Vapaus, October 18, 1930

              km 2 Lauantaina, lokak. 18 p:nä Sat., Oct. 18
CT-A- -Ä- TT Q CänMiUn •ooin*I«i«ea tjöfitttöa «ino« UoenlcaiuutUjB, timettrr Sn^ -V-^2Si X^' O boryiu. Oot., k»ikkin», p«Uu » o n s o U i . ja miiräiiriQä jubUpiiTini
VAPAUS (Liberty)
at tint Po*t Office Depinmmt. O t u m . «* « € 0 0 1 ! C U M nutter.
GMaal ••^«ctiuBf ntt*,-7Sc per eol, b:<*. Vtmisnua eh«T|;e for « i o tU iajertioa, 7Se. Th. ftilir i« best adreititin^ Aediiua ^ o s f l£e rtnniili people in Cicxdt.
1
= . . = = , £ 0 . 2 4 6
fc—ttnri. lutjakaappa >• p a i B « osu uIoMS E l a S t r e e t l l U.
: Vapaat, Box £ 9 . SadbiuV, Oot.
S Konttori 1038. — ToJmito* 536W. — Kirjskaoppa 23t7V.
i OUica Qob work. «dteniatmenta, ele.) 1038 — Editor S36Vr. — Bookator* 2S87W
> ILMÖTUSHI.NNAT VAPAUDESSA:
}'•'' K^rjers^tatlmotukaet $ 1 ^ keru. $200 k*k>i k e r i u . — ArioiilttooB DcnnelUa otmesloiTotolue-
^B^ « « l a U i l f i S S . ~ TiioennniultaitiiioiukMt 50c kerta, 11.00 3 kertaa. — Syotymiilmoiakaet t l -M aku.'-«fcM > k l R t « ^ < ^ AaoBtoeroaisotukaer | 2 . 0 « kerta, V3.O0 kaktf tertaa. — KihoailaotDkKi
fiUM <lHttlE.t<-«- KaoicBiaiiilmotDkaBt t2X0 tarta,' SOe liaiUtial^ kiitoUaUMitt tai moialoTiraTltä. —
VtMkaa ticdsl taototeitmonikaet fiOe kerta, .*1.00 kotiM keraa. — TilapäiaiUaatuiieB im ilmotii
mjtpttimrieD oo. riaJiiueaaa, Jäiteicttäirä ilmonitlihita etakäteeD.
f ^"^ : TILAUSHL\NAT: - -
/':^.S « k . - M ^ M . 6«kk. 13.50. 3 kk. 1-17$ f» 1 kk. tl.OÖ. — Ykdjfnlto&la Ja Soaaeea « c k l maa
t£j» » » « « a a m e ; I .k. t6M. 6 kk. $3.50 ja 1 kk. « 1 . 0 0 . ' ' " " '
«ajtooöitiijä J . W. Ahl/iTi«t, ,
AJanager: J. W. Ablqritt.
Ö f f i n , Beokatofo asil Printahop» Vapaoa BDildioc, Ebn Street,
r AQ o a i l to ba addretaed: Vapyit, P.O. Box 6», Sadbury, Ont.
' 7ea e t t » nlUoi* tahania laa «aaunau' esaimiiteea' klrJeeteeDae, kbjoltakaa aadeUeao lUkkeea- taajaa peraoooalliaella nimellä; I. V . Ablgriat, lilkkeenhoiuja. -
Yhdeksäs kansainvälinen kaivosmiesten konfe­renssi
ja Cähädah kaivosmiesten
tehtävät
kultamaan vereen kaikki fascisti- lalaiset, venäläiset ja puolalaiset r
vaslai-set ainekset. työläiset on myös saatava mukaan.
Yllämainitun terrorin kanssa Kommunistinen Puolue on lähfsl-käsikädessä
kulkee katkera juuta- tiinyt kaikille yksiköilleen ohjeet,
kehottaen niitten kutsumaan kool­le
laajoja yhteisen rintaman kon­ferensseja
heti. joissa leluiään
valnii-tuksia kamppanjan aikana
j)jdettäviä kokoul^sia ja lenlolehtis-ten
julkaisemista varten tärkeim­millä
kielillä laajojen työläisjouk­kojen
keskuudessa. Pidettävissä
pr.ote>tikokouksissa tulevat lär-keutta
Lapuan fascismin vauras
lumisesta Suomessa ja Hitlerin fas- jal pitämään puheita omilla kie-j työläisten poUittinen johtaja ja jär-cismin
kasvamisesta Saksassa, ja lillään. Kamppanja tullaan ke-! J^^^ynyt joukko-osasto. _ Solun työ
jota samalla pelottaa noitten mait»
ten kommunististen j)uolueitten
ja raatajajoukkojen taistelukurssin
suuri edistyminen — käytäntöön
laisvastainen liike, jolle Pilsuds-kin
diktatuuri ja Puolan sosiaiis-tipuolue
antaa virallisesti kanna­tuksensa.
Päivä päivältä saapuu
uusia kertomuksia verikylpyjä
suunnittelevista yllytyksistä. Tätä
larkolusta varten ottaa Puolan fas-cismi
—• joka koettaa vahvistaa
asemaansa, joka saa uutta, roh-
(Nämä jioiiyisiLo^taiset oh^,,|^oIaeen«4ärjest^^ rakennetta koskevana tulee leikata .k^^yteUäväksi soi
män ohella tatiistnitakoon myöskin puolueen sääntöihin. — Keskns-OTeanisatsfontiaosto) f>P»skdussj.
(aJtkoa -fuuneroon 244.)
Kommunistisen työmaasolnn
työskmtely
Työmaan työläisten 'keskuudessa
täytyy solun pila sitä mitä • puolue
on yleensä edustaessaan työväenluo-keimpäin
kansallisuuksien puhu-jkan kokonaisetuja.. Sen tulee olla
mitä kamalimman rajuja keitiojUr
"V'aalien" varjolla, jotka loimi-tefaan
marraskuun puolivälissä, te-i
hoslaa Puolan fascismi terroriaan.
, 1 1 II- • 1 - 1 I täytyy aina olla tähdättynä ty5-
hitlamaan mahdollisimman laajak-. ^^^^^ työläisjoukkojen voittamiseen,
si. Kaikkien eanadalaislen lyö-; o) Tässä tarvitaan tietoisuutta
läblen kehotetaan tukemaan Pii-1 työpajasta tai tehtaasta; tuotannon
sudskin fa.eismia vastaan tai.^le-! Järjestelystä, rationalisoimistöimen-
, . i I piteistä, palkoista, työmaan teoUi-
Irvia tovereitaan ja tervehlunaaH j ^^^^^j^^y^^^^ finanisisuhteMa.
valkovenäläisten ja länsiukraina-1 gen täytyy" perinpohjin tuntea työ-
Kaivosmiesten Kansainvälisen
P^topaganda- ja Toiminnan Komi-i^
ih yhdeksäs konferenssi pidettiin
Uskovassa' viiAie kuun alussa.
•Kpnfercnssissa oji edustettuna 28
^aäta 98 .edustajalla; Canadasta-
Kin oli edustajia.
Kirjottaessaan konferenssin tyos-
. ipäihifsee toveri Ewan, että
KKfiik-.n järjestöllisessä raken­teessa
tehtiin suurimerkity-ksellinen
inuiitos. Yhdeksänteen konferens-gi^^
saakka pi^eltiin KKP&TK:aa
Vain pelkkänä propagandajärjes-tonä,
johon liittyneillä järjestöillä
oli ollut hyviji' vähä tai ei lain-
Iflaan. vastuunalaisuutta keskusjär­jestön
antamain ohjeiden toteutta-l^
iseen nähden. Konferenssi jä{ti
|R)iB. saml "prqpaganäa- ja toi-ittirinan"
järjestön nimestä, joten
ilfhjfstön nimenä on; Kaivosmies-jle^
Kajngainväline^^ iComitea. Pe-i^
Bsäantoihin tehdyt muutokset
edellyttävät, että jokaisen liittojär-
^ian tu\ee toteuttaa Kaivosmies-f^
ii \ Kartsäinväliseh Korriitean Ices-
.liitetyn, lohdon änlamait ohjeet j a
r j i p i i l ^ Varoja järjestön lyoh edis-
' ' f^tseeh eirinaiBissä maissa. Ja
' ^ I f ^ i i ? ; yai^? , Kaivosmiesten
' EjlMiu^ jKlqrnitean Jäs^nyy-i
liieten /kaivosmiesten kansain-välisen
Komitean perussäännöissä
^älyaän jä ehdottomasti, että Kai­vosmiesten
Kansainvälinen Komi­tea
tulee alistumaan kaikkiin
I^rofinternin päätöksiin.
4 : :^yi^yiisen. kärjistyvän pulan jä
yleisenä työläisten elintason pöl-kejmisen
ajanjaksona saattavat Ca-
' lik^^ kaivostyöläiset toteuttaa
lititten suoritettavaksi asetetut teh>
iävät sillä ehdolla, että he teke­vät
\ selvän pesäeron^ YMysvaltM
Xyöväeniiiltobii ja Yleiscänadaiki-
8efeli..T^yj^yä^ re-fornististeh
järjestöjen kanssa.
]5^i|oeJ[Byydessä saavutetut koke-
* ' näet osottivat, että maini-tiiiit;
järjestöt ovat joko julkeasti
pettäneet kaivosmiesten taistelut
l[änl. jokfaneet ne neuvotteluiden ja
hjofrBaruuIojen rämeeseen. Mosher
|o;2^L^wis ovat periaatt^^^ pie-
Ittcitä pintaeroavaisuuksisUi huoli-jmitay
Mm&a maata —- huliparoo
fiiep kälvreita.
Konferenssissa lehtiin yhteenve-ieen
teollisuusliittoon, joka ylet­tyy
kaivosteollisuuden kaikkiin
haaroihin — hiili-, asbestos- ja
metallikaivantoihin.. Siitä on muo­dostettava
vallankumouksellinen
teollisuusliitto, joka on vapaa re-l'ormi8listen
petosten kahleista, ja
vasemmistofraaseista; joka ajaa
vallankumouksellista laistelupoli-liikkaa,
eikä tyydy sovinnonhie-ronlaan
kaivosmiesten elinehdoista
armottoman riistäjäsakin kanssa;
joka tulee toteuttamaan yhdeksän­nen
kansainvälisen kaivosmiesten
konferenssin ja Profinternin vii­dennen
kongressin päätöksiä; ja
joka perustaa toimintansa kaivos­teollisuuden
työläisten todellisia
olosuhteita ja tarpeita vastaavak­si.
Näitä kaivosmiesten todellisia
olosuhteita ja tarpeita vastaavaan
ohjelmaan kuuluu muun muassa
seuraavat vaatimukset: 6 tunnin
työpäivä itiaan alla työskentelevil­le
ja 7 tunnin työpäivä maan pääl­lä
^työskenteleville työläisille; täy-
'4ellinen yhteiskunnallinen vakuu­tus
kaikille kaivosmiehille työn-teettäjäin,
ja, valtion kustannuksel­la;
työläisten valitseman turval­lisuustarkastuksen
järjestäminen
hailiiuksen kustannuksella; kuu­kauden
vuotuinen loma kaikille
tnään alla työskenteleville täydellä
palkalla ja kahden pikori vuotui-
,nen loma täydellä palkalla Kaikille
•maan päällä työskenteleville työ-
,Iäisille; kaivoskomiteain järjestä­minen
jokaiseen kaivantoon; kaik-
^kien orjuus- ja "raoraali"-sopi-mus;^
eh kunioaiiiinen, jotka synnyt­tävät
harhakäsitteitä ja kieltävät
lakkotoiminnan; kielto 18 vuotta
nuorempain työläisten käyttämi­sestä
työskentelystä maan alla ja
työpäivän ilyheritäminen kaikille
maan paalia työskenteleville nuo
fille työläisille; väliaikain käy
täntöön ottaminen työajalla ja
i[)alkkain korotus kaikille työläi­sille.
Nämä perusvaatimukset käsittä­vät
vain muutamia niistä, joita
kaivosmiehet välttämättömästi tar­vitsevat
» ya voidaan ne saavuttaa
ainoastaan taistelevan vallanku­mouksellisen
teollisuusliiton avul­la.
Nyt on viivyttelemättä ryhdyt­tävä
tekemään valmistuksia, että
|heti Canadan edustajiston palat
tua Pfofiriternin viidennestä kon
Iäisten kokoonpano. Tähän täytyy
tirtustua järjestelmällisesti, varsin­kin
jos koskee työläiatsn oloja, työ­hön
pestaamista tai erolttamista, y,
m.
ett^ solulla
on hyvin läheinen tieto työrlitoista
ja niiden syistä/ sillä ^yain, täten
voi järjestelmällisesti pitää yllä tais-laisten
joukkojen taistelua itsemää­räämisoikeuden
saavuttamiseksi se-
Väkivaltametoodeillaan on Pii- kä vaatimaan juutalaisia laataja-sudski
hävittänyt kaikki "kansan- joukkoja vastaan kohdistettujen
vahaiset" oikeudet. Vaalit ovat verikylpyjen lopettamista, raataja-j (b) Taistelu läheisten vaatlpi.uk-silkkaa
ilveilyä. Verisen halli- joukkojen, jotka työskenlch-vätj sien^puolesi^ .edyUyttää ett^
tusklikin vastustajille ei -sallita Pibudskin raulakoron alaisina,
initään mielipiteiden ilmaisumuo-' Kaikkien työl;;*islen pitäisi osal-toa.
Hallitusklikki pitää valtaa lislua näihin kokouksiin ja aktiivi-j tslua ja asitatsionia'kaikkia työn-käsissään
Puolan kartanonherrain sesti kannattaa kamppanjaa Puo- antajan hyökkäyksiä vastsian.ja työr
ja kapitalistien etujen ajamiseksi.' lan faseismin vastustamiseksi. Työ- ^äistfen vaatimuksien puolesta. (Tä-
' , , ..i .. T. I ' 1-11 .1 mä ei. kuitenkaan tarkoita sitä et-
Canadassa tulee tahan Puolan ^ lasten ka.kk.en järjestöjen lulec ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ j vallankumouksellisen
fascismia vastustavaan kamppan- ottaa osaa sitä varten kutsuttaviin ^i^ion paikan.) Työmaasol.u aina
jaan vetää mukaan kaikkiin kahsal- yhteisen rintaman konferensseihin taistelee läheisten vaeitimulcsjen puo-iisuuksiin
kuuluvat tvöläiset, eikä ja tävltää paikkansa iässä todella lesta yleisten puolueen, tupnuksien
vain ukrainalaiset, kuten mennei-^ kansainvälisessä liikkeessä.
syyde.ssä. Canadassa olevat juu-' •
to Jlijirtfvän, käpitalistise» pula-
^udten kokeihuksista ja näitten
l^i^e^tisteii perusteella laadittiin
toiitiiniiän ohjelma. Sen töteuttä-iiiisen
eiisi' ehtona Canadassa on
yleiscanadalaisen kaivosmiesten
koliVentsiohin pitäiriinen. . Canadan
jp;ressista voidaan menestykselHseS'
kaivostyöläiset on yhdistettävä yh-.'sien puolesta.
^i toteuttaa valmistavat toimenpi
teet yleiscanadalaisen kaivosmies­ten
kbniferenssin pitämiseksi, Ryh-
'iiy nyt taistelemaan kapitalistista
ratsionalisointia vastaan ja Kaivos­miehen
Kansainvälisen Komitean
'yhdeksännen konferenssin j)äätök-
Ldäjä iäMppähja Piälan fascismin
väsiustamiseksi
G ä J i ä d a r i Kommunistisen Piio-
Jiifefeh Agitatsioni- jä Propaganda-
Komitean tiedonannossa mainitaan,
että Puolueen toimesta alotetaan
l ä ä j ä kanippanja Puolan fascis-ithä
vastaan tulevan marraskuun
lä^ prifa ja tulee se kestämään
. m.ä^itun kuun loppuun saakka.
Pilsudskin julma terrori, jota
Päfbläft söäiälistiheh pdolue avus
fäl,' kay yha, rajatnmaksi. Päivä
p«ivan jälkeen saadaan kuulla
i$jsia kertomuksia niistä eläimelli­sinä
melodefeta, joilla Puolan
Mscistiterrori tuhoaa työläisten
^ igfm0ikäm väflianRtimousliik-
Blifi pärhäät ai-aeksel. Kun maa
on aiäiaran talouspulan pyörteis-iili;
ja kuä raatajäjtfukot radikali-sdtovät
taistellessaan vapautensa
puolesta fäscislista sortoa vastaan,
hiin muodostuu myös terrori enlis-taän
j|oImemmaksi sekä pidätyk­set,
vangitsemiset, kicluttamiset ja
kuolemat ovat päiväjärjestyksessä.
Puolan vallankumouksellisten
työläisten ja talonpoikain toimin­nan
tukahuttamisen kanssa riti rin­nan
tapahtuu myös vähemmistö-kansallisuuksien
toiminnan luka-huttaminen.
Länsi-Ukrainan kan­san
ja valkovenäläisten joukkojen
kansallinen vapaustaistelu, jotka
tahtovat liittyä Neuvostoukrai-naan
ja Neuvostovälkovenäjään,
joutuu ennen kuulemattoman ter­rorin
alaiseksi. Länsi-Ukrainaan
oiri - lähetelty ' sotajoukkoja tuhoa-niaan.
sananmukaisesti, vähemmis-tökansallisuuksien
liikkeen ja hu-
Uskonnollipen pimitys on suuri
työväenluokan keskuudessa. : Se p i ­tää
paikkansa myöskin Amerikan
suomalaisiin työläisiin • nähden. Ei
ainoastaan niiden keskuudessa, jot­ka
vielä kuuluvat kirkkoihin, vaan
sellaistenkin keskuudessa, jotka se-littävät
vapautuneensa uskonnolli­sen,
pimityksen otteista, esiintyy ta-vattoman
paljon sellaista, mikä-poh­jautuu
uskontoon. Sellaista pn m.m,
joulun vietto aItO's,kristilliseen mal­liin.
Laitetaan koteihin ja haaleillo
fiSontreal
Työväen puclustusliiton suomalai­nen
osasto tulee toimimaan olijel-ma-
ja näytosiltaman osastoii • talol­la
t.k. 26 päivän iltana. Ohjelmassa
tulee olemaan puhe, laulua, kuvael­ma,
y.m. sekä kappale Kyläsatraap-pi
näytfämöuutuus. Kappale, vaik­ka
on yksinäytöksinen, . tulkitsee e-nempi
kuin ' monta kertaa suuret
näytelmät, niin taitavasti on näytel­män
kirjoittaja voinut siihen asiat
sovittaa. Muistakaa saapua kaikki
tähän puolustusliiton iltamaan, sa­malla
yhtykää jäseneksi Canadan
työväen puolustusliittoon.
,^ „ , , , . K a n s a i n v ä l i s t ä mVyjäistilaisuutta
joulukuusia, poltellaan jou ukyntM- ^^^^^^ ^^^^^^ touhussa järjestämäs-löitä
ja jaellaan toisilleen joululah
joja. Tämä kaikki on uskonnolli­sen
pimityksen varjoa. Sanotaan,
että emme me tuollaista tee itsem-gä.
Tulot lankeaa Kommimistipuolu-een
kustantamien sanomalehtien a-
\'ustamiseksi. Tilaisuudet järjestetään
marraskuun 13-14-15 päivinä Annex
me vaan lastemme vuoksi ne k^m _ ^^^^ paikka missä on eij-muka
^tarvitsevat Jonkunlaista via- 3^^^; Lahjotuksia niihin^
tonta "jouluiloa". Ve on s i t a . t u r - i myyjäisiin ot.e•t'.a an vast.a an suom_a -
•miollisempaa koska täben johdetaan ^ ^^^^^^^ keskuudessa Vapauden Mont-viattomat
lapsetkin uskonnollisen j ^^^^.^ kirjakaupassa sekä osaston
talolla talonmies. Oli.si hyvä ottaa
huomioon, että ne jotka aikovat o.s-taa
talvivaatteita, saavat niitä näistä
pimityksen piiriin. Ikäänkuin ei
lapsille voisi järjestää ja-saada pa­rempaa
"iloa" kuin johtaa heitä us­konnollisuuden
synkkiin, kammioi­hin.
Tätä uskonnollista pimitystä' vas­taan
on luokkatalstelukannaiia ole­van
työväen aika ryhtyä vakavaan
taisteluun,' Sen sijaan, että nouse­vaan
polveen istutettaisi kapitalis­min
uskonnolta ja ~ Johdettaisi heidät
harhaan, on siitä pyrittävä kasvatta­maan
luokkataistelijoita ja kapita-myyjäisistä
halvimmalla, sillä eri
räätälien unio-osastot ovat luvan­neet
tehdä puluija näihin myyjäisiin
sarnalla kiln tukkuliikkeistä on ta­vallisesti
otettu myytäväksi. Osta­malla
näistä myyjäisistä tulee lii­kevoitto
jäämään työväenliikkeeen
asian edistämiseksi, siksi kehoitetaan
kaikkien järjestämään niin, että os­taisivat
vasta tavaroitaan näistä
myyjäisistä. Tanssia ja muuta huvia"
ilsmin kukistajia, Siihen eivät ky- ^^^^^ myöskin olemaan joka myyj^s-.
kene uskonnollisuuden pimittämät
ihmiset, vaan sellaiset työläiset, jot-ilta,
. Työttömäin toiminta. Työttömäin-ka
omaksuvat tieteellisen maailman- ^omitaa on kutsunut jo monta jouk-katsomuksen
ja taistejevat ^alkaus- kokokousta ja nyt valmistelevat snii-koa
vastaan esiintyköötpä se, missä !
muodossa ja millä nimellä tahansa.
rempaa joukkokokousta marraskuun
Jö^ tuiiitette
G päiväksi, tarkoituksella mennä sil­loin
edUstaji^o kaupungintalolla
käymään ja "vaatimaan joko työtä
tai ruokaa lyhyemmin .sanoen. Työt-
I tömäin toiminta on nykj'ään kokp-eltä
lehtenne on lukemisen ar-j naan melkein Canadan ranskalaisten
voinen, niin koettakaa avustaa jtcimintaa, ainoastaan osak.si on eng-sen
levenemistä. ilantilaisia toiminnan johdossa.. Tä-
,i. . , . v!t ä ..voimme pitää hyvänä tuloksena...
pohjalla, osoittaen työläisille talou-deHisten
ja poliittLsep taistelujen lä­heisen
yhteyden, kasvattaen ja joh­taen
työläisiä läheisten., vaatimuk-
."^ien puolesta taistelun pohjallia; suu­rempiin
taisteluihin^ kapitalistista
hallintoa vastaan. Tällä tavalla, so-lu
>seuraa Kommunistisen Puolueen
välttämätöntä taistelulinjaa,. työ­läisten
valmeuttamista poliittisen
vallan vallankumoukselliseen val­taukseen.
*
(c) PuoAeen kamppapjat Solun
täytyy toteuttaa, kaikkien puolueen
kamppanjain yhteydessä .niiden ...vie­minen
työpajan työllisten, keskuu­teen.
Kalkkien, puolueemme kamp­panjain
perusheikkoua on ollut sii­nä,,
että toiminnan keskuspiste el
ole olliit työmaa. Solun täytyy so­velluttaa
jokainen, kamppanja työ­maan
oloissa eteenpäin., vietäyäjcsi,
kooten työläiset puolueen tunnuk­sien
ympärille,
Td) Työniääsolun tulee, olla työ­pajan
työläisten kaikkien liikehti­misien
johtaja. Solun eli ryhmän
täytyy. valmistaa, Järjestää ja ohja­ta
työmaalla työmaakomitean kaut-ta^
joka samalla muodostuu liik­keelle
panevaksi voimaksi unlon toi-mlnnalljBkla,
Itäyttäen. agitatsioni-välineitä,
kuten työmaalehtiä, len-tolehtiä,
julistuksia, jne.
(e) Muissa työmaan työläisten, jär­jestöissä
tulee solun johtaa puolu­een
fraksiatyötä. Pääaslalhsimmat
t^llal5?t .järjestöt ovat unio ja ur­heilujärjestö.
Missä ei . muita jär­jestöjä
ole olemassa, niin tulee so­lun
toteuttaa puolueen linjaa jär­jestymättömien
järjestämiseksi, ra­kentaen
työmaakoraiteoita ja Työ­läisten
Urheiluliiton ryhmiä.
Toimfaman muodot tehtävien toteut-
, tamiseksi
On välttämätöntä että tarkalleen
harkitaan keinoja tehtävien toteut­tamisessa.
Tärkeimpinä voidaan pi-.
tää seuraavia:
Kirjanisuuden. levitys työläisten
keskuudessa on yksi jokapäiviäsistä
keinoista.. Työläiset täytyy saada
idintymään puolueen kirjallisuuteen
ja ostamaan niitä, varsmkin Puo­lueen,
julkaisemia kirjasia, joissa kä­sitellään
hetken tärkeimpiä poliit­tisia
kysymyksiä. Ensikädessä o.n
kuitenkin ryhmän tehtävänä sään-itöllisesti
jaicaa lentolehtiä, liima-lappusia,
yjn., joita puolue kus­tantaa.
Näiden kautta tehdään työ-iäiaille
tunnetuksi puolueen tär­keimmät
tunnuslauseet ja vaati­mukset.
Työmaat} a^tataionikokoukset.
Näitä ^ pitää yllä puolueen agitaat­tori,
joka, ei työskentele työmaalla.
Näitä, .tulee pitää päivällistunneilla
tai työn jälkeen, kun työläiset läh­tevät
_ työstä. Näitä kokouksia pi-detä^
ii tavallisesti puolueen kamp­panjain
Ja mielenosoituksien yhtey­dessä
Ja solun tehtävä on valmis-"
taa työläiset näitä kokouksia varten.
JYleket työmaan työläisten koko­ukset
ovat välttämättömiä puoluee.n
tehtävien toteuttamisessa. Työmaal­la,
.työskentelevien toverien suojele­miseksi
on tärkeää, että käytetään
kaikki varoyaisuustolmenplteet, var­sinkaan
el heidän pitäisi näissä tilai­suuksissa
puhua paljon, ja, jos vält­tämätöntä,
olla kokonaan ^ hiljaa.
Tällaisia kokouksia on järjestöttä,
vä huoneistoon, työmaan lähellä. Pu­hujat
tulee Järjestää johtavan puo­luekomitean
.ulkopuolelta, työpajan.
Fudaeellc; myötämielisten kokonb-
Järjestää solu-sopivaan paikkaan.
Tätä ei laajalle ilmoitella, mutta
kutsutaari vain puoluetta lähimpänä
olevat Ja myötämielisimmat .työläi­set.
Tämä on yksi' tärkeimpiä ja kurinan kanssa- (d. r
välttämättömimpiä puolueen vär-'nen kontrolU näätMfv
v ä y s t y ö ^ . . täytäntöönpanossa
TyömaalehtI • on parfiato väline, 2. Solun työsuunniteioa
mistaa määrättvä xa'^-
käsittäväksi, penistaha 2^-
liselle ja tehokkaalle Z
(b) Jaoteltava työ soljj
kesken, niin ettei yksi .
liiaksi kuormitettua ja v;^
tee mitään, (o JokaiseiT
den ja ryntäyksen jjäiiees
yhteenveto ja tarkistus sar
ja heikkouksista.
3. Valmistautuminen
tilanteen vaatimiin
Kapitalistisen valtion T-piteet
asettavat välttäaät
että puolueen perusyksiköt
solut, jatkuvasti valmentau
illega
minnan muotoihin, .pitäen
jatkuvasti alkeellisimpien
suhteen varovaisuutta: |at
kosk^ sitä el voida l a k k » u t t ^ miu-käänlaisissa,
oloissa. Työmaalehaen
valmistamisessa on pjjrittävä saa­maan
myöäkin "uilama JHioiiieesta
olevien apua. Kuiteiikin 6n lehdes­sä
säilytettävä puoluelehden luonne.
Pääasia on että se edustaa työläis­ten
ajatuksia, on helposti ymmär­rettävä,
jne. Leiiden nimi ei saa
ole mitään vierasta, mutta suo­rasti
yhdistettävä kysymyksessä ole­vaan
työpajan. Kirjoituksien tu­lee
olla lyhyitä ja varsinkin poliit­tinen
ainehisto tujee olla hjrvin yk­sinkertaisesti
työläisten kielellä esi-tettyä,^
syrjäyttäen • vaikeatajuiset
fraasit, solun j^enten tulee itsen- ^ ^ ^ o l o T e n ^ r™
sa kirjoittaa. Milloinkaan ei työ­maalehtiä
saa yalmlstaa Johtavien
liomiteain taholta solulle annetta­vaksi.
Se täytyy olla työmaan ta^ säännöllisessä järies-pahtumista
läheisesti letoisten^ työn jäsenten asanoton S
tulos, muuten silla el ole sitä lä-heistä
merkitystä mikä pitäisi olla.
Työmaasoln j ^ pnlotyö
Yleensä on selvää, että Jokaisen
Kqinmunistipuoiueen jäsenen ti^ee
kuulua työalansa unioon, Työmaa-solu
muodostuu myösidn puolueeni
fraksiaksi määrätyn työpajan, teh­taan,
tai kaivannon uniossa. Edus­taessaan
militanttlsiinpia työläisiä
imlossa, tuoden parhaimmat esityk-sä
vaatimisessa; ib.) ain-lun
sihteerin pitäessä
luetteloa nimistä ja osoittfi
Varovaisuus yleisessä k"
Tässä yhteydessä täytj?
varoa seuraavaa kahta va
Puuteellisia varovajsuusto'
tä yhtäällä; ja (2) toL^aaa
mistä maanalaisuuteen
välttää kaikkien puolueen
vissä olevien laillisten mah
set työläisten edessä olevien kysy-*^^^^ hyväkseen käyttämistä
mykslen ratkaisemiseksi Ja johtaen
Union - käymiä taiiJteluita, komma-nistit
suorittavat, Johtavaa osaa. uni­ossa.
Tänäpäivänä oii työinaasolun
pääaslallisimpänä tehtäyäiiä työläis­ten
jäTjestämlnen vallankumouksel­lisiin'
unioihin. Tässä työssä tulee
Puolueen jäsenten, tulla esiin pel-
Jcäämättöminä ^,työläisten johtajina.
Ensimijbien askel on työmaakomi­tean
muodostarninen, Joka muodos­tuu
.perusyksiköksi. Puolueen täy­tyy
käyttää kaikkia edellämairiit-tuja
keinoja, työläisten Järjestämi­seksi,
tai Jos työinaajla on jo unio
olemassa niin silloin tulee kaikki
nämä keinot käyttää taaritumuksel-listen
Johtaifen paljastamiseksi ja
työläisjoukkojen voittamiseksi val­lankumoukselliseen
unioon.
Solun toimintakimtoisuus
1. Järjestöllinen 'njuus on ensikä­dessä
välttaanätoo: (a). Ryhmän
toimikunta; (b) vastuunalaiset to- • lueen jä.senten taholta,
verit tehtäviin: (O Läheisin yhteys
paikallistoimikunnan Ja piiritoiml-meiseen
saakka julkisen {-
oikeuden puolesta 'taistelua.
4. Solun on enEikädesä k-vä
itsealoitteisuutta. Ei
vää että mekaanisesti hyväks
lueen korkeampien elimien
set ja toteuttaa niitä,
kehittää itsenäistä aloiteliy
puolueen hyväksymän linjan
tamisessa yUpäänsä^ Sää"
ohjeet aina jättävät riittävä
dollisuuden tälle.
5. Marxilais-leninistinen'
ja kasvatustyö on vält"
solun jäsenille kyetäkseen
neesti kehittämään solua
käytännölliseen työhön. T?-
taa välttämättömäksi ensiks'
mäopiskelutyön puolueen
elimien ohjeiden mukaisesti;
si, järjestelmällinen k*
puolueen edestä olevista
mistä kysymyksistä; ja kolm-järjestelmällinen
itseopi.ske!u
Jatke'
että "olemme saa-neet ne kymmenet i
tuhannet ranskalaiset työttömät
Montrealissa myöskin hubniaamaan
nykyisen assihansa Ja sen, mistä riy-kyhien
työttömyys Johtuu. Kaikkia
työttömiä ja muita järjestyneitä
työläisiä pyydetään antamaan kallf-ki
apunsa työttömäin Järjestön
toiminnalle ja olemaan heid&n mu-ka-
nansa taistelemassa ruokaa täi*
Itiyaitä, vuokramaksuista ' vapaiksi
työttömät perheet ' ja täydellinai
huolehtiminen työttömänä ollessa.
Mätäkna pitäisi oUa jo ohi, mut-
.ta kuitenkin silmätessä New Yorkin
.Uutista tulee siihen käsitykseen et­tä
se vielä jatkuu, sillä "Asioita seu­raava"
Uutisten kirjeenvaihtaja on
nähnyt Montrealissa Lenin vainaan
arkun S. J. osaston haalin näyttä­möllä
tässä Joku ällca sitten. Jota oli
5 minuutin hiljaisuudella kuni^oltet-tu,
kuhness läslkehyskuvä, jialta dli
arkun päällä, meni rikki, lattialle
putoamalla.. Jos olisi mätäkuu, voi­si
ottaa tiion mätäkuun uutisena,
mutta näin syksyllä voimme vain o-taksua,
että mahdollisesti "Asioita
seuraava" on . sitä klrjplttalssaaii-ollut
samassa .tilassa kuten Jeppe
Niilonpoika, kun Juovuspäissään luu­li
olevansa taivaassa, vai onko hänen
North Bay
Työnteldjän näkökulmasta
, ,On harvinaista että Icynäilijät
täältä kynään tarttuvat. Jälsimme-kin
•vallan unholaan ellei joku mat-
Icailija havaintoja tehdessään mai­nitsisi
North Baynkin olemassaolos­ta.
North. Bay on tullut tunnetuksi
metsätyöläisille täällä olevien työn­välitystoimistojen
kautta. Toimis­tojen
olemassaolo.. on kuitenkin t ä ­näpäivänä
vähemmän merkityksel­listä.
Työn etsijät siitä huolimatta
suuntaavat kulkunsa niitten edustal­le,
pitkät päiväkaudet odottaen niin- '
kun^uiiden päivän koittoa. Työvoi-inän
kysyntä näyttää olevan peräti
vähäistä, vain harvat saavat päivit­täin
typiiivan. Vallan rahattoman
henkilön oh mahdottomuus ensin­kään
päästä toimistojen välityksel­lä
työmaahan käsiksi. Näkee ilme-nev.
an yhtä Ja toista tällaisen ajan
yälliteä^. Tarkkana ollessaan huo-imaA
i»rempipsäisen piireistä hal­veksivan
katseen nähdessään jon­kun,
ryysyisen työnetsijän.
lEräähä Iltana tein havaintoja.
Ölin yömajaani matkalla. Tie, jo^
päässään ainainen mätäkuu,..^ JL S. ta kuljin.-"' johti poliisiaseman ohit­se.
Silmääni , tuli kohne matka­miestä.
He istuivat lÄä alas vai­puneena,
aseman pctttalUa. Hei­dän
ulkonaiset piirteensä «antoivat
ymmärtää, että he ovat menettä­net
kaiken elämäntbivonsa. Edel­leen
kulkiessani olin y juuri sivuut­taa
seii. osan kadusta missä poliisi-asema
sijaitsee^ Samalla huoma­sin
ajettavan vimmatusti aseman
edustalle. Kaarasta työntyi ulos
kolme miestä, kaksi, he.lsjtä. oh hyr
vhi nokisiin pukimiin puettuna, Jo­ta,
vastoin kolmas oli hyvin hie­nosti
varustettii. Tein samalla het­kellä
johtopäätöksen, että 'nuo no­kiset
vieraat ovat vankia. Päätö.s.-
•iessäni on erehtynytkään^ he oli­vat
tulleet.; vangituksi vapaan kyy­din
ottamisesta.
Tänä aikana tulemme huomaa­maan
omistavan luokan kohtelun
ja -mitä se tarjoo palkkioksi. meille
kaikesta siitä mitä olemme luo­neet,
Onko ..rahatori. työnetsijä oi­keutettu
matkustamaan ihmisten ta­voin
rautatiellä? Ei ole. 'Eipä'olisi
ensinkään ihme, jos ilmenisi vielä­kin
radkaalisempla mielipiteitä moi­sen
tilanteen vallitessa.
Me tunnemme, jokainen itsessäm­me
itsesäilytysvaiston.. Olemme
useinkin pakotetut pöisiumaaa-yh-
, delta alueelta toiselle kosia
tai täällä ei ole työtä saa
Työ on kuitenkin juuri se j'
kaa koko yhteiskunnan
olon, ja sen eteen me m'
teemme työtä aina silloin
on saatavissa. Vaan siilo'
sitä ei ole saatavissa, meid=
jien olisi ehdottomasti kuolta
ja taas kun uudestaan tulee
kijäin kysyntä, herättävä
eloon. ,
Toverit, niitten tuhansien
rien vehkeilyt me lopettak'
Tehkäämme tinkimätön v
valta pois harvojen l
täköön valtaa kautta maaili
tätekevä väestö. Tjön yh
p.Yi'ittakaaimme liittymään
vanhojen perintöruhtinaaUist
kyiset esikoisetkin,
Siis vallankumoukselliselle
nousevaa ihmisteurastusta T
I^Hyvät . herrat" ovat ta]
vuosituhansien kuluessa mää"
tömät summat tietämätöntä
Moisen menettelyn emme
kua. Pois valta harvoilta!
Salojen
Muistakaa
keinolla millä tahansa
lehtenne tilaus.
''Canadan suomalaiset käännekohdassa"
Pistäydyin ellettäin vierailulla to- 1 .Suomen kansan lähcisemmästa' his-veri
Kosti Juurakkomäen asunnos. toriasta paikkansa pitiivä sinun tie­sa.
Juurakkomäki on ammatiltaan tojesi mukaan, .toveri, vai miten?
mainaH ja orv hän raatanut vuosi­kausia
nikkelikaivoksissa. Hän on
ensiluokkainen kaiyostyöinies, tar}:-
ka yhteiskunnallisten asiain seuraa­ja
ja omain kokemustensa karkai-
.senia, kaiken porvariUisuuderi, ja
erikoisesti sen viimeisimmän ilmaU j aivan olkansa takaa, voidakseen pl-'
sumuodon, fascismin, voimaperäinen I '-^iä lapualaisuuden vanavedessä ä s -
västustaja, l kettäin tilavin maahan saapuneita,
— Tuossa, toveri! Katspppa noita lapualaisuudrn nälkiinnyt tiimasta
änadan suomalaisten fascistlcn lo- Suomesta nälkää ja pakkoiiuutö-kauppoja
pakoon lähtc-nsitä talon-kysyi
Juurakkomäki minulta vaka­van
ja miettivän näköisenii sekä
jatkoi: Fascistileliden toimittaja on
joko tykkänään historiaa, niin tä-
'tä läheisintäkin historiaa, tuntema-^
ton aasi. talli sitteii hän valliettelee
Canadan fascistien lo-kaviemärin
kirjoituksia, jotka olen
sinisellä viivalla ympäröinyt, vu:kkoi poikia, jotka canadalaisen riiston
Juurakkomäki minulle heti • ensi' vaikutuk.<;osta ra-töikseen
jä samalla heitti lehtirie- j dil^alJsoituvat ja alkavat työläisinä
vun minulle. vähin erin kä.sittiimälin luokka-ase-
Otin lehden käteeni ja katselin '"-'^"sa. Tämmöiset aijiekset eivät
Juurakkomäen merkinnöitä. mahdollisesti tiedii. eikä fascis-
— Luehan menemään joitakin
kappaleita oikein sotaäänellä, ke-hoitti
Juurakkomäki.
Ryhdyin lukemaan.
— Suomen kansan lähebemmässa
historiassa sattui sellainen kään­nekohta
vuonna 1918,- jolloin isän­maamme
osti itselleen kansansa sy­dänverellä
valtiollisen riippumatto­muuden
ja vapauden vieraasta sor­tajasta.
Suomi soti itsensä irti aa­sialaisesta
barbaarivaltiosta ja tuli
vapaaksi valtioksi maailman vapai­den
sivistyskansojen joukkoon.
— Onko tuo fscstilehden' selostus
tilehti tahdo hoitii tässä paremmui
kuin muissakaan suhtei.ssa valistaa,,
että Suomelle antoi itsenäisyyden
NEUVOSTOHALLITUS JOULUK.
6 P:NÄ 1917. Päinvastoin on fa.s-cistilehdellä
naamaa päivitellä,, .et­tä
"Suomi soti itsensä irti äasia-
Iaiscsta_ barbaarivp.lticsta".
— Seuraava ja viimeisin suuri
» • •
käännekohta isänmaamme historias-
."^a t.npahtui t-inä vuonna, luin edel-lern
Jum-akkomäen merkintäin mu­kaan.
Pienestä ja näennäisesti ai-,
van mitättömästä' alusta paisui val­tava,
pinn yli koko maaii levinnyt
kansannousu kommunismia vastaan,
n.k: lapiiariliike.
-7-, .Siinä on kyllä hieman iotta,
virkkoi Juurakkomäki. Miittä tämä
käännekohta ori v a l k o l ^ terrori-vallan
viimeisiä räpyEyksiä^ Se oh
Suotuen kuolevan kapitalismin .^epä­toivoista,
raakaa kamppailua koin-munismln
kukistamiseksi, Miitta
kommunismi elää' Suomessakin. E i ­kä
väin elä, rnutta kasvaa ja vau­rastui!.
Viinieksi toimitetuissa ter-
. rbristisissa ^eduskuntavaaleissa an­nettiin
yli i^nimenentuhatta ääntä
kommunistisille ehdokkaille, vailcka
kommunisteilta oli jciefletty kaiken­laisen
laillisen vaaliagitatsion. tekö.
Vielä yksi käärme ja kapitalistirieri
Suomi kuuluu ' muinaismuistojen
joukkoon^ se passitetaan, tsaaristi-sen
Venäjän seiiralaiseksi; sen pal­kan
täyttää KEtrVOSTO-SUOMI.
— LapuanUike On yhtä lähellä
meitä Canadan suomalaisia kum
synnVlnmaatammekta, sillä C»na-alennuksen,
nälän jä puutteen kans­sa;
pikku farmarit, semmenkin 'aro-mäakiiritäin
pikku farmarit, tunte­vat
kovin kipeästi nahoissaan maa-talouspulan
seuraukset; heitä uhkaa
.pakkohuutokaupat, mierontie. Ja näl­kä.
Canadan suomalaiset raatajat
ovat todella käännekohdassa. Hei­dän
on yhdessä Canadan toisten
raatäjain karissa järjestäydyttävä
vaatimaan Canadan finanssiporhoil-tä.
ja, ha,nitukselfca TÄYTTÄ TOI­MEENTULOA
KAIKILLE* PUUT--
TEESSA OLEVILLE.
— Canadassa mellastaa suomalai-
.rieh korrimunismi niin julkeana ja
räävittömänä, että moskovalaisuus
ön tuskin missään saanut yhtä räi­keitä
riiuotojä, luin minä edelleen
fascistilehdestä.'
— ihnmärrä^än, toveri, mistä
moinen sisuripurkaus, sanoi Juurak­komäki,'
pilkallinen hyriiy huulillaan.
El ole ihme, että tämä meidän ca-dan
suomalaiset ovat nyt tärkeässä nadalalsten suomea puhuvaln kom-
. käännekohdassa, lukea paukuttelin
rriinä fascistilehdeji pialstöilta,
— öiläaripä,, jukolavita oUaähkih
^käännekohdassa, pisti välilri Jfuu-rakkomäki.
Kpko Canadan ^Syäen-luokka.
kuten kaikkien tplstenklh
kapitalististen maitten työväenluok­ka,
on nyt tärkeässä käännekoh-dassa.;
Eika yain tySvaehluokka,
vaan riiySs tökku farmarit. Ja C a ­nadan
suomalaisista on ainakin 95
prosenttia työläisiä, Jä jrikku far­mareita.
Canadan työläiset kamii-piulevat
- työttömyyden,. • palkkain
munistien verraten vaatimaton toi­minta
näyttää suurelta vähälukui­sille
suoriialaisille fascisteUle. JKu-ten
Jo sahoin, ovat tämän maan
suomalaiset suurelta osalta raataja-väestöä
ja yhä suuremmassa . mää­rässä,
osallistuvat kommimistisesn
haali!;oimkitaein, keräävät varoja
lakkolaisten avustamiseksi, luokkaso-tavankien
avustamiseksi. ' järjesty-mättemleh
järjestämisen edistämi­seksi.
tek^YJStL^8lsM.^i3^xjt^yia&t-tömien
järjestämiseksi, * pysyvät pois
kä fascisti-Suomen fascististen kon­sulien
"ohjauksen" ylettyviltä. Kas
täiriä se saa fascistilehden purkat
maani sisuaan. Ja kommunistien r i ­vit
laajentuvat ja' vahvistuvat päi­vä
"päivältä.
— Nyt tarvita.an akUivista toi­mintaa
siihen suuntaan, että val­koinen,
kunnollinen . suomalahiön
siirtolaisväestö Canadassa. pääsee
oikeuksiinsa. Kommunistien valta­kausi
täällä on kestänyt jo tois.'
takymmentä vuotta; ori Jo aika
alottaä valkoisten valtakausi! MeU-dellistä
työläisten toiminnaa.
huttamista, "koko maata
puhdistusta-, koska vain «
avulla on valkoisella amekseö
kan, to.<in perin hiukan,
päästä ••määräävään" asema
nadan .suomalaisen väestön
dessa. ,
_ valkois,-. kan-sallismielis!
malaiset ovat jo järj<
nella paikl^^k;..nnilla
'roiksl jatkoin mina taasa
cistilehden l-akeinista. Nusta
tava Atlannista T>7n^^
lä ei ole täällä mahdollisuutta toi- ulottuva vliorova
mia yhtä . suuressa mittakaavassa T ovat laheisas^a
kuin lapuanliike toimii Öuomessa.
Canadan viranomaisten asia on teh­dä
yleinen, koko maata käsittävä
puhdistus, jos siihen katsotaan ole­van
aihetta. Itiin minä fascistileh­destä,
— Pascistipapplen "ryntäykset",
Montrealissa, Timminsissä,^ .Toron­tossa,
Sudburyssä, y.m., suomalai­sen
rikkiirijärjestSri perustamiseksi,
"valkoisten valtakauden" alottaml-
.seksi. - ovat ehkä tuottaneet kovin
laihoja tuloksia, koska sitä "aktii­visuutta"
n3rt .hiin erikoisesti ko­rostetaan,
aprikoi JuurakkomäkL
Verenhimoista fasdstilehteä el tyy­dytä
ne sadat syytteet^ joita cana-dalainen
yirkavälta en lailuvan 'vuo­den
aikahaklii nostanut liommuttis-;
teja västaÄn ja raahannut lukuina ^
snorirea , puämriäkin kdmnimiisteja f ^
raaidin eteen. Se himoitsee kyydit-j
ja yhteistoiminnassa.
_ Jaajaa, jaajaa! Vai^o*
jestyneet. ihmetteli
Tässä kuukausi pan
tottlvat nämä Sudburyn/
että "kansalli^seuraansa^^
siinä 150 jäsentä ja etta W
säännöllisesti
pappien ja khkon nuottauksen se-j semisiä. pieksä jäisiä, murhia, täy-^
toinie«W
tanssiaisia ja muita huveja
sa ylläpitämiseksi.^
kohottamiseen sanoivat
van suuret mahdollisuaae--
kuinkas heille on käynr-tanssiaiset
heidän sem
sai aikaan. Mutta nn--^-
minen on loppunut, tc
ti - kannatuksen puu.tee^*.
datkoon suomalaL^n j -
«verkon" seuroja. Canad^
kapitalismin T^ätvTien^m^
manlainen kohtalo
Voitto'