1927-02-23-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ n i 6 ^ Kesldviildiona. hdmik. 23 p;nä^Wed^ Feb. 23 ._ No.^--if-
KOMMTINEN NUORBOLmTO JA JäRJESTONUORET
I^INLAND. ONT.
Pioaniriea toimfiutasUi tikalSues-s
« 'louisakdalasM tahdon kertoa
erään 'mielenkiintoisen tapauksen.
Eräällä viikolla sanoi opettaja meil-
• le Taulatunnin päätyttyä, että jos
kenellä oppilaista on englanninkie*
lisiä laaloldrjoja, niin olla hyvä ja
tuoda niitä mukanaan kouluun, et»
tä niistä siellä voitaisiin harjotella
laohija. Tämän tiedustelun perusteella
toikin toveri SyMa Kivan
-mukanaan yhden englanninkielisen
työväen t laulukirjan. Kirjassa oli
m.m.'PDnalippu, ynnä monta muuta
laulua. Kun opettaja oli katsellut
kirjaa hyvän aikaa, kehotti Sylvia
opettajan Jdrjottamaan kirjasta -Punalipun
mustalletaululle. Mutta tasata
opettaja sirosti kieltäytyi, selittämällä
ettei hänellä ole aikaa.
Opettajan sievä kieltäytyminen
otettiin keskusteltavaksi pionäärien
kokoukseasa helmik. 5 p:nä. Keskustelun'-
kautta päästiin siihen.lopputulokseen,
että kehotamme opettajan
kiijottamaan Punalipun nius-talletaidttlle
ja jos hänellä ei ole
aikaa / sitä -tehdä, niin me luvan
si^antoamme kirjotamme Punalipun
taufulkk ja opettelemme välitunnilla.
Vaän^iod opettaja ei siihenkään
suo^u^ niin me kieltäydymme laulamasta
niitä' isänmaallisia - lauluja,
joita opettaja opettaa. —
• Meidin huten klubin kekoa* pideten;
kerran kuussa.' Viime kokouksessa-
päätettiin, että jokaisen
kokouksen jälkeen tullaan pitämään
suomenkielistä koulua.
: To.veruudella . . -
Arvi Söderholm,
... 11-vuotias.
tuksiensa lukemattomissa sopissa,
kuvat, jotka ovat eteenpäin pyrkivän
nuorukaisen pääoma.
Kuitenkin hänen tulevaisuutensa
irvisti hänelle mauttomasti. Yksi
toisensa jälkeen noista kuvista pirs-tosi
häntä ympäröivä elämä. Mutta
kän eli siitä huolimatta kuin nuori
kauris korkeimmilla vuorenhuipail-la^
jonne eivät ylettyneet epätoivo
ja apeus.
Näin hänet toisen kerran.
Hänen nuoruutensa kuvat olivat
elävöityneet ja hän paloi tulena,
hän hehkui, sillä hän oli saanut
juoda proletaarisen tietoisuuden
juovuttavaa viiniä. Batsu, jonka
selässä hän istui, kiiti hurjasti vieden
häntä sinne; mihin nuoruuden-kuvat
häntä ohjasivat, vei sotaan,
vei hävittämään vääryyttä ja lukemaan
konnille tiliä, vei punaisen
Sätraäia
Tästä : näkee kaksi m.nailmaa:
tuolla alhaalla elää katu, hyörivät
ihmiset, kiirehtivät, kuka hyödyllisesti,
kuka hyödyttömästi. Täällä
vain maataan ja tuntuu olevan turhaa
tuo toisen maailman touhu.
Tuntuu siltä, kuin tuo makaaminen
olisi ruumiin tottumista pitempiaikaista
unta varten.
On mahdotonta kertoa sitä panoraamaa,
minkä näkee sängystään
päivän mittaan, kun tämän halatti-maailman
edustajia siitä sivu hiipii.
Tuolla »öisestä huoneesta, käjrtävän
takaa, ilmestyy aina kalpeita, laihoja
raatajia, joiden rinta on lyöty
selän puolelle valtavalla nuijalla ja
heidän tuskainen yskänsä koettaa
irrottaa rinnasta jotain.-— Jos me.
voisimme nähdä tubannenkaan^ kertaa
tarkemmin, kuin mitä sUmäni-
5 mö i»yt pystyvät, näkisimme noiden"
• kalpeiden olentojen rinnoissa valtavan
taistelun, jota heidän fyysUli-
: nen «lemuksensa koettaa ikäydft mii*
joonaista laumaa vastaan. —-Tfitä
- eivät tahdo kaikki käsittää, ei vielä
: s!ttekään, vaikka muutamien aikoj
e n kuluttua tuo Jättiläinen— ih-minen
onkin sortunut taistelussa,
f Tuossa he käyvät —-kuolemaan
tuomitut -r- riutuvin tomunjajoin.
1 Vierustoveri kääntää kylkeään.
— Mikäpä toveria?
> — Sota 7— sota, saksalaisia vas-
' taan taistellessa vilustuin, juokau-
^haidoissa oli vettä
Siitä lähtien ei hän^ ole nähnyt
.^-tervettä päivää..:; •.- '
—r Ei sieltä monikaan terveenä
palannut, lisää hän.
- Tuolla viimeisessä sängyssä ble-
; vaUa miehellä on pitkälle kehltty-i
riyt vatsaka^ri, joka hänet lopulta
V tappaa. Ehkäpä hän ^itä saa kiittää
alunperin lapsena syömäänsa
happamasta leivästä tehtyä purutut-
\tia ja kaikkia sitä rojua, Jota köyhyys
ja tietämättömyys on hänen
sisuksiinsa. ajanut. .
' ' Kuinka kiusallisen kauan sairaat
: 'puhelevat illalla, Jolloin tekisi jo
mieli .nukkua. Katson kielloa, sfe on
' jo yli kcih4entoi$t{i, siis yli puoli-
;;yun. Moni odottaa sorinan loppu-omista,
eikä se ennen lopukaan, kuin
Joku siitä tiukasti huomauttaa. Ja
aamulla aikaiseen tulee.-siivooja pie>
^..semään lattiaa, jolloin herkkäunisia
ten . nnkkumisaika on. tuomittu lop-
''pumaanj katkeamaan.
Silloin tfiUöin ilmestyy ovesta-si-salle
kankeajalkainen^ mies, hänen
;jätessään tulevat paarit ja toinen
'mies. Kylmät .väreet käyvät makaajien
eeHssä ja;.uteliaina he kurkista-
' v a t , minkä-sängyn luo ne pysähty-
: y&t : Oman saaliinsa korjattuaan
; poistuvat he ja. jättävät jälelle jää-nept
aprikoimani kysymystä:
>i ^^•r—^Ti{xl\sx on seuraava.
O. J—^n.
viirin hulmuamaan sinne missä vai-
' vaantuneet elivät.
Tahdonvoimallaan hän kokosi jälleen
niio särjetyt kuvat. Jalosti "ne.
Tapasin hänet vielä kolmannen
kerran^
Pää on paljastunut. Kumarassa
ovat hartiat, kasvoilla ilveilee salaperäinen
kellertärä väri j a ontto
yskä särisee rinnassa. Hän bn palanut!
Hänen nuoruutensa kuvat
ovat polttaneet hänet.' ^ u t t a palaessaan
on hän,^ polttanut myöskin
tielleen sattOneet surkeat kääpiöt,
jotka ovat koettaneet estää hänen
luomisjntoaan, jqtka ovat koettaneet
sammuttaa sitä, heittäneet vettä
niihin. - ' '
Valiankumpukfiellinen rakennustyö
on ollut hänen nuoruutensa
kuva.
Sille on häneltä palanut viimeinen
nuoruutensa sytyttämä tuli.
Kolmasti hänet kohtasin.
Neljännen kohtauksen aavistamme...
Siltä on Vaikea puhua, sillä se
tuottaa tuskaa...
" O. J — n .
' Tätä tällaista itsensä hallitsemista
nimitetään itsekasysltukseksL Ja
mitä enemmän tätä sielullista vaistoa
ihminen käyttää, sitä enemmän
hiotitsu luonne ja sielulliset ilmiöt
pääsevät yhä, enemmän yirtaamaian
hänessä. Näin kasvatettuna ihminen
jo täysi-ikäisenä—hallitsee täydellisesti
luontonsa. (Työväenliike
on yksi parhain koulu tässäkin suhteessa.)
On -'ominaista, että ajanmittaan
ne, jotka siinä johtavat ja
kasvattavat itseänsä, samalla niin
helposti Jcäsittävät myös—eri luonteita,
omaavat taidon syventyä 'niihin
ja vieläpä pystyä niiden kasvattajiksi
—^ ja etenkin lapsia he
ymmärtävät ja heidän sieluelämän-sä
on heille selvä.
Luokkain välinen isuhde häiritsee
kuten kaikilla muillakin aloilla
myös tälläkin, ja muodosta meidät
ihmiset niin erilaisiksi toisistamme.;"
On nimittäin sellaisia i h misiä,
jotka koko päivän hyörivät
ja pyörivät Jiyvinkin suuren lapsilauman
keskuudessa, niin kodissa
i kuin myös s>en ulkopuolella, eivätkä
ollenkaan käsitä lapsien luonnetta,
eivätkä hubmaa muiden sielullisia i l miöitä,
vaikka ne ovat paljon helpommin
käsitettävissä kuin aikaihmisten.
Varhaisina vuosina kyllä, kun
lapsi on vielä pieni, kun se vaiston
avulla alkaa ajatella ja keskittää
katseensa määrättyyn paikkaan ia
ku n se' lörpötelien lähestyy aikaihmistä,
koetetaan kaikella tavalla
häntä auttaa ja vieläpä tuntee jonf
kinlaista nautintoa, tässä lapsen sie^
lunelämän työssä — etenkin äidit
siitä nauttivat.
Me nautimme lapsen vähemmäs-^
täkin liikkeestä ja toiminnasta . ja
kehotamme ja houkuttelemme, häntä
yhä uudelleen uudistamaan samat
toimet.
Toisin on tuonnempana. . Kun
lapsi tulee jo siihen ikään, -että se
S T A V A N G E E F J O R D
B E R G E N S F J O E D
S T A V A N G E E F J O R D
B E R G E N S F J O E D
-Helmi. 8 p.^
Helmik. 26 p.
Maalisk. 15 p.
Huhtik. l p .
Siiora ja nopea tie edestakaisin Snomeen
Oslon (ChrutianUo) ja StockhoImin kantta
OsUuta (CbrUtianiaste) New Yorkista
Tammik- 18 p.
Helmik. 9 p.
Helmik. 26 p.
Maalisk. 16 p.
Matkallaan New Yorkiin poikkeavat laivat Halifaxissa.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen ........$186.00
Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko T h -
dysvalfbihin taikka Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta
mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Mennessänne SHomeen teillä on - tilaisuus
poistaa laivasta Bergenissä • ja matkustaa siellä Osloon (Christia-
Jiiaan) kuuluisilla näköala junilla läpi'Njroan huimaavien vuorisi-
! tojen (ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. \, . , .
Tulli taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kujn
Ruotsissakaan. . • . . •
' Kolmannenluokan. matkustajien, joilla on hallussaan maihin
pääsyinpä, ei tarvitse takaisintuUessaan kulkea Ellis-saoren kautta.
Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän paikal- )
liset akenttimme, taikka . .
^ORWEGIAN AMERICA LINE
22 IVhHehall Street. New York, N. Y .
HUUMORIA
KAMALINTA
Pastori: — Eiköhän vähennetä
tuota ryyppäystä, minuQ, pelottaa,
että rupeamme näkemään kärpäsiä
tai hiiriä taikka pikku ukkoja.
Asemapäällikkö: — E i se tee vielä
mitään, aina niiden kanssa toimeen
tulee, - mutta kun alkaa nähdä
vetureita — se on jo kauheaa.
OPETUSMINISTERIN PALKKA
.Wilhelm II tarkasti Helgolarinin
luona sukellustöitä ja kunnioitti yli-flukeltajaa
kysymyksellään: "Kuin- ^
ka paljon te suunnilleen ansaitsette
vuodessa?"
— Se riippuu aivan sjitä, onko
vuoden aikana paljon vaarallisia
sukelluksia. Noin 40,000 markkaa
ja siitä yli. - -
Donnervretter! Sehän on
enemmän kuin mitä minun opetusministeri
saa palkkaa!- -
—- Niip, mutta hänpä ei sukella-kaan!.
AJATELMA
Lukumieheksi täytyy olla syntynyt,
sillä ellei ole syntynyt, niin ei
voi myöskään lukea kirjoja.
OLI. ELÄVIÄKIN
Kerran eräs matkustaja ajoi hevosella
hautausmaan ohi ja siinä
katsellessaan hautarivejä rinteineen
hän puhui ääneen.. ~ Jr^
— Kyllä tuohonkin on peitetty
monta vainajaa.
Haudankaivaja Tuomas, joka siellä
työnsä lomassa levähti ja piippua
poltteli, kuuli matkustajan sanat, ja
huusi hänelle vastaukseksi:
On täällä eläviäkin...
Nämä Tuomaan lausumat sanat
tehosivat kuten taikavoima, sillä
vähään aikaan ei Tuomas kuullut
muuta kuin nelistävän hevosen kavioiden
kopseen ja ruoskaan läimäykset
hevosen selkään...
; Nttorunden unelmat
.f Olimme silloin molemmat nuoruuden
kukoistuksessa kun ensi ker-
? taa kohtasimme toisemme. Hän
r oli eilloin nuori ja voimakas. Hä-
;;;neD astuntansa oli varmaa»: sijansa
1?. löysi: jalka etsiskelemättä. Hänen
tr. olemuksensa ympärille oli kokoon-tanut
nuorukaisen luomisinnon py-
^ faa taikakeha. Suuret tulevaisuu-'
4!:in kuvat väikkyivät faanen aja-
Suojelkaamme lastemme
sielunelämää!
.Jokaisella ihmisellä on oma luon>
tonsa, perintöluontonsa. kuten -sitä
sanotaan. ,
Ja jokaisessa ihmisessä senvuoksi
esiintyykin nähtävinä ne ominaisuu^
det, jotka hänessä perinnöllisesti
ovat -voimakkaimmat.
Mutta koska ihmistä hallitsee 1^-
nen sielulliset vaistonsa enemmän
tai vähemmän^ on hänellä^ taitoa
johtaa jonkunverran itseänsä sen
mukaisesti — ja peittää taikka
tykkänään jättää -pois niitä ominaisuuksia,
jotka hän katsoo häiritsevän
sisäistä rauhaansa, mutta erittäinkin
niitä; mitkä ulospäin kanssaihmisten,
silmissä vahingoittavat
häntä.
'vähän äänekkäämmin pitää niistä
pienistä vaatimuksistaan kiinni, eivät
-uidifeikä yleensä ihmiset niistä
enää niin paljoa välitä. Eivät kallista
niinkään korviaan näille pienokaisille,
vaan saavat he toistaa
kymmeniä kertoja- ennenkuin saavat
ollenkaan asiaansa kuuluviin;^
Sattuuhan kyllä, että vanhemmat
eivät aina niin pian joudakaan
vastaamaan lapsellensa, :mutta. on
siihen syynä myös pieni välinpitä-mättomj^
s, väsymys ja muu sellainen,
ettei äiti lapsen vilkkaan mielikuvituksen
perässä jaksa juosta.
Vähitellerf' tämä välinpitämättömyys
kasvaa tavaksi, niin että kun lapsi
tuonnempana kysjry vaikkapa jo jär-:
jenistäkin asiaa,. saa hän. aivan toisenlaisen
vastauksen/ kuin mitä kyr
symys olL Lapsi korjaa joskus oäi-tä
erehdyksiä, mutta kun ne yhä
useimmin uudistuvat, tottuu hän:
siihen ajatukseen, ettei vastauksilla
aina olekaan^ sanottavaa merkitystä
-r? ja niin vierivät- vuodet - — " i a
lapsen ikä vähitellen^ kohoaa. —-
Hän oppii hoitelemaan asioitaan yksin
ja vieraantuu vähitellen vanhemmasta
väestä ja kehittyy ikäi^
tensä lasten rinnalla. .
Tai voi sattua, että lapsi kun on
hiljainen, mutta silti tarkka, niin
joutuu usein ristiriitaan ajatustensa
kanssa. Hän Jhuomaa, mitä ympärillä
tapahtuu -——. Voi -kuulla,
kuinka hänen heikkouksistaan puhutaan
säälimättä., Punastuen ttin-tee
hän kipua rinnassaan, \un ei
voi ottaa oäaa keskusteluun puolustaakseen.
— Liian paljon raadellaan
lapsen mieltä — liian paljon
varhaisena kehitysvuotenaan, vjoka
muutenkin on ollut vaivaloista heikon
terveyden j a hitaan kehityksen
nojalla, jota hän ei voi itsessänsä
auttaa, —r Hän haluaisi myös olla
viisas j a järkeillä, kuten suurempi
osa lapsista tekee — mutta häneltä
ne taidot puuttuvat Mikä o i keus
on jollaldn aikaihmisellä häntä
näistä heikkouksista solvata :—
niin mikä? Millaisen Jcäsityksen
lapsi ^api sellaisesta aikaihmisestä,
jota hän oli aina kunnioittanut^
mutta^ joka ^^itseoikeutettuna solvasi
häntä.^ - Eihän.-hän^ siitä' -paremmak-^
sij^ |tule r-* k u v a s t o in hänen pikku
sydäntään;oltiin haavotettu j a hän
jää miettimään — sillä hänellä on
myös oma sielunelämänsä, joka- hänessä
askartelee, ja sinne ei pitäisi
päästä kylvämä&i vihan hedelmiä
liian aikaiseen. Sillä hiljaisissa lapsissa
voi sielunelämän toiminta olla
paljon syvällLsempää kuin vilkas-luontoisissa,
jotka nopean ajstuk-sensa
viemänä siirtyvät asiasta toiseeni
eivätkä jää miettimään yhtä
asiaa kauaksi älkaaL
. Meidän vanhempain ihmisten-on
siis muisiettava,~~että^!apset arvostelevat
meitä juuri, :5eUaiatta Jknin
olemme. Katsokaamme vaan lapsia,
kuinka ne, jos neuvomme ja
ohjaamme heitä, mutta samalla vastaamme
myös heidän tekemiin kysymyksiin
asiallisesti, kuinka ne pik-kusilmät
kirkastuvat ja he tuntevat
itsensä kaikessa pienuudessaan niin
sunriksL Näin tällä tavalla voidaan
voittaa kehittymättomämpikin lapsi
> 0
Alumiini keittoastiat ovat nykyään halvempia
kuin emaljeeratut ja paljon kestävämpiä.-
.Paistinpannuja
Vesipannuja,...
Tiskivätia . . . .
Patoja . . . . . . ..
.......$1.50—$3.50 i
1.2&—• 3.50
1.75
. . . . . . 1.50f- 1.85
Käykää katsomassa. .
Port M u r Hardware Ltd.
Phone 2300 North ^-
286 Bay Street Port Arthur, Ont.
•A
VAPAUDEN^
Voidaan tilata senrM
ilanteen Sanidrja, robmalais-CTtglantilainen, sid. .„_.„..
Amerikan Suomalaisia, gatiirikertomukaia; Idrj. K. Rissanen
Autokirja, kirj. Yrjö Weilih, sid. . . . . . . . . . . . . — . . . . . . i . . . - . . . . . . ; , . , . . . ^ -J^
Amerikalaisen Työväeoliildceen vararikko, I d r i . ^ m . Z. Foster, n i i ^
Kaupunki-KansakouInH laskuoppi j a tailoddrja, sid..;.... . ^
Aurihgon poika, kiiHteästilrijqoteftu^r^ London-
Alipi^en, lasten opettelukaja; sid. ^^'....JiM.i..„........««.i...........„..,., ** "5
Aurinko, Kuu j a Tähdet Maailmankajkkettden, tarina, kirj. J.""A!
Attila, historiallinen roosaani, Idrj? I>ahn, sid. ..........." * ^
Aavoilla Ulapoilla, nriellyttävä jomaani, kirj. Jack London, nidl.....'17 | »
Bakteerit^ Tietoaarre, kirj: O i c Streng, sid^ , ""' *
Babbitt, kirj. Sinclair Lewis, md. . ......:..~.:..T......;..„..,...;.i
Cynthia, kh:j. Courts-Mahler, .»id. ........
Children of the Revolutioii, kirj. Anna Louise Strong, nid
Elollisten olentojen lisääntyminen, kirj. F. KoIpinEayn, sid......
Englanninkielei^ Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid.
Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä öpettelulorja, kirj.
Hialonen —............—;
Englantia aloitteleville, kirj. EnckeU-Saarinen, sid. ...r..
En^nninkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke, sid. .....
Elsinoren Kapina, kirj. Jgck London^ sid..
V.
.5»
2.6-
ITS
1.25
.75
2.00
\^
.75-:
M
Erämaa kutsuu, kirj. Jack London, sid. . . . ; . . . . . r . . . . . . , 5 . .
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, Idrj. S. Nuörteva, sid.
HalikpA Hakoniskat, murrekertomi^sia, Iqrj. K ^ p , , sid
HeaefmiBn ja MarJMvi^elya, fc^. l i . W. Heikel, sid.
H^ärönstinen lauluiä^jaj se viimemen; painos . . . i . . . . . . - . . . . . . . . . . , . v . ' .i Hypatia, kirj. € h a r l ^ Kingsley, ni<L
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty edtelmä, .nid,
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caiife, 2'osaa, sid...... ™
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kiri. Hall Cäine, 2 ogaa,. nid. ......
Ihminm ei ela ainoastaan leivästä, K i j . K . IöaBanen...;.^„..,„ "| f:
Umojen halki, kertomus liennosta pohjoisnavalle, Icirj. Amnndseh, nid.
IhmisByöjäin Saarilla, kirj. Jack London,. sid. '
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimiirtelukirja, kirj. J . Mueller
Jack London, elämänkertamaist^nmj^ldrj. jEEelnii Krohn, nid 'jj
Kananhoitokirja^ kirj. Mikko Dkka, sid. i*,
Kairosta Niilin latvoille, matkailuakfertomus,kii3. Pekkala, .nid M
K^dotulfö^n I^nsaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack London, sid" i:oo
Kemia, kirj. Hanna Seikon, aid. . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . . . . . . » . . . . . . . . . . i . . . . . . "7.
Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, kirj.-Anatole Franze, sid, \ax
Kodin lÄäkärlfcirja, etevästi toimitetta, sid.
Kansakoulun karttakirja, toim.- Jotuni, sid. \^
Kansakoulun kartasto, uusi, t<um. A . E . Blomqvist J a E . E . Kaila.... I.QQ
Kommunistuiän Maniuesti, kirj.' B[arl März, sid. \ I_*QJ ,
Krisi^u&on Alkuperä,,tutkielma kir|. Karl Kautsky sid. 2.1Q
Kiöndyken Kuningas, seildcafluromäani- Alaskasta;-kirj. Jack London 1.25
Kipinal^nnättimen toiminta, kuvitettu opas, kiri. Krigar ja Subkis
Kinanpito-opas, tehn^ Juhana T^iviairieni nid. 75
Kii^^pitö, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero 1.511
Keittokirja, kkiir j•. M—in ä WaU" : äid.
w » < r v w » j » • w ww Rää^i \. VIRTA ottaa,, vastaan uusia pukutilauksia. Uudet näytteet ja mallit ovat
saapuneet. Vanhat korjataan, puhdistetaan ja prässätään halvalla.
——— Tyo ensilnoklcaioen. —-—
" Pyydän sulkeutua ärv^ kansalaisten suosioon.
332 ALBERT ST. Häkkien tidoMa SOO^ ONTARIO.
. • (
• . \
• \
\
y
.80
.85
.40
.33
.75
.75
Eiigl(kt, OBL, Optiilsia
IKELANDBROS.
JUVELI- JA KELLOKAUPPA
Kaikenlaista-Vaatetavaraa, Kenkiä, y. m. i
. K AKSI KAUPPAA
*»mmmmmt »mmmmt
ENGLEHART, ONT.
J (
i
: (
Kötmuutarhuri, kuvitettu puutarhan hojtokirJB, kirj. lä.. Hvxonen, sid ijäa
Kolme Muskettisotiina, janniti^osaaani, k i r j . ' Alexander Dumas, ^ -
3 ösflfij QicK* •«•••«••••••.•»••••••«•«•••••^•••••«•••••••••••••.»«••••••••«•.••«^••••«* X.OO
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, ...
kirj. Kaarlo Halme, sid. , ij^
Kristitty, romani, kirj. Hall Caine, sid ......7 1.75
Ken teistä on synnitön, kirj. H. Courts-Matiler, nid. .... .75
1 Kruunun Perämies, kirj. I«arin Kyösti, nid. :. ;. 1.25
Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid. ......„;......... 1.00
Kultamaan Eakkautta, kirj. Jack Londor^, nid. .40
Laulu Tulipunaisesta Kukasta, (Kuvattuy, kirj. J.Linnankoälti, sid. 2.75
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid 1.40
Lenin ja..Leninismi, kuuluu earjakirjastoon, k i r j . ' I . Stalin, sid' /.r'°.75 -Lumikenttien tytär, seikkailurom. Alaskasta, kirj. Jack London, sid. 1.25
Lasten Laulukirja, kirj. Hilja lainamaa-Päxssinen, sid-.-Nuottipainos ..35
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre^ kiri, Launhardt, sid... Luokkien sota, kirj. Jack London, nid..^
Lisoletten avioliitto, ylevä rakkansromani^ kirj. H. Courths-Mahler,
.> nidottuna ..............
Lyhyt terveysoppi naisille, kirj. trri Fr* Hovitz"..i.'i...
Maailman Taloudellinen Työväenliike,i{irj. H. - XosovskyV
Sieren urhoja, meirimiesromaani, kirj. R. Kipling, sid. , .i»
H^risusi, seikkailuromaani,- Idrj.' Jack Londoip, sid. uo
MäfBunanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Bcchcr,''
. nid. 1.78
Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, Mrj; Victor Madsen, md....:..^^ ^.50
Maallmanliike^ tietoaarre, kirj.. Albrecht Wirth, sid. ........................ • .50
Maailman avaruus, .tietoaarre, kiri. Ta?i J . Schreiner, sid. .50
Maa ja Ihndnen, tietoaane, kirj. Alfred Kirchhoff,sid......„.... .60
Maanviljelys Kemia J a PysiHck^-lOTJ. -Arthur- Rindefli«^^ t.75
Maanyiljelysoppi, kirj.. Sunihen, sid. 1.25
Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, tirj.
. .FeltsT von L i u ^ e r , sid. ..........1 1.25
Murrpsajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.25
Minua sanojaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kiri. Upton '
- Sinclair; sid. $1.25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhtetskunnallineor -romani, kirj. Upton .
Sinclair, nid. .90
Myladyn Poika,, kirj. Alexander Dumas,- 3 osaa, nki. 2.25
Meren- Urhoja, kirj. R. Kipling, sid. .K
NaamioimiskoulU;. hyvä näyttämöille, Inrj. Juurioja, nid. .75
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, kirj. Kristine
SkJ^rve, nid. ......... 1.00
Naisten Snkuelo, kirj. Lääket. Tari E. W. Wrest«nd, nid. 1.00
Naj^ndsteln, kuvitettu opas, kirj, EUi Björksten, hid. 1:00
Nainen }a Aviolutto, hyimterveysopillinen kirja, kirj. Margaret
Napoleon ra vaUankaappau^kirj. -Karl Marx; nid; .70
Neiti Päivänpaiste, kirj. H . CJourts-Mahler,- nid.^....;.;.......;.. .75
Onnenneula^ kirj. H. Oourta-Mahler, • nid. -. ; .75
P^opaita, kuolemattomuutta - tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack'
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä, kirj. F. Engels,
Käydessänne kaupungrissa tulkaa
I C. H. PoweD and Sons J'^
sid.
Punien Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän^ maasta, nid.
Pepiklatauti, kili. Nikolai Lenin, nid. ... '
^»eni^Ketpsan^kirja, sid.
Pe«r^ffläSn Oloifiusr IdrJ. O. Saari
Pieni MAiläiskiiia, kirj. Mikko Dkka
Prfietmdon Opas, kirj. Arthur M. Lewis, sid. . ^ . . . : . . . - . . . . ; f . „ M
Pakolainen, kirj. Lauri Luoto, sid .1-50
Peloponnesolais Sota, Idrj. Tykydides. Suom: Emfl Härdh/ nid. l.«5
Rannerengas, kirj. David ^ » ^ r , nid, ; AO
Rakentaja Solnes,. kfzi. Henrik Ibsen
7,000 HalM Afrikan Aavikoiden, Mrj. Otto Zeltins-Goldfels^^^^
Saksan Kumonstaistela 1848, kirj. Kari^ Marx, sid. i « a * * « a « * * t f « * . * > * "
qpan
Meillä o^tä^^deflinen varasto ruokatavaraa^
^ ' lihaa, y.ni. . -
Kahvia, 5 IB. erissä, 50c Ihu Tuoreita Yeast Cakeja 6 kpl. 25e;
PERUNAJAUHOJA, SOKERlAi LARDIA Y. M.
ja saadaan hänessä uuohdetufcsi tuo
oma pienuutensa' ajatus. .^Supjel-kaamme
siis lästemTue sieluelämäa
ja kohottakaamme ^ sitä mahdoUi;
simman korkealle. Sillä lasten, samoin
kuin ail^hmisten, sielun elämästä,
sen kehitykä^& ja sisältö-:
rikkaudesta riippuu - kaikki se toi-mintar
minkä me ympärillämme joka
päivä ja hetki näemme. Se ei
ole . vähäinen kysymys, vaikka se
siltä näyttää, vaan on se tulevaisuuden
suuri kysjmys,/ johon: sisäl-tyy
koko meidän elämämme ja yh-t^
iskuntärakenteemme. - Se on kysymys
mille pohjalle me sen tahdomme
rakentaa, ja, täs^ rakennustyössä
tulevat lapset ehdottomasti
olemaatr etualalla.
TYHMX POIKA
Oli eras jioika, jota mylläri_ oli
aina tottunut sanomaan _ tyhmäksi.
Kun poika kerran tuli myllyyn, kysyi
mylläri: . • - -
, .Tiedätkö sinä mitään?
Pqika: — Tiedän.
Mylläri: — Mitä?
Poika: — Sen, • että nuo teidän
sikanne ovat lihavia.
Mylläri:; —r; Mutta mitä sinä et
tiedä?
- Poika: — - Sitä, kenen jauhoja
niille syötetään.
» • « « • a . * .<
Sydämeni on Sinun, khrj. H..X3oarts-MaWer,_nid,.........
SUkkilaiya, romani, kirj. Elenius, n^.
a^alisfcLiaTjOas I, Flialossteonfia tne rvJenyosrheotijt okkhirnja. , FrIdi^rtjr. ieiThu oEtsnagde ls, nid.
Sptamuistelmani, kirj. kenraali Ludendorffj sid..
SSromen Kielioppi, kfij.B. N. Setälä, sid. »
Sala kuasikyixunentiiolijettB lasten taudeissa, IdrJ. T T I Jules
nfa.
St&nsu(^|QmäQ Terv^yson^^ M^ von Grober, nid.
Suloisen järjettSmyyden Itanpunfii, erittäin tienä rafekausromani,
• « n . E; Temple. Thursioti, sidL
SUnttukoWen-Nuori, fipra, kirj. Kaarle Halme, sid.
Taistelu Rakkaudesta, kiri. H. Courts-Mahler, niä.
Tartta^ista^snkupuoUttmdeigta, kili. TOT Pirilä, nid. ...^^^^
Mntevgjmisteln I, lÄ«fet«o,'klri. Väin» Laherma -
TeCneyoinustela kttvltetto, kirj. Vfiitt« Lahemiä
ILMOnTAKAA
VAPAU]
TRede |8 V^llanl^^ nid. ^fi»
Tuhlaajapoika, romani, kiti. HaU Caine, sid. IJJ
Ty6n Historia, kirj.; l^*umenew, dd. J«
Uutisasukkaat Kanadassa, kirj. Pierre De Coulevain,: sid.
Via-t tnomidaontt unvao it.t.o..,. ..l.o..u..i.n..i.B.. ...r..a..U cans.r.o..m sM»^* H^ . Courths-Mahler .75
Valaveljet, romani Idsnnin asuttamisen ajoitte^
^ son, sid. : : , ^ lij
Va]rno,JonkB8niinallft annoit, roinani elämästä, Uri.HairC sid. 2.»
Afeimo jonkas ininalfe annoit romani elämästä, kirj. -HaH Caine, hid. 1.75
Valkoinen Frofetta; romani eng^-^rtoi^
Caine, äd. .7-- ' ....... 2JSt
VaaBh«molaise^ vaBtat teokset. k S J . W . G ^ t h e 7 n i d ; l r Z ! . . . - »O»
Valskann kertomnlD^ kirj. Sakari Topelius 4
Varmlanmn mafka, te kirj. —
Ems Lampen, nid. ^.I. : - 1^
Vidasta ja omaa kieltä viertysten, enö--kielen oppikirja-
V^ o s e n Leuonan MetsSstäJät, kiri. Lauri iuofto, skL
Valkosen Leijonan ^Metsästäjät, kh^. I^nri Luoto, nid. . ^. »«S
Voittoisa Nainen, KrJ. KUne De COnlevun, sid.
Yksin maailmalla. kanniB romani, kirj. MabeU Barnes Gxaundy, sid. Ij^i
Yleu«n Terveysopln Alkeet, Mri. Taa» Laitinen, ad.
^os helvetista» Vri. Konrmd LelitimSki.-nid. —
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaan^ kii*);>T^^^ ^
Tnaolevan K s M •oi Vapasifen konttorista tilata WÄTBBMAN8
FOUMTAIN KXIOS. ioiden Unmii ovat $2.75, $4.00. $8.00 ia $7<>^
Vapaudu-Kirj^appa^ Box SadlNii^,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 23, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-02-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270223 |
Description
| Title | 1927-02-23-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
^ n i 6 ^ Kesldviildiona. hdmik. 23 p;nä^Wed^ Feb. 23 ._ No.^--if-
KOMMTINEN NUORBOLmTO JA JäRJESTONUORET
I^INLAND. ONT.
Pioaniriea toimfiutasUi tikalSues-s
« 'louisakdalasM tahdon kertoa
erään 'mielenkiintoisen tapauksen.
Eräällä viikolla sanoi opettaja meil-
• le Taulatunnin päätyttyä, että jos
kenellä oppilaista on englanninkie*
lisiä laaloldrjoja, niin olla hyvä ja
tuoda niitä mukanaan kouluun, et»
tä niistä siellä voitaisiin harjotella
laohija. Tämän tiedustelun perusteella
toikin toveri SyMa Kivan
-mukanaan yhden englanninkielisen
työväen t laulukirjan. Kirjassa oli
m.m.'PDnalippu, ynnä monta muuta
laulua. Kun opettaja oli katsellut
kirjaa hyvän aikaa, kehotti Sylvia
opettajan Jdrjottamaan kirjasta -Punalipun
mustalletaululle. Mutta tasata
opettaja sirosti kieltäytyi, selittämällä
ettei hänellä ole aikaa.
Opettajan sievä kieltäytyminen
otettiin keskusteltavaksi pionäärien
kokoukseasa helmik. 5 p:nä. Keskustelun'-
kautta päästiin siihen.lopputulokseen,
että kehotamme opettajan
kiijottamaan Punalipun nius-talletaidttlle
ja jos hänellä ei ole
aikaa / sitä -tehdä, niin me luvan
si^antoamme kirjotamme Punalipun
taufulkk ja opettelemme välitunnilla.
Vaän^iod opettaja ei siihenkään
suo^u^ niin me kieltäydymme laulamasta
niitä' isänmaallisia - lauluja,
joita opettaja opettaa. —
• Meidin huten klubin kekoa* pideten;
kerran kuussa.' Viime kokouksessa-
päätettiin, että jokaisen
kokouksen jälkeen tullaan pitämään
suomenkielistä koulua.
: To.veruudella . . -
Arvi Söderholm,
... 11-vuotias.
tuksiensa lukemattomissa sopissa,
kuvat, jotka ovat eteenpäin pyrkivän
nuorukaisen pääoma.
Kuitenkin hänen tulevaisuutensa
irvisti hänelle mauttomasti. Yksi
toisensa jälkeen noista kuvista pirs-tosi
häntä ympäröivä elämä. Mutta
kän eli siitä huolimatta kuin nuori
kauris korkeimmilla vuorenhuipail-la^
jonne eivät ylettyneet epätoivo
ja apeus.
Näin hänet toisen kerran.
Hänen nuoruutensa kuvat olivat
elävöityneet ja hän paloi tulena,
hän hehkui, sillä hän oli saanut
juoda proletaarisen tietoisuuden
juovuttavaa viiniä. Batsu, jonka
selässä hän istui, kiiti hurjasti vieden
häntä sinne; mihin nuoruuden-kuvat
häntä ohjasivat, vei sotaan,
vei hävittämään vääryyttä ja lukemaan
konnille tiliä, vei punaisen
Sätraäia
Tästä : näkee kaksi m.nailmaa:
tuolla alhaalla elää katu, hyörivät
ihmiset, kiirehtivät, kuka hyödyllisesti,
kuka hyödyttömästi. Täällä
vain maataan ja tuntuu olevan turhaa
tuo toisen maailman touhu.
Tuntuu siltä, kuin tuo makaaminen
olisi ruumiin tottumista pitempiaikaista
unta varten.
On mahdotonta kertoa sitä panoraamaa,
minkä näkee sängystään
päivän mittaan, kun tämän halatti-maailman
edustajia siitä sivu hiipii.
Tuolla »öisestä huoneesta, käjrtävän
takaa, ilmestyy aina kalpeita, laihoja
raatajia, joiden rinta on lyöty
selän puolelle valtavalla nuijalla ja
heidän tuskainen yskänsä koettaa
irrottaa rinnasta jotain.-— Jos me.
voisimme nähdä tubannenkaan^ kertaa
tarkemmin, kuin mitä sUmäni-
5 mö i»yt pystyvät, näkisimme noiden"
• kalpeiden olentojen rinnoissa valtavan
taistelun, jota heidän fyysUli-
: nen «lemuksensa koettaa ikäydft mii*
joonaista laumaa vastaan. —-Tfitä
- eivät tahdo kaikki käsittää, ei vielä
: s!ttekään, vaikka muutamien aikoj
e n kuluttua tuo Jättiläinen— ih-minen
onkin sortunut taistelussa,
f Tuossa he käyvät —-kuolemaan
tuomitut -r- riutuvin tomunjajoin.
1 Vierustoveri kääntää kylkeään.
— Mikäpä toveria?
> — Sota 7— sota, saksalaisia vas-
' taan taistellessa vilustuin, juokau-
^haidoissa oli vettä
Siitä lähtien ei hän^ ole nähnyt
.^-tervettä päivää..:; •.- '
—r Ei sieltä monikaan terveenä
palannut, lisää hän.
- Tuolla viimeisessä sängyssä ble-
; vaUa miehellä on pitkälle kehltty-i
riyt vatsaka^ri, joka hänet lopulta
V tappaa. Ehkäpä hän ^itä saa kiittää
alunperin lapsena syömäänsa
happamasta leivästä tehtyä purutut-
\tia ja kaikkia sitä rojua, Jota köyhyys
ja tietämättömyys on hänen
sisuksiinsa. ajanut. .
' ' Kuinka kiusallisen kauan sairaat
: 'puhelevat illalla, Jolloin tekisi jo
mieli .nukkua. Katson kielloa, sfe on
' jo yli kcih4entoi$t{i, siis yli puoli-
;;yun. Moni odottaa sorinan loppu-omista,
eikä se ennen lopukaan, kuin
Joku siitä tiukasti huomauttaa. Ja
aamulla aikaiseen tulee.-siivooja pie>
^..semään lattiaa, jolloin herkkäunisia
ten . nnkkumisaika on. tuomittu lop-
''pumaanj katkeamaan.
Silloin tfiUöin ilmestyy ovesta-si-salle
kankeajalkainen^ mies, hänen
;jätessään tulevat paarit ja toinen
'mies. Kylmät .väreet käyvät makaajien
eeHssä ja;.uteliaina he kurkista-
' v a t , minkä-sängyn luo ne pysähty-
: y&t : Oman saaliinsa korjattuaan
; poistuvat he ja. jättävät jälelle jää-nept
aprikoimani kysymystä:
>i ^^•r—^Ti{xl\sx on seuraava.
O. J—^n.
viirin hulmuamaan sinne missä vai-
' vaantuneet elivät.
Tahdonvoimallaan hän kokosi jälleen
niio särjetyt kuvat. Jalosti "ne.
Tapasin hänet vielä kolmannen
kerran^
Pää on paljastunut. Kumarassa
ovat hartiat, kasvoilla ilveilee salaperäinen
kellertärä väri j a ontto
yskä särisee rinnassa. Hän bn palanut!
Hänen nuoruutensa kuvat
ovat polttaneet hänet.' ^ u t t a palaessaan
on hän,^ polttanut myöskin
tielleen sattOneet surkeat kääpiöt,
jotka ovat koettaneet estää hänen
luomisjntoaan, jqtka ovat koettaneet
sammuttaa sitä, heittäneet vettä
niihin. - ' '
Valiankumpukfiellinen rakennustyö
on ollut hänen nuoruutensa
kuva.
Sille on häneltä palanut viimeinen
nuoruutensa sytyttämä tuli.
Kolmasti hänet kohtasin.
Neljännen kohtauksen aavistamme...
Siltä on Vaikea puhua, sillä se
tuottaa tuskaa...
" O. J — n .
' Tätä tällaista itsensä hallitsemista
nimitetään itsekasysltukseksL Ja
mitä enemmän tätä sielullista vaistoa
ihminen käyttää, sitä enemmän
hiotitsu luonne ja sielulliset ilmiöt
pääsevät yhä, enemmän yirtaamaian
hänessä. Näin kasvatettuna ihminen
jo täysi-ikäisenä—hallitsee täydellisesti
luontonsa. (Työväenliike
on yksi parhain koulu tässäkin suhteessa.)
On -'ominaista, että ajanmittaan
ne, jotka siinä johtavat ja
kasvattavat itseänsä, samalla niin
helposti Jcäsittävät myös—eri luonteita,
omaavat taidon syventyä 'niihin
ja vieläpä pystyä niiden kasvattajiksi
—^ ja etenkin lapsia he
ymmärtävät ja heidän sieluelämän-sä
on heille selvä.
Luokkain välinen isuhde häiritsee
kuten kaikilla muillakin aloilla
myös tälläkin, ja muodosta meidät
ihmiset niin erilaisiksi toisistamme.;"
On nimittäin sellaisia i h misiä,
jotka koko päivän hyörivät
ja pyörivät Jiyvinkin suuren lapsilauman
keskuudessa, niin kodissa
i kuin myös s>en ulkopuolella, eivätkä
ollenkaan käsitä lapsien luonnetta,
eivätkä hubmaa muiden sielullisia i l miöitä,
vaikka ne ovat paljon helpommin
käsitettävissä kuin aikaihmisten.
Varhaisina vuosina kyllä, kun
lapsi on vielä pieni, kun se vaiston
avulla alkaa ajatella ja keskittää
katseensa määrättyyn paikkaan ia
ku n se' lörpötelien lähestyy aikaihmistä,
koetetaan kaikella tavalla
häntä auttaa ja vieläpä tuntee jonf
kinlaista nautintoa, tässä lapsen sie^
lunelämän työssä — etenkin äidit
siitä nauttivat.
Me nautimme lapsen vähemmäs-^
täkin liikkeestä ja toiminnasta . ja
kehotamme ja houkuttelemme, häntä
yhä uudelleen uudistamaan samat
toimet.
Toisin on tuonnempana. . Kun
lapsi tulee jo siihen ikään, -että se
S T A V A N G E E F J O R D
B E R G E N S F J O E D
S T A V A N G E E F J O R D
B E R G E N S F J O E D
-Helmi. 8 p.^
Helmik. 26 p.
Maalisk. 15 p.
Huhtik. l p .
Siiora ja nopea tie edestakaisin Snomeen
Oslon (ChrutianUo) ja StockhoImin kantta
OsUuta (CbrUtianiaste) New Yorkista
Tammik- 18 p.
Helmik. 9 p.
Helmik. 26 p.
Maalisk. 16 p.
Matkallaan New Yorkiin poikkeavat laivat Halifaxissa.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen ........$186.00
Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko T h -
dysvalfbihin taikka Canadan Norjan Linjaa, joka tunnetaan erikoisesta
mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Mennessänne SHomeen teillä on - tilaisuus
poistaa laivasta Bergenissä • ja matkustaa siellä Osloon (Christia-
Jiiaan) kuuluisilla näköala junilla läpi'Njroan huimaavien vuorisi-
! tojen (ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. \, . , .
Tulli taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kujn
Ruotsissakaan. . • . . •
' Kolmannenluokan. matkustajien, joilla on hallussaan maihin
pääsyinpä, ei tarvitse takaisintuUessaan kulkea Ellis-saoren kautta.
Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän paikal- )
liset akenttimme, taikka . .
^ORWEGIAN AMERICA LINE
22 IVhHehall Street. New York, N. Y .
HUUMORIA
KAMALINTA
Pastori: — Eiköhän vähennetä
tuota ryyppäystä, minuQ, pelottaa,
että rupeamme näkemään kärpäsiä
tai hiiriä taikka pikku ukkoja.
Asemapäällikkö: — E i se tee vielä
mitään, aina niiden kanssa toimeen
tulee, - mutta kun alkaa nähdä
vetureita — se on jo kauheaa.
OPETUSMINISTERIN PALKKA
.Wilhelm II tarkasti Helgolarinin
luona sukellustöitä ja kunnioitti yli-flukeltajaa
kysymyksellään: "Kuin- ^
ka paljon te suunnilleen ansaitsette
vuodessa?"
— Se riippuu aivan sjitä, onko
vuoden aikana paljon vaarallisia
sukelluksia. Noin 40,000 markkaa
ja siitä yli. - -
Donnervretter! Sehän on
enemmän kuin mitä minun opetusministeri
saa palkkaa!- -
—- Niip, mutta hänpä ei sukella-kaan!.
AJATELMA
Lukumieheksi täytyy olla syntynyt,
sillä ellei ole syntynyt, niin ei
voi myöskään lukea kirjoja.
OLI. ELÄVIÄKIN
Kerran eräs matkustaja ajoi hevosella
hautausmaan ohi ja siinä
katsellessaan hautarivejä rinteineen
hän puhui ääneen.. ~ Jr^
— Kyllä tuohonkin on peitetty
monta vainajaa.
Haudankaivaja Tuomas, joka siellä
työnsä lomassa levähti ja piippua
poltteli, kuuli matkustajan sanat, ja
huusi hänelle vastaukseksi:
On täällä eläviäkin...
Nämä Tuomaan lausumat sanat
tehosivat kuten taikavoima, sillä
vähään aikaan ei Tuomas kuullut
muuta kuin nelistävän hevosen kavioiden
kopseen ja ruoskaan läimäykset
hevosen selkään...
; Nttorunden unelmat
.f Olimme silloin molemmat nuoruuden
kukoistuksessa kun ensi ker-
? taa kohtasimme toisemme. Hän
r oli eilloin nuori ja voimakas. Hä-
;;;neD astuntansa oli varmaa»: sijansa
1?. löysi: jalka etsiskelemättä. Hänen
tr. olemuksensa ympärille oli kokoon-tanut
nuorukaisen luomisinnon py-
^ faa taikakeha. Suuret tulevaisuu-'
4!:in kuvat väikkyivät faanen aja-
Suojelkaamme lastemme
sielunelämää!
.Jokaisella ihmisellä on oma luon>
tonsa, perintöluontonsa. kuten -sitä
sanotaan. ,
Ja jokaisessa ihmisessä senvuoksi
esiintyykin nähtävinä ne ominaisuu^
det, jotka hänessä perinnöllisesti
ovat -voimakkaimmat.
Mutta koska ihmistä hallitsee 1^-
nen sielulliset vaistonsa enemmän
tai vähemmän^ on hänellä^ taitoa
johtaa jonkunverran itseänsä sen
mukaisesti — ja peittää taikka
tykkänään jättää -pois niitä ominaisuuksia,
jotka hän katsoo häiritsevän
sisäistä rauhaansa, mutta erittäinkin
niitä; mitkä ulospäin kanssaihmisten,
silmissä vahingoittavat
häntä.
'vähän äänekkäämmin pitää niistä
pienistä vaatimuksistaan kiinni, eivät
-uidifeikä yleensä ihmiset niistä
enää niin paljoa välitä. Eivät kallista
niinkään korviaan näille pienokaisille,
vaan saavat he toistaa
kymmeniä kertoja- ennenkuin saavat
ollenkaan asiaansa kuuluviin;^
Sattuuhan kyllä, että vanhemmat
eivät aina niin pian joudakaan
vastaamaan lapsellensa, :mutta. on
siihen syynä myös pieni välinpitä-mättomj^
s, väsymys ja muu sellainen,
ettei äiti lapsen vilkkaan mielikuvituksen
perässä jaksa juosta.
Vähitellerf' tämä välinpitämättömyys
kasvaa tavaksi, niin että kun lapsi
tuonnempana kysjry vaikkapa jo jär-:
jenistäkin asiaa,. saa hän. aivan toisenlaisen
vastauksen/ kuin mitä kyr
symys olL Lapsi korjaa joskus oäi-tä
erehdyksiä, mutta kun ne yhä
useimmin uudistuvat, tottuu hän:
siihen ajatukseen, ettei vastauksilla
aina olekaan^ sanottavaa merkitystä
-r? ja niin vierivät- vuodet - — " i a
lapsen ikä vähitellen^ kohoaa. —-
Hän oppii hoitelemaan asioitaan yksin
ja vieraantuu vähitellen vanhemmasta
väestä ja kehittyy ikäi^
tensä lasten rinnalla. .
Tai voi sattua, että lapsi kun on
hiljainen, mutta silti tarkka, niin
joutuu usein ristiriitaan ajatustensa
kanssa. Hän Jhuomaa, mitä ympärillä
tapahtuu -——. Voi -kuulla,
kuinka hänen heikkouksistaan puhutaan
säälimättä., Punastuen ttin-tee
hän kipua rinnassaan, \un ei
voi ottaa oäaa keskusteluun puolustaakseen.
— Liian paljon raadellaan
lapsen mieltä — liian paljon
varhaisena kehitysvuotenaan, vjoka
muutenkin on ollut vaivaloista heikon
terveyden j a hitaan kehityksen
nojalla, jota hän ei voi itsessänsä
auttaa, —r Hän haluaisi myös olla
viisas j a järkeillä, kuten suurempi
osa lapsista tekee — mutta häneltä
ne taidot puuttuvat Mikä o i keus
on jollaldn aikaihmisellä häntä
näistä heikkouksista solvata :—
niin mikä? Millaisen Jcäsityksen
lapsi ^api sellaisesta aikaihmisestä,
jota hän oli aina kunnioittanut^
mutta^ joka ^^itseoikeutettuna solvasi
häntä.^ - Eihän.-hän^ siitä' -paremmak-^
sij^ |tule r-* k u v a s t o in hänen pikku
sydäntään;oltiin haavotettu j a hän
jää miettimään — sillä hänellä on
myös oma sielunelämänsä, joka- hänessä
askartelee, ja sinne ei pitäisi
päästä kylvämä&i vihan hedelmiä
liian aikaiseen. Sillä hiljaisissa lapsissa
voi sielunelämän toiminta olla
paljon syvällLsempää kuin vilkas-luontoisissa,
jotka nopean ajstuk-sensa
viemänä siirtyvät asiasta toiseeni
eivätkä jää miettimään yhtä
asiaa kauaksi älkaaL
. Meidän vanhempain ihmisten-on
siis muisiettava,~~että^!apset arvostelevat
meitä juuri, :5eUaiatta Jknin
olemme. Katsokaamme vaan lapsia,
kuinka ne, jos neuvomme ja
ohjaamme heitä, mutta samalla vastaamme
myös heidän tekemiin kysymyksiin
asiallisesti, kuinka ne pik-kusilmät
kirkastuvat ja he tuntevat
itsensä kaikessa pienuudessaan niin
sunriksL Näin tällä tavalla voidaan
voittaa kehittymättomämpikin lapsi
> 0
Alumiini keittoastiat ovat nykyään halvempia
kuin emaljeeratut ja paljon kestävämpiä.-
.Paistinpannuja
Vesipannuja,...
Tiskivätia . . . .
Patoja . . . . . . ..
.......$1.50—$3.50 i
1.2&—• 3.50
1.75
. . . . . . 1.50f- 1.85
Käykää katsomassa. .
Port M u r Hardware Ltd.
Phone 2300 North ^-
286 Bay Street Port Arthur, Ont.
•A
VAPAUDEN^
Voidaan tilata senrM
ilanteen Sanidrja, robmalais-CTtglantilainen, sid. .„_.„..
Amerikan Suomalaisia, gatiirikertomukaia; Idrj. K. Rissanen
Autokirja, kirj. Yrjö Weilih, sid. . . . . . . . . . . . . — . . . . . . i . . . - . . . . . . ; , . , . . . ^ -J^
Amerikalaisen Työväeoliildceen vararikko, I d r i . ^ m . Z. Foster, n i i ^
Kaupunki-KansakouInH laskuoppi j a tailoddrja, sid..;.... . ^
Aurihgon poika, kiiHteästilrijqoteftu^r^ London-
Alipi^en, lasten opettelukaja; sid. ^^'....JiM.i..„........««.i...........„..,., ** "5
Aurinko, Kuu j a Tähdet Maailmankajkkettden, tarina, kirj. J.""A!
Attila, historiallinen roosaani, Idrj? I>ahn, sid. ..........." * ^
Aavoilla Ulapoilla, nriellyttävä jomaani, kirj. Jack London, nidl.....'17 | »
Bakteerit^ Tietoaarre, kirj: O i c Streng, sid^ , ""' *
Babbitt, kirj. Sinclair Lewis, md. . ......:..~.:..T......;..„..,...;.i
Cynthia, kh:j. Courts-Mahler, .»id. ........
Children of the Revolutioii, kirj. Anna Louise Strong, nid
Elollisten olentojen lisääntyminen, kirj. F. KoIpinEayn, sid......
Englanninkielei^ Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid.
Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä öpettelulorja, kirj.
Hialonen —............—;
Englantia aloitteleville, kirj. EnckeU-Saarinen, sid. ...r..
En^nninkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke, sid. .....
Elsinoren Kapina, kirj. Jgck London^ sid..
V.
.5»
2.6-
ITS
1.25
.75
2.00
\^
.75-:
M
Erämaa kutsuu, kirj. Jack London, sid. . . . ; . . . . . r . . . . . . , 5 . .
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, Idrj. S. Nuörteva, sid.
HalikpA Hakoniskat, murrekertomi^sia, Iqrj. K ^ p , , sid
HeaefmiBn ja MarJMvi^elya, fc^. l i . W. Heikel, sid.
H^ärönstinen lauluiä^jaj se viimemen; painos . . . i . . . . . . - . . . . . . . . . . , . v . ' .i Hypatia, kirj. € h a r l ^ Kingsley, ni |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-02-23-06
