Vapaus, March 16, 1926

              KAIKKIEN MAITTEN TYöNRAATAJAT YHTEaSRINTAMAAN!
Työväen vapautus tapahtuu
vJain sen itsensä kautta!
ITÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KÄSIIN HAIXITUSyi/^TA!
Vain järjestyneenä joi;öMkona
voi työväWluokka vöiftaal
XII. 32 — 1926 ^ Federated Pressin jäsen Tiistaina, maalisk. 16 Tues., March 16, 1926 Member The Federated; Press X Vuddk.—'Voi X
Caoadao Puntavaratyöliosten Teolli-sBHSHiuoiiOotanoD
p i i l i
Sudbiiry, 'Ont. —• €anadan Puu^
[tavarstyöläisten Teollisuusunion On
Itarion piirin konventsioni alettiin
I viime perjantaina Liberty-haalilla
[Sudburyssa. f .
Sokonksen kutsui, iklo 9.20 aa-
[mulla, järjestykseen piirin sihteeri
|E. Kuusela.
Väliaifcaiseksi puheenjohtajaksi va­llittiin
Matti Jalonen j a sihteeriksi
I Hannes Sola. Heidät hyväksyttiin
layöheniniin vakinaisiksi virkailijoik-
[si konv«ntBionilIe.
' Edustajia -oli saapunut seuraavil-
[ta paikkakunnilta: Soosta Urho Ka­ltata,
Eosegrovesta Kalle Salo.' C«-
llbaltista Jacob XiUndi Bruce Mine]-
[ta O. Sutminen^ Nipigösta O. Karp.
[pinen, Sudburyata .Kalle Suntari-
Inen ja Hannes.Sula, Wahupistai E i -
ITIO M.ääd,,~Port Arthurista Matti J a -
iroiien, Timntnsistä, South Porcupi-
[nesta, Poftsvillestä ja Connaughtista
[sekä. näiden, ynapäristöjen kämpiltä
[E. Tuöinaala. Lisäksi oli piirin toi-
ImeenpBnevasta komiteasta saapiuvili-lla
Alf. HatttÄmäki ja sihteeri E.
cki. nÄxnä hyväksyttiin täysi-
Ivaliais^ksi «^jnstajiksi sillä poikkeuk-
IselläL^^ 'iSu^^ edustajilla on
Ivain yicBi ä^hi yhteensä; ja Tuomaa-lialla
neijäiiabtä.
Läsnäolo- j a puheoikeus myönnet*
[tiin lisäksi union jäsenille.
Tilientarkastuskomitea^^n valittiin
I Sula, Salo ja Mäki. Komitealle an-
[nettiin .•'Leonard Johnsonin jutun
jselvittäniinen, varsinaisen työnsä li-isäkai..
•,, ...-.'^
Työmaa-vja palkka-asiain komite-taan-
Kataja,
[Land, Karppinen ja Jalonen.
I Ponsrkoinlteaah' valittiin" Hauta-iniäki,
Silla ja Salo.
1 Kokotikseh sänpmaiehtiselosfajaksi'
[lupautui SuläV^;-^
[ Työjärjestyskomiteaan valittiin
[SucHainleQ,:.Jakonen ja Kuusela.
I "Tämän jäU^een hajaantui kokous
[klo puoli 11' ap. komiteain kokouk.
[sia varten."
! l|tapiiväi»tanto
\ Kokous alettiin jälleen kello 2
|Päivällä.^v
Hyväksyttiin työjärjestyskomiteah
[ehdotus kokouksen työjärjestykseksi.
Sääntoväliokuntaan. valittiin Kata-ija,
Lund j a Kuusela.
Raha-asian;'-valiokuntaan valittiin
I Hautamäki, Suominen ja Tuomaala.
I Tämän-jälkeen luettiin sihteeri-
I rahastonhoitajan tilikertomus ja ti-iHntarkasttiskomitean
lausunto sen
Ijohdöstai..' Komitean > lausunnon pe­rusteella
hyväksyttiin tilit. Soon
edustajan huoleksi jätettiin ottaa
selko eiitä, ahitä. .nniolle kuuluvia
[peruja Soosta olisi .sihteerille tili-
,tettävä,:joe: mitään.. Tilikertomus
iosotti kassassa olleen rahaa maalisk.
8 pmä 431.38 dollaria.
Tämän jälkeen esitettiin tilintar-kastusfcomftean;
lausunto Leonard
Johnsonin asiassa. Asiasta keskus-teltusian
hyväksyi kokous asiasca
seuraavan lausunnon:
TiKntarkastuskomilea oh tarkasta,
nat Leonard Johnsonin asiassa kaik­ki
asi^ddrjat ja havainnut erimieli­syyden
tässä tiliasiassa johtuneen
erimielisyydestä ^delikeittien palkki­on
fiuarundesta. Tämän perusteella,
kun Johnsonille maksetaan 50 sen­tin
ieomissioni,- on hänen velkansa
unioIZe yksi dollari, joka hänen on
maksettava.
Kuultiin työmaa- ja palkka-asiain
valioknnnan. lausunto 16-j alkasten
paperipuiden katkasemisesta. Ko­kous
hyväksyi sen, päättäen niin ol­len
seuraavasti;
Tämä unio pyrkii noistamaan kiin­teän
(8aIetti)-koortin järjestelmän,
.1<*ka on osittain käytännössä 16-
jalkasten paperipuiden- katkasussa.
Jokaisen kämppäkomitean on pyrit­tävä
ajamaan ja -huolehtimaan, et­tä
16-jaIkasten paperipuiden katkar
sassa tulee yleensä käytäntöön kap-palekauppa-
tai lainikoorti-järjestel-
1€-Jalkasten naperipuideh koortin
ja kappaleen katkasnmaksut jäte­tään
kokonaan kä«ppäkojniteain ja
kämpillä olevien työläisten ratkais­taviksi,
joQsa pidettäköön silmällä
suhteellisesti -neyäjalkasten paperi­puiden
katkasomalBa ja.
jätkettiiii ;>nantaiäa^
Csmadälaiset autome-kanikot
alkavat
järjeötyä
Toronto, OnU — Konepajatyöläis-,
ten järjestön alotteesta kokoontui
viime kes1dviikk<:>-iltana Labor Temp­pelille
kokoukseen automekanikkoja
useista kaupunein suurimmista au-tonkorjauspajoista
ja perustivat kes­kuuteensa
järjestön etujaan valvo­maan.
M.m. tullaan toimimaan sii­hen
suuntaan, että nykyisiin työ.
suhteisiin saataisiin parannuksia se­kä
palkankorotuksia, y.m. autome-kanikkojen
etuja valvomalla paran­taa
niitä olosuhteita, mitkä vallitse­vat
nykyään autonkorjausammatissa.'
Venäläinen työväenkir-jajlijatar
kiioUut
Moskovasta saapuT;^ surusanoma,
että venäläinen kirjailijatar'lorissa
Reissner on kuollut yataakalvotuleh-duksen
jälkiseurauksista. Hautaan
kallistuneessa toverittaressa- menet,
tää työväenluokka - suuriarvoisejn
esitaistelijan. ], Hän. oli proletaarisen
vallankumouksen journalistityyppi,
jonkalaista ei kapitalistinen Europa
lainkaan tunne. Ja kuitenkaan ei
Larissa Rei.^ner ollut syntyään mi­kään
proletaari. Hänen isänsä oli
tunnettu professori Reissner, ja' sai
Larissa kodissaan erittäin liyvän
kasvatuksen. Mutta koko hänen toi­mintansa
ja pyrkimyksensä oli ku­vasti
uutta proletaarista" 'Venäjää.
Hän kirjotti vallankumoukseni^ si-sällissodasta,
- työläisten elämästä,
uuden 'Venäjän Inontumisesta, eikä
hän ainoastaan kuvannut tätä, vaan
oli sitä ja oli itse mukana taisfele^
massa; HSnen kuvauksensa'^^ s i ^ -
lissödan rintamalta, missä hän/'Oli
itse seissyt luotisateessa, hänen ku^
vauksensa kaivokdsta ja tehtaista
suli hänessä yhdessä hänen luön-nonkuvaustensa
kanssa eräänlaiseksi
lindeksi taidelajiksi, missä yhdistyi
havainto ja luominen. Hän vietti
viikkoja ja kuukausia Donin kai­vosten
onkaloissa, ennenkun julkaisi
sieltä saamansa vaikutukset "Prav­dassa".
Samoin eli hän Uralin työ­läisten
parissa, joiden elämää hän
kuvasi Venäjän lehdistössä.
• Ulkomaillakin ovat ^monet hänen
teoksistaan, käännöksinä tunnettuja.
Saksan viranomaiset takavarikoivat
hänen teoksensa "Hampuri rintava­rustuksilla",
missä hän kuvaili elä-myksiään
H-ampurin nousussa 1923.
Hän kirjotti venäläisiin lehtiin Sak­san
proletariaatin elämästä, minkä
hän tunsi omasta kokemuksestaan.
Larissa Reissner öli tutustunut työ­väenluokkaan
Reiniltä Uralille ja
•figprannut sen bätää ja kamppailua.
Ja^^aife^ ei itse ollut mikään
proletaari edes mrtä tulee Mlnen kir­jalliseen
muotoonsa,. lukeutui hän
kuitenkin siihen .älymystön ryh­mään,
mistä on tullut proletariaatin
parhain liittolainen.
Lakko sahalaitoksella
Länsi-Canada^sa
• - - f
Vancouver, B. C- —• Työnopeur
den kiristäminen ,' aiheutti Vancou­ver
Lbr. Co. Falae Creek-nimisellä
paikalla sijaitsevalla sahalaitoksella
:lakon. Mainitun sahalaitoksen työ.
Iäiset kävelivät ulos työmaalta, kun
yhtiön toimesta erotettiin kaksi
työnjohtajaa, jotka eivät olleet te­hostaneet
sahalaitoksen työnopeutta
siinä. määrin^ kuiii yhtiö olisi sitä
halunnut. Yhtiön päämiesten mie­lestä
eirät mainitut työnjohtajat ol­leet
riittävästi kiristäneet kovaa työ­tä
tekeviä sahalaitoksen työläisiä.
Mylly oli kuukausittain sahannut
5 iniljoönaa jalkaa lautatavaraa ja
asiantuntijat ovat lausuneet, että
enempää -ei myllyn koneistolla voida
tuottaa. Kuitenkin oli yhtiö päät­tänyt
kohottaa myllyn tuotantoa. Ja
tätä tarkotusta varten oli palkannut
erikoisen 'tehoickubs-expertin", jol-ie
annettiin titteli "tuotannon joh.
taja.»
Erotetuille työnjohtajille oli mqnr
ta kertaa lähetelty vaatimus tuotan­non
kohottamiseksi, mutta olivat
nämä selittäneet, että tuotantoa oh
mahdoton kohottaa; jonka jälkeen
heille oli annettu lähtöpassit ja. jos-ta
oii myös seurauksena työläisten
uloskävely.
Selityksenä tälle asialle voidaan
mainita, e.ttä mainitty yhtiö on äs­kettäin
oftanut miljoonah dollarin
^bohdilainan, joka ' pn suu­rempi
kuiri näitä inaihitun_ sahalai­toksen^
todellinen arvo . pn, joten
joilalciii tavalla täytyi yrittää kohot­taa
tuotantoa, että tavallisten voitto,
osinkojen lisäksi voitaisi., maksaa
korkoa mainitulle lainaile.
OKtthkko
Alkertassa
Tyoliistea ehdokkaat v liSvinneet kou<
latniatiUien vaaleiMa .
-Biairmore. Alta. -^-Työläisvastai-set
ainekset täUa paikkakunnalla
ovat onnistuneet yrityksissään eh­käistä
A.lbertan' opettajain liiton
tunnustamisen koul^^stiisien ta­holta,
harjottaniaUa-i»<^aIakähmäistä
agitatsionia trustiisiel>3 vaaleissa, es-t^
ksesen kahden ehd<^kaan valitse­mista,
jotka ehdokkaa^ olivat opet­tajain
liiton tunnustamisen kannalla.
Viizne syyskuun aikfäia alensi pai-kallinen
koululautakunta opettajain
palkkoja. ; Kun asia^ifl^i ensi kerran
Opettajain, liiton' kasiMltäväksi, pyy­si
Opettiajain liitto; kq^ulautakuntaa
neuvotteluun palkkoje^ suhteen, jo-hoh
pyyntöön .Tä^ilalautakpnta
kuitenkaan suofrftttnat.| Tämän -joh-dQsta'
menivät, opettajit lakkoon, ^a
koululautakunta' paiiclm^ heidän ti­lailen-
rikkureita;..jotj^a ovat olleet
toimessa näihin..a8t|.v.f?;Lakkoutuneet
opettajat eivät; kilittäkään poistu­neet
paikkakunnalta^-^vaan pysyivät
alallaan ja. liiton k;
heille lakkoavustusta.
Kuzbas-siirtolässa ko­rotettu
palkkoja
OVashin^^hr ©. C. (FP) — Tä­käläisen
venäläisen ' tietotoimiston
saamien tietojen. muke||m, on Kuz^
bas-siirtola, johon Yhdysvalloista jo-ku
vuosi takaperin siirtyi suuri mää­rä
työläisiä W^ D.' Hayivoodin kut­susta,
mennyt tuotannossa harppa-askelin
eteenpäin.
Viime vuonna korp^ttiin^ siirto­lan-
työläisten palkkoja kaikkiaan 35
pros., ja hiilen tuotantokustannuksia
supistettiin 35 pr>os. Sambia aikaa
kohosi työteko 150 -pros., eli puoli­toista
kertaa korkeammalle entises­tään,
tässä, siperialaisessa työläisten
yrityksessä.
PALOKUNTA KUTSUTTliN
VONTUUA SAMMUT-TAMAAN
TamaavaotUMM
Klanimainen ihmisryös-
; tö NÖva^^^^^S^
vankilassa
,ta maksettiin
Wolf ville, N." S. — Viime viikolla
hyökkäsi täkäläiseen vankilaan kuusi
naamioitua miestä ja vastustuksesta
huoJimatte» ipakotfi*^^
AHdr€Ws-nimisen viangin mukaansa,
kulettaen hänet kaupungin laitaan
ja antaen hänelle määräyksen j^ois-tiia
pikaisesti paikkakunnalta.
Tätä^ei Andrews kuitenkaan ollut
tehnyt,.vaan oli hän mennjrt erää­seen
yksityisasuntoon ja selittänyt
asiansa. Talon asukkaat olivat heti
telefoonanneet asiasta poliisiasemal­le
ja pii poliisipäällikkö pian saapu­nut
paikalle jä ottanut Änd]fewsih
uudelleen huostaansa, jä peläten,
että Wolfvillen vankila ei ollut kyl­lin
turvallinen paikka vanjgille, oli
hän lähettänyt Andrew8in; Kentvil-I
Ien vankilaan säilytettäväksi.
Jälkeenpäin oli joku tuntematon
koulnUutakunnan .vajSeissa oli eh­dokkaina
kaksi ehdok^ta, jotka oli­vat
täydellisesti Op»tajain liiton
tunnustamisen kannatta, ja oli hei­dän
koululautakunts|tn valitsemi­sensa
ollut jokseenkin taattu. Kui-tenkin
olivat Opetjtaj^n liittoa vas­tustavat
ainekset h e ^ ryhtyneet al­haisiin
töimenpiteisiiiil vaalikamppai­lun
aikana, lculkien| paikkakunnan
asukkaiden ja ve*<)hi|iaksajien luo­na,
ja levittäneet «Moja/ että jos
nämä yllämainitutJsl^kk^t. tulevat.
Vfditui^^^^min^it^te^
heti nbiäiBemaän kjrmmene^
rilla. : Tällaisesta salakähmäisyydes­tä
oli seurauksena, että mainitut
kaksi ehdokasta joutuivat vaaleissa
tappiolle ja Opettajain - liiton vas.
tustajat' tulivat valituiksi lautakun­taan,
joten opettajain lakko on täten
katsottava hävityksi.
lähettänyt Andrewsille. rahasumman,
joka olisi riittänyt hänelle matkaa
varten kotipaikalleen Montanaan.
. Andrewsin Vmotetaan olevan pi.
dätettynä irtolaisuudesta, joten on
vaikeaa arvata, mitkä syyt ovat joh­taneet
siihen, että hänet ryöstettiin
pois vankilasta.
Vieni, Itävalta. — Salzburgissa
joutui palokunta, eriskummalliselle
asialle, kun se hälyytettiin tulipa­loa
sammuttamaan, eikä tulipalosta
ollut koko kaupungissa tietoakaan,
vaikka taivaalla leimusi tulen hei'
Justus, kuten suuren tulipalon ai.
kana ainakin., , . - v ; . . • '
Asia oli kuitenkin dllä tavalla, et­tä
kaupungin asukkaat eivät olleet
kosk'aail-' nähneet revontulia j a nii­den
ilmestyessä ensi kertaia taivaalle
olivat asukkaat luulleet suuren tuli
palon alkaneen ympäristössä ja hä'
lyyttäneet palokunnan, joka turhaan
oli etsinyt tulipaloa.
Hälyytyksiä oli tullut paloasemille
joka puolelta kaupunkia niin paljon,
että luultiin koko kaupungin olevan
tulessa ja asukkaatkin joutuivat mil­tei
paniikin valtaan, nähdessään pa­lokuntia
kiirehtivän edestakaisin jo
ka osassa kaupunkia.
i-vnotiaita 4
Manitobassa farmarei­ta
apua pyytämässä
•VVinnipeg. —-'Staurtbumin, piirin,
mikä., sijaitsee Manitobän:_maaku|tw
nassa, ' Mihnesptah poixjölsräjalla,
maanviljelijät ovat lähettäneet Ma-nitoban
hallitukselle avunpyynnön,
missä sanotaan, että he ovat näl­kään
kuolemapsa ja että heillä ei
ole mahdollisuutta varojen, puuttees­sa
saada kylvölle maita ensi kevän-liä.
Viime kevännä tuhoisat tulvat Rö-seau-
ja Rat-joessa, joiden latvat
ovat, Yhdysvaltain puolella, tuhosi­vat
sadon alueella ja myöhemmin­kin
epäsuotuisat ilmat pahentivat
tilannetta. _ •
^ Anomuksessa sanotaan, että halli­tuksen
apu on välttämätön. Ano­mus
esitetään lainsäätäjäkunnalle.
na..<Se«nwvassa
taan ko&ouksen myöhempää tyStS.
KAHNAUS ENGLA^NNIN TYÖ-
V.äENPUOLUEESSA
Lontoosta ilmotetaan, että riippu­mattoman
työväenpuoluen kansallis­neuvosto-
on erottanut puolueesta
Ben Spoorin, MacDonaldin ministe-ristön
piiskuri;! sen johdosta, että
hän äskettäin pitämässään puheessa
suositteli yhteistoimintaa työväen­puolueen
ja liberaalien välillä.
Spoor selittää, että hän aikoo tästä
huolimatta' asettua työväenpuolueen
ehdokkaaksi tulevissa vaaleissa. Hän
huomauttaa edelleen, että suvaitse­mattomuus
on puolueessa yhäti
kasvamassa, ja että ajatus- ja lau-suntovapaus
ovat siinä tuntematto­mia
käsitteitä.
Toisen samansuuntaisen päätök­sen
on tehnyt työväenpuolueen par­lamenttiryhmä
valitsemalla ' Robert
Huxoniii puolueen "parlamentaari­seksi
neuvoniantajaksi." Yleisenä
käsityksenä on, että Huzonin teh­tävänä
on puolueen johtajan, Mac-
Doilaldin, silmälläpito, -tämän mal­tilliset
tentenait kun ovat kauan
olleet raiskana puolueen - jyrkem­män
aineksen silmissä. Nimittä-mäUä
parlatl^ntaarisen neuvonän-aisasta
vastaan
Leninin y^ m. korkokuvat kauhistus
Tukholma, 25/11. — Vuonnai että noiden Icahdeksan korkokuvan
tajan toivotaan yoitat^aa pitää Hae-
Donaldia aisoissa. • < ^ "
1919 teki työväenliikkeen eri suun­nista
valittu komitea, johon lukeutui
m.m. Branting, nykyinen sos.-dem.
sotaministeri Hanson, kommunistit
Kilbom, Nerman, Flyg, ja silloiset
vasemmistolaiset Höglund ja Ström
j.n.e. alotteen rauhanpatsaan . ai­kaansaamiseksi
Tukholman Pohjoi­selle
. rautatientorille, kaupungin
työväestön tavanmukaiselle mielen-osotuskokoontumispaikalle.
Patsaan
laatiminen uskottiin nuorelle ku­vanveistäjälle,
Ragnar Gellerstedtil-le,
ja tarvittavat varat hankittiin
järjestyneiden työläisten keskuudes­sa
toimeenpannulla • keräyksellä
Icautta maan- Gellerstedtin jonkun
ajan kuluttua esittämä patsasluon-nos
saavutti komitean hyväksymi­sen
: ^ korkealla kivijalustalla seisoo
voimakaspiirteinen Prometeus soih­tu
kourassaan. Jalustan sivut so­mistettaisiin
tunnettujen työväen-johtajien
korkokuvilla. Nämä työ­väen
johtajat olivat Victor Adler,
August Bebel, Branting (joka ehri
kuolla ennen patsaan 'valmistumis­ta),
Keir Hardie, Jean Jaures, Le­nin,
Karl Liebknecht ja Bosa
Luxemburg.
Kaikista yleisistä monumenteis­ta
on aina ollut kiistaa, mutta tä­män
ranhanpats&an ympärillä on
käyty todeiUsta sotaa. ;Aina,alot­teen
teosta lähtien, nmtta: varsin­kin
sen jälkeen, kun 'tuli tiedoksi.
joukossa olisi myös Leninin, Lieb-knechtinja
Luxemburgin kuvat, on
porvarillinen lehdistö hyökkäämis­tään
hyökännyt tätä monumentti-hanketta
vastaan. Porvarillista y-leisöä
on varta vasten valmistettu
vihamieliseksi sille. "Lenin-patsas"!
Ruotsin pääkaupungissa, niin. kuu­luu
sotahuuto. Ja porvarillisten
hermostuneisuus ei ole tuntenut mi­tään
rajoja sen tietoisuuden takia,
että monumentin sijottaminen mää­rätylle
paikalleen ei voi kohdata
mitään estettä, jos vain kaikki val­tuuston
työväenedustajat ovat läs­nä
istunnossa, missä patsaan lopul-
JLsesta sijottamisesta ' päätetään.
iPorvarillisella taholla • on siis pat­saskysymyksestä
tehty poliittinen
kysymys kaunotaiteelljsen sijasta.
Mutta talloinhan ei porvarien pitäi­si
ihmetellä, jos työväenluokka on
sitä mieltä, ettei porvaristolla pi­täisi
-olla mitään erikoisoikeutta
patsaiden pystyttäminen Tukhol­massa.
Näidenhän patsaat esittä­vät
verrattomasti suurimmalta osal­ta
sodan ja monarldsttsen yksin­vallan
ihannoimista. Kun siis työ­läiset
nyt mielivät pystyttää pat­saan
rauhan ja edistyksen Iiengen
ihannoimiseksi, niin pitäisikö hei­dän
jättää kaunis hankkeensa por-vari8to9>'
sieluttoman xäbinän vuok­si?.'--
, ^'-v;\..':' •
Mutta patsasta -vastaan on tehty
jo' virallinenkin hyökkäys.. Kauptm>
ginneuvosto, näet, ou antanut sii­tä
hylkäävän lausunnon. Neuvos­ton
tehtävänä on arvostella kaupun­gin
kaunistamistoimenpiteitä esteet­tiseltä
eikä miltään muulta kannal­ta.
Mutta nyt on neuvosto poiken­nut
tältä ilman muuta selväjtä tiel­tään.
Paitsi sitä, näet, että neu­voston
porvarillinen enemmistö on
tehnyt joitakin muistutuksia pat­saan
taiteellista suoritusta vastaan,
oh se poliittisten- näkökantain poh­jalla
kokonaan tuominnut sen, min­kä
vuoksi neuvosto (t.s. sen enem-nustö)
lausunnossaan sanoo, ettei
patsasta pitäisi asettaa millekään
julltiselle paikalle Tykholmassa- On
kuitenkin selvää, että porvarilliset
makutuomarit ovat ylittäneet val­tuutensa.
Heille kuuluu kaunoar-vostelu,
ei politikoiminen neuvostos­saan.
Ratkaisuvalta asiassa on val-tuu.
stolla. Tämä tuleekin lähiaikoi­na
ratkaisemaan kysymyksen, ja o-dottaa
työväenluokka kautta maan
jännittyneenä asian lopullista kehi-tystä-
Mutta muuten on kuvaavaa, kuin­ka
porvaristo on joka maassa sa­manlaista.
Se pystyttelee mielin-määrin
yleisillä varoilla monument­teja
sotapukareilleen ja hakkapelii­toilleen,
mutta työväenluokka ei sai­si
edes omilla varoillaan ihannoida
rauhaa ja ihmisyyttä. Niin, tämä­hän
on esim. Suomessa enoranai
aen rikoskim
Tukholma. —r- Kaksi tukholmalais­ta
ammattiyhdistystä viettää pian
yhteistä 40-vuotisjuhlaansa, -nimit­täin
verhoilijain ja satulaseppä
ammattiyhdistykset. V. 1886 tai^-
mikuussa tehtiin Tukholmassa en-,
simainen yritys verhoilijain ammat.
tiyfadistyksen tmnodostamiseksi. Alot­teen
tekivät verhoilijain sairaskas­san
jäsenet. Yhdistys perustettiin
kin ja ensi kuukausina vallitsi siinä
siiuri aktiivisuus^, mutta sisäiset rii
t^isuudet saivat aikaan» että se piti
huhtikuussa 1887 -viimeisen kokouk
sensa. Marraskuussa 1888 tehtiin
uusi: yritys, ja bnnistuttiinkln hank­keessa
nyt paremmin. 1893 ryhtyi
ammattiyhdistys, ensimaiseen vaka-vaan
toimintaan luodak^n järjes­tystä
palkka, ja työsuhteihin. Se
onnistui pakottamaan mestarit kir
jqttamaan -vuoäsopimuksien alle ja
hyväksymään esitetyt vaatimukset.
(Mestarit tulivat nyt huomaamaan
ammattiyhdistykseit merkityksen ja
siirtyivät taisteluun sitä vastaan. He
onnistuivatkin lyömään -työläiset ase­mistaan
ja meikein .'murskaamaan
ammattiyhdisty%n. V. 1895 ja
keen -vietti änunattiyhdistys tappipi-densa
johdosta kituvaa «lämää. Mut­ta
tämäkin ammattiyhdistys, samoin
kuin koko ammatillinen liike, koki
ättemmin nousukaiitensa. • Mestarit
tunnustivat 1899 ammattiyhdistyk­sen
neuvottelevana sopijapuolena ja
tämän sekä mestarien järjestön
kanssa tehtiin joukkosopimus, joka
sisälsi joukon etuja työläisille.
' Verhoili jäin ammattiyhdistyksen
historia ei ole niitääh kiintoisem
paö taistelt!itj;1jlst^ Se on ylei­seen
räuhaliisl^ tietä sopinut työn.
ostajain kansia. V. 1903 oH yh-distyksfinä^
g r p ä ^ X
'paivähien^fäkkblisa, iotkä^^
tuottivat voiton. Sittemmin el ta­pahtunut
yhteentörmäystä ennem­min
kuin 1919, jolloin verhoiliJBt
olivat lakossa 10 viikkoa. Sekä
kriisiaikana että sen jälkeen on am­mattiyhdistyksellä
ollut niin voima
kas asema, että se on voinut ottaa
tyydyttävällä tavalla varteen jäsen
tensä edut.
Sekä verhoilijoilla että satulose.
pillä on yhteinen liittonsa, Skandi­navian
satula- ja verhoilijaliitto, jo
ka muodostettiin 1894 ja jonka luot­tamusmiehenä
on aina sen perusta­misesta
asti ollut L t*. Jönsson K5^
penhaminassa.
Molemmilla ammattiyhdistyksillä
on takanaan kiintoinen taival. Ne
ovat onnistuneet huomattavassa
määrässä parantaa jäsentensä ase­maa.
Mutta niinpä on myöskin alo­jen
työläisten Iuot.tamus ammatti.
yhdistykslinBä ilmennyt m.m. siinä,
että näiden jäsenmäärä on jatku­vasti
kohoamasi.
8 MAILIA PITKÄ PARVI HYL­KEITÄ
NÄHTY MERELLÄ
St, John», Nfld. — Täkäläisille
hylkeenpyytäjille toi eräs lentäjä
mereltä hyviä uutisia, kun hän
maalle päästyään ilmotti nähneensä
ennenkuulumattoman suuren parven
hylkeitä. Lentäjä oli kiertänyt erään
alueen, joka oli 4 mailia leveä ja
8 mailia pitkä, ja oli koko alue ollut
pelkkänä hyljemerenä. '
Tämän tiedon saatuaan alkoivat
hylkeenpyytäjät heti varustautua
kuumeisella kiireellä- pyyntiretkeä
varten ja odotetaan tänä pyyntikau­tena
suurinta saalista moneen vuo­teen.
Aftuasnkkaat
, laUtonhnieet
kaka-aloeeb
TienraivaaatSisfei davai ioiiaanit'
vaatineet pankankorotnsta. : {Ovat
jälleen toUtä 'entitilii palkoilla.
Hudson, Ont. Englanninkielis-:
ten lehtien mukaan on uudella Red
Laken kulta-alueella ollut -enslmfii-nen
työrettelö kulta-^lucen histort-'
assa.
Mainitulle aineelle on pitUn t^-
vca tehty jonkunlaisella voimalla •:-
tietä, jossa on ollut etupHSssä in­tiaaneja
töissä avittamassa ^tiearai-vausta.
Tietojen mukaan -on .hei-'
dun palkkansa ollut S dollaria päi­vältä
ja ruok^ sekä ylöspito'. YI^T
pito ja ruoka on arvattavasti pe­rin
alkuperäistä, joka varmaankin
oli saanut tyytymättfimyyttft aikaan
intiaanien keskuudessa; mutta tie­donannoissa
ei tästä seikasta, puhu­ta
mitään.
Eräänä päivänä oUvat tydUUs^t
kieltäytyneet menemästä töihia yllä­mainitulla
3 dollaria päivfipalkalla
ja vaatineet ynden dollarin pAlkaa-korötusta
päivää kohti. MihtnkOän
sovitteluihin eivät työläiset ^olleet;
ryhtyneet;. ho olivat yksinkertaisesti
Jääneet pois työstä.
. JKrjeslymisen puttte ,v
oli kuitenkin lakkolaisten keskuu­dessa,
sillä jälkeenpäin ilmotettiin,
että lakkoutuneet työläiset ovat pa­lanneet
töihin entislUä patkonia.
Alkuasukkaillakin siis alkaa!olla
selvillä, ainakin jossain mäSrin*' et­tä
kaikki asiat «ivat ole oflcelnpEin-.
tässä maailmassa, koska xyhtyiväty- -
rittämään valkoisten keinoilla ase­maansa
parantamaan. -
f
ja käytetään todis-tuksina
VaaMMa: esillä olevassa kualiMkelas-:
•a anuaatliyhdistylnia vaslaaa .<:
todialaluina #«itet<U»n aoslc»-
laitten Ilmiantoja
(Radiosanoma Työmiehelle)
TuUiolnia. -—Snomrn r«fomisti»
•etta 'MooiaalelidUtSatS'-otetta ja
viitteitä oa Vaaaaata tukttltaitt MK
tetty todlatatkappaleina komnaälsti-
•uudeata ayjrteltyjä amuatllyhdia*'
tykaii vaataan.
' Kysymyksessä ilmeisesti on oi,
kcuskuulustelu Pohjolan ammattijär­jestöä
ja siihen kuuluvia yhdlstyk-,
siä vastaan.^ Noskelainen *'yaIlstuB*
kantaa hedelmäni. '
MIELENOSOTUSLAKKO DOM.
BROVASSA
Don^fcrovan kaivosalueen työläiset,
luvultaan 24,000, tekivät helmikuun
14 p'.nä 24 tunnin protestilakon «cn
*;ohdo«ta, että puolalainen isännistö
on. rikkonut 8-tnnnin työaikalakia.
Työt seisahtuivat' kokonaan kaivok­sissa.
Pitkin Dombrovaa on pidet­ty
kaivostyöläisten kokouksia, joissa
on tuotu ilmi kaivostyöläisten taiste­lutahto.
Kaivostyöläisten taistelu ei suun­taudu
yksinomaan työaikalain rik*-
komista, vaan myös eitä vastaan, et­tä
kaivosherrat ovat>,tuott!ftneet kai­voksiin
paljon "harjottelijoita-, joi­den
teh^vänä -tietysti vBstalsnadea>
sa on hyökkääminen elinehdoistaan
iaisteleyainiyöläi«t«tt Mikään xOc-kureina.
Saivat tarpeekseen
skääppäämisestä
Auckland, Uusi Seelanti. —. (FP)'
— He eivät koskaan enää antaudu
rikkureiksi! Tällaisen päätöin te­ki
erään englantilaisen laivan va.
paachtoinen ei.union miehistfi, . jo­ka
-viimeisen englantilaistett meri-miestcn
lakon aikana pestautui ku­lottamaan
englantilaisen Arawa-ni-misen
laivan Aucklandista Lontoo­seen.
Palattuaan matkalta olivat ^
miehet kiukkua täynnä. M.m. teki­vät
selkoa miehistön makuupaikoista
mainitussa laivassa. 30 miestä oli
saanut nukkua ja ^iterioida mitä ah.
taimmis.sa ja likaisemmissa paikois­sa,
jotka eivät olleet ollenkaan so­veliaita
ihmisasunnoiksi.
Laivan päällystö oli, kehdellut
miehiä, kuten kahleorjia ainakin.
Puhtaanapitovälineet olivat laivalla
olleet perin alkuperäisiä. Miehet ei­vät
.«aancct kunnolleen peseytyä ko­ko
matkalla, sillä pesuastioina, oli-ainoastaan
joitakin ämpäreitä.'
Miehille oli luvattu turvaa lakko­laisilta
Englannissa, mutta mitään
vartioita ei ollut, kun he saapuivat
Englantiin. Monta kertaa välttivät
rikkurit olleensa vaarassa Joutua
englantilaisten järjestyneiden meri­miesten
pafaoinpideltäviksi, jofka pa­heksuivat
heidän läsnäoloaan Eng.
lännissä. Heidät -oli lähetetty taka­sin
kolmannessa luokassa i « oli hei­dät
sijotettu huonompiia ^feytteihin
mitä laivassa löytyi. T t a S a U f e -
cftykeen johdosta olivat nlflbet
päättäneet, että tätal oU vlfaielMn
ktrta, kun he tulevat «ntautttmaan
tSckuTin toioieeD. - -