Vapaus, August 20, 1930

              -1930
aloodii koliiH}BiiuttäiiiiDeB
oissa
net langat, jotka yhdistjrvät pikku-1 riippcivat sodasta, mutta miksi lie
talonpoikaistoon, yrittäisi Ilmetä sotiv?it, emko se minun vikani^
'I JAKOVLEVIN SELOSTUKSESTA X V I PUO­L
U E K O K O U K S E S SA
:ylvöalan laajentumi-iivitalouksissa
tänä
ääasiassa tulosta t a.
isien tuotantovälinei-
^stä. niin samalla jo
liitysvaiheessa, ei saa
leellistuttamisen mer-ollut
naurettavaa, jos
vuosia sitten olisim-rinnastaa
SSSRrää
,'svaltoja maatalouden
;ise€n nähden, niin
i oli koneiden luku-ludessa.
ilouskonehankinta y.
nilj. rpl., niin v. 1922
12 milj. ruplaan asti.
ikupiste. Myöhemmin
hankinnassa yhtämit-
V. 1923—24, V. 1925
30 meillä maatalous-kaksinkertaistui
edel-verraten
ja lopuksi
tulee puolueen K e s -
ahvistaman ohjelman
n traktoreita) noin
pian asemesta tänä
P.-A. Yhdysvalloissa ovat träkt»
r i t rikkaan farmarin monopoolina,
mutta meillä ne ovat neuvosto- ja
koUektiivitalouksien monopoolina,
jotka taloudet ovat pikkutalonpoiki-en
yhtymiä.
Rikas farmari työskentelee ,100—
200 ha maa-alalla, meidän kollek-tiivitaloutemme
työskentelevät tu­hannen
ha ja neuvostotaloudet
muodossa tai toisessa. "KdllektiiTi-talouksissa
talonpojat lopullisesti v a ­pautuvat
pikkupörvariUisesta psyko­logiasta
ahnaasta yksityistälöudelll-sesta
kasaamisesta, joka on perin­töä
yksityisten pienomistajien suku-polvelta,
vain vuosien sitkeällä työl­l
ä koneellistetim suurtalouden i » .
rustan rakentamisessa kolleB:tii\l •
talouksille, sitkeällä työllä kaade­rien
luomisessa kollektiivilalstet
joukosta ja koko kollektiivil^jöu-kon
kulttuurisuuden kohottamises­sa".
Vain , t ä l l a i s en työn prosessissa,
vain asettamalla eilisen pikkutuot,
tajan, pikkuomistajan anarkismi?
vastaan järjestyksen ja työjiurin to-''
dellisen järjestämisen perustavain;
pystyttämällä uuden sosialistisen
kymmenien tuhansien hehtaarien tunnollisuuden perusta kollektiivi-
;valloissa " maatalous-lähtökohdan
ollessa
a. horjuu puolentois-enen
kuluessa vuo-
400 milj. rpl. (ilman
vain v. 1928 nousee
an.
taan kone- j a trak-iin
V. lPt28 se oli P -
issa 8ff0 milj. rpl.;
uonna 500 milj. rpl.,
a vuonna se tulee
laan (suunnitelman
miljaardin ruplan,
maatalouskonehan-ulevana
vuonna em-a
Amerikaa vaan s i -
;en. (Suosionosoituk-llä,
toistaiseksi saa-paljoudellisesti,
mut-sti
eikä lajimäärälli-kem!),
an kasvua vastaa-meillä
myöskin maa-koneilla
varustelu.
I teki 7 rpL hehtaa-tänä
vuonna se te-kanssa)
jo lähes 15
1930—31 se jo tekee,
in Kansantalousneu-tele,
taaskin yhdes-
:anssa, 20 rpl. heh-
'ämä on ensimäinen
ittaa kuinka alhaal­la
kollektivisohnislii-altion
aktiivisen o-miten
tämä tehtävä
inka tämä alhaalta
liike lujittuu,
imeinen osoitin, t ä s -
meinen järjestykses-keytensä
puolesta —
ksikäyttö. Se osoit-risoiminen
meillä ja
valtioissa, esim. P.-
5a, ovat kaksi e r i -
[eitä pilkataan pai-että
meillä muka
jDemisen j a palvon-
3in kun kapitahsti-ktori
on vain muka
»sine. Onkohan a-tkoon
paremmin i t -
)ksi, että traktoria
a muutamia kierto-uin
kaikkein etmn-pitalistimaassa.
näin — siitä tässä
ikka syksyUä v. 1929
n keväällä kyntivät
JS 12 milj. ha, k ä y t -
yllä 450 tuh. j a ke-hevosvoimaa.
Ican Yhdysvalloissa,
na traktoria, joiden
vähintäin 20 milj.
joilla voitaisiin kjm-
Ij. ha, 4|5 osaa far-ei
omista trakto->
tus traktoria kohti
ylitä 400—600 t u n -
^gen huomattavassa
1. Vain seitsemässä
mmassa kapitalisti-taloudessa
nousee
ria kohti 1.500 tun-alalla.
•
P.-A. Yhdysvalloissa on traktorilta
suljettu tie farmarien enemnaistön
luo, vähintäin 4!5 . kaikista farma­reista
ei voi hankkia sitä, — kun
.meillä voi hankkia traktorin suu­r
i n enemmistö talonpojista, jotka
ovat liittyneet kollektiivi talouksiin.
Samalla kun- kulakki ei voi sitä
hankkia.
Siellä traktorit ovat eristetyt: r i ­kasta
farmaria kohti tulee yksi
traktori, mutta meillä ne on kes­kitetty,
— y h t ä kone- j a traktori-asemaa,
yhtä neuvostotaloutta kohti
on kymmeniä traktoreita.
Sanalla sanoen, heillä on kapita­listien
valta, meillä — työväenluo­kan
valta. (Jatkuvia suosionosoituk.
sia).
Kas senpätähden, huolimatta sii­tä,
että me istutimme traktorille
vähätietoisen maatyöläisen, joka
vielä eilen ponnisteli 16—18 tuntia
päivässä kulakin luona, tämä bat-rakkl
tuottaa neljä- kertaa enem­män
ti-aktorilla kuin sivistynyt a-nierlkalainen
farmari.
Siksipä juuri meidän suurtalou­den
luomistempoUamme ei ole edel­täjää
ihmiskunnan historiassa, vaan
se on todella maailman historiassa
ennenkuulumaton.
Siksipä juuri suurtalous ' kehittyy
2rl alueilla eri mitassa erilaista val­mistusta
vastaavasti, mutta samalla
SP kehittyy koko SSSR:ssä, se on
SSSR:n maatalouden kehltykseft
laki.
Siksipä juuri me' hurjasti kehi­tämme
mäatalouskohehankintaa.
Teollisuutemme kasvot on käännet­ty
.uudestijär'jestyvää maataloutta
kohti. Me haluamme muuttaa Ja
muutamme lähivuosien kuluessa
täydellisesti SSSR:n maatalouden
teknillisen perustan.
Nykyään jo meillä on oikeus ver­rata
sitä tulevaisuutta, jota muu­tama
kuukausi sitten ennustivat
meille vastustajamme eri leireistä,
siihen, mitä meillä nyt on tänä
päivänä.
laisen suhteessa talouteensa,- voim­me
kehittää ja lujittaa arttelin,so­sialistista
luonnetta. Siinä suhtees­sa
eirime mitään salaa arttelin j ä ­seniltä.
Me sanomme suoraan: em­me
aja ketään väkisin artteliin.
Enemmänkin, henkilöitä, jotka yrit­tävät
pakottaa talonpoikia liitty­mään
arttelim, katselemme puolu-een
ja neuvostovallan vihollisina
kulakkien apiireina. Mutta samalla
niiden suhteen, jotka liittyvät art­teliin,
sanomme suoraan: ei voi o l ­l
a yhteistä taloutta ilman alkeelli­sen
kurin järjestämistä, ilman tie­toisen
ja tunnollisen suhtautumisen
järjestämistä yhteiseen oniaisuuteen
nähden. Sinä liityit artteliin vapaa,
ehtoisesti. mutta se ei merkitse, et-i
t ä siitä voit mielesi mukaan minä
hetkenä tahansa lähteä pois. K u n
kerran liittyy artteliin, niin se mer­kitsee,
että ottaa velvollisuudekseen
alistua arttelin jäsenten hyväksy­miin
sääntöihin, kuriin, muuten,
toistan, minkäänlaista, työn tuotta-vaisuuden
nousuani tule, minkään­laista
elämän paranemista ei tule
(Ääniä: Oikein).
Juuri nämä edellytykset on otei
tava huomioon ratkaistaessa orga
iiisatoorisia ja poluttisia perusl^y-symyksiä.
Tässä on ennen kaikkea
kilnintbttävä huomiota kysymyksiin
keskivarakkaasta, maalalsköyhälis
töstä, keskinäisistä suhteista yksL
tystaloudenomistajien kanssa, eroa­misista,
kaadereista.
FORDIN HAASTAT­TELU
VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TÖIMENPI.
T E E T KOLLEKTnVISTEN TALO­U
K S I E N KEHITTÄlvilSEKSi
A U T O K U N I N K A A L L A ON OMA
RESEPTINSÄ TYÖLÄJSTEN TYÖ­SUHTEIDEN
JÄRJESTEI.YSSÄ
—AMMATTIYHDISTYKSIÄ
EI TARVITA
v. 1928, T T T : n tut­inkaan,
työskenteli
'asti: neuvostotalo-titia,
kommuuneissa
1.200 ja maan­sa
noo tuntia. T ä -
työskentelivät trak-lilla
ainoastaan ke-
750—1,000 ' tuntiin,
lysin 2,500 tunnin
^ traktoria kohti,
alaisen asemesta.
suosionosoituksia).
^ siis tulevat työs-jatrustin
ja mui-traktorit,
keväisistä
en.
osoittimen, ei sen
täällä sen perus-
-illä, sUlä se ei ole
erikoisista l a i -
ansioista tai eter
sosiaalisen järjes-tulos,
suoranai-
'isenlaisesta yhteis-rjest€
lniästä kuin
s.=;a. En esitä t ä -
arvelisi jo voi-
5itorin hyväksikäy-ituun.
Voisin tässä
selostuksen siitä,
setään traktoreita,
»"tä, kumka pai­su
meillä j a muu-
Oikein!) ja
untia amerikalais-lesta!
ehdä JohtoiÄätök.
Kahdesta enshnai-
Minun on vielä esitettävä joku
määrä mmimaalisesti välttämättö­miä
organisatiotoimenpiteitä, jotka
cvat erittäin tärkeifö koUektiivita­louksien
lujittamisen kannalta. Vas.
fcaava osa teeseistä on kaikille tun»
iiettu, sentähden sallikaa minun
aivan lyhyesti pysähtyä selostukseni
t ä h ä n osaan.
Ratkaistaessa organisatlokysymyk-slä,
lähdemme muutamista perus-välttelstä,
— nämä väitteet ovat
seuraavat: - ^
Pääasia on siinä, että talonpol.
kaisjoukot, huolimatta suunnatto­masta
määrästä vanhan jätteitä
arttelitalouden koko järjestyksessä,
ovat luoneet taloustjT?pin, joka on
käytännössä ei yhdessä kylässä, e i ­kä
kymmenissä, vaan suunpatto-:
maila alueella, jonka kylvöala on
y l i 30 milj. hehtaaria.
Tietysti ei arttelia sovi ihan­noida.
E i sovi kuvitella, että art-teli
on lopullinen sosialistisen talou­den
muoto. Kuten K K : n teissit mi­nun
selostukseni Johdosta osoitta­vat,
"ärttelissa ei pääty, vaan vas­ta
alkaa uuden yhteiskimtakurin
luomisesta, talonpojan sosialistiseen
rakentamistyöhön harjaarmuttam5-
sesta". Mutta mikä on tärkeätä,
mikä on .historiallisesti arvokasta,
mikä on t ä r k e ä t ä sosialismin histo­riallisessa
maailmankehltyksessä, on
se, että arttelin muodossa on luotu
uusi yhteiskimnalllnen taloustyyppi
maanviljelyksessä, jossa poistetaan
perustuotantovälineiden yksityiso­mistus,
poistetaan toisen kollektilvi-
.talouden jäsenen toiseen kohdistuva
luokkariistp, ja häviää siis se pe­rusta,
joica Leninin sanojen mu­kaan
"synnyttää kapitalismia J»
porvaristoa alituisesti, joka päivä
ia joka tunti, luonnonvoimaisesti ja
joukkomitassa" (Lenin, "Lasten tau­ti",
25 nide, slv. 172, 2 :u painos).
Ei sovi ihannoida arttelin jäse­niä..
Arttelin jäsen on eilinen plk-
'culsäntä, plkkuomistaja. Kuvitelkaa
hänen psykologiaansa. Qn selvää.
3ttä ensi aikana hänen ajatuksensa
•Jsein pyrkii siihen, e t t ä voisi leväh­tää
pikkutalouden liiallisesta työs­tä,
kehittyä, ottaa enemmän erilai­sia
elämän hjfvyyksiä, jolta h ä n ei
nähnyt pikkutalöudessa ja. jolta voi
antaa artteli. Hän tiilee usein pyr­kimään
pitämään joUtoaikoja, lais­kottelemaan,
j ä t t ä m ä ä n työn tois­ten
niskoille ym. l ^ m ä ilmiö tulee
epäilemättä kauan alkaa olemaan,
sangen vakava ja paljon levinnyt.
On selvää, e t t ä tarvitaan vissi aika
Ruotsin Soclal-Oemokratenin "e.
dustajana on,-Sven Backltmd saa­nut
tilaisuuden" De'troitissa haiastä^
telia autokuningasta Henry Fordia:
Hän ei polta eikä juo. Tui»akka,
väklviina, ammattiyhdistykset ja
pankit ovat hänen mielestään i h ­miskunnan
vihollisia. Hän otta*
meidät vastaan pienessä majata­lossa.
Joka Oh pienen kylän keskus,
minkä hän huvikseen ja Edisonin
-ja Lincolnin kunniaksi on rakenta­nut.
Se on riniseo, hyvin kaunis,
mutta muistuttaa siltä Fordista, Jo­ka
teki rauhanmatkan Euroopaan v.
me.
Hän on jaloa anglosaksilaista
tyyppiä. Laiha herra, joka turhaan
y r i t t ä ä salata ihanteellisuuttaan
kaupallisilla näkökohdilla, rauhal.
linen liikkeissään.
Joskus saatetaan ihmetellä, eikö
ole liian rajoitettu erilaisten ihmis­tyyppien
luku. Ja eivätkö tyypit
merkitse paljon muutakin; yhteis­kuntaluokka,
poliittinen katsomiis,
uskonto, kansallisuus mukaanluki­en.
Upton Sinclair, Snowden, Wigf()rs,
Ford — samaa tyyppiä.
Fordin isä o l i englantilainen, äiti
hoUantiallnen.
Hänen poikansa j a tuleva seuraa--
jansa, joka o'u myös aamiaisella el
ole isänsä näköinen.
Muistan Fordin hänen viimeisestä
ehdotuksestaan Genevessä: että
aknsainvälisen työtoimiston on tut­kittava,
mitä ^naksaa Euroopassa e-lämlhen
samalla tavalla kuin Ame.
rikassa eletään 8 dollarilla päiväs­sä,
siis mitä oh työläiselle makset­tava,
että h ä n voisi s r u i 4 huo-rieeh
ja keittiön huoneistossa j a o-mistaa
oman aiiton. Minä kysyn
Fordilta, onko hänen tarkoituksen­sa
Marsellleslssa, IDusseldorflssa,
Varsovassa j a muissa katipungei^ä
suunnittelemissaan tehtaissa rijak-s
ä a työläisille sellaiset palleat, jot-ka
tekisivät tällaisen elintason
mahdolliseksi.
— Miksen sitä tekisi, h ä h vastaa.
Minä huomautan' siitä, mjtä eu­rooppalaiset
työnantajat ovat Ge­nevessä
lausimeet, että he pitävät
h ä n e n asiaan puuttumistaan eiÄ-lojaalisena
ja ovat viaätlnet, että
kansainliitto aivan yksinkertaisesti
kieltäytyisi myötävaikuttamasta. h ä ­nen
esittämänsä'. J^herifian jÄ' E i r -
roopaii elintasoa vertalievan i i i t H -
muksen toimittamisesta,
— Miten se on ei»lo(Jaali5ta?
Toiset eurooppalaiset työläiset tu-;
ievat vaatimaan •samanlaista elinta­soa,
levottomuuksia seuraa.
— Miksei sitten muiden eiitööj^
palaisten työläisten elintasoa voi­taisi
nostaa? jatkaa Mr. Ford.
Eurooppalaiset työttähtajat sa
> T ^ loppulauseella Mr. itoVd
Icatkäisee keskustelun. ^ .
M i n u l l a ei kuitenkaan ole hlJua
lopettaa. Minä kysyn Mr. Fordilta
mäko h ä n e n mieJestäan ensin-ijär-
. Jestetläva pölilttisiet olot, eniien-
: n i i n käydään sovelliittämiiäh Icbr-telden.
palkkojen metoodla.
— E i , Ford.sanoo hyvin tarmok­kaasti,
se on v ä ä r ä s t ä i)äästä aldit-amista.
Me emme ole. rakentanet
»utbia teitä varten, väah tSeitä. a u -
Mja varten. On aloitettava korkeis-
•j& palkoista.
—- %Riil«h te suhtaudutte anmiattl-
/hdistyksihi? puuttuu keskusteluun
-Aksalainen virka toverini, tri" Eriast
Feder Berliner Tageblatti^ta.
— Mhiullä ei ote m i t ä ä n ^teke­mistä
ammattiyhdistysten käÄffiSi
Mr. Ford sanoo. Mhiulle ei kuulu
se, ovatko työläiseni baptisteja, l u ­terilaisia,
katolilaisia tai a m t h ä t t i -
yhdistysmiehiä.
— Saksan työlälsiUä ei ole sama
käsitys ammattiyhdistyäcsistä, . v ä i t ­t
ä ä Feder. Heidän ja meidliiMn.
mielestämme ne päinvastoin ovat
suojelusmuurina kommimlsmla vas­taan.
•Mr. Ford kohauttaa olkapäitään.
Erehdys, herrani, h ä n sanoo
saksaliaiseile sanomalehtlmlehelle^
saksalaiset ammattiyhdistykset ovat
k"aikki kommunistisia, sillä ne OT^I
Juuri niitä elimiä, joita komnnmls-tit
tarvitsevat valtaan päästäkseen.
Ammattiyhdistykabt Ja pankit ovaV
Saksan onnettomuutena,
Fordin mieliestä pankkimiehet jä
ammattiyhdistysmiehet o v ^ talou­dellisen
'elämän loisia, m ovat es­teenä,
h ä n ajattelee, tuotannon k e ­hitykselle.
Pankit h ä n tahtoo rai­vata
pois tieltä. Jokaisen teollisuus-,
laitoksen on muodostettava öi^iä
pääbmaiisä ja lioldlettäva itse r a .
ha-asloltaan. Ammattiyhdistykset
hän tahtoo korvata uudella teplll-suushengellä,
Joka ilmenee alln^
omaisesisa pyrkimyksessä korottaa
palkkoja j ä p a r a h l a ä työoloja. T e ­ollisuuden
Johtajien on opittava
tuntema^m, e t t ä . alhaisilla palkoilla
ja huonoilla työoloilla on liiketoi­minta
huonoa.
— Mr. Fordui Hehee kuiterikin
myönnettävä, mltiä sanon, e t t ä tei­dän
vastarintanne ammattiyhdis­tyksiin
nähden on aivan toiÄ6n
Iuontoista^ kujn se.. vastarinta, jonka
ammattiyhdistysliike kohtaa E t i -
rooppassa.
— Se oh oikein, Föird sanoo h ^ -
vin varmasti. Eiu-ooppalalset työn­antajat
eivät tahdo ymmärtää kor­keiden
palkkojen pplitiikaii välttä­mättömyyttä.
Ja siinä he tekevät
hyvin tyhmästi, h ä n lisää. Sillä' el­leivät
he pian käsitä, e t t ä t y ö l ä s ­ten
elintasoa ön nostettava, saävkt
he pian itse seisoa tehtaissaan.. . '
Mr. Föirä i ö n vuörenluja usköä-'
saan. korkelKin telkkoihin. Baseli-^
VERISET HÄÄT VALKJÄBVELLA
"MENI VÄÄRÄÄN KYÖKKIIN'
"Suomen Sosialidemokraatti" hai­kailee
eräästä karkotuksesta seuraa­vaan
tapaan:
Kuten jo olemme kertoneet, kaap­pasivat
eräät paikkakuntalaiset son­kajärveläisen
sosiälidiemökraätin
maanviljehjä Heikki Timosen v.k.
20 p : n ä ja kyyditsivät hänet kaup­pias
J . Kaarakaisen autolla Venä­jälle.
Tapkiistä piiietääh paikka­kunnan
porvarillisissakin piireissä
yksityisluontoisena kostona, johon
ainakin osaksi lienee vaikuttanut
se, että Timonen joltakin vuosia
sitten joutui paljastamaan erään
vaälirötöksen, jossa kauppias K a a .
räkäinen näytteli tärkeätä osaa.
Sos.-dem Puoluetoimisto on nyt­temmin
kääntynyt asiassa sisäasi-ainralnlsterln
puolueen kiinnittäen
hänen huomiotaan asiaan sekä pyy­tänyt
saattamaan asian myös ulko­ministeriön
tietoon, jotta voitaisiin
ryhtyä tarpeellisilu toimenpiteisiin
Timosen palauttamiseksi kotimaa­hansa.
K u n Timonen toismajattelevana f . " ^"«J'''"!"-. Tabelman Pldätet-
K u n talollisenpoika Matti InkUäi-nen
Valkjän'en pitäjän Nhrkkolan
kylässä t.k. 3 p n ä vietti häitään, ko.
koontui häätaiooh suuri joukko
kuokkavieraita. Häissä käytettiin
vahvasti väkijuomia ja klo 8 tie­noissa
illalla syntyi Valkjärven
Vunnukkalan kylästä kotolshi o l t -
van maalari Armas Syvälahden |a
saman pitäjän Kostealan kylästä
kotoisin olevan talblllsehpojan Väi-nä
Tabelmanlh välillä jostakin van­hasta
asiasta riita. Tällöhi Syvä­lahti
löi puukolla Tabelmanhi. o l ­kapäähän
verihaavän ja ahdisteli
edelleen sen jälkeen häntä. Jolloin
tämä lähti karkuim. Syvälahden
juuri saavuttaessa hänet kääntyi
Tabelman äkkiä ympäri Ja ampui
taskuaseellaan Syvälahtea heittäen
sen jälkeen aseen maahan. Täl­löin
S. otti aseen ja aukaisi sen
varmuuslukon, mutta kaatui samal­la
kuoliaana maahan. Hänen kaa­tuessaan
taskuase laukesi kaksi ker­taa,
jolloin toinen luodeista sattui
läheisellä halkopinolla istuvan Valk­järven
.Unhukkalasta kotoisin ole­van
sotilas Ilmari Vuoi'enpään pää­h
ä n aiheuttaen silmänrapäykselli-sekä
lisäksi vanhana ja raihnai­sena
voi joutua vieraassa maassa
varsin tukalaan asemaan, on viran­omaisten
syytä ryhtyä viipymättä
asian vaatimiin töimenpit^jisiin.
Lähteneeköhän Heikki takaisin
fasclsti-Suomeen?
S A H Ä T U N P U U T A V A R AN
M Y Y N T I
Suomen sahatun puutavaran
myynnit tämän vuoden laivaukseen
olivat viime kuun loppuun mennes­sä
noin 65(),0ÖÖ stand. sen sijaan
e t t ä ne samaan aikaan viime vuon­na
olivat noin 860,000 stand. Ruot­sin
sahatun puutavaran myynnit
olivat viime kuun lopussa hieman
y l i 700,000 stand., vuosi sitten o l ­lessa
noin 825,000 stand.
Viime vuoden elok.—jouluk. a i ­tana
hiyi Suomi vielä samana
vuonna laivattavaksi sahattua puu­tavaraa
noin 340,C0O stand., Ruot­sin
myyntien ollessa noin 350,000
Etand.
tiin heti. Toimitetussa poliisikuu­lustelussa
on käynyt selville, että
Syvälahden ampuminen tapahtui
itsepuolustukseksi. Sekä Syvälahti
cttÄ Tabelman olivat tapauksen a i ­kana
vahvasti humalassa, mutta so­tilas
Vuorenpää sitävastoin oli ai­van
selvä. — Syvälahti ja Vuoren­pää
olivat molemmat pblkamiehiä,
edellinen 23 Ja Jälkimmäinen 21
vuotias. Myöskin Tabelman on nai­maton
Ja 23 vuotias.
IMATRA SAANUT JÄLLEEN
K A K S I UHRIA
iblttäa säarriatisä Aiherikan .kbir-keista
tiilletsta, Jotka tappavat
Sveitsin kelloteollisuuden, Mr. Ford
vastaa melkehi tylygtl:
— Maksakaa työläisillenne kim-rtblilset
palkat, että he vbiVät os­taa
kelloja. Silloin ei teollisuuten­ne
tarvitse kuolla Amerikan t ä h -
«^cn- •
Mr. Ford ei n i m i t t ä i n uskb, että
Ameirikän tullitariffi Jäisi pidem­mäksi
ajaksi voimaan. J a on niah-doilista,
h ä n sanoo, e t t ä teidän kel-lojenne
tulli on asetettu liian kor­keaksi.
Berliiniläinen t r i Feder on uuidel-leen
aloittanut keskustelun ammat­tiyhdistyksistä.
Hänen mielestään
Mr. Ford tekee väärin saksalaista
ammattiyhdistysliikettä kohtaan.
Mr. Ford vastaa:
— Ämmiättiyhdistyksistä Ja pan­keista
ei ole m i t ä ä n hyötyä, herra-senl,
ei kerrassaan mitääu hyötyä.
— Italiassa, Mr. Foird; huomau­tan
minä, fasclÄöii aloitti elämän ja
kuoleman taistelulla aihmattiyhdis-tykslä
vastaan, lieiiatte, miten t ä ­mä
on p ä ä t t y n y t . Italiassa on enem­män
ammattiyhdistyksiä ktiln mis-ä
ä n muussa maassa.
«VAALIVALMISTELUT"
A L K A N E E T
Työväen äänioikeuden laittomat
riistot ovat Suomessa olleet erittäin
näkyvinä kaikissa käydyissä vaaleis­sa.
Riutta esilläolevat vaalit tulevat
olemaan yhä, enemmän poikkeuksel­liset
siinäkin suhteessa, että ä ä ­nioikeuden
riistot muodostuvat mil-
'itel yleisiksi. Äänioikeuden pois­toon
r i i t t ä ä syyksi se, ettei ole por­vari
mielipiteiltään. Niinpä tSedoi-
<tetäah kbko laajan Pohjois-Savon
''maaseudun, e t t ä äänioikeuden pois-laiselTe
tri 0,erine,- jokft'Jälleen'a»'»Äfc^vat"yleisiä- ja-suoritetut- aivan
iXtti^Ji. ^^JliJ-^J.)^ . ' A U . x l i i . - ^ l1aai<tftforimmaassftfi . VVoarr.sBilnnkViInn Iktörimttirmaiulhhi.l's? -
t e i l t ä on äänioikeus otettu useas­sa
palkassa pois. Onpa sosialide­mokraateillekin
tehty samoin. Por-varelden.
tarkoituksena näyttää ole­van
säaiia täten eduskunnasta poLs
koko työväen edustus. Tässä tar­koituksessa
on kommunisteilta ryh­dytty
riistämään äänioikeus ilman
jlÄllllsta syytä.
ÄUN L A P U A N L A K I VALLITSEE
T.k, 4 p:a tapahtui Imatralla jäl­leen
tavanmukainen murhenäytel­mä:
kaksi nuorta heittäytyi kas.
keon. Sanottuna päivänä oU Imat­ralle
saapunut Unja-autolla T a l -
nlonkoskelta muuan seurue. Jossa
olivat myöskin Impi Hirvonen Ja
metallurgisen tehtaan työmies Antti
Tuhkanen Talniorikoskelta. Seurue
laskeutui sillan itäiseltä publelta
kosken rannalle aikoen ryhtyä sii­nä
ottamaan valokuvia. Mainitut
henkilöt eivät kuitenkaan asettu­neet
ryhmään, vaan siirtyivät kos­ken
rannalle aikoen Ilmeisesti heit­täytyä
siihen. K u n e r ä s seurueeh
jäsenistä sen huomattuaan koetti
estää heitä, veti Tuhkanen esiin
puukkonsa ja viskasi estäjälle plr-tukanlsterin
kehoittaen Vlettäihään
sillä Impi Hirvosen Ja Itsensä läk­siäisiä.
Sen jälkeen hyppäsivät nio-lemmat
koskeen. Rannalla oli ta­pahtuman
sattuessa multakin i h ­misiä,
mutta kukaan ei kyennyt es­t
ä m ä ä n onnetonta tekoa. — Impi
Hirvonen oli 20—SO-vuotlas Ja k o .
loisin.:,TalniQök9skelta, -Antti .Tuh­kanen
oli syntynyt Jaakkimassa v.
1899. ^ .
suuri merkitys.: Jos öimerkiksi nuo­r
i kaunotar, Joka muodin vlettelylci
sestä on korvannut luonnolliset kU-niakaryansa
hienolla, tiunmalla
sminkklviiyailä, ojiisi tiiöiustellut lää-,
karin mieilpidettä ennenkuin ryhtyi
luontoa n ä i n muuttamaan, olisi hiiti
varniastl saanut sUhen kleltäväh'
neuvon.
Entäs sitten hiukset? kuumien
maiden alkuasukkaat voivat erikoi,
sen, tavallisesti Idtiäriadhiusläätun-sa
ansiosta kestää päiväntasaajan
kuumaa aurinkoa,. k u n taas valkoi­sen
roduh, Jonka hiukset ovat hel-komm'ät'
jä' taVailisesti ;sneät,.; t ä y ­tyy
suojella päätään 'erikoismalli­silla
hatuilla. Jos taas meidän ;le-
^ y s ä s t e e l i a m i h e tähtbö kbsäl^lh kul­kea
avopäin, on silloin parasta an­taa
tukkaiisia, kasvaa pitkäksi. Ylei­sesti
käytetty täjia, että juuri ke­säksi
leikata tukka lyhyeksi, usein
vielä partaviBltsi§llä, ei ole suositel­tava,
koska siten, h ä v i t e t ä ä n hiusten
suojeleva peite.
T ä s t ä pitäisi Jo käydä selviUe, mi­ten
tärkeä tehtävä hlukslilakln on,
Tosin kyllä nykyaikainen kulttuuri
on Johtanut siihen, että hiusten k a .
toamlnen ei enää huolestuta Juuri
muulta kuin esteettiseltä kannalta.
Mutta siinäkin on Jo harmia riittä­västi
niille, Jotka havaitsevat hius­ten
vähitellen harvenevan Ja elä­m
ä ä ^ tärkeiih ulköMubtonsa — r u ­menevan.
Jokainen Ihminen tosin
kadottaa Joka päivä hiiiksiahsä. O n
laskettu, että keskl.IJääsä olevalta
henkilöltä pitdaä p ä i v ä s i nöln 4 0 ^
50 hiusta. Mutta normaalisissa o-lolssa
tilalle kasvaa uusia Hias-k
ä n t a vaihtuu, uusiutuu nllnkttin
kaikki solut Ihmisessä. Asla saa Ikä-vämmän
luonteen kuitenkin slllbin,
kun hiusten putoaminen on suurem­pi
kuin niiden kasvu. K i i r i esimbr-kiksl
100—150 hiusta Irtäiituu päi­vässä,
uhkaa kaljupälsyys päHästi.
Tiikanlähtöön — mikäli ön ky­symyksessä
säträ^lblnen eikä nbr-mäalinen
ilmiö — dn märiehlälsl^
syitä. Normaali hiusten lähtökään
el ole vielä kyllin tutkittu. Useat;
pitävät sen tat-koituksenä poistaa'
ruumiista kubnaä, myrkyllisiä alkei­t
a Tätä erittämistä el ole kuiten­kaan
sekoitettava siihen talirauhas­ten
Illalliseen työskentelyyn, mikä
aikaansaa hilseilyä, varsinkin vaä--
lelssa tukissa Ja mikä useiri oiii
syynä hiusten sairaalloiseen lähte­miseen.
Mitä sitten ölIsl huomioonotetta­va
hiuslen. lähdön ehkäisemiseksi,
on kysynyt Ja kysyy edellefeh mbnlj
Joka Ikäväkseen ön huömänhut
hiuäkäntatisä yuöllen mittaan ar^
veltittavastl häfvennteen.
Tässäkin niinkuin kaikessa mtius.
sa terveydehhoidösiää Ön enslmälse-nä
ehtona puhtaus, päänahan puh­taana
pito. Vesi Ja SBliJJiua, hyvä
rlkklpltoihen sai^i^Ua. Jolla pestään
vaikutus, k u n l i a i ^ t ~ atriakin
toistaiseksi — pitävät pitkää tuk-
-'.•='1 • ,i,
Ganädan-^ÖoliiuJslcii^^^ m
':':m
mm
'älietyJtsistä
lähetylÄisti ,|B0:
kavatta -8adaUa,,dolIitrtl .^^ ;
L^et^k>*t ISMEJÄ; yist
I3.90, Lnolimitla »amouÄ' snoniil r
SmhkMMomalSlMtylkäiik an^
hetyskulut |3.60 lähet^kseltl. . ^ v: 1
12.46 sadälU Stakstlu' ^ -{l
Tehkää ^b^^^^ttoellat . ;|
Bok 69,.sl|iäBUEi^••.iö••i'-'--''^''^^
IMvapil&tejä mi""'^
VAPAUS MONTREAL MMlCU
1196. St. Antoiua St*
HontrAal, W, •••'im
•IM- 816 Bay Street
Port Arthur, Ontmij^
957 Broadvietv Ave., Toronto, Onjb
AARÖ^KJVMN
SiJöth Pöirctiiaäi, OÄ ;
i^liS fftMA f
Box 1Ö3, l^iminins, Oöt •
TV KK AP AKIN AA
Jostakin yleisestä ^ s^rauäentlUuiri^
Jossa vain lääkärin «pU voi autt&a.
Lbhdiitukseksl hiilie. Jotka Jo 0»r
vistelevät "kaljuiiälätä tulevaiÄiiifc^
^ , tä" tulkoon vielä lisätyksi,, etiä^mä-kaa,
JoUalseksl my»*^ ."polkka- ketlede kyllä työskimtelee
tukka" ön^ laskettava, osoittaa se ai- alalla edelleen ia. eitii vltideäi^^k
...... ^.1.- saavutettu mieluisia' tuloksia
hiiissäträuksieh päräntäml^y»a.
Mutta, se. aika pn sentsa^ ohi, Jot
Onkohan mistään muusta inhi­millisestä
ominaisuudesta veistelty
n i i n paljon vitsejä, enemmän tai
vähemmän ilkeitä, kuin kaljupäl-
.syydestä? Tuskinpa vdan! Sillä
, , x„ „w4i,oinc»f missä kahden tai kolmen joukkoon
K u i n k a pitkälle eraat Paikan^^t ^ y^gikln. Jonka päälaelta
viranomaiset ^at^o^at^ voivansa m^j^ armottomuudessaan on n y h t ä -
mennä nykyisen tilanteen^ hyvak- T, , „ e V a r „ a v , f « i « > « c o iui>/.pn
seen käyttämisessä, on tuoreena
•esimerkkinä se ehdotus, jonka Loh­tajan
piirin nimismies Ön äskettäin
tehnyt. Vaasan läänin maaherralle
Lestijokilaakson osuusliikkeen Kan­nuksessa
sijaitsevaan kahvilaan näh­den.
Mainittu nimismies, Joka Jo
aikaisemmin tuli kuuluisaksi sen
jplidösta, että hän kielsi kansain­välisen
osuustoimlntalilton lipun
käytön kansainvälisenä osuustoi­minnan
päivänä, on nimittäin eh­dottanut
maaherralle, että edellä­mainittu
kahvila olisi suljettava a i -
^ nakin siihen asti, kunnes kahvilalle
- S ^ ^ ^ e l ole v i e l ä ' p ä ä t t y n y t , Mr. on hyväksytty vastuunalainen hol-
Pord vastaa, Pascteml on v ä i n vä­liaikainen
olotila;
Mr. Ford ei ole n i i t ä ihmisiä, jot-l
i ^ kuuntelevat toisten todistuksia.
H i e l l ä dn öjna kahtänsä, varma
taja pBkkaktiimälta poismuutta­neen
entisen hoitajan sijaan. Ehdo-tiiUtaan
nimismies peru-stelee sillä,
e;ttä paikkakunnan kommunistit ja
kommunisteina pidetyt henkilöt o-j
ä vaimiina. Öän el liitä. Hän kes- kuluneen kesän aikana ottaneet
siihen, että tämän tapaiset tälbn. novat, että heidän teollisuutensa
poHtaJskoUektilvilalset, eivät ainoas­taan
näe, vaan myöskin tuntevat,
e t t ä suorastaan kiskaista, siepiatön
ottaa ei saa e t t ä se vie arttelin
tuhoon- «
Kokemamme pikkutaloudesta suu­reen
siirtyminen on mahdotonta,
ilman Äorjuinisiai, Oinan toisesta lai­dasta
tölsfeen bätteleKtimisiä. Öe
OQ mahdotonta ilman ettei iahöi'
misainekset, koiakkiainekset, tuhaiu
saa maksaa korkeita korkoja, kun
taas Mr. Ford on oma pankkiirinsa.
He syyttävät teitä linanssidmnpin-gin
valmistamisesta Eurooppaan. —
— Minkä täliden heidän on mak­settava
niin korkeita koT%:aja?
— Te tiedätte hyvin, M r . Ford,
e t t ä . Euroopan korkeat korot riip-piivät
epävarmoista poiilttislsta 0-
loista.
" — Ja epävähnat pömtti£et ÖE*
-keyttää.
Mutta häri'et häfiäeissään j a h ä n tä
kuullessaan on vaikea epäillä hä­nen
nerouttaan. J a hyvä evankeliu­mi
on h ä n e n oppihsa siitä, e t t ä kor­keat
palkat yhdeiSsä viihtyisän elä­män,
hyvän kasvatuksen Ja korkean
sivistyksen k a i i ^ a ovat välttäiriät-tbmahä
peruM«ena korkealle Ja nou­sevalle
tuotannolle.. Mutta kuinka
ihoni teollisuus edes Amerikassa­kaan
jrmhiärtää sovelluttaa korkei­den
palkkojen politiikkaa? äikäli
kuin minä olen lyhyellä matkallani
voinut nähdä, ovat palkat kurjia
kaikkialla siellä, missä ammatti­yhdistyksillä
el tavalla tai toisella
ole vaikutusvaltaa. Ja minun ön
vaikea uskoa, että Detroitin auto-mohllliteolUsuus
tekisi, t ä s t ä sään-xia^^
äk (j^Aiäi^i^etL ifösih siellä el
ole ' hjltlänvsHP'lmuksla, riiutta m i ­t
ä taistelua automobliliteollisuuden
onkaan ^ alituisesti käytävä estääk­seen
ammättiyluiistysiä perustama.s-ta.
Juuri n ä i n ä päivinä on Detroi­tissa
käjrty kovaa' taistelua ammat-kahvilan
tyyssijakseen.
'Öri liiyönnettävä, että hakemus
uiiäen vastuunalaisen kahvilan hoi­tajan
hyväksymisestä on liikkeen­johtajan
vaihdok-sen vuoksi myö­h
ä s t y n y t ja e t t ä nimismiehenä sen
vuoksi on ollut oikeus siitä huo­mauttaa.
Mutta kohtuuton on vaa.
timus, että kahvila olisi suljettava
vain sen takia, että "kommunistei­n
a pidätyt" käyvät siellä; Nimis-nlfes
ei nlm- ehdotukseasa peruste­luissa
väitäkään kahvilaissa mitään
kommunistien kokouksia pidetyn.
M I E ^ t A P P O KÄMÄRÄLLÄ
T,k. 3 p : ä n iltana klo puoli 10
flikään ilmestyi Kämärän aseman
Ivtöna, olevalle halkovarastoalueelle
'10-^15 l i i i k t ä käsittävä joukkue, 30-
1^ oli Sitä ennen juopotellut jossa­kin"
läheisyydessä. Paikalla .synty-tieeslsä
tappelussa lyötiin erästä
työmies Rikkosta halolla päähän
nyt hiuskarvan toisensa Jälkeen,
n i i n että pieni mutta sitä kirk­kaampi
kuu on alkanut loistaa, sii­n
ä jo leikkiä lasketaan tämän on­nettoman
kustannuksella. Niin, on-nettoman,
sillä onneton hän on,
vaikka hän koettaakih nieleskellä
.ssnkarlllise.sti kipeältä tuntuvan lei­kinlasku
».
Sen Johdosta j a varsinkin kun t ä ­mä
sama kohtalo jo alkaa kan-f/
astell^ allekirjoittaneenkin elä­m
ä ä n , ei niiden. Jotka haltuviaan
E i l i t e l l e s s ä ä n ovat havainneet p ä ä -
lakensa y h ä enemmän paljastuvan,
tarvitse pelätä joutuvansa t ä t ä kir­joitusta
lukiessaan minkäänlaisen
leikinlaskun kohteefc-jl. Käsittelem­me
ihan vakavissa — n i i n vakavis­sa
kuin sellaisesta surulllsen-humo-ristise.'>
ta asiasta yleensä voi — i h ­misen
tukkaa Ja .sen harvenemista.
Sanokaapahan^ minulle, kuihka
monta hiusta ihmisen päässä on?
Mahdotonta, vastataan. Ja kuitfen-k
l n : ihmisen, "karvattoman a p l -,
nan", niin kuin hänet myöskin on
määritelty, karvapeite on verrat,
t a i n nuukasti laskettu. Eräästä u l -
kolaisesta äikakaaslehdestä sattui
.<;ilmlini äsken .pätevän tiedemiehen
laskelmat. Niiden mukaan on hius­ten
luku varsin vaihteleva; naisilla
on hiuksia enemmän kuin miehillä
fminkä muuten kuka tahansa y m ­pärilleen
katsoja voi helposti to.
deta)-, mutta hiusten lukuisuus vaih­telee
suuresti tukan värinkin , mu­kaan.
Punertavatukkaisilla naisilla
esimerkiksi on la.?ketu olevan noin
88.000 hiusta, mastatpukkaisilla 102.v
000, ruskeilla 109,000 j a vaaleatuk­kaisilla
140,000 hiusta. Keskimäärin
la-sketaan kutakin neliösenttiä koh­den
kasvavan noin 300 hiusta, kui­tenkin
niin että tiheys vaihtelee
eri paikoissa p ä ä t ä (päälaealla e-s
i m . vain noin 170, m i k ä puoles­t
a a n selittää usein juuri siinä en-häkln
täiää tajiäUkfeessä heiiisä suu­rempaa
aslanymmärtämistä.
Mutta hiusten suojeleva vaikUtus
ei rajoitu vain kylihfin Ja kMuman
västääiibttbbn, ne sUdjelevat päätä
suorastaan mekaanisiltakin hyök-.
käykslltä. Jbs kftljupäistä Ja vah­valla
tukalla värhstettua henkilö Is-kettäislhi
p ä ä h ä n samalla, voimalla,
olisi seuraus Ilman miiuta selvä:
kaijupälnen saisi vahvemman tärs-käyksen.
Hiuksen lasketaan olevan
— uskokaa tai ette — parikymmen­t
ä kertaa klmmoavälsempi kuin sa-manpaksuinen
sinkkllanka, se mur­tuu
vasta nbln 60—70 grammari
suuruisesta palhosta. Tiedemiehet
ovatkin läskeribet, että neliösentti­metrin
alalla, kasvavat hiukset völ.
sivat kestää — mikäli päänahka sii­hen
suostuisi — riöin 21 kilon pai­non.
Ihmekös sitten, että sirkuk­sissa
silloin tällöin nähdään " t a l -
teUljoita", Jotka roikkuvat hiuk­sistaan
Ja Itee päänahka on, hyvä.
Muuta yleistä neuvoa onkin sltteri
vaikea antaa. Täytyisi tietää kus­sakin
eri täpäu2se'iisä hiustenlähdön
syy. Ja sen voi taas vain ammat­timies
sanoa — jbs voi. iSen voi
kuitenkin vakuuttaa, että hiusvesil­lä,
kaikenkaltaisilla patenttltink-tuuroilla
kokeileminen, ottamatta
tarkempaa selkoa taudin syystä, on
useimmissa tajiaukslssa tulolöeton.
tä. Niitä on möni tbiveikktfostl yrit­tänyt
j a luopunut siltä vasta sit­ten
kuiri' kaikki ori jo myöhäistä.
Mutta sen Jälkeen kun kalkki hius-aiheet
Jo ovat tuhoutuneet, el l ä ä ­kärikään
enää mitään mahda.
Muistettavaa on näet, että hiusten,
lähtö on varsin usein Ilmauksena
loin luultiin istuttamallia jpä&m^-
kaan haivenia, voitaväri kasvattaa
sakea hlusskfkä kiiltävän klfkkaii:-
seen käijiiiiri.
Niin, että ftjTÄ; tuieVat;iiato-
Verlt,, kälklUe selfai^llie iMfellle.
iluoriesta ön vitsa välbh€tl;äv|i> 8».
aikanaan ori köytettävä kaijiis^»
syyttä varoa., Ellei jse ole; JBnnintv^
nut, öri päräistä stoälalseiia'{urlrb^
kuudella, kädet r^^
tyssä, ottaa vastaan kova kohtikJta
J ä jos kaljustamme, vitsejä veist%t^
lään, on parasta iriäBaa samlaiUi
mitalla, mikäli osaa. j^a^ejlei taas
bsaä^ silloiri ori paras riau^ tp]^
ten mukana. Sillä sektii belPattäa.
OsatÖveri
Smiln taistelu? — TlM^ln Jola-pälväliestä
leivästä, ^^^^^^^ , ' •
Suurin vääryys? —• Tuomita Joka
kuuremätta. • • JHi
Suurin onnettomuoav/ — Vam Ö'
mätunto.
Suurin uhri? — Kieltää itseoaä
toisen tähden.
Suurin uhrautuvaisuus? —^ Xfdi»
uhrautUvalsbus, '
Suurin sankari? — Se, joka el niir-ju
osäfcseeri saäriutte- taäfifiSa.
Öuurln hyväntekeväisyys^ — 8e,
jota harjoitetaan salaisuudessa;
Suurta rauk&a^ — Se, Joka käy
takaapäin vihollisensa lamppuun.
Suurin onni? ~ pe, mikä saavu,
fetaän kärfilvfilllseilä työllä.
Suurin mIeJettdmyys? — Uskoa
tulevansa petoksella onnelllseksL
niin, e t t ä h ä n maanantainvastaise-na
yönä Viipurin läänlnsairaala-^isa | .«^innä paljastuvan kaljun llmesty-iKlyhäiBtykscstä,
Joka on pakotettu j heitti- henkensä. -jmisen). Muuten on ilmiisen karva-pölvllleen
taistelussa pääomaa, tuo- | . . . • ' • . . . ——- 1 peite keskittynyt ylivoimaisesti Juu-
MERCOÄl KÄIVÖSTYöLÄTSEt
OVAT OLLEET LAIHOSSA KESAK. ALUSTA 1
KAIVÖSliilEHfeT,
VAIMOT JA
''LAPSET
Kaikki tavdftaitiaaB heidSh taittelikai
AvusUmalla tauteiijoiU, varmennetaaa volttol
kiirehtiicaÄ riifcankiw
SEN MITA VOiTTE TEHDX, TEHKÄÄ SE TÄNÄÄNI
mlolstuinta Ja sotajoukkoa vastaa». I
Mutta autoteollisuuden todellisena neUi&en. kaupungin vaikutusta. F o r -
•aseena ammattiyhdistyksiä vaataan
ovat kohtaulUset työolot.
MUuteri eivät työolot autotöolH-suuäessa
ole lätnsskääri ihanteeUi-sia.
Vaikka, palkat ovatkin korke­ampia
kuin useilla mailla teolli­suuden
aloilla, n i i n ei ky£fymys s i l -
dln Jättilälstehtalden työläiset näyt­tivät
niinustä hiukan hermostuneil­ta
Jä kuluneilta. Peloittava vasta-bjhta
vaUitsI täkäläisen keskuksen
J& Atlantassa näkemllenl Fordin teh­taiden
välillä.
li^ti^itiSsa ovat kokoontuneina
lä ole, latkaistti. I^bieri kauan täs-.'proletaarit Euroopan kaikista mäis­sä
^dsää kestetäib? 'Onko t^bss3) ta. Tiiskin ön maaUmassa mimta
pysyminen turvatta?
Bnria Häi Kuätät tfetrdtOstk on-kaupunkla,
joka luonteeltaan olisi
nifri yiefsinäailmallirien.
r l päähän: keskimäärin lasketaan
pää.ssä olevan 80,000 karvaa, muuaU
Ia ruumiissa 20,000,
Karvapeite, sekin vähäinen mää­rä,
mikä ihmisellä vielä on, suoje­lee
ihmistä, -Niinpä esimerkiksi s l l -
mänripset varjelevat silmää valo-häh-
iölltä. Varjostäriialla silmää ne
antavat sille terävämman näön. Ja
kulmakarvat vuorostaan estävät
hien valumasta sllriiiln. Kun ihriil-sen
on "otsansa hlösjsä leipäänsä
anisaittava'*, ön tälläkin Seikalla
Käyttäkää allaolevaa kaavaketta:
Alleltirjolttanut lähettfia Mercöaliri lakkolaisille ja'hfeidän feihk-densä
avustamiseksi $ mm
Nimi
Osote ..„„.
LäHettakää avustukset länsi-CaJtiadaSta ,O80tte'eI]b: IXToiMkliite^^fiäti^
national Rell» e}o Mr. J . HUdai^ 416. lal Aira^ 4ra]iwr« A & % Af^ili
. Avustukset itä-Canadasta osotteella-Äoom
308. — 331Bay Str.. T«^i«ii*o/ÖÄfc