1930-07-21-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i^ivu 2 Maanantaina, heinäk 21 p:nä — Mon., July 21 A "P A TT CtaUa nunuUlMa trSrJatte i l M * ttuft. Ommttyf 8 0 - ' V A f A C S {I-iJ.«rtf) ^ t ^ i T i r - T M'l&« P « « OfHt* PeiojUMOt, Ottiva. *• **K<ni tUm taitut. Ccaoaf «4*riti»in ntc*. 75* per eol. iacli. Uitdaam elurf* for «tagi* i » i t t i « . 7f«. Tk* Talonskriisi — poiiiMlseii aseman kixistyiiifDeD hlttyiieet sceiälifacsisteiksi Jateimeet suuria palvelu&siä fascistien asialle UJ*OTUSfnS.SAT VAPAUDESSA» T«l«i«ibti>IIa>ctal«M tlXO kcru. 12.MI kaliu k u t u . — Atioliittaoa fb » « l i l a a n * . — NuMaaavtio.IaiotutKt SOe fcerU. t l M 9 fccftaa. trmtrt^iSamUtkm flM Suomen vallajikumouksen jälkeen kuluneen 12 vuotta Ruotsissa asunut tov. H. Hurme vaara. Joka sieltä kar. koitettuna on tullut Neuvosto-Karja-laan, on "Punaiselle Karjalalle" kertonut Ruotsin oloista seuraavaa: ValtioIlLsten pakoIaJLsteo loukkaa. kana. — Kautcataa «IsiMa ihmiut M utaitilaMuUtt Uic kcVu. tIJjO kuista kutaa. — TUapSiaa «..mio na. »»»<i.:iinai. -'»faoctU»» ilcri.luiiiiou elakilaaa. TjLALSin.V.AT» / I «i^M^Sfl. • ak- nuk. S ak. tl.7a i> I kk. IXM. — ThafmlMUa S* fcoMa aaU M» w' « U o » « . i : < - r tt.öO. 6 k k . f J ^ ) )< I kk. t l b O . i . « , AUqtUt. Offica, Boakjiora aatf P/Utakoo: Vapaaa BaHiiiac. tim Suaat. AU aaU to U adtinaaad: Vifaaa. P.O. &9. SudLarr. Oat. fa* C 9 « atiOoU takaaaa aaa «aauatfa «aaiBäiMaa kirjaaaaeaaa. fcllfanakaa •aiatlMB HHltlw ^ ^ t M |wtt<yaaiitta «»».mt J . V . AbIqriM. liikJucaliuluJa. . Elokuun ensimmäinen päivä lähestyy Viime vuonna victetliin ensi \ r i h l l r i i d a t ovat synnyttäneet maa-k f r r a n dokuun ensimmäistä päi- j i I n i ; i n l a a j u i H fn laloiidelliKen pulan en VOSiO-o.^ ii.ssa vää vallankumouk.sellisen työväestön keskuudessa imperialistiVlen .«otien vasluslam5.sen ja l i i t on puoluslami.sen MilJQonat työläi.sel inaaihnaa jättivät s i i l o in työp(fnk-kirisä j a lähtivät kaduiJIe, pane-ihäah va-stnlauseen.sa sotia vastaan j a lausumaan jyrkän tuomionsa kaikista impcriali«lien varusteluista IVeuvostoIiiton kukistamiseksi. M o n ^ s a maassa o l i viime vuonna kommunistienkin keskuudessa epäilyjä tämän päivän onnistumisesta suurina joukkomielnnosoituk-sina, mutta kun valtavat joukot kf/Js.sa käpitalistisis.sa mai.ssa i l - maantiiivat kaduille, oli epäilys pöispyyhkiii.sty. Joukkojen mieliala; osoitti, cttu työläiset kaikissa maii-^a yliu suuremmissa joukoissa: alkavat käsittää imperialististen sotien turmiollisuuden j a ovat v a l - l l i i i t Käymään taisteluun niitä vastustaakseen j a puolustaakseen Neuvostoliittoa, ainoaa työläisten kan-sainvätisftä Isänmaata, imperialis- (iän Iiyökkäyksiä vastaan. - Uuden maailmansodan vaara on tällä Hetkellä entistä suurempi. K a i k i s s a kapitalistisissa maissa käy- Aöati, kuumeisia sotavarusteluja, j o t k a merkitsevät, että imperialis* t i t kaiteista "rauhanqeiivotteluis-iaari" ja. kauneisla puheistaan huo-ilfiiafta vqlrnislefevat entistä veri-seniniän maai)man|>aIon sytyttäneistä, kapitalistien keskinäiset j ;i lä.stä pula.sta selviytyäkseen eivät lie näe nluuta tietä kuin uuden f^odan synnyttämisen, jonka seu-merkeissä. rauksena maailma jaettaisiin taasen uusiin markkina-alueisiin, saa-li. stiiskenltfcin. Kaikkien kapitalistien pyrkimyksenä on uuden maailmansodan avulla saada myöskin Neuvostoliiton alueet jaetuksi eri k a p i l a l i s t i v a l l o i l l e saalistusalueiks i , siis kukistaa työväen hallitus maasta, jossa sosialismin, rakentaminen edistyy päivä päivältä yhä suuremmalla menestyksellä. Maailman proletariaatin on k u i tenkin varustauduttava kaikkia näitä kiipilalistien pyrkimyksiä vas-tiistaaiaan. Sen on elokuun ensimmäisenä päivänä kaottava rivinsä j a tarkasteltava taistelujoukkonsa- Kapitalististen maitten hurttalau-mat tietysti vallassaolevien toimesta komennetaan hajoittamaan työläisten mielenosoituksia tänäkin vuon-i i a , kuten tapahtui vuosi sitten, multa se ci saa peloittaa työläisiä kokoontumasta. Valmistautuessa tätä päivää varten on l a a j o i l l e työ-lä^ isjoukoille .tehtävä selväksi imp e r i a l i s m in pyrkimykset ja Punaisen päivän merkitys. Mitä suuremmat työläisjoukot virtaavat kaduille" Punaisena päivänä, sitä, v o i - keammaksi tulee hurttalaumoille mielcnosoituksiamme estää. Valmistautukaa. siiSv Punaisen päivän , viettoon! Miljoonat iyö-iäiset kad'uilie elokuun ensimmäi- Hia. UM i »axua. - A»aa«a« « < l«»tukMi |2«i kerta. $iM luki kartaa- — Xii»oaitartl»kaa . tiirvanikf^ui RuotsUsa on ol-ilMakaal » 2 Ä kota. M liriisaka» kIit««!aMatlla ta* mMlv^tttfUi. — CiaiOn lUrVSOlKey» UUOlSlSSfl. PO Of. lajia» Ja itao««»'|lut peruja vanhoilta ajoilta, mutta nyttemmin ovat maan valtaapitävät vastaYatlahTtupioiik^lliset a^te asteelta riistäneet sen punaisilla .pakolaisilta. VenäJäisiä raonarkistiicarku. reja sieifä 'kyllä -nykyäänkin suosi, taan — aivan niinkuin valko-Suo-messakin. — Suomen valkokaartilaisuudella on siis markkinoita Ruotsissa? Fascismia ihaileville aineksille on se kerrassaan haluttua importltava. raa. Suomen ohranakin on, ei alilo-astaan siirtänyt sinne yleisiä työtapojaan, vaan myöskin sen läntisen naapurimaansa alistanut omaksi l a i - tumekseen "Suomen yhteiskuntajär, jestystä vastaap suunnatun toiminnan" estämiseksi siellä Ja sieltä. Ruotsalatpen virkakunta on ruvennut Suomen ohranan juoksupojäksL FascistUntemationale lujittaa siten lenkkejään. Demokratia paljastuu .vhä . enemmän suurille joukoille kapitalistien diktatuuriksi myöskin Ruotsissa. Mainion leikkauksen virkamiesten mielivallasta antoi minua vastaah nostettu karkoituaijahtl: Viime syksykesällä kannusti Suoman hallitus. Ruotsin viranomaisia vangitsemaan Sbumen Kommunisti, seil Puolue^ puheenjohtajan, tov. Kullervo Mannerin, jonka otaksuivat ojevian Tukhohmassa. Ulkoxnliiisteri Trygger, mustasleluinen, kuten tsaar in santarmi, niobilisol parhaansa mukaan Mannerin jahtaamista, mut. ta tuloksetta, Komenti viimein huo-nomlaineteen Tukholman polilsllai. toksen käymään minun kurkkuihini. Poliisi väitti mjiiiiin fjet^v^i,' eitä tov. Manner,oli Hjnkliplmassa ja vaati mlniih ilmoittamani) hänen asuntonsa oBotteen. K im en ruvennut i l - mlantajalcsl, niin uhattiin vaikeuk. silla. Kiskoivat sitten vaimoni kiris-tyskulusteluun, jossa oli kaksi Suomen ohranan edustajaa kuuntelijana! Kun ei siltäkään ollut tulosta, antoi pplli^l huomenna, 31 päivänä lokakuuta 1029 miriulle ukaasin men. nä maasta pois 8 päivän sisällä., T ä - mä sen ohella, että mitään penistet, t a ci. ensin suostuttu llmolttainäan. p\\ nipkotpn määräys. Juristit sanoi-vat sen olevan laittoroah. kun oUn osunut maassa niin kauon. sitäpait. »l minulla oli k u n i n k ^ allekjrjpit-tama haliltyfcsen päätös vuodelta 1918, että sa»n. asu» Ruotsissa siihen asti kunnes voin vapaasti ntittmä Suomeen, E n inyösjcäan ollut tehnyt lain edellyttämää rikosta,, eikä por-varilehdet^ myöntäneet maan olevan sodan kynnyksellä, jolloin Ruotsin laki sallii viranomaisille valtuudet kairkolttäa ulkomaalaisia. Päätän.sUs, että en tottelie poliisin määi-äystä. Othi asianajajan ja hänen kauttansa vetosin kuvernööriin (ylikäskyn. haltijaan), k u n tämä joulukuun.2 linä hyväksyi poliisin pptöksen, niin sen a ! M^neyn ja Billingsin asia Warren B i l l i n g s i h jo T om Moo- • neyn on oltava vankeudesso, kun- .-nes kuolevat. ' N i i n , päättivät oikeuslaitokset, armahduslautakuttta. j a Californian jtt kuvernööri, noudatettuaan sosiali-fascistien, liberaalien ja työväen petkuttajain tahtoa, saattaessaan liäiden. tuomittujen asian kapitalistisen 'Main menettelytavoista riipp u v a k s i " . Ketkä ovat vastuunalaisia tästä päätöksestä? Työvoiman ostajat ja niiden . .patvelijat, sekä. häiiitusvirkailijat ' ovat vastuunalaisia. Kaikki ne d i - lifskset, jotka ovat olleet avustuvi-naa| i; Mponeya. j a B i l l i n g s i u , multa tpdellisuudesaa avustavat kapitalisteja, ovat vastuunalaisia. Tämä fairkpittaa liberaaleja, spsialide-mpkraatteja seka mutta työväen ^^pettsjiä, jotka ovat kuukausimääriä le^kiheet vangeilla j a työväestöllä yleensä, i n t o i l l e n sitä politiikkaa vastaan, jonka militantit ovat omaksuneet mobilisoidakseen • työväenluokan vapauttamaan vangit. Tämä koskee n i i l u samoja hcnkilÖi- Jä, jotka takaovilla ovat käyneet kauppaa kierojen kapitalistipoliti-koitsijain kanssa ja jotka ovat tehneet tyhjäksi jokai.^en yrityksen saattaa militanllisen joukkotojmin-nan käyntiin noiden samojen poU-t i k o i t s i j a in vaikutuksen hävittämiseksi; Tämii koskee myÖ9 Mooney vetosin edelleen hallitukseen. Moldera Defense komiteaa San ^ Franciscosta, joka on levittänyt valheellisia lausuntoja Kansainvälisestä Työväen Puolustusliitosta yrittäessään halyaannuttau työläisten mobilisoimisen tätä hirveää ja häpeällistä tekopeliä vastaan. Mooney j a B i l l i n g s ovat syyllö-niiä niihin rikoksiin, joista heidät l u o m i l t i i n . Tuomarit, Takimiehel ja yksinpä entiset valtion todista- , jätkin ovat myöntäneet sen. Koko työväenluokka on tietoinen siitä, elta" kapiralistit yksinkertaisesti a i kovat murhata Mooneyn ja B i l lingsiu, niinkuin ne murhasivat Saccon j a Vanzellin ja kymmeniä muita työläisiä toisenlaisia keinoja käyttäen. Mooney j a B i l l i n g s voidaan vielä vapauttaa! , Mutta he eivät vapaudu ennen k u i n Yhdysvaltain työväenluokka pakottaa Folsomin ja San Quent i n in vankilain ovet avautumaan. T a k a o v i l l a tuttavallinen 'seurusteleminen . -porvaripolitikoitsijain kanssa, joitten vahvin puoli on gärftäys, tuottaa ainoastaan sellaisia päätöksiä, kuin viim^ päivinä on anneltu.'-— U . K . Taistelujen ja toiminnan aika K a p i t a l i s m i n k r i i s i on synnyttänyt liikehtim"islä j a kuohuntaa laaj o j en työläis- j a farmarijoukkojen keskuudessa. Sentähden kapitalismin puolustajat — n i i h i n sisällyen myöskin sosialifascistit — ovat nousseet kuumeentapaiseen hyökkäykseen kapitalistista järjestelmää uhkaavia voimia vastaan. Mutta se ajaa laajoja kapitalismin riislä-miä j a ' raatelemia joukkoja yhä kiilikeämpään- j a laajempaan poliittiseen aktiivisuuteen.. Sellainen o n liianne nykyään kapitalistisessa'maailmoissa. V a l l a n k u n i o o k s e l l i s i l l e työläisill e .tämä on kalkissa! maissa tai^^te-kapitalismin pula ei suinkaan au-tomaaltisesti johda työväkeä vallankumoukselliseen toimintaan, vaan tarvitaan siihen agitatsioni-j a propagandalyötä. Taistelujär-jt>* töjä on organisoitava ja luji^ tellava sekä vedettävä niihin kaikki työväenluokan valveutunut ai-ne<. Jos tätä ei tehdä, merkitsee se otollisen ajan laiminlyömistä. Se on horjumista ja opportunismia. Sentähden nykyään kommunistisen liikkeen tärkein taistelu on suunnattu oikealle, oikeislovaa-raa vastaan. Tämä tilanne tuottaa hyviä tuloksia vallankumoukselliselle liikaan j a toiminnan aikaa. K r i i s i j a j keelle v a i n sillä edellytyksellä, et- Maassa syntjmeen puolustuslllk-keen vuokgl viipyi hallituksen pääti^ vieläkin kauemmin kuin kuverriöö. rln. Laajat työväenjoukot, kpmmu-nistisen puolueen johfipna, sekä huo. mattftva, jouWco n-sV radikaalisia, kou-lumiehlä y.m, tunnettuja henkilöltä, astui vaatimaan, että hallitus muuttaisi pplllfiln jä kuvemöörih miellr valtaiset päätökset. Se oli kaunis myötätunnon osoitus Ruotsissa äuQ. men taistelevaa työväkeä kohtaan, johon mtaiin käsitettiin kuuluvan. Ruotsilcih jakautui nyt kahtia, punaisten ja valkoisten kannattejltn, — V. 1918 tuU sieltä vain mustabrlgadl Suomen valkoisten avuksi. Mutta hallitus oli nytkin valkoisten iMjolel-la. Se oli nttista. sakki kauttaaltaan. V. 1918 murhatairigadln hommaajia. Sotaministerinäkin Valko-Suomen upseerikoulun johtajana oUut evers. tl. Maaliskuun lopulla vahvisti hallitus poliisin, jo lähes 5 kuukautta sitten limassa roikkuneen päätöksen ja alkoi klhpehtlmään poismenoani vahglksemlsen uhalla. Iteintuksen lähellä oleva kukistuminen oli jo silloin varma asla ja ruotsalaiset toverit kehoittlvat minua menemään "maan alle" - siihen asti kimnes se tapahtuu. Sitä keinoa en tahtonut käyttää, vaan nousin Neuvostovallan kauppalaivaan perheineni. Pääslnuhe suoraan, Leningradiin. — Tulpänime suosi kaksi suurvaltaa. LuPnto piti tyyntä koko merimatkan ajan ja Neuvostomaa otti vastaan. Entäs Ruotsin tilanteesta? tä kaikki työväen luokkataistelu-voimat jännitetään aktiiviseen toimintaan- M i e l i a l o i l l e ei voida m i tään kestävää rakentaa, siksi ne on yhdistettävä, organisoitava ja terästettävä. Sen työn johtamiseksi on välttämätön teoreettisesti selvä j a määrätietoinen kommunistinen puolue. MuUa se ei riitä: tarvitaan vallankumouksellisia unioita j a muita työväenluokan joukkojär-jestöjä. Sentähden niitä on raken-nettav. Sitä on tehtävä k a i k k i a l l a: työpaikoilla, kylässä, kotona, mielenosoituksissa, kokouksissa, j.n.e. V a i n siten voi vallankumoukselli-sen työväenliikkeen toiminta saada Vaikka nj*yinen kansaJhvälinen tiapitalismin pula el olekaan vielä ehtinyt itoskea Ruotsin talouteen y h tä ankarasti kuin esim. äioinen, niin tuntuu pula selvästi Ruotsissakin Maatalous on umpikujassa. Se on valtioavun tai^jeessä. S^uutama päl vä sitten kaa^nuj ^kapitaliitjpoliat ta Kreugerin komentama ' h a l l i t u ' koetti parlaiuentissia ajaa; läpi ras. kasta viJja,turia, jptii 3 ^ vält-tämättömäjf* ». . . jnaatato^tuotannon jatkumiselle. Työväki vastiistl, /.osk?. tullit olisivat kohottaneet" sen leipä. vanasta.. Siibcri tullilakiinsa .hallitus nyt kaatiii j a aikanaan tulee romahtamaan kapitalistinen maaia- Ipuskin. Sen pula on jo^nyt pannut Ruotsissa puhtnftaan maanviljel^icren kooperatiivlsöinnln puoiesta .sellaisetkin politlikot, jotka muuten p u . huvat ja, kirjoittavat Neuvostoliitossa toteutettavana olevaa, kollektlvi-eöintla, vastaan, Korkealle "kehittyneiden teollisuuksien aloillakin alkaa pula ilmetä. Kuumeinen t^lllsuuden rat-slonallsolnti lisää nopeasti työttömyyttä. Suuret työttömien leivättö-ipät joukot ovat "rikkaan Ruotsin-nykyinen tunnusmerkki. Talouspulan kynnyksellä, ryhtyivät Ruotsin hallitsevat kapitalistit työ. väkeä vastaan varustautumaan kahdella Päälinjalla. Työväen, pettämisen sekä patukoimisen lipjalla. Työs. säplevan työväen petkuttaminen sosialidemokraattisten johtajien avulla , järjestettiin entlstäänKliJ syste. inaattlsenunaksl n,s. mondismiii muodossa. ("Teollisuuskapitaiistin ja työläisen edut ovat yhteiset, he i s tuvat sanjalla oksalla"). Patukoimis-ta järjestettiin ja kpyennettlln taas työttömänä ja lakossa oleyla, työläl. siä varten. Tsaarivallan aikuisiin tiahlmpiin kasak^apieksäjäi$Un Suo. niessa: vain vplji verrata Tukholman •ppUisln riehumista ilnjaautotyöläis-ten, lakossa viime kesänä, kopimunis-tlen jouluaamukokousten hajoitta, mlsta ja maaliskuun 6 päivänä kom-munistlsen, puolueen kutsusta työttö-myysmlelenpsoitukslln osaaottaneideh säpelolntia. ,^ Kopiminilstinen puplue, IC<Mninternin osasto, 6n . maassa vi^iä laillisesti sallittu, mutta sen jälkeen kun viime syksynä luopiot joutuivat pois puolueen jphdpsta. alkdl ppliisL ja vlrkavjöta. puoluetta ank^irasti vaL noamaan. PuplUjeen Ja nuorisoliiton aktilvislmmllle jäsenille . o n jo t u - kuttaia tullut linnatupmipita. Luopiot salvat puoluehajaannuksessa , huostaansa, puolueen, pääleh-den Folkets Pagblad Politlkenin ja sen ayulla aluksi myös puolueen jä-. sen eneininlstöti. Puc^ueen piti perustaa -iJ^ikaui^uhiaiQ- uusi-«.l^ Dag (Uusi Päivä); Sen, ja puoluetta seuranneitten maaseutulehtien vai. •kutuksesta alkoi luoploltten rivit p p - peasti hajota. Jo lähtöni alkplliin oli puolue vallannut jäsenten enemmistön. Luopioiksi tulleet entiset johtajat, kiiten täälläkta on käynyt K. K l l - bbm. ovat jo ehtineet osottaa hämmästyttävän moraalisen saastaisuutensa. Pian on Kilbomln pakko äl. kaa fullä* toimeen muuten hohkki-m. äliaah rlk'kauksina. Johtajat)alkka el saata hänelle enää olla pitkäaikainen. päin j a o l l a vakuutettu lopullisesta voitostaan. „Me So. Porcuplnen työläiset. C a - nadassa, kokoontuneine joukkokokoukseen heinäkuun la p:nä iöSO, kuultuamme selostuksen niistä fas. cistlslsta toimenpiteistä, joihin Suo. men porveristo on ryhtynyt tuhotakseen luokkataistelun kannalla olevat työväenjärjestöt, lausumme mitä jyrkimmän vastalauseen moisten törkeiden väkivaltatoimenpitelden johdosta. 1) Me protesteeraamme mitä jjfT. klminln Suomen työläisten jatkuvaa sortoa, vastaan, mikä on ilmennyt 1918 vainon ja teurastuksen jälkeen iyöväenfuokan parhaimmiston van- Idk^hln telkeämftten, järjestöjen ja sanomalehtien lakkauttamisten y-m. muodossa. " 2) Me protesteeraamme Vaasassa tapahtuneen "Työn änen" kirjapal-non jröllisen, rösvomaisen hävltylcsen johdosta. 3) Me protesteeraamme sitä hävytöntä ja roistomaista kohtelua vastaan, minkä alaiseksi joutui kesä-kmm 14 p:nä Asser Salo, joka e. siintyi 'Työn Äänen" puolesta asianajajana, vaatien ajisaittua rängals. tusta niille fascLstiheittiöille, jotka tunnustivat ottaneensa osaa mainitun kirjapainon hävitykseen. 4) Me protesteeraamme kaikkia niitä konnantöitä vastaan, mitä. Silpinen f aseistit ovat n.k. lapualaismi-den nhnessä toimeenpanneet, viimeisimpiä niistä ollen lukuisten työläisten rääkkäykset. 5) Me protesteeraamfne työväen, lehtien viimeksi tapahtunutta jpuk-kolakkautusta vastaan, mikä on toL mitettu fascistien vaatimusten painostuksesta. 6> Edelleen me protesteeraamme myös sitä kaksinaamaista suhtau-luokkataisteluSaimaila olevaa työväkeä vastaan., 7) J a edelleen me tiKHJxitsemine hoipertelijaan roenetteljrti, heidän y-rittäessäfin pirstoa vjölänkumouk- ^eUisia järjestöjä ja katsomme, että kaikki hajotusyritykset, esiintyivät, pä ne millä nimillä tahansa, ovat voimien heikentämistä hetkellä, jol-oin tarvitaan työläisten yhtenäinen /allankumouksellinen rintama kiih. yvää fascistista hyökkäystä vastaan. 'Samalla kuin me täten panemme vastalauseemme Suomen . fascistlsia .lousuja vastaan, me käsitämme, että ne ovat osa porvariston epätoivoi- ;ista 3rrityteistä pelastaa kapitalistinen järjestelmä sitä tuhoonsa johtavasta, yhä pahenevasta taloudelli. sesta pulasta, joka esiintyy inaail. maniaajuisena eikä^ vain Suomea koskevana, kuin myös osa imperialistisen rosvohyökkäyksen valmiste, lusta proletaarista Isänmaatamme, Neuvostoliittoa vastaan, jossa menestyksellisesti ja nopeasti rakennetaan sosialismia. Suomen 'työläiset ja talonpojat! Jatkakaa taisteluanne Kommunisti-' sen Kansainväliseii ja Siiomen Kom. mnni^tisen Puolueen johdolla! Älkää perääntykö taistelustanne hituista-kaah! Maaliman köyhälistön rinnalla ja avulla te voitatte! Alas Suo. men verinen fascistiporvaristo. Alas valkoinen hirmuvalta! Voittakoon Suomen ja koko maailman proletariaatin vallankumous! Timminsin tytöt Long Lakella Lauantaina antoivat Timminsin n JS. Passin Maunokin juokä alle entisen ennätyksen, ollen aika 18 sek. V Keihäs oh kymmenottelijoilla vähällä lentää yli • ennätyspaalun. K o larin Lasse pn palaimut metsistä ja heitti ensi kerran tänä kesänä k i l . pailuissa. Heitto kantoi vajaan metrin päähän ennätyksestä. Taitaapa olla niin, että tänä kesänä tulee siitä lajista myöskin ennätys n a j i t t i v a benJ l^akuntaa. jä Hon pikkutytöt voimistelunäytöksen j muutettavaksi uusille numeroille, sil- PORT ^RTHUBII<? JA FOI^t WIL. LIÄMIfC LUqKKATIETOiiSTEN liVOMAiAISTENT TyöLÄISTlEN LAUSUNTO SUOMEN FASCISTIEN YALLANKAAPPA. UlCsisSTA Olemme mielehklinnqQla seuranneet tapahtumia Suomessa viimeisten kuukausien, viimeisten viikkojen ja viimeisten päivien kuluessa. Tässä yhteydessä ei ole tarvis lähteä kertaamaan tapahtumia fascis-tlsen vallankaappauksen tapahtues-s^. Ne ovat työläisille tuoreessa muis. tissat. Tahdomme vain lausua seuraavaa: * • Fascistien. vallankaappaus Suomessa, i^nglannin vasallimaassa, on e. rottamattomana osana imperialististen »"Q^ypvältatn spi^an valnilsteluifita NeuvojstpiiitQn mitr^^^miseksl. Tuiemme, tekemääfi se,n kuin suinkin voimme Suotpeh työläisten ja köyhäin talonpoikain vallankumoufc. sellisen toiminnan avustamiseksi. T u lemme tekemään kaikkemme" impe. rlalistisen sodan vastustaniiseksi, rientämään kaduille kansainvälisenä imperialistisen sodan vastustamls-päivänä, toisena päivänä elokuuta,^ j a opettamaan työläisille, että Im^ periällstlnen sota on muutettava luokkasodaksi. > Tulemme värväämään työläisten j a köyhäin farmarien prahaat. a i. nekset Kommunistisen Puoliieen, työtätekeväin rohkean ja tietoisen etii-vartion jäseniksi. Alas Suomen fasclsml ja. Imperia. llstiset rosvohallitukset! Alas imperialistien kätyrit, ammattiliittojen byrokraattiset pomot, so. slalidemokratla, I.W.W:n johtoklik-ki, kbmmunistiluoRlot, y.m.! Eläköön työläisten ja köyhäin ta. Ipnpoikain valta. Sosialististen Neu-vostotasavaltain Liitto! Eläköön Elomintern! Eläköön Suo-men Kominunistinen Puolue! Eläköön Öahadan Kommunistinen Puo. lue! Hjrväksytty yksimielisesti Canadan Suomalaisen Järjestön Port Arthur in osaston taiplla heinäk. 13 p. pl. detyssä joukkokokouksessa, jossa oii läsnä 200 työläistä. Hyväksytty C.S.J : n . Fort William-tn osaston talolla heinäk. 13 p. p i detyssä joukkokokouksessa, jossa., oli läsnä 150 työläistä. Sudburyssa Liberty-haahlla. Menestystä voi sanoa parhaimmaksi mitä koskaan Sudburyssa ovat voimistelu-tilaisuudet saaneet. Timminsiläiset esittivät niin hienon ja huolellisesti harjoitellun ohjelman, että\seilaisia esittäjiä saa haiea pitkään. Suor sionosotukset olivatkin valtavat pienille esittäjille. Huomenna vierailevat timminsi. Iäiset vielä Long Lakella, suomalaisella, haalilla. joten niille _sudbury-laisille, jotka eivät ehtineet lauan-tal- lltana, heidän esityksiään seuraamaan, tulee tilaisuus korjata erehdyksensä, kun eivät tulleet Libsrty-haalille. Ohjelma'Long Lakella on sama kuin oli lauantainakin. Tanssia on runsaasti lopuksi <tanssihalui. sille. Muistakaapa siis huomenna ohjata "kaarpjenne" keulat Long Laken haalia kohden. ^ Näkemyksiä mestaruuskisoista Lauantaina alkaneissa mestaruuskilpailuissa annettiin katsojille alkua jännitykseen 4x800 m. viestissä, johon osallistui Toronton Yrityksen, Beaver Laken Jehujen j a Sudburyn Kisan joiikueet. Viimeisessä vaihdossa oli Kisa jälessä noin kymmenen viisitoista metriä, mutta kun kapulan sai Jokelan Yrjö, niin kaula alkoi kasvaa. Lopussa sitä oli jo viL tisenkymmentä metriä. Edellämainitussa viestissä herätti ansaittua huomiota yleisön taholta Jokelan Yrjön vaivattoman tuntuinen juoksutyyll. Sai osjikseen yleisön tahplta ruiisaat suosionösoituk. set. Lauantainen tilaisuus tuntuikin ikäänkuin Yrjön "come backilta" kilpakentille. Melkein yhtä kevyen näköinen tyyli. oU. myöskin nuoremmalla veljellä Jussilla. Mutta hänen juoksulahjansa ei kai vielä näin lyhyellä matlcalla pääse täysiin oikeuksiinsa. lä Passin Maimo näyttää myöskin loikaimeen keihäsmiesten joukkoon ja lähenee uhkaavasti ennätysmerk- Lääkäri: — Jahah, ankara pään. särky, sydämentykytyksiä, kipua niskassa. Mikä ön ikäxme, rouya? Potilas: — 24 vuotta, herra tohtori. «Lääkjiirt (jatkaen ^klrjoittamls-taan): —- Ja muisti huonontunut. SAI OMANSA Tämän kirjoittaja lupasi julkisesti tunnustaa, jps- sattuu häviämään Lehlelän Jukalle. Lauantaina hävisin ja puhta^ti, ilman mitään "kikkimistä". Torontolaiset olivat pärenipia ja "beaverit." huonoim. pla. Olipa se jäiinlttävä hetki, kun 4x 400 itf. viestinviejät asettuivat lähtöviivalle. .Osanottajina olivat Toronton Yrityksen joukkue ja Kisasta kaksi joukkuetta. Voiton peri puhtaasti ICisa 1, j a melkoisen hy^ väliä ajalla. Toisiena oli Toronton pojat K u n eilisten kilpailujen viimeinen numero, 4x1,500 m:n viestin juoksu alkoi pitivät yleensä kalkki varmana, että voiton perii ylivoimaisesti Toronton Yrityksen vahva joukkue. Jehun pojat kuitenkin yllättivät, taivaltaen matkan uudessa ennätys, ajassa. Toronton joukkue tuli toiseksi. Harvoin saadaan kokea niin jännittävää viestinjuoksua kuin oli tämä mestaruuskilpailujen viimeinen numero. • Naisten 3-ottelu oli hyvä kilpailu, johon osallistui myöskin Timminsin Ilon tyttöjä useita. Erifcoises. ti kiintyi huomio näissä tytöissä Helvi Hiiliin, joka hyppäsi pituutta 434, eli saman kuta ennätys. 100 m. juoksussa tuli hän myös ensimäi-seksl ajalla 14.5. Tulokset herättää erikoisesti Ihmettelyä siksi, että Helvi on vasta 13 vuoden ikätoen. Hä- . Sekakuoro "Kaiku" antaa vierailukonsertin Nolalun S. J . haalilla keskiviikkona t±. 30 p. kello 9. illalla. Huomautamme vielä aivan erikoisesti farmareita, että eivät jätä tilaisuutta, käyttämättä hyväkseen. Ohjelma, olosuhteet huomioon ottaen, paras mahdollinen. Kuoro, yksiiy ja kaksinlauluesityksiä. Sitten vielä repäisevä yksinäytöksinen operetti "Pusugulassit", säestää Armas Laakso. Tanssia alussa ja lopussa. L i put 35 senttiä. Sunnuntaina elokuun 3 päivä järjestää näyttämö North Branchin S. J. haalUle,' ohjelmailtaman. alkaen kello 9 illalla. Ohjelmassa runoja, lauluja ja kaiken päälle kaksi näytelmääkin, operetti "Pusugulas. sit" ja sodanvastainen draama "Helvetti", joka on allallaan parhaita. Siis. Arthurin ja Fort Williamin, "työläisautoilijat" mennään silloin North Branchiin viettämään oikein suurella joukolla _.juhlaa. Kello 12 jälkeen alkaa sitten ne "ryöstötans-sit", joten iloa on kaikille. Farmarit, muistakaa tulla .joukolla, sillä talvella emme taas olekaan teitä "verottamassa". — F. W:nen. koiratorppaan la on^työväi kyllä olisi vc sivusta katsoj että Täkijuom l a oli suurei Sniä osuusnit ei porsastella, tä varten ju vaa olisi etiä dessaan luotte tä vaatisi n y i teivät voisi'» moraalia. Meii riveissämme a enempää, mut o i t a tuloi.-a c a n k i n kirjeellä holainen. nen tuloksistaan näkee, että voimis-telu se. on sentään urheilimkin pohja, sillä Helvi on kuulunut Ilon pikkutyttöjen voimistelujoukkuee. seen useamman vuoden, harjoitellen säännöllisesti. Kymmenottelijoina oli komea 110 m. aitajuoksu. Järnefelt teki uuden ennätyksen, joUe ajaksi merkittiin Kirje Timminsistä Työläisqrhellljat ovat täällä tänä kesänä järjestyneet useita juhlia, joissa ovat mittailleet voimiaan mo. niitsa urheilulajeissa ja voipa sanoa että toisinaan ovat saavuttaneet hyviäkin tuloksia. Mutta kaikesta huoli, matta, jos^^ tahtoisi olla ilkeä, voisi sanoa että urheilu on miltei vienyt vanhempien samoin kuin nuortenkin ajan niin tyystin että eivät ole kerinneet kokouksiin, jossa käsiteltäisiin muitakin työväen luokalle tärkeitä kysymyksiä kum pallopeli tai joku muu- urheilulaji. Mutta näin el .nyt voi sanoa, sen syyn takia ettei kukaan pääse sanomaan minua urheilun vUioUiseksl, ojta en ole, vaikka plenkta pakotettu tässä vä. hän huomauttamaan siitä, että miksei J — i nunimerkkiä käyttävä henki, lö maminnut torstaina, hemäk. 10 p:än Vapauslehdessa urheilujuhlien selostuksen yhteydessä siitä protes. teerauksesta, joka juhlien yhteydessä' hyväksyttiin lähetettäväksi valko- Suomen hallitukselle, (lue körttiläis-ten esikunnalle) niiden tunnettujen tekojensa johdosta joita Se. viimepäi. *inä j a yiikkoma on tehnyt työväenluokkaa kohtaan. Protesti hTYäfcsyttiin juhlakentälla ja päätettita lähettää Canadan Kommunistisen puolueen välityksellä a-sianomaiseen paikkaan. Samota haa. lilla iltajuhlan yhteydessä hyväksy ttita protesti lähetettäväksi Canadan hallitusviranomaisille sen joh. dosta että useat luokkajärjestömme jäsenet ovat joutuneet poliisin vai-notoimen alaiseksi ja toisia uhkaa mäastakarkotuslcin. Tällaiset työläisjoukkojen päätökset ovat välttämättömiä saattaa mitä suurempien ja suurempien joukkojen tietoon. Tcisestakin asiasta; voisi täältä vä-. hän mainita, nimittäm- koiratorpista ja niissä kävijöistä. El ole puollettavissa se että työläiset kuljeskelevat koiratorpissa ija kantavat sinne Kai. ken mitä he kapitalisteilta työstänsä palkkioksi saavat.' Mutta ihmetellä täytyy vielä suuresti sitä, että työväen, keskuudessa suurta luottoa Mok Täällä ilimet syrjään C. P. j a vieläpä sane rikoskin. Ja E i suinkaan työläinen aja miehet, jctka , men epäonnisti yritykses.sä mi maan kom. sitä varten että työläisiä pois tä raiteelta, v on, ja täs.säkin j o t k a sanoo, ett hyviä miehiä ] non, että valkc punaista ja t i valkoista. Näin työv. järjestöihi j o t k a ovat taist vastaan, enneni •kumoustaisteluis että he ovat so perustuvalle luo kääntänet ja sa n a n porvareille sim. meille Sou: antaneet. Sitten mukaan. Mutta heille mlnkäänla taa. Heistä kyli nialehtien paisto <si tunnustaneet neet. Mutta kui n i i d e n puolesta ] maan, joiden^ e! hautoihin, rämei siantamaton riko poja j a leskiä ki tajat on kivääri kä.sketty ottamas maan hautaa — ket tietää sen. täälläkin osasto? seniä, jotka mie mukaan noita to t a j ia kuin niitä j mousyrityksessä sen jälestä vuos: neet. J a ne, jotki daan ennen Sno; tullet, ovat niin i jaksa kuunnella ; rityksessä mukan on sanottavaa on j a näkemyksiensä Lausunta Porcu] o l i Canadan Suon K i r k l a n d Laken eella heinäkuun li dettänee, muodost tovereista Edwin 1 nistuneesti johti, näyttämöä viime L y y l i Lapinsalo, e veri, j a Sigrid Ra Näiden 'toveriei valitsema ohjelma proletaari-sempaa/ i tueitten ohjelmiin ohella antaa kiert käytännöllistä opa s a sitä haluaville le j a -laasujille, j v a i n uutta, niutt£ vaatimaa. Tyydytt pastuksen tarvetta voi, mutta se teke ovat arvokkaita sä tä kiinnittävät tov j en huomiota lausu, räntamiseen näj^tä P u o l i tuntia kes n - tumista vastaan miTa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen johtajat ovat noudattaneet fascistien riehumisten suhteen. Esimtyen muka kan. ,^s«»vallan nimessä fascismm vastus. uusia tuloksia, voi kulkea eteen- sosialidemokraattiset johto-herrat ovat asiallisesti astuneet fascistien liittplalslksi vallankumouksellista työväkeä vastaan, s.o. ke* Täällä pajassa, takoa kalkutellessa päivän leipää kovasta raudasta, tun. tuu näin kesiin aikaan helvetillisen kuumalta, jos saa luvan nata paksusti sanoa. ^ Mutta kun tiedämme, että porvareilla nämä aikoina on vieläkin kumnempaa, nita on se ikäänkuin eräänlaisena lohdutuksena, ettei o-maa kuumuuttaan juuri tunnekaan. , Olimme äsken eräässä työläisten vaalikokouksessa, .jossa konununisti-sen puolueen parlamenttiehdokas oli puhumassa. Katselimme siellä syr- ^jäpuojella nokisine naamoinemme, että mtakälaista väkeä sitä aiinkuta työläisten ' vaalikokoukseen tulee. Työn raskaan raatajia olivat mel. fceta järjestään, samanlaisia noki. naainpja kuin olimme itsekin. K u n elidpkas puhui, että mistä ^ t ä nita. kuta on kysymys näissä, porvarillisissa vaaleissa» ja minkälaisilla tun. nukslHa kommunistjnen puolue on vaaleihm lähtenyt, nita ajattelimme itseksemme, että vannaan nami tminetusti isänmaalliset canadalaC set työläiset ajavat puhiijan hiiden kattilaan. Ktommunistinen vaa-johjelma nimittäin on .kuta. tervaa isänmaalUselle ihoUe, sen tiedäm me, kun olemme mainitim ohjelman päntänneet päähämme. Mutta i h - metyksemme ei suinkaan ollut' pie^ nimpiä, kun toistatuhatta käsittävä kuulijakunta ratkesikta kommunis. tien vaaliohjelman selostuksen kuul. tuaah raikuvita hyvähuutoihta. Olisimme asian kutakumkta käsittäneet, jos olisimme olleet jossakta suuressa työläiskeskuksessa, jossa on jo runsaasti luokkatietoisia työläisiä, mutta kun (flinime yhdessä kaik. kien pimeimpänä pidetjristä;, komp-paixian kylistä, niin ihmettelemään pakkasi. Kun seurasimme simä kokousta, nita kitatji huomio sitaä sivussa parita lähellämme olleeseen henkilöön, jptkä erinomaisella mielenkiinnolla seurasivat kokouksen kulkua. Näiden keskusteluista pääsimme pian "kuusalle", että he olivat komppanian suurimpia pomoja, jotka ute- nioikeu^in- Äijä sillota riemastui suuren vallan. Äijät pyyhkivät tus. kan hikeä otsiltaan ja kiroilivat hiljakseen, että johan nyt on per-kules, kun meidänkta nös^inä orjma pidet3?t työläiset huutelevat hyvä-huutoja kommunlstlpuhujalle, ja vieläpä silloin railakkaammta, kun puhuja oiketa" olan takaa kellää tätä laillista yhteiskuntajärjestystä. Naureskelimme syrjässä, että, jopa papoille lykkäsi hien *otsaUe, kun kuulivat kommuhistipuhujan jysäjrt-televän oiketa raskaimman jälkeen totuuksia tästä porvarillisesta komennosta, jossa työläiset saavat vil-ja. aittojen kynnyksillä nähdä nälkää. Ollessamme .sitten seuraavana päivänä pajassamme kalkuttelemassa, aita eikös vain siinä puolen päivän korviUa sisään työhnykta por-varilltaen vaaliratsu hymyilevänä ja aurtakoisena tuoksuen kalliille ras-vpiUe ja ooteiolon-veelle. Heti tu-hjaisiksi istutti paksun sikaarin nokisten partahaiveniemme keskelle ja alkoi kyse^mään, että ollaanko sitä TiiinViiin äänioikeutettuja. Vastasimme, että kyllähän tässä on ää-llaisuus oh vetänyt paikalle. Alussa lie suhtautuivat vähän niinkuta yliolkaisesti kokoukseen, mutta vähitellen heidän halveksumisensa muuttui mielenkiinnoksi ja loppujen lojMiksi suureksi ^ihmettelyksi, että onko kommunismi todell^ta ja alkoi selittelemään puolueensa mainioita ja isänmaallisia puolia, samalla sc&sutellen, että. vetäisimme ristin hänen puolueensa ehdokkaalle. Olisimme kai antaneet äijän paasata siinä pidemp^nlun, mutta kun saanut "suloisessa" Canadassa noinjsattui olemaan kiire työaika, nita ajattelemme, että a k em liukas lähtö. ^ Iestämme selitellä, _i Jussta — fiinimma vat: John Bull — l m Jussm komento tiä. sillä me työl^ män komennon alai siä jos sen tuhaar teista, mutta jos pe työläisten ja farma m i n kurssi muuttua-temme mitään ppry nestä, vaan anna kommunistipuolueen Ukko oli ensin a kömen ja vilkaa i suussamme törrottavs k a a r i t a , jonka olimn taa j o sivu puolivalB ukon haikeuden i tumpta hänelle ^ l a t a a s U . Ukko tor» painui nivana vl^^ fevi kuivailevan M a taan. Meille tuli ni ettemme p a j a^ kuumuutta enää _w Aloimme viheltäing näjää" ja takoa kai tosen M a t i n auraan Kuuma on taäEa k u n he ovat taSe^ että kommunismi m tamölle täälläkin "B" seppä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 21, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300721 |
Description
Title | 1930-07-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i^ivu 2 Maanantaina, heinäk 21 p:nä — Mon., July 21
A "P A TT CtaUa nunuUlMa trSrJatte i l M * ttuft. Ommttyf 8 0 -
' V A f A C S {I-iJ.«rtf) ^
t ^ i T i r - T M'l&« P « « OfHt* PeiojUMOt, Ottiva. *• **K |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-21-02