Vapaus, November 11, 1929

              «ra 2 Maanantaina, marrask. 11 p;nä—Mon^ Nov. 11 No. 266 —1929
VAPAUS rrm. Oatuio. faukUsa. paitai (8ssaatal< Ja aOScittTial JaUapS*ia2>
VAFADS (Ubotr) „ _ _^
Tha aalr af f l i n tA W«rt«tt to C«n««U. PabKiltad Jafly at Saat«y. Oatiria.
Zagiiuni at tha Poat Offlea OepaniDcai, Ott«wa. aa «econa eU»» mtcuz. ^ ^ ^
I «4JO, 6 kk. «2Ä>, S kk. »1.75 ja 1 kk. flJOO. - JhijnatoSba Ja SBOioeea aekS arasaOe
«aalDa: 1 rk. tiJOO. 6 kk. »3J0. S kk. »2Ä> ja 1 kk. 81X0.
ILMOrnSHI.VVAT VAPAUDESSA J , .... _ , V ^ ^
KfiJeraikloaiMtskact « J » kerta. KM UkMi ken,* - Arioliittcxm ««aiuflla J*
»alftatai»pa. - KuD«.Baottonaio«k«t 50e kerta. «1.00 S kar-aa. - SyatTBuIlm<rtal«t «XO k«U.
IB.» 3 kertaa. - A«.i.to«oilm-lok«t 92X10 kerta. t3.00 kJ«J kertaa. - »""^.«'»'^'^^^J^ - läiotoaailtaotnkÄt 12X3 kerU. 5Ce UtimiUo luito.Uni«elU tai iaaU«-.TU»7lU. - HatetaaatieJot Ja
Motailmalckaet 50c*. kerta. 11.Oö kolme ken*.. — TiUyäUilootUiien ja daotBiajeattoanan oo. Taadrt-
' ^ W M s lihctettÄti ilitiotcibijitj ctskitecA.
CeBexaladTertiiie» r«M», 75e per toi. laeh. Minjnram eharge for a i » ^ laaertioa, 75e. I l e Vapan.
Is a a t>eft aii*ertjuii( oediam loonj tiie Tinaut *eopIe Jn Caitada •
ie* ette milloia tahaiua UM »MUosta e<t.im3i«ea kjrleeveetm». kirjottikaa eadelieea Uikk.eoi3itaJa»
-•iBftataHiKll. «Imella: J. V. KA.N.NASTO. liiti««Dholi.3».
luteen aiotlQJea ilmntoiten pilki oIU kon«or:.t» keilo 4 lp. lljaettynlJF»iTE.i eielluenl arkipäiTäni.
»apaadea toimitat: Hoonecato 207. ««ekeV Baildir*. < Dnrham St. Pahella S^W.
»«paaden konttori: ttkertr BniMio». 37 £t. Pubelin lOJS. Po»»£owte,- Boa 69. Sodbarr. Ort
*.pei.4eo paino ja Utocoa: Uberty Beadisf. 37 Lome St. Pnbelin « « ^ g . '
Teollismsporhojen riistosaalis kohoaa
Canadan teoUisuuäherrat saivat uuden ennätyksen riistovoittojen
kokoamisessa viime lokakuussa. Sen kuluessa jakoi 153 canadalaista
körporalsionia yli kolmekymmentäkaksi miljoonaa dollaria liikevoittoi­na.
Säännöllisten voitto-osinkojen ohella maksoivat monet yhtymät suu­ria
summia niin sanottuina hyvityksinä. Tämä suurenmoinen riistosaalis
on puserrettu Canadan työväenluokasta yhden ainoan kuukauden ku­luessa.
.
Kuten saatettaneen otaksua, on C P . R:n riistosaalis kaikkein suu­rin;
mutta varsin lähellä sitä on useita sähkövoima-yhtiöitä, autorengas-ja
kumiyhtiöitä, jauhomyllyjen omistajia ja kiinnityslaina-nylkyreitä.
Viimemainituista on Canadian Permanent Mortgage-yhtymä jakanut yli
200,000 doll. jä National Trust Co, yli 90,000 dollaria riistovoittoina. Ca-nadan
pankkien riistosaalis kohosi 580,000 dollariin; ja Goodyear Tire
-'f.; Co. jakoi yli 972,000 dollaria.
' Canadan teollisuusparoonien riistovoitto suurenee vuosi vuodelta.
Näiden riistovoittojen kanssa rili rinnan , lisääntyy teollisuuslaitoksissa
raatavain työläisten hiestylys; tapaturmaiij lukumäärä kohoaa; ammatti­taudit
"raivoavat entistä suuremmassa mittakaavassa; teollisuusmurhat
lisääntyvät; työttömyys lisääntyy^ Semmoista on monopolistinen kapi-
Sosialistisen rakennnstyön avulla
SUOMEN A9IAIATILUSESTI JÄB-JESTYNEEN
XTVVÄEN EDUSTA-.
JfSTON HAVAINTOJA N E U -
VOSTOLHTOSTA
Neuvostoliitossa vieraillut Suomen
ammiatililsesti järjestyneen työväestön
edustajisto, johon kuuluivat tov. Matti
Anttonen Ensosta, Evert Lahti Kot­kasta
ja Urho Vartiainen Viipurista
on antanut matkastaan erittäin kiin­nostavan
selostuksen Työväenjärjes­töjen
Tiedonantajalle:
. Tutustuessamme vähän yli kuukau­den
ajalla Neuvostomaan oloihin eri
puolilla maata, olemme tulleet vakuu­tetuiksi
siitä, että siellä todella- hallit
sevat ja johtavat työläiset, joka hal­linta
ei perustu, kuten kapitalistisissa
maissa, minkään sulkeutuvan luokar
ja yksilön etupyrkimyksiin, vaan kokc
työtätekevän kansan hyvinvointiin ja
elämän kohottamiseen. >
Voidaan väittää, että tämä hallinta
on diktatuuria, mutta se on toiselt?
puolen kansanvaltaisin hallitustapa
sillä kaikki, pienimmästä suurimpaar
asiaan asti, on laajojen pohjakerroster
välittömässä määräysvallassa, yksin:
kertaista äänestystapaa käyttäen, mika
kapitalistisen tuotanto- ja hallintata­van
mukaan el koskaan voi olla mah­dollistä.
Mitä tulee edellä mainitun hallinta
tavan mukaiseen taloudellisen elämän
saavutuksiin, niin näkemyksiemme pe­rusteella
saiiomme, ettei ole maailmas­sa
ollut yhtään iJnoata maata, Jossa
talouselämän kehitys : olisi kulkenut
. ^ . . . . . c suurilla askelilla eteenpäin kulr
talismi Canadassa; semmoista se on muissakin kapitalistisissa maissa* SenL sosialistisen Neuvostoliiton talous or
sisäiset ja ulkoiset ristiriidat kärjistyvät varsin nopeassa tempossa. kulkenut ja kulkee. El suinkaan ole
maailmassa ollut jrthään ainoatamaa­ta,'
Jossa 'taJouselämän kehitys x)Usi
kulkenut niin suurilla askelilla eteen­i
k i n kuin sosialistisen Neuvostoliiton
kca, opettajilla 2 kk., raskaudentilas­sa
olevilla 1 kk. ennen synnytystä ja
1 k i . jälkeen synnytyksen. Sen lisäksi
sairaslomat. Satunnalsluontolsissa töls-
Sosäem. hajoittajat eroU^ Suomen
Ammattijärjestöstä
Suomen ammattijärjestön suuri toimikunta on tehnyt päätöksen, jos­sa
katsotaan sosdem. "Ammatillisten järjestöjen valtuuskunnan" ja "Työ­valiokunnan-
jäsenten tehneen itsensä sopimattomaksi olemaan ammatti-
' jarjestqn jäseninä ja kehotetaan asianomaisia liittoja ryhtymään toimen*
piteisiin ;heijiän jäsenyydestä erottamisekseen. ^
>;THm$a johdosta lausuu 'Työväenjärjestöjen Tiedonantaja" seuraa-aa:
'
Tätä k.o. päätöstä ei ainakaan tehty liian aikaisin. Usent eroite-
Yiiisla' lierikilö^^ ovat jo vuosikausia vehkeilleet ammattijärjestöä
vastaan,, kuulumalla m.m. n.s. sosdem; ammatilliseen keskustoimikuntaan,
•jonka toiminta on aina tähtäytynyt ammattijärjestöä vastaan. Ja ylem­pänä
mainittujen elinten jäseninä ovat kaikki erotetut nyt avoimesti teh­neet
itsensä syypäiksi ammattijärjestön sääntöjen ja tarkoitusten vastai-
: seen toimintaan, koska nämä elimet ovat julkisesti ottaneet tehtäväkseen
liittojen ja permsjärjestöjen irrottamisen ammattijärjestöstä, siis sen ha­jottamisen
ja vahingoittamisen* Näinollen ei a:n suurelle toimikunnalle
itse asiassa jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä sellainen päätös kuin
86 teki, sillä eihän toki mikään järjestö voi pitää jäsenyydessään henki-'
löitäj jotka avoimesti sotivat sitä vastaan ja työskentelevät sen vahingoit­tamiseksi.
Aivan kuin vastauksena tähän päätökseen on k.o. erotettujen jouk-
> kuernyt melkeinpä hämmästyttävällä avomielisyydellä paljastanut todelli-
|; set suunnitelmansa ja tarkoituksensa. "Työvaliokunta^ on antanut ke­hoituksen
ja ohjeita mitä häikäilemättömimpään hajotus-, parjaus- ja
tuhotyöhön ammattijärjestöä, "liittoja ja perusärjestöjä vastaan. Mitään
keinoja ei siin^ kavahdeta. Työtä täydellisen hajaannuksen aikaansaa-
/nisel^i kehotetaan tekemään perusteellisesti. Ammattiliitot oh koe^ttava
saada eroamaan ammattijärjestöistä ja perusjärjestöt liitoista. Ja siellä,
missä ei ole toiveita perusjärjestöjen^johtamisesta hajotuksen tielle, on saa­tava
yksityiset jäsenet eroamaan' niistä. Kaikissa tapauksissa on siis toi­mittava
ammatillisten järjestöjen voimain heikentämiseksi. Muun lisäksi
on tätä ..tuhotyötä vielä täydennettävä tarkotuksellisella ilmiantotoimin-nalla,
jota 'työvaliokunta" kehottaa, harjottamaan työpaikoilla ja perus­järjestöissäkin.'
' Kaikki tämä osoittaa selvääkin selvemmin, kuinka vält­tämätöntä
tuon joukkion erottaminen on ja kuinka erheellistä on luulla,-
että sen kanssa vielä voitaisiin rakentaa yhteistoimintaa luokkataistelusta
, luopumatta — kuten jotkut yhä vieläkin näyttävät ol^ettavan.
< ' ; Kun asia on näiuj on asianomaisten liittojen viipymättä toteutetta­va
ammattijärjestön toimikunnan antama erotuskehoitus. Ja järjestynei'
den työläisten on kaikkialla pidettävä huoli siitä, että tuo hajoitusjouk-kio
ja sen kannattajat tulevat paljastetuiksi ja eristetyiksi työväenluokas­ta.
Silloin heidän työnsä tulee tuottamaan vähän tuloksia siitäkin huo-r
limatta, vaikka he kutsuvatkin valtiovaltaa ja ohranaa avukseen. Ilman
^ joukkojen myötävaikutusta eivät he sittenkään voi paljoa aikaansaada.'
Farmari ja kone
Farmrväestön siirtyminen maaseudulta kaiäpunkeihin on tapahtunut
niin suuressa mittakaavassa Yhdysvalloissa, että .samanlaiselle siirtymis­prosessille
Canadassa on lainattu hyvin vähän tai ei lainkaan huomiota^
Vuonna 1901 asui Atlannin rannikon maakuntain asukkaista 69^ pi^o-seatda
kaupungeissa. Manitoban väkiluvusta asui mainittima vuonna
: käupungeisi^a 28 prosenttia ja vuonna 1921 ^^^4^^
asukasmäärästä asui 1901 37.5 prosenttia kaupungeissa ja iruoteen
1921 :een mennessä oli kaupungeissa asujäin lukumäärä kohonnut 49.52
prosenttiin. "
Syy ta moiseen väestön kaupunkeihin siirtymiseen ei ole vaikea' löy­tää*
<-Se johtua maanviljelyksen tuotantometodien muuntumisesta. Far-jBikoneiden'kehittäminen
ja pätantaminen on lisännyt fanmatin tuotan­tomahdollisuutta
suunnattoman suuressa mittakaavassa. Suurempi mää­rä
faxmitttotetta saatetaan tuottaa isamalla tai vieläpä vähemmälläkin
tjromäärälläL Tästä johtuu^ että its^ukin fartnari saattaa' pitää vilje-l
j k | ^ i ^ entista'-suutemtoatf^iba^^
liäbttnotannön j a j^armärien siirtyipisftn kflupimkftiMn, '
fEtta . koneen aiheujtamasta lisäänty
•eesta maataloudentuotannosta on 'selvästi' havaittavissa» kun-luomme
katsatdcseoiYIidyävaltain-ja Cabad^ farmarien säännölliseen koyhtymi
•een- Errat^ myös ne' farmarit,' Jotka ovat * joutuneet jättänaään 'icotinsa
ja kontunsa sdka siirtymään kaupunkeihin; loydS niistä paxempia^^-Olä-män
mahdollisuuksia. - Samansuuntainen kehit^prosessi oif iiaet' kayn-
Bissä teollisuudessa k u i i i maataloudessakin; ratsionalisoidun t^lisiiu-den
taida kasvaa vakituinen, työttomäin armeija kaupungeissa. .Konei-dea
aifaeijrttamasta lisääntyneestä, tuotahnosta hyotj^ vain' kapilalistilu6(-
ka, jol!»>Fiistäa,seka farmareita: että teollisuustyöläisia. /^äin olleti ön
kojeen farmarien tapeltava käsikädessä teollisuusiyöläisten. kanssa Jcä-
.pitalistiluokkää'vaslaän!." - " r ' -
talous on kulkenut ja kulkee. E l suin­kaan;
ole jätettävä huomloonott^att»
niitä vaikeita olosuhteita. Joissa tätä
Jyötä on läldPtty tekemään :a paras­ta
aikaakin suoritetaan Sillä on y-n-mäirettavä,
mihin tilanteeseen sodar
melskeet maan taloudellisen aseman
saattoivat. Ja minkälaiiset ovat tällä­kin
kertaa suhteet kapitalistisissa
maissa Neuvostoliittoa kohtaan., .
Missä llikummekln, n i i n kaikella
näimme isuuria;' uusia ja, ajanmukaisia
tehtaita, entisiä oli korjattu, laajen­nettu
ja uusia rakannettlln kaikkialla..
Jopa kokonaisia tehdaäkaupunkla syn­tyi
palkkoihin,' Joissa aikaisemmin el
oltu kuultu linmm lauluakaan, kute^^
esim. lyanpyö-Vosnesensk, KpntuiM
ja Ja Arderhos'ista 52 km. Konstah-tloffsin
äliieölla. Jossa viime maini­tussa
paikassa, on rakennustyössä 80,-
000 työläistä (saatettua:
paikka tuöttokuntoon tarvitaan siellä
150,000 työläistä) Ja monia muttan,
Joita tämän yhteydessä ei käy luette­leminen.
Miten tämmöineh talouselämän nou­su
on mahdollinen^
Se on mahdollinen slksU koska Neu-vostoliitossä
kaikki tehdään, koko Rai­tiota
käsittävässä, isuunnitelmalllsen
Järjestelytyön kauttal Kuten nytkin
paraiUaan olevan 5-vuotlssuunnltei-man
toteuttaminen. todistaa. Tämä
suunnitelma on kapitalististen valtioi­den
talouspolitiikkojen ja oman maan
opportunistien mukaan aivan mahdo­ton
toteuttaa edes alkuunkaan Ja niin
oUän muka humpuukia. Mutta nyt Jo
ehsimälnen talousvuosi osoitti kaikki­alla
sen ylittämistä. '
Tämä kalkki on saatu aikan sosia­listisen
kilpailun, itsekritiikin Ja työn-instituuttien
avulla. Jollaisia ön ym­päri
maata. Erikoisesti on malnittavr
Moskovassa oleva Työninstltuuttl. Jos­sa
annetaan työtaidon sekä työtehon
kehittämisessä mitä. perusteellisin o-petus.
Instituutissa ön 20 eri ammatti
alaa Ja 60 eri spesialisoitua ryhmää.
Instituutissa ei yksin anneta vain teo­reettista;
opetusta» vaan kaikki opetus
tapahtuu laboratorisen tutkimuksen Ja
käytännön kautta. Tämä ei yksin koh­distu
oppilaisiin, vaan myöskin konel-siIn.
iOpetu£isuoritetaanikolmessa vuo­rossa,
4 tuntia työtä ja* 21|2 tuntia
teoreettista opetusta. Instituutissa
työskentelee naisia tasa-arvolslna
cä on 4 päivän loma. 2 viikkoa pitem­pi
työaika katsotaan vakinaiseksi työk­si,
jos taas erotetaan työstä ennen *
viikkoa, on kumminkin 2 viikon palk­ka
naaksettava. AlaViäiset 14—18 vuo­tiaat
oppilaat, jos ne ovat jossakin
työkoulussa* saavat 1 kk. kesäloman
Lomat-Jaetaan siten, että jos esimer­kiksi
ensimäinen loma annetaan tam­mikuussa,
tulee teinen loma helmi­kuussa
J.n.e. Lääkärit, lääkeet ja sai­raalat
ovat kaikille työläisille vapaat
TämäJi lisäksi sosiaalivakuutus maksaa
salrausajalta täyden palkan viimeisen
yhden kk. keskipalkan mukaan. Työ­kyvyn
vähentyessä maksetaan lääkärin
lausunnon perusteella sen erotuksen
palkasta. Joka on havaittu työkyvyn
vähentymiseksi, siitä huolimatta, vaik­ka
kykenisi itsensä elättämäänkin. Jos
taas on kokonaan menettänyt työky­kynsä;
ihaksetaan täysi palkka ko­ko
elinikänsä. Synnytyksestä saa a -
vustuksen 8 viikkoa ennen synnsrtyistä
Ja 8 vikkoä Jälkeen synnytyksen. Jos
on Jo gsmnyttänyt, maksetaan se ker­ta
a,vustuksena kunkin paikkakunnan
tariffin mukaan, esim. Rostovissa 28.—
rpl. Tämän lisäksi lapsi saa avustuk­sen
9 kk. aikana, joka tällä alueella
on 5—8~rpi. kk. >
Hautausavustusta myöskin makser
taan. Samoin monia muita. Eslm^
Kankaa.s1an - alueella,, Joka' alue • käsit­tää
16 milj. työläiltä, saa täysi-Ikälner
24:— rpL Ja lapsi 16:— rpl., lokak. I
päivästä alkaen 18:— r p l . Jos taa'
kuolee työkykynsä osittain tai koko­naan
menettänyt, saavat Jälelle Jää-rentuneet,
niin verot ovat pienenty­neet!
Kannetuista maatalousveloista
jää 30% kunkin piirin käytettäväksi.
Talonpojan ansiotyöstä erotetaan vain
10—15%. Työmiestä petaan taas ve­rottaa
1,300:— rujflasta ylöspäin, men­nen
tästä erästä veroa 9 rpl. vuodessa
Verotus perustuu ' • asteettaiselle
(progressiiviselle) järjestelmälle, jossa
ajetaan- luokkalinjaa, niin että esim
yksityisyrittäjä saa maksaa 100 tuh.
tulosta veroa 80%. ^ ; '
-Maatalouden kohottamisen on. Neu
vostohallitus ottanut erikoiseen huo­mioonsa.
On perustettu suuria maata­louskouluja,
instituutteja ja näytte­lyitä,
sekä suuria tehtaita maanvilje-lyskoneiden
valmistamiseksi sekä l a h -
noitusalnetehtaita. Eämen kaikkea on
toimittu kollektiivisten talouksien pe­rustamiseksi.
Noin 50% vUJasta ja
saadaan kollektiivisista talouksista ja
kun 5-vuotlssuunnlteIma saadaaii "to­teutetuksi,
niin neuvostotalous pystyy
viljatarpeensa tyydyttämään yksistään
koUe^^ilvisten talouksleri viljasta.
ErGcöisestl ansaitsee mainita Voro-nesissa
oleva-maatalpusinstituuttl. Ins­tituutilla
on maata hallussa 8,00 heht..
Josta koulurakennusten alla 2 heht.
Instituutissa on 6 eri maatalousalaa
Iäisiä 3,150, on kP,sWpa,Tkka kk. 85:—
rpL, alin 56:— rpL Ja korkein ÄO
rpL kk.
Mitä taas tulse isisäiseen elämään
tehtaissa, niin niistäkin ansaitsee eri­koisesti
mainita, Enslmäisenä kiintyi
huomio suuriin punaisiin plakaattei-
Mn, Joita oli vedetty y l i verstaiden Ja
seinien. Näissä erinäisiä tunnuslausei­ta-
sosialistisesta kUpailusta. Sosialis­tisesta
rakennustyöstä Jji.e. Jokaisessa
tehtaassa on Leninin kuvia seltä mui­den
huomatuimplen vallankumoiis-miesten
Ja naisten kuvia, seinälehtiä
ja erikoiset nurkat. Joissa esitettiin eri
oloja, sodan vastustamisesta y j n .
/ Jokaisessa verstaassa oli kokouspaik­ka,
jossa työläiset salvat pitää koko­uksiaan,
puku- ja pesuhuoneet Jjxe
Möntrealm iiQ^
TYÖVÄENPUOLUSTUSLUTON
KONFERENSSI
tullaan' pitämään kuluvan kuun 22
p:nä 22:ssa Rachel Street East
Tärkeimpinä asioina tulee olemaan-
Gistpnian tovereiden puolustus iä
Toronton puheVapaustaistelun avus-tammen.
Kaikkien niitten tovereit-teh,
jotka ovat keränneet Varoja työ}
väen puolustusliitolle, pyydetään ne
tilittämään ilÄiäri viiyytteyjä liiton
paikallisosaston rahastonhoitajalle
F. W. Gerrisille, 276 James i5treet
JJ0oKka3iissee.?s.ssaa tteehntxaaaassssaa oonn oormaa^ sal^UsTsiuhte3p^ri^n*X» ^A ^^^}f^i-^J-^u'^'ti ^
mattlliittokomltea eli tehdaskomitea Bloor Str^^^^^^
- jonka tehtävänä oli valvoa työläisten j ^'^^^^ r^"^^^^' ^^*%^^°"^°L..
etuja. Tehtaan johtajat, työnjohtajat F. W. Gerrish.
FL filliaiBin uutisia
mestarit y.m. virkailijat, valitaan kun-|
kin tehtaan työläisten keskuudesta y-leisessä
kokouksessa yksinkertaisella!
äänestyksellä, paitsi erikoisia spesla-j
llsteja, joita ei omasta sakista^ löytyisi
voidaan ottaa muualta. Useammassa'
tehtaassa oli johtajana saman teh-1 Fort WiHlamin näyttämö. — Lauan-taan
työmies. Johtopaikoilla, olevienjtainat-k; 16 päivänä klo 8.30 iliauä
olemassaolo' liippuiT tehtaan työläl-Jon Fort Wllliamin näyttämöllä tänä
Iäisistä. Voi käydä niin, että tänä päl-j näytäntökautena ensimäinen varsinai-vänä
olet tehtaan Johtajana ja Ixuo-jneh huvihäytehnä'^ ja näyttämö joka
mennä työpenkin ääressä Ja päin vas- aikoo tyydyttää paikkakunnan taide-toin.
nälkäisen yleisön, täytyy saada väliin
Neuvostoliiton tehtaiden tuotannos- jotain hauskaa. Esitettävä huvinäytel-ta
määräävät työläiset. Kävimme e- mäuutuus on nimeltään "Neiti Pöntti-slm
Leningradissa Putilovin tehtaa- sen avioliitto" ja sen on khrjoittanut
laisten kokouksessa, jossa käsiteltiin Otto Kosonen. Osaltaan oh mielen-kysymystä
. ensivuoden tuotannosta kiintoa lisäämässä se että mainittu
Täksi vuodeksi oli hyväksytty --valmis- näytelmä ' on uutuus Canadassa ja
Ja 12 eri laboratoriota Ja 40 laboratp-riokablnettia.
OppilaitA oli 2,000, Jois­ta
70% oli puolueettomia, 90—100, o - i t a a 3,000 traktoria,,mutta oli vaJmis-lsils luulen yleisön uteliaisuuden ole-pettajaa
Ja professoria. Opetusta an- jtettu 3,050. Nyt päätti 3,000 käsittävä van Jotakin uutta kohtaan suurem-netaan
käytännössä, pelloilla ja met-; työläisjoukko ensi vuonna tuottaa 10,- man.
neet vaimo Ja lapset avustuksen koi
men luokan mukaan; 11, % palkasta
UI. 1|2 palkasta Ja mi.-419 palkas­ta,
laskettuna asianomainen viimeisen tuhanthieh oppilasjoukko' meitä sy-sCteä.
Koulussa on kirjasto, joka kä­sittää
• 65,000 kh-jaa. Yksistään viime
vuonna on kirjastoa lisätty 17,000 khr-
Jalla. Laitokseen tulee y l i 500 eri päl-vä-
sanomalehteä kalkista maaliman o-slsta.
Kouluun otetaan 17 v. täyttä­neet,
joista sitten tulee ammattitai­toisia
maanviljeUjöitä.
TääUä oli meillä erikoisesti mainit­tava
vastaanottotilaisuus, jossa kaksl-työn
keskii»lkan mukaan.
Työttömyysavustusta maksaa sosla-livakuutuskassä
I luokassa. Johon kuu­luvat
korkean ammattitaidon omaavat
28 — rpl. kk., I I 1„ Johon kuuluvat
kesklammattitaltolset. 22 rpL ja ni I.,
Johon kuul-uvat ammattitaidottomat
13:--- rpl. kk. I«hihgradm jairlssä on
tämä suhde I 1. 30:— rpl., H 1. 24:—
rpL ja m L 15:— rpl kk. Tämän l i ­säksi
saavat perheen jiapset' avustuk­sena
i 1. 5:-- rpL, n L'AO:--^ r p ^ Ja
ra 1.^15^-- rpL kki lastaa: kohden, ensi-;
maiselle 3:lle lapselle. Lisäksi maksaa
Amtiiättillitto jäsenmeen';työttööiyys-avtistusta
6—^7 rpt kk.' perheen Jäsen­tä
kohden.
-Työttömät saavat myösklnj hautaus-avustuksen.
--i}.^,:^,y, V ;i
Vanhuuden eläkkeen saa. 55 v..täyt-taiiyt
Ja kun on tehnyt 2S\v. työtä.
Eläkeayustus on tavallisesti 50% pal­kasta.
Ammattiliitot pitävät yllä lepokote­ja.
Joissa lyhin oloaika on 2 viikkoa, ja
pisin 1 kk. Täällä on työläisillä" vapaa
ylöspito täydellä pilkalla. Samoin nlin-dämellisesti
tervehti. Puheita pidettiin
molemmin puolin.
Myöskin kannattaa mainita tässä
miesten rinnalla. ;
Edellä mainittujen keinojen avulla
on. Jo saatu: erikoisen hyviä tuloksia.
Esim. Voronesk'lssa rautatieläisten
konepajan työläiset siirryttyä 8-tuxmln
työpäivästä 7-tuntIseen, -on työteho
noussut V. 1926 lähtien 30%:lla Ja yk­sistään
V. 1928:18% :llä. Tuotähtoöiiieet
ovat halventuneet 20%:lla Remonttlal-ka.
veturiverstaassa on lyhentynyt Jo­pa-
40% :11a. On vielä otettava huomi­oon,
että samanaikaisesti ovat työpal­kat
kohonneet Ja sen rinnalla elintaso.
Kuten edellä_ Jo käy Ihnl, on käyn­nissä
7-tuntiseen työpäivään siirtymi­nen,
onpa se esim. Donin alueella vuo-riteolllsuudessa
Ja myrkyllisissä vers-'
talssa 6-tantinen. Paraikaa käsiteltiin
S päiväiseen työviikkoon siirtymistä,
Joka Jo Moskovan alueella on käytän­nössä
Ja näln& päivinä siihen siirrytty­ään
muillakin'alueilla. Varsinaiseksi
kutsuttuja sanatooreja. Joissa lyhin o-löaika
on 2 viikkoa ja lääkärin lau-simnosta
riippuen kuinka pitkä' aika
tahansa.
Kävimme mpnlssa suurissa lepoko­deissa
Ja- sanatorioissa.
Entiset keisarilliset palatsit ja ruh­tinaiden
linnat oyat talonpoikien ja
työläisten lepokotehia; Esim. Krimillä
Jaltassa entisessä Nlkola^^ II:seri palat­sissa
Llvadlassa, joka on talonpoikia
varten käy kesäisin 4,000—5,000 talon­poikaa.
Lepokotien käyttö on vuosi
vuodelta kasvanut Niinpä saotaari en­si
kesänä tässäkiii leppkpdlssä käyttää.
8,000—9,000 henkeä.
Näiden lepokotien ylläpitämiseksi
maksaa sosls^ailvakuutuskassa .20:—
rpl, henkeä kohden. Esim. Moskovassa
Lenlniot nimellä omistetussa lepokodis­sa
kävijöistä kustantaa ammattiliitto
907o, loput 10% ,tulevat omilla varoilla
kuten'pursuit (porvarit). Kaikissa ler
pokodelssa suoritetaan laajaa kulttuu­rityötä,-
huvitusten xjp. rinnalla.: Tä­mäkin
on saavutus. Josta meillä Suo­messa
ei ole aavistustakaan.
Sairausavustusta on tä3rtynyt mak­saa
esim: Kaukaasian alueella Jokaista
työläistä kohden vuodessa keskimää­rin
26.80 rpl., oli';hän Pitten Järjesty­nyt
tai ei.
Tehtaiden yhteydessä j ^ 'muuallakin
on lasten selmiä. Joihin äidit saavat
viedä lapsensa - työajaksi, J Ji.e. Lapsis­ta
pidetään hyvää huolta. On myös
erikoisia lasten koteja. Näiden yhtey-
,dessä on erikoisia äitien kabinetteja
joissa äideille opetetaan lasten hoi­toa
ja oman itsensä terveyden suoje­lua.
Naiset ja lapset Neuvostoliitossa >
ovat kokonaan toisenlaisessa asemassa^
kuin täällä Suomessa.
siirtymispäiväksi^' laajemmassa' mitta­kaavassa
onhy^^fcqrtty 1 päivä mar-raskuuta;
Tämä S pSiväi&en työviikko
käsittää 4 päivää ty5tä 7 tuntia päi­vässä
Ja-1 päivä lepoa. Joten kuukau­dessa
tulee olemaan 6 vviikko& '
Mitä näihin etuisuuksiin tulee pal­kan
lisäksi, niin kaikilla ^ p a i k o i l la
on työnantajan puolesta &Dautnattivaa-tetus
Ja myrkyllisissä verstaissa wme-taan
vielä maitoa. Kesälonaa saa, kun
on oUut 51|2 kk. Ja sitä pitemmän a^
Jan työssä, 2 viikkoa vuodessa: B ^ -
kyllisissä verstaissa 1 kk. -Virastojen
palveluskuntalaisllla on lomaa 3 viik-
TUoupoJillakin on erikoisia oikeuk­sia,
kuten edellä Jo käy' selville.
Maaseutua Ja talonpoilda varifn on
erikoinen ' oma ' soäialivakuutuksensp
Joka huoIehtii-<talonpojaxk (dkeukslsta
Valtio taas kustantaa paikkoja lepo-kotelhin
talonpojille Ja antto muuta­kin
aineellista tukeansa.
. Veroista on vapautettu kaikki köy­hät
talonpojat.-eli 35% talonpojista-
Kun esim. valtion menoarvio oli v i i ­me
' vuonna noin 6 miljaardia 800,00r
rpL kannettiin veroja väin 375 mflj
rpl. Maatalouksia on kidkkiaan 25 milj
taloutta.' Samana aOcaa sijoltettiir
maataloukslin 700 milj. rpL
Esim. vuoksi mainitsemme veropoli­tiikan
kehityksestä Karjalassa. ' V
1927 oli talonoojilla tuloja 24 milj. r p l
Veroa tästä kamietöin 511,00 rpl. V
1928 oli tuloja 30 milj. Veroja kannet­tiin
vain 450,00 nd. V. 1927 kannettiin
taloa kohden verba 12:50 rpL Ja v.
yhteydessä Rostovissa valmitsumalsll-laan
oleva suuri maanvlljelyskoneteh-das,
jossa myöskin- kävimme. Tästä
tulee maailman, suurin' maanyiijelys-konetehdas.
Tehtaian maanpinta-ala
öh 250 heht., josta puolet, 125 heht.,
on yksistään tehdasrakennusten alla.
Menoarvio on tälle ollut 60 milj. rpl.,
mutta tulee maksamaan vain 54 milj.
rpl., johtuen siitä kun rakennusaika o-li
laskettu 5 vuodeksi, mutta saadaan-pn
tehdas valmiiksi 4:ssä vuodessa
Joka on sosialistisen kilpailun tulos Ja
säästöä . neuvostovallalle 6 m i l j . rpl.
Tehdasrakennuksella työskentelee 8,-
000 työläistä. Tehtaan tultua valmiik­si
tarvitaan 9,000 työläistä. Onpa täs­sä
tehtaassa pajakin. Jonka pituus on
306 m. leveys 106 m. Paja oii Euroo­pan
suurin. Siinä työskentelee 600 työ­läistä.
Koneita pajassa on 630" kpL
Tehdas tulee tyydyttäniään 2:11a työ­vuorolla
koko #Qhjol5-Kaukaasian tar­peet
Ja saa vielä tuotteitaan uklbmall-lekin.
Varaosia on 75 tuhatta- puutaa
Ja tarvlttaissa aina 150 tuhatta pun­taa.
Tehtaasi^a tarvitaan' valmistues­saan
700 teknikkoa i Ja insinööriä. ^Ko-ko
tehtaan tuotanto tulee olemaan
noin 97 milj. rpl. vuodessa. Tehtaaseen
kulkee maanalainen käytävä, josta
häaraantuu eri käytäviä eri verstaisiin
joten tehdasalueella eivät työläiset
varsinaisesti tule liikkumaan, vaan
kulkevat he näitä käytäviä myöten
tehtaaseen ja tehtaasta ulos".' Rautatie
tulee kulkemaan ympäri tehtaan. K a i ­kessa
on täydellisesti otettu huomioon
työvoiman suojelu, ,.Tehdasrakennua
on yksinkertainen, tilava valoisa, ko­neet
mitä uusinta tekniikkaa vastaten.
• 'Mitä erikoisemmin työpalkkoihin t u ­lee;
niin esim. vuoksi, mainitsemme
Voroneslssa olevat palkat. Jotka tääl­lä
ovat keskim. 75:— 80:— rpl. kk.^
toisilla paikkakunnilla ne ovat hiukan
korkeammat Ja toisilla taas hiukan a -
lemmat.
Esim. vuoksi mainitsemme paljonko
elintarpeet maksavat, T ^ t a a n ruoka­lassa
maksaa liha keiton kanssa ate­ria
25 kop. Ja Jos on paistia, peruna-muhennosta,
maitoa Ja voita, 40 kop
Asunto maksaa palkan mukaan 6—22
rpl. kk. Käytettävänä on 3 huonett»
Työpalkat ovat täällä kohonneet viii
melsen 2 v. aikana 13%:lla.
Rostovin'alueella. Jossa keskipalkka
oU V. 1928—29 80.93 rpL kulutti työ­läinen
ylläpitoonsa 'keskimäärin - las^
kettuna kutakin työlälsitä kohden seu­raavasti:
'
Asuntoon . . . . . . . , .... 7;67 rol
Valoon ja lämpöön . . . . . . . . . . 6.68
Ruokaan . . . . ; 51.76
Viinaan i^i
Vaatetukseen . . . . . . . . . . 19.39
Pieniin talousmenoihin . . . . 3.04
Kulttumrimenohin . . . . . . . . . . 2.66
Poliittisiin menoihin . . . . . . 3.15
Ja vuotena 1926—27, Jolloin keskipalk­ka
oli 70.57 kk., asuntoon 7.17, valoon
Ja lämpöön 4J2, ruokaan 44.25; vii­naan
2.73, vaateisiin 21.09, pieniin t a -
loustarpelrfln 4.75, "kulttuurimenoihin
2.15 ja poliittisiin menoihin 2.88.
BCkäli työpalkat ovat kohonneet, on
msrös jyömies • paremmin - ruvennut
syömään. Samalla on otettava huomi­oon,
että vaatteisiin se on kuluttanut
000 traktoria. Tämä on yksi todistus Voimme mainita Jo etukäteen, että
sUtä, kuinka siellä tehtaan työläiset kirjailija on käsiteUyt alhehlstoa näp-ohjaavat
tuotannollistakin työtä.' pärästl Ja saanut huvinäytelmälle tar-
^ Yleinen kulttuurityö ja kasvatus on vittavaa lennokkuutta, vi>ldakseen pi-niin
voimaperäistä, ettei sitä muualla tää katsojan varmasti hyvällä, tuu­missaan
kapitalistisessa valtiossa yol lella on se käsitys huvinäytelmästä,
olla. Kaikille työpaikoille ön rakennet- että se menettää "tehoaan" jos sen
tu suuria valistustaloja ja uusia oli sisällön aivan tarkalleen selostaa edel-rakentelila.
Tehtaissa on kirjastoja täpäln, sen jätämme arvostelijan jteh- •
lukutupia Ja kokoushuoneita. Kouluja j täväksl. Kumminkin raotamme sen
on^rakennettu Jo paljon uusia ja e- verran uteliaisuuden 'esirippua, että
nemmän oli rakenteilla. — Esim. Le- koko näytelmän Juoni kulkee kauppa-nengradissa
kävimme toisen asteen neuvos Pönttlsen perheen ympärillä,
koulussa, Joka on 9-luokkainen Ja op- tyttären näytellen siinä ensiviulua.
pilalta 1,650. Tällaisia kouluja on Neu- varsinkin rva Pönttinen on vähän
vostovallän aikaan LeningradUn ra- suuruuden hullu, tavoitellen tyttärel-kennettu
J o 3 ja 5-vuotlssuunitelman leen kuuluisaa kosijaa ja kosijoista
mukaan valmistuu 20 tällaista koulua, el tule olemaankaan puutetta.
Ivanovb-Voshesensk'lssa:, Jossa asuk- Olemme harjoitukseen taas kiinnit-kaita
on 138,000, -myöntää hallitus, tänet tarpeellista huomiota Ja lu-vuosittain
9 milj. rpl. Ja Rostovissa, paamme'naurua riittävän yhdeksi i l -
Donilla, Jossa varsinaisia palkkatyö- läksi. Pääsyiippujeiihln
Iäisiä on- 478 tuhatta' ja väkiluku yh-4 40 senttiä. Ovella 45 senttiä. Saatava-teehsä
5 milj. on hallitus myöntänyt na: naalilta, saunalta, poikatalolta ja
täUe vuodelle valistustarkoituksiln 36« Port Arthurin poikatalolta (pieneltä
milj. rpi. Kaikki laitokset ovat Neu- haalilta). .Toivomme taas olevan huo-vostoliltbssa
' Valistuslaltoksiai ykshipä neen täpötäyden, kuten oli /'Närkeläi-vanMlatkin,
eikä kuten meillä vain slssäkin" ja aivan erikoisesti farmarit
työ- Ja rangaistuslaitoksia. Paljon jc —autot kuntoon lauantaina t.k. 16 p.
tapasimme suuria tehtaita Joissa ei öl- Näytelmän kuvia myydään. Terve tu-lut
lukutaidottomia. On otettu erikoi- loa. Alkaa täsmällen 8.30 illalla,
seksi tehtäväksi lukutaidottomuuden Sitten torstaina t;k. 21 päivänä
poistaminen. Koöluissä opiskelun mer- "Närkeläiset" toisen kerran ja on
kltys on kokonaan tofeenlainbn kuin J tultavaa, että haali tulee täyteen,
meillä, ei vain periaatteessa, vaan (kuten ensl-illassa,., että ravintolakin
käytännössä; Kouluissa ei lueta ulos on täynnä ihmisiä. "Närkeläiset" sai- ;
vain päähän päntättyjä läksyjä, oppi- kln täällä Fort Wlillamlssa kerrassaan '
kirja el ole vain ojppikirjä, vaan lyö-jsutirenmoisen yleisön, myötätunnon
väline,'Jonka avulla oman Itsenäisen' osakseen. Kuuli Jokaisen sanovan, että
tolmliitansa kautta 'oppilas kehittää "kaunista. Uikuttavaa"!. Kukapa el
Itseääri. Koulun opetus ^perustuu kokp- tahtoisi kiiuUa niitä kauniita lauluja
naan laboratoiiseUe' pohjalle. ;oi>etta- P^^ä näytelmässä on Ja muuten sisäl-ja
ei ole: viarslnaisessa mielessä Opetta- jtökään ei loukkaa kenenkään periaat-
Ja, vaan ohjaaja Ja kaikessa työssä pe^^a. Toisen näytännön olemme jär-mukanä.
Koulussa el tehdä herroja Jestäneet torstaiksi siksi, että täällä
vaan työmiehiä, sillä koiilulssa opete- Willlamlssa Ja Arthurissa on ' paljon
taan t^öntaltoa. Koulun opetus Pi yk- seDaisia teatterin kannattajia jotka
sistään -pysähdy koulun- seinien sisä- ®^vät pääse mitenkään touänt^n. O-puolelle,
vaan se ulotetaan koulun u i - l^nune muistaiieet näitä Ja; jos ne ih-kopuolellekln,
laajojen työläisjoukko- "^^^^ °vat meUle puolestaan huo-jen
keskuuteen; erinäisten oppilaista maavalslä, tulemme näyttelemään jo-muodostettujen
kultturiarmeljolden näytelmän beUle Jonakin muuna,
muodossa. Jotka tekevät Jatkuvaa va-1 k"*" lauantaina. Keholttamatta on-listuslyötä
ympäristössä. > Kaupungeis- Isin selvää, että riennämme katsomaan
sä olevista kouluista tehdään hyök- "N^J^J^eläisiä" torstaina iJc. 21 p. kk>
käysmatkoja maaseudulle Ja pidetään ^.30 illalla nekin, jotka kerran näki,
kiinteää yhteyttä maaseudun kanssa, '"^ee vielä katsomaan, niin ihastunel-
Myöskin koulujen tahoilta otetaan ta he olivat. Säestää, kuten edelliesl-csaa
hallinnollisiin ja taloudellisiin ^öMn kertaa, planotaltelija Mr. Laak-kamppalluihin.
Jokaisella Ja ennen- Sisäänpääsy etukäteen 35 senttiä
kaikkea käyhien lapsiUa on mahdolll- o^*^ 40 senttiä, ja saa niitä seiiraa- '
suus päästä; .'KftrkeimpUh • kouluihin'p^^a paikoista: haalilta, saunalta, pol-
Kans^oulua vastaava koulu alkaa ol-h*alolta> Ja Port Arthurin pikkuhaa-la
kaikkialla pakollinen.
\> Käsityksenune mukaan, sikäli mikäli
neuvostovalta S8^, rauhassa jatkaa so­sialistista"
rakennustyötään, tulevat
koulut yhäti suurimerkitykselUsemmik-si
ja yhäti suurempia Joukkoja kasit--
taviksi. : ^= • •
Sairashoito on Neuvostoliitossa omn-ta
kertaa edellä meidän 'Saitasholdos-tamme.
Ensiksikin siellä^ön'lääkärit
U i t a .— P. W:nen.
vähemmän, kuin kulttuuri- ja poliU;-
tlsla menojansa körottssui: SHi palk­kansa
menettämiseen riippuu siität
kun tavallaan annetaan etukäteenkin
2 - 3 viikon palkka.
Naisilla on sama palkka kuin mie-
.hmäkin. Esim. Leningradin suuressa
lääkkeet jW-salrSalat'yÄj)aätT^
työläisille, ja mmetaän vielä taloudel­lista
apuakin sairaaloiden taholta ko-tUri.
Toiseksi sairaaloiden >JäSaIrasIns-tituuttien
kautta tehdään ;j5Uurtä ter-veydenhöltotjrötä
• Ulkopuolella sairka-lan.
uusia sairaaloita "Ja sairasinsti-tuutteja
oU rakeintelila. Kävimme mo­nessa
eri safcaaHassa' Ja •-säh-asinstli
tuutissa. MMnitsemme tässä-' '«raSn
suuren sairaalan ^Mos£^vassa,-Jossa o-plskelemassa'-
käy - ulkblaisia lääkärei­tä.
Samdiix. Vözönesissa^vastavalit^
neessa instituutissa;^' Jossd annetaan
apua eri'^ '^siiiriaUkt»^
neuiomatehtaassa, Jossa^ on työssä lä­hes
5,000 n^sta, on kesMpattia päl-i19c28K
« 1111 -. — «rpl,. 1 ,VTa„i-ki ,ki ,a- tulot o' va.t -•s uu- " tion tupakkateRhtoasatosvsais, saJ JoDssoan iollna tvya&l--
tällä suöritetadtt.yäin-käyiitltiellS ja
kotihoitona:' Lait» on- • tullut • ttÄksai
m&an 800 tuhatta ri>L 'ZääkSreitä on
73 Ja imifessorejä 13. ^ fi^ikklaan on
henkilökimtaä* =205. t t^kfirelstä^ on
naisia 60%: - (iBnneä - öli^^iiälslääkareUS
sairaaloissa kofKeintaian^lI2'^älll2%):
Jokaista eri töatia'vartÄi ön ert kä-'
tdnettinsa J a «ias^tynsa ia/ J(dca - taä-dille
omat erikoislääkärit.Hfyöskin' on
erikoisia lasten • sairaaloita. - Kalkissa
sairaaloissa vallltsrmit£t;£uur&i Järjes­tys
ja' puhtaus. Ssäranta^ss^nme vas­tauksia,
että Jbemr * ei" ennen ollut
oikeutta ja~ mahdolllsnutta 'päästä sai­raalaan,
mutta lokakuun- vaIlaUkdmo-<
us on sen niäbdolDisuuden antanut
Ammattien iiike
MdäätyjSläisten lakko
I.W.W. asettunai' Jnlkf«esti työn.inta-
; • ~ - -tjalii astaUe
Koska LW.W. Johtokoifla Ja heidän
^keatkätyrlnsä ovat asettuneet jul--
kisesti. Ja salaisesti taistelemaan niitä
lakkoUikkeitä vastaan Joita juuri tais­tellaan'Port
? Arthurin alueeUa, niin
pyydämme Julkisuuteen äioda seuraa-vaa,'
Billä tällä vahöälueeUa joudum­me'
Jatkuvasti oikeanaan heidän viha-m
l e l l d ä ^ ' j u f i n i j a a n ; - '
Inaustrialistlil Ja C a n a ^ uutisten
toimittaja' ^ u p p i : on>iä6ldstanut Sha-ba^[
UäsS{i öi^iiäevan Iakk(tfalstelua. E y -
j5yttäfe^^Iö^kof'lienIdl&/:Joka'sinneme-nee;-
tUIetf"iikkuttkSi, on- Jouppi seios-tanur
«fllenkilfltt tulevto-rikkUrilEL
Sainaa niendÄlmSä'- foa«''"iioudattanat
120 'Bifinssl. tfitenLon' INimm viraUi-sfet'-
e<lust&3at''Port''ASrtliurissa ryh*?-
neÄ <akSäpplvS»*aHksL!- ^Tällaisia ta-pahtötf
Jhaii'^iätKUt^fitL.iEtmTny5skm
-LVrm »iifluI6uua»Jalniaf'Salmi sekä
Köspö^ .yimä- mtiöt lövat ympäristö»
farmialueella tehneet Jatkuvasti myy­räntyötä,"'
levittäen . ^häpeämättonufc
valheita, taistellen'lakkoa- Ja sen joh­toa''
V^täaö^-JSIlaista MpeSllistä työ­tä-
ei yksimeeyHämmitetyt heakfloF
vaan-iöysskih-lielääö- kfityrinsä Po" ;
Arthurissa, kätfuffla' yimS maissa P»* \f,
koissa feelittäen-että' laMarei ole työ- _