Vapaus, May 29, 1930

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 29 p:nä — Thur., May 29
VAPAl/3 (Lil««r>
at IM tat oau» Dtptnotnt. Otun. M tKtmi cUm muut.
Kiinan neuvostojen ensimäinen kongressi
alkaa huomenna Aiiimatiliiiieil ii^^
*^Jmt»i, kMrtUci. >tfJfV»i'pf« ja psioe ciri— UIOM* Eta Stt««tiia. :
8 V«»«u, B«x 6». *dt.ry, Wof. ^ •
. HMM»: Offie» (jok »ort, «jTmiataKoU. «tc.| KUfr-E^Utor S36g^BoatJU.«
rt W. AUcvkt.
^ H I K : ktjukaiisia s\\W.n ttäytti siltä
, ikäa/ikuj/i sifrllä o!i.-ii ri.s. Nankin-
• kajih'allint;n haiiitu.-. päässyt
j jotakDinkiii lilaiitf/fn herraksi,
ILMOTCSHI-NNAT VAPAUDESSAI ^valfiiri. iiiii. polijois-Kiiiiaa kuin
gJiitinSkuamMkM^ tiM km., 12.00 k-iai k*m*. - ArtoUin*» ««».m. ooc*a-of»«^i«*! elf-Iää Kantoniin .saakka.
Viin:.; aikojen tiedot Kiinastaj talonpojat itse, on tuottanut monH i Karjalaan lähtijöille
oolu.vat. -Itä sifllä on nouse-! raskaat tappiot Nankingin lialli-' prtemmän a j I T ^ Canadan met­siä
-a uu-i, «-hkäpä enlisla veri-j tuksen joukoille ja etenee yhä lä-jsätyöiäisten keskuudessa oUut po-
-tii.pi tai^l»-luj<-n aailo. Muuta- hemrnäksi meren rantoja ja tär- heen alaisena metsänhakkaus tyo-
411 M U to »dänmtds \»pnt. f JO. Box M, Stdbvr. OaU
lopxm ajan värjöttelevät rahatto­mina
sekä nälkaistnä missä mil-sin
vähän hucmiota metsämiesten
omassa keskuudessa, toisten ammat-löinkin
saavat tilaisuuden olla pii- tialojen työläisten lainkaan kiinnit-lossa
poliisien vainoilta, jotka jah- tämättä huomiota asiaan. On sel-taavat
heitä kuin rikoksen teki- vää, että uniotoiminnassa, kokous-
No. 126
Joitä. Kaijalan tyc&unta takaa jä- ten pidossa yjn. tulee usein huomat- -n j r i r i i ^ .
senilleen ympärivuotisen kohtuulli- tavan pitkiä väliaikoja syystä, että ^'Ort VVllIiarnin
ssHa palkalla ja terveellisellä asun-J metsäihiehet ovat tyäskentelemässä kuluttaiat iu
noUa varustetun työpaikan ja en- kaupungin ulkopuolella sijaitsevilla | Ja O
nen kaikkea ihmisslBsen kohtelun. ; kämpillä, mutta kaupunkiin palat- [ tOllTlillta
Kf^^^^^lfp^Tl tärkein ja mielenkiin- ; tuaan luulisi metsämiesten innolla i .
toisin etuisuus, mitä.. työku^ita jä-J järjestävän omia kokouksiaan, juh-j p^j.^.
ipjio i 'ke.-t«aV — "Anätoeroiimöcuk»/»'"!:!» i iCiii'-.»iK<.!uk«» jjjj,, f-i kujt<'nkaan oU; la-tittlfi
ti*^-^ h ^...»••(•^/....t^ fri, 1,^.., i.A^ — T:Ui.iiMii^ttuiuu ia i w i u i > ; • ; . ! ! ; ; l ' o l ) j o i s ! ; - r - a vallitseval pa kokoonluukin huomenna, pf,-, .'-aupaua xiasata KaiKeniadtuuiLd
'•Mtaufa* oo, raadjltaca*. ^«Jbctcia>i HmUothiOU elak«t£<a. -- . . . « rr„^^.,^t„ *,,iaa 4fc«.
TrtAUSHLVVATs
) «fc44J0. 6 kk. tZZO. S kk. 11,75 ja 1 kk- tl M. -
^' alsasaU)*! I *k. $6M, 6 kk. $3JiO ia I kk. tlM.
keimpiä liike- ja JeoIIisuuskaupun ' i^m^^^ muodostaminen Sovietti-
Iceja Karjalan metsien tiakkausta varten.
.Samaan aikaan, kun Kiinan p,.- ''^^"^ tarkoitusta varten on Sovietti-
. . . . , , 1. , -Karjalasta luvattu useampia vuo-na.
se sotajoukot valtaavat aiu.,^.^ j,^3tävät metsäpalstat työkunnan
alueelta neuvostoille valtaa, on ;käytettäväksi, sillä ymmärryksellä f j ^ ^ ] ; ^ ; ^ "-^j^^^^g^^^:^ ön se innostunut
ryhdytty vakavnn toimenpileisjii. iettä työkunta saa omia menetelmiä 1^^^^^^^^ hanliii'hÄronvöirivU^^^ .tämänkin-kevääii ai-neuvostojen
keskittämiseksi. Niin- työtapojaan käyttäen kappale- tia. yksityisille keinotteUjoille ja: tyo-'kana on koettantu pitää uniotoi-senilleen
tarjoaa, .^.ön .^^jitenk^i jlia" jpe. Ja varsinkin juuri sellaisten, ly^gj^ s u u r e i t a ^ i - - ^ ^ ' * '^
työnteon ;tartoitukselJ^iudfiSs"a.'K^ eivät kämpillä osuusUikk^^ c="~.^^ ^ajunej.
metsäB?ies .ka%.^a--mptsä^ ^t^nän |ole pitäneet edes kämppäokokouksia, i " -^^-^i. i
'mantereen nietsiB5ä,^;;ciii^,;'Wetfä tosiasia kuitenkin on se,
nattajiks: myötäiniiii£t.vd'V
Työkunta tulee itse
hakkaus sekä ajomak-
- sut sikäläisen hinnoittelun perus-maakunnissa
toi- lämään mene?!elytavoista Ja trji- tceHa ja voidaan jo etukäteen sa-
• mm «niaiji tafcaaia «aa «aauuta «luJmiiacea kiriecMcssa. kir]«tt«kaa «adtii».» ui*k«a-i ,'jiijK cl fj.s. punaiscl parti-saanijou- mcnpiteistä, joilla työläisten ja noa että kunnollinen sekä perehty-
TkdrataltoibUi )a Saospa aakl
; k^nraniit iioiivivat kaj>inaan iVan- jantaina, ensimäinen Kiinan j>u- ^"^f^^.^.'
n<i.')<.'i(i l/allitiista vastaan, ?ainaan naisten neuvostojen ''ongressi päät- ^'^^^^''^^^^j
--r--_-.= j väliilfrllen järjestyivät säännöi- talonpoikien taistelulla saavutla- JiJt metsämies voi siellä amerika-
Neuvostojärjestelmä todellisen kehityksen
pohjana-^kapitalismi taannuttajana
Kapitalistisen luokkakoneiston hitlyniinen taloudetlisiksi tikijöik-eri
laitosten taholta tuikutetaan! si, on myös kahlch«Jitlu juiitlcisiin,
« .. -1.1 I joita määrittele»; se hyöty tai tap­pio,
joka kullakin Ji('lk»'llä <jn
yhtenä painavana seikkana kom
znuiiismin levenemisen vaaraan
nähden sitä, että kommunismi,
neuyo.s!ojärjesteImä, tuhoaa kaiken
yksitdHisen, yritteliäisyyden ja
. asettaa yhteiskunnan lamaannu.s-
- ja faalvaustiloan. Tällaisen väit­teen
valheeUisuus on enemmän
Icdtn ilmeinen kun asioita tarkis-fetqan
todellisuuden valossa.
Tiioatot, joitten todenperäisyyt­tä
eivät edes porvarillisetkaan uu­tislähteet
voi asettaa kyseenalai­seksi,
toteavat, että tällä kertaa
on yleensä Neuvostoliiton työläis­ten
keskuudesta nousemassa enem­män
uusia keksintöjä neuvostoteol­lisuuksien
rakentamiseksi kuin kos­kaan
aikaisemmin. Yleensä on
teknillisen kehityksen eteenpäin-kulku
nopeistunut saavuttaen- uu­sia
tasoja, joka toteaa sosialismin
"rappeutumis">väitteet perättömik­si
Ja halpamaisiksi hyökkäyksiksi
iieuvpslojärjestelmää vastaan. Neu-
'vostoliiton talouden ollessa suu­ressa
nousussa, viisivuotissuuniii-
- telman saattaessa Neuvostoliiton
sosialismin kynnykselle, on jokai-
_ nen työläinen, neuvostovaltion ala­mainen,
todellakin vapaana yhteis-
Icimnan: jäsenenä, tuntcxnassa , tä'
män työn kuuluvan hänelle ja
luokalleen, jonka vuoksi kaikki­alla
ollaan keskittämässä enemmän
ja enemmän energiaa maan talou­den
rakentamiseksi korkeimmille
tasoille. Suhteellisesti kapitalisti­sen
rappeutumisen kanssa on so­sialistinen
yhteiskunta kasvamassa
ja voimistumassa, sama suhde pi­täen
paikkansa myös teknilliseen
edistykseen nähden.
Rappeutuvan kapitalistisen yh­teiskunnan
tuotantojärjestelmän
alaisena ovat keksinnöt samoin
kuin koko taloudellinen koneisto
otettu kapilatistiluokan etujen pal­velukseen,
jolloin kekseliäisyys, uu­sien
keksintöjen syntyminen ju ke-kustakin
teknillisestä haaviitnk-(s-ta
sille rylunällc, joka rahavallan
voimalla on onnisluniil kaaj)jKia-niaan
sen haltuunsa. Kuniniassa-kin
tapauksessa on ilj)i(rislä, että
uusien t«.'knillisti;n sanvntn-tfrn
käyläntöunottantinen ci ole riippu­vainen
siitä, onko tällainen saa­vutus
tieleellisffsti edistysaskel, hil­la
voi olla tilanteita, jolloin täl­lainen
edistysaskel voi <j|la rahal­lisesti
tappioksi jollekin kapita-listitLselie
yhtymälle. JNäinolleti
kapitalismi ei voi olla mikään jumi
kuin jarru kehityksen eJeenpäin
kulussa. '
Tämän seikan sin<(oltaval por­varipiirit
komnnmismia vastaan,
koettaen todeta tämän olevan yh­den
sen ej)Sonn(sluniis<'n ja mah­dottomuuden
todisteista. Tiitä he
eivät tee vakuutettuina väilleitlen-sä
oikeudesta, vaan- tarkoin har­kitulla
tarkoituksella nostattaa epä­luuloja
työläisten keskuude.ssa, hei-kentääksecn
näiden luolianjusla
neuvostojärjestelmän, proletariaa­tin
diktatuurin, onnisluiniseen.
Tähän väitt<.'eseen on Neuvosto­liiton
talouden suunnaton kasvu,
sen viisivuotissuunnitelman toteu­tuminen,
riittävänä vastauksena.
Jo tähän mennessä on Neuvosto­liiton
työläisten ja talonpoikien
kontrolloima valtiomuoto, joka on
raketitamassa {Sosialistista yhteis­kuntajärjestelmää,
todennut sosia­lismin
-paremmuuden kapitalismin
yli, osoltanut neuvostojärjestelmän
olevan todellisena teknillisen ja
henkisen kehityksen perustana, jo­ta
vastoin kapitalismi un sen taan-nuttajana.
Tätä esimerkkiä seuraten työläi­set
kuutta niauilnian ovat suurin
joukoin rienläujässä vallankumo­ukselliseen
taisteluun kajnitalisniia
vastaan.
i lisek-i punai.reksi armeijaksi, aloit­taen
laajan hyökkäyksen Kiinan
-oiietun kansan vapauttamiseksi
veri.-istä kenraalei.sta. Punaisien
tarmokkaan toiminnan tuloksena
onkin ollut, että laajat alueet on
vapautettu ulkomaisten imperialis­tien
kätyreinä toimivien kenraali­en
vallanalaisuudesta ja vallatuil­le
alueille perusteltu neuvostoja.
TiiM. arin. miesluku, huomioonotta­en
kaikkialla toimivat joukot, niin
.säännölliset kuin myöskin parti­saaniryhmät.
Oli nykyisin useihin
satoihin tuhansiin nouseva. Tämä
arifieiia. jota johtaa työläiset ja
ma vapaus saataisiin turvatuksi ja laisia työtapoja ja työtehoa käyt-l:
r.L-r. v-orJc^ii; ^,^r.-^t... f : 'taen ansaita kohtuullisen hyvin, sen
koko verisesti ^orret u Knna va-; ^^^^^^^^ lähetetyistä
pautetuksi niin kot,- kum myoskH. j hinnoittelutaulukoista olemme saa-ulkomaalai-
sten imperialistien hoi-jneet selville.
houksesta. Huominen päivä on siis | Työkunnan tarkoituksena ei kui-
Kiinan työläisille ja talonpojille Jenkaan ole lähteä Karjalaan rikas-historiallinen
hetki, jolloin kään- tumaan, vaan kohottamaan Neuvos-n
« oe»ta. jaön« uusi l1e^h1t,.i- ti-aJm,"a n kI"a rsm• er-n ,t omaan metsätuotantoa n^i id-,e n _ ko- , «.a.auii " jjgmusten avulla mita työkunnan
kansan aikakirjoissa. jä.s3net ovat yhdysvaltalaisissa ja
Koko maailman työväestö seu- canadalaisissa työpaikoissa saaneet,
raa mielenkiinnolla Kiinan työläis-jEi ole myöskään tarkoituksena läh-ten
ja talonpoikain kamppailu, teä etuilemaan Neuvostokarjalaan,
vapaudestaan. Se toivoo, että pian^^"'^ hyvinhän ymmärretään että
koko Kiinan yllä liehuisi punai-tarkoituksemme
toteuttaminen aset-
, taa eteemme raskaan ja sitkeän
nen neuvostojen lippu merkkinä työn. missä vastukset ja pettymyk-vapaudesta.
Suomen f aseistit uh­kailevat
murhilla
Valkosuomalaiset yhtyvät fascistiseen hyök-käyhi
seen kommunismia vastaan
Vallankumouksellisten työläis- tuettava, mutta toiminta katkasla-ten
liikehtimisien saavuttaessa ala­ti
laajemman luonteen on kapita-
Hstiluokka mobilisoimassa voi­mansa
liikkeelle näitten liikehti­misten
murskaamiseksi, ollen
avoin fascismi yhtenä huomatta-vimpana
aseena työväenluokan
taistelupyrkimyksia vastaan. Kaik­ki
n^ahdolliset taantumukjSclltsed
voimat ollaan värväämässä liik­keelle
työväen luokkataistelua vas­taan
kaikkialla missä tämä on
nbtisemassa.
Sudburyssakin on jälleen uusi
osotus tästä fascistisen rintaman
tiivistämisestä, lahlarismielisten
suomalaisten ollessa mukana ryn­täyksessä
kommunistista puoluetta
ja yleensä vallankumouksellista
työväkeä vastaan. Kuten tavallis­ta
ovat papit taas etunenässä, näi­den
taivaanluotsien omaksuessa
pääasialliseksi tehtäväkseen nyky-hedcellä
perin maallista laatua
olevan mustain voimain jarjestä-mistyön.
Paikallinen porvarilehti *'Slar"
kertoo miten nämä "perustuslail­le"
uskolliset ainekset ovat mobili­soimassa
voimansa kommunismia
vastaan taisteluun, lakien kunnioit­tamisen
puolesta ja errstääkseen
itsensä niistä punaisista ^•roika-leista**,
joilla ei ole muuta tehtä­vää
kuin yhteiskunnan häirilsenii-nen.
Kommunismia vastaan tais-teioninen
voi merkitä vain sitä.
efta tullaan turvautumaan keinoi­hin
mihin hyvänsä vallankumbuk-sell£
sen työväenliikkeen tukahdut­tamiseksi.
Ei suinkaan "Star" il­man
selvää tarketusta huudahta.
^ i ä laille uskollisia aiueksia on
va lyhkjiseksi niillä, jotka eivät
ainoastaan yritä uhmata nykyisiä
lakeja multa yrilläväl kumota val­litsevan
järjestelmän.
Jokaiselle valveutinieelle työläi­selle
on selvää mitä tällaiset edes-ottamiset
merkitsevät. Niillä voi
olla iiinoastaan yksi )>ääiuäärä,
kuten näiden ainesten ja heidän
äänenkannattajansa l.iholta on
suoranaisesti osotetlu - - tukah­duttaa
työväenluokan taistelu niin
pikaisten parannusten kuin lopul­lisen
päämääränsäkiu puolesta,
jossa faseistisessa hyökkäyksessä
tullaan käyttämään niitä yloejisä
fascismille, lapualaisille, ominai­sia
menettelytapoja, keinojen va­linnan
ollessa tt)isarvoisen asian.
Tämä viimeinen suomalaisei»
fascistijärjotön perustanushunke
on suoranainen laisteluhaasle suo-malai.-^
ille Ivöläisillo Sudl)ury.<;-a
ja muualla. Samalla kertaa un i-o
myös hyökkäys JiiukJkia.. ly<'>\5eii-luokan
osia jn kansallisuUsiyhi^iiä
vastaan. Siihen ori . raatanäta.
Tällainen vastaus voi olla aihba-^-
taan rivien tiukenlaininen työhön
ja toimintaan faseisll>la poliisiter-roria
ja siihen liittyviä fasii>lisia
Kan.sanedustaja Salo fascistlvn vihan
kohteena,.--.Pari Soomeii oloja
kuvaavaa tapahtumaa
Fdsci.stinen hirmuhenki saa Suo­messa
yhä enemmän valtaa, sitä o-soittaa
mm. ne pari tapausta, Jot-
^a, ovat sattuneet sosialistisen työ.
väen kansanedustajan tuomari Sa­lon
kohdalle.
Kun Vaasassa oli esillä juttu
"Työn Äänen" kh-japainon särkijöi­tä
vastaan, oli toveri Salo siellä
kirjapainpyhtlön asianajajana. Jo
Vaasassa joutui hän parin mieshen­kilön
kanssa tekemisiin jotka uhkai­livat
häntä hengen menetyksellä. Pa.
latessaan sitten, jutun oltua esillä
H:kin. hyökkäsi hänen kimppuun­sa
Seinäjoen aseman maanalaises­sa
käytävässä kaksi miestä, jotka
yrittivät häntä pahoinpidellä. Sat­tui
kuitenkin tulemaan paikalle pa­ri
matkustajaa, jolloin väkivallan
tekijät pötkivät tiehensä, " peläten
kai tulevansa ilmi.
Tämän kuun 12 pnä sitten kai­ken
kukkuraksi saapui "Tiedonanta­jalla'
toimitukseen tuomari Salolle
osotottti kqneellakirjoitettu posti­kortti,
joka kokonaisuudessaan kuu­luu
seuraavasti:
"'Toveri' Asser Salo
Helsinki
Työv. järj. Tiedonantaja
Kotkank. 9.
PchjanmaaUa, jossa ei isänmaan
pettureita eikä ryssän hajua sie­detä.
Tervetuloa tänne toveri-tavarits
Salo, ryssän kätyri ja sjmnyinmaan
petturi-Efialtes.
Katala maallinen vaelluksesi on
aina oleva uhanalainen täällä — ole
vakuutettu sutä.
Eimsmmin tai myöhemmin loista­va
urasi päättyy — hirsipuuhun, sll-
Iqm pääset profetta Leninin ken-eänpohjia
suutelemaan ja kumarta-niaau
bolsheviikien solmuruoskan is­kujen
edessä. —- Sitä olet halun­nut,
.sitä saat.
IwTinkäänlainen punakaartlvartio ei
sinua kykene suojelemaan, ei edes
ryssän ruplilla varustettu henki-kaartj.
,, • Pohjalainen."
Kcriti on: päivätty'iJ^^Kttt
poätivauniissa 10 p:nä
ja on §e,, kc^on^ koneel-la^^^
^l^SitstiuV joten minkäänlaista
kiislalÄtiäytettä ei siinä ^^^^^^
Täytyy ' ^auoa, että pitkällä jo
ollaan Suomessa fascismiin" menos­sa'.
"Työväenliikettä koetetaan siellä
järjestöjä vastaan, l u.-=ia voimia [murskata kaikin keinoin, jättämät-on
vedettävä mukaan, .\inaa^;aan I t^i käyttämättä törkeimpiäkään te-täten
tulemme ..tlaneek.! vastaat. ^^^^«^ murharaivon liet-
•t aant.u muk, sen niusl,a i.n \ui-i ni-e ji rai.- ;! .<?omis.e n etunen^ä.^s sä" kTu..lIk,eVe,» " papI>pOiVe.n«
1 ..- 11 irerustama "Suomen Lukko . Papii.
vokkaan hyökkäyksen lodeifiseHa | v a l k o i s e n armeijan upseerit' oU-luokkataisteluaalteen
luukaiseHa vat mainitun järjestön perustavassa
tavalla, keräten vaiiankunioiskselli-i .kokouksessa kaikkein verenhimoi­seen
rintamaan suurenevia {völäis-'•-'^'mP'^'»- '«•^'^^n työväenliikkeen Raik-joukkoja,
jutka oxat olosuhteitten-j--^» johtomiehet tapettavaksi
^ ' * . . Sopisi kvsvä: kannattavatko Ca­sa
pakotuksesta J<'inuneet la.ste-^^.^^^^^^^ -^^^^ suomalaiset papit
lemaan kapitalistista rii.-toluoKNaa g-jo^ngsja olevia uskonveljiään. että
ja sen katalia kätyreitä vastaan. |ni-arhaamalla ihmisiä, kiduttamalla
setkin on otettava kylmäverisesti
vastaan. Suurin osa mukaan läh-itljöistä
käsittää tämän varsin hy.
heitä kaikella mahdollisella tavalla, lyin ja he ovat valmiit varoitta-rakennetaan
"kristillistä" ja hyvin-1 maan niitä jotka luulevat että sin-voipaa
yhteiskuntaa? Koskaan ai-jne meno on jotain huvimatkal-nakaan
eivät he ole panneet vasta- jua tahi leikin tekoa. Työkunta ja
lausettaan Suomessa tapahtuvia vä- Sovietti-Karjalan puutavaratrusti
kivaUantekoja vastaan, jotka llsäk- kuitenkin takaavat että rehellisillä
si näyttävät tapahtuvan halUtusval- tarkoituksilla ja kestävällä työin-lan
hiljaisella suostumuksella. nolla mukaan lähtevät toverit tule-
Mutta taitaa olla turhaa rehellistä
vastausta odottaa!
Iäisten riistäjille. Mitä ankaram­min
hän raataa sen suurempi on
aina työnantajan osuus ja sitä ly­hyemmän
ajan jatkuu työläisen an
siomahdolUsuudet. Mitä iiseamp!
puu katkeaa sen halvemman hinnan
tulee työläinen saamaan ponnistus- Eämiesten iltama, josta metsämiehet
min taa yllä. suurimman osan viet­täessä
aikaansa työläisille vähem­män
soveliaissa paikoissa. Todistuk­sena
siitä, että metsämiehet eivät
vielä osaa antaa täyttä arvoa va­listustyölle,
oli viimeksi pidetty met-tensa
palkaksi.
Neuvosto-Karjalassa on asema
tykkänään toinen. Kun teet työtä,
kun nostat työtehoa ja' lisäät tuo­tantoa
niin vahvi^at neuvostomaan
taloutta ja sitä tietä elämässä tar­vittavien
tarvikkeiden määrää ja
selvähän on että mitä enemmän
siellä on kulutustarpeita sen enem­män
saat nUtä käyttää ja mitä no-pemmln
niitä tuotetaan, ^ n lyhy­emmän
ajan tarvitset työskennellä.
Nyt jo ollaan ylelaestl menossa 7
tuntiseen työpäivään vaikka teolU-suuden
rakentaminen onkin vasta
alussaan, samalla kertaa kuin van­hoissa
porvartlllsissa teollisuusmais­sa
nähdään voimakasta pyrkimystä
päivän pidentämiseen. On kieltä.
Kapitalismin pula työ-väenlaoliaii
taisteln-jen
taustana
Viime -syksyinen romahdus New
Yorkin pörssissä mursi teorian ka­pitalismin
vakiintumisen voittoku­lusta,
jolla reformistit ja oikeis­tolaiset
ratsastivat ja jota h&iyhä
edelleen pyrkivät pitämään vireil­lä.
Yhdysvaltain rahapääoaia on si
dottuna kapitalistiseen maailman­järjestelmään
tuhansilla siteillä.
Jokainen heilahdus pakostakin hei­jastaa
maailman kaikilla kulmilla.
Yhdysvalloissa kouraantuntuvasti
kärjistyvä teollisuuspula on jo vai­kuttanut
Canadaan, jonka teolli­suus-
ja pankkipääomat monessa
nuhteessa hyvin läheisesti ovat si-lottunä
Wall-kadun pankkiireihin.
Äskeinen uusiintuva romahdus To-
-onton osakemarkkinoilla oli myös­kin
heijastusta Yhdysvaltain raha-naailmasta.
Se oli ilmiö kapita­listisen
talouden kasvavasta epä-i^
akaisuudesta Canadassa. Sama
'amaannustila, jatkuvasti kärjisty­vä
pula, on ilmenemässä ylipäan-
5ä kaikkialla kapitalistisessa maa­ilmassa,
pienemmissä ja suurem-nissa
maissa Amerikassa, Europas-
;a ja muualla, huolimatta siitä;
3ttä monet näistä maista voivat
sila paljonkin erilaisella tasolla ta-
'ousrakenteescen, teolliseen kehi­tykseen,
y.m. nähden.
Jo vuoden 1928 lopulla Ja eri-
;oten 1929 alussa ta!oudel]isess£
ilanteessa paljastui huomattavia
•istiriitaisuuksia eri maissa. Tä­nä
selvästi osoitti kapitalismin
3pätasaista kehitystä, ja maailmar
calouden häilyvää luonnetta
vat saamaan, erinäisiä etuja joita
on mahdoton saavuttaa Canadan,
enempää kuin Yhdysvaltojenkaan
metsäkämpUlä.
Työkunnan työpäivä tulee jokaL
sessa tapauksessa olemaan korkein­taan
kahdeksan tuntinen, eikä he­vosen
kengän mukainen kuten enim-
J millä tämän mantereen kämpillä.
Kukaan työkunnan jäsenistä ei tar­vitse
joutua työnantajien tahi hei­dän
pikkupomojensa mielivallan ja
kiusan teon alaisiksi, sillä työkuh-nän
työtä ynnä muita sisäisiä asi­oita
tulee hoitamaan sekä perään
katsomaan työkunnan jäsenten yh­teisesti
valitsema työmaaneuvosto.^
ABunto-olojen kurjuus sekä epäsiis­teys,
mikä on yleistä tämän man­tereen
kämpillä, ei tule työkunnan
kämpillä kysymykseen, sillä työkun­nan
yhtenä tärkeimpänä tarkoitus­peränä
tulee olemaan malllkämpän
rakentaminen ja k-jnnossa pitämi­nen.
Mikäli terveyden hoito Ja lääkä­rin
huolto, sairauksien sekä tapa­turmien
sattuessa on kysymyksessä,
niin selvä asiahan on ilman kes­kustelemattakin
että neuvostomaas­sa
pidetään näistä asioista tarkka
veyden hoito on Neuvostomaan tär­keimpiä
tehtäviä ja vain juuri tätä
seikkaa silmällä pitäen ponnistel­laan
tulisella kiireellä maan teöl-asuuden
nostattamiSFefösäkin. Voi­daan
taata että työkunta tulee näis­sä
asioissa olemaan paljon edellä
Ja paljon paremmassa asemassa
kuin yleisesti tämän mantereen puu-tavaratyöläiset.
T^älälset metsä­yhtiöt
ja japparit Tiuolehtivat mi­tä
hellemmin hevosistaan ja juh-^
distaan mutta työläiset saavat vi­rua
minkä laatuisissa taudin pe­sissä
tahansa, sillä nyksrinen työt­tömyys
takaa heille että työläisiä on
saatavissa enemmän kuin tarvitaan-kaan.
Karjalan työkunnan ja So-vletti
maan, ainoana tehtävänä on
• - o ^ o c f n „ „ !>-.-; kaikilla keinoilla kohottaa jatku-
\aaostiIaa. Faaoman aanmmainen"
perusteellinen huoli. Työläisten hy­vin
voinnin huolehtiminen sekä ter- ' ja lähetettävä tiedotus sekä hake-mätöin
tosiasia että Neuvosto-Kar­jalassa
on. työkuntamme jäsenten
tehtävä lujasti työtä ja pyrittävä
kohottamaan omaa ja toistenkin
työläisten työteholsuutta. Siellä ei
saa laiskotella eikä pettää Itseään
enempää kuin toisiakaan "ottamal.
la alkaa", vaan jokaisen on* suo­ritettava
oma osansa tinkimättö­mästi
ja tunnoUisesti. Siltä huoli­matta
on tilanne kuitenkin tyk­känään
toinen kuin porvarillisLssa
maissa. 'Siellä ei alle arvioida si­nun
kykyjäsi, vaan annetaan täysi
tunnustus jokaiselle, joka rehe.li-sestl
yrittää työskennellä kykyjen­sä
mukaisesti yhteisen asian hy­väksi.
Työskentelyllä Karjalan työ­kunnassa
tulee olemaan arvoa se­kä
mielenkiintoa. Ollaan rakenta­massa
uutta yhteiskuntataloutta ja
suorittamassa todellista ihaailman
vallankumousta, sillä neuvostomaan
teollisuuden sosiaaliseeraus tulee ole­maan
maailman vallankumouksen
horjumaton pohja. Karjalan työ­kunta
el houkuttele teitä tähän
suureen, työhön epärehellisillä tar-koltuksUIa
tahi keinoilla. Selitetään
rehellisesti että edessä on ankara
työ ja että. metsätyölälsten täytyy
siellä tehdä työtä aivan samaten
kuin täälläkin ja jossain tapauk­sessa
ehkä enemmänkin, mutta sa­malla
kertaa emme myöskään pi­dä
vääränä Jos tuommekin ne etui­suudet
esille ja tiettäväksi joiden
toteuttaminen ja saavuttaminen
työkimnan. mukana on jo tänä päi­vänä
mahdollinen.
Jos ken haluaa lähteä jnatkaan.
hänen on tehtävä pikainen päätös
keskittyminen ja eritoten kansäin-
.rälisten trustien ja yhtymien kes­kittymisen
kulku ei ole tätä Icaa-ostilaa
lieventänyt, ei ole mark-kinain
nälkää sammuttanut ja
nnarkkina-alueista taistelun kiihkös
liljentänyt, eikä ole eri teollisuuk­sien
välistä kehityssuhdetta tasoit­tanut,
mutta on jatkuvasti täi|^h
laaoksen kaikki piirteet moninl&rr
aistuttanut ja siten paljastanut
•örp5ttel3rt järjestyneestä, vakiin-
•uneesta kapitalismista ontoksi
yötätekevien joukkojen pettäihii-eksi,
jossa reformistien ja oi-leistolaisten
ansiot kohoavat päi-
•ä päivältä.
Taloudellinen kriisi vaikuttaa
yöväenliikkeeseen. Siitä seurauk­sena
on lisääntyvä työttömyys ja
/leinen työväenluokan eläinänta-
•on alentuminen, kapitalistiaen rat­ionalisoimisen
kaikkien askeleiden
skiessä työväenluokan ruamiiseen.
Tämä myöskin muuttaa ja on jo
nonissa maissa muuttanut työväen-
•lokan vastarinnan puolostuksqata
vastl työläisten asemaa kaikilla elä­män
aloilla, siUä alkaa kim Ca-nädalaiset.
ja Yhdysvaltalaiset met­sämiehet
raatavat nälkäpalkollla
vaivaiset 5—1 kutikautta ja
muksensa kiireellisesti työkimnan
asioita valvovalle toimlkimnälle.
Osoite on: "Karjalan Työkunta",
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
Työkunnan puolesta
- . A. H.
Toukokuu — metsälyö-läisten
punainen
kuukausi
Saolt Ste. Marie. Ont
Kuten tunnettua, muodostavat
metsätyöläiset enemmistön suoma­laisesta
väestöstä tälläkin palkka-kimnalla.
ITäln oUen olisi luonnol­lista
että järjestynels37ys metsätyö.
Iäisten keskuudessa olisi sangen kor­kealla
kaimalla ja että uniotoimin-ta
olisi ripeätä. Asla ei kuitenkaan
ole aivan niin. Metsätyöläisten jär-jestämistyöhön
. pn kiinnitetty var-
Sten rynnistys
Täällä Sudburyssa kuuluu kum­mia.
>
Tänne Canadaan ja samalla tie­tenkin
SudbnryyA kulkeutuneet
valkoiset kuulema ovat ryhtyneet
pyhään sotaan - kommunisteja vas­taan.
LapualaiseiJ -hengen mukai­sen
seuran perustava kokous kuu­lema
pidetään täällä aivan ensiti­lassa
ja sitten sitä aletaan lyömään
suomalaisia kommunisteja kuin vie­rasta
sikaa. Kuten Suomessalcin,
"lyökkäykseen. Tältä taustalta ph t ihan lapualaiseen malliin.
änadan työväenluokan taistelui^
ia niiden kehittymistä ymmärret­tävä.
Tältä taustalta on katsotta--
kiihtyvää poliisiterroria ja sOh:'
iialifascismin kehittjTuistä se^
terästettävä taistelua sitä vastaani
EMellämainitut tekijät ovat mySsr'
kin taustana nj-t lähestyville iiitio-L-parlamentin
vaaleille. — Keskus
rdatkaa Vapaos
Hankkeessa kuuluu eilen ilmes­tyneen
Sudbury Starin kertoman
inukaan olevan mukana tämän nik-kelikylän
kaikki ' huomatuimmat
^valkoiset, pappi luonnollisesti sa­massa
joukossa. Ihan niinkuin La­puallakin
fascistUiigan perustami­sessa-
Sielläkin touhusi kymmen­kunta
pappia, ja vaativat kommu­nistisen
toiminnan lopettamista kei­noilla
minä tahansa, vaikkapa tap­pamalla
johtajat ja sulkemalla vans
kfleireiHe punaisimmat työläisistä-
Oletamme, että Sudburyn val­koisilla
suomalaisilla on sama oh­jelma
kuin Suomen lapualaisilla­kin.
Ja siinä ohjelmassa ei tie­tääksemme
olekaan kuin yksi pää­kohta:
taistella kommunismia vas­taan.
Ja toisena ainakin -Suöraei
lapualaisilla on kuuluisa Suomier
"vapauttajan"- Mäilnerheimin tär^
keä apupykSlä: "Tapa pois."
Sudbury Slax kertoo, että suo­malaiset
valkoiset ovat täällä"nik--
kelikylässä kärsineet ''hiin "siveel­lisiä
kuin myöskin rahallisia tap^
pioita sen vuoksi, että eivät aikai­semmin
ole perustaneet lapualais
seuraa. Emme oikein käsitä, mitf
lehti mainitulla lauseella tarkoit­taa.
Kommunistit eivät heitä ai
nakaan oi» "riistäneet". Eivätkf
kaiketi tule olemaan heidän kans
saan minkäänlaisessa kanssakäymi­sessä
vastakaan. Jokainen rehelli­nen
työläinen varmaankin jättää
"haloonsa'' sanomatta sellaisille
jotka kerran lapualaisiksi osottau-tavat.
Työläiset täällä tappelee 1^
— joitakin poikkeuksia iulnnmotta-matta
— olivat poissa.
•rasta toiminnan heikkoudesta on
nyt kuitenkin kerta kaikkiaan pääs­tävä.
Metsämiesten on jo aika he­rätä.
On aika huomata, että leipä-varras
metsämlestenkln kohdalta
kohoaa vuosi vuodelta yhä korke­ammalle.
Vuosi vuodelta ovat met­sätyöläisten
olosuhteet huonontu­neet,
palkka vähentynyt, eUntaso
laiskenut Jokaiselle on selviö, että
tätä alaspähimenoa tulee jatku­maan,
ellemme yhteisvoimin ryhdy
asettamaan esteitä tuoUe menolle.
Enslmälsenä tehtävänä meillä työ­läisillä
tässä kamppailussa metsä-kapitalisteja
vastaan on tiukka jär-j€
stäyt3milnen. Ei kuitenkaan riitä
yksinomaan se, että otamme union
ljäseni:irjan taskuumme ja unoh­damme
sitten koko asian. Jäsen­kirja
on tosin Järjestyneisyyden ul­konainen
tunnusmerkki, mutta se
myöskin vaatii meitä toimintaan.
Aloittakaamme ensin Itsestämme.
Selvitelkäämme itsellemme järjes­täytymisen
tarkoitus, sen merkitys.
Kun täten itse olemme selvillä asi­asta,
on lähdettävä järjestjmiättö-mien
työläisten keskuuteen teke­mään
valistustyötä. Se työ ei aina
ole kaikkein helpointa, mutta sitä
suurempi onkin sitten tyydytyksem­me
onnistumisen jälkeen. Näin me­netellen
saadaan metsätyöläisten
suuret joukot herätettyä ja järjes­tettyä
tiiviiseen rintamaan taistele­maan
elinehtojensa puolesta. Saam­me
olla täysin varmat siitä, että
siinä joukossa — kuten tosi prole-taarijoukoissa
ainakin — on voimaa
ja innostusta, jos me vain sopi­valla
tavalla kykenemme loihtimaan
sitä esille.
Mutta tämä työskentely metsä­työläisten
keskuudessa ei suinkaan
yksinomaan ole metsätyölälsten teh­tävä,
vaan tämäkin ponnistelu kuu­luu
kalkille tietoisille työläistove-reille
yhteisesti. Olkoonpa minkä
alan työläinen tahansa — vaikkapa
perheenäiti — meidän paikkamme
luokkatalstelurmtamassa on aina
silläi.kohdalla, missä kipeimmin a-oiia
tarvitaan.
Tällä kertaa on metsätyölälsten
union päämajan alotteesta kuluva
toukokuu omistettu erikoiseksi met­sätyöläisten
"punaiseksi" kuukaudek­si,
jolloin on kilrmyttävä metsätyö­läisten
järjestämiseen. Aloitetta on
kaikkialla tervehditty suurella tyy­dytyksellä.
Kamppailuun metsätyö­lälsten
järjestämiseksi onkin useilla
paikkakunnilla ryhdytty. Suullisen
ja kirjallisen valistustyön ohella on
taloudellinenkin puoli otettava huo­mioon.
Union agitatslonirahastoa
on kartutettava. Siksipä kalkki tu.
lot. jotka metsätyöläisten juhlatilai­suuksista
tämän punaisen kuukau­den
aikana saadaan koottua, on lä­hetettävä
uniön agltatslonirahas-toon.
Sault Ste. MäHessa Järjestetään
metsätyöläisten ohjelmallhien ilta-ma
sattuneiden syiden vuoksi vas­ta
kesäkuun 5 p:nä runsaalla ohjel­malla,
päättyen yleiseen karkeloon.
Jokainen paikkakunnan työlälstoveri
jolle luokkamme taistelu on jostain
merkityksestä, rientänee silloin tä­hän
illanviettoon, Josta tulot käy­tetään
, luokkataistelun erään rin­tamaosan
vahvistamise&sL
Toukokuu. — metsätyölälsten pu­nainen
kuukausi! — —th — Th.
veämmän leivän puolesta, ja jos
kerran joku ryhtyy joillakin lapua- Kovasti oli äijäpaha^ nauttinut sitä
misella, työpaikoissa ihniantamiscl
la ja muilla sellaisilla Suomen vai
koisten käyttämillä keinoilla heit^
vastaan taistelemaan, niin sellai
sen kanssa tosiaankin sopii sanor
tuttavuutensa irti.
Toiselta puolen on oikeastaan
parempi, että valkoiset täälläkin
tulevat ulos kuorestaan. Heitä ka
lieneekin täällä muutaman kym
menen roikka, joista paljon on sei
laisia, jotka rehellisen työläise*
kanssa juttusilla ollessaaii ova'
ofevirtäan' hyvinkin my^ötämielisii"
työläisten pyrinnöille, mutta kur
kääntävät Selkänsä^ niin jo pure
vat hammastanettä odotahan sinf
piiriarbisto, kyllä" sinulle viel:
näytetään. Sellaisia salakyttif
täällä nikkelikylässä on valkoisissr
melkoisesti. Emme väitäkään, ettT
ne henkilöt, jotka ovat nyt svoi
mesti lapualaisseuran perustami
sen takana, olisivat tällaisia. E
suinkaan. He ovat sitä rehelli
serapää sorttia, jotka sanovat avoi
mesti, että kommunismilta on vään
nettävä niskat nurin.
Muuten, lieneeköhän ollut tä
män perustettavan lapualaisseurar
agitaattori se vaIko-"sankari", jo­ka
. viime summntai-iltana oi;
eräällä lähistön työväentalolla häi
ritsemässä puhujaa, . joka sattui
mainitsemaan lapualaisuudesta:
laisilla konsteilla, kuten ohranoi valkoisten "siveellisyyttä", koska-vielä
vähem.T.ä.h a^fa/jna.
olen tullut hucmaa.Tiaan sesi
kuukauden aikana; joka on =02*
laisuus lilanleen larkiaiJu]]^-
: Edellä sanottu e: suiniai
kunniaksi luettava Mlle j ^ ^ -
ka on . pyHyie-iy:, pMjsa
keen kannatukii^sta. sikäli kjÄ,.
tä asiaa työvaer.Iur.kan ras
joukko joutuu kat.seieniaan
toiminnan kaiinaita. Onpa
suuremmoinon joukko sei
ainesta sivussa o.^uasliikkeesi'
ka muistelee osuasijikkeen '
taa siltä ajalta. joVoin on
nut vararikko. Siinä v-osuusliikkgen
varari.kos5a lienet
nettänyt monet työläiset
varojaan, kuka enemmän, hij
hemmän. Se tilanne on allet.
neeUe tuntematon. Kaikki miti,
kuullut entisajan osuustoi-paikkakunnalla.
on .se, että
'runnattiin" niin sanotulla
mies"-p€rustalla. Johtokunta ei'
lut tehtävän.sä tasolla ja
hoitajan 'hyvämies^^-luotto '
liikkeen paikkakunnalla ka-toiseen
vararikkoon.
Se historia on ollut eduka
tyi.skauppiaill<i ja asettanut
tä ky.syvän iehl-iivän järk
mille osuustcjinintajoukoille
kunnalla.
Myöhemmin kylläkin on
nyt osuustoiminta uudelleen.
järjest.vnyt kokeneempana ja
vaisempana, väistääkseen ne'
lykset jotka sille olivat aikoinaan
rouksen tuottaneet. Mahdollista
ettei kaikki .sc. että nytkään
vielL'- työläiset eheämmin
rempana joukkona ole osutis"
takana, ole .seurauksena en"
tä, vaan on siinä myöskin
puolesta aktiivisemman tpii
puute, selittää osuustoiminnan
kitystä luokkapohjalta. Kun
kapohjalta ei ole jassettn tehdä
symystä selväk-si joukoille, eiki
kuitenkaan ole näyttänyt oleraj
kenevä tarjoamaan mitään .1
via taloudellisia etuja kulutte;"
ovat suuret t.völäis joukot
yksityisten liikkeiden kac
Osuustoiminnan uudemmassa
toriassa näyttää olevan vielä i
he, että on joskus tajutta,,^
kauppa-etuisuus ijoka
suuskaupoille) paikkakunnalla,-,
sakin kokoukses.sa tehty
seen tähtäävä päätös, m\\
päätös on luonnollisestikkin
joukoille heikosti selitetyksi,,
oli seurauksena väärinyn
liikkeeseen nähden jäisillä
sellä on karkotettu useiU ^
parhaita ostajia liikkeestä,
matta siitä, että tuoDaisesta'
töksestä on joskus puhuttu
ka sillä oli moniin ostajiin
karkoittava merkitys, ei
ole saatu käteiskauppaa va
si,| vaan näyttää että siitä oi',
rauksena .suuri huolimattoinra|,_
suusliikkeen tilisaatavien pen^
nähden. Näyttääpä siltä, biii
laisen päätöksen jälkeen esiffl.,
Williamin liikkeen tilL^aatant.
sivat pikemminkin kasvaneet,
vähentyneet. Siis samaan
vierotettiin liikkeeltä ostajia
vaivuttiin ' välinpitämattoL
aseman selvityksessä joukoiDel
Usaatavien perimisessä,
seurauksena liikkeelle vator:
toinen tilanne edessään,
taneelle jää kys^-mysmerbö.
tämä tarkoituksella johdetta
ne siltä vissiltä taholU, Joka«
loin lähinnä liikkeen eduista;
timaan, koskapa nyt oUsi
tekijöille taloudellista etua saa
osuuskaupan kaikki ostajat^
sivät vksityiskauppojen r
5li Kuka tahansa täman_ ^
tunUja saattaa tuntea hyvm;
mukaiseksi tämän oletta"'
Nykyisin Fort Williamin_
pa ei tahtonut Py^?;^
Mutta terhakkaa poikaa «
Duolustamaan Mannerheima^
ta. Va
nakaan
kuin
stamaaii ..it...'---
tä hän ei ainakaan
veellisiä" enempää kum
siakaan" tappioita
saan valkoisella hengellä^
nä punaisen juhlayleisön ^
Samalla tapahtuifflunUiä
kiiiistä. JärJ»-^ty^^"Jf^ä^
la useampiakin. '
terrorisoinee.. t,i„t«
luvat huutavan. An?
miehen toikkaro.csa f ^ : ^
sen näyttää iireille
työläisille sita -[^'-.^j,
kä se-hullumpi tekoO^J
ten puolelta f" ^ ^ S l ir
kun juuri ^^-i'.^" " ' ^ ^
ne valkoiset
ovat, niin m:e^ien^5
lahtarimai^me hauaa^. .
kouraantuntuvana
tä puhuja P^R-Ji
Kun lapualaiset OT».
kommunisti: :uomi.r
maan, niin sar.o^me
hän gladiaattonea^^
Helei, lahtant! Ktioi
tut nauravat uhk-L
istrsliif