Eoom. 304, 95 King St., E., To­ronto
2, Ontario. =
Bowie'n S. S. orton kokoukset pi*
detään Imen ja 3:maa sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C.
Beaver Lakea s.- osaston kokoukset
joka .kuun ensi sunnuntai keUo 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, yTorthington, Ont.
Voimisteluseura Jehun osote on
sama.
'S
Hautaantoimitusliike
Peraatettu 1911 — 1 2 ^ Pine St.
TIMMINS, ONT.
Nopea ja huolellinen palvelus. —
Hintamme ovat erikoisen kohtuulli­set,
.; '
S. L. LEES, hoitaja
PSiva j a yo telefooni A i
EASTOÄ'S
P A R H A I N P A L V E L I s
vedettävä noin 2 kilometrin päästä
joen rannalta, mihin ryhtyi osa
miehistämme, toisten alkaessa teh­dä
maatöitä.
Ja kun katseleekin 8 viimeisen
kuukauden työn tuloksaa, niin voi-daanpa
sanoa, että on sitä näkyvää­kin
tullut, jjfaata o^ raivattu 3T
hehtaaria, mistä vainuiksi kynnet­tyä
jo on 25 hehtaaria. Laskuojaa
on * kaivettu noin kilometri ja sar-
PIDÄMME
VARASTOSSA
Kanojen mäskiä, kananruokaä, ha-lottua
massia, täyttä maissia, syöt-to_
comniiiliä, oisterin kuoria, brä-niä,
sortsia, särettyjä ja täyttä
"Westem" kaaraa, Boles No 10
kauroja, siemenkauroja, heiniä, ol­kia,
suolaa, 2 tähden jauhoja, lei-vosjauhoja,
Whole Wheat jauhoja,
Grahami jauhoja, pöytä commiiliä
ja
Purity Jauhoja
Tom
66 Ehn St, E., Sudbury
Eagle Cafe
Siistiä huoneita Ja kunnollista
mokaa saatavana.
U 6 E L M ST., SUDBURY, ONT.
—.Phone 711 —
Leonard Eiickson
Canadan Suomalaisen Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. HiU, 957 Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliitto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan Kommunistipuolueen piiri
n:o 5:nnen (K..O:n) toimeenpa­nevan
piirikomitean ja kp:n Snd-buryn
kaupunldjirjeston osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—
Kommunistipuolueen Sudburyn
järjestön sihteerirahastonhoitaja,
S. G- Neil, on tavattavissa Va­pauden
toimituksessa^ Liberty,
rakennuksessa, Lorne-kaduUa.
Cobaltin 8.8. osaston osote on*. Box
81Ö Cobalt, Ont.
K. P. S. J . Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
- sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje­vaihto-
osote on:' J . E- Koski,
Binsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J . Creifffaton osaston kokous on
joka kuukauden 4Uäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.
Colemanin S.8. osaston kokoukset pi­detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 Lp. Kirjeenvaih-to-
osote: 6. S. Osasto, ' Box SI,
Coleman, Alta.
C. Kp. Cönnuaght Sta. j a Metsä­miesten
nnio-osaston osote: Box
35, Connaught Sta., Ont. Ko-kq.
ukset pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai.
C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
Suomalaisen . järjestön Finlandin
osaiston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osoto on: S. osas­to,
P^nland, via Barwick, Ont.
Fort Wtiliamin S. J . Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuun en­simäinen
ja kolmas sunnuntai
kello 8 illalla. Johtokunnan ko­koukset
edellisenä tiistaina, omal­la
huoneustoUa 211 Robertson St,.
Port William, ^ n t .
INTOLAN S.S. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuritai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola, Ont.
North Branchin S. J . O. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, Port
Arthur, Ont.
Canadan ' Suomalaisen järjestön La'
ke Coteau osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osasfbn kaalilla joka
kuun toinen sunnnntai kello' 1
, päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen. osaston
kokoukset pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello 7
illalla. — Kirjevaihto-osote on:
Box 153, Ladysmith, B. C.
Lonsr Laken K. P. S. osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Victor
Hänninen, Rheault, via SudbiUTr,
Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2 ip.
C. Työi. Naisten Liiton Timminsin
Suom. Naisosaston, kokoukset pi­detään
joka maanantai klo 7.30,
joka toinen kokous ollen työ- ja
joka toinen ohjelmakokous. Uu­det
jäsenet tervetulleet joka ko­kouksessa.
Jäsenmaksut vapaat.
Jäseniksi pääsee ennen järjesty­mättömätkin.
— Postiosote: Box
1090, Timmins, Ont., Canada.—
C. T. N L. Timminsin Suomalai-
_nen Naisjaosto.
Lajrtcler Lake C .K. P . Saomali^eA.
osaston osote o n : Box 20, Larder
Lake, Ont
Lnmber Worken Indoxtrial Uaioa
of Canadan Itäinen pörL Kirje-vaihto-
osote on: Alf. HantamäkL
223 Secord S t , Port Arthur, OoL
Bahalähetykset on tehtävä yllä-olevalla
osotteella.
Suomalaisen .järjestön Levackta o.
saston No. 33 kokoukset pide.
tään joka kuukauden toinen sua-nontaL
Sihteerin osote: Box 68
Levack, Ont. '
S. J . Nolainn osaston kokoukset OQ
jokaisen kuokauden 2men sun­nuntai
kello 2 j - pp. Kirjevaihto.
osote: Rrank Nurmi, Nölaiu, P.
A. D., Ont.
Montrealin s.^ k. osaston kt&oukset
pidetään Menard Hall, 57 Mullin
St, jokaisen kuukauden ensimäi.
nen ja kolmais torstai-ilta kello g.
Kirjeenvaihto-osote: 795 Gält
Ave.. Verdun, P. Q.
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont
K. P. S. J . Mummolan osaston osote
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nipigon S.S. osaston työkokoukset pi.
. detään joka kuun 2 ja 4 sunnunui
ja kirjeenvaihto-osote on: S.S. o*
sasto. Box 11, Nipigon, Ont
C. S. J . Port Arthurin os. kokoukset
joka kuukauden ensimäinen sun­nuntai;
johtokunnan kokoukset
kuukauden viimeinen tiistai; näy-telmäsieuran
kokoul^t joka toi­nen
keskiviilcko: naisjaosto ko­koontuu
joka toinen tiistai. Kaik­kien
kokousten aika on klo 8 i l ­lalla.
Kirjeenvaihto-osote i 316
Bay St, Port Arthur, Ont
Piiri kuuden t p. komitean osoite
on 347 Gomwall Ave., Port Ar­thur,
Ont.
Rose Groven suom. järjestön osas.
ton kokoukset pidetään jdka kuu^
kauden toinen sunnuntai klo 2
j.pp. Kirjeenvaihto-osote:. Dan
Hela, Rose Grove P. O., Ont
Sault Ste. Marien S. J . o. n:o 5 työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokoukset
toisina, alkaien kello 8 Lp. Osote:
126 Thompson St, Sault Ste.
Marie, Ont •
South : Poreupinen K . P . S. osastoa
työkokoukset pidetään joka kuu­kauden
kolmantena sunnuntain^
kello 2 iltapäivällä. Osote: BOT
628.
Sointulan Ossato (Canadan Suoma­laisen
Järjestän' Osasto 56) ko­koontuu
omalla Haalfllaan joka
kuukauden ensimäisenä Sunnun­taina
kello 1 päivällä. Osote:
Sointula, B. C.
C. K. P. Soiätulan Keskuskomitea
kokoontuu yllämainitussa p^kas-
' sa joka kuukauden kolmentena
Sununtaina kello 1. päiväUä. Öso<
te; Sointula, B. C.
rimminsin C. T. P.< Suom. osaston
kokoiikset pidetään joka toinen
. sunnuntai. Osaston kirjevaihto-ösote:
S. Osasto, Box 1090, Tim­mins,
Ont Paikkakunnalla on
edistjrmässä järjestäytyminen kai­vanto-
ia nietsätyöläisten järjei-töör
K. S. J : n ' Toronton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustdlla,
957 Broadvieiv Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, ai-
. käen kello 8.00. Osote: K S.
Osasto, 957 £roadview Ave^
C. K. P. Websters Cornerin ossaton
kokous pidetään jokaisena ensi­mäisenä
sunnuntaina kuussa, joka
kolmas sunnuntai kuussa pidetään
suom. järjestön paikallisen osas­ton
kokous. Kumnmtkin koko­ukset
alkavat täsmäUeen kello
7.30 ^lalla. Kirjeenvaihto-osote:
O. Salmia Websters Corners, B.C.
K. P. S. J . V/annpin osaston kun-kausikokoukset
pidetään joka
kuukauden 3 :mas sunnuntai klo ?
2 j.pp. Poi^osote: Qimrtz, Oni
Vancouverin The Finnish Societyn
kokoukset pidetään joka töinen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
St, E., Vancouver, B. C.
Amerikan Workerspuolueen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
Washington St, Chicago, HL—
Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe-tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella.
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
• \— —
A. POURNIER,
U M I T EO
HENKI. PALO. TAPATURMA JA
A K K U N A L A S l
YAKUUTIJKS^
B A L K I E - G I L L BLOCK. SUDBURY
|4dnpia liuldtaan nopeasti ja ai-telsSIa
hinnoQIa.
Sulettuj
autoja
DUIHSTAKiUl
^ ^ ^ ^ ^ ^ ra
No. 34 ^1927
Soo, Ont,,
HUOM.
Olen muuttanut leipuriliikkeeni
kaan 201 John St Toivon ed(
Finnish Bakery.
A. AI
Sault Ste
Finnisli
SOON SUOMALA!]
välittää ensiluokan ruokatavarai
ammat Soon ruokatavarakaupp
hintojaan pysyäkseen meidän t
kannatustanne kaupungissa, sa:
1 369 WeIlingrton St, ^
j i r a i n a a n i aia>n*~^~——ms>at<a
BARNES DRUG CO.
Suomelainen Ulkolahetys apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki. Je-
Ica limottaa Vapaudessa.
McFadden & McMiDafl
Asi«aajaj«t. lakimiehet, notariet
t- Vt'
Konttori:
SAULT STE. M A R I E . ONT.
Uriah McFadden. K. C.
E. V. McMUlan.
i . A. Haelnnei, B.A. W.H.C. Bnao
MacINNES & B R I EN
Lakimiehet, Asianajajat. Notoriot
363 Queen Str.,
Saalt Ste. Mariaa . Ontario.
Konttori vastapäätä Sault Street^.
Babsa lainataan balvimraalla knrolla
Leipää
Ja leivoksia tarjoamme sommiBsa ja
Tiliittain kovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 2293 Wi
309 We!!inirton St., W., Soo, Ont
M a t t i K e t o la
"AJ
stjoa
OSLON T.
PURJEE
. UNITEE
HELLK
OSCJ
IS FREDE
Köpenhaminasta:
Maalisk. 12 p.
Hnhtik. 2 p.
Huhtik. 9 p.
Hnhtik. 22 p.
Piletit perille Turkuun, Hai
naan kolmannessa luokassa $10(
Säästätte $45.50 ostamalla
kuukautta.
Ainoa linja, jolla voi mat
junamatkaa. Tarvitsee vaan ]
toiseen laivaan.
Lähettäkää kauttamme pilc
daan. Me takaamme nopean n
Laivat poikkeavat länteen t
Kääntykää joko kirjeellä t
leemme.
SKJANDmAVIAN
461 Main S t , W i n n i p e C M 4 n . -
51 Upper Water
E R I C K J . KORTE, -
183 Lome S t , Port Arthur, Oni
» * r uU saatavlasa olavaa ^ 8 t g tiU
t«kaa S. 302 «U N .743.
T H E BRIULIANT
värjäys, ja p n h d l a t t t d i a e . "^
« O Shapm s t Fbrt W i m a B.
M 6 i Artliur St * Port A r t k v.
Me ofemme henkflSt palvalcBäaaa
henkaaita.
S A U N A
pidetään avoinna joka lauantai kel-
1 päivällä, keflö 12 yöllä sekä
kello 3—7 sunnuntai aamuna.
MATTI A L E E N,