1930-05-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-1930 Mäanäatainä^ toukok;:28^p:hä — Mori May 26 Levackin Kisatovcftien ijaiiiikiliiäiitit Canadan työväen urheiluliittoon on v, i ^n luokkataisteöjanlön tieto^ohsen sivistyksen 3^ [^«'I^J^^taasen yksi painiseura l i - ^ r ^ S n kuuluu tuntea; ei ainoastaan oma maa ja kan- Q,^- Sen huomasi jokamen. joka oli Vc inutta myöskin mahdollisimman paljon maailman eri ^seuraamassa viime perjantaina al- ^« kansoja. Täytyy myöskin tuntea ne valtavat kulku- koneita painikUpaUuja Levackissa J vä- vlät joiden aaxvTuiillllaa iimmmpeiri-iiafllliissttiisseett vvaallllaatt pnnusseerrEtaaaa rraauu-- KM„ * svleilvynsä maapallon miljoon^set asukkaat kaikille (f^ * ^" -ärillä — Luokkataistelijalle on arvaamattoman -tfl merkityksestä tuntea eri kansoja, kokonaisia heimoja, r^ivi^tvstasonsa, taloudellinen asemansa j a elämäntapan-iliä ^liioin vasta kun me olemme jossain määrm näistä J a avautuu meille mahdollisuus ymmärt^ työväenkysy- Vlj kansainvälisessä ja koko ihmiskuntaa koskevassa merki- ^ Uempana mainitsemme niistä muutamista arvokkaista ^ ^eelHsista teoksista joita voitte saada Vapauden kirja- ^ tsta: ^ Amundsen: Luoteisväylä, 459 siv., sid .............$2.00 )^ ' Berg: Kurkien keralla Afrikkaan, 198 siv., nid. .... 1.75 ^ Zeltins-Coldfelds: 7,000 kilometriä halki Afrikan ^ ia\ikoiden, 257 siv., sid. 1.25 ^ ann Detzner: Neljä vuotta ihmissyöjien parissa, 304 ^ , nid - ••• •• —• ' - 'S •i Pälsi: Mongolian matkalta, 131 siv., nid .50 Q. I Amundsen: Umojen halki, leveyspiirille 88 ast. ^ Pohj., 337 siv., njd.. 1.50 Q*» •i Pälsi: Suuri, kaunis ja ruma niaa (kuvia ja "kuva-jksia Canadan matkalta), 314 siv., nid. 1.75 ^ ) Pekkola: Kairosta Niilhi latvoille, 140 siv., nid 90 ^ sikäläisen seuran. /'Kisatoverien" toimeenpanemana. Seurassa on vasta lyhemmän aikaa harjoiteltu painia Pirskasen Pekan johdolla, mutta siitä huolimatta uskalsivat he yrittää suurempien kilpaDujen toimeen, panossa. Eika kilpailut, olosuhteet huomioonottaen, huonosti onnistu-neetikaan. Toimeenpanevasta seurasta osallistui tosin vain viisi painijaa, mutta niidenpä joukossa oli p i i k i n a»kasta, jotka näyttivät jo ensiesiintymisellään, mitä ainesta ovat. Jatkoa vain samaan suuntaan, niin hyvä tulee. Palkintotuomarit olivat tehtävissään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ensikertalaisia, joten siltä puolen oli kilpailujen kulussa ha-hinkö, Hytösen mentyä selälleen o-vaittavissa jonkunverran jäykkyyttä. Taisipa sattua pmimiehelle jokunen hävinneeksi, mutta pojat Vain jat-masta heitostaan. Aika 10.10. Peltomäen j? Kisan Lammin ottelu oli navakka, mutta väliään e i vät pojat vain saaneet selviksi. Ratkaisematon. Mikkosen ja Lehtosen voimanot-telu päättyi Lehtosen .voittoon ajalla 10.50. Piiskasen ja Kisan Baskin yhteenotto oU taaskin yleisön makuun. Heittoja "viljeltiin" runsaasti. Pirs-k£ uien voitti ajassa 2.42. Kuuselan ja VoutUan ottelu päättyi siihen, että Kuusela tuli, näki j a . v o i t t i . , Aika 19 sek. Lindbergin ja Lehtelän vuorottai-set. nopeat heitot päättyivät pian. Lindberg hävisi ajassa 1.39. Nuoremman Sjindelinin ja Laamasen yritteliäästä ott4'lusta tuli ratkaisematon. Muuten, lukekaahan pojat painisääntöjä, siitä on hyötyä monessa tilanteessa. 6ama kehoi-tus kaikille painijoille. Hyvärisen ja Laamasen ottelu päättyi myöskin ratkaisemattomaan. Hyvärinen loiikkasi sormensa, luopuen kilpailusta . Sundelinln ja Lehtosen ottelussa tehtiin kovaa, mutta tuloksetonta työtä. Tässä ottelussa t4»-ahtul selvä tuomarivirhe. Sundelln meni o-masta heitostaan kohta alussa komeasti selälleen ja pillimles soitti liikkeillä ei ole kyllin Uetoista, oikein iohcavaa jolvtoa ana valistus-ko. nuieaan asti. Jos osuustoiminta-väki on tietämätöntä, tuntematonta osuustoiminnan tehtävistä, niin on vaikea saada muutosta niihin ta-poi! ii)i kuin on käynnissä. Canadas-sa on kieltämättä osuustoimiiman Keskusjärjestöjen rahavarojen avulla on komennettu työlälskuluttajat luopumaan määräämisvallastaan o-missa liikkeissään. Ja nyt juliste, taan. että nämä liikkeet pitäisi sitten alistaa palvelemaan fasclsteja-kin. Työväestö ei kuitenkaan ole osuus-tuiut- maltomuutta monissa esUle tu- kauppojaan perustanut fascisteja levossa asioissa, sillä täällä on työ- ^ varten. Ne on luotu palvelemaan vä-vaen osuustoimmta melkein alussa. ; hävaraisen kuluttajaväestön etujs. VaiistuspuoU on myös saamatonta : Nyt ovat sosdem herrat vihdoinkin tehdä joukkoja tunnetuksi osi:usto!- esittäneet osuustoiminnallisen ohjel-mmnan tehtävL^tä. Puuttuu siihen jmansa selväsU ja sen mukaan pi-tarvitiavaa voimaa. Osuusliikkeet : täisi (OsuustoUnintaliikkeen palvel-kum myös muutkaan työväenliikkeet la fasclstejakin. Tämä on kalkkien el ole voineet sitä voimaa kasvattaa, a^^uustoimlnnalllsestl järjestyneiden työläisten syytä panna vastaisuuden varalle mieleensä. Työläismielinen osuuskauppaväki el halua liikkeistään fasclstlen avustuslaitoksia, vaan tahtoo, että osuustoimintaliikkeenkin on oltava työtätekevien mukana taistelussa fasclsmla vastaan. 69 'erdun, Que. , aiskausko vaivaa? le näkynyt pienintäkään 5ää kaupungistamme pit-. an. Paljon sitä tapahtuu oista, josta voisi lehdelle mutta monellakin unhoit-älvollisuus lehteänsä koh-sille tapahtumista paik-lan kirjoittaisi. Toimitaan ehtävlssä. Toimitaan niin että kun pitäisi jotakin niin hieman laiskottaa litustehtävä. ^oUsl, tämän asian korjap,- ihtävä, sillä paikkakunta-at ehdottomasti lehdelle ja hyödyksi. . Sillä lehti, jo-taa paikkakunnan tapah-a »,lukijoiden kannatuksen, TJifiist^Jr-huomionsa paik-tapahtumille." Lehden le-intyy ja molemmin piioUn tyväisiä. ... "haastamalla" saataisiin k Suom. järjestön jäsenls-judessa paikkakunnallam- V paikkakuntauutlsten kirii käyntiin. Siten ei ke-sltettaisi", vaan jokainen : lehden ayttstustyöhön ' saatuaan. Tästä asiasta, a keskustdun kokouksien C. Työv. Paolostosliltosta työläisistä ovat lehdistös-lähneet kirjoituksia siltä HyfaelHsestä työstä, mitä Puolustusliitto tekee, puo-i vainonalaiseksi jou-jQkkamme jäseniä fcapita- "oikeuslaitokslssa". Se on t monessa kunnon työläi-m osallistua tukemaan s i - Jtustyötä mitä yUämainit- ) tekee. paikkakunnalla on Puo- 1 osastoja ja niihin on liittyä jc^aisella, joka tUn-tätuntoisuutta luokkamme iiä.kohtaan. ^seat työläiset oVat tiedus-oikkakunnallamme, josko, milloin he voisivat liittyä i Työv, Puol. Uit. osastoon, to htiomautettu, että sen tdä, saapumalla 1445 Notre st. (S. J . Montrealin osas- «ustolle) joka kouk, ensi-imnuntai klo 2 j.p.p., jol-itrni luton osaston kokoufc- «n. Tai saapumalla mjras-lostusliiton uuslenjäsenten toiltamlin joita useasti MJ. joka on 10 senttiä »ellekään ole esteenä Uit- C.TPuolustusliiton jäse- ^ toimintaan. isearynläys ja "fTorkerin" levitys ^ parhahmnillaan käyn- *oön siis kukaan unhoit-eaiessaan, näytellessään t. *^^än joukkojärjestöis-laokkataisteluliikettä voi-väUllisesti edistää; ^fi^empaa toimintaa ky- ^ J^rjistynyt tilanne Jo-työläiseltä. Ja par. *a»n toiminta tarjoutuu 5^olueessa,. jonka jäse-oösi jokaisen hiokkaosa «attelevan työläisen pyrit- ««^laisista puoluetovereis- ^ velvoittavia tehtäviään g ^ , työmaanaan. EsUn t^S^ ^ lannistua. ^ .iä^nyydessä löytyy ;otka alkavat kasit, • ^ h e i h , ei Ole prikto näytteleminen ei "^r^ ainoastaan "tat- ^ v a a n että hmiä knmpai- «t^ssamn» on tarkoihik-ovat asetettavat palvele- SUpBURY, ONT. maan luokkamme etua, kuten kapl-talistineii. urheilu ja taide ovat asetetut riistoVallan palvelijoiksi ja sen järjestelmän yksiksi tukipylväiksi. Meidän on siis entistä enemmän kiinnitettävä huomiota jpukkojärjes-tötoverelhlmme. saattaaksemme haU dätkln osallistumaan a<kttivlseen puoluetoimintaan kommimistipuoiueen jäseninä. , "Workerln" tilaamisen ovat monpt ottanet huomioon, siliä t&mä puolu-eemmen pää-äsnenkannattaja on saatava leviämään mahdollisimman Imonen työläiskotiin. Suomalaiset o-sallistuvat myös tämän englannin- .kjfeiiseh lehden levltystyöhön ja t i laavat sitä. 'siltä lehdestä voi Samalla harjoitella majiiikleleen': t u - tustumteta joskin pnöjjlipteorioldeiii tutkiminen meiltä 'vanhemmilta vaa-' tli välttämättömästl ortfatikiellsen puoluelehden, kuen eshri. "Vapaus" "Eteenpäin" ia, "tySinies" ovat; jolta lehtiä t^lläkJti paikkakunnailla e-nemmlstö työläisistä tilaa. Pikkutapahtumia Tov. Salmela loukkasi itsensä työmaallaan, joten täytyt pari viikkoa olla töistä pois. Hän oii jo, parantunut . vammoistaan. j. Eräitä tovereita on ollut ulkona kaupungista.työssä, joten se on tuot- ;tanut' hiänilin ' hankaluutta erinäisissä järjestötehtävien suorituksessa. ; Muutamia perheitä on niyäs muuttanut paikkakunnalta. On -toslii joltakin tuUut lisää, mutta en tiedä o- .vatko meikäläisiin .lukeentuvla, vai kuuluvatico pappien seurakuntaan. Miss Katri Salmela oli leikattavana sairaalassa. On jo alkanut toipua sairaudestaan. Fiknekkikysymys Kuten tunnetaan, ön S. J . Montrealin osastolla hjrvä virkistyspaikka Lachlne Rapldsin vanfella. EU sama, jt&a on oöut käytettävänämme jo monena kesänä. Siellä tullaan taacs tätnän kesän ktilaessa toimeenpanemaan - niontia . ulkoilmajuhlaa. Ensimäinen suurempi tulee olemaan kesäk. 15 p.jSlellä on.p^^jon ja hyvää oKjeiniäa, xHLta. fiienä oft se suuri torv^lttokmita Josika mahtavan soitannan kuulimme vappujuhlilla, joten järjestömme plknekklkentäl-le on siis keSäk. 15 p. oUtea kansainvaellus. - Työtilanteesta Tällä hetkellä el täällä ole mitään suurempi^ rakennustöitä käyn-njss., ainoastaan joitakin . pienejn-piä rakennuksia on raikenteellä, k u ten ennenkin. Ja mitään snorempaa työsuunnitelmaa ei ole ollut esillä paikkakunnan "kielisessä" lehdistössä.-• . • Näyttää sfitä koin monet suunni-tetoat täällä VerdiinlsBä jäisivät vaan paperille pitkäksi aikaa. AiSian virhekin silloin täUöin. Mutta eihän kukaan ole seppä syntyissään, sanotaan. Koulunahan ne ovat kilpailut niin painljoiUe kuin myöskin paUcintötuomareiUe. Painimatto levackUaisiUa on Ulan pieni, hoin silmämääräisesti katsoen tuskin neljää metriä kanttiinsa, joka jossakin määrin vaikutti suuremmalla matolla painimaan tottuneisiin häiritsevästi. Mutta hyvä, että helliä on edes sellainenkaan matto, tnoneUa muulla " paikkakunnalla, joissa kipeästi tarvittaisiin, el ole minkäänlaista. Kilpailuihin osallistui 18 painijaa kolmesta seurasta. Sudbiu-yn Klsas. ta oli 11 miestä ,Port Arthurin Iskusta' 2 ja toimeenpanevasta seurasta 5. Toronton Yrityksen palnl-jaln olisi sopinut myöskin osallistua .kilpailuihin, heitä kun on muutamia töitä Sudburyssa, mutta seuransa taholta ei heitä oltu Ilmoitettu. Kisasta olisi ollut tilaisuus lähettää enemmänkin poikia, mutta työesteet tekivät usealle haittaa. Kuitenkin, sellaisinaankin, olivat kilpailut näin kevätkorvan kilpailuiksi ja ensikertaa "tulessa" olevan seuran toimeenpanemiksi kohtalaiset. • ; , Mitä Itse kilpailujen kulkuun tulee, ijiin.siinä suhteessa oli havaittavissa liian suuri ratkaisemattomien ja, työvoittojen luku? Osaltaan siihen lienee ; vaikuttanut kilpaUljöl-deh tasaväklsyys kuin myöskin se feeikka, että kuumuus' teki pialni- Jpldeh ihOin niin hikiseksi heti alus-saj. ettei otteet pitäneet. Maton pienuus kai.rpyöskin osaltaan teki painijat varovaisiksi. Kilpailot .aloitti. alle 140 paunan miehet -.Kisan. Lehtelä ja Kisatoverien Laamanen.. VähäA harjoitelleena ja . nähtävästi alakupnossa olevana väsyi Lehtelä ja niin päättyi ottelu Laamasen voittoon ajalla 14 min. .! Saman sajrjan tnlehet Hytönen ja Hyvärinen ottivat alustapitäen rius-kasti yhteen jokseenkin tasaväkisesti. Lopulla talsi Hyvärisen kestävyys pettää ja niinpä Hytönen saikin hänet mattoon ja siltä selälleen. Alkaa ehti kulua 14 min. Lindl)ergln ja nuoremman Simde-llnln ottelu, myöskin alle 140 sarjassa, alkoi Lindbergin kovalla painostuksella, josta seurail(ksena S. kärsi häviön ajassa 2.11. • Alle 155 rasjassa painivat parina Peltomäki Kisatovereista ja Lehtonen Kisasta. Voimamiesten mailla oleva . yksipuoUnen ottelu. Päättyi ratkaisematt(Hnaan. Peltomäki oU ensikertaa kUpailulssa, joten tämän tutustumisen perusteella hänestä voi toivoa paljon. Kävi pelkäämättä kUnni, valkkakhj tekniikka puuttui, samoin kuin myöskin vastustajaltaan. Enemmän, pojat, huomiota koivat painiaan. Olisi pitänyt keskeyttää. Sundelln sai lopuksi työvoiton. Illan viimeisenä parina painivat Mikkonen ja Peltomäki. Mikkonen voltti ajaUa 4.30. Kaikkiaan suoritettiin ensi^älse-nä Iltana 17 ottelua. Yleisöä oH runsaasti, joten taloudellinen puoU ainakin enslmälsenä iltana oli tuottava seuraUe. Toisen illan otteluista myöhemmin. Rep. South Porcupinessa urheillaan Ehkä olisi mahdollisuuksia, mutta puuttuu aloitekykyä. Noita edellämainittuja heikkouksia on myös ilmennyt meidän osuus-liikkeemme keskuudessa. Yksi Juuri alkanut parannus, tai pyrkimys parempaan, oli se. kun osuusUikkelt-ten työläiset perusti jonkunlaisen yht.vmän, jonka kautta ajavat asioitaan yhteistoiminnan tietä. Se tie kuuluu osuustoimirman ja myöskin muihin työläisten menettelytapoihin ratkaistessa yhteisiä esilletulevia a-sloita. Kuitenkin oU tuossa aloitteessa hyvin huomattu aukko, sillä el oltu otettu huomioon kaikkia työläisiä jotka on samojen asioitten alaisia ja työssä samoissa liikkeissii. Luultavasti oli tuo taktUlinfin virhe. Kun osuusliikkeemme työläiset pääsee hyvään alkuun omien asioittensa käsittelyssä, asioitten jotka kuuluu juuri heille itselleen, niin ehkä sen-kautta he vakautuu muihinkin työ-väenpyrklmyksUn ja jää pois se tyytymättömyys kuin on ollut kuluttajilla osuushikkeemme työläisiä kohtaan. Luultavasti myös johtomme p i tää iitiolta senlaatuisista aineksista, jotka työläisten joukossa edistää vieraita p3rrkimykslä, johtaa nuorempia senlaatuiselle tielle joka on har-r haan viepää. — Osuuskaupan jäsen. TYÖVÄEN TAIDE Toukok, 18 p. teki urheiluseura Viesti virkistysmatkan Pottsvillen haalille, jossa suoritettiin seuran jäsentenvälinen murtomaa juoksu 3 km. matkalla, johon osallistui 9 poikaa. Alle 16 vuotiaat juoksivat I , 500, jossa oli 7 yrittäjää. Mie-hifle järjestettiin kolmiottelu, osanottajia 7. Pikutytöt^ juoksivat 60 metriä. Tuloksetkaan . huonoon paikkaan verraten eivät ole kovin hupnot. 3,000 juoksu: K. Kolari, 10.22 sek; S. Luopa 10.- 2?; E. We3a 10.53; - H . Tuuttila I I . 52; O, Savijärvi 12.31. 1,500 juoksu: , , E. Leino 6 min. 15 sek,; T. Parkko 0.17; W. Rekelä 6.45; A . Manner 6.57; K. Niemi 7.03 60 juoksu: H. Lammi 10 sek.; R. Wallenius 11.7; A. Jaskara 12.9. Kuulantyöntö: L. Rasula 12.23,5; W. We. sa 10.38; I, Renfors 10,18,5; E. Kemppainen 10.00; K. Mäki 9.44,5, Pituushyppy: L. Ra.sula 5.38; E . Kemppainen 5.19; l. Renfors 4.97; W. We.sa 4.60; K. Mäki 4.57. 100 metrin juoksu: E. Kemppainen 12.5 sek. ; L . Rasula 12.8; I. Renfors 13.3; W. We-sa 14.2: K. »laki 14.2, Pisteet seuraavasti: L. Rasula 215.57; E. Kemppainen 202.38; I. Renfors 192.79; W. Wesa 180.38; K. Mäki 177,91. Rönnismi Suomen työväen osuustoimintaliikkeessä Suomen sosdem johtajain osuus-toimintapolitiikkaan on tehty jäi-leen uusia korjauksia. T.k. 6 p:vän SJS. sisälsi pitkän kirjoituksen puoluepolitiikasta ja osuuskauppaliikkeestä, jossa kirjoituksessa näitä korjauksia tehtiin. Kirjoituksessa koetetaan ensin selittää, kuinka Suome.s-so- osuustoimintaliikkeessä on ollut vallalla vääriä virtauksia, ja sanotaan sitten: "Niinpä on jo pitemmän alkaa ollut muutamissa osuusliikkeissä havaittavissa pyrkimystä vallata koko liikkeen' johto ja palveluskunta yh-tfen puolueen käsiin. Jo se seikka, että yksi puolue pyr-kif' anastamaan monopoUkseevi jon-kiri-. oisuuslUkkeen johdon on suuresti arveluttavaa .sen tähden, että osuusliikkeen jäsenistö muodostaa mitä mdnlnalslmman kokoomuksen eri a-jattelUtavoista. Tämä jo on omiaan synnyttämään ^tyytymättömyyttä jä. .scnistössä. Mutta jos jonkin osuusliikkeen johtoa ja palveluskuntaa ryhdytään niin tarkoin seulomaan, että sen vaatlmattomlmmallakln palveluspaikalla täytyy olla varma puolueihminen, niin silloin kärjistetään jäsenistössä .syntynyt tyytymättömyys äärimmilleen, mistä voi olla vaan yksi seuraus, Q.suuslilkkeen ke-i Katsellaanpa tapahtumia ja vuo- Pakinaa kirjallisuudesta ja taiteesta Meikäläisten piireissä jo nyky-iiän arvostellaan näytolmätaidetta — raskaastikin — riippuen näytelmän si.sällöstä. Ja se onkin paikallaan, sillä muuten menettäisi paljon kallista uikaa ja aineelli.^ia varoja hukkaan eikä työliii.skat.sojalle jäisi kaikesta tuesta mitään hyötyä." Näytelmät, kuten kirjallisuuskin, ovat niitä välineitä joilla työläinen valistaa itseään silloin kuin siihen on tilaisuus. Mitä tämän kirjoittaja ymmärtää luokkanuytelmillä, niin tulisi ne olla sitä, t. s. totuuden pohjalle perustettuja. Ja silloin ne ovat myös tarkoitustaan va.staavia. Silloin niillä on kasvattava merkitys myös katsojaan. Arvostelu onkin siinä tapaukscs.sa suotavaa kun vaan arvostelu on asiallista laatua. Mutta kirjallisuutta arvostelevia kirjoituksia ei olo näkynyt meikä-läisia. sä lehdissämme. Miksi? Ehkäpä siksi, että kun kerran kustannusyhtiö on antanut kustanta.-- makseen ostaman kirjan sisullös-lä "loistavan'' lausunnon, niin se on silloin O. K. Vaan tämän kirjoittaja uskaltaa tehdä nyt poikkeuksen ja arvostella eräitä teoksia joita ori levinnyt tuhansia kappaleita tulle mantereelle. Ja kun ker-ra ne ovat niinkin kallishintaisia ostaa, niin katson ^eIvoHi.suudek-seni sanoa jonkun sanan niiden harhaanjohtavasta sisällöstä. Tun: tuu Siltä kuin Suomen luokkasodasta olisi tehty keinottelujen VU-line meikäläissssäkin kirjallisuudessa. Halutaan äinsalta rahaa — työläi.slukijain kustannuk.sella jne. on kerras.saan tuomittavaa. Tällaiseen käsityk.secn tulee lukemalla Lauri Luodon "Valkosen leijonan metsästäjät", "Kamaran sankarit" ja "Ikuiset uhritulet.'' Nuo teokset ovat suurikokoisia, mutta monessa kohdassa on niiden sisältö niin harvaa että lävitse näkyy. Ei tarvitse olla suurikaan kyky (ja jota tämän kirjottajakaan ei ole) kun näkee tuon hataruuden lukemalla ja ajattelemaJJa ja vertailemalla sioita toisiinsa. hityksen pysähtyminen, näivettyminen jä lopuksi kukistuminen". Edellä esitetty .lausunta el ole tietönkään tarkoitettu sosdem herroille, mutta heille se sopii paremmin kuin hyvhi. Sosdem herrat ovat tosiaankin edelläkerrotunlaisella me-rettelyllään vieneet Suomessa jo e-räitä osuuskauppoja perikadon par-t: iaUe, ja toisia on sinne .samasta syystä menemässä hyvää vauhtia. Huomautus Wiestin jäsenille! iMainittakoon tästä vain pari esi-aluHa oUessa ^'aa pajon porua, -mutta vähän vUajs^', kuten esim. sairaalan rakentamlspuuhakln. Vuosi takaperin oUvat katoliikit ja protestantit tukkanuottasilla mainitusta salraalakysymyfeestä. Tulisiko sinne nunnat hoitajiksi, tai tetttäislhikd sairaalasta seDaix^en. «ttä siellä toi-z n i t t a i ^ enempi v^^IääketieteeUlsten hoitomenetelmien perusteella ja sfe- «og lunhoito olisi sivuseikka. Nyt ei näy* ' enään sanaakaan lehiSstasä kdfeo a-sfasta. Mutta kun sairaalaan täytyy tämän kaupong^ asiikkaan mennä. niihin vippauksiin ja muihin nlksel-hlh. Myöskään mitään tilaisuutta ei^ pidä jättää hyväkseen käyttämättä. Mikkonen Port Arthurin Iskusta ja Y. Sundelin Kisasta. Kova otte. lu, S. johtaessa alussa tahtia. T a saantui loppupuolella. Ratkaisematon. Kisatoverien Pirskasen ja Kuuselan ottelu ^ättyl edellisen voittoon ajassa 4.26. Kuusela pisti harvinaisen navakasti vastaan, mutta sorruttava oIL Yleisö tykkäsi ottelusta. Baskaansaxjan Kisan Palolahden ja Klisätoverfen Voutllan ottelu oli alokkaiden ensiesiintyminen, jossa käytettiin jalkakamppiakin. Vankkoja molemmat, mutta taito vielä puuttuu. Ottdu päättyi ensin P a lolahden hyväksi 1.05, mutta pal-kintotuomarlen päätöksellä tuli uu-sint^> aini Palolahden käytettyä kamppaamista. Palolahti voltti a-jassa 1 min., eU siis yhteisajassa Urheiluharjoitukset on kentällä joka keskiviikko kello 6 ip. Potkupal-lopeliin innostuneille harjoitukset sunnuntaina puoli 10 a.p. Urheilu-harjoitukset samaan aikaan- Urheilun ohjaajina toimivat Renfors ja Rasula. Potkupallope-lin ohjaajana E. Vesa. OSUUSTOnONTA Osuusliikkeemme työläisistä (Tlmmlns, Ont) merkkiä: Rauman ja Raahen osuuskaupat. Näissä liikkeissä eivät ole huseeraneet ainoastaan palkalliset .'xsdem Johtajat, vaan ovat myöskin edistysmielisen osuustoimintaliikkeen keskusjärjestön sosdem johtajat olleet pelts.sä mukana. SS:n kirjoittaja voi heiltä tarkemmin ky-sellä saavutettuja tuloksia. Mutta joka tapauksessa todettakoon tässäkin jo, että .sasdem johtajain diktatuurlvalta to- .siaankln johtaa osuustolm;infcaliik-kcessä niin surkuteltaviin tuloksiin, kuin edellä mainittu kirjoittaja esittää. Tämä johtuu luonnollisesti siltä, ^'ttä sosdem herrain politiikka ei olo missään vähävaraisten kuluttajaväestön etujen mukaista, ja kun he ottavat yksinvallan osuustoimintaliikkeessä, on luonnollista, että se kartoittaa vähävaraisia pois liikkeen piiristä. Mutta tätä et vieläkään näy ym-nlin on mentävä Montzealln sairaa-talaisetta kalliisti boidosta. Matta ei taosta nyi pidä kenenl^än oHa toltroton, kyllä ste sahiteTai. tänne saadaan — joskus. — Enteinen. . Alle 170 sarjassa Port Arthurin Iskun Ponsenin ja Kisan Hansl)er-gerin ottelu oU illan ravakampia, oUea molemmat vuorotellen häviön partaalla, mutta pelastuen kuitenkin pinteestä. Elisan saksalainen poika viljeU runsaasti vapaapainin otteita. On paininut "suomalaista" vasta nrantamlen viikkojen aikana. Tuli. nen otteUja, josta pian tulee tässä Työläisten perustamissa ja omistamissa osuusliikkeissä ei riitä vain se, että siellä olevat työläiset ovat vain työssään tavallisina työläisinä jn^ärtävän sosdem pää-äänenkannat-ja jättävät sivuun kaiken muun jär- !tajan kirtjolttaja. Hän jatkaa edel-jestynelUe työläisille kuuluvan asi-|l'-en puheena olevassa kirjoituksessa: an. He elävät työläisten yhteistyöstä, | "Pitäisi tunnustaa myöskin se, että osuustoiminnasta, mut^ antavat a-^uuskauppalilke menestyäkseen tar-palttua moneUe työläisten pyrklmyk-silukuja "Valkoisen leijonan met sästäjät". .Siinä vie huomattavaa o.saa "Kalliosaaren Kalaukko". Heitä oli kaksi veljestä: Pentti ja Vilppo, He raka.stivat samaa tyttöä, Signeä, Pentti oli antanut kih-lasormuk. sen »Sijjnelle, jo-ssa oi vuosiluku 1812. Vaan Signe kun suuttui Pentille, niin viskasi sormuksen järveen, jo.sta made sen "ketsasi" ja nielasi sisäänsä. J a että tuon mateen sai WJlppo, jonka -suoles.sa oli hänen veljensä antama kihlasormus raka.stctulleen. Tuo .sormuksen nielasemisen juttu sinänsä ei tunnu mahdottomalta uskoa; ainahan sellaista sattuu. Mutta se vuosiluku f^ormuksessa: 1812 lyö pahasti ristiin aikakauden välillä; 1918, jolloin tuo sormus niin "merkilliselJä' 'tavalla löytyi. Ja tuosta ajasta on kulunut ko-konai. sta lOG vuotta aikaa. Tulee siis ky.syneek.si: Kuinka vanha oli "Kalliosaaren kalaukko" "VVilppo? sillä hänkin oli Signen rakas selle.'Jop« monasti joudutan sellal-vitsee koko köyhälistön ja, vielä pa-rtnipi, koko kansan kannatuksen. sarjassa pelättävä vastustaja keneUe tahansa- Ponsen voitti ajassa 12.41. Kisan pcäkien Hytösen ja Lehtelän ottelusta haiskahti vähän "lek-keripelln" tuntua. Tuli kuitenkin va-siin tekemisUn, jotka lamaannuttaa'; voidakseen palvella kuluttajaetuja työläisten pyrkimyksiä. Tuo asia on J niin hyvin kuin se todella voisi. Mut-monastl nähtävänä ja vielä hyvin ;t? Jos tämä hyväksytään, niin silloin pitkälle menevänä, ennenkuin puu-, ei enää saa tulla kysymykseen puo-tutaan asiaan ja tehdään'korjauk-;luenäkökannat, vaan sen täytyy sia. Niitten asioitten yhteyteen se- [kyetä palvelemaan ja lisäksi samal. kaantuu monasti vielä senlaatuisia jia tavalla porvaria kuin naskelais!?- kysymykslä,; jotka eroittuu heidän, jkin, fascistla kuten kommunistiakin", palveluskunnan oikeasta yhteisestä ! Siinä on taas kerrakseen .so-sdem tolmantatavasta heidän keskisissään ! j^jhtajaln c-ruustoImintapolitUkkaa-asiolssa ja joutuvat ajamaan asioi-{Edellä jo osoitettiin, kuinka sosdem taan yksilölUsestl- Noihin etujen ta-i herrat ovat osuuskauppojen valtaa-vdtteluun sisältyy monasti senlaa-' n^lBHlaan saattaneet eräitä työläisten tuisia tapoja, jotka saisi olla kau-i pystyttämiä liikkeitä perin huonoon kana työväenliikkeistä, huolimatta ia^smaan. Lisäksi tulkoon vielä mai-mikä työväenUike on kysymyksessä, jnituksi, että näiden kauppojen val-afonasti tullaan huomaamaan, suo-j taamisessa eivät sosdem herrat akki ynnä muita tapoja. Nämä mal- | suinkaan ole käyttäneet kaikkein nitut epäbAdat esiintyy, jos osuus-jkansanvaltaisempla menettelytapoja. tettu- Ja tuohon voi vastata etti' likipitäin 130 vuotta. — Onko Kuomes-sa löytynyt enää niin vanhaa ihmi.stä? tult-e ky.syneek.si teoksen kirjottajalta. Ja että "Rantatuvan'' Sirkka, Norolan vaimo oi' tuon V/ilpon ja Signen lapsi? — Kuinka vanha oli sitten Sirkka'/ — Likipitäin 100 vuotias. Mutta onko ae mahdoIli.sta, että satavuotiaalla naisella on niin nuoria lapsia kuten Martta ja Antero. Antero vielä kis.sojen ja va.sikoiden kan.ssa leikkivä Jap-si- Tuo jo menee tyhmänkin järkeen että; .Se on sula mahdottomuus! Sitten se "Kustaa Turpee" joka oli "aseiden hankkijana" .Sak.sasta Huomen valkoisille. Hän oli Ame-rikas. sa ollut pitkät ajat, eikä tiettävästi koulusivisty.-Jtä saaneena^ kuten kirjassa selviää, mutta jouduttuaan aseita hankkimaan saksalaisilta, puhuu .Sak,saa kuin piiskaa. Äli-ssä oli tuo tavallinen rivimies oppinut .saksaa että voi toimia sellaises.sa tehtäväs-sä ilman tulkkia? .Sitten Arvid Pylväi.stö ja Martta Norola, - .Silloin kun Arvid läksi Ameri-kaan, niin oli tuo Martta "pikkupiikana" Pylväistöllä- Ja kun A r - vid palasi Suomeen, niin toisessa paika-ssa sanotaan Martan olleen nuori tyttö, muita joka ensinmainitun mukaan olisi oHut jo ikäneito joten langat menevät pahasti r i r tiin kertomuksen juonessa. Sitten se "korkean oikeuäen tuomari'' joka kutsulaietn "Pysty-tukaksi j a sillä nimellä tehdään tunnetuksi lukijalle, ilmenee het* ken perästä kiiltävänä kaljupäänä kuin kurjen muna? Entäs sitten se "Signen kirjotta-ma, kellastunut kirje" joka^ löytyi W!lpon raamatun välissä? Se oli lurjotettu armon vuonna 1821. Uskallan epäillä, että: tokkopa löytyi kansan syvissä riveissä kirjoitustaitoisia henkilöitä oikeinkaan ko soita. Luullakseni kirjoitustarto oli koulunkäyneiden "salaisuus"' eikä kansan-naisen, etenkin naisen jonka sivistys oli alkuasteillaäh kuten siihen aikaan yleensä, sillä kansakoulut perustettiin paljon myöhäisemmällä ajalla, ja että kansakoulun ''isä" Uno Cygneus oi vasta l l : t a vuoden vanha silloin kun Signe oli "kirjottanut" edellä mainitun kirjeen. Entäs ne savupirtit joissa Lauri Luoto näkyy erityisesti viihtyvän? Hän kuvaa Pylväistön ja Rajavaaran asunnot savupirteiksi kahdennellakymmenennellä vuosisadalla? — pitäjän rikkaimpien talonpoikien asuntoja, ja että niissä oli "kuisti" kuten uudemman ajan rakennustyylissäkin. Suomessa perustettiin palovakuutusyhtiö. Ja 1858 vuoden jälkeen ulottui palovakuutus myöskin maaseuduille. Mutta savupir tit muiirättiin hävitettäväksi vaarallisina tulipaloille. Vaan kuitenkin asui paljon maalaiskansaa savupirteissä joita ei oltu vakuutettu, aina vuoteen 1890. Senjälkeer alkoivat savupirtit hävitä käytännöstä yleisemmin ja alettiin muu raamaan "uloslämpiäviä" uuneja, joten läpi sormien katsottunakaan ei voi uskoa että Pylväistöllä ja Rajavaaralla olisi ollut savupirtti 191 is, ei edes .suvun mu.stuttamia seiniäkään, vaikka olisi ollutkin uuden aikainen "uuni-meininki", sillä nehän olivat rikkaita talonpoikia. Sitten ne joukkohautajaiset Rajavaarassa. Kirjailija muuttaa tuon juhlallisen surutunnelmän hevos-markkinoiksi, silla hevosten tarkastelu tuntuu joutuvan etutilulle Siinä kerrotaan jos minkälaisio satuja ja sukkeluuksia, jotka tuntuvat olevankin Lauri Luodon eri-koisala tekeleissään. J a tuohon täytyy huomauttaa, ettemme elä ehäU satujen, vaan taistelujen aikakautta. Lapset uskovat satuja^ vaar eivät aikaiset ihmiset. Pyydän tämän julastavaksi Vapaudessa, lehden tilaajana ja Lauri Luodon 'teosten lukijana. Ja että totuus täytyy tuoda ilmi. Se on velvollisuus meikäläisiin valistus välineisiin nähden. Olisi vielä paljon muistuttamista noiden kirjain sisällöstä, .mutta riittäköön tuHu kertaa. Ja jos ker epäilee arvosteluni pätevyyttä, niin kehoitan lukemaan nuo teokset ajatuksen kera, niin pääsee selvyyteen JOS olen väärin arvostellut. Me arvostelemme porvarien tuotteita kylläkin. Mutia olemme liiaksi niakaantuvia työluiskirjaili-jöihln nähden, t. s. annamme anteeksi heikkoudet. Vaan se on virhe. Asiallinen — ehkäpä ankarakin arvo.stelu, on suotavaa kun vaan pysytään asiassa. Meidän täytyy pyrkiä toiminnas samme siihen, että kestämme arvostelut, olipa kysymys sitten näy-telmätaiteesta eli kirjalliHUudesta. muuten on toimintamme tuloksetonta. Täytyy pyrkiä vaan aine parempaan. Ja silloin saavutetaan päämäärä valistustyössä. Kustanusyhtlön tulisi myös pa-remmin tarkistaa teokset mitä se ottaa julastavakseen. Ja ettei työläisten rahat joutuisi hyödyttömään tarkoitukseen, o.stamalIa ala-arvoisia tuotteita kalliista hinnasta. Jos joku meikäläinen kynäilijä sattuu tuottamaan yhden eli par' mielenkiintoista kynän tuotetta niin ei se ole sanottu, että kaikk' tuotteet olisivat kelvollisia. J a että kirjottajan nimi "takaa" tekeleen hyvyyden yksistään, on harhaan johtava käsite. Tulee tarkastaa kaikki kirjoitukset erikseen. Ja ottaa se mikä kelvollista on. • Teosten lukija. Hyväksi toAnetnn maalausisonhosliikkeeo ... e Canadan - postioiuite ott: Port Arthur. OÄt. Hit< (Men tavattaviasa joka- 9 sekS liiaahtär Sudbfirjrn nfiOifli» /4ssa. Lihaa, mtnieii ^ USi^ on 4na hyvää ja ttfoVöfta* E i l i L OJtALA Sa^ttonr*^ Out. Viime alkohia on huomsttevastl ; kasvanut ja lujiftunnt paiAatxawe ! johtava osuus, kuten / o n lujlttymit ^ työväenluokan jolitävä ÖSMS ntttiäF-' ^ samme. Vastaavasti ön kasv!(Umt myöskhi puoluelehdlsti^ m e r U^ Erikoisesti tämä ön huomtttttflriasa Moskovan "Praydaan" nShäeiu Pä-humattakaan "Pravdäift" ttftfrin»fflltR~ rän kasvusta — sen tUaa!laimfiSi$ 1ä> henee mUjoohaa, —- on sen ^obtava. polUttlnen merkitys nita Nctrvostö-r Uitolle kuin ulkomaldenldn vallan» kumoukseUlselle UikkeM j a t i ^ v^ ti kasvanut. , • Nykyinen alkakaiort — se ott vtii' mlstuneen soslaistlsen hyäkk^yltsen aikakautta, se on sosiaUsttsm teotOI* suuden ja soslaUsUsen kylän valtavaa rakennuskautta. T&ii&n tjka-^r kauden tehtävät voidaan menes^* seUä suorittaa vain kjmimenlien aHB-Joonien työtätekevien osanötoöa;, työläisten terveen itsekritiikin av^la. kehittämällä kritiikkiä kaikl&i tySr* alolUamme, avaamalla ankara toll epäkohtiamme vastaan Ja t«rka8tl tutustumaUa saavutuksiimme. tSmiX • asettaa yhä kUnteSmmfo saiioiiudeh-dlstömme tehtäväksi ^fistft «äem-män lujittaa yhteyttä Joukkoijen kanssa. Lehdistömme joukköliKiniie on saatava vielä huomatfavammaksi kuin tähän saakka. Viime aikoina on Neuvostoliitoöm nopeasti kasvanut iibäää^ jä tjO» palkkalehtlen verkko. Ei^täydeUIs. ten tietojen mukaan iiäaliittcäa trttttt nykyisin n. 1,000 eri l e h t ^ joiden yhteinen painosmäärä nousee kahteen miljoonaan* KoUöktfvlQOlmls-liikkeen valtava vyöry ön nHnliain ' synnyttänyt satoja koltektUvlsten talouksien ja neuvastotliöjlen lehtiK« Näiden luku nousee nykyisin noin 300:taan. Tehdas^iehtfen Ja kofl^k-tifvlstdn talouksien Julkaisujen l u kumäärää' on edetteenkfn Jatkuvasti laajennettava, sillä ne ovat muodo&< tuneet työpalkoilla Ja maataloudessa todeUlslksl Joukkojen. JärjestfilUAi;; sosialistisen rakennustyffia j i «osUäis-tken kilpailun Johtajiksi.'iStiöiÄIÄi' tiä on Liittomme alueella hyli^uln ; jo lukematon määrä, niltä^ oh joksl-^ : sclla työlaitoksella, kouloissa, vin»« toissa, makein.. Jokaisessa- ..kyläuft.^ Kaikki tämä on omlaat^ ^^Kf^f^nUIfin lehtien avustuskuntäan' yhft. iiusia joukkoja. Mutta se ä' KIrjeenvalhtaijlen kasvatus oa jSaa-tava järjestetyksi. Kirjeenvaihtajat on tietotasoltaan nostettava sille asteelle, ?ttä kirjeenvaihtajakunto to- , slteoUa olisi työväenluokan etujouk. koa, sosialismin puolesta talstetetten joukkojen eturintamaa. Vasta silloin kirjeenvaihtaja täyttäft' tehtävfiosft puolueen avustajana Ja vasta voimakkaan kirjeenvaihtajakmman kautta sanomalehdistömme kykenee taistelemaan könkre^tisella pohjalla kalkkia paikkakunnilla ilmeneviä epäkohtia Ja puutteellisuuksia vastaan, kollektlvisoimisessa Umtfne-vlä vääristelyjä vastajai, hyrokniUs-mla, haaskausta, tuotantokurin höltymistä ja työtehon alenemista vastaan teollisuudessamme. Sanomalehtlkuukauden aikana on kaikessa laajuudessaan asetettava kysymys lehtlkaaterelsta, sHnä olemme jääneet Jälelle s»tä hacäbHtftta, että sanomalehdistö on mitä iArlseUx ase soslaUsmIn rakennustyössä. NEUVOSTOLIITON TYÖLXISTE». VAPPtJLAIUOjrA — VVälA TtB^ TAITA. TRAKTOBEITAvi LENTOKONEITA CEDV09T0JEN MAALLE NenYostoliitosta Neuvosfolehdistön tehtävistä Punainen Karjala kirjoittaa: Viidennentoista kerran juhlii puolueemme ja työväenluokka tänä vuonna työväenlehdistön päivää. Lehdistömme taival on ollut työläs ja mainehikas — se on vallankumouksemme taival. Sanomalehdistömme on paras historiallinen asiakirja Venäjän vallankumouksen kehityksestä. Jos vuosina 19-2—13, — Jolloin syntyi maanalainen bolshevlstllehtl Pravda", — lehtemme t^tana sei- .sovat kymmen- Ja satatuhantlset työläisjoukot, nUn puhutaan nyt Jokapäiväisten työlälslehtiemme kym-menmUjoonaisista painc^lsta ja miljoonaisesta työläis-talonpolkals-kirjeenvalhtajlen armeijasta. Suunnaton on sanomalehdistömme merkitys ollut kautta aikojen, vallankumouksemme eri valheissa. Talstelus-s i proletaarisen vallankumouksen puolesta, taistelussa puolueemme pääUnjan puolesta on lehdistöltämme vaadittu tarkkaa polUttlsta silmää, horjumattomuutta Ja joustavuutta ja se on osoittautunut olevansa tehtäviensä tasolla. "Punaisen Putllovin" traktorivers-tas on loistavasti voittanut kaikki vaikeudet työssään. Työläiset Ja insL nöörl teknillinen henkilökunta on toteuttanut lupauksensa valmistaa vappuun mennessä 850 trsktor&r. Suunnitelma el ole vain täjrtettyi vaan vieläpä yUtetty, ytl stmAnKfll-man on valmistettu 34 faktoria, KertshiEsä pantiin vappuna käyntiin suuri koksltehdas Ja OKtalliteh.^ taaseen lisättiin uusia osastoja. Moskovassa avattiin vappuna^ Neuvostoliiton ensimäinen vär^Dilben k ^ o - tehdas. Koneet Ja kalkldl varustan tehdasta varten on tuotu Amerikas;» ta. Sieltä ön niinikään t ^ p u i n ^ 24 kellospeslallstla. jotka tuteVat työskentelemään täällä ^ O n Johtajini.: Heti ensimälsäiS' vuotena IMee teit-das valmistamaan n. 2äO',ObO taskuja käslkelloa. ^ \ Noginsklssa Ma^ov^an alueelk viimeistellään stmrta kötomotehdal-ta (120,000 värittttäl). TrfttÖÖ v»-; riistetään tekniikan viimeisen saadh mukaan. Tuotantokykyynsä. nSiad^- tulee se olemaan Neuvostöliit<m ea-slmälslä., Juhlalliset avajaäset suoi)- tettiln vappuna. JoUöb]. osa tehtaasia pantiin käyntiin. Vappuna luovutti Öso^aviahim^ P u n a l l e ArmeijaUe 48 lentokonetta Ja 9 panssarlaotod: I«riio Ja* panssariautot on raken^^ vaftta-ti" ehtoisista k e i M a i ^ ^«ijadiiina va-,' roQIa, Jota keri^jrkääC^fan^ ja Osouavlahimin lÄfcii^^ stidrit-: tivat valkokenraaUen^^^C johdosta Itä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 26, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300526 |
Description
Title | 1930-05-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
-1930 Mäanäatainä^ toukok;:28^p:hä — Mori May 26
Levackin Kisatovcftien
ijaiiiikiliiäiitit
Canadan työväen urheiluliittoon on
v, i ^n luokkataisteöjanlön tieto^ohsen sivistyksen 3^ [^«'I^J^^taasen yksi painiseura l i -
^ r ^ S n kuuluu tuntea; ei ainoastaan oma maa ja kan- Q,^- Sen huomasi jokamen. joka oli
Vc inutta myöskin mahdollisimman paljon maailman eri ^seuraamassa viime perjantaina al-
^« kansoja. Täytyy myöskin tuntea ne valtavat kulku- koneita painikUpaUuja Levackissa
J vä- vlät joiden aaxvTuiillllaa iimmmpeiri-iiafllliissttiisseett vvaallllaatt pnnusseerrEtaaaa rraauu-- KM„
* svleilvynsä maapallon miljoon^set asukkaat kaikille (f^
* ^" -ärillä — Luokkataistelijalle on arvaamattoman
-tfl merkityksestä tuntea eri kansoja, kokonaisia heimoja,
r^ivi^tvstasonsa, taloudellinen asemansa j a elämäntapan-iliä
^liioin vasta kun me olemme jossain määrm näistä
J a avautuu meille mahdollisuus ymmärt^ työväenkysy- Vlj
kansainvälisessä ja koko ihmiskuntaa koskevassa merki- ^
Uempana mainitsemme niistä muutamista arvokkaista ^
^eelHsista teoksista joita voitte saada Vapauden kirja- ^
tsta: ^
Amundsen: Luoteisväylä, 459 siv., sid .............$2.00 )^
' Berg: Kurkien keralla Afrikkaan, 198 siv., nid. .... 1.75 ^
Zeltins-Coldfelds: 7,000 kilometriä halki Afrikan ^
ia\ikoiden, 257 siv., sid. 1.25 ^
ann Detzner: Neljä vuotta ihmissyöjien parissa, 304 ^
, nid - ••• •• —• ' - 'S
•i Pälsi: Mongolian matkalta, 131 siv., nid .50 Q.
I Amundsen: Umojen halki, leveyspiirille 88 ast. ^
Pohj., 337 siv., njd.. 1.50 Q*»
•i Pälsi: Suuri, kaunis ja ruma niaa (kuvia ja "kuva-jksia
Canadan matkalta), 314 siv., nid. 1.75 ^
) Pekkola: Kairosta Niilhi latvoille, 140 siv., nid 90 ^
sikäläisen seuran. /'Kisatoverien"
toimeenpanemana. Seurassa on vasta
lyhemmän aikaa harjoiteltu painia
Pirskasen Pekan johdolla, mutta
siitä huolimatta uskalsivat he yrittää
suurempien kilpaDujen toimeen,
panossa. Eika kilpailut, olosuhteet
huomioonottaen, huonosti onnistu-neetikaan.
Toimeenpanevasta seurasta
osallistui tosin vain viisi painijaa,
mutta niidenpä joukossa oli
p i i k i n a»kasta, jotka näyttivät jo
ensiesiintymisellään, mitä ainesta
ovat. Jatkoa vain samaan suuntaan,
niin hyvä tulee.
Palkintotuomarit olivat tehtävissään
muutamaa poikkeusta lukuunottamatta
ensikertalaisia, joten siltä
puolen oli kilpailujen kulussa ha-hinkö,
Hytösen mentyä selälleen o-vaittavissa
jonkunverran jäykkyyttä.
Taisipa sattua pmimiehelle jokunen hävinneeksi, mutta pojat Vain jat-masta
heitostaan. Aika 10.10.
Peltomäen j? Kisan Lammin ottelu
oli navakka, mutta väliään e i vät
pojat vain saaneet selviksi. Ratkaisematon.
Mikkosen ja Lehtosen voimanot-telu
päättyi Lehtosen .voittoon ajalla
10.50.
Piiskasen ja Kisan Baskin yhteenotto
oU taaskin yleisön makuun.
Heittoja "viljeltiin" runsaasti. Pirs-k£
uien voitti ajassa 2.42.
Kuuselan ja VoutUan ottelu päättyi
siihen, että Kuusela tuli, näki
j a . v o i t t i . , Aika 19 sek.
Lindbergin ja Lehtelän vuorottai-set.
nopeat heitot päättyivät pian.
Lindberg hävisi ajassa 1.39.
Nuoremman Sjindelinin ja Laamasen
yritteliäästä ott4'lusta tuli
ratkaisematon. Muuten, lukekaahan
pojat painisääntöjä, siitä on hyötyä
monessa tilanteessa. 6ama kehoi-tus
kaikille painijoille.
Hyvärisen ja Laamasen ottelu
päättyi myöskin ratkaisemattomaan.
Hyvärinen loiikkasi sormensa, luopuen
kilpailusta .
Sundelinln ja Lehtosen ottelussa
tehtiin kovaa, mutta tuloksetonta
työtä. Tässä ottelussa t4»-ahtul selvä
tuomarivirhe. Sundelln meni o-masta
heitostaan kohta alussa komeasti
selälleen ja pillimles soitti
liikkeillä ei ole kyllin Uetoista, oikein
iohcavaa jolvtoa ana valistus-ko.
nuieaan asti. Jos osuustoiminta-väki
on tietämätöntä, tuntematonta
osuustoiminnan tehtävistä, niin
on vaikea saada muutosta niihin ta-poi!
ii)i kuin on käynnissä. Canadas-sa
on kieltämättä osuustoimiiman
Keskusjärjestöjen rahavarojen avulla
on komennettu työlälskuluttajat
luopumaan määräämisvallastaan o-missa
liikkeissään. Ja nyt juliste,
taan. että nämä liikkeet pitäisi sitten
alistaa palvelemaan fasclsteja-kin.
Työväestö ei kuitenkaan ole osuus-tuiut-
maltomuutta monissa esUle tu- kauppojaan perustanut fascisteja
levossa asioissa, sillä täällä on työ- ^ varten. Ne on luotu palvelemaan vä-vaen
osuustoimmta melkein alussa. ; hävaraisen kuluttajaväestön etujs.
VaiistuspuoU on myös saamatonta : Nyt ovat sosdem herrat vihdoinkin
tehdä joukkoja tunnetuksi osi:usto!- esittäneet osuustoiminnallisen ohjel-mmnan
tehtävL^tä. Puuttuu siihen jmansa selväsU ja sen mukaan pi-tarvitiavaa
voimaa. Osuusliikkeet : täisi (OsuustoUnintaliikkeen palvel-kum
myös muutkaan työväenliikkeet la fasclstejakin. Tämä on kalkkien
el ole voineet sitä voimaa kasvattaa, a^^uustoimlnnalllsestl järjestyneiden
työläisten syytä panna vastaisuuden
varalle mieleensä. Työläismielinen
osuuskauppaväki el halua liikkeistään
fasclstlen avustuslaitoksia, vaan
tahtoo, että osuustoimintaliikkeenkin
on oltava työtätekevien mukana taistelussa
fasclsmla vastaan.
69
'erdun, Que. ,
aiskausko vaivaa?
le näkynyt pienintäkään
5ää kaupungistamme pit-.
an. Paljon sitä tapahtuu
oista, josta voisi lehdelle
mutta monellakin unhoit-älvollisuus
lehteänsä koh-sille
tapahtumista paik-lan
kirjoittaisi. Toimitaan
ehtävlssä. Toimitaan niin
että kun pitäisi jotakin
niin hieman laiskottaa
litustehtävä.
^oUsl, tämän asian korjap,-
ihtävä, sillä paikkakunta-at
ehdottomasti lehdelle ja
hyödyksi. . Sillä lehti, jo-taa
paikkakunnan tapah-a
»,lukijoiden kannatuksen,
TJifiist^Jr-huomionsa paik-tapahtumille."
Lehden le-intyy
ja molemmin piioUn
tyväisiä. ...
"haastamalla" saataisiin
k Suom. järjestön jäsenls-judessa
paikkakunnallam-
V paikkakuntauutlsten kirii
käyntiin. Siten ei ke-sltettaisi",
vaan jokainen
: lehden ayttstustyöhön
' saatuaan. Tästä asiasta,
a keskustdun kokouksien
C. Työv. Paolostosliltosta
työläisistä ovat lehdistös-lähneet
kirjoituksia siltä
HyfaelHsestä työstä, mitä
Puolustusliitto tekee, puo-i
vainonalaiseksi jou-jQkkamme
jäseniä fcapita-
"oikeuslaitokslssa". Se on
t monessa kunnon työläi-m
osallistua tukemaan s i -
Jtustyötä mitä yUämainit-
) tekee.
paikkakunnalla on Puo-
1 osastoja ja niihin on
liittyä jc^aisella, joka tUn-tätuntoisuutta
luokkamme
iiä.kohtaan.
^seat työläiset oVat tiedus-oikkakunnallamme,
josko,
milloin he voisivat liittyä
i Työv, Puol. Uit. osastoon,
to htiomautettu, että sen
tdä, saapumalla 1445 Notre
st. (S. J . Montrealin osas-
«ustolle) joka kouk, ensi-imnuntai
klo 2 j.p.p., jol-itrni
luton osaston kokoufc-
«n. Tai saapumalla mjras-lostusliiton
uuslenjäsenten
toiltamlin joita useasti
MJ.
joka on 10 senttiä
»ellekään ole esteenä Uit-
C.TPuolustusliiton jäse-
^ toimintaan.
isearynläys ja "fTorkerin"
levitys
^ parhahmnillaan käyn-
*oön siis kukaan unhoit-eaiessaan,
näytellessään t.
*^^än joukkojärjestöis-laokkataisteluliikettä
voi-väUllisesti
edistää;
^fi^empaa toimintaa ky-
^ J^rjistynyt tilanne Jo-työläiseltä.
Ja par.
*a»n toiminta tarjoutuu
5^olueessa,. jonka jäse-oösi
jokaisen hiokkaosa
«attelevan työläisen pyrit-
««^laisista puoluetovereis-
^ velvoittavia tehtäviään
g ^ , työmaanaan. EsUn
t^S^ ^ lannistua.
^ .iä^nyydessä löytyy
;otka alkavat kasit,
• ^ h e i h , ei Ole prikto
näytteleminen ei
"^r^ ainoastaan "tat-
^ v a a n että hmiä knmpai-
«t^ssamn» on tarkoihik-ovat
asetettavat palvele-
SUpBURY, ONT.
maan luokkamme etua, kuten kapl-talistineii.
urheilu ja taide ovat asetetut
riistoVallan palvelijoiksi ja sen
järjestelmän yksiksi tukipylväiksi.
Meidän on siis entistä enemmän
kiinnitettävä huomiota jpukkojärjes-tötoverelhlmme.
saattaaksemme haU
dätkln osallistumaan a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-26-03