Vapaus, February 26, 1924

              mmmm
l^iistaiiia, — Tues: Feb.
DoDarista.
L ä h e t y 8 k u 1 u t:
40c lähetykBistä alle ; $80.00,
50c. lähetyksistä $80.00—
$59.99 asti, 75c lähetyksistä
J60.00—$99.99 ja $1^00 kai-:
kilta $10/).0O taikka sitä «uu-icmmilta
lähetyksiltä- Sähkö.
sanomalähetyksUle on ,knlut
>3.5o. ;
Torontossa ^ttaa . rahayau- ;
tyksiä vastaan A . / T . H I LU
957 Broadview AveJ. •
Laiv«p>l«tteji xayydiio^'
Tieduitaka» pilettifuioil».
Vapai^
Box 69, * SuÄ.nrjr, -O"*' ,
iäytymisen- taitoa, joka Ta&attikin
n i i n , että. nuorukaiset vähin erin hä­peissään
poistuivat - -poliisiasenialta;
Toisia lienee peloittannt se, että po>
l i i s i merkitsisi muistiin heidän nimi-änsä
j a asuntojansa.
; ?oIiiän_ .puhdistaessa konserttita­lon
edustan, siirtyi osa mielenosoit­tajista
vain vähän uipmmaksi käve­lemään
ryhmissä Heikin- j a Alek­santerinkatujen
kulmauksiin, mistä
' he vaanivat konsertin päättymistä.
Kun sitten yleisöä alkoi tulla ulos
: konserttisalista," hyökkäsivät mielen­osoittajat
paikalle, alkaen taasen y i -
heltää. ^'Toiset mielenosoittajista
taasen huutelivat katupoikamaisuuk-
! sia venäläiselle konserttiyleisölle.
Peläten mielenosoittajia, joiden tar»*
koltusta monet varmaankaan eiv&t
käsittäneet, yrittivät jotkut paeta
; pihan puolelle, mutta ahdistajaV seur
rasiyat sinnekin pakottaen heidät
tulemaan kadulle. Mielenosoittajil­ta,
näiltä suömaliaisen- yliopistosivis-tyksenkukkasilta,
eivät saaneet rau­haa
edes naiset, vaan' ahdistelevat
he näitäkin hävjrttömyyksillänsä.
Färmari-^ltapitalistih"
huolia
twsi horjuttaa. Ja mitä olet saanut
palkakseksi? Onko «Äulla TOnhuu-deiipäivän
varalla mitään,, vai pai­naako
sinua ^ ö e ^ leq>äluolet? Vai
voitko ajatella, että nyt^minä olen
j o kylliksi raatanut selkäni "köyryksi
j a kaikki jäseneni hervottuneeksi,
njrt minä voin ottaa lepoa j a antaa
nuoren^ain r a a t a a vuorostaan.
Vaan valitettavasti ei meistä moni-karan
voi ottaa mitään vanhuuden
lepoa ennenkuin haudassa. Mihin
ne sitten ovat meidän työn tulokset
menneet kun ei meille itselle ole mi­tään
jäänyt? Niin, mihin? Kyllä
kai ne meidänkin hikipisarat ovat
jonkun kassaholvissa. Vaan vaikka
ffie vanhat emme >voi enää mitään
toimia olojen parantamiseksi, niin
ei olla sentään jarruna niille, jotka
koettavat paitaansa mukaan asioi­ta
johtaa siihen surataan, että kaik­ki
tulisivat osallisiksi työnsä tidok-
8ista.>
liirohton uiitisia
L W. W. l i i t o n . periaatteiden mu­kaan
kaikki farmarit, siihen luettu-
Toiset mielenosoittajat rauhoittui- nJc, kantofarmaritkin, kuuluvat
vat nyt hetkeksi, osan heistä ji> pois-"kapitalistiluokkaan. Oregon Citysr
tuttua niiden muJcana, jouca polnsvta, Oregonista kirjottaa erään täl­laisen
kapitalistin ' vaimo Uudessa
Kotimaassa, m. m. seuraavaa:
«Ennen kuulin vanhassa maassa
sanottavan, että Kellossa elää kuin
pellossa, kun:,muualta leivän hank­kii.
Ja niin se näkyy olevan täällä
Amerikassakin. Tämän ympäristön
farmarit kulkevat kaikki työssä pois­sa
kotoa. Vaan siitä tämä paikka
o>n hyvä, että työpaikkoja on likellä.
Oregon Cityssä on paljon työpaik­koja
j a käypi muutamat aina Port-landissa
asti, johon on 13 mailia.
(Mekin. ostimme tämän maan 3
«inJöi uiucti Ulos, muita Koimanneij
»ajeima.iUiiieroa esityksen aikana
alkoi taasen kuulvta vmeilyksia. Esi­tys
oli tämän takia kesjteytetHivä jä
poliisi talutti hiioneesLä ^viimeisetkin
TWeltäjät. konserccisalyi eteisenä,
yaiuvai mielenosoittajat pitää me­kastusta
j a tunkeutua väkikin uur
*elleen saliin, mutta esti-poliisi poi-kasteii
yrityksen. 'Kuului huutoja
<aias ryssät» j a joku y r i t t i viskellä
komtiia jceskuspoliisiäsemal^ avuksi
kutÄUtuille |K>hiseille, jotka puhdis-
.tivat yestibyylin. jfuhuiataKsen jäl­keen
asetettiin jpville j a portaille j i o - . vuotta sitten. Panimme kaikki sääs-siisivahdit,
j o t k a estivät häiritsijäin ^ töt täi.iän. Täällä ovat maat kal­liita
j a ajattelimme, että kyllä kai
me täällä toimeen tulemme, sillä ei­hän
mieiaän vanhain vaatimukset ole
enään niin isot. Vaan kuinkas kä­vi.
Paikka on kyllä ihana. Hedel­miä
j a marjoja on kaikesta lajista,
vaan' mitäs se auttaa kun ei saa hin­taa,
mistään. Nyt on ukko työssä
samassa paikassa missä hän oli 15'
vuotia.ennen kuiri tänne maalle t u l ­tiin
j a poika on portlandissa työs­sä.
HinäoUaköllötteleil'täällä nyt
kanäin/kahssa. On meillä hevonen
j a yksi lehmä. Joku sanoo ukolle,
että jos koettaa laittaa lehmiä use-enemmät
sisallepääsy-yrityÄset. Nyt
ryhmittyivät ylioppilasnuorukaiset
konserttitalion eteen j a alkoivat s i i -
xä pitää hulikaanimellastusta. Täl-<
löin oh komisarion'kutsusta saapu­nut
paikalle myös poliisimestari j a
aatti hän paikalle saapuneille ratsas­taville
konstaapeleille meikin puh­distaa
kadun mekastajista. Nämä
«Karjalan urhott, joista monilla vier
- J ä - lienee viime -vapun -vastaisesta
yöstä ollut muistissa, ettei'järjeatyk-senvalvojaa
käy uhmaaminen^ ha-jaantuivatkin
enemmittä toimenpi-
• teittä. - • •-. ,
Konserttisalista- poistetuista! vihel-1 ampia, kyn kerman ama. saaipi myy-täjistä
vei poliisi kuulusteluja varten
6 iteenipintaisinta kolmannen piirin
joliiaiasemaiie. Näitä seurasi osa
mielenosoittajista,- arviiailta noin 50
•uonikaista, jotka tulrvät poliisiase-iaalle
vaatimaan tovereitansa va­jaaksi
tai että myös -heidät yhtä
syyllisinä asetetaan syytteeseen. Po­liisi,
tietäen olevansa tekemisissä
jpokkohurmiossa olevien / poikasten
kanssa, neuvoi näille isällisestikäyt-dyksi.
Ukko sanoo, että vaikka, hän
lypsäisi koko päivän yhtämittaa ja
maito ostettaisi vierestä, niin ei
hän sittenkään tulisi palkoilleeni
Mikä on työläisen koQrtalo? Sitä
ehkä moni itseltään kysyy. Työtä
olet tehnyt ja raatahui siitä asti
kun olet horjumatiomat, askeleet
voinut omin voimin astiia j a sitä
saat tehdä aina siihen asti kunnes
vanhuuden^ heikkous alkäg, askelei-jota
kohtaan hänellä on vasteniiiie-
Esyyttä, kutsumalla aina jpnkun
toisen jäsenen ensiksi puhumaa.n. j a
siten jättämättä hänelle mitään mah
dolilsuutta näyttää' tartojääh.' E i
kuitenkaan kukaan, joka on katsot­tu
arvokkaaksi liäin'. korkeaan vir­taan,
voisi sitä täUä;.iavalla/wäärih
^yttää, j a kä.ytähnossä Speäker
'Tisaalla valinnalla todellisuudessa
järjestää kedcustelujen kulkua. Hän
«ohittaa akäset vastustajat toinen
toistaan vastaan sekä järjestää mää­rätyin
ajoin hallitukselle tilaisuuden
Vastata vastustuepuOlneelle iuoneen
ollessa täyden. Kun hän- arveleie,
että kaikki ovat saaneet tarpeekseen
kutsuu hän puhumaam jonkun hyvin
tnnneftun pitkäpiimäisen tai henki­sesti
köyhän puhujan -—niitä oh air
»a riittävästi olemassa ja: ne ovat
Btyös hyvin halukkaita tekemään här
aeUe tämän p a h r e l u k s e n - - - j o n ka
esimtyminen tyhjentää-' huoneen.
Tämmöiset .Tcävystyttävät puheet luo
»at väsymyksen j a kyllästymisen
tunteen, miakä johdosta kamari toi-,
»00 pääsevän eroon koko esilläole­vasta
kysymyksestä j a voivansa siir­tyä
johonkin enemmän eläTOän asi-^
*«i- Siten häh pdkästään välit?-
«emalia puhujia voi helpottaa asioi-
•Jen. eteenpäin vientiä. Hän voi
»yöskin jonkun jäsenen kehotukses­ta
tiedusteDa .kamarilta onko se saa-
"nt tarpeekseen keskustelusta. Joi
ällom yli 100 jäsentä äänestää
<aa», lopettaa Speaker keskustelun
siitä asiasta.
^ ^ a k e r edustaa myöskin Henkflö^
«^taisesti alahuonetta, ^ t ä . k o k ö -
Mnaa valitti^a jäseniä, jotka * a im
^ a t riippumattomia : hallituksesta,
«än johtaa alahuoneen jäseniä k un
»ämä ovat kötsullnja lordien huo-
»eeseen kuulemaan kuninkaan pu­tetta
jokaisen istuntokauden alussa
Ja lopussa tai m u u l l o i n k i i k u n he
OTat läsnä kuniidcÄn antaessa suös-tuniuksensa
uusille laeille. Jos ala­huoneen
etuoikeuksia on jollakin t a ­valla
rikottu, esittää hän siitä vas­talauseen.
Jos pahanisuovat uh­maavat
alahuonetta muissa asiois­sa,
voi hän kutsua heidät huoneen
«pöydän» ääreen, nuhdella heitä ja
vielälpä sulkea heidät vankeuteen ta­lon
«kellotorniin».
Lordien huone eli ylähtume.
liordien huoneella ei ole mitään
semmoista ralittua presidenttiä ja
Se kärsii siitä. Lordikänsleri istuu
kyllä "hämeissaanV joutavana '^ja; i l ­man
mitään arvokkuutttä, jonkunlai­sella
laajalla, punaisella veihotulla
sohvalla, jota-tavallisesti kutsutaan
«villasäkiksi», j a kdhoittaa jäseniä
sen jälkeieh kun keskustelu on päät;-
tjmyt, Umbittämaan mihin päätök­seen
on tultu. Mutta hänellä' e i ole
mitpn ydtaa' keskuLsteluii^^^ nähden.
Päinvastoin kuin Speaker on hän
haliitukseh jäsen jä ottää usein ak­tiivisesti
osaa ;puoluemiehenä. Hän
ei edusta lordien huonetta, vaan
hallitusta, jonka jäsen hän on. K u ­ka
talhansa jalosukuinen lordi voi
nousta puhumaan huoneelle . kun
toinen i ^ u u alas, j a itse asiassa ei
ole mitään mikä estäisi useampia
jalosukuisia lordeja puhumasta huo­neelle
yhtäaikaa, kuten usein on t a ­pahtunut
edustajakamareissa Keski-
Europassa j a munallakin. Käytän­nössä
ktiitenldn ne, jotka, haluavat
puhua;' ilmoittavat nimensä hallituk­sen
virkamiehille j a nämä järjestä-^
vät puhevuorojäijestyksen. Itse asi­assa
ei kuitenkaan mikään estä kah­ta
tai kolmea jalosi^msta lordia
nousemasta puhumaan ja jokaista
l^eltäytymästä antamaan perään toi­sen
vuoksi Ainoa hyväksyttävä me­nettelytapa
tämmöisessä, tapaukses­sa
• olisi, ei lordikanslerin välitys,
vaan se, että yläiuone keskeyttää
Viimeailcoina on tämänkin paik­kakunnan
(järjestyneiden työläisten
keskuudessa ilmennyt eriäviä inieli-piteitä
taloudellisesta järjestäytymi­sestä
j a tämä erimielisyys näyttää
yhä vaan kytevän siinä mitassa, jos­ta
sivustakatsojana saa sen käsityk­sen,
että nämä taloudellisen järjes­täytymisen
halveksijat olivatkin vie­raita
aineksia valtiollisessa työväen­liikkeessä
tai toisin sanoen heihin
ei ole voitu vaikuttaa valtiollisen
työväen järjestäytymisen kautta
niin tehoisasti, että olisivat jaksa­neet
käsittää mitä tuo liike, jonka
jäsenyyteen (he kuuluvat heiltä, en­sikädessä
vaatii. Koska yleisesti p i ­detään
tunnustettuna se tosiasia, et­tä
kaikkien ajattelevien työläisten
j a työväenluokan elämää j a elämi­sen
mahdonisuuksili teoreettisest.
tutkivien oppineiden keskuudessa
myönnetään, taloudellisilla jär'jestoil­la
olevan tavattoman suuren ansi­on
työväestön aineellisen toimeen­tulon
kohottajana ja j u u ^ tätä
seikkaa silmällä pitäen "onkin valti­ollinen
. työväenliike, eli toisin sa­noen
puolueemme Canadan Työläis-puolue
perussääntöihinsä liittänyt
pykälän taloudellisen järjestäytymi­sen
edistämisestä joka kokonaisuu­dessaan
kuuluu' seuraavasti t «Jo­kaisen
Työläiqpuolueen jäsenen, jo­ka
ön kelvollinen työväen union jä­senyyteen,
on liityttävä j a käytäri-nöUisesti
eitettävä «saa ammatti­alansa
työväen union asioihin puo­lueen
päätöksien mukaisesti. Jäsen­ten,
< j o t k a joissakin erikoisissa olo-»,
suhteissa eivät- voi liittyä ammat­tinsa
uniQon, tulee esittää asiainsa
kaupungin'Keskuskomitealle täi p i i -
ritoimeenipanevalle komitealle». V e -
dipten näihin ylempänä oleviin to­tuuksiin,
puolueemme vaatimukseen
toivomuksella, että ne järjestyneet-työläiset,
jotka väheksyvät talou­dellista
toimintaa, eivät sekoittaisi
tätä asiaa yksilötpyyteeksi, sillä se
ehdottomasti on luokkakysymys, e i ­kä
sen' tai tuon union "miehen kes-asian
käsittelyn, päättääkseen ää­n
i t y k s e n jälkeen^ ketä näistä k i l ­pailevista
puhujista se haluaa kuul­la.
Tämmöinen todella naurettava
välikohtaus on sattunut joskus men­neisyydessä,
Molenipien . näiden keskeisten ka­marien
ympärillä on lukemattomia
lisäkkeitä, jotka paisuttavat tätä
suunnatonta Westministeppalatsia.
Siellä Oli sarja valiokuntahuoneita,
jotka parlamentin istuntoaikäna
ovat jatkuvasti käytännössä. Siellä
on itdcuhuöneita, kirjastoja, minis­terien
huoneita ja eräässä osassa
on kokonainen huonerivi asetettu
kuntoon sanomalehtien edustajien
mukavuudeksi. Siellä on. huoneita
parlamentin virkailijain käytftöä var­ten
j a samaten suurien puolueiden
virkailijoita varten;
Muictojs.
Koko. paikka on täynnä muistoja.
Nykyisen parlamenttirakennuksen a i
la te voitte nähdä kellarin, johon
Guy Fawkes kerran keräsi ruutiva­rastonsa,
jonka tditävänä oli lopet­taa
silloinen parlamentti ikuisiksi
ajoiksi. Suuren sisäänkäytävän pääs­sä
te voitte nähdä paikan,' missä
viisi kuuluisaa pariamentin jäsentä,
joita Kaarle 1. oli ahdistanut, pake­ni
takaoven kautta kadulle j a sitä
tieftä-ulos maalle nostamaan kansaa
kansalaissotaan. Kirjaston lasikaa­pissa
on alahuoneen pöytäkirja erää!
tä • historialliselta päivältä avoinna
siltä kohtaa, mihin se älddä keskey­tyi,
kun Cromwell astui kamariin so-tilastensa
kanssa käskien näitä hä­vittämään
Englannin edustaivan ja
historiallisen parlamentin- Crom-well
kuoli, mutta parlamentti palasi
takasin. Toiset hallitsijat ovat myo-hennnixi
koittaneet murtaa parUir
mentin ylivaltaa, m n t t a k a i y d orat
epäonnirtuneet
kuuteemme kuljettama riidanesine.
Kysymyksesi rudellään, väitellään
omistamattomien työvoiman kaup-paajien
j a sen ostajien välillä lak­kaamatta,
sillä, porvarillisissa pii­reissä
avopajan häikäilemättömien
hyökkäjien j a työväestön valistumat­tomien
joukk(äen -keskuudessakin
havaitaan vielä melkoisen paljon
sellaista käsitystä, että taloudelliset
samoin kuin viältioUisetkin järjestöt
ovat 'työläisille ei ainoastaan tar­peettomia,
vaan suorastaan; vahin­gollisia.
Miten alentavalta tuntuu
ajatella, että järjestyneissä työläi­sissä
on näitä samalla tavalla par­jaavia
j a vielä valtiollisen työväen­liikkeen
mukana. Taloudellisessa
työväenliikkeessä tavataan vielä tä­nään
melko (paljon aineksia, jotka
vallankumouksellista työväenliikettä
parjaavat, vallan&n amerikalaisessa
taloudellisessa t y ö^- ä e nliikkeessä.
Mutta juuri siksi sanookin puolu­eemme,
«teJhdä uniossaan edistävää
työtä puolueen päätöksien mukaan».
Toisin sanoen edistää vallankumouk­sellisen
valtiollisen työväenliikkeen
tarpeellisuutta, tukemaan taloudel­lista
taistelua, joka taisteluksi muo-dostuttuaan'
saa poikkeuksetta valti­ollisen
muodon. Ja j u u r i siksi onkin
Europässa muodostunut taloudelli­nen,
j a valtiollinen työväenliike kä­sikädessä
kulkevaksi ja yksikään
valveutunut valtiollisesti järjestynyt
työläinen ei siellä ole kuulumatta
taloudellisiin järjestöihin, vaan osa
on siellä, jotka, kuuluvat taloudelli­seen
järjestöön, mutta eivät ole jak­saneet
herätä, niin pitkälle, että oli­sivat
valtiollisessa maansa työväen­liikkeessä
mukana. Tässä nyt pal­jastuu
tämä meidän järjestäytymi­sen
onttous j a se mitä alussa sa­noin,
että vieraita aineksia ori mu­kana
valtiollisessa työväenliikkeessä.
Jokaisen, joka on herännyt ymmär­tämään
valtiollisen työväenliikkeen
tarpeellisuuden,,olisi jo aikaisemmin
pitänyt olla selvillä siitä millä suo­jelee
itseään .'liian pitkältä työpäiväl­tä
j a lakkaamattomasta palkan pol­kemisesta,
jotka ovat aina' j a kaik­kialla
käynnissä, niissä työpaikoissa,
joissa ei ole taloudellisesti järjes­tynyttä
työvoimaa. Näitä kahta vaa­timusta
"puolustaa voimiensa mu­kaan
tämänkin maan taloudelliset
järjestöt/joskin he monessa suh­teessa
veljeilevät; porvariston mieli­piteiden
mukaisesti j a sillä katke­roittavat
jo valtiollisesti herännyt­tä
työväestöä, mutta tämän veljeile-misen
lopettamisekBi puolueemme
pyrkiikin saamaan jalansijaa\ eri
ammattiuriioissa puolueemme jäsen­ten
^kautta,loipettaakseen tämän hal­pamaisen
menettelyn. Mutta nämä
ei voi tehiiä tosasiaa vääräksi, että
niillä työipaikoillai joissa on järjes­tyneillä
työläisillä kontrolli, on kal­liimpi
»alkka j a lyiiempi työaika ja
kaiicinpuolin pare_inpi kohtelu työn-antajari
puolelta kuin niissä paikois­sa,
joissa on niin sanottu avopaja-systeemi
täydellisesti käynnissä, o l -
kooö se urakka eli tuntipalkkasopi-mus,
sillä, avbfpajassa tuo jokainen
päivä uusia *kiri8ty8toimenpiteitä
työläisille. Allekirjoittanut on koke­nut
molempia, niin Suomessa kuin
tässäkin maassa. Monessa tapauk­sessa
on iiian kalliit maksut talou­dellisiin
järjestöihin näennäisenä
esteenä, mutta nekin raukeavat to­dellisuuden
tieltä, silUbjokmnen u -
nionmies j a -nainen tulee vakuu­tetuksi,
että tuottaa^" si6 hänelle sen
jossakin muodossa . tallaisin, joka ei
usko voi kysyä sdlaiselta, j o k a on
jo kolmattakymmentä vuotta maksa­nut
niinkin kallista unionmaksua
kuin on valurien uniossa, jokja on
$1.75 kuukaudelta nykyään j a tämä
toveri työttömyydestä buolimatta
seisoo uniossaan, tällaisilla tovereil­la
varmasti on selvillä taloudellisen
työväenliikkeen hyöty työläiselle ja
samalla kannattaa nostaa hattuaan
sellaisille, ' sillä ne ovat • esimerk­kejä
antavia. Useat myöskin tahto^
vat uskotella sitä, että unioiden jä­senmäärä
on hyvin pieni. E n väitä,
etteikö se suurempi saattaisi olla,
mutta on niitä huomattu joukko.
Muun muassa yksinomaan vaatetus­teollisuuden
palveluksessa on niin
sanottuja neulatyöläisiä ,järjestyhce-nä
1800, joihin ei ollenkaan kuulu
alusvaatteiden ynnä monenlaisen
muun vaatetuksen tekijät. Tuo l u ku
on kaikki niitä, jotka yalmistavat
pukuja niin miehille k u i n naisillekin.
Kokonaisjäsenmäärä taloudellisesti
järjestyneitä eri aloilla olifTUoden
1922 sensnksen mukaan 23,000, v i i ­mevuotista
tilastoa en vielä ole
nähnyt, joten jquiko on huomat­tavan
suuri, joiden keskuudessa on
ehdoton velvollisuus työ^ennellä a i ­nesten,
jotka haluavat saada ta­loudellisen
ja valtiollisen liikkeen
kulkemaan käsikädessä. A i k a epäile­mättä
on tuleva, jolloin tämä jouk­ko
järjestäytyy Canadan Työläis-puolueeseen,
miksi emme kaikilla
käytettävissä' olevilla keinoilla jou­duta
niiden heräämiBtä, joten nai­den
hajanaisten viittatrksien pcms-teellakin.
pitäisi jäädä jokaiselle työ­läiselle
tosiasiaksi se, että taloudel­lisen
työväenliikkeen edistänuseksi
kannattaa tehdä mitä tarmokkaam­min
työtä.' —- j — i .
Sault Ste. Marien oii&ia
VattaucU nimimerkki «M. J:n»
"Vapauden No. 18 olleeseen kirjo­tukseen
«Forsan lehtiä tilaamaan»
jne., jossa varmasti tarkotettiin a l -
lekirjottan^tta.
En tiedä oikein onko M . J . (ole
huoleti, kyllä tiedän .'kuka olet) tar-kotus
lyödä allekirjottanutta henki­sellä
nuijallaan tositarkotuksessa,
vai haluaako hän muuten vaan jo­takin
sanoa.
Asia on nyt sellainen josta tämä
juttu juontuu alkuunsa, että mi­nun
nimeeni tulee «Forsan lehti»,
vaan en ole sitä tilannut, vaikka
periaatteeni Jieiluttaja M . J . niin
sanoa tokaseekin. Vaimoni' pyysi
äitinsä aina joskus lähettämääli
mainittuja lehtiä, että hän joskus
näkisi kotopaikkansa tapahtumia ja
hän olikin sen sitte tilannut j a mi­nun
nimelleni. Kumpasenkaan pe­riaatteellinen
kanta ei myöslfään ole
tai edusta lehden kantaa, vaan voit­han
sinä M . J . senkin heiltä ottaa
pois.
• En olisi mainittuun kirjötukseesi
oikeastaan kajonnutkaan, ellet käyt­täisi
lopussa niin törkeätä valhetta
lainausmerkeillä vahvistettuna, että
ne varmasti näyttävät minun 8ano-=
miltani. Muutama lause tähän näyt­teeksi
ja tarkasta kirjotustasi onko
lainausmerkit paikkallaan: «Ottad
käteensä Forsan lehden, päästää pit­kän
huokauksen ja sanoa tokasee:
«Kyllä ne lahtarit sittenkin on oi­keita
miehiä. Eläköön Suomen lah­tarit
»" ja aihmii itsensä täyteen sitä
mehua mitä siellä oh tarjoila*. M i ­nä
kysyn einulta, että koska olon
niin sanonut j a missä paikassa? M .
J:n on kahden todistajan omakäti-tiäellä
kirjotukselia todistettava ne
minun sanoneen ja julaistava oma
nimensä tai sitten kokonaan peruu­tettava
ne lauseet. Kunniaa 6n läh­de
etsimään, vaan selvä nyt täytyy
tulla. Eihän periaatteettomalla mi­tään,
kunniaa ole, joten en voi m i ­tään
menettääkään.
Minä en tosiaan paljoakaan por-^
varileShdistä voisi oppia, nim. että
niistä tai kirjotusten johdosta ky
haisin pieniä artikkeleita työviien-lehtiin.
Olen kyllä nähnyt vuoslkrfu-sia
työväen sanomalehtimiesten seu­raavan
porvarillisia lehtiä ja yar
maati j o k a toimitukseen niitä tulee.
Onhan joku nähnyt M . j . Sault Dai­ly
Star taskussa kävelevän, mutta
tarketusta eh tiedä. No entäs sit­ten
meidän suuret 0(ppi-i8ämme
Marx j a Lenin. Tiedot kertovat, että
kumpainenkin maanpakolaisena ol­lessaan
eri maissa oli ahkera seu-^
raamaan porvarillisia sanomalehtiä
j a tutkivat ahkerasti porvarillista
bistoriaa, yhteiskuntaoppia yi. ta.
aloja. M . J . voisi koettaa horjuttaa
tai heiluttaa heidän periaatteitaan,
mutta etpä voi.
Olisit silloin antanut isälliset oh­jeesi
kun olin kaupungissa, mutta
et hiiskunut mitään. Kun tulen kau­punkiin,
n i i n ; olen aina, valmis keji-kustelemaan
tai väittelemään M. J .
kanssa missä hyvänsä.
Toivon että lehdessä ^ i tästä r u ­veta
pitemmälle kinastelemaan puo­leen
tai \oiseen. Ainoastaan on to­distettava
tai peruutettava maini­tut
lauseet. En vieläkään häpeä
«horjuvaa» nimeärii, joten voin re­hellisesti'
sen kirjottaa julaistavak-sl
— Nick Harju.
nadan Työläispuoluetta kohtaan. S i ­nä
myös tiedät kuinka suuri juopa
on kommunistisen liikkeen j a noske-laisen
liikkeen välillä.' Mutta sinä
koetat lykätä valheellisia valtteja
niiden eteen,"jotka ovat-juuri saa­puneet
Suomesta. Mutta tällaiset
valtit eivät vetelepitkästi. Pidän
paljon rehellisempänä henkilöä, joka
on j a tunnustaa olevansa kapitalis­tien
juoksupoikana kuin sinua, joka
ratsastat vielä muka jonkun työvä­enliikkeen
nimellä j a valehtelet va­lehtelemasta
päästyäsikin. '
OMttomme-Jiien j . H. Hurskai­nen
loukkasi - jalkansa t k , 13 pmä
Soon terästehtaalla, vääntyen pa­hoin
polvesta pois tiloiltaan. Toi­vottavasti
jalka Hufterikih paranee
entiselleen. —- M . J .
Kuolein* vieraili kylä«(Ämme vie­den
mukanaan osastomme jäsenen
N. Mäen pikku pojan, neljä vuot­ta
vanhan Brunon t.k. 16 p. kello
3 iltaipäivällä. P i k k u taistelutoverim­me
alku haudattiin Sudburyn kal­mistoon
lauantaina helmikuun 19
päivä. — Rakki.
Näytösiltamaa koskeva .kohta jä­tettiin
myöhästymisen takia pois, —•
Toim.
Eri paikkakunnilta
HivyttömÄt vanhat keltatet vuok­ratalon
runnarit mielityöäsaän hä­väisemässä
G. Workers Partya.
Eräs talon omistaja täällä joka kul­kee
OBU Kannatusrenkaan nimel­lä,
liekö sielläDcään jäsenenä ja
joka on aina lietsonut minkä on
voinut, erimielisyyttä työläisten jou­kossa,
ori nyt ruvennut Oikein nyr­killä
näyttämään kuinka taantu­muksellinen
hänen kantansa todella
on, Hiljan Suomesta tulleita henki­löitä
kohtaan hän on oikein myr­kyssään
kun ei saa kaikkia niitä
tanssimaan pillinsä jälkeen. Niinpä
hän omia r.uumareitaan vastaankin
oli nyrkit SO jossa kun ei sanut hei­tä
uskomaan, että Vorkers Party
on-sama feuin Suomessa Sos. dero.
puolue. Vaikka toverit olivatkin h i l ­j
a n tulleet Suomesta, niin olivat he
j o seuranneet niin paljon täkäläisiä
sanomalehtiä j a kiiTJallisuutta, että
vohrat vetää selvät rajaviivat kom­munistisen
j a noskelaiseh leirin vä­liin,
eivätkä enää uskoneet sitä
soppaa, jota heille syötettiin, että
Workers Partyn osastot olisivat nos-kelaisten
kanssa samasaa leirissä.
Häpeä sinulle, että tietoisesti koe­tat
tehdä asiat toisiksi mitä ne tor
dellisaudesää ovat Sinä koetat teh­dä
tietoisesti ksrhunpahrelusta C a -
FORT FRANCES, ONT.
Pailckakunnaitamme on ht^rvoin
uutista sanomalehdissä. En tiedä
mistä se jdhtuu. Onko niin ettei
mitään sellaista tapahdu, joka olisi
mainitsemisen arvoista, tai onko
syy s i i n i , ettei kukaan arvaa tart­tua
niin pieneen esineeseen kuin
kynään, voikka eihän «e niin ras­kas
ole, ettei sitä jaksa liikuttaa
paperilla.
TyooloUta täältä ei ole paljbri
mainitsemista. Se puoli on hiljais­ta'
talvisin nimittäin kaupungissa.
Metsätyöt tällä perukalla on . kdko
vilkkaat; vaan palkat ovat pienet
verrattuna siihen mitä elämisen
kustannukset maksavat, ettei ke­nenkään
työläisen tarvitse tulla
tärinepäin, arvellen, että täällä eitä
vasta elämänsä tekee. ;
Mutta nyt tulee mieleeni kysy'
mys, että kuinka on työläisten jär­jestäydyttävä,
että 86: vastaisi tä­mänpäivän
ja tulevaisuuden vaati­muksia.
-Niin pitkälle kuin m|nä
voin tätä asiaa ymmärtää, on en­siksi
järjestäydyttävä, miitta kun
niitä järjestöryihmlä on niin hel­kutin
monta ja kaikki vakuuttavat,
että me sitä ollaan oikealla polulla
j a että me siitä kupitaiistin.perha-nasta
lopun teemme aivan minäa-tissa.
Mutta se ei ole totta. Miksi
ei? Siksi että mikään työväenjär­jestö
ei voi tehdä vallankumousta
yksistään, vaan sen tulee tekemään
koko työväenluokka silloin kun työ­väen
pohjakerrokset lähtevät' l i i ­kehtimään
ja se joukko joka uskal­taa
asettua eteen j a nostaa punai­sen
soihdun korkealle ja käske**:
Mraa eteenpiiin, vaikka kuolohon
j a johtaa sen rehellisesti perille,
toivottuun päämäärään, on «e j o l l^
me voimme antaa vasta tunnustuk­sen,
että se on se johon meidän,
kaikkien tulee liittyä.
• Tänäpäivänä: tunnetaan vain yksi
järjestö, joka on uskaltanut ruvetd
viitoittamaan tietä työväen pohja-joukoille
ja se on kommunistit ja
niiden periaatteet on jo voittaneet
esim, Neuvosto-^Venäjäjlä, Se siitä.
Kun me olemme täällä Canadassa
jä erittäin tällä F t . Francesin peru­kalla,
nousee kysymys mihin täällä
olisi kaikista edullisin liittyä. Te,
jotka kutsutte itseänne «me teol-lisuustyöläiset
», ottakaa jo ensiko­kouksessanne
joukkojen yhteenliit­täminen
keskustelun alaiseksi. Se
järjestö, joka kokoaa joukkoja, ori
Canadan Puutavar„atyölä>8ten JXcolli-suusuhio.
Tämä oh unio, joka jär-^
jestää meitä kansainvälisesti teolli-suuksittain,
eikä piirittäin. Nyt te
olette nähneet mitä te esim, O. B .
U:n kautta saatte aikaan, t a i mitä
te olette saaneet aikaan, josko mi­tään,
josta kannattaa suuresti mai­nita.
Sitten vielä näyttää, että te
ette haluakaan enään järjestää met^
sätyöläisiä, koska ei sitä O B U ; n n i ­meäkään^
kuule paljon koBkaajji N y t
olisi arka metsätyölaisiä järjestää,
sillä olot eivät ole kämpillä sitä
mitä niiden pitäisi olla, • palkoista
puhumattakaan, sen ne tietää jo-
Osatton -toimiau.täällä on 'ylei­sesti
hiljaista, vaikka- eihän'se ole
ihmekään, sillä sehän pn kuin, p a ­holainen
kristittyjen joukossa, vaan
Se ei muuta asiaa. Kokouksia p i - i
detään j a t k . S p. pidetyssä koko­uksessa
taas yhtyi 3 uutta.jäsentä,
joten joukkomme paisuu vähän ker­rallaan.
Kokoukset pidetään tästä
lähtien kaksi kerta kuussa ensimäi-nen
ja kolmas maanantai suomalai­sella
haalilla kello 8 illalla.
Ikävä uutinen saapui paikkakun­nallemme,
joka kertoi, että Mrs.
j a M r . Hakolan poika Väinö oli t a ­paturmaisesti
kuollut kaivannossa
Chi^olmissa, Minn., joten siinäkin
on taasen yksi uhri lisää tämän k a ­pitalistisen
riistojärjestelmän altta­rille.
: - ,»
Mies löydettiin vuoteella fcuoUee-na.
Emil Jöhanson niminen ruot- •
salainen mies oli ollut yövuorolla
työssä santakuopalla, tullen^ aamul­la
kortteeriinsa j a meni yläkertaan
nukkumaan. Kun talonväki alkoi
herättämään ylös syömään iltasta
j a ehken taasen työhön, eikä mies­tä
ruvennutkaan kuuluipaan alaker­taan,
niin lähtivät katsomaan ja
mies olikin kuollut. Tohtorin kerto­man
mukaan mies oli saanut sydän-halvauksen.^
Ijältään mies oli - noin
25 v. vanha j a tuli Ruotsista viime
kesänä.
Finnith Society päätti kokoukses­saan
ruveta' avustamaan paikkakun­nalla
asuvaa Ivari Boindin perhettä-syystä,
että Mrs. Boind on sai­rastanut
pitemmän aikaa, joten on
pitänyt miehen olla kotona suurim­man
osan aikaa j a vaikka vähän
aikaa onkin kämpällä, niin ci sieltä
suuria eriä* kartu Ja hänen on
vielä pitänyt pitää hoitaja koko
ajan,, väliin kaksikin. Tauti sai a i -V
kunsa kylmyydestä, tohtorin lau­sunnon
mukaan. Tohtorin on pitä--
nyt käydä saiTuan luona loisinaan
kahdestikin päivässä, joten lääkärin
kustannuJfset ovat suuret Keräys­l
i s t o ja on lähetetty ympäristön käm­pillekin,
joten ojentakaa onttavi»
kätenne, sillä apu ei ole liikaa.
Paikkakunnalla tulee kiertämään
myös lista Ja toivon, että te, j o t ka
tiedätte tämän perheen kohtalon,
antakaa jokainen kohdaltanne, s i l - :
lä kansan käsi on knrttuse, sano-,
taan.
Tov. Henry Mäki toimii Vapauden
asiamiehenä ja häneltä voitte tila­ta
Vapauden, ettei tarvitse^ naapu­riin
..juosta;^ lukemaan ppikkalfun-han
uutisia.
Finniih Society pani toimeen oh-'
jelmailtaman tk.- 11 p., j a so oli
kerrassaan mukaansa tompaavs.. Oh­jelma,
o l i monipaolineii ja kerras­saan
nykyipäiväistä^ josta kiitos töil­lä
S.. W. JP. jäsenistölle, Johon teitä
suurin osa kuuluu j a myös toivon,
että ^vastaisuudessa kun tulee tilai­suus,
niin tehkää samoin, sillä se on
ainoa ja oikea periaate tänä k r i i ­tillisenä
aikana.
Sttom. W. P. o«actoIIa tulee ensi
kuun aikana olemaan hauska näy-tösiltama,
jossa näytellään hauska
kappiaie, jonka nimeä-on vielä tiedä,
vaan kyllä 'minä huolen pidäii siitä,
että nimenkin tulette tietämään, -
V . Kalaanjpoika.
•— o •—..
kainen, että ne ei vastaa tämän­päivän
elintasoa. Kun mies menee
kämpälle, veistää talsia j a siltä
kolitaan 70 prosenttia, niin se jo
todistaa, että oloja on korjattava .
jä ne ei korjaannu ellemme itsejkiä, kuten usein valkoisilla-on t a -
NEMEG03, ONT.
Tiima paikka sijaitsee noin 15
mailipi itään Chapleun kauppalasta.'
Täällä teettää talsia K. Korpela.
Täisien teosta on maksettu 18 sent­tiä
kappaleelta. Nyt kuitenkin h e l -
mik.' lopussa lopetetaan katkaisu.
Kuumiehille on maksettu $55—76
kuulta, riippuen siitä mitä kukin
tekee. Kuoka Ja asunto (kämpät)
myöskin on ollut tyydyttävät. Y h ­teistoiminnasta
täällä ei ole muu­ta
mainittavaa" kuin ohjelmakoko-ukset,
joita on säännöllisesti pidet­ty
koko talven j a myöskin on i l ­mestynyt
nyrkkilehti «Korven uuti­set
». Syksyllä myöskin valittiin t u t - '
kijakomitea tiedustelemaan Suomes­ta
tuieVieh mennöisyyttä." V Tähän
mennessä on todistuksia saapunut
seuraayille: Reino Sykäräiselle Toho
lammilta, jolle suositeltiin toveri-luottoa.
Juho Sulolle, j o k a todistus
oh ennemmin julaistu Vapaudessa.
Nyt oh saapunut todistus M a t^
Rinnalle (Suomessa Rintamaa).
Rinta syksyllä tutkijakomitealle sa­noi,
että hän ei ottanut ollenkaan;
oisaa}Suomen sisällissotaan, samalla
antaen osoitteensa Nurmooseen,
vailcka oli Lapualta kotoisin—Nyt
kun tuli todistus Nurmoösta, niin
ne kuitenkin o l i saaneet tietää, että
mistä Rinta on j a samalla antoivat
tietää, e t t J Rinta Stiomessä olles­saan;"
öii, ollut"T luokkasodassa val-kojpteri
puolella. Tämän "hiultuaan -
Rinta: M a t t i ' Jtunnusti,- että hän on
ollut valkoisten rintamalla Vilppu-la.
ssa. Heti kun tämä tuli ilmi lo­petti
Matti työnsä j a poistui äk-;
niitä korjaa j a l i i t y kaikäd yhteen pana. Joul^omme .täällä päätti i l -
j a yhdessä ryhdy toimimaan, niin mottaa tästä lehdessä. Hän luulta-,
että siitä on tnlevaisntidesaa itsel- ^ vastt poistöi Coppör eÖffiim
lemme hyötyä. Joukofi puolesta Eräs»
m