1930-05-29-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1930 Torstaina, toukok, 29 p:nä — Thur., May 29
,umka"-kuoro ja n.s. "kob-jororyhmä
(kobzarit l a u -
rainalaisen kiellsoittlmen
säestyksellä).
covenäläinen musilkkikult-
'aa osittain huomattavas-distuen
työ eri seuduilla
kansanlaulujen keräämi-ikkaamiseen
ja kansanta-iyksiin.
Musikaalisen työn
oimivat Minskin, Mohile-ijskin
ja Polockin musiik-
Kansatieteellisen musii-imnassa
ovat tehneet p a l -
työtä Terravskij, Ravens-
)rov ja Matisson. Vaka-llysten
sarjasta mainitta-iovin
valkovenäläinen öop.
•n trionsa ja romanssinsa,
djn "Valkovenäläinen
sia", Borkuksen j a Pevz-nosävellykset,
ja nuorem-
Itäjäin (Kovalev, Lobanj
uomiskykyä osoittavat ko-
[nskissä on perustettu/or-aStovenäläisille
kansaiUs-kuuluen
orkesteriin m.m.
£lia, paimenpillejä ("ja-lyyroja.
min tataarien musiikin, le-i
antoivat voimakkaan sy-
[ontslieoskij Krasevin l a u -
it. Krimin tataarien l a u -
ilten rytmilliset muodot p-.
sn omintakeisia. Niissä on
3sa vaikutteita arabialais-sta,
ukrainalaisesta, v i e -
dialaisestakin musiikista
rantamilla .4: nnellä vuoisi-leitten
genualaisten siirto-
«rintönä).
aiasian monilukuisten k a n -
Scuudessai on 'todettavissa
töntä toimintaa. Georgiäii
iktuurin keskuksessa, T i f -
moin Bakussa ja Erivanis-edellinen
on tjurkalalsen
Iäinen armenialaisen mu-kuksena,
on konservatoori-msällisia
oopperoita. Geor-säveltäjäin
oopperain l u kumäärä
on erittäin huomattava.
Samaan aikaan, jolloin vielä työskentelee
Armenian vanhin kansallinen
säveltäjä Nikolai Tigranov, on
ilmestynyt useita nuorempia (Melik-jan.
Barhurarjan, Shaposhnikov y.
m.). Kovatshin, Avramovin, Davi-denkon,
Messmarmln y.m. musiikki-tekstien
avulla voimme me nyt ensi
kertaa tutustua abhazien, tsherkes-sien,
tshetshenien ja svanien luon-teeltaari
ankarankatkeriin säveliin:
ensimäinen Dakestanian musiikkikoulu
Mahatsh-Kalan kaupimgissa
käyttää opetuksessa tätä musiildcia.
Vucristoheimojen musiikki on aina
näihin saakka säilyttänyt merkityksensä
uskonnollisissa taikame-noissa
(haavojen, tautien, ruumiin
elinten häiriöitten loihtien parantaminen).
VI. Neuvostoliiton FUropanpuolei-sen
alueen itäisessä osassa asuvat
monet turkkilaiseen heimoon kuuluvat
kansat, jotka ovat sävelra-kenteesaan
säilyttäneet muinaisista
ajoista periytyneet erikoisuudet, c>-
maksuivat nopeasti Neuvostoliton
yleisen musiikkikulttuurin, luoden
alinomaa vallankumouksellista elämää
käsitteleviä lauluja, julkaisevat
on puhdasta, tuoretta
i^oa, josta on 6 0% ve-"
^ Pojstettu. Mitään
^le hsatty siihen k a n -
BtettaeEsa. Se on kak-niin
rikasta. T
"n tavallinen maito,
•n kaj-tto keitoissa^
. erikoisen rik-
J2 hyiän matin
Montreal
«S
kansanlaulujen runokokoelmia. Meillä
on jo joitakin tällaisia julkaisuja
teksteineen, muokattuja Volgan tataarien,
tshuvassien ja bashkiirien
kansanlauluista. Volgan tataarien
keskuspaikassa; Kasanissa on tataarien
oma kansallinen teatteri. Täällä
tehdään parhaillan yrityksiä tataarien
oman musiikkidraaman luomiseksi.
vrr. Kansanlaulujen, keräystyötä
suorittaneitten kansatieteilijäin Za-taevltshi,
Uspenskijn ja Mlronövin
suurenmoisen työn tulosta, on että
meillä nyt on tieto tjurkojen, uzbekkien
ja kirgiisien korkealle kehittyneestä
musiikista, joka on saanut
merkittävän perintönsä arabia-lais-
perslalaisesta musilkkikulttuu.
rista. Sävelen ja rytmin korkea laatu,
rakenteen kehittyneisyys, vivah-dusrikkaus,
intonatsioltten yleinen
sangen runsas vaihtelevaisuus —
kalkki nämä asettavat aroheimojen
(kirgilslfen, tjurkojen ja uzbekkien)
sävelmuodot korkeammalle eurooppalaista
musUkikia.
vm. Kansatieteilijä Boris Sal-montln
energisten Ftonnistclujen tuloksena
on saatu kerätyksi suuri
joukko burjattllals-mongoolllaisia
lauluja. Hän myös on perustanut
ensimäisen burjattUals-mongoolilal-sen
musiikkikoulun. _
Kaikki nämä luettelemamme ovat
kuitenkin vain pieniä jyväsiä, huomioltamme
suurelta alufeelta. Jossa
tnusikaalihen työ Sängen volmak-iaasti
kehittyy. Vain likimääräinen
kansallisten Intonatsioltten kehityksen
ja täydfillistymisen tunteminen
/oi antaa lukijalle täydellisemmän
kuvan sitä kansan luomiskyvyn rikkaasta
ainehist<»t3, joka hedelmölt.
tää säveltäjäin työtä, virkistää heinän
ainmennusvolinaansa alituisesti
.nuorten sävelmäin tuntemattomalla
kauneudella, sävelmäin, jotka ovat
miljoonaistejtt kansanjoukkojen ni-mettömäin
säveltäjäin luotnla ja klr>
kastamia.
Vain Pämpiili-leninki
I n i i n k u i n kaikissa ruumiillisesti terveissä
ihmisissä — sukupuolivais-to.
Kevätpäi\'ien kultaista aikaa!
Hyväilyjä, suudelmia! Ensin yhden
nuorukaisen kanssa — sitter
n i i n , sitten — toisen j a k o l mannenkin
. . . Suudelmat eivät
enää riittäneet...
Hänen vaatimuksensa lisääntyivät
.— sentähden, että hän o l i kaunis.
Siksipä vain kauniit, hyvin
puetut nuorukaiset saivat luvan
lähempään seurusteluun hänen
kanssaan. — Mutta'hän oli köyhä
yksinkertaisesti p u e t t u . ..
Ja sitten kuoli äiti. Gniin neuvoin
sai hän t u l l a toimeen miten
taisi. Palkkansa oli n i in pieni. E ;
se. riittänyt kunnollisesti asuntoon
ja ravintoon. Kuinka hän olisi voinut
pukeutua niihin tilaisuuksiin,
j o i h in kauniit nuorukaiset tahtoivat
ottaa hänet mukaansa — r a vintoloihin,
tanssiaisiin, karnevaa-leihin,
naamiaisiin. Hänellähän o l i
vain pumpulileninki. Toisilla siellä
oli villa- jopa silkkileninkejä, ja
silkkiset alusvaatteet. Hän häpesi
köyhyyttään — j a kuitenkin, mieli
paloi nuorten iloihin. Tanssia, nauraa,
laulaa, rakastaa! Ah, niiteii
ihanaa rasittavan päivätyön jälkeen.
Kevätpäivät huumasivat. Hänen
täytyi päästä mukaan.
Eräs kaunis nuorukainen tapasi
hänet i l l a l l a . Vei hänet mukaansa.
. . Häveten yksinkertaista, haalistunutta
ypumpulileninkiään, painautui
hän (tanssisalin nurkkaukseen,
mistä häntä ei n i i n helposti
voitu fiähdä. Hän e i tahtonut
tanssia. Katsella vain. J a kaunis
nuorukainen käsitti mistä se johtui,
eikä tahtonut kiusata häntä.
Painautui vain lähemmäksi, tuntien
nuoruuden hehkua tytön kosketuksista.
Tanssimusiikki kiihoit-ti
m o l e m p i a . ..
Toisiinsa nojautuen kulkivat hc
kotiinpäin, puhelivat yhtä j a toista
-— päivän tapahtumista, ihanteista,
elämästä, rikkaudesta ja
köyhyydestä. Ja se tyttönen itki.
Köyhän tytönhän on n i i n vaikea
elää. Hyvästellessä antoi nuorukainen
hänelle kaksikymmentä
marklcaa. Enempää ei hänellä o l lut,
mutta — hän ei tahtonut siitä
mitään enempää -— suudelman
vain. Se kaunis nuorukainen ei
sitten pitempään aikaan voinut
noutaa neitoa mukaansa. Nuorukaisella
kun ei ollut työtä. Eikä
rahaa. Tyttö meni toisen kera. J a
se toinen antoi hänelle enemmän
rahaa. Maksuk.si tytön tarjoamasta
lemmestä. Tyttönen osti r a hoillaan
itselleen vaatekappaleita.
Hänenhän teki niin kovasti mieli
pukeutua kuten toisetkin nuoret
tytöt j a pumpulileninkinsäkin oli
käynyt yhä -haalistuneemmaksi.
N i i n alkoi hän vaatia maksua nuorukaisilta,
jotka tahtoivat rakastaa
häntä — j a saikin. Puettuna
s i l k k i l e n i n k i i n j a muodinmukaisiin
vaatteisiin hänellä oli siitä alkaen
aina hauskaa. Ilmaiseksi t a i maksusta
— sitä hän ei paljon ajatellut.
Hänhän alkoi vähitellen tot-
;uä Vihen. Saihan hän paljon r a haa,
vapautuen samalla raskaasta
tehdastyöstä. Raha! — sehän
määräsi kaiken. Mutta sitä saadakseen
piti myös oppia kaikkeen.
Tupakka, väkijuomat, tuntemattomat
rakastajat! J a s i t t e n . . . Kerran
hän huomasi kuinka häntä oso-tettiin
eräässä ravintolapöydässä,
jossa istui nuoria miehiä, väsäh-täneine
silmäkulmineen, velttoine
ryhtineen.
Häneen koski niin kovasti!
M i t ä . . . mitä hän olikaan. . . '
Hänen silmissään pimeni, pyöri ~
salin kultakori^teiset seinät pyörivät
hänen silmissään — tuska
täytti hänen .sydämensä — j a hänen
täytyi poistua kuin ilkkuvien
paholaisten a j a m a n a . ..
Eräs hänen pöytätovereistaan
seurasi mukana saattaen hänet koliin
-— j a sinä yönä hän — j o i . . .
polttavaa spriitä. . . j o i , j o i , j o i . . .
Se huumasi hänet, teki hänet hentomieliseksi
— hän i t k i . . . vaikeroi
. . . muisti sen ajan, jolloin
pumpulileninki oli esteenä huvituksille
j a n a u t i n n o i l l e . . . muisti
kuinka hän silloin oli kuitenkin
ollut paljon onnellisempi.
Miksi hän ei voinut saada kunnollisesti
verhotuksi itseään muuten
kuin tällä tavalla! Hän kirosi
Hän oli langennut n a i n e n . ..
Oli hänelläkin ollut elämän aamu,
kaunis kuin kaikilla muillakin.
Köyhänkin kodin lapselle saattaa
'päivä paistaa — joskus. Hänen
i^nsä oli kuollut hänen ollessaan
'iidvuotias. Ainoana lajpseni kykeni
toki bjrvä äitinsä hankkimaan
hänelle ybtä ja toistat, mitä toisilta
vertaisiltaan puuttuL Tsry^yttävän
ravinnon, siistin, vaikkakin yksinkertaisen
vaatetnloten, puhtaan kodin.
Ehkäpä äiti hieman faemmot-telikin
häntä.
Niin hänestä tuli vihdoin "suori
tyttö — nainen, kaunis ja viehättävä.
Aikanaan heräsi - hänessä,
kohtaloaan, raivosi j a v a i k e r o i ! Se
mies koetti rauhoittaa häntä, mutta
hän löi, p u r i j a p o t k i , syytäen
koko alennustilansa aiheutramat
syyt miehelle, jonka näki siinä}
edessään. Ensimäinen h u m a l a t i l a n -;
sa t o i esille koko hänen kaamean
kohtalonsa — naikkosen, Jiylkiön,
ruumiinsa kaupittelijan — langenneen,
kurjan n a i s e n . . . !
N>^ kulkee hän öisiä katuja. Hänellä
on jälleen vain pumpulileninki
j a ohut, kulunut päällystakki j a
kuluneet kengät.. . Hänelle maksetaan
huonosti, sillä hän on t u l lut
rumaksi. Häntä poljetaan ja
halveksitaan. Sillä sivistynyt y h teiskunta
inhoaa häntä. — Mitä
syytä olisikaan sääliä "lagennutta
naista", joka kulkee öisellä kadulla
rypistyneessä pumpulileningissä.
lannu.
J. J A R V I S , Maatila Myytävä!»
SUOMESTA
E H T A S U O M A L A I S T A : G K K .
E H D O N A L A I S T A 300,000
K A Y A U N U K S E S T A!
Lappeenrannan raastuvanoikeudessa
oli toukok. 10 pnä lopullisesti käsiteltävänä
valtion likkihappoteh-taan
entistä ka.5Ööriä Väinö Löfgre-niä
vastaan kavalluksesta nostettu
syyte. Päätöksessään raastuvanoikeus
katsoi selvitetyksi, että vastaaja
oli eri kertoina kavaltanut teh-taan
varoja noin 300,000 mk., jotka
hän kuitenkin oli takaisin maksanut
Ja tuomitsi Löfgrenin jatketusta k a valluksesta
6 kuukauden ehdonalaiseen
vankeusrangaistukseen. Vielä
velvoitettiin Löfgren korvaamaan a -
sianomistajatehtaan oikeudenkäyntikulut
2,500 markalla. Syyte mainitun
tehtaan huoltokonttorin varojen
'kavaltamisesta hylättiin toteennäyt.
tämättömänä.
ASIOIMISTO
Huone lOS, H a r o n Chambcrn
Pnhelin 2189. — P . O . Box 1181 i
SUDBURY, ONT.
Lakiaiioita, asiakirjoja,
kantalaUpapereita, •tirtolaiilapia,
y. m.
KtinteimUtöIainoja
Vaa<littat*«a tavattRVAiia iltaaia.
L I P E Ä K I V I L U Ö K S E N J U O T T A J AT
T U O M I T T U 8 V U O D E K S I K U R
I T U S H U O N E E S E E N
Kuten mulstettanee, tapahtui v i i me
malisk. 28 päivän illalla Kuopion
pit. Puutossalmen kylässä raaka
murhayritys, jolloin työmies A r mas
Tuhkanen, Siiri Koikkalaisen
yllytyksestä koetti lipeäklvlliuoksen
avulla ottaa hengiltä morsiamensa
palv. Aino Haikosen. Syyte vastaajia
vastaan oli toisen kerran esillä
Kuopion y.m. pitäjien välikäräjlllä.
Oikeus tuomitsi Armas Tuhkasen
murhayrityksestä ja Siiri Koikkalaisen
yllytyksestä murhaan kummankin
8 vuodeksi kuritushuoneeseen
ja olemaan 10 vuotta vailla
kansalaisluottamusta. Sitä paitsi
tuomitut velvoitettiin suporlttamaan
_ A i n o Haikoselle yhteisvastuullisesti
.korvauksia yli 60,000 mk., josta 10,-
000 mk. kivusta. Oikeudessa esitetyn
lääkärinlausunnon mukaan tulee
Haikonen elinläkseen menettämään
puolet työkyvystään. Tuomio alistettiin
H O : n tarkistettavaksi.
Beauharnois-juttu
uudelleen parlamentissa
OTTAWA, toukok. 27. — Beauhar-nois
Power-yhtlön kysymys tulee
nähtävästi uudestaan käsittelyn alaiseksi
parlamentissa. Albertan r y h -
r.än johtaja, Robert Gardhier tuleo
vastaamaan Beauhamois-yhtiön puolesta
joku viikko sitten esitettyyn
selostukseen, koskien yhtiön lupakirjaa,
toimintaa ja osakkeiden määrää
y.m. Asian johdo.sta arvellaan
tulevan uuden välttelyn, missä tullaan
edelleenkin vaatimaan lakitieteellisen
tutkimuksen toimeenpane^
mistä.
Barrette & MiOette
K A I K E N L A I S T A T U O R E T T A
L I H A A
J A U H O J A J Ä R E H U J A
Nopea palvelus
Hearst, Ont.
Gerald iFoot
P A L O V A K U U T U K S I A , KIINTEIMISTÖ. J A
K I I N N I T Y S L A I N O J A
Hyvä tonttivalikoima, valo, vesi sekä likaviemärit. Hinta
$300 — helpoilla ehdoilla.
Käykää ksUoma<«a kotien rakenaossannnitelmaamcne.
GERALD A. FOOT
P U H E L I N 936 — M A C K E Y B L O C K — S U D B U R Y , O N T .
475 eekkerin farmi myytävänä
lähellä \Vhite Fish asemaa. Hyvät
asuin- ja navet;a rakennukset.
Soon tien varrella. Erittäin sopiva
karjataloudeKo. Myydään sentähden,
että omistaja on tullut liian
vanliaksi sitä asuinaan.
Tarkempia tietoja saadaksenne
kirjottakaa ta\ käykää puhumassa
omistajan Frank Mai)es'sin kanina
White Fish, Ont. Tai alla olevalla
osotteella.
O. LUOMA.
Box 1639, Sudbury, Oat.
Homiy
Ainoa valmistaja Sud-buiyn
piirissä.
Star BoHiing Works
Box 1028 - Phone 946
Sudbury, Ont,
R U O K A L A
SUURIN J A A J A N M U K A I S IN
H0L1H'S CAFE
4 3 9 QUEEN ST. W E S T
(Spadina ja Queen StsJ kulmatsa)
TORONTO, O N T .
Hyvä ruoka Ja kahvi, Suomalaisel
leivokset. Tervetuloa!
Suomalainen Naisparturi ja
Kähertäjä
Pyydiinime sulkeutua arv, yleisön
suo.sioon hyvällä työllä j a kohteliaisuudella.
Kauneushoitoa myös,
E L S A G L A DE
K E R T T U R E U N A N EN
131 Peter St., Toronto, Ont.
Myy li avana
10 huoneen ruminki-talon
kalusto
hyvällä liike paikalla. Hyvä talo ja
halpa vuokra.
N. JOHNSON,
24 Robinson Street,
(Markham kudun kuhna.ssn)
Puhelin: Trinity 1>8G5 M .
Toronto, Ont.
NORTHERN COAL & fOOIi 0),
K O V A A J A PEHMEÄÄ K O L I A KOKSIA _ K O V A A M
P E H M E X X P U U TA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sadbuiy.
VARASTOPAIKKA LORNE STREET PUHELOf
Peter ja Richmond Sts. kulmadsa
TORONm
SIISTIÄ HUONEITA
644 Lagauchetiere St We*t,
Montreal, Que.
U. Eloranta
P A R T U R I S A M A S S A TALOSSA
(Tr
IDEAL SERVICE
DYEWORKS
VÄRJÄYS- SEKÄ PUHDISTUS-L
I I K E
D. Filiatrault,
— P u h e l i n 1153—
S4 Borgia Street. Sudbury, Ont
PALLOHUONE
KELLOSEPPX A .Heiskanen
SUDSURT. OHT.
• Dvka» St.
PORT A R T H U R IN
Luonnonparantola
Hoitajat —
P E T E R H O L A P PA
JOS, HALONEN
350 Bay St. DEONGCHAHP
Cartage Co, Lti - • Sudbury, Qnt
0'emmfe avanneet autokumien kor-
;au8niKKeen, joten otamme nyt vastaan
kaikenlaista autokumien j a s i -
•fäkumien korjausta.
TyydytfavJiifyy» taataan.
Matkaili jakoti
961—963 St. Antoine S t . ,
Montreal, Que,
N I S U L A i a M A T T I L A , onojat.
(Tr,
Hieroja A. Valley
S A U N A L L A
Toronto Steam Baths
128 Peter St. Toronto, Ont.
T u n n i t : Kosk.-lorst. 4 ip. 11 ip.
Perj."l—11 ip.
Lauant. 1 ip. k lo 2 ap.
Sun. 9 ap. 4 ip.
Muina aikoina otetaan vastaan
' kotona
55 Widmer Street
Puh. Elgin 0705
Suomalainen Höyrysauna
Avoinna joka arkipäivä kello 1 päivällä kello 12 y3U2.
Lauantaisin kello 10 aamulla kello. 12 yöllä.
770 Aqueduct Street, Montreal. Quebec
rmwm%
.SUOMALAINEN APTEEKKI
ROHDOSKAUPPA
Montrealissa, Que., 151 Ontario St. E.
Täällä voitte saada kaikkia lääkkeitä j a rohdoksia nfln-k
u i n vunhussu maassa. Käykää meillä tai k i r j o i t t a k a a meille. ' | j
Lähetämme läukkcit j a roh<iok.sia kaikkialle Canatlaan. f il
Suomalainen Käherrysliike Melba
318 Queen St. W., Puh. Adelaidfe 0070
Sähkökiharoita annetaan uusimman menetelmän mdkaan.
Kaikkea alaan kuuluvaa työtä .suoritetaan kohtuullisilla hin»
noilla.
Sulkeutuen arv. yleisön .suosioon.
Paikkaa haluaa
SuomeRsa kauppakoulun käynyt
ja kauppa-alalla toiminut nuori
mie.T haluaa päästä palvelukseen
kauppa-alalle. Vastaus lähetettävä:
(MTr
N U O R I M I E S ,
Box 69, Sudbury, Ont.
Hieroja Hugo Seppälä
Antaa hierontaa Alavon saunallr
joka arkipäivä
S—11 ap. 2—9 i p .
Tulee kotia «myöskin pyydettäessä
34r Antw«:rp St. Sudbury, Ont.
— Puhelin 1954 —
. (TL
~ John LaU
Välittää kolia j a puita sekä toimittaa
muuttoajoa. Kääntykää
puoleeni tarvittaessa,
50 Lorne St., Sudbury
Puhelimet: kotiin 1724
konttoriin 1676
S U O M A L A I N E N O S A K E L E I P O MO
TASnUNE BAKERIES LTD.
477 Dupont St. — Phone Hillcreat 7510 — Toronto, Ont.
Suosittelee hyvää kahvileipää j a leivoksia, kuin myöskin
ruokaleipää monta eri .lajia. J a eitten j o hyvän makuisen k o -
van' leivän keralla me sulkeudumme yleisön huomioon otto»,
misccn.
Timiiis, OnL, iinoitiiiisia
Y.m. virvokcjuomia valmistamme ensiluokan aineista.
Tilaukset toimitetaan nopeaan.
Tinunins Bottlii^ Work$
K. A. Merikallio, omist.
Box 1749 - 61 Birch St. - Puhelin 646 J .
Alex Koskelan Sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa:
Ketbiviikkona, tor«taiiui, perjan-t
«ina ja läuantatna.
Puhelin 696W.
75 R E A S T . N . TIMMINS
FINNISH BAKERT
Box 1306 Timmizii Ont
Korppu- Ja lelpB-tilavlcMt fam
pieaaa ja huolellisesti ttyictlte.
H U O M . !
Hyvä ty5 halvat hizmat,
takkeihin tehdään pulskat rinnat.
Pideten myös siitä huoli,
että tulee soma takapnolL
Housut tehdään just?fTi mittaan,
liivi kyllä aina fittaa.
' ^ Vanhat risat täällä fiksaa,
)S joissa ei tarvitse uutta mittaa.
Tutustua saatte meihin,
kunnollisiin kraatareibini
L. Kunnas & M . Viitanen
2S» B A Y ST.. P O R T A R T H U R , O N T . J
' 1,:
( j -
( 1:
«JIM
% k u p ) l ! i « J l y l r i j j j v . I lj
Srk'/itJ jauho j:t *:i'fla.
H I ' . n ii<-ta3n t l l o r l T i i i i j ; ja
*^kfttxai;tt *'.V*':. «•II.*.' aUif
l l l l . - ' ; hi*:nf/'iV%i lrMir' - n o j k i . i,
S s ^ k o i i a h y v i n r^/i.-i»' i a n . o .
P I I K A K K A
i kuiiiUint-n rij- x . - a a . o k . *.
2 maitan ru<kuai»'j
1 xtiitiUinep rnäiuta
V i . p i i m u n a n * a l f c ' . ; i i * ^ i . I>.
« J j fikrriA ia k.'.'»».; j . i i r a.
k e n ( / . i i l ! ) . - ä c j i.
Parhainta kaikkia
leipomisia varten]
Lopultakin — olen oppinut t a -
laiguuden «aadalucni hyvää
piirakan kuorta"
( K i r j . - ; ! , ; ä i . i . i i - a . k i . t o . t . - ii
••y.iUn « i i If- . i - i n . y r . i y i M : , ; , ; . i i . i . ^'•>n " ' K -
l . - r . t ' . l ' l i p i i r a k k a a . )'»»t.i h i » ["!•••' palj''"-
'}'\ U " : r i l l i l ' < r i : a u l l j l i u l . i-Mi v a ! i > . ; n . i ( r i , 1 l i i vVl-retkun
l i i - . r l >-i "!lr>l ' . i k . : l l tivv
. M i l r ^ t uiiXiJ op-n?
t . i i i j , •Cl.-.;» <ii;i ii.:<i
k u o r i a , jol.-fi ky>v»n hdni-l
; / . i l i .
••.S.ll.i
i k k .
j r u . r i «.ll"iri t . - k i yiiii-l
. k ' - . - c n k ' . ; " - i i l i v v i i i -
r . j . rnil/-.fi *il-« ^ a l n i i . t r -
' • K 3 ^ ^ i l l a i i ) i f u f i l y p u l i - . j a " . K . i i . •.a<i.7.i.
n . - '/%ar r / ; 3 ' i k k . j i l a ia UtiA''lid-tia."
KirUand lake, Ont,, ikoitnks^
THE FINNISH BAKERY
Valmistaa leipää ja leivokaia. Tarjoaa yleisön kftyt«ttftviiaL
Ulkolähetykset toimitaan täsmällisesti
Box 229 M.
T H E FINNISH B A K E R Y,
Raitanen, omistaja KirUaod 0»t>
M I . . \>I- k ' r l . ; i . »ftla t',\ki:i k u o r i j o l i t i ; . / k ' , « .
| . - a . : a l a i k i r i a . t a . ja l l y > - i k ! i ' ( r i li;!',>? k i j i v a . » a U i -
k i r i a . 1 3 . j ' . l ' n k u o r t a rri k j r l ä r j J i v / m j .a
\ . - i i : i » . . . - v l - J ^ - i i . » i l ' n 'a»va i.y«Yr k o k « r i j i » » - na
rXj h',iA j a u l . o . l i i n . lfM'11 «il.Ii » l l k ' O I I l a i k i.
n a u . l) - n r;iri>»kiii k<rt.f). ' I I J r o » i a n l u l i .i
k o . I t a a I. - : k k / - i < - ; > .a ja i!i\,:t}^i--in)iUi '-ikj t^nkf-i
, / i . . r i ) a j,< p a i l i a m i . ' : ! ! ! ja k a i k k i k . i . i l l . J y l " l i <l
x l l a h y ^ i n k < - . ) ' ! a.
K u i n k a i l o i n r . ! o V u l n i n « l i ',
r.-af RaLi'.(jfnf''fi J.(irakai> kuorz-n
k u l i fAft)
ti-knoti.
T f - i < J j n r a k a - I V l l y.
PURIT!^ FraUR
Robert Lindforsin SAUNA
Avoinna: Keskiviikkona ja perjantaina kello 1 p ä i v ä l l i . k ^ . , ,
11 ailalla. — Lauantaina kello 1 päivällä keUo 6 sunnnntaUlaiinM»,
Box 23, K i r k U n d Lake. Ont.
PALLOHAAU
PARTURI
Lindforsin saunan yläkerrassa. P a l lot
pyörii, tukka lyhenee j a parta
siliää. (Tr.
A A R O K S V I N E N,
Box 2 8 , K i r k l a n d Lake. Ont.
P u r i t y jauhoja myyvät Co-operativc -Trading Association of
Sudburv, Limited, ia Finni.sh Co-optrative Merchant» Limittyi,
Sault Ste. M a r i e , . Ont.
The Readers of the
"Vapaus"
Patronize only those concerns
i that advertise in the "Vapaus" and
encourage their neighbors. to do
likewise. In this way we support
our own concem and also enable
it to serve the advertisers for their
money's worth.
We have buiit our oreanizatfon
through co-operation by Tvhicb
means only we can further develop
it. For that reason, let us not for-get
the "Vapaus" advertisers.
Liikkeeni sijaitsee nykyldn
Heinon pallobaatin yfatejrdettl;
Teen parhaÄni, palvcllesiÄttI
yleisöä kaikessa partur&iAlAaik:
kuuluvassa työssä. •,
Tiho Ermischoff
K I R K L A N D LAKEiOKr.
Suosittelen
väksL Maito
dasta. Kotiin ajo.
apaus" advertisers. • • ^ - K i r k l a n d >;l4i|fc(ife^^^^^ ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 29, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-05-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300529 |
Description
| Title | 1930-05-29-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
1930 Torstaina, toukok, 29 p:nä — Thur., May 29
,umka"-kuoro ja n.s. "kob-jororyhmä
(kobzarit l a u -
rainalaisen kiellsoittlmen
säestyksellä).
covenäläinen musilkkikult-
'aa osittain huomattavas-distuen
työ eri seuduilla
kansanlaulujen keräämi-ikkaamiseen
ja kansanta-iyksiin.
Musikaalisen työn
oimivat Minskin, Mohile-ijskin
ja Polockin musiik-
Kansatieteellisen musii-imnassa
ovat tehneet p a l -
työtä Terravskij, Ravens-
)rov ja Matisson. Vaka-llysten
sarjasta mainitta-iovin
valkovenäläinen öop.
•n trionsa ja romanssinsa,
djn "Valkovenäläinen
sia", Borkuksen j a Pevz-nosävellykset,
ja nuorem-
Itäjäin (Kovalev, Lobanj
uomiskykyä osoittavat ko-
[nskissä on perustettu/or-aStovenäläisille
kansaiUs-kuuluen
orkesteriin m.m.
£lia, paimenpillejä ("ja-lyyroja.
min tataarien musiikin, le-i
antoivat voimakkaan sy-
[ontslieoskij Krasevin l a u -
it. Krimin tataarien l a u -
ilten rytmilliset muodot p-.
sn omintakeisia. Niissä on
3sa vaikutteita arabialais-sta,
ukrainalaisesta, v i e -
dialaisestakin musiikista
rantamilla .4: nnellä vuoisi-leitten
genualaisten siirto-
«rintönä).
aiasian monilukuisten k a n -
Scuudessai on 'todettavissa
töntä toimintaa. Georgiäii
iktuurin keskuksessa, T i f -
moin Bakussa ja Erivanis-edellinen
on tjurkalalsen
Iäinen armenialaisen mu-kuksena,
on konservatoori-msällisia
oopperoita. Geor-säveltäjäin
oopperain l u kumäärä
on erittäin huomattava.
Samaan aikaan, jolloin vielä työskentelee
Armenian vanhin kansallinen
säveltäjä Nikolai Tigranov, on
ilmestynyt useita nuorempia (Melik-jan.
Barhurarjan, Shaposhnikov y.
m.). Kovatshin, Avramovin, Davi-denkon,
Messmarmln y.m. musiikki-tekstien
avulla voimme me nyt ensi
kertaa tutustua abhazien, tsherkes-sien,
tshetshenien ja svanien luon-teeltaari
ankarankatkeriin säveliin:
ensimäinen Dakestanian musiikkikoulu
Mahatsh-Kalan kaupimgissa
käyttää opetuksessa tätä musiildcia.
Vucristoheimojen musiikki on aina
näihin saakka säilyttänyt merkityksensä
uskonnollisissa taikame-noissa
(haavojen, tautien, ruumiin
elinten häiriöitten loihtien parantaminen).
VI. Neuvostoliiton FUropanpuolei-sen
alueen itäisessä osassa asuvat
monet turkkilaiseen heimoon kuuluvat
kansat, jotka ovat sävelra-kenteesaan
säilyttäneet muinaisista
ajoista periytyneet erikoisuudet, c>-
maksuivat nopeasti Neuvostoliton
yleisen musiikkikulttuurin, luoden
alinomaa vallankumouksellista elämää
käsitteleviä lauluja, julkaisevat
on puhdasta, tuoretta
i^oa, josta on 6 0% ve-"
^ Pojstettu. Mitään
^le hsatty siihen k a n -
BtettaeEsa. Se on kak-niin
rikasta. T
"n tavallinen maito,
•n kaj-tto keitoissa^
. erikoisen rik-
J2 hyiän matin
Montreal
«S
kansanlaulujen runokokoelmia. Meillä
on jo joitakin tällaisia julkaisuja
teksteineen, muokattuja Volgan tataarien,
tshuvassien ja bashkiirien
kansanlauluista. Volgan tataarien
keskuspaikassa; Kasanissa on tataarien
oma kansallinen teatteri. Täällä
tehdään parhaillan yrityksiä tataarien
oman musiikkidraaman luomiseksi.
vrr. Kansanlaulujen, keräystyötä
suorittaneitten kansatieteilijäin Za-taevltshi,
Uspenskijn ja Mlronövin
suurenmoisen työn tulosta, on että
meillä nyt on tieto tjurkojen, uzbekkien
ja kirgiisien korkealle kehittyneestä
musiikista, joka on saanut
merkittävän perintönsä arabia-lais-
perslalaisesta musilkkikulttuu.
rista. Sävelen ja rytmin korkea laatu,
rakenteen kehittyneisyys, vivah-dusrikkaus,
intonatsioltten yleinen
sangen runsas vaihtelevaisuus —
kalkki nämä asettavat aroheimojen
(kirgilslfen, tjurkojen ja uzbekkien)
sävelmuodot korkeammalle eurooppalaista
musUkikia.
vm. Kansatieteilijä Boris Sal-montln
energisten Ftonnistclujen tuloksena
on saatu kerätyksi suuri
joukko burjattllals-mongoolllaisia
lauluja. Hän myös on perustanut
ensimäisen burjattUals-mongoolilal-sen
musiikkikoulun. _
Kaikki nämä luettelemamme ovat
kuitenkin vain pieniä jyväsiä, huomioltamme
suurelta alufeelta. Jossa
tnusikaalihen työ Sängen volmak-iaasti
kehittyy. Vain likimääräinen
kansallisten Intonatsioltten kehityksen
ja täydfillistymisen tunteminen
/oi antaa lukijalle täydellisemmän
kuvan sitä kansan luomiskyvyn rikkaasta
ainehist<»t3, joka hedelmölt.
tää säveltäjäin työtä, virkistää heinän
ainmennusvolinaansa alituisesti
.nuorten sävelmäin tuntemattomalla
kauneudella, sävelmäin, jotka ovat
miljoonaistejtt kansanjoukkojen ni-mettömäin
säveltäjäin luotnla ja klr>
kastamia.
Vain Pämpiili-leninki
I n i i n k u i n kaikissa ruumiillisesti terveissä
ihmisissä — sukupuolivais-to.
Kevätpäi\'ien kultaista aikaa!
Hyväilyjä, suudelmia! Ensin yhden
nuorukaisen kanssa — sitter
n i i n , sitten — toisen j a k o l mannenkin
. . . Suudelmat eivät
enää riittäneet...
Hänen vaatimuksensa lisääntyivät
.— sentähden, että hän o l i kaunis.
Siksipä vain kauniit, hyvin
puetut nuorukaiset saivat luvan
lähempään seurusteluun hänen
kanssaan. — Mutta'hän oli köyhä
yksinkertaisesti p u e t t u . ..
Ja sitten kuoli äiti. Gniin neuvoin
sai hän t u l l a toimeen miten
taisi. Palkkansa oli n i in pieni. E ;
se. riittänyt kunnollisesti asuntoon
ja ravintoon. Kuinka hän olisi voinut
pukeutua niihin tilaisuuksiin,
j o i h in kauniit nuorukaiset tahtoivat
ottaa hänet mukaansa — r a vintoloihin,
tanssiaisiin, karnevaa-leihin,
naamiaisiin. Hänellähän o l i
vain pumpulileninki. Toisilla siellä
oli villa- jopa silkkileninkejä, ja
silkkiset alusvaatteet. Hän häpesi
köyhyyttään — j a kuitenkin, mieli
paloi nuorten iloihin. Tanssia, nauraa,
laulaa, rakastaa! Ah, niiteii
ihanaa rasittavan päivätyön jälkeen.
Kevätpäivät huumasivat. Hänen
täytyi päästä mukaan.
Eräs kaunis nuorukainen tapasi
hänet i l l a l l a . Vei hänet mukaansa.
. . Häveten yksinkertaista, haalistunutta
ypumpulileninkiään, painautui
hän (tanssisalin nurkkaukseen,
mistä häntä ei n i i n helposti
voitu fiähdä. Hän e i tahtonut
tanssia. Katsella vain. J a kaunis
nuorukainen käsitti mistä se johtui,
eikä tahtonut kiusata häntä.
Painautui vain lähemmäksi, tuntien
nuoruuden hehkua tytön kosketuksista.
Tanssimusiikki kiihoit-ti
m o l e m p i a . ..
Toisiinsa nojautuen kulkivat hc
kotiinpäin, puhelivat yhtä j a toista
-— päivän tapahtumista, ihanteista,
elämästä, rikkaudesta ja
köyhyydestä. Ja se tyttönen itki.
Köyhän tytönhän on n i i n vaikea
elää. Hyvästellessä antoi nuorukainen
hänelle kaksikymmentä
marklcaa. Enempää ei hänellä o l lut,
mutta — hän ei tahtonut siitä
mitään enempää -— suudelman
vain. Se kaunis nuorukainen ei
sitten pitempään aikaan voinut
noutaa neitoa mukaansa. Nuorukaisella
kun ei ollut työtä. Eikä
rahaa. Tyttö meni toisen kera. J a
se toinen antoi hänelle enemmän
rahaa. Maksuk.si tytön tarjoamasta
lemmestä. Tyttönen osti r a hoillaan
itselleen vaatekappaleita.
Hänenhän teki niin kovasti mieli
pukeutua kuten toisetkin nuoret
tytöt j a pumpulileninkinsäkin oli
käynyt yhä -haalistuneemmaksi.
N i i n alkoi hän vaatia maksua nuorukaisilta,
jotka tahtoivat rakastaa
häntä — j a saikin. Puettuna
s i l k k i l e n i n k i i n j a muodinmukaisiin
vaatteisiin hänellä oli siitä alkaen
aina hauskaa. Ilmaiseksi t a i maksusta
— sitä hän ei paljon ajatellut.
Hänhän alkoi vähitellen tot-
;uä Vihen. Saihan hän paljon r a haa,
vapautuen samalla raskaasta
tehdastyöstä. Raha! — sehän
määräsi kaiken. Mutta sitä saadakseen
piti myös oppia kaikkeen.
Tupakka, väkijuomat, tuntemattomat
rakastajat! J a s i t t e n . . . Kerran
hän huomasi kuinka häntä oso-tettiin
eräässä ravintolapöydässä,
jossa istui nuoria miehiä, väsäh-täneine
silmäkulmineen, velttoine
ryhtineen.
Häneen koski niin kovasti!
M i t ä . . . mitä hän olikaan. . . '
Hänen silmissään pimeni, pyöri ~
salin kultakori^teiset seinät pyörivät
hänen silmissään — tuska
täytti hänen .sydämensä — j a hänen
täytyi poistua kuin ilkkuvien
paholaisten a j a m a n a . ..
Eräs hänen pöytätovereistaan
seurasi mukana saattaen hänet koliin
-— j a sinä yönä hän — j o i . . .
polttavaa spriitä. . . j o i , j o i , j o i . . .
Se huumasi hänet, teki hänet hentomieliseksi
— hän i t k i . . . vaikeroi
. . . muisti sen ajan, jolloin
pumpulileninki oli esteenä huvituksille
j a n a u t i n n o i l l e . . . muisti
kuinka hän silloin oli kuitenkin
ollut paljon onnellisempi.
Miksi hän ei voinut saada kunnollisesti
verhotuksi itseään muuten
kuin tällä tavalla! Hän kirosi
Hän oli langennut n a i n e n . ..
Oli hänelläkin ollut elämän aamu,
kaunis kuin kaikilla muillakin.
Köyhänkin kodin lapselle saattaa
'päivä paistaa — joskus. Hänen
i^nsä oli kuollut hänen ollessaan
'iidvuotias. Ainoana lajpseni kykeni
toki bjrvä äitinsä hankkimaan
hänelle ybtä ja toistat, mitä toisilta
vertaisiltaan puuttuL Tsry^yttävän
ravinnon, siistin, vaikkakin yksinkertaisen
vaatetnloten, puhtaan kodin.
Ehkäpä äiti hieman faemmot-telikin
häntä.
Niin hänestä tuli vihdoin "suori
tyttö — nainen, kaunis ja viehättävä.
Aikanaan heräsi - hänessä,
kohtaloaan, raivosi j a v a i k e r o i ! Se
mies koetti rauhoittaa häntä, mutta
hän löi, p u r i j a p o t k i , syytäen
koko alennustilansa aiheutramat
syyt miehelle, jonka näki siinä}
edessään. Ensimäinen h u m a l a t i l a n -;
sa t o i esille koko hänen kaamean
kohtalonsa — naikkosen, Jiylkiön,
ruumiinsa kaupittelijan — langenneen,
kurjan n a i s e n . . . !
N>^ kulkee hän öisiä katuja. Hänellä
on jälleen vain pumpulileninki
j a ohut, kulunut päällystakki j a
kuluneet kengät.. . Hänelle maksetaan
huonosti, sillä hän on t u l lut
rumaksi. Häntä poljetaan ja
halveksitaan. Sillä sivistynyt y h teiskunta
inhoaa häntä. — Mitä
syytä olisikaan sääliä "lagennutta
naista", joka kulkee öisellä kadulla
rypistyneessä pumpulileningissä.
lannu.
J. J A R V I S , Maatila Myytävä!»
SUOMESTA
E H T A S U O M A L A I S T A : G K K .
E H D O N A L A I S T A 300,000
K A Y A U N U K S E S T A!
Lappeenrannan raastuvanoikeudessa
oli toukok. 10 pnä lopullisesti käsiteltävänä
valtion likkihappoteh-taan
entistä ka.5Ööriä Väinö Löfgre-niä
vastaan kavalluksesta nostettu
syyte. Päätöksessään raastuvanoikeus
katsoi selvitetyksi, että vastaaja
oli eri kertoina kavaltanut teh-taan
varoja noin 300,000 mk., jotka
hän kuitenkin oli takaisin maksanut
Ja tuomitsi Löfgrenin jatketusta k a valluksesta
6 kuukauden ehdonalaiseen
vankeusrangaistukseen. Vielä
velvoitettiin Löfgren korvaamaan a -
sianomistajatehtaan oikeudenkäyntikulut
2,500 markalla. Syyte mainitun
tehtaan huoltokonttorin varojen
'kavaltamisesta hylättiin toteennäyt.
tämättömänä.
ASIOIMISTO
Huone lOS, H a r o n Chambcrn
Pnhelin 2189. — P . O . Box 1181 i
SUDBURY, ONT.
Lakiaiioita, asiakirjoja,
kantalaUpapereita, •tirtolaiilapia,
y. m.
KtinteimUtöIainoja
Vaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-29-05
