Vapaus, October 16, 1930

              Torstaina, lokak. 16- p:nä — Thur., Oct. 16
V Y% A T T CS C«D«d*a niomilaiten tTÖrinlöo «ino« i i n r a k A s z u t u J c . IlmestfT Sad y Jr Ä. U D baxjut, Oct., kaäkiiU, y»iuj « a n u n u i . j « m i i r i t t y i o i j u h U p i i v U i.
' ' • ' VAPAUS (Ubertr)
. jf^ttaOf o r t u of F i f l n i t k W o t k e n i n C u u d j i Publubed dallr »t S a d b n r r . O n u r l a.
. . - B i ^ A c r e d «t the P o r t Wtlcis Dep«rtiDeot, Otiiir», » • Kcood eUt» mitKi. .
• C t n t r i l BdvcitiuBC ralei. 75c per cbl. i o c b . Siinimom cbuge for tintU tnMitioo. 75c. T b r ttma a t b » i > « iaTettiUJi» medittia «moni the F i n n l t b pcople i n C*a«<U. .
""^^'•p^t, k o n l t o r i , lurjaluup^a Ja paino omaua talaaaa E l a Streetillä.
P i f t t i O i o U : Vapana. Box 69, Sadbary, O a t .
^ t e i t U K ! KonttoT? \03fi- — ToTimtni S36W. «— K i r i a l a u p p a 2387W.
fffcau: Offica (iob work, adTertisementi, ele.) 1038 — E d i t o i 536V. — Booltator» 2mW.
TILAUSmkNAT:
1 »k. $4.50. 6 k k . t 2 i 0 . S - « k ; ' I J 7 5 ja 1 kk. %IM. — ' n d y t T a l t o i h l a J« S»oB>een i«U B U B -
%U l i U o m a U l a : 1 «k. ««JM. 6 k k . 13.50 j a 1 k k . tl-00.
« ' • ' ' ' -*-^ • ;—• —• •
t a t i i i S l t i } i i J . W . AblqVIrt.
tUiagtti t. W. Ahlqtlat. . . «
O f f U a . Boukahiia and P n o t a b n p : V a p a n r - B u i l d i o f , - ' E lm Street.
Työläisten YhUnäisyysliiton Suibuifyn
pitrih koniitensA
: • X J J i u i n Vo be <ddf«»»«d: V*p#a, P.O. B o a 69. S g J h a r y . Ont.
CaiiatJaii Työläisien Yhtenäisyys-liiton,
Canadan työläisten leolli-
5un=- ja ammattiliittojen vallan-kiimi)
uksclli?en keskusjärjestön,
tehtävänä on tämän maan perus­teollisuuksien
järjestymättömien,
työläisten järjeslämiiieh taistele i
viin teollisuusliittoihin; sosialifas-cistisiin
ammattiliittoihin kuulu-
I vain työläisten voittaminen pois
j«. w*'«iniMo t i h k B u o* j d r a p e r i i n . mosherien ja Simpsonien
ttfUt^ t,eTaoi'iMllitell» ojmeili: J . VI. A h l q r m . liikkcenooitaja. j I J r
Pravda^' iapUatististen mäijtten uudesta
h^tii)6$iövästaisesta hyökkäyksestä
.Syyskuun 29 p. julkaisi Mosko-
\iri.,Prfivda johtavan artikkelin,
Jiplia oli nimenä: "Muuan uusi
mirrkkykaasun aalto'\ Siinä lau-
Auttjih m.m. seuraavaa:
^ Mutitamiin viime, päivien ku-
^([^ssa ip<e olemme huomanneet, mi-t^)
Q:. maailman pääoma tekee rair.
'Koisia hyökkäyksiä Neuvostoliittoa
irastaah» pitämällä suurta melua
o^Vetiisla ulkomaisien, markkinajn
'"tulvittaraisesta" neuvostotava-roillai
Kansainliiton talouskoziji-teassa
esitetyt lausunnot, Herriot-tjfi,
,vai"plukset. Neuvostoliiton viija-
}j|M^oihin nähden, Balkanin kapi­talistiko
pahaenteiset masinoimi-
&^ .Ranskan ja Ehglatinin porya-irjäfehtieh
huudahdliksel, ja Aineri-
'keltaisten ammattiliittojen ps-
^ttujeh johtajain halpamaiset
l^yötdcaykset — muodostavat, ku-
^ JpVeri X a c h i n varsin .sattuvasti
ä^niiaautba Humanilessa, sen uu-
^tn myrkkykaasun aallon, jolla
• vaikutusvallan alla .«ekä näiden
! työläisten saaminen aktiivisesti
I lai.stflemaan imperialististen fi-i
nan.ssiporhojcn ja heidän sosiali-
I faNci-slisten apuriensa palkkain
uutten koneitten käytäntöön oHa-misen
takia kasvaa työttömäin ar­meija
säännöllisesti.
Että hiljatl^ifi perustetun Ca­nadan
Kaivostyöläisten Teollisuus-
Hiton toiminta ^atai.siin yletty­mään
piirin kaikkiin kaivoksiin,
sulattoihin ja jalostuslaitoksiin;
että Canadan Metsä- j a Maatyö­läisten
Teollisuusliiton toiminta
saataisiin laajennettua kaikkia p i i -
(Nämä yksityiskohtaiset• ohJe«i Pnolaeen Järjestöllistä rakennetta hoskevana tulee leikata käytettäväksi solnis&a
män ohella tatustattakoon myöskin puolneen sääntöihin. — Keskns-orffanlsatsioniiaosto) opiskelussa. x%
1. KOMMUNISTISEN PUöLUfefeN voima on tehtaissa, koska tehtais-, enemmistöltään kokoonpantu äni-
TEHTÄVÄ
Kommunistinen Puolue on työvä­enluokan
etujoukko, muodostuen
parhaista työläisaineksista, edusta­en
työläisten kollektiivisia kokeniuk-^'
sia luokkataistelussa, edustaen työ­läisten
parhainta vallankumouksel­lisen
taistelun ^ankeä. ja korkeinta
antaumusta proletariaatin asialle.
r in metsäkämppiä j a sahalaitoksia Se on aseistettu marxilais-lehinisti-käsiltäväksi;
että rautateiden tvö- sellä vallankumoukselllseUa teoriäl-laiset
, so oaoai t. .a;.i=s.:i.:i„.n ved. ety^uk s •i li u oik. ik a -', ,lt ay., .o. vm.a. eikn,äl u o,tk,ek.k,ae„lei, i,k mkeaehnd otlalrispeek,i,ds ie nk ooki, o-taistelun
purun toisten työläisten, taitamisen ja työväenluokan koko-kera;
että järjestämistoimintä saa-j naistehtävien oivaltamisen. KiintS-taisiin
kunnolliseen alkuun Soon i asti yhdistettynä osaksi työväen-terästehtaassa,
Espanolan j a Stur-| ^ ^ " f »ikehtimisestä ja pyrki-
„ i l • - 1 . .. irayksista se marssii johdossa ja
geon Fallsm paperitehtaissa; ctta s^orfttaa joukkojen poliittisen j o h -
si.sta kaalotavaroisla yleisen mieli- alennussuunnitclmia ynnä'työläisil-piteen
mobilisoimiseksi Saksaa yas-; le epäedulli.sia ratsionalisoimistoi-taan.
Vieläpä nykyäänkin on koko' menpiteitä vastaan; satoihintuhan-kapitalistinen
lehdistö täynnä kes- siin nousevan työttömäin armeijan
kinaisia kaatosyytöksiä. Tsaarin ' järje.stäminen vaatimaan työttömil-
Venäjä tapasi aikoinaan vi^dä le täyltä ylöspitoa finanssiporho- siin järjestettyyn taisteluun elin-!'^^^^ ole vain eturintama, mutta
•I- I • » . r 1 .•• • ' • 1 . ' T 11 . . 1. • 1 . - j c 1 imyöskin järjestetty, taisteleva työ-maanviljelysluotleita
Englantiin ja jen kustannuksella, vastustamaan ehtojensa puolesta, pidetään Sud-! j.^r,^^^^ joukko-osasto Se on työ-
Saksaan niin halvoilla hinnoilla,' työttömäin häätämisiä vuokran Luryssa Caijadan Työläisten. Yhle- iäisten vallankumouksellinen jarjes-
North Bayn, Sudburyn, Soon y. m. tajan roolia.
'seutujen työttömät työläiset saalai-! Kommunistinen Puolue el kuit«n-eltä
esim. venäläistä sokerijuuri-j maksamatlomuuden takia, jne.
kasta käytettiin näissä maissa sian-| . ,
--upkana. Tas.lä ei silli kenenkään Sudburyn eli keski-Ontarion p i i -
päähän pälkähtänyt ajatusta, että rissa sijaitsevain perusleollisuuk-tsaarin
Venäjää vastaan pitäisi nos- sien — kaivos- ja sulatto- ynnä mi-taa
taloudellisen j a poliittisen saar-neraalien jalostusteollisuuden, met- tiin saattaminen tässä ,piirissä
ron. Tsaarin Venäjä tapasi viedä'sä ja sahateollisuuden, massa- ja väliaikaisen piiritoimikunnan va-näisyysliiton
Sudburyn p i i r i n kon­ferenssi
tulevar) marraskuun 16
p:nä. Konferenssin yhtenä tehtä­vänä
tulee olemaan Työlä;isterf
Yhtenäisyysliiton koneiston käyn-miljoonia
tonneja viljpa maailman- jjaperiteollisuuden, rauta- j a teräs
markkinoille joka vuosi. Viitenä teollisuuden, ja liikenliCteollisuu-vuptena,
1909—1913, vei Venäjä
keskimääfin 1,185,700 tonnia v i i
den — työläiset ovat miltei tyk­känään
järjestymättömiä, tahi, mi
jaa ulkomaille joka vuosi, nousten jkäli ovat järjestyneitä, kuuluvat,
viennin arvo 700 miljoonaan rup- pientä poikkeusta lukuunottamatta,
laan. Mutta siitä huolimatta, e«a ^ teformistisiih, sosialifascistisiin
Venäjän vilja näytteli vissiä osaa ammattiliitoihin. Kaikki nämä pe-
Europan viljamarkkinoilla, oU rusleollisuudet ovat suurten kor-
Vciiäj^^an kauppa-osuus silloin pe-'poratsionien kontrollin alaisia ja
i^aailiiian |)ääbma yrittää rtiyrkyt* rin vähäme|^kityksellinen koko! niissä raalavain työläisten riistä­jiä:
tjröläisjoukJcpjen mielet. . {maj^ilihan kauppaan nähden — mistä yhä tehostetaan. Riisfämi-l^
tLi . Ku^^^jeppvin juttu muuttui kolme j ^ puoli prosenttia 1913. sen tehostamisen, ralsionalisoimis-
• N i i U v o s t p i i i t o n . ttlkomaankauppa' menetelmäin takia käy vielä työs-housee
kokonaisuudessan noin puo- sä olevien työläi.sten toimeentulon
leen sodan edellisestä Venäjän ui-, hankkiminen entistään tiukerhmak-komaankoupasla,
j a parhaassa ta- s i . Teollisuuden mekahisoimisen,
pdukseösa vähehipääh kuin kahteen
litpsehtliih. .koko maailman kau­pasta.
Näin ollen herää kysymys,
millä ihmieen keinolla tämä kaksi
prosenttia on kyennyt häiritsetnään
maailmail kaupan tasapainoa?
tjaydelliseksi ilveilyksi^ ja kun paa-
VJn Vfelpomus Hstiretkfen toimeen-i^
hei^iöieksl fäydelleen . epäöhjtiis-t)
ji,, öh,„määiimaa. porvaristo , kek-fij^
yt Neuvostoliittoa vastaan erään
titrden yllytysmetodih, joka tällä
fi^Viäa niifiiai erikojseii, aöiahmU-
&iieilä.,]!a sopiViiJta. .'%kyjs^^
j^liitlisen tilanteen tunnusmerkil-
U^|nä pUrteehä ort> Jcuten tiede-
»U^feinen vatÄlaiiten l i -
^^iitvosloliittp-vastaista . sotaa var-
Vallitägva talpuspula on sy-
4iftlfiHyi j a jäHhittahyt kaikkia im-
^Iöli9«äitt sisäisiä yaslalcöhtia.
.ab; on saattanut enjistään ilhiei-s^
jiiamäksi sen sovittamattoman
västakiplidgnj j^k^ pn kpkp .kapita-fisliseii
j|ätjiBStelWärt j&^^^^^^^N^
l^Jl;l,ö9^^.,.faJcphnettJfl^^^^ äuden ta-fesjä^
jfeStei^ väMlä. Vallitse­va,
talouspula on aikaansaanut ja
t^li^ aikaan saä Wil4^^1)i^tih
.^^tömuutta ei vain Icaikkien kapi-tliilisti^
tän maitten työväenluokalle,
tdiliii ihyös kaikille pikkuporvairis-
Ipii keskikfertokBJlle. Uiiden v a l -
i^ainkiunouksjpUisen ..nousiih . äälto
Itf^jBnee. , i^i siis ihinej: eitä maa-iMifan
porvaristo ttirvautuu kokeil-i^
it^t ja, varmaan Välikappalee-l^^
l?^ Tastöihkäymistfensä voitta-litseminen,
valmisteluiden tekemi­nen
,. Työläisten Yhtenäisyysliiton
kansalliskonventsionia varten, y.m.
Työläisten YhtenäisyysIiitoUa on
Sudburyn piirissäkin edessään suu­ren
ja voimia kysyvän työn suo-rittaipinen.
Täniän työn suoritta­misen
välttämättömyys pn .selviö
kaikille luokkatietoisille työläisille
ja heidän erinäisille järjestöilleen.
Kaikki siis systemaattisesti j a voi­maperäisesti
edistämään Työläisten
Yhtenäisyysliion rakentamista. En-simäisenä
tehtävänä on valmistau­tuminen
tulevan marraskuun 16
tö. Kommunistinen puolue käsittää
työläisten järjestöjen johdon ja oh­jauksen
yhtenäisyyden. Kommimis-tinen
puolue on väline, mitä työ­läiset
käyttävät ariastaessaan val­lan,
työväenluokan diktatuurin to­teuttamiseksi,
ja tämän diktatuu­rin
lujittamiseksi sekä sosialismin
rakentamiseksi.
r 2. PUOLUEJÄRJESTö
sa voimakkaimmat työväenluokan mattitaitxiisista työläisitä' fejl *ttxö-;
ainekset ryhmittäyät..itsensä Buo-'väen' aristokraäteästa", hiin avaisi
lueen .ynipäcUle.;".^!eikä, ainoastaan sf. -taajflri.-pnhjan.npprtrj^^iiniRrnjn- ke-numeroUiMsti,
ysdW)at^yy^\mt^^^^ 'hitiymiselle.., .:eWstäSt5ifi?f5^ä - a » ^^
t a v&ikutuke0tsa»j^he»klseJtä.i}a
taan:-ja-, taistedukyyyjtään. .^pkai^n.
työpajan: ^ tulee; > mupdqstua linnak­keeksemme."
. : /
Proletaaristen aineksien johtava
voima on välttämätöntä p^iolusell^
voidakseen suorittaa tehtävänsä; st­on
välttämätöntä kurin ja puo­lueen
oikean linjan takaamiseksi.
2. Solu takaa suoranaisen yhtey­den
työläisjoukkojen ja työväenluo­kan
eturiiitaman välillä. "Puolue,
sailoi toy. Stalin, ei ole ainoastaan
eturintama. Sen tulee myöskin o l ­la
luokan puolue, kiinteästi yhdis­tetty
Siihen. Eturintaman ja mui­den
työläisjoukkojen huomattava
feillaisuus ei voi kadota ermen kun
iiiökät ovat kadonneet, kunnes työ­läisjoukot
ovat kohottaneet itsensä
eturintaman tasalle. . . . . Voidakseen
ohjata luokkaa Puolueen täytyy ol­la
kiinteästi yhdistetty puolueetto­miin
joukkoihta; on välttämätöntä
että viimemainittu hyväksyy seu
j o h d o n . . . . "
Kuinka on mahdollista olla " k i i n ­teässä
yhtey4essä" työläisjoukkojen
kanssa, olematta järjestäytynyt työ­paikalla.
Juuri työmailla kommu­nistit
voivat tehoickaasti johtaa
joukkojen taisteluita, voivat levittää
Joukkojen keskuudessa propagan-Puoliiejärjestössä
on eraita m " " ' ; - ^ ^äätisä ja koota joukot kommunis-tumat^
omia^^piirteitä^ (kuten perus- ^l^gn'tu;rnuksi^n alle:
yksikkö, työmaasQlu), mutta jsiina
tilanteen
. ,Täfiiä uusi parjaustulyd Neuvos-vientiä
j a "käälotäväroila"
yfilstaän» niRä alhaisia hintoja väs-nejivpstptavat^
oita myy-ka^
jlalistisiss^ inäissä (ihuka
kajpitalidtisfen^ talöti^en. tuhoami­l
l e s i ) , huudot .siitä miten Neuyos-i^
littto.. .pystyy 5-vuptissUunnitel-tbteUtettua
tuhoäiiiaan kaik-tikkaimniatkih
kapitaHötiset
a.,oVat kaikki keiriioja, joilla
jo^yaristo pyrkii vapautumaan
ka^&^lB vasttiuhalaisuudesta, siir-taiilaan
&en tPisten kannettavaksi Ja
^|(ft|iiäiälri, NeuVP3tplii|ön yhtÖöS
£^niinpisena vihollisena, jonka
kanissa on saatava asiat ratkaistuk­si
iiiih pian kuin mahdollista.
tämän haipähiaisfen ja.valhBel-lisön
neuvostovastaisen propagan­dan
levittämisessä soittaa kansain­välinen
sosialidemokratia ensiviu-lua.,
Se on jo unhottanut entiset
i v a i l i m s a / j a pistopuheensa Neu­vostoliiton
talöiisjärjestelmästä Ja
5-vaotissuunnitelmasta, Ne pn nyt.
i^ätltättava pöpöksij mikä lulefe^
fi|d^ilisoiiriaah yleisen mielipiteen
l^lövpsioiiittoä Vastaan, kiihot^a-.
n^^an työssä olevia ja työttömiä
työläisiä Neuvostoliittoa vastaan ja
vaimentarnaan maaperää uudelle
^ij^Rfetkelle. Neuvostolitlpa vastaan.
tvL\m näissä merkeissä on ryhdytty
nykyisiin valheelliisiin hyökkäyk-äUä
j a nostettu meteli NeuVosto-iälöÄ.,
"^äiäio"-tayäröista. Kaato-
^äroidta nostettu halyytys on ai-na\.
palTeIIat äamaa päämäärää im-j^
iiälistisessä politiikassa. Kun
f a g l a h t i eruien sptaä tPimi Saksan
saartamiseksi, huudettiin Englan-p:
nä Sudburyssa pidettävään, p i i -
rikonferenssiin.
.Yhtä hämmästytlävää oh kuulla,
että, i^e. raaalf joihin kaikkein vä­hemmin
koskee "neuvostotavarain
kaato", pitävät suurinta ääntä
heuvostotavaraih kaadosta. Tämä
ik;Päkee €nr^i?h kaikkea Itanskaa, jo­ka
viime aikoina on johtanut kaik­kia
neuvostovastaisia ryntäyksiä,
piemme ranskalaisista lehdiltä lu­keneet
yiirhe talpusyuoden tulok­sista,
viime tammikuun 1 p:ään
saakka, ja havainneet, että Eng­lanti,
Yhdysvallat, Belgia» Saksa,
A r i e n l l i n a ja hanskan siittPmaat
ovat maita, joiden kanssa Ranska
on tehnyt enimmän kauppaa. Neu­vostoliitto
on tykkänään toisella sa­rakkeella
j a on sen kauppa Rans­kan
kanssa mitättömän pientä. On
ymmätröttävää, miksi naapuri­maamme
Ruraaqia, Puola ja muut
Watsövah niaatalousköhferenssiin
osallistuneet maat valittavat sietä­mättömästä
• neuvostokilpailusta.
Puolan ja Rumanian on varmaan
^alföä helpompi sahoä köyhlyneil-
. le talonpojilleen, .että Neuvostoliit­to
on syypää kaikkiin heidän kur-jUuksiinsa,
eivätkä ne veirot j a suo-riluksetj
jPita talonpojilta kanne­taan
sötilasbudjätih täyttämiseksi
ja jotka suurenevat vuosi vuodelta.
: K u n selväin numerojen valossa
tehdään katsaus niihin juttuihin,
jötkä kertovat Neuvostoliiton hyök­käävän
maailthah talouden j a laa-
Albertah käimmiehet! Äänestäkää
TyoliuäeH ItKtertMäpmtom Uit'
päotesta!
Tällä haavaa keskittävät kaikki
Albertan kaivoskämpiköillä olevat
taantuijpukselliset aineksjet, toimien työnleettäjille esitettäviä valituksia,
käsikädessä hiiliparoonien kanssa, joiden, vakavasta käsittelystä käi-kaikcn
energiansa ehkäistäkseen
Albertan kaivosmiehet liittymästä
Työläisten Yhtenäisyysliittpon se­kä
elikäistäkseen heidät antamasta
virallista kjmnatuslaan j a tukeaan
Western A/me.''-lehdelle.
Katsokaamme minkälaisia ovat
nämä Työläisten Yhlenäisyysliittoä
ja Wesiern Aiineria vastaan taiste­levat
ainekset. Miltei poikkeuk­setta
ovat he tunnettuja siitä, että
he ovat taistelleet jokaista edistys­mielistä
toimenpideltä ja suunnitel­maa
vastaan, joka olisi johtanut
taisteluun hiiliparoonien kanssa.
He ovat juuri niitä aineksia, joilla
on helpoimmat työt kaikilla käm-piköillu
j a jotka toimivat kapita­listien
hännänheiluttajina.
Tässä vastustamisryntäyksessä
suorittaa hiiliparoonien lehdistö
aktiivisesti osaansa. Kid Burns
ja hä'nen fascistiset "Canadpn suo­jelijansa"
ovat myös aktiivisia. Jo­kainen
taantumuksen edustaja ja
luopio on täydelleen linjoltautunut
hiiliparoonien kanssa, ehkäistäk-kumäärä
lisääntyy päivä päivältä.
Miltei jokaisella osastolla on kasa
vosherrat kieltäytyvät. Loukkaan­tuneita
kaivosmiehiä puijaa tapa-turmäin
korvauslautakunta, halvek­sien
meitä j a meidän järjestpäm-
, me.. - K a i k k i nämä seikat eittämät-tömästi
todistavat, että ne menet­telytavat,
joita kaivosmiesten jär­jestö
on seurannut muutamain v i i -
' rne vupsien aikana, eivät ole o l ­leet
kaivosmiesten parhaitten etu­jen
mukaisia. Kaikki nuo kaii-niilta
kuulostavat menetelmät, .joil­la
pn ylistetty ','Jupkkarauhaa", so­vinto-
ja neuvottelulautakuntia se­kä
vastustettu taisteluita, ovat 'säat-taneet
kaivostyöläisten olosuhteet
siihen pisteeseen missä ne ' nyt
.ovat. . :•-
Kaivosmiehet! Tahdottekd, ; te
edelleen kulkea,tuota ,samaa t|ihoi-
. saa latua myöten? Ellette t^hdo»
niin liittykää sitten Työläisien Y h -
tenäisyysliittoon, punaiseen artöna-tilliseen
keskukseen, järjest|[yty-njistä
ja taistelua varten! Ämies-täkää
Työläisten Vhtenäisyy^liit^
toon liittymisen puolesta! -i
On ymmärrettävä, että jö^ ,|ne
ilmfehfee eroavaifemiksiä
väatiliiuksen mukaisesti. Esim.,Puo­lueen
järjestöissä tapahtuu jonkin^
Iäinen osittainen muutos silloin kun
puoiue joutuu ayoimten toiminnan
aloista, maanalaisuuteen; eräitä eli­miä,
kehitetään silloin, jotavastöin
toiset, läickaavat olemasta,
^kommunistisen Puolueen järjestö-rakenne
pääasiassa ratkaistaan Puo­lueen
päämäärässä ja siihen tähtää-
V.SS toiminnassa vallitsevassa tilan­teessa
sopivissa muodoissa.
3. SOLU — PUOLUEEN PERUS-Y
K S I KO
Sosialidemokraattisissa puolueissa
rakenne pohjistuu niiden pääaslallir
slropaan tehtävään, s.o. parlamen­taaristen
edustajain Ja kunnallisvir-kallijain
valintatyöhön. Ryhmä eli
työläisten solu muodostuisi vaarak­si,.
:j?efqrmistisen puolueen menette­lytavoille,
koska se toisi päivän tais­telut
ja työläisten tarpeet suoranai­seen
ristiriitaan puolueen reformis­tisen,
pyrkimyksen kanssa.
Näin ollen refon^istinen puolue
perustuu hölliin osastoihin. Jaostoi­hin
ja järjestöihin. — federalismiin.
1. Kommunistinen puolue sensi­jaan
pohjistuu soluun työmaissa
koska solu tuo siihen määräävän
voiman proletaarisia alnekäia.
Lenin kirjoitti v. 1902 seuraavaa:
—, "SolU; on suurimmasta merkityk-
Työmaasolujen kokoonpano
.Työmaasoluri tulee olla kokoon­pantuja
kaikista kommuriisteista.
mitkä työskentelevät määrätys.sä
työmaassa. Tällainen työmaasolu
voi- sisältää rajattoman määrän
mutta..vähintäin kolme toveria.
Solun koko tyiV on kohdistettu
parhaimpien aineksien värväämi­seen,
riistetyimmistä työläiskerrok-slsta,.
Tämä orlentaus riistetyimpiin
työiäiskfirroksiin, mikä ta-vallisesti
sisältää myöskin naistyöläiset ja
nuoret työläiset, pohjistuu seuraa­viin
.tekijöihhi: (1) Porvariston r a -
tlonaiisoimismenetelmiin j^. . . C2>
Puolueemme yhteiskunnalliseen , ko­koonpanoon.
UttoJfuista.. Jy§l|U^o\»9j5ta,
y l l m y ? t # „ . ^ , ^ k a « : ^ tjin^^ J^Hk^r,
muodostaa se perustan sosiall-re-formismille.
On setväl; .eM' 'Mei­dän
solumme täytyy "muodostua työ­läisten
pohjakerrroksista.
Yleisenä pe/iaattcena puolueemme
vastustaa työmäe^oluihin' ^tiaisten
työläisten yhdistämistä. Jotka eivät
työskentele määrätyssä työmaassa.
Ohjaustarkoituksessa ja. Johdon t a ­kaamiseksi
tulee piirikomiteain kui­tenkin
lähettää, ohjaajia ja johta­jia
työmaa- ja työpajasoluihln. Sel­laisissa
tapauksissa missä lentoleh-tien,
sanomalehtien Ja kirjallisuuden
jakaminen Ja levittäminen Ja mui­den
solun tehtäväin suorittaminen
ei voi tehokkaasti tapahtua itsensä
solim taholta saattamatta olemas­saoloaan
vaaranalaiseksi, työmaa-ryhmän
täytyy saada apua lähei-simmältä
katuryhmältä.
Katuryhmän tarkcrftns: Tehdas-eli
työpä jaryhmän riimall* kom­munistit
joskus ryhmittyvät katu-eli
alueryhmiin työläispiireissä. Täl­laisissa
ryhmissä jäseninä ovat a i ­noastaan
sellaiset, Joita e i , voida
ylidistää työmaasoluun. Normaali-sesti
voi kommunisti työskennellä
työmaasolussa, suorittaa Jokapäiväis­tä
työtä työpajan työläisten kes-kuu(
i[3ss:|. Katuryhmä muodostuu
irrallaan olevista työläisistä ja sel­laisista
aineksista, joita ei voida s i ­joittaa
työmaasoluihin. Katuryhmät
suorittavat systep)a:atJ4§ta , ty.ötäÄa
alueellaan työiäispiirlssä ja keskit­tävät
toimintansa tähtäyspisteen
jonkun hxäärätyn työmaan työläis­ten
keskuudessa tjrömaasolun muo­dostamiseen.
Katuryhmän muodostaminen e!
nniuta sitä tosiasiaa, että Kotnmu-nistisen
Puoliieen järjestöllisenä pe­rusyksikkönä
pysyy , ytiä edelleen
solu tehtaassa, kaivannossa, jne., .toiöhtien, y.m. puoluetorja
sillä se on aina puolueen pohjim-} myynnistä ja levityk.sen jär
mainen tähtäyspiste. Työmaasolu- } sfestä.
(b) Kontrolieerata «i
annettujen tehtävien to'«
(Tähän sisältyy myöskb
mistelu ja suunnittelui.
- ^ ^c) Taata läheisimm^ f
p a i k a l l i s - tai piLnto
... (O Kokoontua ja pääi^'
ten ja tärkeiden asiain
6e.stä solun kokouksien ...
I l m a n solun toimihmtaä,-
lu ilman joritoa ja toi»
koneisto saatetaan _
ja - kyvyttömäksi toimimasi"
sevasti ratkaisevissa tehtä-'
•ratkaisevien lietkien tuBen. '
Seuraavat vastuunalaisu.
keaa. solutoimikunnan taiä
Järjestäjä-sihteeri, Joka oa
sin_ solun Jolitaja. kokoia i-keskittaä
.solun kaiken f
Ön vastuunalainen solun
mistyön .suunnittelusta, j
tävänä on etukätesn
lun kokouksen ajan, paiba,
nioittamLsen suhteen, huol '
kouksien säännöllisyydestä,
muistiinpanoa kokouksiin
ta, varata säännölliset ku
raportit solun tilanteesta, ja
kaikkea järjestää yLsilöllisea
lektiivisen värväystyöh solv
Teollisuus järjestäjä on v
alainen erikoisesti vallankum
listen unioiden ja yleensä
ten. Yhtenäisyysliiton
rylimän jäsenten olijaamise
iueen Iraksian olijaamiE-mättiunio.
ssa sovittaessa työ
työskentelyyn; pitää ylläj
p a i k a l l i s - tai piirikomltean
suusjaoston kanssa.
»igitproptyön ohjaaja on
aminen solun kiilioitus-ja
työn ohjaamisesta, kiinnlt
kolshuomiota tehtaassa
Järjestämiseen, sympat'
Ipkouiijsien järjestämisseri,
opiskelua solussa, kokoaa
niistää kirjoitukset työ"
ja järjestelm*ällLsesti kehitt^
lälsklrjeenvaihtoa puolueleh"
Sancniaiehti- ja Icirjallisii
iäjii* on vastuunalainen
jen pitää vaikuttaa rätkaiiäevasti
puolueen toimintaan. Maanviljelys­alueilla
puolueen. Jäsenet Järjesty-
Rationälisoiminen Johtaa nopeasti jviit alueryhmiin Jotka, vastaavat
' kaupunkialueen katuryhmää.
Soiun orgahisktobi^i snhieei
tapahtuvaan ammattitaitoisten työ­läisten
syrjäyttämibeen ja niiden t i ­lalle
ammattittomain vetämiseen
tämä oh kärJiJ5ty\'än riiston pro-{ o n aivan väiljtäftiätöhtä öblun
sessi. Meidän .työmaasölumme t u - ; tai ryhmäh . työät^ntelj^lfe* että y a -
lee olla kokoonpanoltaan ammatit- •"'-^ L^.j^.,..j^-i.L,^ ...ii.
tomaln Jä puolittam amniattitaitois-iten
teoUisuustyöläisten edistyneim­mistä;,
kerroksista edellytyksenä te-hökkähhin&
lle yhteydelle työläisjouk-köjen
enemmistän keskuudessa
teollisuudessa. Ainoastaan tällä tx-valia
on mahdollista soluille tietää
lektiivista. Käytännössä f
eivät ole eristettyjä toislst;
mä tekee välttämättömäksi:
visen solun toiminnan
kaikista tehtävistä tulee to'
nan. keskustella ja koko soi;
lee toteuttaa niitä, sen tover'
jeiden mukaan joka on vasui;
rien työstä. Kaikluen solun,
'^8M;j§Sfe5kJl''*'^^'''^^^^^^ .Johph kuu­ten
kehittäminen ja kasvat,
luu tärkelmrÄäl'"tbiJmitsifaC kuten
Järjestäjäsihteeri. teöllliSuiUjät-Jestä- tulee taata vetämällä mahd
jä agitprojitJ^Öh; Johtaja Ja sänbina- ' '^"^
lehti- Ja kil^jälllsudsaäämifes. T o i -
mikunhälia on SgllM&vat tehtäVEt:
(ä) Valmiöta^ ^ölun työbhjeliha,
sovittaen . kyÄyniykifeien iesille otta-sestä
meille. Liikkeen pääasiallisin'
läheisesti työläisjoukkojen mielialan miseh tärkeyden pohjÄlla, |a Jär-jiä,
tarpeet Ja pohjisfcaa työnsä tälle jestäen keskusteltiri hiiö että kalkki!
p^rustalie. ' mahdollinen hyiJtyisftädään jokfti-
Jos Kommunistinen Puoluö bli-.i ' ,<;e.sta solun kokouksesta. . .
mäh useita jäseniä onnisi
toimikunnan työhön. Jokaise
liien kuukauden kuluttua sd'
iee s.uorittaa perlnpohjainsn;
'Veto työstään, ja ainakin,
sestl toimikuhnah
suorittaa, .pitäen tolmikun
hintäin kykenevimmät ja
mat työskentelijät. — fJatl
< puoJuejärjestöjen heti ryhdyttävä
toimenpiteisiin, kutsuttava "koolle
työväenjärjestöjen yhteisiä konfe­rensseja,
valittava niissä tärkeim­pien
järjestöjen edustajista komi-
KamPPail^a Puolan 1 t^a järjestämään kamppanjan ko-
^isthia Väistään
' mäi^^agrk. 15 p:stä
Miken
seen kaivosmiehet liittymästä Työ-jain
raatajajoukkojen hyvinvoinnin I laisten Ylitenäisyysliittoon. Tiimä ' tahdomme torjua hiiliparoonien'
kimppuun halpahintaisten vientita-j linjoltautuminen on murrettava, | hyökkäykset lyö-ja palkkaehtojamj|j|„J^^
varainsa avulla, eivät nuo jutut j*os kaivosmiehet aikovat yhteisin I me vastaan, saada palkkamme; kpÄj^ l^fkg^^
ke.stä .qrvoRlelna. Pnl.in n.ihentii-1 voimin rakentaa itselleen järje.stön, t ^ - * - " - - —•-• j.Ä.-j.fätv.&^i. . . ..
mikä pystyy käymään tehpisia tais­teluita
j>arempaln olosuhteiden ja
Can. Kommunistinen Puolue tulee
järjestämään laajan kamppailun
Puolan'f ascismia Viastaan j a Pil|;uds.
k i n diktatuurin s.ortamain vähemmis-tökänsaliisuuksien
vapauden puolta­miseksi,
alkaen tulevan mariraskuun
15 päivästä j a kestäen sen löppuiin,
saakka.. Parhaillaan on Puolassa
käynnissä raju terrori ritirinnan
"vaalitaistelun" ' kanssa. .Vaaleja
jotka sjuoritetaan märfäskmih 13
P!:nä, käyttää Puplan, fascistineh
porvaristo verukkeena mitä jul­mimman
murha- jä kidiitustoimien
ylläpitämiseksi työläisten vallanku­mousliikettä
j a vähemmistökansalli-suuksien
— ukrainalaisten, valkö-ye;
näläisteih, jä saksalaisten sekä
kouksia sekä valvomaan kamppan-j
a ^ edistymistä j a raporteeraamaan
siitä puöluelehdiile.
Kommunistisille fräk-sioille
vaflankumo-uksellisissa
joukko-järjestöissä
MäVk-äi^kiliiih vä^känktlmöiiksen ISrstj
i vädsijnhlä
KommunistipuolSueen pih-ikomite-ollle
ön Jo lähetetty ohjeet marras­kuun
vallankumouksen 13:sta vuosi-lÄuistoh
juhlhnlsesta, velvoittamalla
Järjestämään joukkojuhlia marras-kuim
7 p.
Neuvostbliitdn tutemlneii ttiaaiimah
markkinoille' -jätl^tää . kapitalistista
maailmaa, kummassaidn suhteesisö
valhetulva muodostuu. ,^Jatkuvaksi,
josta on tuoreena esimerkkinä "pyhä
ristiretki" paavin Johdolla Ja nyttem­min
neuvostokivihlilen, puutavarati
ja viljan maailman markkinoille Il­mestyminen
pöyristyttävä vääristele­minen.
Kaikki ollen , yalmistelunä
hyökkäykseen Neuvostoliittoa vas­taan.
Kommunisti^i^h ff-afcSläin Jöukkd-
Järjestöissä tule^e taittaen jiihlaft Jär-j
jestärhisessä kaikkialla, töiiftlä siten,
•että jöuickojärjestöjea Jäset^ , j|a
sympaattiset pföiStä&rlJoutot soli­daarisesti
yhäiityvät juhiimäan
Kommunistipuolueen Johdtiila kaik­kialla
maassa. Praksiaih tulee valvoa
ettei niitääii yHtejÄ?3i^ayk^ ta­pahdu,
sekä tehtävä, kaikkensa Jouk-järjestöjen
Ve'täAtt^käi valmistavaan
työhön, muistaeii kiiltenkin että J u h ­lat
järjestetään KPitiiiiiniistlsen
Puolueen nimessä.
Opintokerhojen jarjeslämihen
kestä arvostelua. Pulan pahentu
mihen johtuu,^ maailman imperia-lismifi
vastakohdista ja ristiriidois­ta.
Imperialistinen porvaristo et-j parempain palkkain puolesta,
sii pelastustietä maailman uudel- Käsitellessään hiilenkaivajain
Näiden Juhlallisuuksien pääasialll-simpana
tunnuksena tulee olla Neii-juutalaisjoiikkojen
itsenäi. vostohiton puolustaminen imperialis-
. . . „ ... -.ry- ^ vastaan, joista viime- tisllta hyökkäyksiltä. Samanaikal-s
voimin rakentaa itselleen järjestön, hotettua entiseen tasoon, saadtf^vbi^f^^hitut kärsivät Pilsuds^^ julman sestl osoittaen että kasvavat risthii-maan
piirisopimuksen, on meidä|£||ttiatalais^ tyränhiuden alla.
leen jakamisesta, uuden sodan jär­jestämisestä
Neuvpstoliittoa vas­taan.
Huuto neiivostolavarain kaa­dosta
on yksi.keino sodan valmis­tamiseksi.
. Tähän huutoon osallis-ttivä
sdsialifäscisrtii jälleen paljas­taa
osuutensa maailman imperialis-
;min. välikappaleena. .Kapitalistis­ten
maitten kommunistiset puolueet
auttavat raatajajoukkoja vetämään
asianmukaiset johtopäätökset näis­tä
huudoista. Neuvostoliiton työ­läisjoukot
tulevat puolestaan niin­ikään
vetämään johtopäätöksensä
tästä .kapitalististen maitten uudes­ta
neuvostovastaisesta hyökkäyk­sestä.
He tulevat kaksinkertaisella
nykvistä tilannetta, ei Canadan
taisteltava militanttisesti. Cäha- j o t a .Puolan sosialistipUolue tukee,
dan kaikkien kaivosmiesten ^hte^gVaikka tässä maassa olevat ukr
näistyltämisen tarpeellisuus p|täfef^^^^*^_ P"*»^^^.*»' i«?taiai8et.
, „ , . . *j^a'ikoyenäIäiset ja saksaJaiset työ-
1 olla selvänä jokaiselle k a i v o s m i e - % . ' . : ' . , „. ^ , . , , .
; - W „ i i „ VK. k : i : » i ^ V « v » * luonnollisesti kaikkem
jklttiimpia protesteeraamaan Pud-
, Sänf'13^ vastaan/ei-E^^^ elämäntasoja puolesta
teellä voimme .me rakentaa kpkqj jf^^ismivastainen kamjjjiani&^/äi^ sQanadan kapitalisteja vastaan. So-
Canadaa käsittävän, Nova Scölias- silti rajottua heihin, vään oh'=icamii[i|%n väärä, on t ä l l ä - ^ a « ä eittämäf
ta Vancbuvef-saarelle ylettyvän Panjäan saatava ösams^fei^/mäÄb Joka^^
' ^ dollisimmät laajat englantia jäniÄ^"""^^^^^^
ta kieliä puhuvat Canadan t i ^ ö l Ä ' * * ? ? ^ ^ ^ ^ järjestämisellä ngj-
Kaivostyöläisten Liiton viimeksi helle. Vain Työläisten Ylitenäi-pidelty
konventsioni suinkaan pyr­syysliiton
taisteluohjelman plarusi-f
kinyt peittämään sitä tosiseikkaa,
että ellei piirissä saada yhtenäi­syyttä
aikaan ja ellei nykyisiä kur­jia
olosuhteita vastaan ryhdytä
käymään todellista taistelua, on
liiton olemassaolo mahdotonta.
Täniän osotti edustaja edustajan
jälkeen. Miltei jokaisella kämpi-köllä
ovat olosuhteet sietämättö­mät,
suurin osa kaivosmiehistä
työttö?nänä ja toiset saavat tehdä
työtä vain muutaman päivän vii­kossa,
selittivät edustajat. Alber-dat
Imperialististen ; maiden välillä
kärjistyvät sotaan, mikä ei kuiten­kaan
vähennä Neuvostoliittoa vas­taan
tähdättyä hyökkäyksen vaaraa,
päinvastoin ovat eroittamattiomasti
yhdistyneel siihen. Agitatsioni Neu-yöstoliitoh
puolesta täytyy yhdistää
Canadan työläisten taistelukyvyn kp-
Pualueen fräksiain tulee käsltt&S
tehtäväkseen puolueen Jäsentea jä
myötätuntoisten prroletaarlen. kesken
opintokerhojen muodostaminen. S a ­manaikaisesti
k im Puolueemme .so- —«" — • ennestään
luissa järjestetään sisäistä opiskelua Ja lihottaa jo
päivän kysymyksistä Ja tehtävien r a h a k f k a r o a a n t o .
ymmärtämistä koskevana, nihi tulee .nuksella. Pul^umai
nämä kerhot muodostaa sitä varten Usesta puoiesia.
siin johtajiin
. Tänä kriitillisenä aikana,-
työt^'myys ja kurjuus
suurempaa osaa kum i _
,nähty tai kuultu, melkeunia
Päivä ' näkee reformistien
väen petturien salakavalia .
sla sanomalehdistä suta, -
laajeneva työttömyys voi
haiten poistaa. Otan
vam yhden. Amerikan
liiton, presidentti syöttää
sellaista pajun köyttä eUa.
oluen j a viinan valmlst%_
kassa lieventäisi työttömyyttä
että kivihiiltä tarvittaisim,
miljooneja tonneja eneamj
Valmistamisessa ja kulje
ja mainarit saisivat nain !
dä enemmän työtä ja olut­panimoissa
voitaisiinanti^.
sadalle tuhannelle
e.p.
lÄiutta samainen tyova
ei selitä loppuun asti sen
sia, hän jättää tarkoin;
matta ehkä ymmärtämä
sään sen, että viinapa
vat sitä enemmän rustaa
• 1 t ^ i. i , , . - ~ X - 4.- i i^^ftänttisiin taistelujäfJeJSöihin v a r ^ -
joukot se ^ " . t e h t ä v ä tasta.kaW«S^I^ sOtateoilisuuksissä5
panjasta todella kantainTalmen
kamppanja.
tan kaivoksien työ- ja palkkaehto-energialla
jatkamaan sosialistisen { ja. jotka on saavutettu mcnneisyy-rakennussuunnitelmansa
toteutta
mistä, joka on mila lähiminässä yh­teydessä
Neuvostoliiton puolustus
dessä käytyjen laisteluitten kautta
nösa j a sen siirtomaissa, saksalai-^ voimain lujittamisen kanssa.
ja joista on kalliisti maksettu,
• ovat työntceltäjiit huonontaneet as-teittaisesti.
Kaivostapaturmain lu-yoimakkaan
kaivostyöläisten teolli­suusliiton,
joka Työläisien Yhte­näisyysliiton
kautta yhdistää kai­vosmiehet
toisten teollisuuksien
taisteleviin työläisiin. Jokaisen! -Tämän kamppanjan avulla on
taistelumielisen kaivosmiehen pitäi- paljastettava Puolan fascismin to­si
ottaa päämääräkseen Kaivostyor ^eilinen luonne ja Puolan sosialisti-
Iäisten teollisuuslirion rakentami-.Pupiaeön sosiälifascistisuus. T u n -
sen. Sen toteuttaminen edellyttää,»"^ta "Puolan vähemmistökansalli-hiili^
p aroonien j' a heidän kät-v rie.n -ih.o"i",! ^k"o'r^o"s tetittsaevmaä. äräämisoikeudesta,"
sä häviöön saattamista,
heitä!
Iskekää
— ........ T, Mainittujen kansallisuuksien
, Aanestakaa Tyola?sfeli.,^-^-yj^^^^ toimesta tullaan
Yhtenäisyysliitloon l""y^«i|p|täisemaan Ptfolän fascismia kosu
puolesta! Äänestäkää /Pe^rer"^r-|1cevia 1^ ki^
nerin kannattamisen puolesta! —.Iillä..
Harvey Murphy. . ;[ Kamppanjan onnistam^^
Tämä vuösl osoittaa että Neuvostp-haliitus
on'voimakkaampi kuin kos­kaan.
Suunnattomat saavutukset,
puutteellisuuksista huolimatta, osöit-iayat
vilsivuotissuunhitelman onnis-ituheestl
marssivan eteenpäin. Yhä
lujl£tuvan Kommunistisen Puolueen
Jijhdön alaisena Neuvostotäsavaltaih
sosialistisen räkeimustyön eteenpäin
inarsSi merkitae pohjan luomista
köko Äaailinan sosialistiselle yhteis-kunnaiii67v'Klmän
takia voittolsit
taistelu .kulakkien luokan nujertami­seksi
Neuvostoliitossa kohottaa imjis-riallstlssn
maiden porvariston kiih­keään
vimmaan, samanaikaisestikim
laaditun suunnitelman pohjalla k ä '
sittämään multäkta kuin puolueen
Jäseniä. Praksialn on heti li^hdyttä-vä
tämän ohjelman pohjalla järjes­tämään
oplntpkenhptyötä. valittu
niille sbpiyä .dhjaa;ja,'2.ä.e. pt^^^
kerhoja gisp* jättää, ötip&ösMima^tj*
silläkää;i. swjlä. etteC.y'i")qauka pä,-
teylä "öhkajia: j t » aidlfeiitaya niillä Ä i i i c^S 'm\jkvi^&^:m^
m^^'^ de 1 ^ i t t ä r i ä Ä , ; e t £ ä
jökäfeesSä'jät-jes£^ tiifevat kaikki
ohjeesSa ölääiitiilyii otjfiitökCTfiot
toftnima&n. Vaikkapa Silfien Öiikin
pyrittävä maHäälliaÄmaii äiiiirst
Joukot vetSfiSäah.
Puolueen keskits tuleä t a r l ^ i seu-räamaian
fräkslain toinalntaB ÖK»i--
kerhojen JäTjraiämlsessa jtaikisaft
Järjestöissä. oplsötelutjrön keMli^
tyesisä antamaEm tarvittavia ohjei­ta,
"nedottakaa kethÄyäi" aHfälni-sesta
heti.
kömmunistiseiäÄ teirveiääyittetiä.
KESKUS-OROANISATSIONI-JAOäTO
Jos verrannollisesti otaj^
äerkhi vaikkapa Canad^^i»
tkn valtion, missä
kordi oluen käyttäm^ej
na vuotena, verrattuna E -
nadan valtioihin asuKfr
ru^teella, niin h u o m a ^ -
työttömyys ole Aiber^^
lamkaan vähentynyt, vaan _
toin lisääntynyt. _
OUsi oikein ja oikeudfl^^
että työläiset yhteisvo:^^
syyemmälle painuvan
vaatisivat O\M\- i^J^
sulkemista, missa s e u ^
massa, sillä työläis^,
paljo kipeämmin leipaj
l^kuhi väkijuomia-ön.
että mitä e n e m i i ^^
luttaa pienL^tä P f ^ ° ^ ^ tf
num. n i m sitä
• vdma eUntarpeisun n^fi^iy
Kuten yHäolevastekffi 1 ,
muista työväenpett^m^
luista huomaamme.
on- viäusti pidettävä s - r
reformisista JohtaP'^ *
puuhailuista, silia