Vapaus, April 13, 1929

              ' J <
No. 88 —
VAPAUS, Boxm^udburv. Ont
S U O M E EN
Canadan Pollarista
LähetyskultU:
•40c läheMcsistä alle $20.00, «Oc lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, eoc lä­hetyksistä
'$60.00—$79.99 i a $1.00
lähetyksfea $80.00—$100.00 sekä
25e jokaöselta searaavalta a a v a l ta
sadalta dollarilta.
SaUaBrnkotnalahetyksisCa «vat lä-he-
tysksahit ^$3.50 lähetyksestä.
SiranaBn • rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 ^^asta Smksta.
TeM^Bä lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, «Ont.
•Laivapilettejä mjryääan.
Tiedustakaa pilctXncsioila.
— Jesus auta, vai sosialisti ja kol-potööri!
Mies jatkoi:
— Minä uskallan sanoa teidän kaik­kien
kuullen, että herra lähetyssaar­naaja
valehtelee siinä, mitä hän puhui
heidän oloistaan esimerkiksi Japanissa.
Kohtalo on minut merimiehenä vis­kannut
vaeltamaan kaiken maailman
mantereita. Niiden 23 vuoden aikana,
kuin olen maailmaa kiertänyt, olen
käynyt afriikat," ameriikat samoin kuin
aasiatkin. Neljä vuotta oleilm Japanin^
V-apaudelle ottavat rsihavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHVR' BRANCH'
v316 Bay Street,
Port Arthur, "Ontario
mPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Anttmie St.,
Montreal, Que.
A. T. mii,
^9^7 Broadview Ave-, TForonto, OnL
L OKSANEN,
. Kirkland Lake, .Önt.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN, •.
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
firi' paikkakunnilla Pohj.-Ontariossia
•tettii käsi jäi asentoansa hänen kään­täessä
päätään ja ihmeissään katsoen
laulun häiritsijää. ; -
— On ehkä sopimatonta minun koh-
•äältani astua tänne, tälle paikalle y-
Teisön eteen. PaUcalle, Joka on tehty
siksi, että täältä julistettSaisiin äutuu-
^aeiiopia sitä haluaville. Eikä minun
ta&öitukseni ole hyokämkään kenen­kään
uskontoa, vastaan — niin van.
lientuneita,;. ja madonsyömiä kuin ne
yleensä ovatidn. — el ensinkään. Mut­t
a olen rehellisenä msaieöä pakoitettu
oikon^aan niitä-valheita, joita arvoisa
edellinen puhuja juuri täältä lasket­t
e l i ! : " ;
Mies piti pienen väKajan. Vaikka
hän öi ollut vielä puhunutkaan kuin
muutaman: hetken, oli Hän , saanut
3saikkien hucMhioh puoleensa.^ Kauvim-lana
uneet kävivät lätoeinröiäksi, välia-lätäxääti^
hnät tuUvat tarkkaavaisiksi.
•Ja laulunhaluinen kolpot^iri olt kir­joineen
myinnyt jonnekin pois näky­jistä."-.
, -— Mikähän tuo mies on, uteli Jär­velän
eniänta naapuriltaan. "Eihän se
näytä sdnsikaan papilta?
— Etkö hiäntä tunne. Tiiöhan on se
IJKM-Ma^tivainaan poika jöe«ä Lou­kon
kuhnalta joka. nuorena poikana
katoisi kotoaan. Se kuuluu olevan
sosiahsti ja ties mikä. Ja rahaakin
.sinä on kuulemma^iso rauta-arkulli-nen.
• „ ' '
mantereeUa, karattuani Tokion sata­massa
laivasta, johon olin Afrikassa
pestautimut.
Retkilläni Japanin sisämaassa selcä
kaupungeissa näin^ myöskin monilta
europalaisia lähetyssaarnaajia. Olin
heillä palveluksessakin. Eräällä eng.
lantilaisella, jota palvelin 2 vuotta, oli
miniia lukuonottamatta kolme muuta
palvelijaa. ,
Se on kaukana kaikki kurjuus ja
vaiva näiltä lähetyssaarnaajilta. Vai
mitä arvelette kun sanon, mikä on
heidän päivittäinen työohjelmansa.
Aamulla ylösnousu sängystä kello
9—10 ajoissa.' Aamupostin ja sanoma­lehtien
tarkastelua pari kolme timtia.
Sitten lähdetään ajelulle joko polku­pyörin
tai ratsaiiL Senjälkeen vieraitr
ten vastaanottoa, joiden joukossa ei
ole atnoatakaan n i . pakanaa,, vaan
ainoastaan amerikalalsia" kauppiaita
ynnä muita. Sitten raprrttien ja apu­laisten
vastaanottoa. Näinä Tnuuten
ovat ne. jotka tekeVät kaiken työn,
mikä heidän herralleen kuuluisi, jos
tuota hommaa taitaisi työksi sanoa.
Hyvän palltkansa lisäksi on heillä vie.
lä suuret maa-alat viljeltävänä .jossa
japanilaiset työläiset tekevät kaiken
työn kurjan päemllä palkoilla.
"Monasti minuDe tarjottiin vakinais­ta
paikkaa tuossa kääntämistyössä.
Mutta siihen olin minä liiai* häliiton
ja liian rehellinen. Nähdä toiseltapuo-len
se joutilaisuus ja ylellisyys, jossa
riäniä jeesuksenopin levittäjät elävät!
sekä toisaalta taas se ääretön kurjuus
ja puute, joka vallitsee heidän oppi­laittensa
keäkuudessa, se juuii 'nejrätti
minussa suurinta suuttumusta. .'
Efatkä epä£tette mieun sanojani, kun
•en ole mikään sellainen saarnamies,
joita minun edeltäjäni on esnntynyt.
Xiisäksi ette monikaan minua tunne.
Mutta siitä huolimatta, että minun
puheeni juTistettaisiinkin valheeksi,
tiedän sanoneeni sen, jota ei yksilcään
lähetyssaarnaaja tule tein3 ilmoitta­maan.
lÄllistyneet kuulijaifc,5stuivat pitkän
alkaa ään^, kun mies oli poistunut.
Ja kaikkien ihmeeksi Jäi hänen pu­heensa
viimeiseksi. , Saamamiehet
IculsTcaillvät "kiihkeästi k e s k e n ^ , mut.
ta kukaan ei -peistä noussut enää pu­humaan'.
Ainoastaan se, joka -oli kes­keytetty
laulamasta, alkoi Taulunsa
xiudelleen, mutta se kuulosfi kovin
•veltolta ja •katkonaiselta.
Ja siihen nämä juhlat sitten päät-tyivätkin.
. "Laskeva aurinko painui
metsikön taakse, mutta pojat 'vain
jatkoivat jätniittävää korthipelSän a i ­na
puöliyöheto. Ja puhetta näistä juh-,
föta. mutta -erittäinkin/tuosta Uiäl^-
35atrn p o j a ^ riitti vielä seuraäAina.
kin päivinä. — Riena.
miehen yllä hirsipuussa ollessaan. K u n
takin historiaa on tutkittu edeUeen,
niin on havaittu, että viimeksi mai-
'nittu m i P R i d n oli sen huutanut aikai­semmin
hirttäytyneen miehen jälkeen
jääneistä peruista j a oli takki kuolin-hetkellä
ollut senkin miehen päällä.
Takilla on siis omalaatuinen histori­ansa,
kim kolme miestä siiherx ptikeu-tuneena
on mennyt hirsipuuhun. Nyt
on takki tullut sellaiseen maineeseen^
että tuskinpa sitä enää kukaan uskal­taa
panna Idälleen.
SALAFEBIONEN SARK ATAKKI
MULTIALLA
takaperin tek!
eräs mies hirt.
oli yllä vanha
Muutamia aikoja
Multialla itsemurhan
täytymällä. Miehellä
sarkatakki. jonka hän oli i)stanut e-räitä
vuosia takaperin itsensä hirttä­neen
miehen jälkeen pidetystä huuto­kaupasta.
Takki oli ollut tämänkin
VUONNA 1928 S U R M A T T I IN
H E N K E Ä
336
Poliisin tietoon vuoden 19& sukana
tulleista rikoksista voidaan nyt antaa
eräs huomiota herättävä ennakkotieto.
Tä3rsin suoritettuja henkirikoksia;
murhia, tappoja Ja kuolemantuotta-neita
pahoinpitelyjä (RL. 21 luku 1—
4, 6—9 §§) oli vuonna 1928 kaikkiaan
336, kim vastaava luku vuonna 1927
oU 275. Tämä merkitsee sitä että näit­ten
rikosten kautta surmansa saanei­ta
henkilöltö oli vuonna 1928 61 enem­män'kuin
vuoima 1927.
Murhien luku on lisääntynyt 51:stä
vuonna 1927 74:ään vuonna 1928 sekä
tappojen ja kuolemantuottanelden pa-
•hoinpitelyjen (myös tappelussa) 224:-
stä vuöima 1927 262reen vuonna. 1928.
Täysin suorittaneiden henkirikosten
luku oli vuorma 1928 I:llä neljäimek-sellä
66 (lisäys 15); 11.11a nelj. 85 (lis.
13); m :11a nelj. 95 (lis. 19); lV:Tlä
neU. 90^ <Iis; 14). .4^.--
S A E V I A A N K A N A V A A S T V E N -
I V E T Ä ÄN
Valtioneuvostossa oU käsiteltävänä
rinäisten kai^punkien. Ja rriaalälskun-f
tien anomukset. Saimaah^ka^navari sy­ventämisestä
siinä määrin," että 1% ja-,
lan syvyydessä kulkevat alukset voisi­vat
sen kautta kulkea. Tekemättä m i ­tään
päätöitä koko kanavaan nahäen
määräsi valtioneuvosto, ^ttä kanavan
jrläsulun (-ent. Mälkiän sulim'^) Icyn-
.nyssyvjrys -on tehtävä 4.24 metriksi.
B^Eaaädousministeriö on myöntänyt
Kittilän kunnalle katovaroista 100.000
mnrVan suuruisen avustuksen, josta on
käytett&rä 30.000 markkaa kuzmallis-kodin
viljelysmaiden raivaamiseen ja
70.000 markkna navettarakennuksen
rakentamiseen. Avustus on myöxmetty
siUä ehdolla, että raivaustyöt suorite­taan
Lapin maatalousseuran valmista­man
suunnitelmian mukaisesti ja että
töiden kunnollista suorittamista val­voo
paikallinen maatalousneuvoja.
O R A V A A E E S A A A M P U A
Suomesta saapuneen tiedon mukaan
on siellä maaliskutm 18 p. vasten yöllä
kuollut täälläkin aikoinaan hyvin tun­nettu
sosialidemokraattinen johtomies
Taavi Tainio 54 vuoden ikäisenä. Taavi
Tainio, joka oli synt3?n3rt Keuruulla ke-säk.
25 p. 1874 köyhistä vanhemmista,
oli käynyt kansakoulun ja neljä luok­kaa
Jyväskylän lyseota, mikä antoi
hänelle edellytyksen nopeasti kohota
heräämässä olevan Suomen työväen­liikkeen
johtomieheksi, liityttyään Hel­singin
työväenyhdistykseen 1890-luvmi
alkupuolella, jolloin se oli vielä her.
Äsken vahvistetulla asetukseUa on raskaisten talutusnuorassa. Yhdessä
orava rauhoitettu vuoden 1932 loppuun E«tu >Salinin, Kössi Koskisen ja A
saakka kaiken vuotta koko maassa, Järvenpään yjn. kanssa toimi liän
paitsi Oulun läänissä, jossa orava näi­nä
vuosina on rauhoitettu huhtik. 1
päivän alusta marrask. 1 päiväp lojp-puun-
*
- Rauhoitusaikana tapetun oravan
nahkan kiiijettaminen. kaupaksi pitä­minen,
myyminen tahi ostaminen on
kielletty.
Asetuksen rj^omisesta seuraa sak­korangaistus.
Joka voidaan määrätä
aina 50 j^väsakoksi.
KOME.4 MILJOONAKONKURSSI
HELSINGISSX
V. k. 21 p:nä toimitettiin Helsingin
raastuvanoikeudessa' valvonta Helsin­gin
Rautabetonipy:n vararikossa. Pe­sässä
oli varoja 1306,269.95 mk. ja vel­koja
7. 077. 091.12 mk. Neljä velko­jaa
valvoi kaikkiaa.n 7.900,000.000 mkn
saatavia. /
S O T A VAATII U H R E J A RAUHAN-
, A I K A N A K IN
v.Pohjois-Savon, rykmentin granaatin-heittojoukkueen
ollessa v.k. 22 pnä n.
klo 1425.Savisaaressa granatinheitto-harjoituksissa,
räjähti-ensimäinen am-
Suomen työväenliikkeen luokkatals-telukannalle
johtamiseksi käyden k i l ­vasta
taistelua herraskaisia ja heidän
vaikutustaan vastaan Suomen työvä-enUlkkeessä.
Häntä pidetään myös­kin
yhtenä myötävalkuttajana. että
V. 1895 "Työmies"-lehU saatihi^Hel5hi«
kiin perustetuksi ja että se on?nsJ tytk
läisomaisten ohjelman. Täm£n jäl­keen
hän teki ensimälsen ulkomaamat­kansa
Eetu Salinin ja Kössi Koskisen
kanssa sosialidemokraattisten tietojen
syventämistä varten. Sen jälkeen n.s.
bobrikoffilaisvainojen aikana hän jou­tui
maanpakolaisena Amerikaan ot­taen
täällä osaa sosialistisen liikkeen
tienraivaukseen, mm. Raivaajan pe­rustamiseen.
V. 1905 suurlakon jäl­keen
siirtyi hän jälleen Suomeen, j o i -
sa sen jälkeen toimi moninaisissa so­sialidemokraattisen
hikkeen tfihtävis:
sä, taipuen jo ennen luokkasotaakin
huomattavasti n.s. revisionismlhi. Vv,
1914—16 o l i ' hän uudelleen Amerikas-sal'
.mutta tämä hänen matkansa jo
muodostui hänen laskukautensa mat­kaksi,
jolla el ollut enää mitään he­rättävää
eikä rakentavaa merkltyst.t.
Palattuaan Suomeen jälleen ja jou­duttuaan
v. 1918 luokkasodan pyörtei­siin,
hänestä muodostui varsin selvä­piirteinen
esimerkki siitä, mitenkä
Suomen vanhemman polven soslali-
Turkiksista «maksamme päivän
ruskeita oravan nahkoja ostetaan.
korkeinta hintaa. CaaaSan \
1 K E T U N J A S U D E N PYYNTIOPPI • a a U T « B » »uoBeBkielcIB,
l u B t a $5.00. Varmat tulokset.
WILLIAM HOTTI
98 E l a Street Ea»t, liaoneatto 3
; BOX 1988 — SUDBURY, ONT. P U H E L I N 18fi5
aiiiiiiiiiiitiHtiiHHiHiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiitniitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuimu
Uudelleen rakennettuja 1
= Vapaus myy uudelleenrakennettuja Undervrood kirjotuskoneila. S
= Ne ovat aivan kuin ousia. Kaikki vähänkin kuluneet osat ovat =
= uudet. Olemme välittäneet kymmeniä tällaisia koneita tämäakia =
5 vuoden ajalla ja jokainen joka niitä on ostanut, on edelleen tjry- =
5 tyvainen kauppaansa. Nämä koneet kestävät j a ovat aina kmrno»- =
5 Ka vuosia. Kukaan toinen liike ei myy niitä yhtä halvalla knia =
= Vapaus. Pidämme niitä säänndllisesti varastossa, joten niitä voi. =
= daan lähettää heti tilauksen soatua. =
S Myyinme myöskin käytettyjä, sangen hyvässä kunnos.sa olevia S
- U n d e r v r o o d ja Remington kirjotuskoneita. Hinnat ovat erittäis S
5 halvat. s
I VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont. 1
fiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnmiiiiHiiiiiHiHiniiiiiH
NOSKELAISTA TVÖVÄENASIAN
A J A M I S TA
PARLAMENTTIEDUSTAJIA TURVA­T
A A N IT^UnELlJISltTA
V I E R A I L TA
rasfcnossa tekee retkikunta- matkan
pitkhi Kuollan meridiaania jäiden r a ­joille
asö- Nyt on jo kerätty suuri tie-teemneh
ainehlsto. joka antaa mah^
dolllsuuden lähemmin tutustua useihin
kysymyfe^, jotka ovat Barendin me­ren
ve^teelUsten tutkhnusten kans­sa
yhteyttessä.
On huomattavaa, että Atlailnin vir­ran
en haarojen voimakkuus ei ole
aina yhtäläinen. Toisina vuosixia läm­pimän
länsbreden määrä suurenee, vir­ran
eri haaxBt laajenevat ja lämpene­vät
syvempää. Veden lämpömäärä
nähiä vuosina, jollohi AÖannin vir­ran
jännity voimistuu, tulee korke.
ämmäksi.' Muuttuu myöskin itse vir-•
ta-haarojen asento, ne eroittfmtuvat
tirfsistaan milloin etelään, milloin poh­joiseen
i ^ i n aina iOO — 150 kilomet­rillä.
N y i kun veden lämpö- ja vesi-ciäärä
suurenee, lähenee "Muxmhan-nin
haara" huomattavasti Muurman-rän
rantoja, j a slUoin kalojen saanti
on paljon .runsaampaa j a tuottavam­paa-
:
Ottawa, huhtik. 11. — Uuden anäa.;
räyksen mukaan erilaatuiset asiamie­het
yan. aniefcset eivät pääse hälzttser
mään parlamenttiedustajia näiden
huoneastonia parlamenttirakennuksis­sa.
Käytäville asetetaan erikoispohiseja
ja use¥fca kertoja päivässä nämä tule­vat
tarkastamaan, että epäilyttäviä
henkilöitä el ole päässyt tunkentu.
maan edustajain huoneustbihin näi­den
ollessa poissa^
Kun Lahdessa olevaui Oy. "Fennian
faneritehtaan lakkolaiset pyysivät
Voikkaan työväenyhdistykseltä lupaa
saada toimeenpanna iltamat lakkolais­ten
hyvälcsi yllämainitun ylidistyksen
'talossa nrnoitti. yhdistyksen johtokun­ta,
että taloa - ei myörmetä pyydetyn
iltaman pitoon. Pääiöksessä ei ilmen­nyt
mi^än perusteluja miilkä syfa
nojalla Stamäin toimeenpano on e-vätty
ja yhdistys kuitenkin antaa, huo-heiistoa
kaikenlaisille honibuukin har-j
o i t t a j i 5 e ^ # 4 ' : : , ; ^ , ^ f -•
' Täini^Eih tekö^inonien mUiden lisäksi
on selväkin selvempä todiste siitä
kuii^jEa noskeherrat yhä selvemnfin o-vat
asettuneet työläisiä -vastaan.
tyään. Sirpaleet lentlVät ympäri ja
haavoittivat, kalkkisfän yhtätoista pal­lealla
ollutta, joista kölmeia lievemmin.
./iPahimmIn loukkaantui alikersantti
Miettinen, " mutta ori hänen henkiin­jäämisestään
toiveita* Niinikään louk­kaantui
peihastl tBserviluutranttl Lahti
sekä hiukan Bevemmln Sotamiehet
Kaasalainen .ja Laitinen. Pienempiä
naarmuja saivat reserylvänrikki Canth
sekä sotamiehet Halonen, Oksanen ja
Rissanen. ^
Haavoittimei^ toimitettiin kohta
hoidettavaksi lääninsairaalaan.
M i l ^ on syynä tähän tapahtumaan,
ei vielä liene selvillä. Arvellaan sen
kuitehkm johtuneen virheellisestä am­muksesta.
lARKEVÄA T O I M I N T . AA
SUNHAN' HALLITUS J A E D I ^ -
KUNTA
Viime.vuoden menoarvioon hyväksyi
eduskunta ilman ehtoja.:! mllj. mikan
määrärahan käytettäväksi! Perhonjoen
perkaukseen, j a samansuuruiseti mää­rärahan
V. 1929 budjettiin. Sunilan
Toholammilla ön v.k. 16 pnä käy­nyt
sanoutumassa kirkosta ; eroon 37
henkilö etupäässä maanviljelijöitä,
koska oivat nneet tyytymättömiä lilaa
korkeisiin pscppien palkkcdhin.
Terve toimenpide. Jatkoa vain sa­maan
suunrtaan kaikkialla.
TUHOSSA ;^n7LnPA]^ L A P P E E N -
"RANNASSA •
ran" mukana loittonevat pohjoiseen-
Vesitieteellisten töiden ohella suori­tetaan
asemalla myös merenpohjan e-lälnkuntaa
koskevia tutkimuksia. Te­räksisellä
köydellä kuljetetaan me­ren
pohjaa jätkin verkkoa, joka, on
kiinnitetty jsuureen raskaaseen kehyk.
seen. Matkallaan verkko kerää maape­rää
sekä siinä asuvia elähniä. Tälltdset
biologiset tuUdmukset eivät ole vä­hemmän
mieltäkiinnittäviä. Ennen
kaikkea sen avulla selvenee yleinen
kuva 150—380 metrin syvyydessä ole­vasta
merenpohjan elämästä sekä sen
asukkaiden olemassaolon ehdoista.
Merenpohja Kuollan piirin meridi­aanilla
on kuin heikosti aaltoHeva^ t a .
sanko, joka on peitetty - mutakerrok­sella.
Mutakerroksessa, sen pinnalla
sekä alla on rikas sekä monilaatiil-
Alv&n ibisenlainen kuva esiintyy At-larmin.-
virriin voimakkuudeh heikeru
tymiskautena. Mmpömäärä eri vir­ta-
haaroissa * alenee, voimakkuus' vä­henee
j a eteläinen raja "Muurmannin
haaraa" sihrtyy rannoilta pphj<^seen
päin. Bäilojen sasuU vähenee näinä
aikoinÄ. T ^ m ^ ^^Tppntnifaan ei mer­kitse
sitä, että kalat yleensä vähene­vät.
H . niitä on yhtä paljon kuin en.
hienkin .mutta ne 'Muurmannin hää­rien
asujamisto. Täällä on ainainen yö,
sillä valo ei pääse tunkeutumaan täl­laisiin
syvyyksiin. Enitöh siellä on
pilkkuiahkaisia "meritähtiä", "merl-kurkkuja"
sekä "käärmeen hänää".
muuria määriä myöskin mitä erilaisem­pia
matoja, jotka elävät omituisesti
tehdyissä putkissa. Nilviäisiä myöskin
on huomattavasti.'Jos työ suoritetaan
yöllä, niin koko verkko valaistuu siel­lä
olevista kiiltomadoista. Suurimmal­la
osalla näistä eläimistään ravinto-na
muta. Tämä kulkee niiden suoliston
läpi. jolloin kaikki ravinnoksi kelpaa-,
vat ainekset erolttuvat ravinnoksi.
"Ravinnoksi kelpaava aines" on y l ­häältä
i»in saatavat pienen pienet elä
halUtus lykkäsi kuitenkin lEysymyksen
tuon-.joen perkauksesta* joenperkaus
komissioniin.
A s ^ t a tehtiin sitten kantelu edus-kuzman
oikeusasiamieheUe siksi, että
Sunilan halBtus teollaan oli menetel­lyt
vastoin eduskunnan i^töstä Ja
pyydettiin (^keusasiamiehen tmmenpi-dettä.
Jotta, asiassa saataisiin korjaus
aikaan.
Oikeusasiamies tulee : keholttanaan
kulkulaltosminlsterlötä ja todennä­köisesti
myös tqaatalousmhusteriötä
antamaan h&ielle selityksen kantelun-fllalse^
asiassa.
Palmusunmmtaina klo 16 * jälkeen
syttyi Lappeenrannassa, toistaiseksi
tuntemattonrnsta. syystä, valtion rikki-j
a superfosr^ttitehtaan konttorikarta-nossa
tulipalo.- Palokinman häljrytys
myöh&styi Jontkunverran Ja palo levi­si
nopeana vaaihdma. Kartanon a-suinrakennusosa
tuhoutui lyhyessä a.
Jassa Ja tuli leVlsl njyöskto konttorira-
' kennukseen. Palokuntia saapui paikal­le-
kyllä useampiakin ja myöskin sota­väkeä,
mutta asuinrakennusta el saatu
pelastetuksi. . Konttorirakennuksesta
saatiin osa kalustoÄa y.m. pois ja ra?.
vät, jotka täyttävät läpeensä kqko..ve-;
sSkerroksen ylhäältä alas asti. — Aä
rettömän. moninaisia ovat merieläintei;
syönti-, puolustus- ja hyökkäystavat.
Matatasangon keskellä konoaa pa>-
kottahi k ^ o i s i a ylänköjä/ joilla "ön
hyvin 'Vähän mutaa. Kivet ja kalliot
ovat täynnänsä ..mitä omituisimpia e-läim^,
jotlca; yleensä viettäi^t a i.
van liikkiimatonta elämää. Tällaisin
kuuluvat esim. sienieläimet, monen­laiset
madot sekä myöiädn ravunta-'
paiäa'eläitniä^'n>sin näiden eläinten
kexihuskin saatiin osittain ^iljmääh?
TuU ja vesi tekivät kuitenkin sielläkin
Jo pahaa tuhoa.
Valtion j a yksityisten vahingot nou­sevat
yhteensä nota kahteen milj
markkaan.
Palanutta taloa nhnitettiin keisari.
kartanpksL Siinä oli kerran Suomessa
käydessään asunut eräs keisari Alek­santeri
m.
voi tehdä sen johtopäätöksen,. että
muutamien merieläinten leviäminen
riippuu ympäristön ulkonaisista olo­suhteista.
Mutta mitä enemmän ' Joudutaan
ttSän, sitä heikommaksi käy lämpö
eri haaroissa. Kylmät vesikerrdckt s i ­tävastoin
laajenevat ja ^ aivan kqln
ulkonäkö -sekä rakenne on niin muuti
tunut, että ensisilmäyksellä ei niissä
huomaa mitään yhtäläisyyttä ravtm
kanssa^ semmoisia ovat nun. "meri-terhit"
Ja "meriankat,"
Monilaätuiset merieläinkunnan tut-icimuksetr
ovat saavuttaneet seuraavia
tuloksia: ennen kukkea ön käynyt
selville, että' hyvin monet eläimet o-maayat
.huomattavan muk^umisky-vyh
2^i^rii>tön erilaisiin ehtoihin
Yhtälailla löydämme niitä nihi lämpi­missä
virroissakin, 45° C. lämpömää­rässä,
kuin . kyhhissäkin ^^rroissa,
oissa lämpö:alenee aina LB° C. asti.
Mutta, näiden ohella on kyllä myöskin
löydetty eläimiä. Jotka elävät vain Jo­ko
ifitnp^'"^'^ virta-haaroissa, tahi
sitteri niiden vähässä kylmissä ker-rok^
ssa. Niitten joukosta on löyde^
paljon lämminvesisiä mnotoja. Jotka
ovat aivan tuntemattomia Barendin
ZDorelle, mtrtta taas aivan tavalUäa
lännessä lämpimissä vesissä. TSstä
mättömlksl ohjaamaan vallankumouk­sellisten
aikojen työväenliikettä. Sen
jälkeen Tainion aatteellinen rappeutu­minen
yhdessä muiden Suomen sosiali­demokraattisten
Johtomiesten kera on
tapahtunut jatkuvasti hänen kuole-,
maansa asti, ajautuen se jo niLn-kln
pitkälle» kuin suojeluskuntien ylis­telyyn
ja kannatukseen eduskunnässi
y.mÄ
Taavi Taiiiiolla oli suuriakin a n ­sioita
Suomen työväenliikkeen vaihai.
semmassa herätys- ja rakennustyössä
mutta hän ei jaksanut kehittyä sen
mukana vallankumoukselliseen marxi­laisuuteen,
komnranlsmlln, vaan Jo en­nen
sitä alkoi laahustaa jälkijoukko­jen
jäljessä, pyrkien niitä johtamaan
taaksepäin, porvarismin rämekölhln,
joiden taikistamiscksl etujoukot taiste­livat.
Se on meidän käsityksemme Taavi
Tainiosta. — Eteenpäin.
TYÖOLOT OVAT HUONOT SUOJÄR­VEN
TEHTAILLA
Suojärveltä kirjoitetaan että toimi­nimi
The "TO Companyn
työmiset saavat oHa varsin kiusallisis­sa
oloissa. Palkat ovat huonot Ja tilin-maksu
on epäsäännöllistä. Monasti
myöhästyy tlllnmaksu jopa viisikin
päivää ja se on pienipalkkaisille työ-lälsHle
varsin kiusallista. Palkoista ei
rää säästöjä j a paikkakunta.on kallis.
Näinollen . joutuvat työläiset, varsta
khisamseen asemaan tUlä odotelles­saan.
Velkaahan ei saa ja rahattoma­na
saa kärsiä nälkää.
Työläisillä teetetään myöskin töitä
kahdessa vuorossa ja lauantai-iltasta
joutuvat tekemään myöskin Vkyisn
lÄivän, vaikka ovat vastustaneet, ollen
työläisten kanta se, että lauantai-Uta
pitäisi onä vapaa tai ainakin siitä pi
täisi maksaa ylityökorvaus. Tlyönanta.
jat tietäen "tämän ovat ^valmistuneet
antamaan lopputilejä työläisUle Ja a i -
kovat haalla muualta uutta työvoimaa.
G E N E R A L W E L D I N G CO.
"Jos se on metallia, niin me Juotamme sen"
Radiattoreiden
i korjaustyötä
tehdään
Storage^ • Service
Battery " - . ^ L ' Station
Tyo taattcff,
paikka avoinna
klo 8 ap. — 10 Ippi
10 LARCH S T . SUDBURY, O N T . , PUHELIN 1940 J
Soo, Ont^ Jkoitnkaa
SOON SUOMALAINEN OSUUSKAVPPA.,
välittää ensilaokan ruokatavaraa. • Päivän.halvhnmat.,hinnat. Uov»
ammat Soon mokatavarakaapplJaat ovat pakoitetttija laakemaam
hintojaan pysyäkseen meidän tasollamme. Toivomtne' edelleeskia
kannaiastanne kanpunsissa, samoin linjalla j a lähiympäristöUä.
369 Welliiigton St, West — Piiheiln 181Q,
W E S T E N D R A U T A K A U W » Ä
MAALEJUl. ÖLJYJÄ j a VERNISSAA — «UQNEEÄHUJIÄ i a
URHEILUTARPEITA \
jMSCQi jaJBpNII^RRO, omista/a( .
^Västapäfitl^ im
139 Janes Street — |PaIielin 1176 ~ Sanit Ste. Marie, Oal.;
y 1, »
PAUSTO STUDIO
Sanlt Ste. Marie,'botT
Pobehn S57W 367 Albert St. W.
Ensiluokan valokuvia, värfkoske-tns-
j a kokonaisvärjäystyötä.
Erikoisalamme vihki- y.m. kuvia.
UDDISTAKM
TiLAUKSENNE!
nielevät lämphnät virta-haarat. Rat­kaistakseen
gidroloogiset sekä bioloo^
glset kysymylEset eri piireissä. Jotka o-vat
Kuollan meridiaanista itäänpäin,
tek^ asema ensin matkaa 'noerelle.
Nihikulh voi odottaakin, kylmät ker-'
rokset osottautuvat täällä ;paijcm;v<rf-makkaimmlksl
koin - lämjriiidiäC -vitta-haarat.
Joitten lämpö on-lhsrvinal- ehkäisty. Sen latxttatoorioissa tehdään
hatnen. Eläimiä, joita me tapaamme kokeita sekä tutkistellaan kei^llä mat­kalla
k^Utyä ainehistoa, mahdoUi-jsuuden
mukaan suoritetaan töitä me­rellä:
lymyilee elämää. Harvinaista, oma­peräistä
— mutta kumminkin eläniää,
l^emurtelevat kääpiökoivut kasvavat
p^Jailla kivillä. Mitä erimuotolsimmat
Jäkälät Ja sammalet ..peittävät khrja-vana,
kuvikkaana mattona paljaat
kalUot-
Talyi ei ole vähemmän fa^ika kuin
Leningradissa. . puhumattakaan Mos­kovasta.
Usein sumuiset säät,'myrs­kyt
Ja lyhyet päivät hämäj&. Joka
kestää usein muutamia viikkoja, es­tävät
aseman asukkailta postia saaml-jsen
sekä yhteyden Muurmatmin kans-
: Mutta talvellakaan ei aseman työ
Kuollan meridtaahtlfa vain lämpimis­sä
vesissä, ei täällä öle Juuri ollenkaan.
Taas ne eläimet. Jotka oUvät kj^mis'
sä kerroksissa, ovat myösön täällä.
Joukko muita, yhtä mieltäkiinnittä­viä
töitä, ei vain yksto spesiaalikysy-myksiä
ratkaisevia,/''vaan Jotka ovat
enemmän yleisluodtoisla kjnsjmyksiä;
Örthophonic Viptrola
fonogrrafeja
i a Ollilia aaemalaista levjrji.
Tulkaa katspmaan meidän
varastoa ...
BARNES DROGCa
SAULT STE. BIARIE. ONT.
Huoneita saatavana
päivittäin viikottain j a kunkairalUam.
Myöskin hyvä puhtauai.
EDVARD WESSA
173 H<iro;i St., Soo^ Oat.
M I T X ON E L X M A I L M A N HYVAX
RAVINTOA?
Parhain ravinto on hyvä leipä. Tä»
män tarpeen tyydyttää parhaiten
Finnish Bakeiy, 201 John St«
Sault Bte. Mtane, Ont. Pbone
1&72J. Soittakaa kotia tai kysykää
ajurilta. Myösinn kovat leivät, kor»
put y.m. tilaukset taytetSäa heti ja
huolella^ , , (P
A. ANGILA, Frop.
Sanlt Ste. Marie. Oot.
Aslaaajalat, faldnilcbeti
Saottofl:
S A U L f STE. M A R I E , Olf¥.
Uriafa McFaddon.
B. V . McMiUanu
K. C
m sm Avoinna joka arkipäivä
Icello 10 «.p. 12 yoUS.
John Ahoy
340 Albert St W.
Muutaman vuoden kuluessa on ase-
,ma kasvanut' suureksi, tieteelliseksi
laitokseksi^ Joka tunnetaan ulkomail-lakhi.
Tämä kaikki cm saatu aikaan
raskaan, Itseuhrautuvais^ työn kaut.
suoritetaan asemaii lalxH-atoOTelssa sen i ta, niiden harvojen henkilöiden avulla,
työntekijöiden sekä lukemattomien Joille yhteiskuntahyödyllinen työ pn
oppineiden aVulla. Kymmehet yhopiri-l ollut omien henkilöllisten pyrkimys-laat
työskentelevät täällä ' kesäisto! ten yläpuolella. Näistä harvoista hcH-praktiikalla,
cadat reUffiiliJät tulevat kiloista ensimäisenä on mainittava
tänne ihailemaan pohjolaa luontoa Ja Herman Kljuge, joka 20 vuoden kulu­essa
on pannut kaikki voimansa, saa­dakseen
aseman isiksi, miksi se nyt on
muodostunut: mit& laajhnmaksi tie­teelliseksi
laitokseksi. Joka pyrkU yhä
laajempaan tfijmhitaan tulevaisuu-sen
syvien merien asukkaita. Jotka e-lävät
aseman vesisäUiBssä-
Syr&atä, raatsita Ja asimxattomilta
näjhttävät asemaa ymi^röivät kalliot, (
mot^jsielläkln, missä ne eivät otel
Suojeltuna kylmiltä pohjolan tuulilta J alessa.
: Ruokaa ja aantfoa i
saatavana. (P
K. AARNIO. ,
304 Albei^ St. W.. Soo. Oat.. |
317 Albert St. W.. Soo,. Oot.
K, A* Liekio» Raivon talo
336 Albert St. W., Soo. Ont. i
L«ip^
f a lelToluia tMtSoämaui mau^ J«
vlihfttaia lurrMM U iMtniii*
UUutctUa p y y d c t t i M i.
STEELTmi B A K o nr
M a t t i J^«t«t«
Toht P. V. CRADY
HAMMASLÄÄKÄRI
T U N N I T :
8.30—12 a.p. 1.30—6 i^pjfk
Maanantaina, keskiviilckona
perjantaina tilauluen mokaan.
Konttori 2 Albert St. E .
SOO, ONT.
Nutsonin apteekin yl^errassa.
Pobelia 135 — Kotiin 426 M.
J, A. Haelnnea, B.A. WJB[.C
MaclNNES A BRIEN
Laldmiebei, Asianajajat. No«oxi0|,
363; Q n o e a Stv.,
Saolt Ste. Marie, -.^ Oatttdab
KonttoTi Vi^tapUtä Sanlt StXMttSl,
Baluui lainataan halvinraialla iefrOSm,
J O H N K O N K A !
JAUCINELIIiQE
Hyvä ty5 j a halvat U n u d .
37S Albert S t . • Soo,
Mi'
•S
• p
' i.
r l '
• S":