Vapaus, June 26, 1930

              ifa 150-1930
luretken teki tänne Ti
svojmistelijat 15 p. J
i yleisön olleen wi
ä'r esitykseensä. Ssj
toistekin. . •l
imistapan. sattui &l
ntai-iltana 21 P. tk,J
X Salo niminen räaf
saunasta tultaaaB.'T
isinta, kun ei oMi
ikassa kun noin iual
ienee väkijuomiDx/f
iässäkin tapaubesstj
osaston ke«ijnU«JtJ
onnistuivat veftf
levistä liuveistä
ikähmää — että
laman kuuloni mm
^kuuta arvoklfaaQiJ
osta lähemmin
liikkeet rakenta»
työläisaiaesten i ^ J
• mjT^
to :a kaipuu T I R J
•e^sen elämästä, i j
jnenesiyy osuustffiaS
i tentiiväänsä vaäsj
teoreettinen p u ^J
:yksi ja sen käyiäaajl
5l«aa luokjutaisÄiataJ
sukulaisliikkeenä. fM
iickeenä riistäjäluokiaf
ieaime sitoa työläiaj-ikkoliikkeeseen.
cn
räittamätöntä että
järjestetään järi(
kuT.-;uiaan työli
ituottajat omiin
in propaganda,
5n joukkojen teolle!
autta tehokkaaniffi^
osuusliikkeille laaje
USlle alueille seiä
ikeen kannatusta .
ulottuvaisuusalufiiiia.
'ntarion, kaksoiskau,
vietetään tuollaiset'
?t järjestöjuhlat elit^
iitä juhlia ei saisi
etempänäkään
alkaa elok, 9 p.
nnallisen aut<Aaiati
3llä kaksois.kan_
iin eteen tulee soiti
utoon sitävarten
äälle, soitellen äinil
errellessä kaupunlaja. 1
kehoitamme os
liikkeelle myötämieliaij
listajia läheltä ja
lähtee liikkeelle FKt-
J. haalin edustalta i
Williamissa ja Arth
ä kulkunsa Port
alin edustalle juuri
ttä ihmiset voi qstaai
a juhlanäytäntödn.
?seen tullaan
osuustoiminnallisia
joilla tehdään
;i kaikille kulkueeni
noin hiillä tehdään i
Jier yhteydessä o5eTJt|
laisuudet. kappale,
bä ohjelmailtama
:ä^pa nyt kaikki
•huolehtia että
tarkoin tulee
itojen omistajat, ioslij
iieen mahtavuus.— l i
A H A A
SUOMEEN
Kurssi SaomeD M dkkar
3925
Canadan DoUarista
iäJietyskidut:
m lähetyksistä »20.00, 60^
•ihPtXistä $20.00—?49.99, 80t
i S S t ä $50.00—179.99 je
Äfebetyksistä ? 8 0 . 0 0 - $ 100.00
[is 50c jokaiselta seuraavalte ai-
Jivalta sadalta dollarUta.
Lihetykset $500.00 j * »»t» ylo»
13.00, huolimatt» •amman «uuruu-
^Sihk5.anom«liihetyk.UtÄ ovat l i
h.tyskulut $3.50 l ä h e t y k s e l t^
Suonien raha. c . l e l « « i . KniM
12.45 sadasta Smksta. /
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Bo, 69. S U D B U R Y , O . ! .
laivapileUejä myydään.
Tiedustakaa pileUiasioita
Torsta,ina,lcesalg. 26 p:nä — THu., June 26
e i v ä t t ä n n e velvollisuuksiaan lap­siaan
kohtaan. Luulen, e t t ä t ä ä l lä
ei yhdenkään farmarin «lämä, a i ­nakaan
vielä, ole siinä pisteessä,
e t t ä se olisi riippuvainen lasten
yhden viikon t y ö s t ä . Sillä ainoas­taan
. viikoksi olisi saatu opettaja,
jos olisi ollut se summa lapsia
kouluun e t t ä olisi kannattanut l ä ­h
e t t ä ä tänne opettaja. Tuntuu
niinkuin toiset olisivat jarruna vie­lä
niillekin vanhemmille, jotka p i ­t
ä v ä t sydämen asianaan kylvää
pienikin tiedon siemen lastensa sie­luun
itämään. Parhaalla tahdol-lammekaan
emme voi antaa lapsil­lemme
sitä, mitä meiltä lasten kas­vattajina
vaaditaan. Kuinka moni
meistä tahtoo j a kykenee lapsiaan
kotona ohjaamaan j a opettamaan.
Sen kyllä tietää jokainen isä j a
ä i t i mitä niille opetetaan porva.
riUisissa kouluissa, mutta se j ä t e ­t
ä ä n tykkänään huomioonottamat­ta.
Tyydymme vaan siihen, että
tiön laivcdlla Englantiin saakka, l m .
ten allekirjoittanut teki. saapuen
sinne OberoniUa. "Tottumus on toi-
Vtpaudelle ottavat raliaTälityk-
M vastaan myöskin:
WAUS MONTREAL BRANCH
i l96 St. Antoine S t ,
Montreal, Que.
VAPAUS
tOKT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
f o r t Arthur, Ontar&.
nen luonto", .sanotaan j a näinollen
tuntuikin miellyttävältä matkustaa
tutunomaiEessai y n ^ ä r i s t ö s ^ saa.
den kumminkin Jonkunlaista esi­makua
pitkänmatkan purjehdukses-
U .
T ä ä l t ä kävi matka Lontooseen,
jossa sataktintainen siirtolaisjouk-kue
jakaantui eri ryhtoiin, jatkaen
kukin matkaansa läbeisimpänä pää­m
ä ä r ä n ä ä n valtamerilaiva, allekir­joittaneella
Hollannin Amerikan
AARO KIVINEN
Kir^Jand Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, On .
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmina, O n t
;GHN JFTRTA,
167 Broaview Ave., Toronto, O n t
DAVID HELIN,
tfi paikkakunnilla Keski-Qptariogaa
White Fish
Viime viikkocen sateen tu!ok«ena
on, että Vermilion j o k i on noussut
ja uhkaa tulvalla, vesi nousee jat­kuvasti
ja on jo samassa määrässä
kuin keväällä. Nyt jo tehden ran­tamailla
melkoista vahinkoa j a jos
ylittää äyräät, niin moni köyhä
farmari joutuu hätää kärsimään,
kaikki kun ensin uhraa sie­meniin
ja tulos on nolla. E i nyt
kuitenkaan toivota veden niin ylös
nousevan.
Sietiiiii pakilta vKlia ineidSn Ice-ujukh'
«ta, jotka tule& olemaan 5 p .
heinäk. Siis aivan ovella. Sitä
touhutaan kovalla kiireellä. Näy­töskappalekin
on t y ö n alla, vaikka
j vähän ylivoimainen nain pienelle
paikkakunnalle. Kappaleen nimi on
Naisorja, nelinäytöksinen. Vieraan
I paikkakuntalaiset voivat ottaa sen.
I kin huomioon, sillä kappaleen nimi
I jo osottaa, mihin alennustilaan nai-
|nen porvarillisessa yhteiskunnassa
[ on joutunut. Ohjelmaa monenlais­ta
tulee olemaan juhlapäivänä.
Tiet ovat ajokunnossa haalille asti",
ettei tarvitse enää kävellä kuten
[ennen. Tervetuloa!
Kirjeenvaihtaja.
kapitalistit kasvattavat lapsistam­me
itselleen nöyräniskaisia palve­l
i j o i t a.
Toivomme kumminkin, että täl­lekin
pienelle joukolle, mikä t ä ä l tä
ollaan tilaisuudessa saamaan, saa­taisiin
opettaja siksi viikoksi mikä
meille on aikasemmin luvattu.
Olemme koettaneet p i e n i s t ä varois­tamme
rahallisesti avustaa jo v i i ­me
kesänä samoin kuin t ä n ä kesä­näkin
kesäkämppäystä, t o i v o s s a , t a r j o n a,
e t t ä joskus olisi s i i t ä meidän omil­lekin
lapsillemme hyötyä.
Nyt on sitten, naiset, seuraava
kokous 1 p. heinäk. j a se on luon­non
helmassa ja luonnonihanalla
paikalla, niin e t t ä tulkaapas sitten
tutut j a tuntemattomat j ä s e n e t ja
j ä s e n i k s i aikovat Pelto Aatun kas­kelle.
Emännät on e r i t t ä i n hyväl­lä
päällä silloin, joka muutoin on
n i i l l e harvinaista. Ovat luvanneet
antaa kahvit ja ihan ilmaiseksi.
Sinne kuuluu olevan nyt uusi tie­kin,
Kaukoliinin Jussi on t e e t t ä ­nyt
tienkin sinne ihan sitä varten.
Sitten silmiit tukkoon j a suu-lukkoon
j a varttomaan niitä W a -
nupin suuria kesäjuhlia, jotka on
ö p. heinäk. Silloin on kuultava­na
j a n ä h t ä v ä n ä sellaista mitä en­nen
ei 'ole Wanupissa ollut. Sano­vat,
että Sudburyn torvetkin lau­laa
täällä sinä päivänä ja Sud­buryn
naisjaosto on luvannut t u l -
.la kappaleen kanssa j a e n t ä s wa-nupilaiset
sitten, sehän se vasta
on salaisuus mitä ne saavat aikaan.
P i t ä k ä ä p ä silmällä lehti-ilmoitusta
myöhemmin. — Miina.
l i n j a n "New Amsteroam". — Mat­kailu
tämän Imjan laivoilla on Suo-njessa
valitettavasti liian vähän tun­nettua.
— Parin tiumin junamat­kan
jälkeen vei Hollannin Ameri­kan
Linjan laiva matkustajat Bou-logneen,
jossa vuorokauden oleske­lu,
asuen siistissä ensiluokkaisessa
hotellissa, jossa pullakin suomalal-elia
matkustajalla oli oma huo­neensa,
muodostui varsin vlrklstä-väki.
(Aikaisemmin on lehdessä
n ^ i n i t t u , että matkustajia oli pi­detty
vanhassa sotiIasp>arakissa. jo­ten
se kohta oli nyt korjattu.)
T ä ä l t ä nousivat matkustajat val­tamerilaivaan
"New Amsterdam",
jossa pian kotiuduttiin. Kohtelu lai­valla
oli mitä huomaavaisin, ruokaa
oli runsaasti ja hyvää, ja oli s i tä
Tiistaina suoritetaan yleinen 6-
ottelu. jossa n ä h d ä ä n K o l a r i n Las­se
t ä n ä kesänä e n a kertaa kilpai­lussa,
sitten K o t i l a , Göös, Mäki,
Tapanainen Creighton Yrityksestä.
K i s a n yleisurheilijakaarti on mobi­l
i s o i tu viimeistä miestä myöten.
N i i n , tulee s i i t ä s y n t y m ä ä n parhai.
t a ottelukilpailuja. Pojille alle 18
SO vastaavasti laskenut. Sitä suh­detta,
mikä näin syntyy, valaisee
seuraava esimerkki: Ajatelkaamme,
e t t ä jostakin työläisperheestä on ai­kaisemmin
saanut olla työssä mies,
joka on nauttinut 6 markan tun­tipalkkaa,
mutta hän joutuu pois
j a tUalle tulee perheen naisjäsen,
jolle maksetaaiikin vain 3 markkaa
v. on myös 6-ottelu. Naisten 4x100 • tuimilta. Eikö tämä vaihto vaikuta
mm viestissä syntyy tällä kertaa
kova kilpailu Jehun j a K i s a n kes­ken,
kumpi saa haltuunsa Vapau­den
pokaalin. Köydenveto on iso­j
e n j a vahvojen miesten hommaa,
se on yleisöön menevä k i l p a i l u , jos^
sa kilpaillaan Kannaston lahjoit,
tamasta palkinnosta. J,500 m:n
juoksusta tulee arvelubta p ä ä t t ä en
kova kilpailu. Siinä kohtaa toi­sensa
V . Salminen, T. T o r v i , L .
Laine, V . Göös, P. Jansson, H .
Jaakkola, H j . Hemminki, J . A u .
tio, L . Sinisalo y.m. Pari viikkoa
perin kohtalokkaasti perheen toi­meentuloon?
Sama on asianlaita ko­ko
työväenluokkaan nähden. Sitä
mukaa kuin halpa naistyövoima l i ­sääntyy,
huononevat työväenluokan
toimeentulomahdollisuudet.
Edellä olevaa tarkastelua el ole
kirjoitettu siinä mielessä, että .sen
kautta pyrittäisiin estämään nals-te2i
työhön pääsyä, sillä asla on
korjattavissa nlm. toista tietä, nais­ten
ammatUUsen järjestäytymisen
avulla. Niin kauan kuin nainen
tyytyy työskentelemään halvem-sitten
Beaver Lakella pidetyt kil-jniaija palkalla kuin mies, el h ä n
o»» yhdenvertainen mle-v
i t t e l y ä , Jaakkola juoksi silloin ' ^^^^ kanssa. Naisten pyrkimys ta-
Wanup
Touhutta me Wanupin naiset ol-jluii
pikku hiljaa, vaikkei siltä mi­ltään
aikaansaada. Viimeinen ko­kous
oli Koskelan farmilla, jossa
j parhaasta päästä keskusteltiin las-jten
kesäkämppäyksestä. Surulla
[täytyy tunnustaa, e t t ä vanhemmat
jliitUnen lakko väUttömän vallan-
[kumouksellisen tilanteen oloissa a-ellisen
kapinan suorittamisen l a a -
fjaksi perustaksi Tätä tehtävää el
Luxemburg ole n ä h n y t . Ja
kohdassa, samoinkuin monis-l
« muissakin, on leninlläisyys pää-pitempi
Länsi-Europan "jyf-vasemmistolalsta"
marxllaisuut-vieläpä
vaikka on kysymys sen
rhaista edustajista, proletariaatin
Vallankumouksellisen taktiikan par-
^^sta. tuntijoista,
läheisessä yhteydessä vallanku-ellisen
joukkolakon näiden
en peruspiirteen kanssa on sen
""3 ja merkitys laajojen tySvä-njoukkojen
lukekannallepanon eri­tyiskeinona.
"Venäjän vallankumous on en­si
kerran laaajssa mitassa kehit-
|änyt tämän proletaarisen agita-
"«»ikeinon joukkojen kuohutta­i
s i , yhteenliittämlseksi Ja
toisteluun mukaanvetämiseksL
•'^ ^yt tulee proletariaatti uudes-
Kamiiiistikwia, Ont.
"Kamin" osasto kokouksessaan
t.k. 15 p. p ä ä t t i peruuttaa sen
pykälän, mikä koski osaston n i ­men
muuttoa.
Osasto p ä ä t t i pitää iltaman met-s
ä t y ö l ä i s t e n järjestämisrahaston
kartuttamiseksi t.k. 28 päivänä.
Osasto valitsi lehtiasiamieheksi
V i c t o r Silenin, jolle osasto hank­ki
tarvittavan takuun.
Tämän kuun 15 p. o l i perustava
kokous Kamin maa- j a metsätyö-
Iäisten järjestölle, joka perustet­t
i in E. Tuomaalan avustamana.-
Siis l i i t t y k ä ä joiikolla t ä h ä n j ä r -
j e s t ö ö n . — Vanha jätkä.
Huolimatta epävakaisesta säästä,
sumusta ja sateesta, tuntui matka
loppuvan melkeinpä Ulan lyhyeen,
sillä jo 7 vuorokauden Iltana saa.
V Uttiin Hallfaxln satamaan. Tääl.
lä, niinkuin kaikkialla matkan var­rella,
olivat HoUarmln Amerikan
Linjan edustajat vastassa, antamas­sa
aulista avustustaan matkusta-
'jlUeen.
Matka siis oU miellyttävä, mutta
todellinen päämäärä —- ansiotyön
saaminen — on edessä, eikä se u -
selllekaan näytä aivan helpolta.
Miehet yleensä 'joutuvat odottamaan
t}-ötä pitkiä aikoja, mutta naiset,
varsinkin ne. jotka ennen kotimaas­ta
lähtöään ovat ymmärtäneet o-plskella
englanninkieltä, saavat' v a i.
keuksltta palveluspaikkoja.
Kehottaisin siksi kaikkia tänne
alkovia vakavasti harkitsemaan, on­ko
yleensä syytä tällä hetkellä läh­t
e ä kotimaastaan vieraisiin tunte
mattomlln oloihin.
Montrealissa 14 p : n ä kesäkuuta
1930. — M . A.
parhaan ajan (4.38), mutta kaikki
e i v ä t olleet silloin parhaassa v i ­r
e e s s ä eikä yhtaikaa matkalla, jo­ten
ennustamme nyt s i l m ä ä kive-l
e v ä ä puoltatoista kilometriä. L i -
saksi suoritetaan pikkutytöille ja
pojille useita kilpailuja. Kilpailut
loppuu potkupallo-ottelulla Kisan
kahden joukkueen välillä.
Yleisö tietenkin tulee seuraamaan
n ä i t ä kilpailuja kaukaa j a l ä h e l tä
s e k ä juhlimaan yhteisiä juhliamme.
Jkthnen
SUOMESTA
Naistyövoiman riisto
Suomessa
TYdVXEN URHEILU
Matkamuistelmia
Saavuttuani tänne Canadaan —
"luvattuun maahan" -— kerron hie­man
matkakokemuksistani.
Ennen lähtöä oli kova hälinä sil­tä,
minkä linjan laivalla olisi edul­lisinta
tehdä tämä matka, eikä neu­voja
suinkaan puuttunut. Linjojen
edustajat suosittelivat tietenkin jo­kainen
omia laivojaan.
Kuten tunnettua Suomella ei ole
omia valtamerilaivoja, joka on suuri
puutteellisuus, sillä mikä olisikaan
miellyttävämpää suomalaiselle siir­tolaiselle
kilin purjehtia oman
maansa laivoilla. Osittain tarjoutuu
t ä h ä n kuitenkin tilaisuus matkus­taessa
Suomen Höjnrylalva Osakeyh-taan
la Aielä lujemmalla kädellä
käyttämään tätä keinoa. Mikään
vouna ei kykenisi toteuttamaan
f«^. niinkä proletariaatin vallan-f^
ouksellinen etujoukko tällä
teiao.la toteuttaa." (Lenin).
ylempänä huomautimme, että
ankumouksellisen nousun afkoi-
<^ivat joukot vallankumouksel-
P^opagandaa ja agitationia
« t i kadulla. Se Johtaa
! ^ valaisemaan ja pohtimaan
« - ^ n joukkolakon vielä yhtä
n i m i t ä i n sen eroittamaton-t
i ^ ^ vallankumouksellisten
^lenosoitusten. vallankumo-joukkokokousten
kanssa,
ata pomttisten jouttolakim kol­matta
kohtaa on luoMcataistelt^jen
kehityksen nykyisessä valheessa eri­koisesti
alleviivattava. erikoisesti
niissä maissa, joissa puolueemme e i ­vät
ole laillisia tai ovat vato puo-lllallllsia.
Sellaiselle vallankumouk­sellisen
lakon yhdistämiselle vallan­kumouksellisiin
mielenosoituksiin ja
kokouksiin antoi Lenin yleisen val-lankxunoukselllsen
nousim alkukau­tena
erikoisen suuren merkityksen.
T ä t e n "kaduista taistellen" oimls-tuu
kommunistille ipuoluelllfimme
paraiten välittää vallankumouksel­liset
aatteensa laajoilla joukoille ja
j ä r j e s t ä ä järjestehnälllnen kamp­pailu
kaikkia porvarlllisfascistlsten
hallitusten ja^ niiden soslalifascistis-ten
pyövelien valnotolmenpiteitä Ja
kieltoja vastaan. E i saa o l la ainoa­takaan
enemmän tai v ä h e m m ä n v a ­kavaa
lakkoa tai jotenkaan huo­mattavaa
pnoletariaatin poliittista
mielenilmaisua, joka ei huipistulsi
vallankiunoukselllsten mielenosoitus­ten
ja yleisten vallankumouksellis­ten
kokousten toimeenpanoon. S i ­ten
siirtämällä agitationimme k a ­dulle,
laajoihin Joukkoihin, onnis­tuu
meidän lamaannuttaa luokka-vihollisen
yritykset eristää taiste­lumme,
eristää johtavat työnteki­jämme,
jotka astuvat sanomatto­mia
uhreja vaativaan taisteluun,
proletaaristen joukkojen enenimis-töstä.
Me emme salli sosiallfascls-tien
j a lascistlen "vaieta" Ja vää­ristellä
proletaarisen etujoukon val-lankutnoukselllsta
taistelua. Me ky­kenemme
saattamaan tämän tais­telun
mitä laajimpien työtätekevien
kerrosten tietoon s i l k ^ kun puo­lueemme
tosiaankin oppivat tonte-maan
vallankimioitk.splllsten mielen-
Aluejuhlien urheilu­kilpailut
Aluejuhlien urheilukilpailut, jot­ka
Sudburyn Kisa j ä r j e s t ä ä 30. 6.
j a 1. 7. Union kentällä, n ä y t t ää
muodostuvan suuremmiksi kuin
mitkään aikaisemmat t ä m ä n kesän
kilpailut. Erikoisesti kiinnostaa
1,600 m:n vestinjuoksu, joka suo­ritetaan
sunnuntaina puoli 3. Sii­hen
pitäisi osallistua 8 joukkuet.
ta. Creighton ja Beaver Laken
poikia vastaan asettaa Kisa koko.
naista 6 sakkia, joista mielenkiin­toisin
on n ä h d ä miten nopea on
pehmeäpallopelaajien joukkue. P a ­nevat
painijatkin parhaansa mu­kaan
j a vanhat miehet, joten sii­n
ä on j ä n n ä ä alusta loppuun. Sit­ten
on vielä ikämiesten 6-ottelu,^
jossa nähdään mukana y l i 35 vuo­t
i a i ta ottelemasssa keskenään. Nai­set
pistää myöskin toisilleen kam-poihin
4.otteIussa j a tuskimpa sii­t
ä muuten tulee selvää, jos e i pal-kintotuomarit
laske pisteitä. Sun­nuntain
viimeisenä lajina tulee ole­maan
10 km. juoksu. Mukana
liittomme parhaita juoksijoita, k u ­ten
Kyrölä, Torvi, Laine, Autio,
Herd j a ehkä joku muukin innos­tuu
peninkulmalle. Päivän kilpai­lut
p ä ä t t y y pallo-otteluun Beaver
Laken j a K i s a n 'poikain kesken.
Hiljattain on valmistunut teolli­suustilasto
vuodelta 1928. Sen pe­rusteella
havaitaan, e t t ä sanottuna
vuotena kasvoi tyiHialkkojen luku
234:llä edellisen vuoteen verra­ten,
nousten työpalkkojen luku
Valtioneuvosto On määrännyt, et­tä
tammlk. 15 j a 16 p : n ä 1931 toi-
_^ _ mltettavissa valitsijamiesvaaleissa
47o21:een" "'i^önSäln""'l^u "oli >n eri vaalipiireissä^ valittava seu-
169.729. josta lapsia j a nuoria . työ-, ^-^y^' »"«^"f vaiItsljamlehlä toi-
Iäisiä, alle 18 vuoden Ikäisiä, yh-1 « " » " f ^ ^ n tasavallan presidentin
sa-arvolsuuteen miesten kanssa to­teutuu
vasta silloin, kun naiset
ovat yhdessä miesten kanssa tais­telleet
Itselleen samanlaisen palkan
samasta työstä kuin mitä mlehll.
lekln maksetaan. Tätä tunnusta eÄ
vät kuitenkaan läheskään kalkki
työläisnaiset ole. vielä ymmärtäneet,
vaan ovat alistuneet olemaan kapi­talistien
tahdottomina orjhia. Liit­tymällä
työväen ammatillisiin jär­jestöihin,
voivat naiset poistaa sen
huolestuttavan epäkohdan, mikä on.
i kuten esitetyt numerot osoittavat,
'ollut yhä kasvamaan päin. Työvä­enluokan
on ollut kalkki oikeudet
otettava taistelulla, Ja n i i n Ofl) asl-
,anlalta myöskin naisten palkkoihin
(nähden.' Nekin voidaan koroiltaa
nykyisestään vain luokkatalstelupoh-jalla
toimivan ammatillisen ja työ­väenliikkeen
kautta.
PRESIDENTINVAALI LÄHESTYY
teensä 11,172 eli 6.6 prosenttia.
Naispuolisia työntekijöitä oli 64.-
455 eli prosenteissa koko" työntekl-
'jäin lukumäärästä 36.8. K u n nais-tavalla
onnistuu meidän myöskin
menestyksellisemmin kuin t ä h ä n as­t
i suorittaa myötätuntolsuuslakko-j
a ja valmistaa maaperää vallan­kumouksellisten
joukkolakkojen jär­jestämistä
j a r t e n.
Vallankumouksellisten Joukkotais-teluitten
huippukohdalla on poliit-
'työvolman käjyttöä verrataan so­dan
edelliseen kauteen, n i i n on ke-hltys
peloittavana vauhdilla kul­kenut
eteenpäin. V. 1913 oU naisia
teollisuuden palveluksessa vain '4,-
850 eli 14.2 prosenttia.
Syynä tähän kaikkea muuta,
mutta ei Uhailtavaan ilmiöön on
konetekniikan täydellistyminen. S a ­moin
on naistyövoiman halpuus k l l -
holttanut teoUisuuskapltallsteJa nais
työvoiman riistoon. Varsinkin viime
vuosien aikana ovat tämänkin maan.
kapitalistit tuotannon rationallsoU
mdsessa ' eli JäridperälstyCtämisessä
kilnnSttäneet t y ö p ^ k o j e n alenta­miseen
huomiotaan. Tällöin on
naistyövoiman käytön lisääminen
bllut tärkeä tekijä tuotantokustan­nusten
vähentämisessä. Teollisuus-kapitalistit
ovat päässeet näkemään,
e t t ä naUien. useilla työaloilla suo­r
i t t aa saman työmäärän kuin min­kä
mieskin. Niinpä vuodelta 1928
On myös havaittavissa, e t t ä vaikka
naistyövoiman käyttö 6n lisäänty­nyt,
se el ole vaikuttanut hldastut-tavastl
tuotannon bruttoarvon nou­suun.
Teollisuustilasto osoittaa, et­t
ä kun tuotannon bruttoarvo oli
V. 1927 12,379.6 mllj. mk., o l i se v.
1928 13,709.9 mllJ. mk. e l i 1,330.3
mllj. markkaa enemmän kuin edel­lisenä
vuoima.
Mitä tämä kalkki merkitsee? Se
merkitsee sitä, e t t ä maksamalla naU
sille 1:50—3 markan tuntipalkkoja,
ovat kapitalistit käärineet kymme­n
i ä miljoonia rilstovolttoa itselleen
halvan työvoiman kustannuksella.
Sillä määrällä, minkä kapItalLstlt
ovat hyötyneet naistyövoiman riis­tosta,
on toisaalta työläisten ellnta-
[vaalla: 1. Uudenmaan läänin vaali­piirissä
42, 2. Turun läänin ete­läisessä
vaalipiirissä 24, 3. Turun
läänin pohjoisessa vaalipiirissä 22,
4. Hämeen läänin eteläisessä vaall-piidlssä
16, 5. Hämeen läänin poh­joisessa
vaalipiirissä 17, 6. Viipurin
läänin läntlsesä vaalipiirissä 24, 7.
Vllpurhi läänin Itäisessä vaalipii­rissä
25, 8. Mikkelin läänin vaalipii­rissä
18, 9. Kuopion läänin läntises­sä
vaalipiirissä 18, 10. Kuopion lää­nin
itäisessä vaalipiirissä 15, 11.
Vaasan läänin Itäisessä vaalipiirissä^
16, 12. Vaasan läänin eteläisessä
vaalipiirissä 18, 13. Vaasan läänin
pohjoisessa vaalipiirissä 14, 14. Du-l
u n läänin eteläisessä vaalipiirissä
19 Ja Oulun läänin pohjoisessa vaa.
llpllrlssä 11. Valitsijamiesten valit­semisesta
annetun lain mukaan va­litsee
Lapin vaallpllrr yhden va­litsijamiehen.
S ao alt CL
/lausuttaaia runö/cL
mk
mm
on uusi, juuri ilmestynyt runokokoelma, M i k k o Ru^
t a s e n kjrjottamia runollisia helmiä. Rutasen runot
ovat halutuinipia lausujille, niiden tempo on vaikutta­va,
kiinnittäen lausujan ja kuuntelijan runon aihee­seen.
Mutta yksin emme tunne tyydytystä runokieleri
kaipuullemme siitä, mitä kuulemme runoja ' lausutta­van,
vaan suomalainen työläinen tuntee tarvetta selr
laiselle jalostavalle lukemi selle kuin on runous oma­kohtaisesti.
. -r^it:
OHRANA REK.I.AMEERAA — 64.
"KOMMUNISTIA" TUOMITTU
57 SYYTTEESSÄ
Lenin opettanut, n i i n vaatii meiltä
leninlläisyys, siltä emme milloin­kaan
tule luopumaan.
Nämä siis ovat poliittisen joukko­lakon
leniniläisen katsomuksen neljä
peruskohtaa: sen yhteenkytkeytymi-nen
taloudellisen lakon kanssa, sen
t e h t ä v ä johtoaseman valtaamisessa
tlsen Joukkolakon tärkein kohta proletariaiatllle Ja (kommunistiselle
Ohranan päällikkö Rlekkl on sa­nomalehdille
tledolttanut, että tänä
vuonna on vuoden alusta toukok.
26 päivään, slLs noin 5 kuukauden
aikana, hovioikeuksissa tuomittu
kaikkiaan 64 henkilöä valtlopetok-selllslsta
syistä.
Syytteessä on eri hovioikeuksissa
paralUaan 57 henkilöä, joille vaa­ditaan
rangaistusta Suomen kom-munlstlesn
nuorisoliiton toimintaan
osallistumisesta, vakoilusta, salaises­t
a etappltolmlnnasta, palkallisesta
kilholtustolmlnnasta y.m. valtiope-toksellssta
puuhsta.
Tutkimuksen alaisina ovat tällä
hetkellä 12 salaiseen toimintaan o-salllstunutta
henkilöä koskevat ju-
Taistelun Säveliä täyttää ne vaatimukset mitä työ-läisrunoilijalle
voidaan 'asettaa, josta takeena on J t u^
sen tunnettu nimi aikaisemoien teoksiensa kautta/3ö|s|i«
ta etutilalle voimme tämän uuden teoksen asettaa! f
Kirjassa on 93 sivua ja sisältää 89 runoa. Hinta
40 senttiä. Kirjaa saa kaikilta asiamiehiltä ja Vap^ii-den
haaraliikkeistä.
VAPAVS, Box 69, Sudhury, OnL
menne.ssä alioikiuik-sissa tuomittu
.sakko- tai vankou.srauKaLst uksiin 8
kommunLsti.s(;n .sunoinalclid<!n va.;-
taävaa Ja 3 iiiijkl"!] jijlkajvujon toi­mittajaa.
Nämäkin Jutut ovat, ylil."i
lukuunottamatta, nostetut etsivän
kesku.STX)lllsln aloitteesta".
Näin kertoo ohrana.
LAMMISEN KUNNIANLOUKKAUS-JUTTU
SS:A VASTAAN
Kantajaa avusti tiiliäkin kerralla
tuomari E. Pokkala, a.sianajaja It.
y.o?,o.n ajaessa va-slaajan a.slaa,
Va.slaaja oli lia.-Lstaiiiit lodi.ita-
Jnk.sl toimittaja KrlKtaiis/jonln, joka
antoi lyhyen klrJalllÄffn lau.sunnon. ^
Sen lLsäk.sl e.sitti va.staaja Itkonfn ;n(n(i;ai.stu.sta töi-keiLjlä- hfTJaujlB^
Työväen Urheilulehden erää,, mi-{~ Oikeus antaa iWiatijfesrtsä||uite
meron, josta eKlltl Penlcki-Petierin -'^ ',!c. 27 p:n:t. ; ^'•^l^^-fMk
<Uoslkkl.vmj klrjofltamaji klrjoltiik-f.
vn, jo.s?ia kirjoituk!-e.sia rtkoM(>ii ra-uoi
larkolt<'tiin Lammista. TUL-liossa
vAslaaat; , itsckhi .n«förislvät;:S m
«?tt;l "toHln cn ole voinut kalkklftll'!
/syylökHlu todbtaa", V \ •' ''f/'^•^•'^^^J&^^Kaiitajan avustaja'" ..Pekkala
no>iti edcllofjn kyseellisen i k l r ^ q^
tuksen UJrkeiUii «Lfilltöii
Vastaajan ].vkkäy.spyymdjon joh-| lehden toimittaja Koivula tn()j.',Li.
tut. Jotka kaiken todennäköisyyden dasta oli O. Lammi.sen kunnialouk- että "todennäköi.se,<;ti ;;ill;i Lariiniir;
mukaan joutuvat hovioikeuksien kä- kau-sjuttu S. S^Kilalldemokraattla j ta tarkoitetaan",
siteltävikst. vastaan jo kuudennen kerran e.siUil ' Tämun jiiJkeen Jäifi KkD/un ly- mmm
oeoitosten koko merkityksen. Tällä
luonnollisesti sen "siirtyminen", sen
"kasvaminen" aseeUiseksi kapinaksi.
J a tässä suhteessa on Venäjän pro­letariaatti
antanut maailman pro­letariaatille
verrattoman esimerkin
vallankumouksellisesta taktiikasta.
J a tämän "kokemuksen" on leninl­läisyys
yleistänyt Ja muokannut.
Kuten jo useasti olemme alleviivan­neet,
ei tämä kysymys poliittisen^
lakon käyttämisen "siirtämisestä"
joukkoperustaksi puolueen Järjestä­mälle
aseelliselle kapinalle ole' vie­l
ä nyt päiväjärjestyksessä. Mutta
; merkitseekö se, e t t ä meidän olisi
kieltäydyttävä propageeraamasta
v ä l t t ä m ä t t ö m y y t t ä yhdistää poliit­tinen
lakko aseelliseen kapinaan vie­l
ä silloinkin kun taistelun nykyi­nen
kulku jo on luonut Ja valmista­nut
kalkki välttämättömät edeUy-tykset
sitä varten? E i suinkaan.
Halveksuen torjumme kalkkien luo-pioitten
Ja oikeistolaisten opportu­nistien
panettelevat hyökkäykset,
niiden, Jotka välttävät meillä ole­van
"putshitarkoituksla" <putshi on
valmistelematcm vallankaappausjrrl-tys
tilanteessa. Joka ei siihen ole
sc^va), koska me kutsumme Jouk
kfltfa poliitiseen Joukkolakkoon.
Mutta samalla emme voi emmekä
halua millään ehdolla luopua aseel­lisen
kapinan aatteen propagandas­ta
laajojen Joukkojen keskuudessa
Jo nykyhetkellä. Niin on meille
puolueelle, «en t e h t ä v ä "vallanku­mouksellisen
pedagogiikan" perus-kelnona
vallankumouksellisen nou­sun
kautena j a lopuksi sen "kor­kein"
tehtävä, voitokkaan proletaa­risen,
kommunistisen puolueen jär­j
e s t ä m ä n Ja Johtaman kapinan pe­rustana
Kalkkien kommunistien j a vallan­kumouksellisten
proletaarien tehtä­vänä
tällä hetkellä on vakavasti Ja
huolella tutkia poliittisen Joukkc^a-kon
tätä leniniläistä tulkintaa. Se
antaa meille myöskin mahdollisuu­den
käyttää sitä mitä laajimmassa
m ä ä r i n käytännössä, koska poliitti­sen
Joukkolakon suorittamisen vält­t
ä m ä t t ö m ä t edellytykset ovat jo nyt
olemassa, koska K I : n T P K : n X
täysistunnon asettamat t e h t ä v ä t t ä l ­l
ä hetkellä Johtuvat vallankumouk­sellisen
taistelun öbJektUvlsesta t i ­lasta.
Fascismin Ja soslalifascismln
sekä kmnmunlsraln välisten kehit-tjrvien
taistelujen koko kulku aset­taa
nämä probleemit eteemme ko­ko
laajuudessaan. Puolueemme k y ­kenevät
ratkaisemaan nämä pro­bleemit.
Jos ne kykenevät fasciste-
Ja Ja 8osialifascist?ja vastaan käyt­t
ä m ä ä n leniniläistä polltttlsen Jouk­kolakon
asetta TOimanslIrtovipuna
Joukkojen vallankumotdcsellisesta
mielialasta Ja vallankumouksellises­t
a noususta vallankumouksellisiin
joukkotaistelulhln.
Vapauden maanlieteellinen
Idrjavarasto
Jokaisen luofckataistelijankin tietopuoli.Ken .siviKtyki-eri
kartuttamiseen kuuluu tuntea, oi ainoa.slaan oma maa j a kan­sallisuus,
mutta myöskin mahdollisimman paljon maailman eri
maita j a kansoja. Täytyy myöskin tuntea ne valtavat kulku­tiet
j a väylät joiden avulla imperialisti^iet vallat puxert.-ta rau­taiseen
syleilyynsä maapallon miljoonaiKel asukkaat kaikille
maailman äärillä. — LuokkataJKt<;lijalIe on arvaamattoman
suuresta merkitykseBtä tuntea eri kan.soja, kokonai.sia heimoja,
heidän Hivistysta.sonsa, taloudellinen asemansa ja e):ijnäntat<an-sa.
Sillä silioin vasta kun me olemme jo;:',ain miiiirin näi::la
tietoisia, avautuu meiMe mahdollj.suu.", ymmiirtäu työv.äfnky-y-mystä
kan.sainväli.se.ssä ja koko ihmi.^-kuniaa ko4:eva:ira merki-tyksessä.
Alempana mainitHemme nii.stä muutamista arvokka!;:la
maantieteelli.Hista teok.si»ta joita voitte .saada Vapauden kirja­kaupasta:
Roald Amumlsen; Luoteisväylä, •ir/< «iv,, sid $2.00
Bengt Berg: Kurkien keralla Afrikkaan, \'JH siv., nid 1.7.'>
Otto Zeltins-Göldfelds: 7,000 kilometriä halki Afrikan
aavikoiden, 257 siv,, »id 1.25
Hermann Detzner: Neljä vuotta ihmis.syöjien pariKsa, .'504
siv,, nid • 1-15
.Sakari P ä l s i : Mongolian matkalta, I ' i l .siv., nid .50
Roald Amundsen: Ilmojen halki, levey.sniirille 88 a.st,
Pohj., 3.37 siv., n i d . 1.50
Sakari Pälsi: Suuri, kauni» j a ruma maa (kuvia j a kuva­uksia
Canadan matkalta), 314 siv., nid 1.75
(iuuliunra. (Utiin ( D J ien, j<»nka ant;ia Liiitalle. Matti.i^^Ot^l^;":!^
I;il!;iv:ilin valjfiat ja uniittyi ulo:;, Kniänlii aikooi vitMÖ;*!^^
j a ?^'<kcrin pois.> , ' ''-t^"
S A A U N A M I K S ^ : •
Tankan, hyvii r-mltiii i, iiiiriulh l.in muutamia tippoja»
riin, i.yd;int:ii)i (••.UI; niin pahafi. :,
K M A M T Ä
(katj:oo muljauttaa). Teillekin! Kovin heikko' sydänp^K^i^Öirl
o)i ])aljaali<-fil;'-;t vaitaan tai:;tclle.;sa. (Tiputtaa £OJ^lritii^^|fi?
lyonlä:i ;en fitten pur,livihaixena :-:aarnamiehen SUUhiuir^ty^dJM
:;a on! .';•., / '•'W''^l
.SAAU.\'AM1E.S
Kiitoksia, e-mänta!
EMÄNTÄ
(i::ännälle, joka istuu pöydän takana). Tahdotkoisinäkin?''^' v'!^-^
isÄJvTÄ : • .•Vvv:V''&
Iin, minun f>y<lämeni on lyliye;:.a aja.';2ä paatunut k i l ^ ^^
kovak:i. Milloin ;;aarnamie.s muuten aikoo t n l l s - m e i l l e ^ j ^^
roja pitämiiän?
SAARNAMIES ' ' '^'^'^''^ 1|
Seurojako piliimään? Ei, ei me tulla loille seuroja!<ipiti|^ f
määa enää koL-kaan, .HtJlu tii;;3ä talo: .a a.-^uu p e r k e l e , . . '"^r^ifM
' ' . ISÄNTÄ ^
(nou.steu kiukkni.sena yiö;-, lyöden nyrkkiä p ö y t ä ä n ) . T a ^ l JI
Väinö Pekkola: Kairosta N i i l i n latvoille, 140 Ktv., n id .90 taloKsa a;.un minä jierheineni, eikä raikäan perkele!;:.;M"
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
B O X 69 SUO^URY, ONT.
EaiÄNTÄ ,
Aatu, Aaiu, älä. lankea.pahan pauteihjnv:»»,^^^
m4