Vapaus, May 29, 1930

              Sivu¥ Torstaina, toukok. 29 pmä — Thur., May 29 K^o. 126 ULADKSU TYÖViENLEHDnJI VÄLITTÄÄ
VAPAUDEN KONTTORI
Aaiamiestemme ei tarvitae olla asiamiehiä kaikille erikielirille
; tjöväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot-i
UM tUanksia kaikille ailaolerille työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
maksan seuratessa mukana.
I , Välitämme tiimaksi* •eorMviUe työväenlehdtllet
' THE WOBKEB, viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, Va ^- »»O*»
* THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont., vuosikerta 50
-THE YOUNG COMRADE, Toronto, Ont., vk. .25
JpAJLY WORKEB, Työväenpuolueen päivälehti. ' Tilaushinta
vuosikerta $0.00, l/, vuosik. $3.50, 3 kk- 2.00
: YOUNG WOBKER, Nuorten TyöL Liiton 2 kertaa kuussa Chlca-
> gossa ilmestyvä julkaisu, vuosikerta 1.00
* THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi-
* caeossa. Tilaushinta vuosikerralta '50
vTHE CANADIAN LABOR MONTHLY, kuukausijulkaisu, To-
* ronto, Ont., • • 25 «. lq>L. 1 »k. 2.50
}' LABOR DEFENDER, kuukausijulkaisu 1.00
: INTERN. PRESS CORRESPONDENCE, 1 vk. $6.00, l / , »k- 3.50
X POHJAN VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. S10.C0, i,^ vk. 6-00
,> TYÖN ÄÄNI, Viasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00. 3-50
* J M V O N TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, Vo v., 3.50
' "TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10.00; % v. 6.00
' LIEKKI, Helsinki, viikkolehti vuosik. $3.00; I-JS
I rrOVÄEN LEHTI, Tampere, 3 k. viiioasa, 1 vk. $6.00; i/y v. $3.S0
: UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lehti, ilmestyy wew
i Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta 6.00
) N Y TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Cbi-
" safiTossa. Tilaushinta vuosikerralta - 2.50
' TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vupsik.
« $2.00, puoli vuotta """l";
' NÖBBSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
- vk, $12.00, puoli vuotta ,
;? ITÄ JA LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti
•4 Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, Vj» $2.00
ifc TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
•i kuussa 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, 14 v. 1.50
KOMMUNISTI, Leningrad .^^yj;.....,vuosik. $4.00, V? vk. 2.00
*t TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki. Kerta kuus-
Ift aa. Vuosikerran hinta $1.75, puolivuosikertaa 1.00
r NOUSEVAVOIMA, Työv. urheilupoikain lehti, Helsinki, 1 vk. 1,25
,S TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere, 1 vk. 2.00
'f PUNAN&N KARJALA, Petrozovodsh, Russia; 6 kertaa vn-kossa;
vuosikerran hinta $9.00, puolivuosik 4.50
l VAPAUS, Leningrad, G kertaa viikossa Ivk, $6.00, '/^ vk. _
J BEVONTULET, Oulu vuosik. • 3.00
; PUNALIPPU, Helsinki, vuosik 2.00
j TYöJHES, päivälehti, Superiof, Wis., 1 vk. $6.00, 1/9 vk. 3.25
/ TOVERI, päivälehti, Astoria, Ore., 1 vk. $6.00, % v. 3.2S
" ETEENiPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00
.f>. puoli vuosikertaa 3.7S
; PUNIKKL pilalehti, Superior, Wi3., 1 vk. $1.75, 1/7 vk. 1.05
* VIESTI, teoreettistieteellinen kuukausilehti, 1 vk. .?2.50,
f Vi vk. • 1-40
METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijulkaisu, Port Arthur, Ont
yksityjsnumerot 15 senttiä, i/r, vk. 7Sc., 1 vk, ., 1.5t
'COMMUNIST INTERNATIONAL", Kominternin englanninkieli­nen
virallinen lehti, ilmestyy kuukausittain, vk. $2.50
Duoli vuosikertaa "••;»•••" • • 1.2S
rYOLAIS- JA TALONPOIKAISNAISTEN LEHTI, kerran
kuukaudessa, 1 vuosik. 2.00
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiami<uiiiiie palkkiota vissin
iaksan mukaan. '
tilanneliäsitj^s — mutta ei suinkaan
liian '•vaUantumou^IIinea" käsL
tys. Jos se taas sen näki ja tiesi —
niinkuin uskomme sen tietäneen —
;eki se suuren ja lakon cnnistumissl-e
kaikkein kohtalokkaimman vir-ieen
siinä, ettei se riitlävällä taval-a
— ei ollenkaan — valmistanut
naaperää lakon onnisfjniiseJie ja et-
. ei se johtanut kamppailua.
Johto voi useammalla tavalla suh­tautua
johtamien-sa joukkojen lii-iehtlmLseen.
Sosialifascistinen johto, '
keen jäi johto kädet ristissä odotta­maan
tuloksia, £e ei kehittänyt-laa­jaa
selosttiskamppailua edes laken
julistamisen jällceenkään. Ei viety a-siaa
työpaikoille. saatu tietoa la­itosta
ajoissa leviiimään kaikille paik­kakunnille,
niia että jossakin hiul-tiin
koko lakkoajatusta vain noske-laii-
ten provokatsioniksi — eihän
Ammattijärjestön johdolta valitetta­vasti
ole totuttu saamaan tarmcÄ-
Toilanksia maailmalta
kaita taistelutunnuksia. Liittojen;
johdot eivät ottaneet osaa kamppai- {
jonka tehtävänä on kapitalistien a-jluun niin'kuin niiden olisi pitänyt.}
lan ajaminen työväenluokan kes-jMenivätpä yksityiset johtavat tove,
cuudessa, pettää joukot ilman muu- 'rit vieläkin pitemmälle: kxm työ-
:a, luopuu taistelusta, tekee yhteis­rintaman
kapitalistien kanssa. Mut-
;a iellainenkin johto, joka haluas
Dlla joukkojen mukana taistelussa,
joka rehellisessä mielessä haluaa
johtaa joukkoja, saattaa valita vir­heellisen
tavan tässä johtamisessa.
VAPAUS, Box 6^, JSudbury, Ont
^laiden kymmenien tuhansien koko-fuksissaan
Ilmaisema taistelutahto
pllsl ollut vain jotakin "keinotekoista
icokouspsykologlaa". Niin voi asiaa
arvioida vain joukoista irtautunut
barantun^aton opportunisti, Joka el
voi ymmärtää * luokkiatalsteluhenkeä
iolslssakaan, koska häneltä itseltään
Eitä puuttuu. Mutta vieläkin kerran
palhostamme sitä, että jos joku on
tehnyt päätelmänsä "tilapäisten ja
jialkalllsten Ihnlöitten" mukaan, niin
sen ovat tehneet juuri nuo olkelsto-opportunlstlt,
jotka eivät koko vii­meaikaisessa
kehityksessä näe muu­ta,
kuin yleislakon epäonnistumisen
hja Jotka eivät vaivaudu sen syltä
{lähemmin tutkimaan. He Juuri ovat
unohtaneet "kokonaisuuden Ja rea-
-llteetln" — he tuijottavat Itsensä,
fsokelksl yhteen tapaukseen, eivätkä
snäe sitä ympäristöä, sitä kehitystä,
ittilka kuitenkin johti myöskhi ylels-
:iakon Julistamiseen. He eivät näe
^iln selvästi Ilmenevää kapitalismin
'pulaa Ja työväenjoukkojen vasem-
Imlstumlsta, luokkataistelultten kär-ijjlstymlstä
— tai he eivät halua sitä
i^iätadä. koska se el sovi heidän kon­septiinsa
Ja koska eivät he siltä völ
«atää opportmiistlsla johtopäätöksl-äS^.
He eivät näe kokonaisuutta, he
Jduri ovat huitojla. Joiden katsomuk­sen
el todellisuus vähääkään vai­kuta.
Ölvumenhen sanoen. Jos holperte-
Uioilla tosiasiassa oli sellahien ti-
JUumekäsltys, minkä he nyt ilmaise­vat
~ Ja niinhän heillä oli — niin
ovat he tehneet auttamattoman vir­heen
ja suuren rikoksen suostues-saan
ja kannattaessaan yleislakon
julistamista. He itse sanovat olleen­sa'
lakon puolesta. Mutta pitihän
heidän ymmärtää, että jos el tUan-fie
oleili lakolle suotuir/i, niin el si­tä
silloin saa julistaa. Heidän olisi
fullut kaikin voimin sellaista "mie­lettömyyttä"
vastustaa Ja siten al­faakin
vapauttaa itsensä vastuusta.
Pitäisi heidän ainakin nyt lakon ju­listaminen
tuomita. Sitä eivät he
Jcultenkaan tee. Miksi? Koska he o-
[vat opportunisteja, jotka eivät us-
^ l l a sanoa joukoille mielipidettään.
'slll<Än kun he varmasti tietä%Tit. että
joukot ovat toista mieltä. Jos he nyt
asettuisivat lakkoa vastaan, paljas­tuivat
he itsensä nihi selvästi, et­tei
heillä enää olisi mitään toivei­ta
myyräntyönsä onnistumisesta.
Siksi eivät he vieläkään uskalla avo­naisesti
mielipidettään sanoa.
Yleislakon epäonnistumisen syltä ei
meidän siis ole etsittävä yleisestä ti­lanteesta,
joka kyllä olisi lakon me-ÄCSt^
lsen sallinut. Sen sijaan on
meidän tarkasteltava lakkoa ja sen
järjestelyä itseään — sieltä mahdol­lisesti
voimme löytää syitä, jotka
suottdsasta tilanteesta huolimatta
Johtivat lakon epäonnistumiseen.
Ehkäiseviä seikkoja oli tietj-sti sel­laisiakin,
että niihin ei parhaalla-kaan
järjestelyllä olisi voitu mitään
vaikuttaa. Suurin sellainen tekijä oli
tavaton työttömyys, joka eräiden
työläisryhmien keskuudessa loi maa-perift
arkalluUe. ja siten osaltaan
ftuttol opportunisteja saavuttamaan
taHuiituJcseiisa ylei^akon karllleaja-misessa.
Mutta se ei yksinään olis!
riittänyt ajamaan lakkoa epäonnis­i
i n .
tumisecn. Työttömyydestä huolimat­takin
oUsl lakolla ohut suuret onnis-tiunlsen
mahdollisuudet, ellei multa
tekijöitä olisi ollut vaikuttamassa.
Tällaisista tekijöistä on ensimmäi­senä
mainittava laajalti vallitsevat
vlrtieelllset käsitykset yleislakosta y -
leensä tatsteluaseena. Suomessa on
yleislakkoa harvoin käytetty tals-leluaseena
Ja on se ahia tapahtunut
vallankumouksellisessa tilanteessa,
mhikä vuoksi yleislakko on saanut
joukkojenkin mielissä sellaisen kä­sityksen,
että se on jotain niin suur­ta
Ja valtavaa, ettei sitä voida käyt­tää
kuin aivan harvinaisissa tapa-fuksissa.
Yleislakko on ikäänkuin
saanut jonkinlaisen pyhyyden hoh­teen.
Soslalifasclstellla on se kehit­tynyt
suoranaiseen mystllUsyyteen
asti — antoihan "Suomen Sosialide­mokraatti"
jo luvulle 12 Jonkinlai­sen
salaperäisen merkityksen, koska
Suomessa on yleislakko tapahtunut
aina 12 vuoden päästä, vv. 1905.
1017 ja 1929. Tähän salaperäisen "py­hyyden"
käsitykseen liittyy vielä o-dotus,
että yleislakon tulee olla täy­dellinen,
ennenkuin sillä on mitään
merkitystä. Tämä liiallinen odotus
sitten lisäsi vielä tappion tuntua, kun
el lakko vaUtettavasti onnistunut e-des
50-prosenttisestl.
Luonnollisesti on yleislakko vaka­va
ase, jota ei milloin tahansa voi
käyttää. Mutta poliittista joukko-lakkoa,
vaikkei se täydelliseksi val­lankumoukselliseksi
suurlakoksi muo-dotukaan,
voidaan silti menestyk­sellä
käyttää paljon useammin kuin
kerran 12 vuodessa. Onhan meillä
Suomessakin siitä esimerkkejä, vaik­kakaan
el nihi laajassa mitassa kuhi
oli aikomus sitä käyttää. Pienem­mässäkin
mittakaavassa järjestetyllä
poliittisella lakolla on kuitenkin
suuri merkitys, jos se oikein valmis­tetaan
ja hyvhi Johdetaan. Esim. yh­tä
kaupunkia käsittävä yleislakko on
jo vakava ase proletariaatin käsissä,
samoin jotakin määrättyä alaa kä­sittävä
poliltthien lakko. Oikein suo­ritettuna
iskee se lujasti porvaris­toa,
antaa sen tuntea proletariaatin
voiman, lisää työväenjoukkojen It­seluottamusta
ja tuottaa välittömiä­kin
tuloksia. Mutta mikään lakko,
ei osittainen sen paremmin kuin y-leislakkokaan.
voi onnistua ilman
valmistelua. Vain välittömästi val­lankumouksellisessa
tilanteessa —
jollaista nyt ei ollut — riittää pelk­kä
kutsu saattamaan joukot liikkeel­le
millaiseen toimintaan tahansa.
Mutta silloinkin on esiintymisiä val­misteltava,
huolellisesti valmisteltava
ja johdettava. Sitäkin enemmän olL-il
nyt ollut syytä ponnistaa viimeiset­kin
voimat yleislakon valmistelemi­seksi
jo ennen lakon julistamista ja
vielä enemmän lakon julistamisen
jälkeen. Olihan selvää, että valttse-va
työttömyystilanne on osaksi eh­käisevänä
tekijänä lakon onnistumi­selle,
olihan selvää — ainakin olisi
pitänyt olla selvää — että sosialifas-cistit
tulevat tekemään kaikkensa
lakon epäonnistumiseksi, olihan sel­vää,
että maalaisliittolainen hallitus
myöskin tulee tekemään parhaansa
lakon häuritsemiseksi. siksi paljon e-simerkkejä
sen suhtautumisesta oli
jo nähty. Ellei Aj:n johto tätä näh­nyt,
oli sillä tosiaankin virheellinen
Sensijaan että olkea kykenevä tar­mokas
johto koko ajan kulkee jouk­kojen
etunenässä, näyttää niille tie­tä
ja suuntaa, tekee alotteita, antaa
joukoille taistelun tuimuslauseita,
ohjaa niiden toimintaa — sanalla
sanoen: todella johtaa niitä — voi
johto myöskin kulkea joukkojen pe­rässä,
laahata niiden jälissä, merkitä
kirjoihin sen, mitä joukot ovat teh­neet,
ottaa osaa niiden toimintoihin,
aiutta ei niiden etimenässä, el joh­dossa,
vaan häntäpässä. Sellainenkin
Johto "on Joukkojen kanssa", mutta
2i se silti ole Oikea johto, el yleensä
mikään johto. Se el johda liikettä,
vaan toteaa sen, hyväksyy jo tapah­tuneet
likehtimiset. Sellainen tapa
"johtaa" oli eräs vanhan sos.-dem.
puolueen kohtalokkaimmista virheis­tä
w. 1917—18 vallankumoustllan-teessa.
Sen virheen jätteistä kärsii
Suomen ammatillinenkin liike vielä
nytkin. Oikeata johtamisen taitoa ei
vielä riittävästi ole opittu, vaikka
haluakin siihen olisi. Siltä oli sel­vänä
Imauksena yleislakon "Johta­minen".
Mitä sitten oUsi pitänyt tehdä?
Olisi pitänyt ryhtyä selostamaan ja
propageeraamaan lakkoajatusta jo
ennen lakon julistamista. Julkisesti
ja salaa olisi tullut heittää joukko­jen
käsiteltäväksi poliittisen joukko-lakon
käyttämisestä esilläolevassa
kamppailussa. Kaikki toimitsijat,
lehdet ja muut voimat olisi tullut
panna tämän agitatsionln palveluk­seen
ainakin muutamaksi päiväksi
— pitkiä aikojahan ei käytettävänä
ollut. ^ Kun siten olisi valmistettu
maaperää laajoissa Joukoissa — eikä
vain parilla kolmella paikkakunnal­la,
joilla joukot oma-aloitteisesti, ot­tivat
lakkoajatuksen käsiteltäväksi,
olisi lakkokutsu voitu heittää jouk­koihin
siinä varmassa vakaumukses­sa,
että ainakin huomattavat osat
työväenjoukolsta tosiaankin tulevat
ottamaan osaa lakkoon. Ja kim lak­ko
oli, julistettu, ^oljsi plt^yt kym-.
menkertaistuttaa agltatlonl lakon
hyväksi. Kaikki hallituksen ja sosla-lifascistlen
toimenpiteet olisi oike*
alla selostustolmhmalla voitu tehdä
tyhjäksi tai alnakhi niiden tehoa
huomattavasti heikentää. Ennen­kaikkea
piisi tätä selostuskamppal-lua
ollut käytävä työpaikoilla. sieL
lä olisi soslallfascistit ollut lyötävä,
siellä olisi lakon onnistuminen saa­tu
turvatuksi. Paitsi Ammattijärjes­töä,
olisi kalkkien lUttojen oUut tar­mokkaasti
otettava osaa selostus-kamppailuun
. ja valmistelutoimiin.
Työpalkkojen luottamusmiesten ollsj
Uittojen johdolla ollut muodostetta­va
sellainen agltatsionlverkko. ettei
sen silmistä olisi päässyt pujahta-maan
ainoakaan soslalifasclstien Ja
muiden provokaattorien valhe ja
parjaus kiinni joutumatta ja pal­kalleen
panematta. Siten olisi lakos­ta
tullut sellainen, että tarkoitus o-llsl
voimakkaasti autettu (epäile­mättä
saavutettiin nykyiselläkin la­kolla
tässä suhteessa osittainen vai.
kutus), työläisten talsteluhalua olisi
huomattavasti kohotettu ja työväestö*
öllsl lujittanut hyökkäysasemiaan tu­levien
taistelultten varalle, sensijaan
että nyt jouduttin perääntymään Ja
lamaannutettiin joukkojen taistelu-halua
melko huomattavassa määräs­sä.
Miten taistelun valmistelu nyt ta­pahtui??
Juuri päinvastoin kuin oli­si
pitänyt. Johto ei esittänyt lakko­ajatusta
käsiteltäväksi. El valmis­tellut
asiaa ennen lakkojulistusta.
Ei mobilisoitu voimia kiihkeään agi-tatsionltyöhön.
Ei tehty mitään so-sallfasclstien
taholta arvattavissa oL-leen
työväen rivien rikkomisyrityk-sen
varalta, el edes varoitettu jouk.
koja tällaisilta provokatorisilta toi­menpiteiltä,
saatikka olisi niitä vas­taan
tarmokkaasti varustauduttu ja
torjuttu ne. Lakon Julistamisen jäl-läiset
noskelaisten julistuksen jäl­keen
kyselivät, että mitäs nyt teh­dään,
niin löytyi yksityisiä johta­via
tovereita, jotka arkaillen vasta­sivat:
en tiedä, tehkää niinkuin par­haaksi
näette. Se oli jo suoranaista
karkulaisuutta eikä enää taitamat­tomuutta.
Se oli jo anteeksiantama­tonta
oikeistolaista perässälaahaa-mista,
saamattomuutta ja selkäran-gattomuutta,
joukkojen selän taaksi?
vetäytymistä oman taisteluhalutto-muutensa
peittämiseksi.
Että juuri johdon taholta tapah­tuneet
laiminlyönnit ja virheet oli­vat
suurimpana syynä yleislakon e-päonnistumiseen,
siitä on selvät to­distettu.
Kaikkialta kerrotaan jouk­kojen
suuresta talsteluhalusta. Tie­to
yleislakon julistamisesta otettiin
vastaan suurella riemulla ja innok­kaalla
päättäväis3Trdellä. Onpa Väi­sänenkin
— samoinkuin hänen aa­tetoverinsa
"äksätkin" — pakotettu
sen toteamaan. "Äksät" ovat vakuu­tettuja
siitä, että joukot joka tapa­uksessa
olisivat lakkoon ryhtyneet,
vaikkei Ammattijärjestö sitä olisi
julistanutkaan. (Sivumennen sanoen
todistaa tämäkin toteaminen voi­makkaasti
"äksien" Ja Väisäsen ti­lannearviota
vastaan).
Vasta soslalifasclstien, työnanta­jien
ja hallituksen toimenpiteet —
joiden varalle ei joukkoja oltu val­misteltu,
vaikka se olisi ollut johdon
kiistämätön velvollisaus — saattoivat
aikaan hajaannusta ja epäröintiä
joukoissa. Siihen asti oli työläisten
rintama ollut luja ja ehjä. Nyt olisi
johdon tullut astua esiin ja voimak­kailla
toimenpiteillä saattaa rivit
Jälleen järjestykseen. Sitä se ei teh­nyt
ja niin saattoi tapahtua, että Joh­dotta
jääneet työläiset useammilla
työpaikoilla pitivät kokouksen ja
lallituksen, työnantajien ja sosiali-asclstlen
painostuksen alaisina päät­tivät
olla ottamatta osaa lakkoon.
Tällöin osoittivat myöskin alemmat
cmmatillisen liikkeen toimitsijat saa­mattomuutta
ja taitamattomuutta,
eivät ymmärtäneet oikein aseman­sa
velvoituksia, että hekin ovat Joh­tajia,
johtajia, työpaikan mittakaan
vassä ja että heillä on samat velvol­lisuudet
kuin "suuremmillakin" joh-jllla.
Useilla toimihenkilöillä johtui
tällainen menettely varmasti myös­kin
heidän yleisestä oikeistolaisesta
kannastaan, heidän "äksäläisyydes-tään"
vaikka suurin osa epäilemättä
teki virheen taitamattomuudessaan.
Silti olisi vielä ollut mahdollisuuk­sia
paremmankin tuloksen saavutta­miseen.
Lakon laajentuminen olisi
ollut mahdollista, jos sitä ei olisi ju-istettu
yksipäiväiseksi. Jos lakko
vielä olisi jonkun aikaa kestänyt, o-lisi
tieto siitä levinnyt kaikkialle Ja
laajentuminen olisi siis oUut mah­dollistä.
Mutta silti on huomautet-ava,
että tämä olisi edellyttänyt ai­van
toisenlaista suhtautumista joh­don
taholta. Olisi pitänyt tulla e-nemmän
tarmokkuutta johtoon ja
halua vihdoinkin korjata ne virheet
ja laiminlyönnit, mitä alussa oli ta­pahtunut.
Ellei tällaista muutosta
johdossa olisi tapahtunut, ei lakon
jatkaminenkaan suurempia tuloksia
olisi tuottanut, olisipa se saattanut
johtaa entistä suurempaankin seka­sortoon.
Mutta huomattava on että
lyhytaikainen, määräajaksi julistet­tu
lakko tuottaa tuloksia vain silloin,
kun se tosiaan on hyvin järjestetty,
jyhytaikaisen lakon aikana ei ole
mahdollista enää tehtyjä virheitä
korjata. Siksi on johdon laiminlyön­tejä
tässä yhteydessä pidettävä vie­läkin
raskaampma.
(Jatkoa.)
— Minulla on hiton kova yskä.
Etkö sinä tiedä lääkettä?
— Oletko koettanut risiiniöljyä?
— Sehän on vatsataudille sopi-
Zagor^ja, Doliva KontshevskiJ.
Severskij ja Jaunzem. Isovenäläi­sellä
maaseudulla on meridllepan-tavaa
pyrkimystä vanboita, vanhan
elämänjärjestyksen pohjalle perus­tuvista
lauluista vapautumiseen, tä­män
sijaan kuvatakseen uutta jär­jestystä
lyhyin neliosaisissa kup­leteissa,
tai sitten n& "tshartush-kolssa",
nopeatahtisissa lauluissa,
joita tavallisesti esitetään harmo­nikan
säestyksellä. Kaupunkilals-musiikln
tunkeutumista vuoroltaan
maaseudulle jouduttavat radiokon­sertit.
Joita järjestetään maalaisille
ja eri kansallisuuksille (kansatie­teelliset
konsertit). Sadoistatuhan­sista
eri puolilta .maaseutua radio­asemille
saapuvista kirjeistä tode­taan
maalaisväestön mielenkiinto
vaa. Kyllä se on yskällekin. Jos i
juot sitä, niin et uskalla yskiä.
musiikkia kohtaan ja heidän kykyn­sä
ymmärtää myös taiteellista mu-siildtia.
IL Ukrainalahien musiikki, j<mka
kirjallisuus ennen lokakuun vallan­kumousta
oli bsrvin vähäinen^ si­sältäen
i^äasiassa vain kansanlao-^
luista mukailtuja kuorolauluja (Ly-senko,
Leontovltah, Senitsa, Stet-senko,
Stepovoj yjn.), laajeni koh
ta vallankumouksen jälkeen ooppe­ran,
sinfonian ja~ kamarimusiikin
alalle. TäSllä yhdistyvät sävellyk­sissä
kansanlaulujen aiheet yleis-eu-rooppalaisiin
sävellysmuotoihin. Pait­si
kuorolauluja, mainitsemme tär­keimmistä
vallankumousaihelsista
teoksista säveltäjä Kostenkon sin­fonian
"Vuosi ia7". Ukraäialaisis-ta
^nsanlauluista muodostetut
kuorolaulut ovat tyyliltään sangen
merkillepantavia (puolalaisten kon-trapunfctimuotojen
hyväksikäyttä­minen),
s^sä, - Leontbvitshiri noin
seitsemänkymmentä numeroa käsit­tävä
neliääE|isten kiiorolauJiijen val­tava
sävellystyö:. iTäinän^v 1821
kuolleen mfistarisäveltäjäii ; nimelte
on omistettu Kievin musikaalinen
yhdistys, jonka sivistykselluien kyl­vö
ulottuu sangen laajalle alalle.
Leontovitshin kuorosävellykset ovat
^ t ^ t nusia kooroamstfc-
^ » a . Kuoromusiikin^
työskentelevät erittäin
sunremiden sävellyksin»»!
Efivutskij. Veriioväa]
Heistä ensiisimaäjiitta 'JQU.
kaikkein kyvykkäimmisi
Glferin OMHlas). oa jo
sa esittänyt toisen sinfon
ka on kokoonpanoitaaaa
laisaiheinen. Verikovsäj oa
nyt. paitsi laulusavellyksiä.
sen ukrainalaisen baleiS
nen taulukko", ja pieneam
sanlauluaiheisen sinfoaiaT
kij. loistavaia kuorosäveu
Ja, on säveltänyt myös
tecisia teattereissa esite^
TTiisista ukrainalaisista ~
mainittakoon tässä edelleen'
kijn "Räjähdys" ja "Samu*i
J^kylseen ukrainalaiseo»
kiin lyö yleensä leimansa
mys kansanlaulun pohjalla
suuria musiikkiteoksia. Näitä
tävlstä ryhmistä ovat tulleet
Herra: — Anteeksi, neiti, mutta
enkö suudellut teitä eilen illalla
hotellin eteisessä. .
Neici: — Paljon mahdollista;
mutta mihin aikaan se oli?
Ylläolevaan kuvaan on munitettu
vitsi: "Vieras, joka haluaa jäädä
vähän myöhempään ravintolaan.
Olkaapa hyvä ja miettikää tarkoin
mikä siinä cm vitsinä. Vastausta ei
tarvitse lähettää, sillä toimitus on
jo saanut selville mikä "koukku"
siinä on.
AMERIKALAISTA
Amerikassa pidetään myöskin rak-kaus
tutkimusahieena, kuten esim.
kemia tai mikä muu aine tahansa.
Eräässä suuressa amerikaJaisessa
yliopistossa esitettiin opiskeleville
tytöille seuraavat kysymykset:
Poltatteko paperossia.
Juotteko (alkoholia).
Pelaatteko korttia.
Onko teitä koskaan suudeltu.
Onko jo 10 miestä teitä suudel­lut.
Hakkailetteko miesten kanssa.
Koskettako miehiä tai saUitteko
heidän koskettavan teitä.
Oletteko jo olleet jossakha epäi­lyttävässä
ravintolassa.
Oletteko jo viettäneet yön mie­hen
kanssa.
'Mutta tilasto edellyttää, ettei tyt­tö
edellämamitussa tapauksessa "u-nohda
itseään", sillä seuraava ky­symys
kuuluu:
"Oletteko koskaan meimeet ää-rimmäiseUe
rajalle?"
Ckalykoff & Co.
Limited
Vaatetavaraa, työ- ja pyhäkenkiä,
juvelli ja ruokatavaraa.
Leipää ja tai-peita.
HEARST —.Box 12 — ONTARIO
Eri kansojen musikaa­linen
kulttuuri Neu­vostoliitossa
Yhdessä Neuvostoliiton monien
kansallisuuksien yleisen sivistyksel..
Jan&rikko lähellä Kins*toa!a, missä Canadian kansallisten ranUteiden
pikajona suistni radalta, kenenkään lookkaantnmatta -vaarallisesti. Ih­mishenkien
pelastuminen tässä jnnaonnettomondessa on luettava sno-ranaisestt
teräksisten vaimujen tilille, sillä ainoastaan niiden luja ra­kenne
ehkäisi täydellisen marskautumUen.
lisen kehityksen kanssa voidaan ha­vaita
myös mielenkiinnon musiikkia
kohtaan yhäti lisäänt3rvän. Joka
puolella maata on olemassa huo­mattavaa
pyrkimystä, toisaalta van­han
lauluaineiston talteen keräämi­seen
sekä taas toisaalta uuden sä­veltaiteen
luomiseen kansanlaulun
pohjalla. Täs^^ugpsgssa selostuk­sessa
koetamme antaa- kuvauksen
musikaalisesta kulttuurista sekä it­se
musiikista muutamien Neuvosto­liiton
eri kansallisuuksien elämässä
tällä hetkellä.
I. Isovenäläisen kansallisen mu­siikin
alueella (keskeisimmät ku-vemementit,
Neuvostoliiton pohjoi­nen
alue ja Siperia) o huomaamme
maalaislaulun suurta vaikutusta
kaupunkien musiikkiin. Suuren suo­sion
on Moskovassa saavuttanut
kaksi kuoroa, jotka ovat kokonaan
maalaislaulajista kokoonpantuja;
toinen niistä on Pjatnitsijn, nyt jo
kuolleen, tunnetun kansatieteilijän
perustama ja hänen nimeänsä kan­tava
kuoro; toista ohjaa kylaläL
nen Jarkov. Monet näitten kuoro­jen
ja solistien laultdsta muokatut
numerot ovat sai^en pidettyjä työ­väen
musikaallisten piirien ohjelmis­tossa.
Kun kansan vaatimukset,
kansanlauluihin nähden yhäti 0«rat
kasvamassa, ovat monet säveltäni
antautuneet kokonaan ty-öskentele-mään
paljaitten kansanlaulujen a-lalla
. (mainitkaamme tassä^ vaix:
Kirjaluettelo
Aapinen, Utteo opettelukirj». ää. .
Ala* Sirtakn*. Urj. W. liTtaeabttt
AUnieen ScnaJuiis. «ooiiuUii-eaxUstibioen. »id.
Ä
. JS
- SÄl
Älgebrin Alkeet. Tonlujen ttrpeekti. kirj. E. Bonsdorff, »id. ___ 1.^
Anierik«l«i»en Ty5»«enliikkeen V«r»rikko. kirj. Vm. Z. Fotet. md. J3
Amerikaa Uoionixtuen Ediuujitlon Venijäo Molks. Neavo»toT«Uuj
nykfitittä oloiiU i« » M T O t u k i i t t » , «nomenno» M
Apintio Kaaiatt». kirj. E. K. Bonond»», «»»^- ~ -i?
Atsioanma PojaJ. kirj. H. C:oart»-M*hler. nid. _ — .50
A»ei»tetta Rakkaat, kirj. Rafael Sabatini. "Tiiian ja miekan ro.
maani" ke»kiajoilu, nid. • ~
Aurineon Poika, kirj. Jack London (kulkurielämiä), aid. 1.00
Amokirja, kirj. Yrjö Weilin, aid. 2.0Q
Automiehen Kiaikirj». kirj. J. E . TaokkoU, 258 ka»a*. aid. .00
Amttomi». nunaaoi, kirj. J . I. Vatanen, nid. — .50
ATiovaimo, Kirj. Anna Baadsgaard. nid.
Bakteerit, Tietoaarre, k'rj. Oac. Streng. »Id. ——.. > '
Babbitt, kirj. Sioclair Levi*, nid. — — - '
Ei Oooea Itmaa Sinua. kirj. H. Conru-.Hahler, « d . - .
Eferin Tähdet, kirj. Cm Gärdonyi, romaani Unkarin mennej.
•fydestä. 2 oaaa. nid.
Eksyneitä, kirj. A. N. Koskela, nid. .
Eltinoren Kapina, kirj. Jack London, aid. . —-
Elollisten Olentojen LitääntymioeB, kir^ F. Kolpin Rarn, wd.
Elaa, kirj. Teawo Pakkala, nid.
, .50 , IJSO
. ixa
.CO
\3S
.50
.£3
Englanninkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke, »id. _~————-— 1.50
Englantilaia-SuomafaineD Sanakirja. hT^i opellelukirja. kirj. Y.
Halonen
Englantia Aloitteleville, kirj. Enckell-Saarinen. aid. — 1.75
Englantilaia-Suomalainen Sanakirja, toimi». T. Wallenin», »id. 2.50
Englannin Kieliopin Alkeet, kirj. Hanna Andetioo. toim. Bohnhof
ja Granström, nid. : : ___________—__——.— JO
Erämaa Kuunn, kirj. Jaek London (Kirsikka Sarja No. 1). »Jd. .75
CoriUamie». kirj. Heikki Nummi. nid. —.
Criteldia, kirj. H. .Courtha-Mahler. nid.
.40
.65
Gabrielle, kirj. W. B. HaxweU (Kinikka Sarja No. 26). »id. .90
Hatturaai*. kirj. Loui» Joseph V»nco(KirnUM Sarja No. 25), »Id. ^-75
. Ä>
.75
. .30
.40
Rolikoa Hokoniskot, anrrekettomttkaia, kirj. Kallio, aid.
Haaksirikko, kirj. Rabindraiutb Tagore. nid.
Hanska Kirja. kirj. K. Suvanto, nid.
Helleenit ja Barbaarit, kirj. Sophna Micbäeli», n i d.
Hirsipuiu. kirj. Kössi Ahmala ~. .
Hiiri, romaani, kirj. Ninna CUsen, nid.
Hirmn-HalUtn». kirj. Aleiandro Dnma». nid. (jatk. kirjaan Maison.
Roagen Biuti) ..., — — -•
HailansaiiUjan Kala. r«kkan»romaani. kirj. H. de Vere Stac-poole,
aid. — — - — — .
Hugh Harrodia Ihmeelliset Seikkailut, kirj. Alfred Clark. nid. _
Homoristinen Laulukirja, »e viimeinen painoa
.75
.75
.40
.45
Hamubannon Perintö, novelli, kirj. V. Luja, nid. JO
Hopeaketun Hoito. V. T. Aaltonen (Tieto ja Taito 59), vihko .95
Hypalia, kirj. Charles Kingsley, nid. - .90
Imperialismi, Kapitalismin Uusimpana Kebitytvailieeiui, kiij. N.
Lenin. nid.
Murtavia Voimia, kirj. Santeri Alkio, niJ.
Morsiusmansi. kirj. Bjömstjeme Björsson, nid. _I '
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aka Viitlö. lid. _
7,000 Mailia Halki Afrikan Aavikoiden, kirj. Otto Zeltioe.
»id.
LS
-U!
Neljä V u o t U Ihmissyöjieu Parissa, kirj. H.Trr,inn Dnjn^r ^
Naisten ja Tyttöjen Urheiluopa», toim. Aoni Coiian (karitmi «
.elitahtinen Bäjähdysmoottori, käsikirja moottorin rskenujflle, toja.
Insinööri Väinö Laurinen, »id, ,
Nuoren Wertherin Kärsimykset, kirj. Goethe, nid.
Oberlen Perhe, kirj. Rene Bastn, nid. ..
Oliver Ttvistin Seikkailut, kirj. Charles Diclceni, »M. .
Parooni Muacfahaasenin Retket ja Seikkailut, unonen ki/ioi
No. 51, nid. • ,
Pakolaiaen, kirj. Lauri Lnoto, aid.
U PakkopaiU, kuolemattomuutu tutkiva vankiUromasoi, kirj. Juk
London — ; ; ' jj:
Papukaija ja Kumpp.. kirj. Harold MacCraih, sid. «
PPoelrovpaorni,n ckMirlja. i»H S. oDtae, vekrier j.S tTaeypkoyodlied, e»n, idsu. om. Emil Hi"idh~, —n "ii lMs
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari a
Perheen. Yktityisomsitnuden ja Valtion Alknperi, kirj. F. EateUlJ
Perintö Reinin Rannalla, romaani nykyvuosilu, kirj. Rene Sdit.
kela, nid. ——
Prijnjviitinen eli Perusvoimistelu, kirj. Kaarina K«ri (niiiis titte») j |
Piirteitä Nuorisoliittomme Vaiheista, toim. S. KitUov, nid. %
Puusepän C^pikiija. laatinut Juho Tattari, sid.
Puuveitsellä Kultaa Vuolemassa, kirj. Kslle Riiunen
Punainen Laulukirja, kokoelma lauluja
Puhetaidon Opas. kirj. Arthur M. Lewit, sid.
Puolineitsyt, kirj. Marcel Prevost. sid. „
»
M , 3
Punaisten Puolesta — Valkoisia Vastaan. lehtiiiä Snomen Inolfa.
taistelun uusimmasta historiasta, nid. U|
Pimeys, Erik XIV ja Juhana HI. II osa. kirj. Carl Blink . S
Pieni Tietosanakirja, III osaa, kpl., »id. - tm
Pieni MehiKiakirj». kirj. Mikko Ilkka . _s
Pieni Komentokirja, kouluja ja lyhyitä kursseja varten, liij.
E. Kallio , i
Pierre Noziere, kirj. Anatole France, nid. JS
Poikien Oma Kirja, toimittanut Veli Cioranni. oid. ' J|
Qventin Dnnrard, kirj. Walter Scott. nid. , ^ :
Rata- ja Kenttäuiieilnn Käsikirja, kirj. Jaakko J. MiUcoli (11J
kuvaa) T|
Rannerengas, kirj. David Potter, nid. „ - g
RakkaudesU Osaton, kirj. H. Courts-Mahler, nid. . . Jl
Russia After Tcn Yeata. "Venäjän Matka" eoglanninkitlelli _ 4
Sairas Lapsi, lasten terveyshoitokirja. kirj. Rnotsalaineg. iii..
Salaperäinen Ruumisarkkn. kirj, Stein Riverton. nid.
IhmistTdän, kirj. Guy de Maupassant, «id. _ _ _ _ _ _
Ihmitsydän. kirj. Gny de Manpaasant, nid.
Ihmisiä, kirj. Kalle Tähtelä (seitseniätx Äovellia). »Id
Ihmisen Herra. kirj. Hall Caine, Il osa, sid.
1.75
.75
.75
2J0
1.75
.40
_ 1.25
ilmojen HaSd. kertomu» lennosta pohjoisnavalle, kirj. Amnr*:
ssn. ntd. : — 1.50
Isoäidin Kuvakirja, kirj, Arvid Lrdeeken, »id. JO
, .90
. 1.75
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, nid.
Ikuinen Salaisuus, kirj. Jaek London, nid. :
Ikuinen Linna. kirj. Rudolph Stratz, tii. .
Jack London Elämäkerta, kirj. Helmi Klv^ , nid.
Jenkkejä Maailmalta, kirj. Mark Tvrain. »id.
Jerin Veli. et3än koiran »eikkailaja Etelämerellä, kirj. Jack
London, »id. ——M....... •— -i — - - 1.00
- - • .90
, 1.25
1.00
, .40
155
1.00
Jill. miellyttSv» rniuasni. kirj. E. M. Delafield, »id _
Juveaili», kirj. «JWJn Kyösti (Naoruuden Muistelmia), aid.
Jumalten j» Ihmisten Snosikit, kirj. Elsa Soini, nid. _ — • .
Junstoparconl, kirj. Kalle Rissanen, nid.
Järjeatelmlni MieliiDe, hyvä voimiatelukirja. kirj. J. Mneller
Kansakoulun Laskuoppi. No. 2. kirj. Nestor Ojala, »id.
Kansakoulun Kartasto, onai. toim. A. B. Bloraqvi»! ja E . E . Kaila 1.00
Kan»akouluc Karttakirja, toim. Jotuni, »id. — 1.00
Kamaran Sankarit, kirj. Lauri Lnoto, »id. •• IJO
Kapitalismista Saw>]uni<n. kirj. Alf. Lnz . JS
Kabdekutn Serkusta, kirj. Lonlsa M. Alcott, dft. 1.00
Kaulanauha, kirj. B. CoarU-Mahiar, :— .60
Kairosta Niilii» Larvoille, «natkailjjakertomu», kirj. Pekkala, nid. SO
Kadotuksen Kansa, kttvao» London itäpäästä, kirj. J . London, »Id. 1.00
Kaksi r.aK8stavaisla, kirj. H. Courts-MaUer, tää. — — ~ — . JO
Kielleity Hedelmä, kirj. Nataly von Eschstruth, nid. JO
Kirjanpidon Oppikirja. Mstj:ouIun jatkokouluja varten, kirj.
1. V. Kaitila, ai/" . —. . . IM
Kesäinen Leikki, roma.i»I, kirj. Fredrik Bööfc, aid. — .135
Kehitysopin Aakkoset, kirj. M. Hahl. »id. . J.OO
Keltainen Domino, kirj. Mareel Prevost, aid., hieno rakkanaromaani .75
Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid. — - I.OO
Klondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. J. London 1.25
Kuningattaren Kaulanauha, kirj. A. Domas, hlstoriaUinen lomsani
No. S. nid. : .75
Kun Runsu Puhkeaa, kirj. Looisa M. Alcott. nid. .75
Kurkien Keralla AfrikJcaan, matkailija*
B. Berg, ntd.
ja lintnkertomti», kirj.
Kuvia Metsän Elämästä, kirj. R. . H . France, Tietoaarre, Uui Sarja
I. nid.
Kun Rnusn Puhkeaa, romkalii. kirj. L. M. Alcott, »id.
Kultamaan Rakkautta, kirj. Jack London, oid.
I.7S
.40
1.00 M
. .40
.40
.75
.73
JO
Kuuntaakao. romaaal, 2 osaa. kirj. Jaek London, M. 2.00
Kuningas Ludvig ja Hänen Lemmittynsä, kirj. Conrtha-Hahler, nid. .40
Kommunistinen Solu, Mitä Se On — Mitenkä Se Työskentelee,
kirj. M. Jenk». nid.
Kuolleiden Laivojen Saari, kirj. Crittenden Marriott, sid.
Kultaisen Ankknrin Hotelli, kirj. LHJo» Birö, nid. •
Kuninga» Salomon Kaivokset, kirj. H. B. Barrard. aid.
Kuningatar Haoiienjalaa Ravintola, kirj. Anatole Fraaee, nid.
Kuudes Maanosa, kirj. Arvid Lydecken. nid.
Koti ja Ma«ilma. kirj. Rabindraiutb Tagore. nii.
Kohtalon Tonliasa, kirj. Toivo Tarva*. nid.
KipinälenirättimeiL ToimlnU. kuviletta opas, kirj. Krigar j«
SubkiSk »id. • • -. • ,
Kilpakosijat, seikkailuromaani, kirj. D. Crimeton, nid. ,.
KirjanpitoH^pas, tehnyt Juhan* Toiviainen, nid. ' ,
Kirjanpito, kanpp^opiatoja- varten, kirj. L. Kovero —
Keitlokiria, kirj. Minä Walli, sid.
.75
JO
JO
.40
.75
IJO
2.00
1S5
6S0
4J0
3.75
. U
Sata Kuusikymmentä Ohjetta Lasten Taudeissa, kirj. tti Jiln
Co=by. nid. ™ _ ,
Satukontii (pikkulapsille), toim. Helmi Kiahn. ni<. — 5
.Sateenkaari, kirj. Runar SchiltC. irid. , ' *'
Saksan KumousUislei* 1848. kir]. Karl Blarx. sid. . S
Salaliittclaisel. kirj. Alezandre Dumas. biitorisllinen tmtei''
No. 9. nid. _.. __—. a
.«JemeöttU kiri. Glai»knv. nid. . li
Seuranäyttämöiden Käiskirja. Eero Alpi (Tieto J» Tsito 60) iiii» i
Septimus. kirj. William J. Locke (Kirsikka Sarja Ho. 11), ui
Seikkaiiijätar, kirj. E. Phillips Oppenheim. nid.
Seurustelun Taito, kirj. Rsgheera. sid.
Seurustelun Ttiito. kirj. Bagheera, sid.
SitmtJcorven Nuori Eprs, kirj. Kaarle Ki'.m>e, sid. .
Sireenien AUa. rcT ., airj. L. M. Alcott, sid.
Sielullisesti Sairas Ihminen ja Hänen noitonsa. kirj.
Neaman-Rabn
Signe BjSrseth, fcettomua. kirj, Juho Koskimaa, nid.
Sireenien AU», kirj. L. M. Alcott. nid.
.11
I "V
.1*
Sosialistisen Filsoflan Juuret, kirj. FrietrioV E^^ls. nii.
SUOTI Hiljattons. kirj. HeioHch Lilienfein, nid. _—^—
Spartakus, kirJ. Giovanniooti. romaani, nid.
Synöve PäivänJkumpn. kirj. Bjömstjeme Björnson, nid. ^
Svömisen Taito, kiri. S. Henning BeUrage. lääket. tri., sii —J»
1000 Sanaa Englantia, mainio oppikirja, sid.
Tanan 1—n (ApinaiA Koaing*» j« Pahin), lirf. E. >.
rongh», «Id. _ _ _ _ _ ——
Tarzan HI—IV (Pedot ja Poika), kirj. E. R. Barroo^i, ti-
Tarzan ja Oparin Aarteet V osa, kirj. E. R. Barron^s. sio. '
Tarzan VH—VIII (TaltnartPi }a Tarxan ja Vslkoinm S»i»«»)._
kirj. E. R. Burrougjis. sid.
Tarzan IX—X (Kauhea Tarzan ja Kultaleijooa). kirj. E. l •
Beer«ald. nid. . — —
Tarzan ja Pikkuväki, kirj. E. R. Burrooghi, «id. — ' *
Tarzan, Viidakon Herra. kirj. E. R. Bnrroushs, sid.
Tervey»oppi. oppikouluja varten, kirj. Rovert Tigemeat, sit — '
Telinevoimistelu I. kuvitettu, k^rj. Väinö Uherma "J
t«!Tveyteen lisesnggestionin Avnlla. kirj. Harry Brooks, ui. ——Z
Tellncvoimistetn II. kuvitettu, kirj. Väinö Laherms -T"
Tie Terveyteen, henkilökohuisen terveydenhoidon ops». *
Beenrald. nid. - .- - .._0 . •
Tietosanakirja, täydellinen II osaa, vaateksnsisia —-
Tiilenpäitä Lukemassa, kIrJ. Sulo Vuolijoki
Tuhatvuotinen Valtakunta, kirj. Cpton Sinclair, nid. — — g
Tulenliekki, »eikbula. Ja rakkausromaani, kirj. L. J- Vsa«. m «
Tropiikin Hehkussa, seikkallaromaani, kIrJ. Maud piv«. «'«• —"J
Tyttöjen Oma Kirja. tiMmittanut Helmi Krohn, nid. —" "^j
Työväen OlympialaiKl, toim. V. Koivula, yjn., sid. -
Työväen Laulnktrjai, 9 painos, »id. —
Tiede ja ValUnknmou», mainio teos. kirj. Emejt UnlerOTS»,
Toiselle Luvattu, kirj. Emili* Flygare-Carien. romaani, ida.
Työväen Laulukirja, naottipatooa. «id.
Kruunun Perämiei. kirj. Lario Kyösti, nid w_
Kotilieden Lääkärikirja, toim. Karolina Eskelin
Kurjat, kirj. Victo» Hugo. kolme osaa. sid.
Kurjat, kirj. Mctor Hugo. kolme osaa. nid. _ _
I.appilaisten Kuningatar. Sten Sture Vanhempi ja Hänen Aikaisen­sa.
I osa, kirj. Carl Blink, nid. .. • Ä
L«sten Lanlukiija. kirj. Rilja Liinaoiaa-Pärsslnen. »id. nnottipaino* JS
Lasten Kirja (toiaea paino») pioneerikoulnjen lukukirja, aid. | off
Lasten Oma Kirja, toimittaant VeK Giovana). nid. • • 2^
Lajien Synty, laonnonhiatoria. kirj. Charles Oanrin, »id. 3.00
Lenia ja Iminismi, knnlna sarjakiijastooa, kirj. I. Stalin, dd. .73
Lenin — Taistelija, Opetuja, Johtaja, nid. - Mi
LnonnoaUeleidea Volttakolkn, Tietoaarre, kirj L«nnbardt, »id. JO
Luokkien Sota. Krj. Jack London, nid. ' ,
Lisefotten Naiminen, kirj. H. Conrts-Mahler, nid. | _ ,25
Lyhyt T^rreyaoppi Naiptle. kirj. tri Fr. Hovitx . ,35
Laoteisväylä. kirj. Roald Aunndsen. kertomus Cjöän matkasta
190J-I907. sid. . \, 2M
Maapallo, toiraltnsknnsao toimittama. S oan, »id. - - • • • '
Maailman Taloudellinen Työväenliike, kirj. H. LosoTikr . .75
Maaamanrakenoe, käsittelee, «ft-n-^nirkafkkrntf». kbj, C Becker 175
MaailmaaEike, Tntooane. kirj. Albreechl Wirth. »id. - io
Maanviljely». Kemia ja Fysiikka, kirj. Artknr Kadell, ^d. 1.75
Haanvitjdys^pi, kirj. Suniaen, rid. •
MaanvilielijoiUe (vastauksia vastnsujille), Idij, R. C. I>gets6l. BU' .15
UaatahmdcUisea Käsikirja. Araerikaa »aoa. jienvnjeUiöilä vartoi.
toim. W»«. Marttila, laa osa, sid.
Maailman Omistus, kirj. Georges Dnhamel, nid.
Työväen Urheilnlehtl VuodeUe 1928, »id.
Työmiehen Talousoppia. kIrJ. O. W. Kuusinen, md.
Työn Historia, kirj. Tjumcnev. »id- — . TT"^ v -
Tähtimaoilmassa, Arvilyn TarinoiU V, kirj. Arvid Lyd«i«»._
Urheilupoikain opas. kirj. Väinö Laherms. knritetta. » ii
Urheiloväen Käsikirja 1925. toim. Yrjö Halme, r"^
Uusi Paiw ja MuiU Kertomuksia, kirj. Dm. Semtnovfai. -,
Uturouva ja Metsämies, romaani, kirj. Rudolph H. Bsiuca.
Vaarallinen Kosinta, ja muiu keitomuksU. kirj. BiöMÖ^
BjörQion. nid.
Valkoset Intiaanit, romaani, kirj. E. G. Seliger, md.
Vedonlyönti, romaani, Urj. Heini Tovole, Ci. — jr
ViUit Vuoret, nelinäytöksinen näytelmä, kirj. Eemeh Fsn»» ^
Valkoinen Knolema, kirj. Rndolpb Sirafz, nid.
Valkosen Leijonan Metsästäjät, kirj. Uori Lnoto. »id. •
Vaimo, Jonka» Minulle Annoit, romaani elämafta. c^-
Caine, nid. .,—, — —-
Vaimo, Jonka» Minulle Annoit, kirf. HsB Caine. 11 o M . »«-
Vanhat Postivannnt, kertomuksia kirjailijaelämätu.
nid. „
Vanhan Arvoituksen Ratkaisu, kirj. T. J . Lahtimie» -—
Vanhaan Hyvään Aikaan, K d . Alma Aarni. Kovsnt ksnsaaä»»^
Vanaiassa ISOO-lovan edelliseltä puoliskolla, mi
Vanhat Heittiö, kirj. Kätmän Miksiäth. nid.
Vuoren Erakko, kirj. J. C. Heer. nid. . -
Venäjänkielen Sanasto, kirj. A. Rantalainen, »id. - ..
ViUivBr»», kirj. Jean de U Brete (Kirsikka S a r n J » ' -
Vilkknva Tuli, kirj. Triedehert To^as, nid., noveÖeM m
VHmeise» Tnoniioo Mestari, kirj. Leo Penit», md- -rr^^ZZ
Vieiaata j . Omaa Kieltä. TReitysten, '»«'•''i.'^'" 'T.aSii, *
Voimistelnsanasto Sanoin j * Kuvin, kirj. K. E- t-ers^»-.
I Järjesty».. n p « | . ]• iKtiraliikkeet.
n Teltsellikkeet
Voim5stelon Teoria, kirj. Viktar Heikel, aid.
VoimistelnaaB sekä Voimisteldpurut ja Telineet
painoa E . KaUioa Yoimistela Käsikin» I j . , " ^
Voimistelu Ohjelmia. SaavallJkkeitä. kirj. Arvo ^ » ^ ^ ^ ^
Yoimi«ela « i e l m i . . V « « . . . SCTT.- ja Perxsntciili^AJ^
• Arvo Vartia, nid. . — rTT
Voimistelun Rytmibarjoilaksia Musiikin Mokaan, airj
kiaea (naisille), ald^ . • —7- 'y,-,^*».
Värmlannln Matka. keitomB» Se«ndinariaa « ' " » ° ° " " * ^
Ems' Larapen, n!d. — — ~ TUCMM
Vilheha Ifeisterio Opp5vo«aet; kiij. !<*»" ' • " L - ^
I ja D osa. aid. ^- "
Why Go.opentiöB. Coa»o«i«s* Co-opet»tive Moveaeö
kirj. Ceosige Halooea. iu4- — —"
Tfe^scB Terveysdpis Afteel gsittalaisnie. tcJ». T a » » - ^ ^
Yhdeksän KTmmeneM»aa Kokulosta. Urj- Ka'ena^»o-^
Ysaväal Kirja. kirj. Aastole Fraaee, md. —=—T"^"
Yfcdiatysopas NaisvmmisMCfoino. kiij. Kaanaa Kar.. • *
Yön Koninjatar. kiri- H«4OB HiH. aid.
kbjoi. lale« inftavasti S B O J ^
taiinoksia. Seuratkaa i l m o t B k » * Vapaodesta. T d * " —
FOOJiTAra rrsii. joiAa» kinaa» OT»I *2.:3.
YDärfevaa^liMksi « 1 Vapaaden konttonsa täia
Marttyyriea CBmää, soulääkiria raaistinpasaia. Krj. C. Dnhamel 40
Hartia Edea. kiij. Jaek London, sid. — . j«,
MaijaRootan Onni, kirj. H. Contt*.UJiIer. aid. JO
Marvtt Prittsesaa. ki}. E . R. Eorroaieb», nid. «
« e t u » TyttS. k« T t o a » . v , | , a ^ tin. Kanriae Bane. nid. 75
Merikotka, keitomns 9 a W kaapparilaivastosta »ou-aikana, kirj.
Eeliz «oa Lackoer. « d . •
Mitea Buaisfaau 0 « P k r « « e t t , r , ? . kin. Robert Ingersoll, nid. . U
Miten Jesas KuoB. saomenlanut A. B. Sarlin nid • «
Miakä JaaiA O» YhdisJäayt, kirj. H . CooMs-lfaMeir""' " Minkä Vaoksi?, i ä t j - Argns.'salajMCiäiramaaal, n i i*
"^""^^ jiMiA. roiaa«u. tbj. B p t B T ^
Miaä fahdoa. kiri. H . Ceurta-lMJer- TA». . — "
Miaaa Canth>a Kootat Teoks^ I ja H osa, aid. .
W»ter Aik», kiiJ. AabgJ>C> ._
MifkkimiHiCTi Onai. aeikkaihnannaai. kirj- R. Brinser. aid.
itkalta. Kr!. S^Vurt P I t J .,.-..1 LIZ-JO
.40
I J B
JO
2.00
jse
MongoE». M«krfu, kirj. Sakari PäW, M ^
VAPAUS, Sudbuiy,€hit