Vapaus, March 4, 1930

              ITiisi^naf maaJisk. 4 p:nä ~~ Tuies., March 4
S U O M E E N
SUQHESIA
^ SaomeD
(^adan Dollaristp
TAiheiyskuLxu.
«o
80
a 50c jokaiselta seuraavalta a l ­i
l t a sadalta dollarilta. - ^ ,^
«Ii5»»nomalälietyi»i»t« ovat la
S u t 13.50 lähetykseltä
jtoomen r*h«i oatetaan. KoiSt
> th sadasta Stnksta.
lehkää lähetykset osotteellBs
VAPAUS,
B « 69, S U D B U R Y , Onfc
Laivapilettejä myydään,
fiedusiakaa pUetliasioUa
Vapandelle ottavat raliavSlitjnC'
ivastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
IPAUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine St,
Montreal, Qae.
AARO KIVINEN
Eirkland Lake. Ont.
lOHN VUORI :
South Porcttpirie, O n ;
CHARLES HAAPAMN, i
Psnoskauppa, Timmins, Ont
:GHN tviRTA.
Broaview Ave.^ Toiv^to*
DAVID HEUN, v^:^u^U•
paiickafcunnilte. KiesÖ^^^
^paikkak
Canmore,
Mäajäin on yri^ti^väl'
I jialstei^ edu3tajaki>k<yuk6efr^^
3i; että naiset kpettaiäväiti- ayös-henidsillä
tuotteillaan Vaiiaudeö
ea osastoa, miitfe, täältä ei öle
nyt tähän mennessä vielä yiv-riviä.
Me naiset aijomine ko­la
itsemme miestemme rinnalle
lataistelurintfmmlla. Olemme
fict sen tarpeelliseksi ja nyt
e ei tahdo enää riittää että o l i -
e ilman äänenkannattajaa, kun
ritar on meiltä canadalisiita
tty, — tuU ebk& niin vaaraUI-porvarUuokalle
että piti nekin
det meiltä kieltää, ettemme
[mitään lisävalaistusta omille a-
Uenune. Täällä Canadan nurk-
[jnilla olemme napisseet siitä
ften postihallitusta vastaan,
} se kielsi ^Uisyytensä, sanoi
U jonkun toisen syyllisen.
isokaas työlälssiskot minkä ver-
Heillä on oikeuksia! Tämä se o-i
meille taistelun ja itsekasva-
1 tarpeellisuutta ja tämä näyt-ttä
tolmintanmae, vaikka se' on-
Dut pientä, on ollut tuloksia-
>vaa.
ijaostonune on täälläkin, vaik-enenä
joukkona, koettanut e-pyrkiä
itsemme kehitfämi-
Kokoukset pidetty säännöUl-
Ja edustajakokouksen täätök-etettu
Jonkun verran toteuttaa,
nyrkkilehti ei ole vielä alkanut
?ä. OU^sUtäkln jo välÄn kes­iä
hehnik. 20 päivän Itokouk-että
pitäisi sitäkin yrittää ke­llineenä
vointinsa mukaan,
ci päässyt vielä alkuun.
Jlemme täällä vähän imutteel-
^esmassa siinä suhteessa et-l^
tossamme ole tiett^sempaft
«.Joka pystyisi keskustelu-rteja
pätevämmin johtamara,
on niitäkin koetettu ylläpitää,
«nime ei ainakaan ttskaUa
*ewän k<*ouksia seuraamaan
skusteluja "johtamaan" vaik-
»na irvistelevät että mitenkä
keskustellaan- Mutta
'aan teille miehet, että tifci-xuren
pahreiuksäi itoiteime
ae kun tulisitte joskus mel-
Muksiimme tovereina. H tar­joa
että mitään voitatte el-ja
naida mukaan. JBiriövjcv
«a "naiset on suurvalta; tyS-ilman
heitä Ja vIeB e-
» vastoin heidän mlelipMet^
"DJe olisi miUoinkftaki ^«ihfict
• "Ilman perusteellik koetta^
äiostolllstmttänne nä&^
r^ ^ nKayalliäl eiÄ täutleäm Oahll a Joskus
^ -vomiaa- kim ä tarvitse
^ muuta kun pari kfer-
TKJVÄEN EDUSTAJAT JATTA-KEET
EDUSKUNNALLE UUSIA
LAKIALOTTEITA
VJc II pnä jättivät sos. lyöv. ja
p i m v i l j . edustajat eduskunnan kans­liaan
nt2sla. lakialotteita. Näiden
joukossa dn Txuä. ed. Meriläisen y.
m. lakialote, joka s i e t ä ä ehdotuk­sen
laiksi suojeluskuntain hajoittami­sesta
ja ed. Tannerin y j n . lakialoi­te,
joka ^Bältää ehdotuksen laJksl
Suojärven lahjoitusmaahan kuulu.
MAATALOUS
vien lampuotif^ojen
miestä.
pakkoluovutta-'
Varsojen ajoon-opettamisesta
Jännittävimpiä hetkiä varsojen
hoidossa on niiden ajoonopettaminen.
aiiirelirmieientounnolla nätpovtp u .
sein k i C ^ talonväen seuraavan kas.
vattinsa en.simäisiä ajoharjotuksia.
Pidetäänpä, sitä toisin paikoiq. missä
peimtiThfryn idevan Ijiauskaa
ollaan huonönpuoleisia hevosmiehiä,
niin vaikeana ja peloittavana tehtä.
vänä, ettei uskalleta siihen lyhtyä­kään
ennenkuin varsan vanhaksi
Jouduttua siihen tulee viimeinkin
pakko.
lullista i n i e l i t y i ^ JOB» aDea kuhni
(sunzumtaipäivisinkitt) horvUu O b -
han kasvattajalla Östä työnsä t a - .
ifiVypft suuri nautinto saada jofihdä
kasvatistaan kehit^rvSn terveen,
reippaan Ja nöyräni pahfdijan. Jota
kuuliaisena tottelee kasvattajan sille
opettamat erilaiset komentosanat
Älyltään el meidän he>8semme lie­ne
yhtään tyhmemiä -kidn Jpuxiento.
i^naihtn opetettu lämminveriratsu-.
kaan. Hevoskasvattajiltamme jHiut-iohe
mobiiisQi
Ranskan poliittisen manteen eri­koisuudet
ovat nykyään pft^nyi<i-«isa
siinä, että vallassaoleva taantumuk-
10 S m n J - JA ASETAKKISEN
!fYOLAISEN JUTUN KÄSIT­TELY
PÄÄTTKNXT
Ensimftlsiä ehtoja varsojen ajoöno.
pettämisessä samoinkuin hiiden
muussakin käsittelyssä on, että hoi­taja
oppii heti varsasta lähtien tun-
VJsu 18 pnä. jatkettaessa VUpuriu temajm kasvattiensa luonteen, min-hovioikeuden
kolmannella osastolla kä mukaan niiden käsittelyssä on
10 siviili- ja asettakista työläistä .meneteltävä. Samoin\kuin jo lapsls-vastaan
nostetun valtiopetosjutun sa, voimme varsoissakin huomata e-käsittelyä
ei siinä — kuten aikai- rilaisia luonteita, joita kasvattajan
semmin otaksuinunekin — ilmennyt | on osattava taidolla käsitellä. Jotta
syytettyjä vastaan mitään erikoi- varsoista kehittyisi käyttökelpoisia
sempaa. Sotilaiden väitettiin jouk- eläimiä. Toiset varsat saattavat olla
ko-osastossaan levittäneen tai lu* heti varsasta alkaen ilman muuta
keneen ^ o m e n Kommunistisen puo- nöyriä ja rauhallisia opettaa ajoon-lueen
sotilaslehteä "Punasotilasta" 'kin. ja toiset taas ovat itsepäisiä, r a .
minkä syjrtetyt osaksi myönsivätkin. i juja tai vauhkoja, joita on vaikea
Sitäpaitsi sanottiin sotilas Arvo Sep- saada ankaraa kuria käyttämällä-kään
taivutetuiksi. On ilmeistä, että
viimeksimainitun luontoiset varsat o.
vat varovaisesti käsiteltävät. Vuo-roln
lempeällä kohtelulla Ja aslalU-keltä
epäkohtia, eikä katsonut teh- sista syistä, suoranaisesta niskotte-jjäsen
kirjoittaneen kirjoituksen
mainittuun lehteen. Tämän Seppä­nen
myönsi tehneensä tarkoituksella
paljastaa sotaväessä vallitsevia räl-neensä
mitään rikollista. Pyysi t a ­kavarikoidun
kirjoituksen lähettä­mistä
Savon prikaadin komentajalle,
jonka olisi ryhdyttävä' toimenpitei­siin
mainittujen epäkohtien poista­miseksi
Syytetty' Veikko Pöysti
vaati takavarikoitujen ja menete­tyiksi
vaadittujen rahojensa takaisin
luovuttamista.
Molemmin puolin esitettyä loppu-vaatimukset,
antoi hovioikeus väli-
I^töksen, jossa se ilmoitti jutim
Icäsittelyn päättyneeksi ja antavan­sa
päätöksen myöhemmin Umoltet-tayiana
aikana. Sysrtetyt, paitsi va-
I»lla Jalalla oleva soUIas Lauirla,
vietiin takaisin lääninvankilaan.
lusta, kurittamalla on tällainen var-sa
jo nuorena opetettava ymmärtä-määh,
että sen on taivuttava hoita.
Jansa komentoon. Tällaista hevosta
käsitellessä on hoitajan aina osoitet.
tava ylivaltansa kasvattiinsa nähden.
Arasta, pelkurista miehestä el ole
tämän takia häijynkurisen varsan
kasvattajaksi. Sellaisissa käsissä var-
BAlTTfUSMAABÄBABAT ON JA-E
T T i ; TAASKIN VANHAAN
TAPAAN
SÖBialiministeriö on jakanut e-duskunnah^^^
i t o ^ ralttlus-
DlääräraholBta ' suurimman osan ja
: räfiSr^l^äBtuhut^ VMHaM^fö-
Sösdfempurtlu^jg.. al§,j.iien, n§i§lil^te,
:'d,000- mk; ja lukuisat porvarilUset
ärjestöt. Joiden olemassaolosta kuiu
luu vain avustusten 'jako-aikana, on
aettu: suuria :6unmila.. Yhteen^ on
rahallista avustusta myönnetty 2,-
045,000 mk.
Maan suurin Ja toimivin raitthis-ärjestö,
l^väen Raittiusliitto, ^-on
nytkin jätetty: > Isokonaän : x l l m ^ . a -
:-'*KäunllsU?^:•f;hOldetaÄn, raittiuden
> ^«»liäämistoimintaa Valkoisessa maas
S U O M ; . T I E D E M I E S T E N A R K I S ­T
O T U T K I M U K S E T N E U V O S T O ­L
I I T O S S A
Oilda Paavola.
ProfessOTit J . J . . Mikkola ja V.
Mansikka. Jotka ovat olleet suorit-tamassa
arkistotutkimuksia Neuvos­toliitossa,
ovat antaneet palattuaan
U.S:Ile tietoja. Joiden mukaan Mos-kc\
a on antoisa palkka aridstotut-kimukslile.
Paitsi entisiä, vuosisa­tain
killuessa kertyneitä arkisto-aar-teita,
joista tosin osan tuhosi val­tava
tulipalo v. 1812, on Moskovaan
nyt keskitetty m jn. entinen valta­kunnan
Ja sotahistoriallinen arkisto
Pietarista, eräitä Itiostarinarkistoja
y.m. Vallankumouksella on erityinen
arkistonsa. Arkistoalalla, on tapah­tunut
keskitys siten, että koko Neu­vosto-
Venäjää varten on arkistojen
keskushallitus Moskovassa. Arkisto,
jen hoidossa on huomattavana hyvä.
Järjestys. Viranomaisten tiedonannot
olivat asialliset ja tarkat, samoin
toimittavat a i ^ t o n virkamiehet t i ­laamani
asiakirjat täsmällisesti käy-tettäväksemme.
Moskovan arklstoaarteet ovat t a ­vattoman
runsaat. Erittäin mielen,
kllhtoinen laitos on arklstohallitus.
Siinä on erityinen arklstotleteen o-sasto.
jossa on nun. arkistojen ke­hitystä
osoittava laaja kuva-aineisto
Ja esineitä. Laboratoriossa tutkitaan
asiakirjojen paperilaatu Ja asiakir­joja
häirittävät ilmiöt sekä suorite­taan
arkistoesineiden säilymiselle
tarpeelliset ehkäisyt Aimo saavutus
ön kalkkiien Venäjän arkistojen kar.
toteekkl eli korteille merkitty yleis­luettelo,
josta tutkijalle on arvaa-(
mabm hyöty.
sa voi mennä ainiaaksi pilalle, tulla
älcsyksl, vihaiseksi tai vauhkoksi. A .
slanmukaisella taitavalla käsittelyllä
sensijaan saadaan pahoistakin var-saluonteista
koulituksi hjrvinkln so­pivia
käyttöhevffisia. Tottuneet kevo.
sen kasvattajat, jotka omaavat sii­hen
luontaisia taipumuksia (ovat
jonkinmoisia hevospsykologeja), väit-tävät
ettei pohjaltaann paraAtgmat.
tornia vihaisia, äksyjä tai vauhkoja
hevosia koskaan olekaan, vaan teke-vät
niitä taitamattomat hevoskasvat
tajat Ulkomailla siittoloissa Ja ori-kasvatuslaitoksissa
onkin tätä varten
erikoisesti siihen perehtyneet var­sojen
valmentajat, Jotka pitävät huo-ien,
että kaikista kasvst.l,ta kehit
tyy täysin' ajokelpoiset- hevoset
Ajoon': bn "varsaa hyvä.alkaa opet,
taa jo life-yuotlaana, "rekivetona".
Mutta sitä ennen se on totutettava
kuolaimiin ja valjaisiin, ja opetetta-va
tuntemaan ohjastus Ja tottele-tfiaan
-komentosanoja. Tätiä, varten
on sitä hyvä Jö ensi vuodella
Juoksuttaa juoksutarhassa tai muu.
tuu vain harrastusta hevodamme niin
perusteellisesti V diielttviiaaii. Vaasoja
aJoonopettaessa ja niitä mmilenldn
käsitellessä on USSJE^^; huconattava,
että hevonen ori vUsedmpia; luonto­kappaleitamme,
joka TOSÖÄ
jansa kohteluun-samalla tavaUk''todn
tämä sitä kohtelee. Hyvään, Impe^^
ään kohteluun vastaa varsa osoittSr-mälla
kitotymystä hoitajaansa. EIL;
loto täUöhi sUle annettu sokeri tai
sellinen porvaristo valmistautuu avo­naiseen
fascistidiktatuurlin.
Tämän johdosta on Ranskan kom­munistisen
puolueen edessä välttä-mättömämiÄnä
kuin k o l a a n eimen
tehtä;vä toteuttaa Kcanlntemin K
täysistunnon päätös - työväenluokan
enemmistön voittamisesta kommunis­tisen,
puolueen vaikutuksen -alle Ja
taloudellisten likkojen muuttamises­ta
poliittisiksi JoukkolaköikSi. Tällä
alalla on Ranskan konununistinen'
imolue saavuttanutkin suuria voit-
, Belfouren esimerkin lisäksi <HI hy­vin
liavalnnollljien eslmcrild MOren
kaupungin työläisten lakko. Parin
tehtaan työläisten lakon johdosta
antoi kommunistinen puolue tunnuk­sen
"Italialaisten" soUdarisuuslakko-
Jen järjestämisestä kaikissa tehtais­sa.
Työläiset hyväksyivät Innolla tä­män
tunnuksen. Koko kaupunki oli
toslasialUsesU työläisten käsissä.
Nämä tosiasiat osoittavat havain­nollisesti,
mihin suuntaan lakkoUike
tällä hetkellä on kehittymässä Rans­kassa.
Mutta sen lisäksi ne osoitta­vat
myöskin sen, että Komhitemln
leivänpala timnusttiksena hyvästä-, jjahtunelsta 1,400 lakosta, joihin o-käyttäytymlsestä
on omiaan tätä salUstui yU puoU miljoonaa työläls-ja
Profintemin täysisttmtojen hyväk-toja.
isymä vallankumouksellinen taktllk-
Suurin osa viime vuoden ajalla ta- , ka on oikea. Kommunistinen puolue
saa yhä suurempaa vaikutusta Ja
tunnetta Ja luottamusta hoitajaansa
lisäämään, mikä taas el ole vasta-vaikuttamatta
, kasvattajaankaan.
Kasvattajan suureksi iloksi, tulee hä­nen
hoidokistaan hänelle rakas luon­tokappale,
jonka seurassa hän viih­tyy
ja jota hän edelleen myöhem­minkin
holcanee hyvin. Tämä on tär­keätä
ottaa huomioon. Sillä vasta
hyvän kasvatuksen kautta saamme
lopullisesti hevosemme hyvät tai­pumukset
lahjat ja voimat käytän,
töä palvelemaan.
Eräskin muistelma
TXMAN VUODEN SATOTOIVEET
H. S. on mäataloushallituksesta
ledustäUut missä kunh««a syyslai-lot
ovat säilyneet pitkällisen lumet­tomuuden
aikana. UmoltettUn, «ttä
nifcUjrttaihot ..ovat kaikkialla maassa
alla sopivalla tasa,lsella paikalla en--
sl^ pältslssä ja sitten suitsissa (ja
vallista valjaat selässä), opettaen sa-maila--
komentosaiiat .-/Käskystä ^ on
seii^ p i l o in jo oppiminen Juoksemaan
kgyeiemäaii ';|a jipyisgjit^mfiän Ja; pe-i^
nlybto;;?^ekC' i u i e n Ä ! ihbitäl
jansa luo. Sopivinta xiälssä harjo-tukslssa
samoin kuin ajossa on var.
soUla käyttää suoria rautakuolaimla
Ne eivät alussa niin pahasti riko Ja
hellytä suupieliä kuin nivelkuolat
met.
Kun varsa täten on saatu tottu­maan
valjaisiin Ja ohjastukseen, vai
Jastetaan se sitten rauhalUsesti ke
yyen reen eteen ajetaan varovat
sestl ensin vain lyhyt matka, joku
kilometri. Ajo on samoin toimitetta,
va rauhallisesti; ohjaksista repimistä
la lyömistä on vältettävä. Ajajan on
aina pidettävä ohjat varmasti käsis
sään j a katsottava, ettei varsa saa
karkaamiseen tilaisuutta. Jos se y i
tyy pitemmälti nelistämään, on se
siitä rauhallisesti ohjia vähän ker­rallaan
kiristämällä j a samalla käs­kemällä
pysähtymään rauhoitettava
Vävelyyn. Ajajan on muistettava, e t
tä nuorella varsalla on vielä vähän
kestävyyttä ja siksi sitä el pidä lil­aksi
rasittiaa juoksulla, vaan on sen
annettava rauhallisesti kävelläkln
Pääasia varsan enslmälsen talven o-petuksessa
on, että se tulee pelotto.
msiksi ja oppii ohjastuksen. Seuraa­vana
talvena voidaan sitten vaatt
muksla vähän lisätä. Ajomatkaa vot
daän pidentää j a samalla sopii var.
sa opettaa tippeampaan kävelyyn ja
uoksuunkin. Kolmannella ikävuodet
la on täten ajoontotuttamista yhä
varmennettava jä kesällä kolmen
vuoden vanhana sopii tällöin var.
saa käyttää jb kepeään työajoonkin
varsinldn jos ei ole tilaisuutta las­kea
sitä laitumelle. Edelleen neljän-neliä
ikävuodella talvella varsaa on
yhä kiinteämmin totutettava koh­tuulliseen
työajoon. Siinä se saa so­pivaa
liikettä Ja sen kautta sen I t
hasto.. luusto ja jänteet vain kehit
tjrvät ja luonteeltaan varsa tasaan­tuu.
Mitä edellä on esitetty varsojen a.
joonopettamlsesta. olisi hevoskasvat
ta jäin. tärkeätä huomioon ottaa. He
BäJUjmeet erittäin hyvin. Maa tou-tautoi
riittävästi jo verraten alkat
äo, joten laihot eivät lÄässeet l i i ­kaa
kasramaan. Laihojen pilautu-misvamaa
ei myöskään ole. sillä
unta.satid vasta paUcasten jäikin.
TMstaisdcsi voidaan näin ollen sa-vosjalostuksen
tällä pohjalla ollen on
Itse jalostustyöUekin tärkeätä, että
varsat kasvatetaan taidolla arvolc
käiksi käyttöbevosiksi myöskin luon-
Armon vuonna 1917, ennen kapt
naa, oli kaupimgeissa Ja teollisuus,
^ceskukslssa kova elintarvepula. P a i .
^at olivat pienet, joten paiöcatyöläl-
?illä oli kireät ajat Siksi useat heis­tä
tekivät maaseudulle matkoja,
hankkiakseen ruokatarpeita viimel-
^Ulä rahoillaan. Silloin kuulin ensi-
-naisen kerran kerrottavan suoma­laisesta
talonpojasta. Ruokatarpeita
hakeneet kertoivat vallan hirveitä
tuttuja heidän nylkemishalustaan.
Kuinka he säälimättä ryöstivät v i i ­meiset
pennit antaen niiuutamari
kilon jauhoja hakijalle.
Sattumalta näin eräässä porvari-lehdessä
ylistettävjän suomalaista, t a ­lonpoikaa
Joteiikln sem-aavln sanoin:
Suomalainen talonpoika, karski, har-maatakkinen,
jäykkäselkälnen, hän
el pelkää mitään. Jos hänen, vilja-alttoihinsa
yrittävät rosvot, lypsän
kätyrit liän %\ABe puo^ustaipaah Vo-^
TialsuuttaänesUlsiensä teillä....-
Minäkin olin Juuri saanut teh-täasta.
pienen. tiUnt.Ett. pJJqt. fRä^n
mustala^spojaix J^^mexi,,^ Ä t r M??
kan 6uurempL^^/^tyänl'Jfert?an ^"In
ventaarlon" railoissani, t)äät'toSTäh
teäormeani koettamaan. Vatsani ke
holtti minua lakkaamatta hankkt
rna^ Jottdn "topnhikla". Se^l^^ot
lut vielä tottimiit kokemaan, ettei
% syöminen niin tärkeää ole kuin y-
'eensä luullaan.
Mutta "kuulemani, ja lehdestä luke­mani
oli tehnyt minun' nucaeen ele
luuni vaikutuksen.^'; Moneeni, kestäen;
laskin räliahii jakdellrt'TOlaiuttaaiit>f
selieni; ettefihätt minä mlkäännJ^s-
Voole, (äöifih mtoulla rahaa. Ja tay»!-
'Iset vaatteet.' Mutta se kuvaus sUfjä
talonpojasta sai selkäpiihhii saman­laiset
väreet Jolta tuntee kyhnällä
Ilmalla. Vatsani kmnutti alituiseen
lähimaan, mutta itsensä säilytys-vaisto
oU korkealla, se kuiski kor­vaani:
—Älä mene, kun se näkee vähäiset
-ahasl, niin se kahmaisee käteensä
jonkun nuijasodan aikuisen aseen,
huutaa jyllseväUä äänellä: Rosvo!
Vai aijot tufla vilja-aittaani ryöstä­mään
Etlan sai vatsani yliotteen, niin sain
hiukan rohkeutta. Nyt aloin matka­ni
tuota salaperäistä, kauhua herat
tävää päämäärää kohden. Ajatuksis­sani
olin sellainen sankari, että ro­maanien
sankarit ovat mitättömiä
sen riimalla.
Vapisevin polvhi astuin suureen
maaallstupaan. Tunsin vatsani täy­deksi,
kuin olisi juuri syönyt vahvas­ti.
Nälkä oli kokonaan poissa, Olin
vähällä pujahtaa ovesta jälleen ulos,
kun huomasin että eräs lihava mies­henkilö
käveli kohden, että lattla-ualklt
notkahtelL Pelkoni , hiukan
haihtui kun huomasta ettei hänellä
ollut harmaata takkia, hän oli pai­tahihasillaan.
— Käykää isttunaan. Mitä asiaa
on herralla? sanoi hän.
Eirkolsesti hän näkyi tarkastele,
van vaatteitani. Jotka näkyivät hän.
ta tyydyttävän,
— Tahtoista tavata talonpoikaa.
Vastasin hänelle:
— E i meillä ole poikaa, vaan minä
olen täällä Isäntä, <olttc kertoa ast
anne minulle.
IhmetteUn kauheasti ktm hänen
äänensä ei jylissyt kuin ukkonen,
vaan muistutti tavallisen ihmisen
ääntä. Hänen silmissään oli omitui­nen
kiilto, jonka nyt jälkeenikin tie­dän
ahneuden kiilloksi.
Tutisevin sormin kaivelin rahat
taskustani, näyttälssäni ne hänelle
sain sanottua:
— Tulin ostamaan ruokatarpeita,
olisiko teillä-niitä myydä?
tä, tapahtuivat kommunistisen puo­lueen
ja vallankumouksellisten am­mattiliittojen
johdon alla. Uutena U -
miönä Ranskan proletariaatin lak-kotaistelussa
työpalkkojen korotta­misen
puolesta ja työehtojen huo­nontamista
vastaan on se tosiasia,
että Ranskan kommunistisen puolu­een
on onnistunut nostaa nämä tais­telut
korkeammalle poliittiselle ta­solle.
Belfouren 15,000 kutoma- Ja
metaUityöläisten lakko, joka tapah­tuu
yksinomaan kommunistisen puo­lueen
ja vallankumouksellisten am-mattihittojen
johdon alla ja joka
saa päivä päivältä yhä kärjlstyneem-mät
muodot, on mitä selvin esimerk­ki
tässä suhteessa. Taloudellisten
vaatimusten pohjalla syntynyt liike
ön heittänyt joukon poliittisia tun­nuksia,
kuten: solidarisuus kommu­nistisen
puolueen kanssa, taistelu
hallituksen harjoittamaa kommunis-mivastaista
vainoa *ascaan ja vaati­mus
vangittujen kommunistien va­pauttamisesta.
valloittaa yhä välittömämmän Joh­don
työväenliikkeessä. Yhdistäen työ­tätekevien
joukkojen taistelun kom­munistisen
liikkeen perustehtäviin,
kommunistinen puolue samanaikai­sesti
vetää tähän liikkeeseen mukaan
ei ainoastaan proletarlaatta etujou­kot,
vaan koko työväenluokan.
Ranskan kommunistinen puolue
mobilisoi työväenluokkaa ja maaseu­dun
työtätekeviä aineksia taisteluun
porvariston diktatuiuria vastaan. Jo­ta
soslalidemokratit tukevat, taiste­luun
proletariaatin diktatuurin puo­lesta.
Taistelu sotaa Ja taantumusta
vastaan, taistelu Imperialististen so­tien
muuttamiseksi kansalaissodiksi
vaatii ensikädessä reformistien sosia-
11-lmperlalistisen ja fascistisen osuu­den
paljastamista. Luokkataistelun
kärjistyminen edistää tehdaskomite-ain
muuttamista . työläisjoukkojen
taisteluaseiksi. Puolueen maanalai­sen
toiminnan menestykset armeijas­sa
ja sotalaivastossa todistavat, että
kasarmeissa Ja sotalaivoilla toimii
laaja puoluesolujen verkko.
harmina. Kun näin ettei heisä muu­ten
pääse eroon, niin pestasin Itse.
nl Saksan kolikalvoksecn. Kauppa,
kirjaan merkittiin, että vastineeksi
kuivista luistani lähetetään säkki
latmoitusainetta sen vihaamani ta.
lonpojan pellolle. Sekin kauppa pu-itetiiin.
Mahtoiko johtua sUtä, ettei
Itiiini olleet edes yhden lantasäkin
arvoiset?
Sillä ajalla minun käsitykseni ta­lonpojan
jäykäselkäisjrydesä käipyi
kUlh tuhka tuuleen. Pois oU häneltä
ralitfiaelväs !'seljasta. Se oli. norja
iäiin -D^juvl^fiji jhär^;ollessaan ,p^e-se
muistutti enemmän, matelevaa. e.
iaintä.-'''""' .(;io)--:ii!:f 1
^ ' : ^ i äii&reniiiilx( pistloosllh"^häilibri
tylnn^tensä. Tyhmyykl^ssään b|lft oli
pistänyt päänsä 1 ansaan josta oli
mahdoton vetää sitä pois. Häntä oli
petetty pahasti.
teensä puolesta, josta niiden käyttö.
kelpoisuus huomattavalta osalta rllp.
puu. Jalostustyötä veisi täten kukin
noo, että ensi kesän satotoiveet m l -
käU niistä jo iqrt voidaan jotakta
pSfiteOa, ovat varsin hyvät Sato­toiveet
riippovat tietenkin lopulU.
sestä knlterjirfn siitä, minkälaiseksi
kevät mnodi^mi. Jos lumentulo jää
vähäiseksi ja^huni aikaishi solaa,
maan .pysyessä jää^meenä. voivat
tnkflTiMhot kylmOIä kevättuulilla
ltl01K)lthl& vftfKlrt Tinani ^ tfrflVBytf^
kevöskasvattaja kohdastaan huomat
tavasU eteenpäin jo sillä, että kehit.
tSisi taitavalla käsittelyllä varsansa
luontaiset käyttölabjat esiin. K o u l i t
kaamme siis hevosistamme jo ajirfssa
varsasta lähtien niin, että sitä kehit
voimakas ja tarmokas vetäjä, no­pea
j a reipasIUkkeinen sekä Juoksu-että
kävelyajossa j a luonteeltaan vt-reä,
oikutcm, arvokas käytföhiBvanenI
Martin Luther
Variston palvelija ja
väkivallan apostoli
Saksan kehittyvä kapitalismi nä­ki,
että kirkon eoraminen Roomasta
oli sille tärkeä Ja edullinen. Kansal­liset
rikkaudet Jotka virtasivat ftoo-man
paavin taskuun. Joutuivat kirk-kceron
jälkeen oman kansallisen por­variston
taskuun. Samoin aatelisto
ilopiielin: pii yalinls ottamaan katoo-llsen
kirkon mafirikkaudet. Ja kai?
K6h ilfeäksl tJpiräristb halusi uskon-'
Jfliöh^^t-eforittlöiJfeUlä täfceri se 'sai us-'
.könno8ta!< uudistetun >4ttbkka>a8een
GoyelKi^tjeJi^HI^, uuijlift , (dplhin. Ni^ln
syr^tyneet ristiriidat Saksan kaplta-llsmiri'if^
pakvlri kirkon välliiä oli­vat
k5T>sjrttäneet uskonpuhdistuksen
joka tarvitsi vain miestä, joka tä-talon^
Jan puheme. En bUut siUoto »rs''0'*J^««^tUkSen va«o&^
enääd l^urankotehtaälla. KUn el sat- vv« « . , « » i a « „ o i . , / > i . . t . < , « a , , « . tunut olemaan ..muutakaan työtä. ^^^^ ^rvarien palvelukseen as-nlln
kävelin H«Isingta katuja^ aika^
Seuraavia
Colmnbia Portable
Fonografeja
on meiltä saatavana
No. 15 Carryola
Model B Realtone ...
Model 118 Columbia
Model 126 Colombia
Model 135 Columbia
Model 163 Columbia
..$17.50
.. 21.00
25.00
35.00
45.00
65.00
Silloin tapahtui se kuuluisa Vaslk-ksssfaren
öljysäiliöiden räjähdys, Jo-
T^kastettuaan rahani, sanoi hän
kokolailla kyhnäsU:
— Eihän niitä ole. Itsekin täytyy
olla puutteessa, ellntarvelautakunnat
t ^ v a r i k o l v a t kaiken mitä on. M u t
ta koetetaan katsoa, ehkä sitä pik­kuisen
löytyy, ettei tarvitse, tehdä
turhaa matkaa kaupungista.
Takaisin tullessani ei mimilla ollut
rahaa, sensijaan oli pari kiloa ruis-auhoja,
mmitamia herneitä ja.Iqr-vin
ristiriitaiset ajatii^cset rosmoista..
Vuotena 1918 jouduin toisen \xr-ran
tekemlsU? heidän kanssaan. Sii­oin
heitä oli lukematon latuna. K a ­pinan
loputtua en vieläkään päässyt
purlnpamaukselle". öljy vktssl me-reeri,^'
JfeiBa Se'^kÄuriIlstl kellui "veöen
pinnalla; tuulen ajaessa sitä rantol.
hta.
Sanan saatuani minäUn kiireesti
riensta palkalle, kuin konsanaan pa-ras
sahomalehtlraportteri. Sain sitä
ongituksi joitakin litroja parempaan
talteen. Tiesin että se on halutua
kauppatavaraa siihen aikaan.
Sen öljyn nojalla kitkutteUn koko-laillavkäväisiin,
ohi pahimman työt.
törayyden. Kyllä huomasin, että
kauppa on aina parempi kuta rengin
virka. Öljyvarastoni läheni loppuaan
pelottavasti, oli enää vain litran
verraii Jäljellä.
Sillota pJstl päähäni pirullisin aja­tus
mitä voi ihmiselle tulla. Ja c l .
hän se mtaun vikani ole jos öljy py­syy
veden pinnalla. Muistin taas ta.
lonpojan. Olihan mtaulla hiukan sil.
le vanhaa kalavelkaakin hyvitettä.
vä. Onhan sitä herratkin pettäneet,
niin miksi en minä voisi sitä tehdä.
Otin kyllä huomiooni sen, että joka
talon setaällä on useita "köyhälis­tön
risljättlmiä"; ijos epäonnistun,
niin voin saada luuni rauhalliseen
lepoon.
Mutta tuollaiset pikkuseikat eivät
enään mtaua paljon liikuttaneet, Olt
vathan he opettaneet rriinusta mie­hen,
jolla on vielä lÄälle päätteeksi
hiukan llikemlesneroakin.
Vähääkään pelkäämättä astelen
taas tapaamaan talonpoi£aa. Kädes­säni
on kymmenenlltran astia, joka
on täytetty vedellä, paitsi suulla pik­kuinen
öljyn tippa. Kokolailla kolite.
liaastl he vastaavat tervehdykseen.
Huomaan, että mtaulla on "pää-j
valtti" jos eivät huomaa petosta; täl­lä
kertaa heiltä Joutaa yhtä ja tois­ta
pussiinL Ilta alkaa hämärtämään.
Joten minulla on hiukan kiire ase­malle.
Vakuudeksi kaadan suulta
pienen tipan öljyä, jonka sytytän
palamaan. Eihän sitäkään olisi tar.
vinnut tehdä, uskotaanhan miestä
muutenkin.
K i i r i i muuttelen jalkojani koh.
ti kaupunkia, päättäen väistää ase­mapaikan.
'Eräässä mutkassa kuu-';
tui Martti Luther. Hän el ollut mlr
l^ri'etevä liyvyiltään eikä raudan­kova
' luonne,' kuten taistelussa tar­vitaan.
Ataoa Lutherta voima oli hä-neti
] kllhoittajakykynsä. Taistelun
ipbavlnii kirkkoa M' vastaan hän alkoi
naulaamalla 31 p. lokakuuta v., 1517
VQ väitettä Wittenl)ergln kirkon ovel­le
anekauppaa yastaan, saadakseen
aikaan väittelyn. Sysäyksen tähän
Lutherta esitatymlseen antoi katoo- ;
Ilsen kirkon harjoittama anekauppa
Saksassa ja erikoisesti si/ellä toimiva
julkea myyjä Juhana Teitsel, Joka
keinottelemalla kokosi suuria raha­summia
paaville.
NtiariUe hevosmiehille luulisi var. j heistä erocHx. PalveBessaai luuranko- deksL
san ajo(mopettam^en j a sen kanssa jtehtaalla he olivat minun ainaisena
hiu epäUtävää ääntä takanani. Tein
äkkikäännöksen suoraan metsään.
Sieltä pensaan takaa kurkistelin,
kuinka kaksi miestä pyyhkäisee ohit.
se "köyhälistön peljätin" kataal(»sa.
Aamuhämärään asti tarkastelin pus
stoi hyyj^yksiä. Tunsta tyydytj^tä
kauppanerouttani kohtaan. Ajatte
Un myös ettei se talonpolkakaan nUn
tyhmä: ote kuta luulisL Jouduttuaan
useamman keram "herrojen kanssa
marjaan'^ oisaa hän vilmeta ajatella
ennenkuta lähtee. SUlota sUnä käy
niin, kuta'mtaun olisi käynyt Jos s a t
vat kiinni fauomattuäan öljyni ve-
Paul Laakso.
Lutherin väitteet tekivät syvän
vaikutuksen Saksan kansan syvlta
kerroksiin. Erllcolsen 'myötätuntoi­sesti
ottivat Lutherin väitteet vas­taan
talonpoikalsto ja käsityöläiset
jotka olivat rasitetut suurella vero­taakalla
ja odottivat helpotusta.
Mutta siinä erehtyivät. Aatelisto cl
tyytynyt vain lisäämään verotaak­kaa,
vaa se teki talonpoikaiston e-linchdot
kokonaan mahdottomiksi,
muuttaen kaikenlaisten "laillisten"
verukkeiden perusteella torpparien ja
mäkitupalaisten oikeudet omiksi yk-
»ityisoikeuksikseen.
Tästä kaikesta oli tuloksena suuri
i Lalonpoikalskaplna Saksassa vuonna
,152.5. Kymmentuhantisina Joukkotaa
läksivät talonpojat liikkeelle aina
Alpeista Pohjois-Saksaan saakka Ja
Icaupungcissa heihin littyivät kai­vostyöläiset.
Jotka olivat proletariaa­tin
ensimälsiä edustajia. Herraskar­tanolta
ja luostareita poltettiin, sekä
paiHiln käytäntöön hurjia kestajai-sia.
Kapman alussa Luther kehoittl
talonpoikia itsehillintään ja kärsi­vällisyyteen
Jumalan afjettamaa esi­valtaa
vastaan. .
Mutta kun Luther näki, että hä­nen
neuvonsa eivät vaikuttaneetkaan
talonpoikaistoon kuten 8 vuotta a i -
kaisemmta väitteensä, vaan sen kes­kuudessa
kasvoi into hyökätä val-
Ias.saoIijain kimppuun, niin Luther
raivosi liillittömästi ja hänen veren-himonsa
kasvoi rajattamaksi. Hän
rihan vimmassa puhui muutmiuassa
.•euraavaa: Hiiteen säällvälsyys. Esi­vallan
pitää purra, pistää, rääkätä/
murhata, nlta kuin Jumala on säätä­nyt
El saa armahtaa heitä, lyökää,
kiduttakaa, repikää, pieskää kuin
hulluja koiria".
Tämä Lutherin ääni oli otollinen
valtaluokallc. Hallitseva luokka polt
tl talonpoikia tullrovlolla, hirtti,
puhkoi silmiä Ja murhasi. Kaikkiaan
tuli murhatuksi nota 130 tuhatta
henkeä. Siinä kunnioitetun kirkkoi­sän.
Tiskonpuhdistajan matae.
Nata porvaristo hyötyi Lutherta
taantumuksellisesta klrkkorefomUsia.
sen avulla se on vuosisatoja tukah­duttanut
työtätekevien kapinoita ve­riin.
-
Tämän pcnrarien palvelijan ja ve­renhimoisen
ap(»tolta Martti LQthe-rta
inhoittavaa oppia, meidän päivi«
Ulkopuoliset, jotka oiyät bio tiiaisuudcssä ojstani^^
raan kaupastamme, voivat Iuottamu^el|a:l^^et^äti^u|fc^^
tulemme täyttämään ne huolella ja nopeasti. ' 'i^!}-^^^ ^
Box 69, ^ : j : ; ; , ^ ä u i ^^ T
Uusi passi korketataan C kuu^tattcleUa
Lunastusmaksu
Käönnös ehglanihhiihnkkiicclleellllcc '. />.t>»,.,^,,'.,\'i.%iutl^^^^ ^-f^,:.^?-.'^?^
Lisäksi tulevat lähetyskulut, mUloih pässi toimitetaan p^il^vif
titöc, 50 senttiä kustakin passista. v . • ' - ^^r:.^'-.X^'-'/-'-
Jos passi on kirjoitettava lisäksi Jollekih muuUekielelte^
kuin supmekBi> ruotsiksi ja englanniksi, bn kustakin 11isä'kielWtä^^^^^^
suoritettava 34 senttiä. ; 7 , .':^;Li^;:
Montrealissa maaliskuun' 1 pnä 1930. ' : rsfe^
AKSELI RAUANHEIMO,
PXXKONSÖLI,
Odotettu LAURI LUODON Romaani
ON NYT VALMIS
Tässä kaunokirjallisessa tcoluieäsaan Luoto onnistajbj^est!
kuvaa Suomen sisällissodan topahtumia. Alussa on lybyt luttvj
saus niihin aikaisempiin (taisteluihin mitä Suomen-;soirr^^
luokka joutui käymään ulkonaisia sortajiaan västaaii/aiirtye^^^^^
sitten Tampereen kunniakkaisiin taisteluibta j i eflieu^n^ 1 ^
jettaen mukanaan sissijoukktieiden toiminnoihin^ seka heidän
johtojiensa "oikeuskuulusteluihin" ja'tnoini6lh{ti.^iäa&jee8M»i^
liittyy kaunis rakkausjuoni, kulkien tuiikkien MirastttUen JäpI
luokkasodan tulikokeissa. .
Juonen käsittely on "lennokas, kieU meltevän
teosta voi verrata mihin Luodon aikaisempaan Jiilkipiisqaii ta­hansa,
joita on ilmestynyt Pakolaisena, Valkosien L e i l^
Metsästäjät ja Kamaran Sankarit ' ; C
Kirjaa on saatavana kaikilta asiami^hUtaithme i^i suoraani
kirjakaupastamme. Hinta f 1.50 sidottuna j $1.00 ludot^i»^
VAPAUDEN l O R J ^ ^
BOX 09, SUDBORY; ÖJItV^^^^^ :
nämmekta luUierilainen papisto Is­tuttaa
uskovalslta Joukkoihin. Nyt
proletaaristen vallankutaouston a i ­kakaudella,
jollota jo 1|6 m a ^ U oa
vallitsee proletarlaatta diktatuuri,
jollota työväki kalkissa maissa yhä
vcdmakkaammta nousee taisteluun
kapUiJUsmJi' - • \' vastioti^ - '':^i;i^Wiki&^^t^U
sen ^köiMmaän:^la:-B5nH^
letariaaUn dlktetimri&.ita«irairiOtoeli> Jm
lushutbotifi^'