Vapaus, December 22, 1930

              No. 301 - iflaKjn. 301j:zi?30
n, josta laskeuötitaaa -
JOissänpcn. K a i i i J vjj*"'
rksen aikana,
a a pitempi yhtäjaksot
e, aletaan hiljallesnj^
voimakkuutta vä
aseelta mahöo
(Tietysti aina vä:iliä " ^ ^l
m hitaasti, lisätään tt^-J
tta (ei voimaa' ei bit"
Älvyyteen saakka,
taan hiljalleen ja Ui&Ji
Itään vähitellen voimaa
eri sävelaskelien ( i c J
ipaamisesta.
ien tapaamin :-n cn !au:J
npiä puolia j a vaati- p •]
harjoitusta, muita se n
ja lausujalle melkein\v
iä. Interi-allihar joiturl
1 laajentaa keskiäänis>al
pien liikkumaan täliä var]
alueellaan varmasti
sekä tarpeen tullen vaik
ttämään haninaisempij
i-ääniäkin. Harjoitakset-j
ttaa ensin laulamalla. s:'i
l a l la samaa lausetta i r j
sekuntia, tersiä. kvant;
i'all3ja korkeammalle .
lUe. Sen jälkeen cttamal
;rvalleja samassa lauseesi
liiljaisella äänellä eri ijl
vaihdeliin. yhä VDimaVj
äänellä eri intervelkh
paisuvalla äänellä eri y
vaihdellen, hiljenevälii
i intervalleja vaihdellej
evia esimerkkejä olen k»j
lä hjTr-ässä tarkoiiuksEiJ
sattuisi meidän työväfl
lä ^ l e m a a n .sellaista i i l
nuorta joukkoa joka oh
seopiskelun kautta kehrj
jhetaitoaan, eikä ole
saamaan siihen opetus-J
a kirjallisuutta joka olii
isä pohjana. Samoin
tille j a toimihenkilöille
m pahaksi vaikka tutiJ
loin harjoitusmenetelmiJ
;un aikaa ja intoa riftt^
liitä kehittämään. Jos
daltamme vähänkin teDnl
sen eteen, niin ajanmitl
>mme kokouksissanime il
ämme kaunissointuista j|
ääntä. Jos mikään, niif
kaipaa mitä suurimr
iä julkisesta sanasta saa
usta.
itkaapa ainakin nuoren
iraöllä työskentelijät tänJ
ilteenne j a ruvetkaa hai)
n Peltosen antamien oli
kaan lausuntoanne aiva
Vuoden parin perästä
ituksiinne tyytyväisiä.
Wäinö Kääriäinen.
VAPA» ASUIEHILII
ja muille yksityisille, jotka ovat jääneet
saamatta
"Piptiteä"
pj^dänime ilmottaa että painos on loppunut
Itähän mennessä k a i k i l t a lehtiliikkeiltämme, jo­ten
tilauksia emme voi enään täyttää.
"S™ Vaaalh"
on loppunut myöskin, joten toistaiseksi sitä ei
ole myöskään saatavissa.
Työläisen Täskokälenteri 193
jon vielä jokunen määrä jälellä, joten olkaa hy­vät
ja lähettäkää sen t i l a u k s i a tulemaan vaan
niin paljon k u i n kerkiätte. Tilauksen tulem-
Ime täällä täyttämään sen heti tänne saavuttua;
Toveruudella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
^Boxgg^ Sudbury, Ont.
Maanantaina, jouluk» 22 p:nä —- Mon., D e c .^
Havaintoja Winni-pegistä
onton uutisia
Don-haalille ensi kefij
la. Edessä ovat jällce[
en maailman joulunpl
in viettää niitä. omal|
Papit ja kirkot saa
apahtajan syntymästä
lunastukse.sta". Por\-J
ää joulua ylensyömise
sessa ja mässäämisess|
ei sellaiseen ole vara
i. Kootakseen työläisj
;tona yhteen, on Toroi
ilainen osasto ensi ke|
ksi järjestänyt koko yö
inssit sekä Labor Lysej
ustoon että Don-haaliiij
vara valita minnekä kt
mennä. Labor Lysej
Ile tulee xaiken maaä
,a, etupäässä nuorta v|
i-haalilla tulee tanssi
i s k i n olemaan tavannij
ron syöntiä. Eikä sfl
Siellä tullaan iyhyil
asiallisissa ja purevisj
elittämään työväen sul
j u n ja joulun viettooj
LkkL tulee kumnia.ssak|
emaan hyvä. Älkää sif
) kumpaakaan tilaisuuj
in Don-haali ensi tor"
;sena yönä tupaten täyl
Alkaissani tätä muistuu mieleeni
I «ään suomalaisen papin auton kää-jvsäUiö,
jota kuulema tyhjyys val­voi,
varstnkia silloin k im autossa
[sattui istumaan joku pastorin " h y -
väntekeväisyydestiV' nauttiva seu-
Irakunnan ristiveli tai sisko, jolle tuo
hastöri oli aina mielihyvin uskonet
tiion ahnaan säiliön täyttämisen, ja
alloin sitä taas päästiin l i y r r y y t ^ -
misen alkuun. K u n p a voisi yhtä i i ­sisti
täyttää tämän oman turvemät-täänsä
sisäpuolen aiheilla j a sukke-liiiuksilla,
niin hätäkös tässä olisi
päästä "hyddyttämisen" alkuun. K y l
Iä sitä sillätavalla voitaisiin tätä(
mustetta ajaa paperin päälle j a a n ­taa
toimittajain hikoilla meidän hen-iisten
leimaustemme tutkisteluissa.
Uutta päähän ei kelpaa tavallinen
tääsy, vaan sellainen viisaudenöljy,
pUe ei ole myymälää joka kadun
kulmassa. Mutta, Jos tämä tyhjä--
häisyys rupeaa minua enempi v a i -
laaraaan. niin lienee parasta käydä
perustamaan tänne Winnipegiin t y h -
japääyhdistystä, se vafmaankin s a i -
ä kaikilta Winnipegin "puolueetto-jBilta"
. suomalaisilta jakamattoman
jiannatuksen. — Vai eikö tuo liene
itänne perustettu kerran, ellei k a h -
rTjöväeii Puolustusliiton esastossa
(iiäyttää olevan voiinan ja viisauden
ä tälläkertaa enempi kuin kos-
|laan ennen. Toiminta, on lyhyessä
[ijassa saanut tuollaisen kahdeksan-
Fijinmenen mailin nopeuden. Siksi o-
Jastomme kokouksessa- o l i esillä u-sifa
tärkeitä vastaisen toimintamme
järjestäviä kysymyksiä, joista mai­nittakoon
työttomyysavustusrahas-
I ton perustaminen sellaisten jäsenten
Itirvaamiseksi, jotka vallitsevan
[ tjöttömyyden aikana ovat joutuneet
tpätoivoiseen taloudelliseen, tilaan,
rl^tä työttömyysavustustoimintaa ke-iittämään
v a l i t t i in erikoinen kuusi-j
henkinen toimikunta. Osaston t o i -
jsiinnan vilkastiittamiseksi j a jäseh-
|t«n henkisten kykyjen kehittämisek-
N perustettiin osastolle nyi-kkilehti
l*Nuiia), johon vaUttiin ka'ksi toi-
Nttajaa. Jokaisessa numerossa tulee
Imsimäinen toimittaja vaihtumaan,
länsimainen numero ilmestyy var-jaaankin
uudenvuoden vaihteessa,
li? luetaan julki jossain osaston toi-*
Imegnpanemassa huvitilaisuudessa,
l^sia jäseniä on viimeaikaisen i n ­nostuksen
valtaamina yhtynyt osas­toon
toistakymmentä. Laajemman
toiminnan j a huvipuolen järjestämi­nen
on antanut' johtokunnalle a i ­hetta
käydä vuoki-aamaan toiminta-huone
joka lauantai-illaksi, niin o l ­len
tulee osastomme tarjoamaan
taajan toiminta j a kehitysmahdolli­suuden,
ei ainoastaan jäsenilleen,
vaan kaikille työväen pyrkimyksiä
kannattaville ja huvia rakastaville
Wimripegin .suomalaisille. Se onkin
vakava tarketuksemme, että vetää
kaikki suomalainen työläisaines mu­kaan
toimintaan, jossa ne tulevat
tutustumaan omiin luokkapyrkimyk-siinsä
ja samalla voivat avustaa ko­ko
työväenluokkaa vapautumaan
tästä pirullisen riistojärjestelmän
kuristuksesta. Ja mikäli tunnemme
rehellisten työläisten mielipiteitä, n i in
ovat ne erittäin myötätuntoisia o-sastomme
toimintaan nähden, siksi
uskallamme toivoa että pian nou­see
osastomme jäsenluku neljään­kymmeneen.
Tämä joukoissa herän­nyt
innoitus ja myötätunto osasto­amme
kohtaan on vain selitettävis­sä
siten, että osastollamme on sorre-
"tun työväenluokan pyrkimyksiä vas­taava
periaate ja päämäärä, siksi
sen kaikki rehellisesti ajattelevat
työläiset tulevat pmaksumaan omak-
.seen.
Vaikka Wimiipegin suomalaisia
suuressa määrin painostaakin työt­tömyyden
aiheuttama taloudellinen
köyhyys, n i i n seuratoiminnan alalla
me olemme erittäin hyvinvoipia. S i -
tämukaa kuin toisia seuroja kuolla
kupsahtelee henkiseen köyhyyteen ja
toimettomuuteen, sitä mukaa niitä
perustetaan uusia. Sehän onkin ko­vin
helppoa niin tappaa vanhoja,
k u i n perustaa^ uusiakin, sellaisten
seurojen kanssa joilla ei ole mitään
jDeriaatetta eikä päämääi'ää, joista
ei .ole' työläisille itselleen enempää
k u i n työväenluokalle mitään hyötyS.
Viimeinen uutuus seuratoiminnan a -
l a l l a on muutama viikko takaperin
perastettu miesten voimisteluseura
(F. M . A . C). Mikäli työläisiä kan­nustaa
perustamaan voimisteluseu­roja
puhtaasti voimlsteluharrastus o-man
luokkansa eduksi, n i in se ei ole
ainoastaan suotavaa, vaan se on
välttämätöntä kaikkialla missä vaan
on mahdollista koota perusvoimat
seuran olemassaololle. Mutta jos n i i ­den
toiminta ei ole yhdistetty työ­väen
järjestötoimintaan tavalla tai
toisella, niin silloin ei niistä o l i
myöskään työläisille mitään hyötyä.
Sillä työläisten tulee kaikessa toi­minnassaan
ottaa huomioon luokka­etunsa.
Tällä viimeksi perustetulla
j «uralla lieneekin ollut enemoi Yksi­lölliset
pyyteet, kuin voinjitteliäiar-rastukset
kannustamassa sen perus­tamista.
Joukkoja" käytetään vam
välikappaleina ajaessaan omia tar­koitusperiään.
Tämikin uusi pleno-
^ kainen on omaksunut tuon olemat­toman
periaatteen tai aatleettomuu-öen,
nimittäin puolueettomuus.
Kumminkin tuon seuran sratymäil-moitus
oli i'Caiiadan Uutiset" nimi­sessä,
työläisiä mitä ruokottomam*
min parjaavassa l e n t i r i e v u ^ . K u n
tuo seura on ottanut itseUeen tuol­laisen
äänenkannattajan, n i i n ei ole
enään syytä vetäj-tyä puolueettomuu­den
verhoon, vaan sopiihan sitä e-des
rehellisyyden nimessä hihkaista
maaihnalle julki että "me ollaan
puolueettomia kaikkiin porvarillisiin
puolueisiin nähden, mutta työväen-
UiketLä me vlhaamrne ir-.un härkä
punaista vaatetta."
Pyytäisin huomauttaa teille voi-mistehjapojat,
mikäh leiUä näin ah­taana
aikana (kuin useimman elämä
on soppakortin varassa) vielä ilme­nee
voimisteluhalua, niin yhdistäkää
seuranne Canadan Työväen Urhei­luliittoon,
silloin te tuette koko C a ­nadan
työläisten ruumiillisen kult^»
tuurin pyrkimyksiä, silloin teillä on
päämäärä jonka kehtaa kaikille s a ­noa
punastumatta Ja ilman ryyp­pyjä.
Tästä "piskuisesta laumasta", tai
suo.Tialaisesta seurakunnasta ei oike­astaan
kannattaisi mainita mitään,
siitäkin syystä, että viimeinenkin
pastorimme ja .seurakuntamme hyviä
suhteita parantava kirjoitukseni, i -
kävä kyllä, on jäänyt aivan tuiok-
."^ettomaksi. Ilkeämielinen parjaus, ja
leikinlasku, joka käy pastorimme
kustannuksella, huvittaa siinämäärin
seurakuntalaisia että meinaavat u-nohtaa
"soppakorttinsa" vaihtami­sen.
Varsinkin nyt, kun se hiellä
ja vaivalla harjoitettu hoosianna
taavetinpoika lurahti niin juhlalli-
.'^esti penkin alle. Nyt on pastorimme
kaikessa "hyväntekeväisyydessään"
ruvennut keräämään työttömyysa­vustusta.
Nähtävästi pastoriammekin
vaivaa tää huono aika siinä määrin
että hän iielkää joutuvansa soppa­jonoon,
jossa voisi saada kommunis-titartunnan.
J a kun pastorimme niin
kauheasti pelkää kaikkia "nistiä",
"istiä" "listiä", noita "kirouksen ja
paheen aikaan saajia", niin koetta­kaa
rakkaat ristiveljet ja sisaret uh­rata
viimeisetkin senttinne ja pe­lastakaa
rakas pastorimme tuolta
turmelukselta.
Lopuksi pyydän huomauttaa W i n -
nipegin suomalaisille, joita suurem­malta
osalta niin raskaasti painostaa
tämän kriisiajan aiheuttama työt­tömyys.
Eikö olisi syytä ruveta jo
hiukan ajattelemaan perusteellisem­min,
mistä tämä tilanne johtuu, jo­ka
on syössyt koko työväenluokan
mitä suurimman kurjuuden ja epä­toivon
partaalle. Me olemme osa s i i ­tä
satojen tuhansien massasta, jot­ka
tämän maan työnantajakapitalis-tit
ovat nähneet parhaaksi armotta
heittää työttömyyteen ja samalla
riippuvaksi yhteiskunnallisesta " a -
vusta", jota annetaan ikäänkuin ar­mosta,
kaupaiksikäymättömiä jättei­tä
senverran, että niillä juuri hen­kensä
saa pelastettua nälkäkuole­masta.
Tässä tilassa me valitamme
ja vaikeroimme kuinka on huono a i ­ka.
Me syytämme aikaa, sen sijaan
että pitäisi .syyttää omistavaa luok­kaa,
kapitalisteja, joilla on valta
pääomansa avulla tehdä huonoa ja
hyvää aikaa. Silloin kun kapitalistit
näkevät että se on heille itselleen e-dullista,
niin ne kyllä tulevat teko/
mään "hyvän ajan". Mutta jos ne
eivät voi sijoittaa miljooniaan niin
että ne saavat siitä huikeita voitto­ja
itselleen, niin ne sulkevat m y i -'
lynsä, ja ajavat työläiset maantielle
armotta. Itsellään heillä on kyllä
hyvää aikaa, sitä todistaa ne sato­jen
miljoonien vuosivoitot mitä tä­mänkin
maan kapitalistit ovat työ­läisten
hiestä ja verestä nylkeneet.
Työläistoverit, meitä ei auta v a i -
kerpimiset, vaan taistelu. O i i yhdyt­tävä
työväenjärjestöihin, ja koko
järjestyneen työväen voimalla vaa-«
dittava palkkojen nostamista ;slfn&
määrin että sillä voi kunnollisesti e-lää
ja vaadittava työpäivää lyhea-netyksl,
siiloin mjröön tulee useim­mat
saamaan työtä. Nämä, j a use­at
muut tj-oväenjärjestöjen asetta­mat
vaatimukset tulevat takaamaan
tjröläisille parempaa aikaa j a elä-»
mänmalidoilisuutta. Siis ruppuu i t ­sestämme,
miten jTnmärrämme n i i ­hin
suhtautua. Kapitalisteilta meiUa
ei näj-tä olevan mitään pelastusta
odotettavissa. Tj-önantajat pyrkivät
enUstä räikeämmin työntehoa k i r i s ­tämään,
ja samalla tuotannon kc-neellistuttamaan,
niin ollen syrjä-yttämiiän
iiixasvoiman. iasta on seu-
1 räuksena että suuremmat ja suu-iremmat
joukot tulevat vakituisesti
I olemaan vailla työtä ja elämänmah-i
doUisuutta.
Siis kaikki työläiset liittykää jär­jestöihin,
käykää tukemaan koko
sorretun työväenluokan yhteistä
taistelua, siinä meillä on pelastus,
; joka takaa meille paremman tule-
• vaisuuden. — E. S.
pohjois<^iitanosa
Port Arthurin uutisia
män kamppailusta, ktm työväenluok­ka,
saatuaan ^^llau käsiinsä, koet­taa
valtaansa käytännössä toteuttaa.
Se kuvaa mainiosti, miten tukalissa
oloissa työläiset joutuvat hallitus-hommassa
työskentelemään. Melkeii],
kaikki vanhan Venäjän teknillisen ^^^^^ Timminsin takan. H .
lyon tekijät, joita on pakko pit^a | ^^^^^^^ kämpällä työskentelee lä-tyossa
ovat samalla objanoila. Ja i ,^^3 neljäkymentä miestä. Tjöt ovat
kuilenkm punaiset selviyty-val yoit-!,.^j^^ käynnissä vasta kaksi viikkoa,
tajana. Sus joulupäivän lUalla haa-| täälläkään vallan nukuta. Koe-alla
tavataan • .^^^^ ^^^^^ pitämällä kokouk-
Joulukuon 29 p. konsertUa ei mls- ; j ä r J e s t ä m ä U ä toimmtaa n im
saan t a p a u k s i a saa unhottaa, si - .; j ^ ^ ^ ^ j ^ ^ «.ahdolUsta, siitä huo-l
om esuntjn'at_ kaikki osaston t o i - , 1^^^^^^,^ olemmekto tilan a h ­minnan
jTnparille kiteytyneet musi-j^jj^ ^un innostus on suuri,
kaaliset voimat antavat y^^^^^^ i ^mx ioia^^ln aikam s&a.
konsertin. Silloin vie Välmä pUlipii- { Ensimäinen kokous pidettiin t.k.
parinsa tuleen. Me kyllä olemme j o ; 3 jj. Alex Laakso avasi kokouk-monessa
tilaisuudessa kuulleet, että j ^ ^ ^ ^ selittämällä, kuinka tärkeää mel-a
a n t a tulee kum torvesta, mutta ^^^^ ^ „ toimintaan, koska
emme ole kuuUeet uusimpia, mitä kapitalistit koettaa kalkin voimin
pojat ovat harjoitelleet juuri tuota .^rtaa meitä työläisiä. Jos emme
konserttitilaisuutta varten. Entäs slt. ^^^^^ ,^44^ kiireimmin taistelemaan,
te Vikströmin kanki. Nuorten o r - j ^ j j ^ ^^^^^ ^^j^g^^t ne meille
kesterm esitykset ovat aina olleet j kylläisille mitä vain. jonka huo-ihmisun
meneviä. Konsertissa kuu-1 ,,^^3^^, gijj^jj^ ^uin se on
Itsemurha. Maanantai-iltana 15 p.
joulukuuta tapahtui ikävä tapaus R.
Poutiaisen kotona Lapissa, Gorham
kunnassa. Mainittuna iltana tapasi
Poutiaisen tytär vanhemman sis­konsa
Sanelma Poutiaisen tiedotto-lemme
useampia numeroita orkeste­rilta.
Aarnion Jussin kanki el ole
enää nuoruudella pilattu, tarkoitiin
Iän puolesta. Kaikki ovat vakaita
partasuu mieliiä, joukosf^a joku po
janhutilus. Jämerästi ne miehet l a u .
lavatkin, niin että kaarnat katosta
varisevat. Mutta silti äänet sointu­vat
hyvästi yhteen. Mieskuorollakin
on uutta tarjottavana. Vierailemaan
tulee P. Williamin osaston sekakuo-
Näin joulun aikana ja joka aika
Vapauden lukijoiden olisi kiinnitet­tävä
huomiotaan entistä tarkemmin
lehden ilmoituso.sa.stoon. Siellä tosin
ei ole mitään opittavaa, mutta sen
avulla lukijat voisivat ojiettaa i l ­massa
tilassa vuoteella huoneessaan.
Asiaa lähemmin tarkastettua löytyi
lähettyviltä avattu karpoolihappo
pullo, joka selvästi osotti aiheen
tunnottomuuteen. R. Poutiainen toi
tyttärensä kiireesti täkäläiseen St.
Josephin hospitaaliin. Henkeä kui­tenkaan
ei voitu pelastaa, vaan S a -
nehna Poutiainen kuoli vähän jäl­keen
hospitaUin tuonnin.
Mitään jälkisehtystä ei vainaja
jättänyt kaameaan tekoonsa johta­vista
syistä. Se. että teko oli pitem- niottajia.-Kun • jokainen, joka mo-män
aikaa yiletitty, todistaa vai- "^^ tarvikkeita ostamaan tekisi ky-r
. i j an teko. sillä hän itse edellisenä i^ymyk-sen ilkoittaako myj-jä siinä*
Häivänä oli hakenut mjTkkyä Port .s^'"» Iehde.ssä mitä ostaja lukee, ja
Arthurista, antaen rohdoskauppaan
ylös toisen nimen ja sanonut käyttä­vänsä
puhdistuksessa,
lVIrs. Hiltunen kuoli kotonaan Port
Arthurissa 13 p. joulukuuta. Hän
sairasti jo pitemmän aikaa työläisen
vitsausta, keuhkotautia. Hautaus toi­mitettiin
maanantaina 15 p. joulu­kuuta
S. J . osaston talolta. Tove- sysänneen sivunkokoisia ilmotuksia
reita j a tuttavia oli kokoontunut Pa^^tareiden pilliin ja Vapaus on
myöhäistä.
Puheenjohtajaksi kokoukselle va­l
i t t i in Ilmari Andersson ja sihtee­riksi
K. Mäki. Valittiin ensinnäkin
kämppäkomitea. johon kuuluu 4 hen­keä,
nim. Einar Lassila, K. Mäki.
Reino Ahola ja Alex Laakso. — Kes­kusteltiin,
olisiko tarpeellista perus­taa
kämppälehti ja yksimielisesti t u ­li
päätökseksi että on. Lehden n i ­meksi
ensi numerolle merkitään:
ro " K a i k u " . Jotta on. on musiikkia xyömaalehti, tilapäinen. Katsotaan
yhde^Cbi Illaksi. sitten mikä o n sopivin. Toimlttajak-
Seuratkaa tarkom paikaUlsia i l - valittiin H. Laakso, varalle K.
moituksia sisäänpääsyistä ynnn ^äki.
^^"^^^ Seuraavana pohdittavana oli. osal-ii^
Jutaanko metsämiesten juhliin,
jotka pidetään 27 p. jouluk- Timmln-
.sin S. J . h a l i l l a . Yksimielisesti pää:
l o t t i in että osallistutaan ohjelmalli­sesti.
Huom! Kuulkaapa Timminsin met-
.sjimiehct y.m, tulkaapa katsomaan
mitä korvessakin on saatu aikaan.
Sama.ssa tilaisuudessa puhuu tov, K.
Salo. Mitä tov. Salolla on meille
Venäjänmatkastaan
haali täyteen jättämään vainajalle
viimeiset jäähyväiset. Tilaisuuteen
sopivaa ohjelmaa esitettiin useam­pia
numeroita. Tov. Hautamäki piti
puheen, jossa häii selosti, että kuo-leina
ei ole synnin palkka, vaan vält­tämätön
luonnonlaki ja että elä­män
tarkoitus ei saa olla valmistau­tua
kuolemaan, vaan päivätyön, s-lämän,
tarkoitus pitää olla työsken­tely
parempien elinehtojen saavut­tamiseen
tuleville sukupolville. O-saston
soittokunta soitti surumarssia.
Mieskuoro lauloi kaksi laulua. T.N.L.
Port Arthurin osaston jäsenet esit­tivät
laulua, mrs Takoja lausui v i i ­meiset
terveiset osaston puolesta.
Mrs. Sillman lausui runon. Soitto­kunnan
soittaessa surumarssia saa­tettiin
vainaja viimeiseen majaan.sa
täkäläiselle hautausmaalle, mihin
hän, eläessään lausumansa toivo­muksen
mukaan, laskettiin lepää­mään
tyttärensä viereen, joka 5
kuukautta takaperin saatettiin mus­taan
multaan.
Mrs Hiltunen kuului jä.senenä tä­käläisen
naisliiton osastoon ja S.J.
osastoon, toimien voimissa olles"aan
osaston huvitoimikunnassa.
Kyllä kai jokainen Arthurin ja
ympäristön Vapauden tilaaja ja l u -
jos ci ilmota niin Ji^ittää tavaran ijup^gänpojille
tiskille. Siten l^un useammat osta-, sanomista?
jat tekevät, i i i in kauppias huomaa valittiin raportoeraaja joka on
mi.s.sä menniiän. Niin sanottuja jou- vapauden kan.ssa kirjeenvaihdossa,
luilmotuksia tarkastellessa huomaa l valituksi tuli K Mäki
suomalaisiakin liikemiehiä ja enfr-1 Keskusteltiin edustjijan lähettiiml-lannmkielisia
InkkeiUi, mistii pääa- j^eslä edustajakokoukseen, joka p l -
siassa mekaläiset tekevät liikcfä ketään South Porcuplncn S. J . l i a a -
' l i l la 28 p. joulukuuta. YkslmlpUspsti
päiilettiin lähettää edu.staja. Par­haillaan
pohditaan kysymyksiä Ja e-västyksiä
cdustaji^llcmme. — K.
tyystin sivuutettu. Jos^kerran rajo­ja
selvitellään, niin tehtäköön .sc
kaikilla mahdoULsilla aloilla. Siis 0-
lämisen tarvikkeitakin o.staessa p i ­dettäköön
silmällä sitä, kuka liike­mies
on edes niinkään paljon .s»io.si-ollinen,
että ilmotuksen muodossa
antaa o.s&n oman liikkeemme hyö­dyksi
meiltä kiskomastaan voitosta.
Täällä on osuusliikkeidenkin nimel­lä
kulkevia liikkeenharjoittajia, jot­ka
iihraavat suuria summia ilmoi­tukseen
porvaripillelssä, mutta niiden
lehteen, mitkä ovat varsinaisia kan­nattajia,
ei ole "varaa" panna .sen­tinkään
ilmotusta.
Kolme Port Arthurin johtavinta
saunalaitosta antoivat vapaan kyl­vyn
työttömille t.k. 18 p. Ainoana
ehtona oli, että piti hakea työttö­mien
keskusjärjestöltä lij^pu joka o i ­keutti
pääsyn kylpyyn. Kyllä sen
pojat palkitsee joskus kun sattuvat
työhön pääsemään. — i —.
Kirkland Lake, Ont.
Mäki.
Naisliitcn ohjclmaUokoukscssa t.k.
15 p. hyväksyttiin uusi jäsen. Aina
k i ja sekä varkainlukijakin on tar- hissimkissun tämä meidän liittomme
kastanut Port Arthurin osaston i l - jäsenmäärä kasvaa, vaan kyllä täällu
motusta joulun aikana olevista juh­latilaisuuksista.
Tanssitilaisuudet tie.
tenkin menevät tanssijoihin kuin
terva puuhun. Olkoon huomautettu,
että jouluaattona koko yön tansseis­sa
lumimyrsky raivoaa haalin . l i ­sällä
varmasti ja ulkona, jos her­ra
sallii. Joulupäivänä esitettäv.i
kappale "Viha ja rakkaus" on sel­lainen
uutuus, että jokaisen ken
kynnelle kykenee olisi tultava si^ä
katsomaan. Siinä on tuulahdus UTI-den
Venäjän sen aikaisesta ja vie­läpä
tähänkin aikaan sopivasta elä-työväenluokan
kasvai'* Eritoten pidetään yllä rilttämä-yksi
parhain keino vJÄiöntä työskentelyä sosialifascis-lantajain
ja reformistiÄ%g aatemaailman paljastamiseksi,
hyökkäystä kultuureÄjnikä on levimiyt läpeensä erilai-l
a l l a " , ei ole vielä t ä j « fiin^, kulturellis-kasvatuksellisiin j ^ i - -
apnien uniojärjestöjenii^fötöjhin ja muotoihin, mitkä aika-
•'''^'ain näyttävät aivan kuin sosi-
||fascisteilla olisi todellakin työ-pten
edut sydämellä. Pqrvarillis-fei
hallituksien alustuksella sosiali-
%istit järjestävät erinäisiä retkei­lyjä,
kesäleirejä, kursseja, julkaise­mat
kirjallisuutta, lehtiä, Ja j u l k a i -
^ käyttäen tähän tarkoitukseen
f^raalisia intelligenttejä, niin että
Jiltuurin, tieteen *ja taiteen "puo-
^ettomuuden" ja "politukattomuu-allankumoukfrsllisen
1
;ysymykset saavat vifli
ir-ähän huomiota. Työlä'
elli.s-kasvatuksejliset j:
ra;)orteeraa vailankurni
ammattiunioille ja, a
tsion-i!c, ja toisekfe
ut eiv-if ota aktiivista
i järjc:-löj''n tvöiiön
näemme, että kapitaKt^— ^—....^uucn pomuisaiiomuu-iys
työväenluokkaa v a » e n varjossa työväenluokka voitai-
/öityy. ei ainoastaan aatteellisesti riisua aseista ja
a taloudellisella. ^^^^^^^^^^ porvarillisten etujen hen-ulturelliseila
rintamalÄJssa. Kaikki nämä kulttuurimuodot,
n "kultureill-ren" Ja kuin "teollisen kansanvallan'
)jen lukumäärä on ^ u Ä ^ teolUsuusrauhan" propaganda,
kertaistunut, ei vain .saa riittävää vastustusta ja
utta myöskin idäs5a_ » ^ ^ n n t a a vallankumouksellisten a i -
. Työnantajat ^äyttäj»JKien taholta työväestön kultuu-aatttteerrcciittaa..
mmu' siikkia, i i a » -^kasv-atuksellisissa järjestöissä.
iä, elokuvia. lauluköör.
t o i n i i J S ^ ^ MUODOT M
n y ö i ä » * ^ O O D l T TAISTELUSSA K U L -
a karkottaa^>.c.n t y ^ ^ . ^ £ j ^ j ^ j g ^ ^ TAANTUIVIUSTA
aisten ja varsinxm^na
nkiintoa luokkatais..i;
isen "DINTAN- toim-malle
ulottaminen t..
kerroksien huvitteluja
erikoisten keskt**^
nen Ranskassa, työn?;
Engiä:
stamain klubien
nallistuttaminen
— kaLkkien näidsi
en usä P A K kann
VASTAAN
^^öväen kulturellis-kasvatuksellis-
: terjestdjen edessä oleva työväen-
: ^ o . ' € n vallankumoukseUisen po-kasvatuksen
suuri tehtävä
^ a a n toteuttaa ainoastaan lähei-
J^ynteistoiminnaUa näiden järjes-Ä
^'^"ankumouksellisten u n i -
^ilää ^"^^^^'^^'"nio-oppositsionien
ei saa riittävää va»- ' ^ ^ . ^ on j u u r i tämä seikka m i n -
mkumouksellisten I J H ^ . ^ " välttämätöintä vuorovai-edustus
työväen uni
työnväen kulturellis-kasva-tuksellisten
järjestöjen johdossa. E -
delleen vallankumouksellisten uni-oiden
tulee käyttää kulttuuri-järjes­töjä
kamppanjainsa toteuttamisessa
ja samoin jokapäiväisessä ammatti-unioiden
valistus- ja agitatsioni-työssä.
Työläisten kulturellis-kasvatuksel-llsten
järjestöjen suorittaman työn
pääasiallisimpana pyrkimyksenä p i ­täisi
olla: (a) järjestelmällinen pro­letariaatin
kaikkien poliittisten ja
taloudellisten hetken tehtävien"tun­netuksi
tekeminen; <b) huomion
kiinnittäminen työläismiesten ja
, -naisten jokapäiväisiin kulttuurin ja
; olii män vaatimuksiin. Näitä pyrki­myksiä
silmällä pitäen työväenluo­kan
vallankumoukseUisten kulturel­li
s-kasvatuksellisten järjestöjen ja
oppositsioniryhmien reformistisissa
'järjestöissä, vastakkaisena "huolen-
! pidolle" mitä sosialifaseistit ja työn­antajat
osoittavat työläisten huvit­telulle,
tulee viitoittaa omat järjes-tämi^
nuodot kultureUisen levon ja
huvittelun _kehittämi^e::^ rallanku-mouksellisen
proletariaatin edessä
olevien tehtävien mukaisesti.
Työ tulee suorittaa kunkin maan
erikoisolojen mukaiseUa tavalla.
Vastakkaisena reformistisille "kult-tuuri"-
toiminnoille, jota ylläpide­tään
amoastaan yelmpiä työläisker-roksia
varten, vallankumouksellisen
kultuuritoiminnan tulee ulottua
mahdollisimman laajoihin työläis-ryfamittymiin.
Työveänluokan vallan­kumouksellisten
kulttuurijärjestöjen
täytyy muodostua keskukseksi u u ­sien
jäsenien värväämiselle vallan­kumouksellisiin
-unioihin j a ammat-tiuniolden
oppositsioniryhmiin. Työn
metoodit j a muodot tulee sovittaa |
yksityisiin lyöläisryhmiin niiden po-liitillista
ja kultureUista ta.soa sil­mällä
pitäen. Korkealle kehittyneis­sä
maissa, missä on olemassa pitkä­aikaisesti
toiminnassa ollut vallanku­mouksellinen
hike ja missä työläiset
ovat lukutaitoisia, vaaditaan tyyten
erilaisia muotoja kuin takapajuisis­sa
maissa, suviren prosentin ollessa
lukutaidottomia., Kaikissa tapauksis-
! .sa kuitenkin työväenluokan oma-alottelsuuden
ja itse-toimmnan
maximiin kehittäminen on pääpe­riaatteena.
Elävä, kansanomainen ktiltuurityön
muoto nauttii suurinta- menestystä
työläisjoukkojen keskuudessa. Täten
on välttämätöintä säännöllisesti .'är-i
jestää väittelyjä ja keskusteiuja. j
kysymys- ja vastausiltoja, koUektil- 1
visia näytäntöjä, osanottoa vallanku- ;
moukseliistcn elokuvafilmien katso- ;
miseen. agitprop.-ryhmien ja kerho- i
jen taholta erikoisten agitatsioni- i
ja valistusryhmien valinnan ja n i i - '
den järjestelmällisen kehittämisen
kautta.
Työläismiehet ja naiset tulee .saa­da
Csallistumaan ja avustamaan u -
nio- j a työmaalehtien toimittamises­sa,
kirjallisuusryhmien j a opintoker­hojen
muodostamisessa, urheiluklu­bien,
retkeilyjen, Neuvostoliittoon
vierailujen y.m. järjestämisessä.
Maailman proletariaatin kasvava
myötätunto Neuvostoliiton raatajia
kohtaa, j a yhä lisääntyvät imperia­l
i s t i e n ' j a heidän lakeijainsa sosiali-,
fa-scisticn neuvostovastaiset hyökkä- '
ykset. provosoiden sotaa proletariaa­tin
diktatuurin maata vastaan, tuo
kärkevästi työväenluokan vallanku­mouksellisten
kukureUis-kasvatuk-1
sellisten järjestöjen eteen välttämät-j
tömyyden tehostaa työ.skentelyään
Neuvostoliiton viisivuotissuunitclmay
ja so.sialismin rakentamisen tunnc-tuk-
si tekemiseksi kapitalististen mai- _
den työläismiesten ja naisten kes- työntasavalta.
kuude,ssa. Tätä tarkoitusta varten Valittiin ohjelma seuraavaan ko-tulee
järjestelmällisesti toimeenpan- koukseen ja n y r k in toimittajat. Suo­na
luentoja, raportteja, keskostElrda-, Titettiin ohjelma, vaan nyrkkileh-
K i r k l a n d Lakella saisi olla joukkom­me
paljon suurempi, sillä täällä on
vielä paljon naisia jotka eivät, kuu­lu
mihinkään järjestöön. Ottakaapa
kaikki työläisnaiset sydänasiaksen-ne
tulla kokoukseen ja yhtyä jäse­neksi,
sillä kokouksissa keskustele­malla
voimme kehittää it.seämme ja
tuoda ajatuksiamme julki yhteisistä
r-.sioista. kun kerran kuulumme sii­hen
raatajaluokkaan, joka on kapi­talistisen
järjestelmän puristamana.
Eikö meillä ole syytä ajatella että
meidän on aika järjestyä ja ryhtyä
taistelemaan suurina joukkoina
murskatakscmme tuon nurinkurisen
riistojärjestelmän ja tilalle luomaan
sellaisen järjestelmän jossa on kal­k
i l l a elämisen mahdollisuudet, .siis
Long Lake, Ont.
Naisosaston kokous oli 9 p. tiUä
kuuta Otto Kinnusen farmilla. Nai­set
olivat saapuneet runsaslukuisina
kokoukseen. Keskusteltiin Joulun
vietosta ja tulimme siihen päätök­seen,
että pidämme iltamat Jouluaat­tona,
joissa on vapaa sisäänpääsy
ja ravintola; lapsilta ön ohjelmaa
mutta ei tule joulupukkia. Joka h a ­luaa
tuoda joulukortteja. niin ne
jaetaan.
Olinune sitä mieltä, että koko
joulukorttihomma on turhaa hum­puukia,
mutta kun vielä meidän o-mat
sanomalehtUllkkeemmekin nlltd
kauppaavat ja Järjestävät asiamie­hiä
Joka paikkakunnalle niitä myy­mään,
niin niitä tulee ostettua, Ja
n i in ollen ei ole muuta keinoa kun
Jakaa niitä.
Seuraava kokous on A. Luoman
farmilla. — E. M .
Yleisöltä
Koska viime aikoina on ollut liik­keellä
tyhjänaikaisia huhuja, joiden
mukaan allemerkltyn olisi pitänyt
esiintyvä jonkinlaisena kiihkoilijana
lapualalshenkeäi uhkuvan "Canadan
Uutisten" palstoilla, että kuuluisin
täällä Sudbury.s.sä Jä.senenä palkal­liseen
lapualalsseuraan. Pyydän tä­ten
a.siaa .selvittääkseni Ilmoittaa,
että omien tietojeni mukaan en o l f
edellämainitulle lehdelle minkään­laista
onnittelua lähettänyt, joten
moiset huhut ovat vallia tosiperää.
Sudbury.ssa. Ont. Jouluk. 18 p. 1930.
Eino Meriläinen.
näytäntöjä, y.m., asoittaakseen k a ­pitalistisen
j a .sosialistisen ratsionali-temme
Opinahjo jätettiin jäsenryn-täysiltamaan.
Luettiin viime neu-soinnin
eroavaisuuden ja laajakan- vottelukokouksen pöytäkirja lop^
toisesti .selostaa elin- ja työsuhteita puuh, vaan ei aiheuttanut paljon
Neuvastotasavaltain liitossa, j.n.e. kaskastelua. kun on jo päätökset o-
Työväenluokan kulturellis-kasva- lettu käytäntöön. Pykälä.stä "Nai.s-tukseUlsten
järjestöjen tulee ottaa liiton toiminnan elvyttäminen" kes-aktiivisesti
osaa vallankumouksellis-ihasteltiin, että millä .salaisiin nämä
ten unioiden j a ammattiunio-oppo- • mpidän kokoukset vähän vilkkaam-sitsionien
valistus- ja kiihoitustoI-{ miksi, kun tahtoo olla niin, että
mintaan, avustaen niitä jäsenryntä-osto
rasvapi­toisuuden
mukaan
Viime i.stuntokaudellaan toki On-t-'
irion maakuntaparlamentti pää.
tök^eri, joka voimaan astutta mää­rää,
<;ttä kaikki maito, joka oste­taan
maidonjakclulaitoksiin On­tarion
maakunna.s.sa, o n n i i h in os­tettava
sen rasvapitaiKUuden mu­kaan
mikä o.stetu.s.sa maidossa on.
Ko.ska täliaisi.sta muutoksista' ai­heutuu
u.seinkin kesku.stelua mai­don
tuottajain kesken j a keskuste-
]u.ssa a p r i k o i d a a n puoleen j a toi­seen,
.filtä osumatta useinkaan oi.
kcaan, niin on ka» paikallaan, että
maidon j a k e r n t ^ Qstamista rasva-pitoisuuspetifjteella.
Näitten ko-miteain
työ e i stziokaan ollut help­poa,
sillä ntonet eri maidon tuot­tajain
yhdistykset olivat edustet­tuna,
edustaen monta eri rotua
lypsykarj'aä. Kukin- komitea tie.
tysti katsoi edustamansa yhdistyk­sen
etua etupäässä j a toisen y h -
distyVsen edut olivat toisarvoiset.
Mutta kaikkeen ajalliseen tulee
loppu, samoin tuli tähän komitean
työhönkin j a niinkuin edellä mai­n
i t t i i n , pitäisi uuden säännöstelyn
olla sellaisen, joka tekee oikeut­ta
rasvamaitoiselle jersey-lehmälle
j a rasvapitoisuudesta huonommak.
si tunnetulle holstein-lehmälle.
Komiteain työn tulokset sitten
a l i s t e t t i in Ontarion maakunnan
maanviljelysviraston tarkastettavak.
si, joka antoi sille siunauksensa j a
maanviljelysministerin' sen allekir.
jotettua tuli se laiksi joka astuu
voimaan ensi tammikuun 1 p.
Liitämme tähän yhden pykälän
mainitusta laista, joka selventää
kuinka maidon osto rasvapitoisuu­den
mukaan on tehtävä.
Pykälä suomennettuna kuuluu:
k a i k k i maito, joka otetaan vas­taan
maidon j a kerman jakelulai­toksissa
j a jolia myydään näistä
laitoksista juoksevassa muodos.sa
Ihmisten ravinnoksi, täytyy ostaa
" s t a n d a r d i n " 3,4 % rasvapitoisuu.
den mukaan. Maidosta, joka s i ­sältää
3,4—^^4,5 prosenttia voiras-vaa,
tulee ostajan lisätä maidon
hintaan neljä senttiä sataa pau­naa
kohti jokaiselta yhdeltä kym-meneisosa
prosentilta vöirasvaa
mitä maito sisulttiä yliipuolclla
standardin (3.4). Samoin tulee
ostajan vähentää maidon hinnasta
neljä senttiä sataa paunaa kohti
jokaisesta yhdestä kymmenesosa
prosentista mitu maito sisältää n l ^ '
puolella standardin (3,4). Siis se
aäädöksissä asetettu perusta jonka
jokaisen maidon ostajan tiiytyy ot-taa
huomioon hintaansa järjestUe.s-sUän,
on 3,4 prosenttia. Samoin
maidon tuottajain on hyvä piUiä
mielessään karjaansa järjcstelles-säiin
että räsvainaitoinei\ lehmii
on hänelle tuottavampi kuin sel­lainen
lehmu jonka maidps.-^a on
vähempi vöirasvaa.
I\Iutta tiissä niinkuin inuissaTiin
asioissa täytyy tyytyä 'kohtuuteen.
.Jps pyritään nostamaan rasvapi­toisuus
uärimäiseen rajaan niin on
siitä sp seuraus, että maidon oi^ta-jan,
jos hän haluaa ,myydä maidon
.sellaisena kuin se . f a r m i l t a tuo­daan,
on hintatasoa laskettava
saadakseen oston j a myynnin vä­lisen
eron pysymään entisellään,
koska hän joutuu kerran maksa-rpaan
sen rasvapitoisuus-nousun,
joka hänen ostamassaan maidossa
tapahtui.
Sitä, kuini?a paljon maidoHta on
maksettava cl mainituissa »äudök.
sisEä puhuta mitään, vaan jää se
edelleenkin maidon tuottajain ja
ostajain välisgksi asiaksi.
Maidon jakelulaitoksissa namu
uudet säädok.sct tuotitavat Ihuo-mattavan
määrän lisää työtä, kos­ka
niissä suädetiiän, että joka päi­vä
täytyy ottaa näytteet jokaises­ta
kannusta erikseen j a niiden
näytteiden perusteella tehtiivä tes­taus,
ja maksuperustana oltava
rasvapauna eikä vartti kuten en­nemmin.
Tulevaisuu.s tulee näyttämään
jos nämät uudet järjestelyt ovat
osuneet-oikeaan vai e i . — Q. L .
fkmmtm 6/
vaan jotkut käyttävät puheenvuoro-y.
5kamppani'oiden'"toimeenpanossa j a j i a ja suurin o.sa jäsenistä ei sano
.^amoin järje.stämis- ja agitatsioni-jko.skaan mitään.. Ehkä on .suunm-työssä
teollisuusriitojen kulussa ja I malta o.salta :ie arkuutta, vaan on
niiden valmistamisen kulue-ssa. Tätä i velttoutta ja haluttomuuttakin, POLS
tarkoitusta varten on välttämätön-1 kaikki nämä meistä ja tilalle innoi­ta
saada erikoisia järjestäjiä ja a - j tusta, tositalsteluhenkeä, .sillä tämä
gitaattoreita.* jakaa kirjallisuutta ja i kuuluu meille, on jokaisen asia ejkii
lentolehtisiä, avustaa kokouksic-n I aniharvain. Siis muistetaan etla , ,
järjestämiset. iakkokomiteoidcn I "yfen kaikkien j a kaikki yhden puo- | tasta lausutaan M u «»^J^«ly|;tyk-kaikessa
työs.sä,' tehden työläisille
turmetU!;^! vällankumouk-sellisten u- kennelles-sä.
nioiden j a ammattiunio-opix..sitsio- ! Huomion oteltavaa! Jouluaattona
myksessä olevassa lako.ssa. Työväen- i '-k- 24 p. agit.prop. komitea tojmn
nien tunnukset ja vaatimukset kysy- uskonnonva-staLsen vallstustilai-suu -
luokan kultureills-kasvatuksellisten^en. Toivotaan runsasta asanottoa.
järjestöjen tujee samoin avustaa lak- Sitten seuraavana eli t.k. 25 p. i l -
kÖkomiteoiden iohtajia-reformististen tana esitetään kaunis luokka-aihei- siirretty aina eteenpäin. Vnme is-t
„ - , « » , . s ^ v 4 i ö f ^ "r^^t^nicoT, rr^.iir, T i a l - Hen laulu-ttäytclmä " E r i lipun
a l l a " tuntokaudelJa .sitten päästiin nun
pitkälle, että valittiin komitea, jo­ka
yhdcs.Kä maidon tuottajain y h -
di.^ty.stcn nckä maidon välittäjäyh-di.
sty.sten valitsemain komiteain
kan.-^.-a laati Izaikkia o.ota n-ottajia
tyydyttävän .•»äännöstelyn, koskien
juuston j a voin valmistusta sekä
Icsta" kalliin aatteemme eteen työ,>-j sftk.-i niHä taholta, jo,s<;a tähän
iiyhmn on oltu päkoilettu syventy­mään.
Tärnä lakitekele ei ole .suinkaan
uusi, vaan on H(; ollut monta ker­taa
fciinemriiin jo esillä, rnutta on
aina ennemmin, .syystä tai toisesta.
lakonsärkljäin pstoDisen roolin pai- nen lauiu-naytelmä jastamisessa teollisuusriitojen ku- 4-näytöksessä. Täyttäkäämme sillo-.n
jyggg A T H. i haali viimeistä .sopukkaa myöten.
' Seuraavana t.k. 23 p. e.sitetään
kappale "Po.stivaras", Ter/etuloa Muistakaa
' k e i n o l l a milifi l.iJi.ins.T uudistaa
lehtenne tilaus.
k a i k k i i n näihin tilalsunk.siin. Kn>-
.«ickaa tarkeruuiin i!j(ioituiw-,L:>tu. - -
j V a l i t t u .
Suoinen rajavartiosto
avustamassa fascistien
raja-asetusten
rikkomisia
Olemme jo aikaigcmmin olleet
tilaisuudessa julkaisemaan useiden
Suomen fascistien Neuvosto-Kar­j
a l a n rajan ylitse väkivalloin heit-tämäin
työläisten kertomuksia, jot.
ko mitä sitovammin ovat osoitta­neet
Suomen viranomai.sten avusta­neen
lapualaisia, heidän järjestä-mi.
ssään ihmisryöstöissä j a rajan y l i
heittämisissä. — Julkaisemme seu­raavassa
impilahtclaisen rautatien
työmiehen Niilo Kivimäen kerto­muksen,
joka jälleen «.soittaa raja.
vartioviranomaisten olleen tietoi-
:-ia ja j o p a avustaneenkin raja-äKC-tusten
rikkomi»ta.
Heinäkuun 4 päivän iltana klo
11—12 vfilijlä hyökkäsi taloon, jos-i-
a ImpilahdeiJa asuin, ,3 tuntema­tonta
miestä, "kysyen allekirjoitta-uutta..
Jouduin itse vastaamaan
miesten tekemään kysymykseen,
jlmoittamaHa olevani se henkilö,
josta qn kysymys. Tällöin komen-
.sivat miehet minua tulemaan ul<i.s
.sillä heillä on minulle jotain a.siaa.
En ollut haluka» lähtemään noin
.salaperäisten miesten matkaan,
vaan Scehoitin heitä toimittamaan
tuvas.sa asiansa. Nyt yksi miehlii­tä
muuttui varsin viralUseksi, näyt­töjen
liiviinsä kiinnitettyä viipuri-laiscn
ct3ivän|)oJiisjn merkkiä.
Astuttuani iilos tuvasta, kysyin
miesten tarkoitusta. Tällöin he
vastasivat, että "kyllä se siitä pian
selyiää". Samalla tarttui 'kaksi
iiu>8tä kiinni käsivar.siini, yrittäen
raahata eteenpäin. Riuhtaisin
kuitenkin itseni irti miesten kä­sistä
j a huusin samalla talonväkeä
apuun. Mutta nyt urhot paljasti­vat
aseensa, ojentaen ne rappu,
s i l la seisovia nai.sia j a lapsia koh­den,
ottaen samalla minut ikeakel-
Icen j a liihticn kuljettamaan a u -
tooniJi», j'uii?a uutuaiiuljttttaja istui
palkallaan. .
icolco C s a ^ i t f a a ^ a rM
>eja mätlrostiistä; 'iräJnkn.
bän tai niattan<v vibV^Nt^^
ioJ9. käännSk»ia. 7,at,
rintk- ja mnlta Söomeii
siin kohdistavia aaäoiiaii»
• Osoite: '
CouaUt*' CUacral «f
1410 Stanley Ste«et, iiovttt
Ko<«m 918
(Comer St. Catharine fi)4 Btfa
AKSELI RAUANHEmO,
psakooBit|i.
Lisaksi op SaomeDa «dasta
Canadassa: Konsoli Eriek i f . te. Port Arthur, Ont. — A
Saarimäki, 319 Bay S L , Tora
Ont — H. P. Albert Sermin
479 Main St., Winnipc?, Man.
Thomas Franssi. Box L, Cpi
Cliff. Ont.-»^ Charles E . Mag
3on. 64 Dock St., Saint Jobs, 1
— G. W. Törnroos, 661 0ow«
Vancouver. B.C.
Kun .auto oli kulkenut 4^
matkaa, huomasin" t i e l l l i oai
massa toisen auton. Tälle ap/to
Kyyditsijäni merkin ja auto 1
ajamaan edellä, nähtävästi op
na. Tämä auto oli varu^t
merkillä V. 4000, joskin ntl|l
uli töhritty niin, ettei sitä tnii
Autojen ajaessa noin 3 toi
ajan, pysähtyivät ne^ Pysaht;
£cn aiheutti rajavartiosotilaai^
tuma pysähdysmerk-ki. Seists
me noin parin minuutin ajdn,
tie taas selvä j a sotilas po;
tiepuoleen. Saavuttuamme ki
auton pysähdyspaikalle, huom
:3 rajavartiosotilasta kur^kista]
sa ticnohcsta kivien takaa, nftK
Hcon minkälainen "rajakomond
t i " siinä tuhän vuorokauden
kaan ajelee, k u n heillä ci ole '
oikeutta sitä yksityiskohtaisen
tarkastaa.
Ajettuammo jälleecn cdell
.^saavuttiin tienristeykseen, j'
seisoi auto. Tämä auto sisälsi
kunaverhojon taa kätTKeytyi
naisen j a miehen. Tunsin au
kuljettajan, joka oli nimcl
L a u r i Lamperi Impilahdcn |CIr
kyläKtä. Tämä paikka oli a
lähellä rajua, joten Lampcrin
tossa olijoilla oli osansa kyydi
seenii
Auton ajacFsa vielä muui(|
satoja metroja tuli vihdoinkin
meinen pysähdyspaikka, jöl
sain muäriiykscn astua ulos au
ta. A.seet paljastettuna kor
nettiin minut nyt metsään, )
sumalla ilmoitettiin, ettii heillä
miehiä met.sässu, " j o t k a ant
kuulun kalloosi, ellet kulje t
rättyä suuntaa".
Kuvaavinta viranomaisten t
mättömyyteen raja-asetusten r i
niiBcen j a ihmisryöstöihin näl
on se seikka, etteivät rajaya;
.sotilaatkaan asettuneet ehki
mätin voimassa olevien raja-tuksien
ilmeisiä rikkomuksia,
ke.sta huomasi, että vartipfif
luHta suorittamas.sa tulevat sotii
kin olivat saaneet jostain " yi
pää'' vis.sin määriiyksen olla- 1
tumatta tehtäviaäm.' •
Suomen hallituksen Neuvosi
ton hallitukselle antama 'vast
nootti, ei pidä kutiaan »iinäl
että ylihcitot olisivat tapahtu
Suomen rajavartiostpn
ENEMMÄN KUIN PUCl^ET I p l
KUNTAA .LUKUTAIDOTONl
Kuu-sikymmentäkaK.-*! .prus. sni
man asukkaista on vielä lukutai
tornia, ilmoittaa James F. /
Yhdysvaltain opetusviraston erifc
tuntija ulkomaiden opetusäjs
aloilla, Juuri päättyneen tiitkln
scnsa Johdosta.
Se osoft-taa kuinka suuri työ i
on edessä ennen kulh maalli
kansojen kesken sivistys Ja vall
ovat niin yleisiä, että suurin
ihmisiä osaa lukea Ja kirjoittaa
Lukutaidottomien luku on ta
naisuudessaan yli 850.000,0Ö(^ Ihi
tä, joista lähes puolet asuu Aa£
sa. Afrlka on maanosista seurs
lukutaidottomuudessa, sillä siellä
yli 83,000,000 ihmistä, j o i l l ^ ci
alkeellisintakaan kouluka^yati
Jotka eivät osaa lukea civfttlpä/
joittaa, Pohjois-Amerikassa,
d/^valloi.ssa j a Canadassa, on k
kiaan 4,300,000 lukutaidotonta ~
mistä, siihen luettuna eskimot
indianit.
MAUSTEET 4A
> KASTIKKEET
ovat parhaita valmlst
P u r i t y Jauhoista, siksi
nämä jauhot ,ovat t<
Lännen parhaasta nisi
joten ne antaa " t i k l
naun kaikille k a s t i k k e i ll
mausteille, ei kasaanm
miiustaa karkkia r u o k i a'
sVi sitä käytetään.
KäyttäkäÄ Pnrity- Jat)^
(oppa seka mojaUuilteTu
Vieläkin .parhainta leifi
.... vartfltt'^
Wfst<«rn Cnn.nda Floär 1^
Co. Limited, Tortfttto.