Vapaus, February 26, 1924

              Sfvn 2 Tiistaina, helmik. 26.p. — Tues. Feb. 26
KAPAUS
^Anukba ssooaUisen' tySväestSn ZsneskaBattaja. Qmes-
.%y SxuJImryaB», OnU jolHi tärtai. torstai J« lanantaL
^ ONNI SAAEI ' & G. NEIL
VastaaTft- Toimitonpnlainen
V A P A U S
( L i b e r t y )
- The otily orgia of Fianish Worker8 in Canada./Pab-fidied
in Sadbnry, Oot. every Toesday, Tborsday and
:tetgrday. • ' . • . • ' : : ••. \ • ' -
AdTertinag rates 40e per eol. ineb. Hinimum ehärfce
for sinsie inscrtion 76c. Diseount on «tanding advertiie-n
e n t Tbtf Vapaos is the best adrertisinf; mediam amoDK
the Finnish People i n Canada.
Canadan Idrjava siIrtoMskansa
Canadan väestö nmcHiostna lähes ^eitsesnäslakyni-menesta
eri kansallisandesta. Jos ottaa pois englanti­laiset,
i^lastilafiiet ja skotlantilaiset sekä; ranskalaiset,
niin jalelle jäa vielä 66 eri kansallisaiitta~ Kolmed
Vapauden konttori j a toimltoa on: Liberty Baildin«
Lorne St.. Puhelin 1088. Po«tio»otc: Box-Sa. Sudbary,
Ont • • • . • •
T I L A U S H I N N A T :
Cassdaan yksi vk. 44.00, puoli vk. $2.26. kolme kk.
$1.50 i a yksi kk. 75c. ]
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.$ 1.75.
Tilaokeia. Joita ei seuraa raha. ei tulla lähettämään.
paitsi agiamiesten Joilla on takaukset -
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää O1][A kont­torissa
lauantaina, torsuin lehteen tiistaina Ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 8. . ^
Umotushinta kerran Jolafstuiata ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta. anneUan tuntuva
alennus. KuoloiImot«k«et $2.00 kerta j a 50c lisää jokai,
»elta jTiuJstovärsyltä. Nimpnmuuforilrootukset 50c,kerta.
$1.00 kolme kertflj». A vin«.roilmotukset $2.00' kerta,
$8,00 kaksi kertaa. Pvtfrtr-inmotukset $1.00 kerta. H a -
iutaantJPto- i a rt«iviImot!Jlc«et 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tili^n^nilmotukeJsta nitaä raha seurata'mukana.
. Jon fttfi m\]Ww t n ^ i m a a saa vastausta ensimäiscer»
Wrirr«/><*»"*«- V"kTa uudelleen Hrkkeenhoit&jan per-aoo"'
l'J''"'V'> r'»mr1Jv
' V K vvJJASTO, Liikkeenhoitaja, _ _ _ _ _ __
. T? p « . ! r t . - « . » : , t thp Post Office Department, Ottawa.
«8 seco"'» class matter.
\ M a n t a o j i t o tieto
. . . . .• • . * \ . . . . - f
Vallankumoukset päämääränä on
kapitalistisen järjcsfelmän kukistaminen. Mutta uutta
yhteiskuntaa ei tehdä mieliyaltaisesti tekemällä, eikä
luoda epähbtoriallisilla suunnitelmilla, yaan se täytyy
tapahtua elävän elämän ja luokkataistelun euhtei^en
kypsyyden pohjalla. VaHankumouksellincn liikj^, joh­tuu
yiiteiskunnan omasta elämästä ja perustuu siihen.
Sosialistisen tieteen tulee seurata historiallista liikettä
todellisuuden oloissa. Ainoastaan siinä meildtyksessä
viodaan puhuo tieteellisestä sosialismista. Marx BJia
hylkää kaikki teennäiset yhtdskuntaopit, utopiat ja
: Engela nimittää siitä syystä Marxin oppimenetelmää
Bostalisrain kehittymiseksi «haaveesta tieteeksi.» Sosia­lismi
on sen mukaan historiallisten luokkain, porvaris­toon
•}Akoybäli9tön taistelun' yalttäniäton seuraudf. Uu»
teen/y^iteiskuntaan pyrkiessään sosialismin teSitävänä
^ on lutkia sitä liistortallista taloudellista kehitystä, jon-xa
:^ valttanmttomia seurauksia nuo taistelevat TTuoIcäi
' '4>var^ siften'syntynerata taloudtllfsesta tilasta löytää
^ i ^ ^ ^ TyoväenluoJcka ei odo­ta
mitään taivaan ihmeitä. Ei se myöskään ai jo kan­sanäänestyksellä
toteuttaa niitä tai näitä, ihanteita. Se
tietää* että vapautuakseen ja luodakseen korkeamman
elämänmuodon, jota kohden nykyinen yhteie&unta ti3f
'londellismkAitykBensä kautta- va8tustamatton|asl^
kulkemassa, 5en täytyy Icäydä, pitkällisiä taisteluja ja
elää historiallisia kehitysasteita^ Se ei pyri toteutta-
;; »aan; määrättyjä ihanteita. Sen tehtävänä on ainoas­taan
vapauttaa uuden yhteiskunnan voimat, jotka jo
{tävät} hajoavassa kapitalistisessa y^^^
. Marxin oppi poikkeaa siis suuresti aikaisemmista
; «osialistisista opieista; Mart moitti vanhempaa, etu­päässä
ranskalaista, sosialistista koulukuntaa siitä, et-tä^^
katsoo yhteiskunnan kokonais kehityksen riippu­van
yhdessä ainoasta hetkellisestä vaikuttimesta ja et-
• lä se luul« voivansa täyttää yhteiskunnan yhteisen tuo­tannon
sijaan jonkun kamariatjattelijan iiuvitteluilla.
'Vanhempi sosialismi j sepitti haaveellisia utukuvia ja
asetti i sen oleVaa todellisuutta vastaan. Vallankumo^
uksellinen sosialismi sitä vastoin pysyy todellisuuden
;'tujtHa • teillä.-i. yhteis­kunta
on; joutunut pysyvään vallankumoustilaan ja lie-f
tää millä keinoilla siitä vähitellen on päästävä. Ky-,
f ^ymys ei siis ole' lonkun utopistisen järjestelmän to­teuttamisesta,
vaan itsetietoisesta osanottamisesta ny­kyisen
sukupolven silmäin edessä tapahtuvaan yhteis­kunnan
jatkuvaan taisteluun. Sellainen itsetietoisuus
''-voi syntyä ainoastaan yhteiskunnan kdhitysliikkeen ar­vostelevasta
tuntemisesta.
Sitä tuntemista tahtoi Marx antaa ja luuli antavan­sa.
Hän tutki huolellisesti yhteiskuntaa ja havaitsi sii­nä
kehitystä, joutui materialistiseen historiankäsityk-seeh,
paljasti luoflvkataistelun ja pysyvän vallankumo-,
uksen, näki kapitalistisen yhteiskunnan kukistumisen
ja tuolantokeinojenyhteiskunnallistuttamisen välttämät­tömyyden.
Mutta hän halusi tietää sen sisimmän ta­loudellisen,
syynkin, joka selittäisi kapitalistisen yhteis-:
kunnan erikoisen kehityksen ja perustelisi sitä vastaan
kääntvvän itsetietoisen luokkataistelun; Sen selittävän
syyn hän löysi kapitalistiseen tuotantotapaan erottamat­tomasti
liittyvässä tvonlekijäin synnyttämässä iisä-arvos-j
sa, jota liiis syystäkin pidetään Marxin taloudellisten
oppien avaimena.
: Mutta kaavamaista oppia ei Marx tahtonut antaa.
ensiksi mainittua asuu Canadassa nykyään noin 4,860,-
000 ja ranskalaisten lukumäärä noasee 2,452,782cteen.
Täihän jälkeen suurilukuisin kansallisuus on saksalai­set.
Heidän lukumääränsä nousee 294,636:teen. Seu­raavana
ovat juutalaiset, luvultaan 126,196.'Ukraina­laisia
on 106,721 ja venäläisiä 100,764.
Eräs porvarilehti tätä vieraiden kansallisnnksien
paljoutta laskiessaan päästää helpotuksen huokauksen
sen jdidosta, että siirtolaiset' todella jakautuvat näin
moneen eri kansallisuuteen. Jos siirtolaiset olisivat
suurelta osalta yhtä kansallisuutta, tulisivat ne lehden
mielestä «yhteen laumottumisellaan» aiheuttamaan var­sinaisille
canadalaisille paljon huolta. Nyt niillä leh^
den mielestäj ei ole sellaiseen minkäänlaista sidettä.
Ulkoonaalaiset niin Canadassa kuin maissakin siir­tolaismaissa
ovat järjestään työläiskansaa. Totta on^
että eri kansallisuuksilta on tähän saakka Canadassa
puuttunut yhtenäisyyden side. Se on porvareille iloi-.
nen asia, sillä sitä hyväkseen käyttäen on niin mieli­valtaisesti
voitua käyttää siirtolaisia riiston ja keinotte­lun
välikappaleena. Mutta ajat muuttuvat. Sikäli kun
työväenliike alkaa siirtolaistea .ja varsinaisen canada-laisen
työväen keskuudessa saada jalansijaa, alka^ muo­dostua
myöskin siltoja eri kansallisuuksien välille. Työ­väenjärjestöt
nyt Jo tarjoavat kirjavan, näytelmän mitä
erilaisimmista kansallisuuksista. Jos porvaristo puh­taissa
kansallisuussuhteissa näkeelcin eri kansallisuudet
hajallaan toisistaan, niin sitä suurempi huoli valtaa
sen heittäessään silmäyksen lukemattomien eri maiden
sYiTlolamsla muodostuvaan työväenliikkeeseen,,-^ Niinpä
esimerkiksi suomalaisista englanninkielisen väestön kes­kuudessa
voidaan tuskin puhua ollenkaan mainitsemat­ta
heidän punaisuudestaan.. Ukrainialai8er< ja venäläi­set
ov^ samoissa kirjoissa. Joskin - porvajisto pyrkii
antamaan tästä' siirtolaisten punafsui^desta oman ~ vää-^
Ponainen terrori Ca­nadassa
Eräs Canadassa
v i e r a i l e v a — A r v i d
H i 1 m e r ninonen
rootsalainen mhei-lamies,
Jolca koii-luu
s a a p a n e e n
Montrealin talviur­heiluja
seuraamaan
on kertonut erään
e n g 1 anhinkielisen
lehden kirjeenv«h-tajalle
hirvittäviä juttuja suoma­laisten
harjottamasta . cpunaista
terrorista» Canadassa. Antaakseen
hirmujutuilleen heti mahdollisimman
hurttamaisen leiman alkaa mies t a ­rinansa
Port" Arthurissa äsken t a ­pahtuneesta
hirttojutusta', luoden l u ­kijoilleen
senkin seitsemän kauhun-kuvaa
j a 'konnutta punaisista j a sit­ten
hän tietää punaisten toimesta
seuraavaa:
<Suomen punaiset ovat järjestä­neet
vakoilusysteemin, joka ulottuu
kaikkiin suuriin ja pieniin palkkoi^
hin Canadassa, jossa vain on punai­sia
kymmenen tai enemmän. He
ovat alituisessa tiedonantoyhteydes-sen
oktopuksen ladattavaa ahdistus^
ta j a Iculkeneet aatoja maileja Jal­kaisin
öiseen aikaan. iEräan ker­ran
tutkijakoxnitea takasi kuolemat
Ia muuatta '^Suomen ruotsalaista.
Hänelle annettiin mautamia tunteja-aikaa
jonica: sisällä hän^n täytyi
poistua kaupungista. Junan lähti­essä
asemalta onnistui hän jotenku­ten.,
piilot^utumaan ' pakaasivaanun
alle. -Mnuträiia maileja._sillä tavoin
matkustettuaan' Ja toiselle asemalle
saavuttuaan hän havaitsi pahoin sa­tuttaneensa
itseään Ja päätti ostaa
piletin eräälle .paikkakunnalle lähel­lä
Yhdysvaltain rajaa. Vaunun a l ­ta,
esiin ryömiessään hän huomasi
erään punaisen olevan häntä vahti­massa
asemalla. Ilmitulematta hä­nen
knitenkin onnistui päästä met­säin,
missä oli nseita päiviä nälis­sään.
Ja solisluun murtumasta kär­sien,.
> kunnes vihdoin sai suojaa
erään farmarin talossa- Mutta tun­tematta
itseään turvatuksi sielläkään
hän meni kehnolla lautalla järven
porkki ja rajan y l i .Yhdysvaltoihin.
Mennessään rautatieasemalle ostaak­seen
piletin paikkakunnalle. Jossa
hänellä oli sukulaisia, huomasi hän
punaisen terroristin taasenkin ole­van
jälillään. Ei ollut muuta neu­voa
kuin uudelleen painua metsään.
Muutaman päivän kuluttua kun siir-tolaisvirkailijat
hänet pidättivät, oli
hän pakotettu kertomaan^totuuden
ja paljastamaan traagillisten tapah­tumain
ketjun, Joka hänet oli tuonut
rajan y l i . Aluksi ei hänen kerto-
Seeiy Tosin tätä lakia "ei ole vielä
yritpt^Sän, sovelluttaa niihin, Jot-k
a - p i t ^ t työnään väärien todistus-tei^
f sanomisen työväenliikettä , ja
tySäisiä vastaan.
rän i^ielensä raukaisen kuvan,'vainuaa se kuitenkin
sen siteen ojemassabloa, joka yhdistää tämän maan kir­javaisen
siiHtnlaisjoukon saman mäailmankatsomuksea
omaavaksi joukoksi. • . - -*
"Rantajätkäin" voim^iiitiäytos
I Satamatyöläiset Englannissa ovät^taasen antanee)
näytteen jnitä Jyoväen jäi^jestynyt^ voima merkitsee.
Mahtavan Britannian ylpeän väestön valtasi' pelko ja
kauhistus siitä, että ennen pitkää ovat ma'an' ruokava­rastot
tyhjät, liikenne seisauksissa, asurin^t kylminä Ja
pälka_ irvistelee joka nurTcassa. TusKnpa Saksan ve­denalaisetkaan
ovat koskaan nostaneet niin synkkiä kau­hun
pilvift Englannin taivaalla,. ' f ^
Maissa missä.ei työväestö ole järjestynyt, ei taval­linen-
jokapäiväinen' väestö osaa; vielä käsittää minkä­lainen
voimantekijä työväestö on. Laitureilla raatavia
«atamatyöläisiä kalseljaän halveksittuina rantajätkinät
joidenainoapa elämän tehtävänä on huolehtia siitä, et-}
tä tavarat tulevat ajallaan lastatuiksi ja lossatuifcsi ja
että liikenne Icäy säännöllisesti minuutin päälle. Tä­män
ylimielisyyden aiheuttajana on* ollut se tosiasia,
elta rantajäq^ät ilman jär^estöjään eivät ole voineet
itsestään sen parempaa kuvaa antaa.
Muttia satamatyöläiset varsiiAin; Englannissa ova^
jo monilla yhteisvoimansa näytöksillä pakottaneet kat­selemaan
itseään kokonaan uudessa valossa. Ja sata-ijnatyöläiset
itse omassa olemuksessaan tuntevat, kuinka
suuri ero on heidän entisyytensä j a nykyisyytensä vä-,
ilillä.' Sen sijaan, että he tähän saakka ovat olleet vain
jonkunlaisia mekaanisia lisälaitteita satamalaitoksilla
ja lastaus; ja lossausvälineissä, he nyt huomaavat kuin­ka
itse nämä satamalaitokset liikennevälineet ovat
nopeasti muodostumassa heidän välikäppaleikseen.
sä Suomen päämajan kanssa Ja p i ­tävät
tarkoin silmällä vastustajain-j mustaanV uskottu, mutta, kun kaup-sa
jokaista liikettä. Siten Cana- Palassa sattumalta oli muuan Suo­daan
aikovat siirtolaiset otetaan sel­ville
ja merkitään punaisten luet­teloihin
Jo ennenkuin he ehtivät os­taa
valtameriipiletin. Lopullinen tie­to
heistä otetaan Joko Helsingissä
tai Hangossa laivaan astuessaan e li
Turussa, milloin matkustavat Ruot­sin
kautta. Senjälkeen nimitetään
punaisen matkustajain Joukosta Jo­ku
henkilö, jonka tehtävänä on huo­lellisesti
pitä^ silmällä kaikkia siir­tolaisia
matkan kestäessä. Hän lä­hestyy
valkoisia-matkustajia j a ke-hoittaa
heitä -liittymään punaisiin,
jossa taipauksessa luvataan kaikkea
suojelusta. Havaitessaan punaisten
päässeen selville henkilöllisyydestä,
vaikka sen ilmitulemista monella
tavalla koetetaan estää/suostuvat
valkoiset lukumäärältään suurem-mto
s»Wn ebtoihtni toivoen voivan­sa
Quebecissa päästä eroon kiusal­lisista-
tungettelijoista. Mutta mai-
Jynnousupaikalla odottaa_ heitä pet-;
^ tymys, sillä punaiset "panevat siellä
toimeen vielä tarkemman merkinnän
Johon heille tarjoutuu erinomainen
tilaisuus siirtolaisvirkailijain tulok­kaita
kuulustellessa. Niitäkin, Jot­ka
sairauden Vuoksi lietetään siir-tolaishotelliin
tai Jonkin muun syyn
perusteella' pidätetään lähemmin
kuulusteltavaksi, pidetään silmällä.
«Voidakseen paeta tyranniamaisia
vainoojiaan täytyy valkoisten siirtyä
paikasta toiseen. Johtaaipa' se usein
itsemurhaankin tai muuhun *'traagil-liseen
loppuun. Oleanme kuulleet
tapauksia, jolloin valkoiset ovat
henkensä kaupalla .paenneet punai-
Kaksiii!kertaista sokeutta
Caiiadassa on eräs kansallisessa mittakkayassa toi­miva
sokeain järjestö, jonka varsinaiseksi .tehtäväksi
on tullut avustuksen hankkiminen sodassa häkörfsä me;
nettäneille. v Järjestölle on tämän kautta .kertynyt pal­jon
työtä. Yksistään Ontarion valtiossa on noin tu­hannen
sen huollossa olevaa sokeaa. Eräd järjestön
edustaja selosteli muutama päivä sitten puheessaan tä­män
laitoksen toimintaa ja huomautti samalla,, ett^
«Yksi laitoksen parhaita puolia on se, että se on koko­llaan
erottautunut politiikasta ja poliittisista puolueis­ta.
»
Porvarien keskuudessa kuulee silloin tällöin erikoi­sella
mielihyvällä mainittavan politiikasta ja poliitti­sista
puolueista irtautumisesta. Samalla kun tällaiset
lausunnot kuvaavat yhä suuremmaksi käyvää inhoa por­varipuolueiden'
poliittisia edesottamisia kdh^aan, ku­vastaa
se toiselta puolen parannuksen erheellisyyttä.
Niinpä sellainen sokeain laitos, joka on ennen kaikke^
joutunnt vastaamaan porvarillisen vehkeilypolitiikan
kaameista seurauksista, oso^aa kaksinkertaista sokeutta
julistautuessaan kokonaan irralleen kaikenlaisesta poli­tiikasta.
Jos kenelläkään, niin näillä porvarillisen jär­jestelmän'
ja porvarillisen diplomatian ^uhreilla olisi
men ruotsalainen, Joka kykeni todis­tamaan
nuorukaisen kertomuksen
todteksi, sallittiin hänen jäädä Yih-dysvaltpihin
j a annettiin tarpeellis.
ta suojelusta. Tapahtuma on vain
yksi sadoista samanlaisista j o i ta suo­malaiset
punaterroristit ovat toi­meenpanneet.
«Olen täydellisesti' perehtynyt suo­malaisten
bolshevikien Iässä maas­sa
harjoittamaan,' laajalle levinnee^
seen terroriin Ja ylläkerrotut asiat
eivät lähimainkaan paljasta heidän
maanalaisen myyräntyönsä -vaka­vuutta.
-He harjoittavat kiihotusta
kaupungeissa, maaseudulla Ja metsä-kämpillä.
Heidän. Iukunj|ärän8a • li­sääntyy
joka päivä, j a viranomaisten
asia on nyt ryhtyä toimenpiteisiin
punaisten myrkyllisen vaikutuksen
tukalhuttaniisekBi. Tällöin tulisi otr
taa käytäntöön tiukat konsulaattira-
Joitukset ja estää punaisten s a a ^ -
minen täh^n_ maahan. Englannin,
konsuleille Suomessa pitäisi antaa
määräys kieltää Ganadaan matkusr
taminqn punaisilta Ja siirtolaisvirian-,'
omaisten Canaidan maihinnousupai­koilla
tulisi ottaa selvää tulokkaiden
poliittisesta luotettavuudesta.". .>
Repäsevästä k e r t o matavastaan
päättäen mies kuulostaa olevan Oi-^
kein siihen, vanhaan sukuun kuulu­va
Svvea-mamman Y poika, Joka' Jo
heti rantoihin saavuttuaan con täysin
perehtynyt» tämän, maan asioihin.
Joskaan hän ei näytä vielä tietävän
sitä, että Canadassa*on l a k i . Jonka
,mukaan valehtelemisesta j a vääris­telyistä
saatetaan vetää rangaistuk-
Englannin parlamenttikoneisto
Hänen oppinsa edellytti työläisten omaa ajattelua jj^ syytä puhua poliittisissa'termeissä. Heidän tulisi osot-
.iilseharrastusta ja vaati ennen kaikkea historiallisten taa sen saaltaamat vääryydet ja penkoa kaikkien näh-
: : tpsiasiain ^ omakohtaista havaitsemista. Sellainen luok- tavaksi ja kuultavaksi se kurja peh\ minkä uhreina- he
«ikataisteluliike ei kaivannut mitään ""päällikköjen käsky- nyt fyysillisessä pimeydessä vaeltavat. Tämä arvostelu
t jen-inukaan marssivaa^^^i^ Se ei enään ollut kai­kkeni
maailman kurjuuden, tyytymättömyyden, ihmisys-tavyyden
Ja lahkolaisuuden kokoontimiislippo. Ei.
: Nvt seistiin airteellfeella,; Vaikka vallankumouksen jä^'
risottavalla pohjalla jä marssittiin tieteen johdolla koh-
/•^den tulevaisuutta, josta kaikki^ utopiat ovat kadonneet.
auttaiM heitä itseään tttlemaan poliittiseksi voimaksi,
sitä enemmän, mitä suuremmassa määrässä he löytäisi-^
vät yhtymäkohtia niiden yhteiskuntakerrosten kanssa^
Jotka ovat jo saaneet tarpeekseen porvarillisesta poli­tiikasta
ja jodca näkevät välttämättömäksi luoda ter»
veempaä ja parempaa sen tilalle.
Englannin nykyinen hallitus ia
parlamentti ovat Joutuneet nyky­ään
enemmän kdin , milloinkaan - en­nen
yleisen huomion ' esineeksi sen
golhdosta, että Englannissa on ensi­kertaa
virassa, e i ' vallassa, työväen
nimeä kantava hallitus, joka halli­tus
joudfuttiin muodostamaan työ­väenpuolueen
-iiime vaaleissa . saa­vuttaman
loistavan voiton johdosta.
Englannin parlamentissa, jota sano­taan
«JParlamenttien äidiksi», istuu
nykyään 192 työväen edustajaa. A s i ­ain
näin ollen lienee mielenikiintois-ta
Ja opettavaistakin tutustua lä­hemmin
tämän j)arlamentin työs­kentelyyn
sellaisena kuin se nor­maalisissa
ja -virallisissa suhteissa
ilmenee. Seuraavat kuvaukset on
otettu C. F . G. Mastermanin kirjot-tamasta
cHow England is governed»
('Kuinka Englantia hallitaan) nimi­sestä
teoksesta. • .
Englannin parlamentti kokoon­tuu
Westmini9terissä tuossa suun­nattomassa
goottilaisuutta jäljente-levässä
rakennuksessa* -joifca Lontoon
sydämessä ulottuu n'oin neljännes-penikulman
(engL penikulman) pit­kin
TSiames-jokea. ~ Se on suuripiir­teinen
rakennusj niutta pilattiin pa-
Jiasti onnettomalla, parlamentin pää­töksellä
noin 100; vuotta takaperin,
jolloin parlamentti säikähti siihen
kulutettua rahamäärää Ja ryhtyi s i ­tä
saattamaan täydelliseksi huoke­alla,
mutta onnettomalla tavlla. Sen.
rauksena on, että kun sitä yksityis­kohdissaan
tarkastelee;: Joutuu se
kokonaan varjoon- vastapäätä ole-,
van Westminister Abbeyn (tu<inuo-kirkon)
rinnalla. ; ^ t ä liuoKmatta
on - siinä arvokkuutta j a komeutta
ääriviivoissa, jos sitä katselee koko­naisuudessaan.
Sen ulkomuoto on
piirustuksien i a valokuvien kautta
tuttu kautta* maaitejan. , \ r
Tähän rakennukseen jföäsee luke­mattomia
iisäänkäytäviä pitkin, jot­ka
johtavat täydelieen labyrinttiin
halleja, käytäviä, valiokuntahuönei-ta,
eteisiä j a porraskäytäviä^ Joiden
föydellinen selittjuninen veisi; monta'
päivää, J a viikkoa. Kaikilla" näillä
on kuitenkin jotakin tehtävää tässä
Sä että täältä erkanet
. Äskettäin; antoi §ault Ste Marien
kirjeenvaihtaja Sepeteus meille mo-kenisia
'Industrialistissa sen Johdos­ta,
kun tässä lehdessä tosiasioiden
noJalla-^-on osotettu, että Ot B. U .
on kuoleva liike. Näin meiftä sa­nottiin;
'
' »Useamman kuin yhden kerran on
ollut Jo Imolemanilmoitns meistä O.
B, U:laii5lstaSudburyBsa ilmestyväs­sä
Vapaua-lehdessä, Ja toisinaan sa­novat
nämä. poliittiset lääkärit O.
B. Um, sairastavan Jotain kroonil-
Usta tauQa, jost».-nämä hnusarit e i ­vät
itsekään' ^«le- oikein selvillä O.
B . U m - . t a u d i n laadusta, niin eteviä
kuri he kehuvat pojiittisissa paran­nustavoissa
olevanaikin. -
Noi; niin, lopullista, hautausta -O.
B. Uillcv^ei ole^ voitu tehdä, vaikka
monessa Liberty 'haälissar Workers
Partasta O. B. UAUn tipahtaneelle
on veisattu: «Sa että täältä erka­net
sen katson voitokseni.»
Tämän ^pröystäilyn antoi • Indus-t^
ialaistin kirjeenvaihtaja jo ennen­kuin
.Sudburyssa pidetyssä kokouk­sessa
O.; B. U m suomalaiset Johto­miehet
olivat tehneet päätöksen, et­tä
O- B . U ; todella tullaan lakkaut-tamaan-
Ja ne^>>joita, seikkailu vielä
huvittaa, voivat lähteä 1. W. W.
liittoon. - J a lähtö" siitä nyt varmas­ti
tulee, sillä vaikka O. B. U : n eng­lanninkielinen
toimeenpaneva komi­tea
onkinV asettunut vastustamaan
Jäi^jestötynkänsä Ifokonaan lakkaut­tamista,
tuljsan lakkauttamiskyay-mys:
nyt asettamaan yleisäänestyk-sellä
vahvistettavaksi,'^. O. - ' B . U : n
Ontarion ' p i i r i n , sihteeri 'iVeeman
nimittäin ilmottarf, että toimeenpa­nevan
; komitean kielteisen- vastauk­sen
johddstaconkin pantu L . W. L
L. of Ont:,. jäsenistön. äänestettä­väksi
yHtymiskysymys 1. W. W:hen.>'
. N i i n että lähiö Siitä nyt vaan t u ­l
e e ; - . J a Sepete!»ks4lla on Jo.r lähtö-virsikin
valmiina. ;
^ t y n y t omaiu tavallaan ^
maan* sosididemokraStT^
toimmtaa. Ensinnäkin ^ ^
monissa v a a l i p i i r e i s s ä ^^
nut vahingollisesti puoh^-
jemme sisäiseen elämään
toiminnan yhtenäisjneen. & f ^
keen on lehti ryhtynn ^
maan erinäisiä
Vaseiniiiistoii merkkejä
Suömeii/ sösialidemo-kräaittisessä
puo­lueessa
;<Suomen Sosialidemok^aatjsen puo­lueen
johto antoi äskettäin Julistuk­sen,'
että Se ei tule missään/ta(pauk-sessa~
muodostaifiaan .vaaliliittoa
kommunistien kanssa huhtikuulla
toimitettavissa' eduskuntavaaleissa^
Tätä' käntaa\on sitten lakkaamatta
kehitelty. Sosialidema^aatissa. Mut­ta
wiipurilainen Kansan Työ ei niin
vaan ole^ silmät ummessa lyöttäyty­nyt
puolueen Jolhdon. mukaan, koska­pa
on antanut aihetta Sosialidemo­kraatissa'jolaistuihin
muistutuksiin,
JoissaTnMn. sanotaan seuraavaa:
«Viipurilainen puoluelehti Kan­san
Työ - oö'^.vaalitaistelun alkaessa
ia tehnyt sen t a : ! » ^
i a a n ei voi katsoa . ä L ^ ^ ^
-eemme menestystä.
Viimeisiä lehden edesott^.-
koskee Viipurin l ä l n i n t S : : ? .
pnnn edustajaeOihokkaita. i l^
I^sa on parissakin osastossa eSZ
asetettu varatuomari Anton S '
nen, ennestään hyv-in t u n n e t t u ed^
taja j a eduskuntatyöhön kaikin »no.
hn pystyvä. Jopa eräissä -suhtei^
välttämätönkin henkilö. Tämä
ole kuitenkaan kelvannut K a n ^
T y ö l l e . . . . —-»Bj
cLehti katsoo hj^äksi puhua Sor
tavalan <uskovaisesta seurakunnas-ta
», ja väheksyä tov. Kotosen arro»
luokkataistelijana. Tarkoituksena
Kansan Työn nälvimisellä nähtävät
on vaikuttaa tulevaan puolueäänes-tykseen,
ettei vain ketään viit>nri-laiselle
«suunnalle» vastenraielisi
tovereita eduskuntaan tulisi.
Puolueen keskusjohto ei ole osDit-tanut
millään tavalla vieroksuvam
niitä henkilöitä, jotka ovat n. s. f i i -
purilaisen suunnan takana, päinvas-^
toin on useita heistä esitetty puo­lueen
yleiselhdokkaiksi niissä piiteh-sä,
joissa on luultu heillä kannatus­ta
olevan. Tämän huomautuksen
piemme katsoneet välttämättömäksi
sen oman rintaman repimisen vuok­si,
Jota K. T. on n ä y t t ä n y t vihne
viikkoina harrastelevan.»
hallinnon sydämessä. Yhdessä pSäs-sä
tätä rakennusta on pieni, huone,
jonka ympärillä on lehterit j a jossa
on istuinmukavuuksia noin 300-400
hengelle. Se on erillään raitkaasta
ilmasta, siitä e i näe mitään näköalo­ja
Ja se saa valonsa korkeista ikku­noista
lähellä kattoa. Koristelut ovat
jotenkin yksinkertaisia j a mukavuu­tena
ovat ainoastaan pitkät penkki­rivit,
jotka ovat peitettyjä tummalla
yjhereällä nalhkalla j a v järjestettyjä
ikäänkuin kirkon kappelissa toinen
toisiaan vastaan. Tämä on Englan­nin
alahuone.
Kun te pääovesta asttitte alahuo­neeseen,
l^dätte te vasemmalla kä- korke&an.^ t ^ i r k a a ^ . ^ Häheii tehtä-dellä
ne parlamentin jäsenet, jotka j^vänään ontfcyllä osittain auttaa hal-tavallisesti
haluavat^tulla lasketuiksi
hallituksen kannattajiin, j a oikealla
kädellä ne, jotka kuuluvat vastus-tuspuolueisiin.
Suoraan edessä bn
avoin __paikka, joka eroittaa nämä
taistelevat ryhmät. .Tämän avoi­men
paikan päässä on laatikko tai
pöytä, jonka :ääreaiä istuu kaksi tai
kobne kamarin virkamiestä pemu-kefesa
j a pitädssä hameissa. Heillä
on kirjat e d e s ^ n <^>astamassa hei­tä
menettelytavoissa, j o t k a soivat
tulla keskustelun' alaisiksi. H«dän
edessään lepää suuri hopeainen val­tikka,
joka on alahuoneen auktori­teetin
Ja..ioiminnan symbooli — sen
«leikkikalun», j ä1 k e l ä i i i e n . Jonka
Cromwell' käski sotilaittensa ; ottaa
pois Ja sit^n osoittaa, ettei alahuo­netta
enää vo^ut. olemassa. •.
' ^ PiUliBniles ~ SpeaJcer.
Tämän pöydän! takana^ on «Spea-kerin
» (puhemies) valtaistuin. Sen
yläpuolella on* suuri kangaskatos,
j o k a kohoo paljon yläpuolelle jäsen­ten
päiden: Joka päivä, ennenkuin
uskonnollinen hartaushetki j a sen
Jälkeen kaonarin työ alkaa, kävelevät
Speaket j a valtikan kantaja juhalilli-e
e ^ - kulkueessa kamariin • siten
muuttaen paikan,, j o k a ilman heidän
läsnäoloaan on vieraiden uteliaisuu­den
esine, taikka jäsenten keskuste­lupaikka,
alahuoneen - juhlalliseksi
istunnoksi.' Spe^erin ja valtikan
poislähtö Joka - istunnon loputtua
taasen: osoittaa, että kamari on; kes-keytt&
jyt" istuntonsa.
Speak^r on samalla sekä kamarin
hallitsija että palvelija. Hän di ole
hallituksen jäsen eikä hallitus häntä
nimitikään. Hän b n parlamentin jä­sen
sekä- valittrir jokaisen''parlament-ti-
istuntokauden alussa icrverijäsen-'
tensä i vapaiQla äänestyksellä täihän
Suomen ylioppilaiden
roskakulttuuri
Suomen lehdissä kerrotaan:
Kun Helsingin Venäläinen kuoro-oli
Järjestänyt konsertin ylioj)pila«-
talolle, antoivat ylioppilaat siellä oi­van
näytteen siitä katuhengestä, mi-,
kä näiden «maan toivojen» mielet
täyttää. Tilaisuus oli kiinnittänyt
etupäässä Akateemisen Karjalaseo-ran
jäsenistön mielenkiintoa, tämän
saman seuran, jonka johdolla on jo :
jonkun aikaa valmisteltu sotatoimia :
«punaista Karjalaa vastaan. Ylioppi-ilaat
olivat koonneet vihellyspileil-lä
varustetun säkkinsä konserttisa-» \
liin. : Konsertti pääsi kaikessa nn- ,
haasa alkuun, eikä ensimmäisen nu­meron
aikana mitään häiriötä ta-paihtunut.
Vasta toisen ohjelmann-moron
jälkeen, konserttiyleisön osoit
taessa vilkasta suosiota hyvälle lau-.-
luesitykselle, alkoi suosionpsoitukaiV
sekoittua kimakoita vihelyksiä ja
jalkojen töminää. Poliisi kehoittf
mielenosoittajia rauhottumaan tailt-ka
poistumaan konserttisalista. Osa
näistä noudattrkin kehoitusta, mutta
toiset olivat niin innostuneet yihel-lykseen,
että Jatkoivat sitä itsepin­taisesti,
jolloin .poliisin ofi'tartuttava,
läihimpiä • rauhanhäirifcsijöitä kanldt-seen
Ja poistettava heidät salista,
litusta :saamaan -asioita - kulkemaan,
mutta tämä ;tapahtun;.sillä; edellytyk­sellä,
^että h a l l i t i ^ e n . »asiain eteen-:
päinvieminen on enemmistön toivo­maa.
Tärkeimpänä ' osana - hänen
•tehtävässään ^ön valvoa, ettei halli­tus
vähennä kamarin oikeuksia, » k ä
erittäinkin - suojdla": •jokisen yksi­tyisen
» 'hallitnSseHe V ehkä ^ vastenmie-ilisen
Jäsenen öikeukda>hallituksen
lonkkanksia vastaan."
Alalindone laatii itse^itselleen sään-»
not, jolka määräärat ne menettely­tavat,
joiden mukaan sen asioita
hoidetaan. Se voi muuttaa ja muut­taakin
aika ajottain sääntöjään niin,,
että ne ovat sille soveliaita.. Halli­tus
voi ehdottaa alahuoneelle näiden
sääntöjen muuttamista, mutta silli
ei ole itsellään valtaa muuttaa, rik­koa
tai jättää huomioonottamatta
.ainoatakaan niistä. Ei myöskään
Speaker vOi muuttaa näitä sääntö­jä..
Hänen valtansa rajoittuu näi­den
sääntöjen käyttämiseen. Hän
antaa useasti ratkaisunsa hallitusta:
vastaan, kiin haUitus tietoisesti, tai
tietämättään on. yrittänyt JoU»^
tavalla niitä- rikkoa-
Naiden sääntöjen nojalla hänellä
ön laaja valta asioiden johdossa.-
Hän voi 'kutsua yksityise: jäsenet
järjestykseen sopimattoman klji-täytymisen
johdosta. Hän voi
mottaa alahuoneelle, milloin joka:
j'äöen on Jättänyt seuraamatta bä-
-nen määräyksiään, ja silloin alaauo-nC'
säännöllisesti;, evää jäseneltä val-tnudet.
Hänen on tällöin jätettän-kamari
taikka tulee hän räkivallom
siitä poistetuksi, ja saa jääiä sen
ulkopuolelle lyhemmäksi tai pitem­mäksi
aikaa. Nuden jäsenten ta--
linta, jotka saavat ottaa osaa kesr
kusteluun,. riippuu yksinomaan ^S?ea-kerist.
Jos useampia J^semä J » "
täaikaa nousee puheenvuoroa p37»-
mään, ' v o i hän .valita kenen tahafl-sa
puhumaan. Ja; itikkakin «oy-tännössk
on Upana,Nettä ^ ^ J ^ 2'
senellä aina on oikeus saada tua
suus neitsytpuheelleen ja että hal­lituksen
jäsen, nulloin hän tahtoo-puhua,
U i joku entisen h a l l i ^»
jäsen vastustuspuolueen peaHeui^
miHoin hän haluaa vasta», taval­lisesti
kutsutaan puhumaan emien
yksityistä Jäsentä, niin teoriassa «
Speakerin tarvitse ottaa huo^oo^
mitään tämmöisiä - sääntöjä. ÖW
hän voisi, j-os häo haliiaisi. ba^nt-tää-
ibnkmi. jäsenen tolevaisondeffr