Vapaus, September 11, 1930

              Parhain maito
lasten piilloihin
Pyytäkää pie­nokaisten
ruo­kailu
karttaa
sekä keitto-ohjekirjaa.
Carnation Co
Ltd..
Aylmerr Ont.
Turvattu inaitolaji
"Tyytyväisistä lehmi^t^l^*
[drill<iuivacöa<wvu mjtgän muu kuin luokkataistelu pro-pelastUS
' letaarlsen vaUahkumoukien voittoon
vlemiHfiksl.
Neuvostoliitossa maatalouden kol-
I^tivisointi on saanut yleisen luon­teen
ja sen toteuttaminen siellä
merkitsee sosialismin toteuttamista,
gfentähden työläisten Ja talonpoikain
hallitus siellä auttaa kaikin voimin
sen edistymistä. Mutta missään ka­pitalistisessa
maassa ei voida sitä c.
plottaa, s j l ^ niissä täytyy kaikaa
tapahtua kapitalististen ehtojen ja
lakien alaisena.
^le emme luonnollisesti halua ke­tään
estää syrittämästä tälläkään a.
lalla, mutta me vain haluamme o-
.tplttaa, ettei se voi johtaa mihin­kään
sellaisiin tuloksiin, mitkä ta­kaisivat
työläisille pelastuksen ny­kyisestä
tilanteesta. Ainoa pelastuk­sen
tie on, kuten edellä jo on osoi­tettu,
työläisten luokkataistelussa.
Ssn vuoksi olisi työläisten järjestäv-
Silloin, kuin nnkarilaisen halli­tuksen
Töralliset äänenkannaftaja
avoimesti ilmoittavat, että **bIo-kin
muodostaminen ei suiolasc
missään tapauksessa ole kohdistet­tu
Amerikan Yhdysvaltoja vastaan
joka määrittelee hinnat maailman
markkinoilla, vaan sitä vissiä te­kijää
vastaan, joka pyrkii alenta­maan
hintoja maailman viljamark-kinoUIa"
,niin silloin se täysin
kirkkaasti osoittaa sen, että Un
karin hallitus haluaa osallistua
Neuvostoliiton viljan boikoteeraa-miseen.
J «i»||||@f
Silloin, kun imperialistiset inBät
kutsuvat koolle konferenssin neu­vo
tellakseen muka merivoimien vä­hentämisestä,
merkitsee se sitä, et-,
tä he rakentavat uusia risteilijöitä,
panssarilaivoja, vedenalaisia venei­tä
ja häN-ittäjiä ja että he valmis­tautuvat
uuteen imperiz^^iseen
maailmansotaan ja porvarillisen
yhteiskunnan rakenne on sellainen S
että se pakoittaa porvariston puhu- s
maan "hyvää ja makeata" rauhas
ta ja kaikkien ihmisten ja koko ih
miskunnan hyvinvoirinista, mutts
käytännössä on se vain suurten
työtätekevien joukkojen täydellis
tä ja mitä kataljnta pettämistä.
Neuvostoliiton työtätekevien or
kiinnitettävä huomiotaa^ imperia­listien
puuhailuihin ja toimenpitei­siin,
jotka ovat tähdätyt Neuvos­toliittoa
vastaan sekä ryhdyttävä
entistä voimakkaimmin työhön
Neuvostoliiton, joka on kaikkien
työtätekevien sosialistinen isänmaa
rajojen .entistä voiiiläkkaampaan ja-E
tehoisampaan suojelemiseen.
Tätä kuuluisaa terveyilenboitoitlaa käsittelevää, monien eri
tautien spiesialistilääkSrien ^ioittjamaa, lääkärikirjaa, on vielä'
mäutanm~ kappale iälellä Vauaudeh kirjakaupassa. Kirjassa on
IteO suurikoRöisfa sivua, &e|b» on »nsaasti kuvilla varust«tt^.
Sidottuna hyviin koviin k s T ^ i n ..
HiQta $6.50
BiH|69, ^ Sudbury^Oitt
neh yljän Sidorova. Paremmin
tanssi seinänraossa, kuin tanssi her-
)r|%i)Es^pi! Kfklrötkin kastelevat",
• m . . . mitkä koirat?
"Ka,. Stoibadin koirat", sanoi
TrahUm^l ^dAperäisesti iCaisaan
vilkaisten ja liähi johdattaen pakl.
nan takaisin Sirkeln romantiikkaan.
"Ne Simbadto koirat", tolsU hSn
pitkäveteisesti vielä kerran JBlrkel-tälD;^
sAKunjrhkäiaenä vilkaisten.
'"Ja nyt kalaan!"
Trohkima asteU rantahiekkaa
myöten Reposfcoskelie harjuksen
«T -»11' ' i i i — ^ ^ i . * ; - a ^ ' sJongintaan. Takanaan kuuli hfin Uudelleen raKennettUja ' = Slrkeln nauravan, edessään kumisi
E koski, jonka utuverhoUe aurinko
' f r i 1 = väreili sadekaarlaan. Käki kukah-
•• teli, jÄlvä paistoi ja harjukspt al-gliMfliniitMtmiftttiAtitliliililtHiMOM
"MiH OoUp trtär?^
'% tuhflxm^ y l ^ SidorovB
sieltä Helslagistt Sanoo.niin nlllta
herrpUta kuulieejii«f siihen tanko,
vabslln opastuesfian."
Trohkim» tahtoloUf kaukas vit­sas,
mutta Itotatta el-ymmärtänyt-
»H|n. Hpt^tta ymmäfsi Mmft vlft-f
§j jB Juhneäl. : :
Seinän rabt. ...s sk61n .... öp
'Ai Tol mets^b&kaos! Vai niitä £e. j luteita varten" seUtti hän hampaif
tankotanssia ja tmitapettia. tuhan-;taan sähisten. " J a minä
oneita s
e Vapaus, myy uudelleenrattj^nettiiia Underwood kirjotopfconelta. s
S Ne ovat aivan kuin uusia. Kaikidv vähänkin kulurieitt" öSlt QVtil B
Snttdet. 0Iem|q(i|9 välittäneet kynuneniä tällaisia koneita tämänkin s
s VaiiauB. Pidämme niitä säähiiCUisetiti varastosi, joten n|ita voi. s
s daan lähettää heti tilauksen saatua.; E
E Myymme myöskin käytettyjä, saneren hyväsaä kunnosra olevia E
E UnderwoQd Eemuji^an kirjotuskoneita. Hinnat ovat «rittliip *
s halvat. . ' 5
VAPAUS, Box 6% Sudöury, Ont
9
?iiiiiiiiiiiiii.inii|iiiiHiiiiiiiMiiiiiiiiifMiiiin'M
koivat tarttua Trohkiman perho
seen. Mutta Trohkiman ajatuksille
ei paistanut päivä eikä kukahdel-lut
k^ki. Trohkiman ajatusten sli-plkötoksella
istui Sirkel välikysy-inyksineen.
"AI voi metshäkana,
millaisella metsäläialasteella oleviksi
meitä karjalaisia moitUvat", vaUttJ
h^n.
illsrain kriisin kouristus syn-ellaisissa
työläisissä, joilta
marxilais-leniniläisiln ' oppel
ijautuva vallankumoukselli-laiimus
ja sen-mukainen tol-minkälaisia
suunnitelmia,
avulla uskotaan olevan mah-pelastautua
palkkatyöläisen
ja epiitoivoisesta asemasta.
Ilainen on yhteisfarmaiis.
f.jn. "Industrialistissa", Joka
lutkitta selittää pienfarma-
^pitalisteiksi, on kirjoiteltu
uopcahenkisiä kirjoituksia,
in on saajiunut eräs kirjol-
\ asetutaan yhteisfarmauk-alle.
Esitetään, että ostet-iostakin.
kalarikkaan järven
niäa-alue, jota alettaisiin
1 viljellä. Noin 1,000 osallls- _ _ ^
Sottaisiin yritykseen h^lpos- |<iyttävä' vaUankuiiulSilisUn'^^^^^^
'oihln ja muihin luokkatalstelujärjes-
Miihin ja niiden avulla hyökättävä
kapitalismin Itnnakjceita vastaan sik.
si kunnes ne murtuvat, kunnes ka­pitalistinen
järjestehuä kukistuu Ja
sen sijalle asetetaan proletariaatin
diktatuuri, jonka alaisena ' sosialis.
min toteuttaminen alkaa.
an. Eikä tarvitsisi kuin al-
L$1TO o;allistujalta ja sillä
juttu ratkaistu. Spesialls-vat
kaikkien maatalous-iin
aikamme kuluisi haus.
;elulssa j a työn tcmhussa,'^'
•mainitussa kirjoituksessa,
asiassa on se, että on
'e, joka murskaantuisi niin
sitä ryhdyttäisi käytän-
;euttamaan, aivan samoin
rikassakin on j o murskaan-uisia
esitetynlalsla yrityk-talistinen
järjestelmä ei o-silloin
kapitalistinen, jos
lä voisi työläinen hankkia
in toimeentulon noin pienil-
• iUIa.
luokan pelastus kapitalis.
ileista ei suinkaan Amefl-
, enää' ole maalle pakene-
" " iisi, mikä maataloutta
t jo vuosia ja jonka
miljoonia vararlkkoul
areita on ajautunut
Ile j a kau^ungeihin,
distus siitä. Työläisten
täytyy tapahtua jota-.
|lUMANIA|LAJS.JUGOSLAV4A-LAINEN
"VILJA-ENTlENTE"
Bukarestista saapuneet tiedot^
kertovat, että heinäkuun 30 päivä­nä
on alkanut rumanialais-jugosla-vialainen
taloudellinen konferenssi.
Tämä konferenssi on kutsuttu kool­le
tarkoituksella siinä ratkaista ja
sopia kumpaisenkin maan sfsämaan
kaupan politiikan alalla olevia ky­symyksiä,
sekä päättäa^^niistä toi­menpiteistä,
joihin on ryhdyttävä
maataloustuotannon alalla vallitse­van
kriisin poistamiseksi, vastatoi­menpiteistä
keski-Europan maiden
kilpailuun sekä Neuvostoliiton vii-janvientiin
nähden.'- Kuten muis­tetaan,
ovat nämä Tonavan m^M
maataloustuotteiden markkinain
ankarassa puutteessa.
Rumanian kauppaministeri Mad-jer,
tervehtiessään Jugoslavian
edustajia, mainitsi tervehdyspu­heessaan
siitä raskaasta pulasta,
Kh-j. S. PALERMA
"Metshäkana, eikö nuo ole Sirkefll
Jalanjäljet tuolla rannan kultaiäeii-sa
hietikossa Ja vlheriäisessä kaste-heinikossa,
metshäkana?
Huhoi, Sirkel, hu—hoi!"
Trohklma-ukko antoi äänensä kai­kua
Vii koko Namoslanunen ranta-metsikön
tänä kauniina kesäaamu­na,
jolloin oli niin herttaisen länJ-mlntS^
vanhallekin ipiehelle ja hii
li¥0KS:Ayg NEUVOSTOLIITON
VILJAA JA NAFTAA VASTAAN
Viime aikoina on paljon puhuttu
siitä puuhasta, johon Rumanian
porvaristo on ryhtynyt taistellakseen
Neuvostoliiton viljan ja naftaö
ulosvientiä vastaan. Tässä mieles­sä
on se lähettänyt kaikille pikku-eptepten
maille kutsun niin finans­si
kuin taloudellisenkin blokin muo­dostamiseksi
saadakseen ne yhteis­rintamaan
Neuvostoliittoa vastaan.
Rumanialaiset lehdet kirjoitta­vat,
että kauppasopimus, joka on
splmittu Neuvostoliiton ja Italian
välillä merkitsee Rumanian syr­jäyttämistä
Italian vilja-, puu- ja
naftamarkkino|lta. "Tämän jäl­keen
ei Rumanialla ole enää tilai-sdutta
osallistua Italian markki-joka
on kohdannut mainittujen
maiden maataloutta. Tämän l i ­säksi
osoitti hän amei-ikalaisen vil­jan
kilpailun maailman markjfei-noilla
ja kehotti sopimuksen ^o\-
miamiseen sisämaankaupan politii­kan
alalla kummankin maan kes-
Ken. Tämä politiikka tulisi Mad-järin
mielefftä luomaan pohjan' " v i l -
ja-ententen" muodostamiselle .Kes
ki-Europan ja Balkanin maiden kes­ken.
Tämä. — Madjarin sanojer
'mukaan — tulisi olemaan lähtö­kohtana
Europan maiden niin teol­liselle
kuin maataloudellisellekjr
.liitolle ja tämän avulla tulisi mah­dolliseksi
poistaa kaiklti vaikeudet
Europan maiden taloudesta ^ sekä
pttä se paistaisi vaaran amerika-laisesta
kilpailusta viljamarkkinoil
la.
Virailisteri tietojen mukaan i l ­moitetaan,
että kumpaisenkin maan
edustajat ovat keskusteluissa esit-paista
nähdä auringon tuon tuos*
takin pilkistävän Iteposkoskcn t§.
vavcrbpjen takaa, •'riuhoi Sh-keli"
Ja Sirlipi vastasi.^ Qll Jplnos-Kaisap
>:era lähtenyt iiäin sunnuntaiksi
vastuksia lekeniään Ja istui nyt ran-»
takivell^ pakisten fC^lsalle, Joka Is­tui
petäjää vasten, sylissään vari
pakimppu.
Trohkima Istahti rantakivelle lä^
helle Sirleitä. mutta el aivan kauh­aksi
Kaisastakaan. Hän kuuli Jq-mos-
kaisan sanovan Slrkeille: "Elä
veliseni, luule" Ja näki hänen tie­tävästi
myhäillen ailmäijevän var-pojäan.
Ja Sirkel nauroi. Se öll
hyvänsuopaa naurua, sillä Sirkel oli
läpikotaisin hyvänsuopainen, Kai­saa
kainosteleva l^irkei. Mutta ^Kol.
sansa kera' hän useinimiten tahtoi
olla kahden ja mietteissään haroi
Trohkima-ukko partaansa, mitä hä­nen
nyt olisi tehtävä. Harjun rin­teillä
näki hän koivun oksia taite,
tun Ja arvasi Kaisan tulleen harjua
myöten. Sirkel nähtävästi oU te­pastellut
petäjää kohden Namos-lammcn
kultarannan kautta- Se oli
niin sotapäällikön viisaudella jär­jestetty
lemmenkohtaiis kuin Sirkoil­ta
ainakin. 66 oh kuin olkea vii­sauden
sarvi tuo Sirkel. Trohklmtj
tahtoi lähteä pois. mutta sekä Slr-tettu
erikoinen komitea-
Rumanialaiset sanomalehdet kir­joittaessaan
mainitusta konferens­sista
ja sen työstä, arvosteleva!
sen cnsimäisiä tuloksia verrattain
suuriksi, idutta kaikesta huolimat­ta
eivät kykene salaamaan sitä,
että tämän kysymyksen lopullisen
^ratkaisemisen ja käytännössä so-nomalehdet
-mainitsevat, että Neu-J velluttamisen tiellä oii suuria vai-vostoliiton
kilpailu Europan mark- keuksia, jotka johtuvat teolHsuu-täneet
mielipiteenään rumanialais- kel että Kaisa estelivät. Helliä oli
jugoslavialaista tulliliittoa ja on nähtävästi iloa hänestä.
tämänN kysymyksen yksityiskohtai- "Istu vain, ukkorähjä", sanoivat,
sempaa käsittelyä varten muodos- "Istu ja pakise meille."
IkiKpullttlla
Mäusäle
p i)utfdää^'
pumin' su-pnotefcoi-
[aina val-käyttöä
Imalln ta-bilä
ve-päytetään
p i k k i toi-
Pt ruuat
.UMnSD
.203
noilla." Rumanian porvarilliset sa
kinoilla koskee kaikkein kipeimmin
juuri Rumaniaa. Tunnettu talous­mies
Stafenevsi ehdottaakin seii
vuoksi, että muodostettaisiin yh­teisen
sopimuksen pohjalla yleiseu-ropalaineii
liittoNeuvostbliittoa ja
sen ulosvientiä vastaan. Tämär
liiton tarkoituksena tulisi olemaar
taistelu Neuvostoliitosta tuontia
varsinkin vilja- j a naftatuotteitj
•(lastaan. .
Samassa äänilajissa puhuvai
myöskin Unkarin viralliset lehdot,
jotka johtavat niin taloudellista
kilin poliittistakin elämää Unkaris­sa-
Lehdet kirjoittavat, että "mai-ipitun
blokin muodostaminen ei
suinkaan missään tapauksessa ole
kohdisteitu Amerikan vastaan, joka
määrittelee; hinnat maailman mark­kinoilla.
Vaan että vissiä tekijää
vastaan, joka pyrkii alentamaar
hiiitbja maailiöian viljamarkkinoil-
• l a : " / - :,
Tällaiset o^vät huolet keski-Euror
pan ' aghiölrittaiden hallituksilla
nintta näiden ' huolien lisäksi on
niillä paljon muita syitä joiden joh­dosta
taistelu Neuvostoliittoa vas­taan
ei tule loppumaan vaan laa­jenemaan.
Neuvostoliiton metsäl
ja;' kivihiili eivät anna yön eikä
päivän rauhaa Yhdysvaltojen pien-ja
keskinkertaisille teollisuuden-harjottajille,
Neuvostoliiton •vilja^
taas karkoittaa unen rumamalais-ten,
puolalaisten, unkarilaisten ja
jugoslavialaisten porvarien silmistä
ja*" tälle pohjalle muodostuvatkin
sitten kaikenlaiset liitot j a yhty­mät,
joiden •perimmäisenä tarkpi-tuksenc^
on taistelu Neuvostoliittoa
vastaan. _
denharjoittajien ja maatalouden
välillä kasvavasta etujen vast^-
kaisuudesta sekä siitä taistelusta
jota käydään näiden kummankin
välillä, sekä lisäksi s'iitä kilpailusta,,
joka on vallinnut ja tulee edelleen­kin
vallitsemaan kummankin sopi-musta
hierovan maataloustuotteita, t p k i n TJrohklniaiJ ayy^i^van kaiken
tuottavan maan välillä. Erikoi- vain sulaa Hulbiiitta Slr-sesti
alleviivaavat mainittujen mai­den
sanomalehdet Tshekkoslova-kan
kielteisen suhtautumisen vilja-ententen
suunnitelmaan. '
NUn Jottako " Kaisa sanoi-sen
niin pehmeällä äänellä, että Troh­kima
tunsi vanhan sydämensä' läm­penevän.
"NUn Jottako!" Pyysipä
Kaisa vielä istumaan itseään 1ä-hemniäluil^
n, nähtävästi Sirkeitä
klusataksaen. Ja Kaisa oU taipu­maton.
Ja Sirkel vain.nauroi. Kai­sa
antoi Joitakin yarpujaan TrohkL
malle sääskien karkpittaiolseksi, vie­läpä
ajoi niitä itsekin pois varpa-fcimpullaan
Ja Trohkima mietiskeli
mistä pakinan alkaisi...:
"Metshäkana". ajatteli hän, "nyt
olisi pakinat alettava, mutta mis­täpä
alkaisin!" Hänen mieleensä
muistui tti$t^n iFlÖJ^y» Slnbad, jos-ita
Sl^kei fi^?.'l£i34^'?^ ja lam-jipet
if^<ritt^eii, hyvin tio-
Suomen
Päälconsiifiviradto
«oko Canadaa varten auorittM
kaikkia maan viraUiselle edoscas
« l i e kuuluvia tehtäviä, antaa pjt
« j a matkustusta varten kotiriiai
han tai muualle, vahvistaa asiaklf
joja. Itäämipksiä y.m., selvittää
rintk-jä innita Suomen kansaL»
siin kohdistuvifli asioita.
Osoite: "
CoBsalaU General of PtpIaiH
1410 Stanley Street; Montre*/.
Koom 918
(Comer St. Catbarine and Stanley
AKSELI RAUANHEIMa
pääkonsnlL
Lisäksi OP Suomella edustaJixD
Canadassa: Konsuli Erick J . ^
te. Port Arthur, Ont, Adja
Saariiiiäki. 319 Bay St.. Toronto
Ont. — H. P. Albert HermansoD
479 St, Winnipe«, Man. —
Thomas -Franssi. Box L . Coppe;
Cliff, Ont, — Charles E . Magnus
vm, 54 Doek St...Saint John,
— G. W. Törnroos, 661 Howe S i
Vaaeoavar. B.C>
glevan vain s u l ^ hu%i|tta Slr-keiltä.
Hänen {)sähän§ä; pälkähtää
^Ikaa pakina "tästä l^ipHr*J»lViJasta:
"Metshäfe^^. Sjilt^, nlinköhän
6i& oli se mereplHjijöja- -, -valotti
hän , sanoa, mi|tt^ "Tältfi^l / keskeytti
itänet ensi sanoihinsa^ ^kysymyksellä,
tleslkö Trohklhja inlifen on sen
Kuntinsuon kuiväukset| kanssa.
PMh^il I^ltft ftalsft nyt? Tr.Qll-khna-
ukko oli Is^a^jastl vaeltanut
Suomessa Ja Inkerinmaalla ja tah.
toi selittää jotakin. Mutta Slrk.ci
keskeytti.
"Mitäpä sinä, iCalsa, kaupun-
.glUa?"
''Ka, tansslkavaljeereja enemmän
olisi."
''Metshäkana, vei siltä se sbiä.
Kaisa Jomonen, ||jnpenet", sanoi
"frohkima hallpivap^ Jt^ käänsi pa­kinan
KaLs^ti Jq^^avllkfEolseen tans-shilurlnaan
Siffoslp Jtotlplrtlssä. By.
tytiäen pllppuhB.a »INl h§n tehdä
pilaa Kaisan ja S^tePlO - hypyistä,
«fe, oU v^k^v^a; puhella nlln Kai­salle
kuin sir^eltleKln. t»ittta mon­taa
arvostelun si|paa el h|n fsh~
tinyt sanoa sipein ijesk^pyttäessä Ja
sanellessa merkillisen välikysymyk.
sejdsä.
^ ^Plenl väUkysymys sinulle Troh­kima",
aloitti hän juhlallisesti Ja
Jf^Jft&n- kohottamalla. "Satujhtin
^inä Trohkima, joka olet tietäväi­nen
mies ja melt^ tyhi^tä tanssista
moitit, onko se vihapuhetta vai ml-tä
se oh se sellainen puhe, jota
jossain maalimassa kuuluvat kerto­van,
etä niuka olisimme vielä min
alkuperäisellä tasolla, jotta tanssim-mekih
(dlsl sitä alkuperän tanssia
sormet seinänraossa harasäärinä
hyppimistä, päreiden valossa ja joi­kujen
säestyksellä,"
siinäpä se oli. Täytyy sanoak­semme,
että kaikki, jotka tuntevat
vanhan ukko Trohkiman Namosen.
vaarasta, tietävät hänen omaavan
erinomaisen vHltkaan mielikuvituk­sen.
H^n pn myös jossakin määrin
parilla valstovaralsesta kehitysopis­ta,
giU*,h&nen oraa elämänpä op
todistanut tämän kehityicsen käy.
mlstilan olevan olempssal Niinpä
saikin Sirkeln välikysymys tuota
pikaa auringonvalon sammupia^.
hänen ympäriltään ja hänen sU.
mlins^ nousi pitkiä seinänrakoja,
hautajalsjolkujia Ja päreitä, JoMca
olivat asetetut palamaan mikä mUi-nekin.
selkeästi näki hän karja­laisten
miesten ja naisten asettele­van
; sormiaan ylempiin seinärakoi-bin,
lae^n Ja äpärie|i alempiin jat
alkavan oikean metsähltsten taps-sin,
jota yksitoikkoinen, valittava
luritus säesti. Se oli alkuihmisen
tanssia hirsiasumuljsessa, hajasäärl-nä
hypphnlstä, tuohivirsut Jalassa,
klarhunnahkoj^ hartioilla. Väärät
sääret ja takkuiset parrat ja tukat
nousevat ja laskevat, nousevat Ja
laskevat ikuisen lurlnan j a hlhkal-sujen
tahdissa. Äpäreet sytyttelevät
uusi» Päreitä, lattia heiluu, seinät
notkahtelevat uhkaavina, noki varL
see pirtin laesta. Hengitykset tule­vat'
läähättäviksi, hiki juoksee vlr
tolna, tanssijoista lihavimmat Ja
vanhimmat väsyvät Ja retkahtelevat
jalkojensa välissä piipertävlen las­ten
i^Ue, Jotka kirkuvat Ja va­littavat.
Koirat ulkona ulvovat,
hyppivät pirtin matalalle katolle,
kaivavat ja raapivat. Savuräppänä
'Ki|nt|nsuon kuivkxtksfnl Metshä.
kana!" Trohkiman toisvoilla pa- ; tipahtaa alas, kuu IUQ valpa^n lat-lo!
epäilys. "Mitenkäs sitä hulluja.
Su-keL"
•"Se kuivataan", seiittl 8ii%ei sel-felsella
vantttnidena, että,' Trohki­ma
tunsi epplyiensä haihtuva?;
tuossa tuokiossa; '^Se on jo kaikilta
puoliltaan tutkltCu ja mitattu
myös", lisäsi hän.
Ja näin alkoi pakina. 8e oli al­kuna
pitkään pakinasarjaan ei vain
Nampsenvaaran . tulevaisuudesta,
vaan koko Karjalan tulevista on-tialle
tvpertuvlen kasvoille ja Trohkl-j
n a tuntee yhden heistä Kaisaksi
jota Sirkel kutsuu jatkamaan tans.
s l a . . . i "Ai voi metshäkana!"
Trphkinia katsoo Sirkeitä saamat»
ta sahaa'suustaan.
Juonitteleeko Sh-kei? Eihän toki.
hän Istui kivellään vakavana ja
odottaa vastausta välikysymyksel­leen-
Jomos-Kaisakin odottaa. Met.
.shäkana!
Voikukan juuri, jota Trohkima on
nellisemmista elämänmuodoista. Se- : sek(rittanut tupakkaansa tuoksun
kä Troh|dma ettj Shrkei lämpenivät i elättämiseksi, käryää armottomasti
ajatellessaan dtä kaikkea hyvää, j Trohkiman pUpusta ja saa hänet
mitä bolshevikkivalta - - jota he ai- aivastämaaj:». Vlilclstyneenä horrok-kalsemmta
mielivät häätää Karja- sestaan kerää hän ajatuksiaan ja
lasta, ymmärtämättä «ti» se oh hei- \ saa, viimein hälyytetyksl llikkflelle
(Iän oma vattjansii — levitti nähta- | tiedustelun;
väkseen- KOten nkerkilUstä olikaan j "Kuka koutalainen se shiuUe noin
kaikki, kaikki..-. Kaisakin lämpeni, r viisaita merkkitapauksia maaUmas-
"Tuleeko Namoeenvaarasta. kuc j ta löytää! Mistä sinä olet tuon
Kunttnsuo tulee Iraivatuksi, kaupun- i tietämyksesl kerännyt?"
Vi?" kysyi hän. "Ka mWÄköl Lepikkoiin Outm
NUn Sirkel kuha Trohkhnakto äl- tytär se tieltä rajan takaa kuu.
luu niin kirjoittaneen."
"Kluks. kluks,"
. O H tullut talvi Ja luntakin tullut
tavallista paksummaltl. Koirat
haukkuivat pakkäsnuotelllaan kylään
tulleita monilukuisia pumasnlekkp,^
ja Ja kluks kluks panivat sottalau-dat
Lepikkolan Outin pirtissä "ro-scntt&
jä" laskiessa. Siellä oli Shel-
\esin kanttori ja silmät kallellaan
kluksuttivat pumasniekat sottalau-tdjaan.
Kaikkialla kerrottiin, ettll
Nämosenvaataankin oli tullut "dis.
tanssi"!
"Kluks, kluks, kluks."
Distanssi oli tuetut BPUduUe ra­haa
ja vilkkaan elämän. Raha vil­kastutti
elämää va.ltcttavasti kyl­läkin
etupäässä y i i n ^ avulla, se
antoi monelle karkean ja pltkäal?
Imaisen "graduksen". Mutta oilti oli
se, distanssi, onnen lähde NamP-senvaarassa,
kuten luonnollistajtin"
on meilie pohjoiskai*Jp!?.!j:me. joille
metsätyö on kuin luotu yhdeksi e-llnkelnoltsi.-.
NUnpä kulklvatkln tu­kit
" Naiposlammen kultarantaan
reippi^an huolettpmastl, samohi Re-pbslöosken
takaisille jokllatvpUle Ji
hip Pllvat ifamoBvaaran mlejiet. Jpt-kt
» oilvät Ilolslniniat Icalklsta. "idel-däö
lfylftwft>nTne on distanssi."
"'«Kluks. kluks, kluks."
lieplkkölpn Outii^ samovaari Itle-hui
yötä i päivää J4 Outin perilU-
8«t klersiviit, kylää puroasnlekollle
mMtoa etsien, tapsct ahdlillvat
taattojaan sottalautojen teqlle, voi­dakseen
oppia klu^ituttam^tin; kaik­kialla
oU elämä piristynyt, Sirkel
palveli hilhtondehenä distanssilta,
Kaisa pumasnlekkojen ruuanlaUta-jatja.
"Hei vaan!",sanjpl Kaisa Sir.
keille. Alutta > i r k c l el vastannut.
v4än' katsoi karsaasti pumasniekkoi
hln. "Niinhän niillä on silmät kal­lellaan
kuta Kihlan oppplumlnsyö-jiUä,"
ajatteli hän. "Kalsaakhi pojt-kurolvät
Ja tanssittivat."
•Trohkima istui pirtissään teroit­taen
sahaa ja levittäen Hn jakaustifi
sellaiseksi, - jollaisena r^^ painuisi
puuhun kuin kutsumuksestaan. " L l o -
nun laulupuita on harvennettava"
ajatteli Trohkima Ja tukin kaata­minen
ci saa olla nlln onnen va­rassa
kuin varpUsenpesän löytämi­nen.
Ensin kalut, sitten työ."
"Plstojärvl 15 minuuttia!"
Kylän Heposvaaran puoleisesta
päästä oli alkanut kuulua aisakiil-lon
ääntä ja QU tiukujen äAnl )py'
sähtynyt Trohkiman tanhuaUe mo­komalla
hihkaisulla. Trohkima turi­si
selkäplitään karmivan.
"Plstojärvl? metshäkana, ei­hän
Plstojärvl ole näillä mailla-kaan
.... kylläpä siellä on mies
keränä viinasta! On jo aivan ta­vatonta,"
Tulija oli Jeremiaan Hotattti',
Trohkiman emännän veli Läkkämi-uasta.
Oli tulossa distanssille.
"Terve" sinulle Trohkima! Otat-ko
ryypyn?" kysyi hän, siskolleen
kosthitsaa työntÄen,
Ei.^olliit HQtatan pullossa enem'
pää kuin helmen verta uurteessa,
joten ei ole syyttä olla mainitsemat,
ta, etteikö Trohkima olisi sitä hel­meä
sieltä ottanut Ja pistänyt suu-hunsa.
"Ruohi sinä!" Ja ohkin ppf-rempl,
että Trohkimalla oli riit­tävästi
uhrimieltä nielläkseen tuoi>
kirkkaan leipähelmen. Hetatta oli
nousuhumalassa Ja ollen luonteel­taan
kiivas selvänäkin, saati humn>
likkaana, olisi vaikkapa vaan hel­mikin
saattanut olla hänelle lilak.<-^
ja samalla koitua Trohklmallekln
kPhfalokkftammäksI Ikävyydeksi kuin
se Ikävyys, josta heti saamme kuu!»
la. A/
- YlC pohjoiset Suomet, Ruotsit ja
Norjäi on Läkkämlnan Hotatta tun­nettu
' aINJen hamasta asti aiyan
yhtä vilkkaaksi tanssin mieheksi
kuin hänen hevpsk^akkinsakln poh­jolan
jokllatvoilla tunnetaan erin.
omaisesta ruokahalustaan tuoreille
kaloille. Niinpä Hotatta ei nyUcään
huolinut kauaakaan istua alallaan,,
vaan mikäli pakkasen puremat pa­kenivat
hänen raajoistaan, sikäli a l ­koivat
hänen jalkansakin tepastella
pöydän a l l i saaden pöydän hellab.
telemaan. Ja pian oli' Hotatta suo­rittamassa
hyppyjään keskilattialla,
jota Köppi-nlmeä kuuleva kissa pa­keni
paniikin valtaamana. Riehah-'
televa Hotatta huineni hulmenemls.
taan Ja viinan j^ihdyttämänä heilui
hän kuin etelän mies elopellollaan.
Hotatta oli Isiajalti vaeltanut tuk­kijätkä
ja hänen jalstnnousuaan
katsellessa muistui Trohkimalle äk­kiä
mieleen, Sirkeln kesäinen väli.
kysymys.
"MfetshäkanBy H b t ^ " , huusi häh
Wrk*W«ttuna, "p«he sinä sormesi
selnänrakoon, mlnH faulan. metshä-ka-
na!"
tansda vaJMastl lattialla vaikka'sii
ten karvalakkeja taivaasta sa
3elnänraalsta ^i minim tarvitse kiin­ni
pitää, el tarvitse.... näetkös%
karjui hän punaisena tanssista, vii
nasta Ja vihasta.
Hotatta oli loukkaantunut. Tur
haan yritti Trohkima seUttää tar­koituksensa
ei olleen solvalsta. Pie­nin
pikapiirteln koetti hän valaiSu
ta Hötatan mieltä: kysymyshän on
vahi Sifkem väli^i^ysymyksestä.
/"Mitat sinä; boiirit. vanha rep-l^
ka«pple|s!" kivahtivat s i U ^ ^s^-
k4 Hqtatta "^ttä T^pl^klmän emäntä
kuta yÄdestä tuohitorvesta. "V&Häs.
täpä se sinä, metshäkana, tulit hu­malaan.
Mitä sinulle oikein p i ­tää?"
Se oli pahaa puhetta Trohkimalle,
mutta vielä hän ei helUttänyt. " S i r ­kel,
tunnettehan Sirkehi...." aloit­ti
hän.'. ,
"Tunnetaan tässä Sh-kel, sinutkin
tunnetaan, tunnetaanhan toki kiin
nähi kauan on katsottu", sanoi Ho.
tatta sinnikltäästija Troh^ina tup-si
kaiken ympärillään luhistuvan. S l
auttanut viimelhenkä&n yritys. Sir­oin
välikysymys jäi vastausta vaiL
OU vierähtänyt kaksi vuotta ja
jälleen oii tulossa t4lvi. AJonlas-
^mme XXn-vuotlsratäs oli kftlh-tyihäflsi.
Istuin ajatuksUnl vaiputten;|
läniptfä taritsevien teelesl^ri <ii|r^r
s4 kontupohjan vleraskodisss. p l -
konii, Jossa kookas supmalatnen s|ih-kötyöläinen
hyöri laiikaklnnp^l-neen,
sjptol räntäiunta ja Iä?ieJ*0s-tä
rakennuspsastpn pajast<L ^t^u-lui
vasorain ftlljcätps. Km^atup vei
ojatu^eni Kauis kqtii^uduueni, misr
^en( mvlstui i^amoaepväarap' seppl,
ptroraldftt, koUpi<iWcl. k^faft," Sir­kel
Ja Trol^klriia j » Repos^^^^h
luetut Ja pravat. Li|mpim|t vaate-lerrat
yiläpl salvat minut unelii^äksl
ij anpÖlh sUmlenI hetkeksi sul.
kl3|^tiia. MItiep ves^lÄä oUslkififin
iiäy4^ Namosvaarass^. aijättelln.
'•Veiive'lk|to, • sUiHkd ^ np? M yai
metshäkana!"
AVasUi slhnänl. Miten rtierirfl-
Ustäl Vierelläni hymylU Trohkima.
IVohkima. i;^hkltna^ukkö ^pntu.
pohjassa! i
Päiväiehdet pllvat kertpneet Trp)t-l^
ipiiille t>iBt4'telk(iväin fjlarjai^n uUr
sist^' saavutuköiäta ' ja Viiiihä vael-luj&
haluni^a oU sauhut hänet iikUm
pauloihinsa.. Öll ^iert&nyt täkkä-minap,
khäsön. Koudati )a oU nyt
lähdÖ$sä PetroskPllie. Hän bll pelk­kää
päivÄnpalslfetta.
"Metshäkana. aijen kiertää Kar­jalan
ympätl f
"Mutta mikä lempp se sinut, van.
ban mieheh, sai paulpihhisa.
MÖMikÄ «e «Ulä, ukkdiiahju»?*
"Ka, Slmbadikijl."
. Iltajtinaari oli fcplmlsen tuntia ^I-kaä.
Paklna-alhelstä el puutetta
ollut.
"Etkö pelänn:^t paperikoneen ään­tä?"
kysyin muun iriuaisa. "Bellais.
ta ääntä sitä aikaa vllslvuPtlBsuun.
nlteimammc tpteutuessa kuulua e-nemmänkln
Karjalassa. 8e on KWr.
j^laii 13«^mfip Jcun Jftphaa."
"Ka, riietshäicana, omapa se pn
kun jauhaa; Kaitjaiatf Sampo. Mlk-filptt
varoisin!'? •
Aika kului hupaiBQstl, Saatpln
Trphklman jpnalle. Höyryhepp ajot
asemalle' puhkiien. ifirvftstflUipttie.
Terveisiä JoukiUp, SlrkctUp, ftals^l-
Is! sirkclUe? >Il^I«ss4nr.allahti.
"Mutta'"BinftNflmofi<5pvsarpn van­hin
uros, entäs sp iflr^eip väliky­symys?"
kmln.
"Bltkein väiqtysymye? Ai voi
met<BhäIpftnal, Jjpttakqi ehrkelh väli:
kysymys! l^etshä^bal Elliäri mjpl.
dän l^rjalainm^ '{KpUahien ole, vah-fea
on jo mennyttä. Hierrojeh vlH^-
puhettft se p l l 8e 8Jr)teIi...,"
Ja niin tosiaankin, metsäkana,
vanha bn jo mennyttä. Eipä ole
Karjala entt^n entisensä hkvlön ja
m
vrfi'
252Re9entst.pull.94 ^. ,
Uuden «ikuinen; h\iteti»tfflii:
yleisön käjHittSväPÄ; 4 j<eröift .!
kossa: Tastalria. k( S » M ^^
peirjantöiria ja läujrnteniä-Ktfö; ^«''fli^^l^
ip,—12 yöHä. V LMäntälijii
Ö' • yöllä/' • Säuni^fBijäUseör; /!• t''j^^A^irap
pyydämme sulkeutua arv..Yle|siij|K,/' f ,
suosioon hyväUä työllä Ja
köhtdiaiäoudelU" '-m
tLUm Gla<|« Ja Anni S*Ärt4J8>jM«l
tarjoaa Kuivaa leipää,. .^•prppnjfti \
Limppua/.BuisleipHä set
leipomotuotteita. LäbeteWw—»^,,(
» e , : H ^ ^ a ^ [ ^ ^
isi2 st. Martitta Mpntreal,
Suositellaian arvoisalle yJe^BiöileV '' < « jl
ife SPADINA AVE. " WK
OKOFiaaiilo ^
otamme vastaan kaMesr « u ^ ,;vgr*
filäan kuuliJ^ÄäytyÖtfli1^S^:^-^;-f
<2
. . . . "i,m't
Suomalainen iäti!t4Eirili{](W^^^^ö^^ - - , -
to 69 Duncan Street, Joka^gittlMÖ", '''p
McCäul Streetistä e t e l ä ä n , ^ ; ' ''
puölfellö Queen Streetih,; Tyd tett- .
enä^häviön ja uäUn byviri Ja kobtuuIUiel»' lil^^^^^
tietämättömyyden Karjala, ftie sen halla. -'^^^l-^^
kyllä tiedämme. Ja se nousee edel. i S '?J*firmf^^^^^.^^^^
leehkin vihollisten ptiheita kuule- ^ '^'^^-^-^^r^f^^
matta. Ja vielä sitä, mefcshäkapa,
katsomme, kuka on se, joka tanssii
sormet tieinäriraölssä!
jLiiotnipnpsirmitpi^
Hoitajat —
PETER HOLAPPA
JOS. HALONEN
3S0 Bay St.
Välittää kolia ja puita «ekS toi
mittaa muuttoajoa. Kääntykää
onoleeni tarvittaesita.
50 Lorne St., Sudbury
PuheUmet: kQ^iii 1724
konttoriin 1676
antaa
Viuliin bpetnsta
, 15%EAT0N STREET.
»rtl»»U/ EW»» 8018
PMji^in »g?T8>l|t EMAn 6788
1
Kun tulette Hearstiiri, niin käy­kää
katsomassa Wä]kki]än poikaa,
niin .saatte purästa Ja petih.
Walde Walkkilä,
B*» SO, Ifaatvt, Ont. ,
6g pMnean ^t.« T^jrggfp. Qafc.
suuRiii^ JA AjANMukAiJiiii V i^l"^
(Sp4diaa. Ja • Qaecni,. Stsi- kv^^t^^iMn <M
Hyvi raolta Ja kafcvL an««yij«|s^
176 Spadina Äve.
Naisiiie' /m^m&tM:^Wet^m&-
« a p ä h r a g ^ g Ö t Ä ^ f f i
Suhnuniaina 9---1 iltap. '1-'^
im-