Vapaus, May 8, 1923

              Emu 2 Tnsfatina, tBiiKpKnun »n. — me. »lay o.
.VAPAUS
tBanadan anomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmea-tTy
Rndburyssa, Ont. joka tiistai, tnrstei ja lauantai.
VAPAUS
(Liberty) ^ '
The only organ of Finnish Worlcerfl hv Canada. Pnb-gshed
in Sudbury. Ont., every Taesday, Tbursday and
«ffltnrday.- ' " - ' " '
ItBI.I —.II. •— II' ' ' T—
Ädvertising rates 40c per ccl. inch. Minimiim cnarge
fiof single insertiön 75c. DiBCoiint on standing advertis»
ment The Vapana is the best ädvertising medium among
•»»e Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vL ?4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
01.60 ia yksi kk. 76c. ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
@8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
•»^itsj asiamiesten joillg on takaukset.
Ilmotushinta kerran iulaistuista Umotultsista 40c.
pälstatuumalta. Suurista ilmotuksista seka ilmotuksistn,
Joiden tekstii el joka kerta muuteta annetaan, tuntuva
cJQnnua. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja SOe. lisää
iolaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
berta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotokset $2.00 kerta,
08.00 (kaksikertaa: syntymäilraotukset $1.00 kerta; ha-hitäantieto-
Ja osoteiln^otakset 60c. berta, $1.00'kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotnksista pitää raha seurata ma-jov
ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseec
tdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitojan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotut Umotokset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Yapanden konttori ja toimitus on Liberty Building,
jiome St., Puhelin 1088. Postiosote:
Box 69, Sudbury^.Ont
BegiB.tered at the Post Office Department, Oitai^h, aa
»•rnnd das» matter. • • / ,*
Työväeniehden henkinen raken­taminen
Ollakseen todella tehokas ase työtätekevien joukko­jen
taistelussa, täyt5»y työväeniehden olla läheisessä
yhteydessä itse jcyulckojen kanssa. Sen on saatettava
julkisuuteen juuri ne epäkohdat ja rasitukset, jotka
kullakin hetkellä työtätekeviä joukkoja eri paikkakun­nilla
painavat, ja käytävä taistelua näitä rasituksia
vastaan. •
Tämä pitää paikkansa myöskin meidän lehteemme
nähden. Sekin olisi saatava sellaiseksi, että työtäte­kevät
joukot entistä suuremmassa määrässä tuntisivat
sen omakseen, että se entistä paremmin kykenisi tul­kitsemaan
ajattelevan työväestön tarpeita jia taistele­maan
niiden puolata. JUutta tämä juurj edellyttää
läheistä yhteyttä joukkojen kanssa, t.s. sitä, että leh-dellämpieion
itse työläisten keskuudessa kaikkialla nii­tä
tovereita, jotka tiedottavat lehdellemme työläisiä ja
yleensä 'taisteluamme koskevista 'tapahtumista jisi tar­peista
ympärist(»sään. V
Tällaisia tovereita lehdelläipme kyllä jo jossain
' määrin onkin. Kifjeenvaihtajairame toiminta on kui­tenkin
tähän saäkOca rajoittunut pääasiassa osastojen
toiminnan esittämiseen. Sekin ön hyvä. Multa mhi-takin
asioita on, joiden julkisuuteen saattaminen omas­sa
liänenkannattajassamme on erikoisen tärkeätä, On
asioita, jotka koskevat osöstoj6inme ulkopuolellakin
olevia joukkoja ja herättävät heidän njielenkiintoaäh,
asioita, jotka vaatisivat joitain <toimenpiteitä korjaa-
- misekseen. Sellaisia seildkoja ilmenee, esiin, työolois­sa.
' Nuoria tj^öläisiä pakoitetaan; tekeinään luonnot­toman
pitkiä työpäiviä, työskentelemään terveydelle
vaarallisissa olosuhteissa, jotka johtavat tapaturmiin,
taikka maksetaan heille aivqn riittämätöntä palUcaa.
Nämä ovat seiidoja,joita työläis^lehden tulisi saattaa
julkisuuteen. i
Eräs seikka, jota ei kirjeenvaihtajalla suinkaan pas­saisi
jättää huomioon ottamatta, on työläisten kohtelu
'työmailla, sannoin kuin niuut lukemattomat tapauk­set
ja vf|iheet, joiden kanssa työläiset Jakjcaamatta jou­tuvat
tekemisiin;
Yhtä tärkeätä on niyöskin kertoilla järjestyneen ja
järjestymättömien työläisten suhteista, joka kuitenkin
on tehtävä^ mitä suurimmalla vakavuudella ja edes­vastuulla.
Meidän on aliiiomaa osotettaya vanhoilli­sille
työläisille heidän velvollisuutensa \ työväenluokan
jäseninä. Meidän (^n saatava ennen kaikkea kaikki
työväeijkerrokset tajuamaan, että juuri järjestynyt työ­väestö
on se joukko, jonka toiminta lyö yhteen ajan
edistyksellisen sydämen sykinnän kanssa. '
Samalla tavalla kun työväestö joukl;ovoimaIlaan
hankkii lehdelleen laajan levikin, samoin myöskin
yhteisillä voimilla voidaan kohottaa äänenkannattajii
amme yhä enemmän meidän parhaita tarpeitamme vas­taaviksi,
iTc. ' • — • •
Kiertämätön tehtävä
Mitään valmista, pienintäkään asettamaamme paä^
määrää emme voi saavuttaa, ellemme toimi ja' työs­kentele
sen hyväksi. Tämän havainnoii voimme tehdä
jokainen jo elämän jokapäiväisissä askarteluissam­me.
Piirustuksesta tehtaan tai talon rakentamiseksi
ei ole sinänsä mitään hyötyä, ellei ole työvoimaa, jo­ka
kokoaa raaka-aineet ja kohottaa niistä liikunnal­laan
tuon tehtaan ja talon pystyyn. Pellotyömiehelle
ei kasva vilja ajatuksen ja sanan voimalla; hänen täy­tyy
kyntää, kylvää ja korjata sato. Sitten saa hän
vasta itselleen ja perheelleen elatuksen. Tukkityömie-hen,
kaataakseen puun metsästä '^a. saadaksen siitä lei­pänsä,
täytyy hänen liikuttaa lihaksiaan ja käyttää kir­vestään.
Porvariston, kyetäkseen riistämään työtäte­keviä
ja säilyttääkseen valta-asemansa, täytyy harjoit­taa
petosta ja väkivaltaa j.n.e.
Meidän luokkataistelumme vaatii myöskin taukoa­matonta
työtä. Sana-ohjelma taistelussamme uuden
luomisebi on tehoton. Se on sinänsä, ilman tekoja,
vain haaveinen aaterakennelma, koska se ei ole sopu­soinnussa
jokapäiväisen elämän ja työväestön eteen­päin
pyrkimysten kanssa.
"Paljon on työläisten riveissä vielä haaveilijoita,
niitä, jotka kiroavat kapitalismin, jumaloivat uuden­ajan,
sosialisiinin koittoa, mutta eivät ryhdy tosityöhön
aatteensa voittoon viemiseksi. Paljon bn niitä, jotka
uskovat sosialismiin päästävän parlamentin työläis-pnten
enemmistöllä. Eikö tämä ole utopiaa? Läheri-nämmekö
köyhälistön voitonhetkeä kauniiden kuvien
eteemme loihtamisella?' Syntyykö uutta ja kaunista,
ellei vanha ja ruma poisteta? E i ! ,
Sorto- ja riistovajlan murskaaminen, työväenval-lan
pystyttäminen vanhan raunioille, vaatii joukkoa,
joka lyoskentflee ja taistelee sitkeästi väsymättömästi.
Vain siten saavutetaan päämäärämme.
. Toimikaamme uutterasti saadaksemme haaveilevat
ja uneksivat työläistoverimme taistelemaan asiamme
puolesta terveellä pohjalla.
LaHkotaistelut
Hallituksen työtoimistpn antamien raporttien mu­kaan
Canadassa oli viime maaliskuun ajalla kaikkiaan
15 eri työlakkoa. Helmikuulla oli kaikkiaan 19 lak-kotaistelua,
jotavastoin viime vuoden maaliskuulla oli
lakkojen luku kaikkiaan kaksikymmentä. Virallisissa
lakkoraporteissa ei tavallisesti oteta lukuun sellaisia
lakkoja, jotka kestävät ainoastaan yhden päivän tai
vähemmän^ eikä-jellaisia, joihin ottaa osaa vähemmän
kuin kutisi iyölälstä.
Maaliskuun lakkojen joukossa oli kymmenkunta
sellaista, jotka olivat jatkuneet edelliseltä kuukaudel­ta
ja useat vieläkin pitemmältä ajalta, kuten esimerkik­si
latojien ja painajien lakkoja. Lakkotaistelut jär­jestään
olivat pieniä.
Suurin "osa lakoista julistettiin palkankorotuksen
puolesta. Yksi lakko, nimittäin taxipjurien lakko Mon­trealissa,
julistettiin erään union miehen työstä erot­tamisen
vuoksi, joka oli loukkaus kaikkien uniön jä­senten
oikeubia vastaan. '
' Lakko on muodostunut säännölliseksi ilmiöksi niin
vanhemmissa kuin nuoremmissakin porvarismaissa.
•Huomattavana seikkana lakkojen, suhteen on se, että
ne ovat järjestään vakituisten unioiden julistamia', jo­ten
n.k. korpilakkoja puhkee vain harvemmin. Lak-kolaistelu
onkin muodostunut järjestyneen työväestön
yhdeksi tehokkaimmaksi taisteluaseeksi työnantajain
riistoa ja mielivaltaa vastaan.
Imperialistien hälyytys venäläisten
pappien tuomiosta
Imperialististen maiden hallitukset, papit ja piis­pat
ovat nostaneet räikeän melun vastavallankumouk­sellisesta
vehkeilystä Moskovassa tuomittujen katolis­ten
pappien kohtalosta. Butkieveczin kuolemantuomio
on täytäntöönpantu ja Cieplakin alennettu 10 vuoden
vankeusrangaistukseksi. Edellin^ pH pappisasemaan-sa
käyttänyt suoranaisiin valtiopetostarkoituksiin ollen
vastavallankumouksellisessa toiminnassaan suoranai-gessa
yhteydessä neuvostovallalle-vihamielisten porva-rivalttoiden
kanssa. ^ Jälkimäinen oli tietoisesti toimi­nut
työväenluokan etuja vahingoittavasti käyttäen hy­väkseen
,lain myöntämää uskoiinon- ja omantunnonva­pautta.
Mutta kun roomalaiskatolinen arkkipiispa
Cieplak oli tsaarin aikana ollut vainon alaiisena, niin
olisivat. vqstaVallankumoUkseliiset saaneet uutta agi-tatsignin
aihetta siitä, jos. Cieplakin kuolemantuomio
olisi myöskin pantu täytäntööii. iJe olisivat selihä-neet
neuvostohallituksen jatkavan ts^arivallan sorto­politiikkaa
uskonlahkolaisia kohtaan. SentsSiden alen­nettiin.
Julkisesti suoritetulla oikeudenkäynnillä ei
ollut mitään tekemistä uskontoa vastaan käytävän tais­telun
kanssa. Jutulla oli puhtaasti poliittinen luonne.
Porvarit virnistelevat otinalle
vari
Näinä päivinä" on lehdissä kierrellyt uutisia Ca­nadan
hallituksen, hallussa olevien rautateiden suu­rista
tappioista. Näiden numerojen varjossa selittele­vät
kapitalistit nylCyhteiskunnallisen omistuksen mah­dottomuutta,
huomioon ottamatta ollenkaan sitä seik­kaa^
että rautateiden hallituksen käsiin ottamisella on
ollut yksilölliskapitalistinen luonne ja että koko hal­lituksen
rautateillä kokeilu ei oikeastaan ole ollut mi­tään
muuta' kuin yksityisten kapitalistien hallituksen
rahakukkarolla isännöimistä. V
Luokkataistelu vaati työtä'
Köyhälistön ja sitä edustavan luokkataistelupuo-lueen,
joka on ottanut päämääräkseen kapitalismin
kukistamisen,täytyy omaksua yhtä tehokkaat järjestel­mälliset
menetelmät kuin omaksuu tulddtyöläinen met­sän
hakkaamisessa tai kyntömies peltonsa'raivauksessa
ja viljelemisessä. Tiedon ja teoriseeraamisen ohella
luokkataistelu on myöskin järjestelmällistä toimintaa,
joka edellyttää kaikkien työläisten osanottoa ja eli­melliseksi
osaksi tulemista työväen joukkoliikkeestä.
Ellei näin tehdä, ei piirroksessa o^eva uusi yhteiskun­ta,
onnen tulevaisuus, tule koskaan koittaUiaan. .Elä­mä
on taistelua ja siksi köyhälistön vapautusliikekin
bn muodostunut luokkataisteluksi.
— Yhdys\'allain presidentti Harding on kehbttanut
Amerikan naisia boikoleeraamaan .sokerin hintoja ja
nousemaan taisteluun sokerikeinottelua vastaan. Har­ding
muistaa, että naisten äänioikeus bn jo suuri val­tiollinen
tekijä varsinkin vaalitaistelujen yhteydessä.
— Samoin kuin uskontona hallitsee ihmistä hänen
oman päänsä teelmä, niin kapitalistisena tuotantona
ihmistä vallitsee hänen oman kätensä teelma. — Marx.
Vaihdoksia Toverin
toimituksessa
Astoriassa ilmestyvä «Toveri> kir­joittaa:
Lehtemme toimituskunnassa usei­ta
kuukausia toimitusharjoittelijaina
työskennellyt toveri F. Kopra erosi,
matkustaakseen kotiseudulleen. Toi-mitusharjottelijaksi
valitsi johtokun­ta
— Toverin vuosikokouksen hy­väksymänä
'—toverini. K. Hako­lan,
joka on nyt ryhtynyt toimeen-sa.
— ; — — •.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
VftBtauktia.
— Canadan tilastotoimiston anta­mien
tilastojen mukaah asutuksen
alaisena olevien farmimaiden hin­nat
nykyään Canadassa, siihen lu­ettuna
sekä viljellyt että viljelyk­sen
alaisena-oleva maa kuin myös­kin
farmitalöt, tallirakennukset ja
muut ulkohuoneeet, on keskimää­rin
44 dollaria eekkeriltä, kun si­tävastoin
vuonna 1921 maan hinta
oli 40 dollaria, vuonna 1920 48
dollaria, v. 1919 46 dollaria, vuonna
1918 41 dollaria, v, 1917 38 dolla­ria
ja vuonna 1916 3'5 dollaria.
Maakunnittain otettuna farmimai­den
hinnat ovat kaikkien korkeim­mat
British Columbiassa, sen jäl­keen
OntaHossa, sitten Quebecissa,
sitten Prince Edwardin saarella,
sitten' Nova iScotiassa, ollen siellä
34 dollaria, sitten NevvBrunsvfickis-sä
ja Manitobassa, sen jälkeen 6as-kätchewaniasa
ja viimein Albertas-sa,
jossa farmit lasketaan keski­määrin
24 dollariin eekkeriltä. .
— .Elefantin kuvaa republikaani-puolueen
^ tunnusmerkkinä ruvettiin
ensin käyttämään siten, että erää
Thomas Nast' niminen pilakuvanpiir-täjä.
J;äytti elefantin . kuvaa edus­tamaan
republikaanipuoluetta Har-pers
Weekly nimisessä julkaisussa,
joka tapahtui marrasktiun .7 päi-
,vän numerossa vuonna 1874. Siitä
saakka ryhtyivät toisetkin kuvaa­maan
puoluetta elefantilla, kunnes
puolue itse rupesi käyttämään ele­fanttia
symbpölinaari.'
•—••Rooman paljon puhuttu keisa­ri
Nero syntyi vuonna 37 jälkeen
Kristuksen-'heitti henkensä 68.
: — (MähdolHsimmah. lähellä tosia­siaa
olevien tietojen mukaan maail­massa
puhutaan; nykyään M24 eri
kieltä, ja pleeilisesti toisistaan eri­ävää
kielimurretta.,
Se oli "[^omas Kempis nimi­nen
uajkohritari, jonka sanotaan
keksineen sananparren: clhmihen
säätää, mutta Jumala päättää!»
• Uuiiä kyiymykaiä.
— Koska ensimäinen kirja pai­nettiin
Canadassa? • /
~ Kuka^likaaii joka sanoi, että
«voidaan narrata kaikkia ihmisiä
jonkun, aikaa ja joitain ihmisiä kai­ken
aikaa mutta ei kaikkia ihmisiä
kail^n aikaa»?
— Mikä on suurin pphjehdusen-nätys
yli Atlannin?
,— Mitä ymmärretään «Mustalla
surmalla»? ,
Lakkouutisia
Joka haluaa ottaa erikoisen kurs­sin
^ lakkouunsisa, niin nyt sen saa.
Amerikan puolella on eräiden
lehtiuutisten miinaan käynnissä At­lannin
rahnasta Tyynen meren ran­nikolla
ja '• vielä. merellekin—ulottu­va
lakkotaistelu, jpnka L W. W.
liitto julisti huhtikuun 25 päivänä
valtiollisten vankien vapauttamisek­si.
Vaikka lakko onkin noin suuri­suuntainen
ja näinkin kauan jo rie­hunut,
saapuu siitä kuitenkin uuti­sia
niukanlaisesti. ' Toiset' eivät ole
näkevinään lakkoa ollenkaan, kun
taas toisista näyttää lakko olevan
puolittaista vallankumousta, jota oi­keastaan
kunnollinen koko maata
käsittävä lakkotaistelu tavallisesti
onkin.
Me olemme koko lakon ajan ol­leet
yhtenä korvana 'päästäksemme
mahdollisimman tarkoin perille la­kon
kulusta. Hutta uutiset ovat
niin ristirihaisia, i lyövät toistaan
korvalle m^nen tullen ja vielä
palatessäkin. ^ntta mitäs niistä
tässä etiikäteen-selostamme; pistäm­me
kaikkien nahtäväisi ne tiedot
mitä mekin tämän suurpiirteisen
lakkotaistelu» suhteen tiedämme:
Sähkösanoma Industrialiitille.
Industrialistissa oli julaistuna
seuraava sähkösanoma:
<New York, huhtik., 28 p. —
Kahdenkymmenen kalideksan' laivan
miehistöt ovat lakkoutuneet jäl­keen
eilisen. Mustaihoisten stuu-verttien
ja 'keittäjäin yhdistys ei
lähetä miehiään ulos lakon kestäes­sä.
Kiinalaiset merimiehet kieltäy­tyneet
myöskin työskentelemästä.
Marine Eelief Society värvää rik-kureita;
sihteeri vangittiin eilen vii­nan
myynnistä. International Sea-mens
Union (ammattiunio) ei ole
halukas rikkomaan lakkoa. Kolme
vangitsemista toimitettu. Hyvä mie­liala
vallitsee.»
Raivaajassa oli seuraava uutinen:
«Rittiriitaisia telitykiiä lakotta
New Yorti»»a.
New York, huhtik. 25 p. Me-rikuljetustyöläisten
lakosta annet­tiin
täällä tänään ristiriitaisia tie­toja,
I. W. 'VVrn merikuljetUsösas-ton
päämajasta ilmotettiin 10 val­tamerilaivaa
olevan miehistöä vail­la,
lakon- johdosta. Laivurien ta­holta
taasen vakuutettiin, että lii­kenne
ei ole lakosta kärsinyt.»
L W' W:n pää-äärienkannattajan
Industrial Soliaarityn toukokuun 1
päivän numerossa oli seuraava eri-koissähkösanoma:
, <New York, Yleislakko on täy­dessä
•«käynnissä itä- ja länsiranni­koilla.
New Yorkin lakkökomitean vaa­timukset
on esitetty laivainomista-jille.
'
Solidaarisuus oivallinen.
Satamatyöläisiä muutamilla sata­milla
odotetaan pian lakkoon. Usei­ta
ulkomaalaisia laivoja on pidä­tyksissä.
, 'Vaatimuksena on 20 dollaria yli
nykyisen iäivastolautakunnan tak­san.
Kuusikymmentä senttiä tunnil­ta
yliajalta. Neljäkymmentänel jä-tuntinen
työviikko.
M. T. M. Headiquarters.»
Mijutamaa päivää ennen, eli huh­tikuun
i 27 päivänä, oli «Industrial
Solidaritylle» tullut New Yorkisti
seuraava sähkösanoma:
«Yhdeksäntoista laivaa kokonaan
seisauksissa New Yorkin satamassa
tänään.^.. Myöskin koskee ulkomaa­laisia
laivoja Ei paikallinen, vaan
yleislakko.
• Robert Nelson.»
«Vain pari laivaa viihän myöhäs­tynyt.
»
Canadan johtavissa lehdissä ju-laistiin
New Yorkista lähetetty seu-raava
uutinen:
•<New York, i. W. liiton.ju­listamalla
lakolla ei ole juuri mi­tään
vaikutusta New Yorkissa ja
Norfplkissa. " L W. 'W. liiton ta­holta
selitetään lakon täydessä
käynnissä, miltta laivayhtiöiden
puolesta selitetään, että lakon takia
On vain kaksi laiTiaa jonkun, ver­ran
myöhästynyt.
Bostonissa selitetään lakkolaisten
lujcumäärän nousevan 1,400.»
Bostonin satamatyöläiset töllistele*
vät muualle..,
Samalla aikaa kuri Bostonissa pi­täisi
olla täysi I. W. 'W. satamalak­ko,
täytyy meidän lukea Eteenpäis-tä
seuraava uutinen:
<;Boston, huhtik. 30 p. -r- Char-lestownissa
oli Hibernian HaaliHa
eilen neljän sadan lastaustyöläisen
kokous,' missä järjestettiin unio.
Kokoukseen oli tullut i. w.w Jäisiä,
jotka kiihkeästi kehottivat lastaajia
yhtymään L 'VV. W. järjestöön.
Miesten annettiin esittää asiansa,
mutta yksimielisesti perustettu unio
kuitenkin liittyi A. F. of Laboriin.»
Kaiken tämän lisäksi olemme vii­me
päivinä katselleet' silmiämme
tapille lakkouutisten etsimisessä
•lehdistä, mutta mitään ei, näy. Ei
edes Eteenpäin, jonka velvollisuus
olisi -tietää jokainen rasahduskin
New Yorkin tapahtumista, puhu
vielä töukokuv^ 1 päivän numerossa
Atlannin rannikoita myllertävästä
suuriakosta yhtään sanaa.
S alusta joutunut siirtämään mat­kansa.
•No sitten Eteenpäin 3 päivän
numerosta saimme lukea toukokuun
toiselta päivää seuraavan uutisen:
4^ew Yorkin satamassa on 5
alusta, nim. Cameronia, Belvidere^
Lenape, ComaJ ja Creole joutuneet
siirtämään matkalle läRlöääri vähää
vaille tuhannen merimiehen seura­tessa
I. W. W:n lakkokutsua. Pe­lätään,
että lakko laajenee Interna­tional
Seamens Union toiminhan
kautta, johon kuuluu New Yorkin
satamassa huomattava osa merimie­hiä.
»
Näiden lakkouutisten lulceminen
jättää jälelle väkistenkin kysymys­merkin
tunnelman. Mutta perästä
kuuluu sanoo torven tekijä. Me
tulemme edelleenkin nuuskimaan
näitä lakkouutisia tarkotuksella
päästä selville "kussa totuus 'on.
Porvarilliset taloustieteilijät ;tyytyvät vain selittämään, ettg
kapitaali, on keräytynyttä, enn^n suoritettua työtä. Niinhän V?"^
se ei vielä selitä mitään. Se on samaa k u i n jos sanott^l'^
sellainen ihminen, joka kuuluu m u s t a i h o i « l i n S "tv^
i tulee kapitaaliksi vasta määrätyissä oloissa v-on,
vaan kuin Vnu*^"^
että neekeri on
se, että kapitaal
li on suhdekäsite. Se ilmaisee yhteiskunnallista tuotaniosuhdet^'"?^'
n rauodlostavat;tuotantosuhteet sen,,mitä san--
teiskunnaksi. Muinaisuuden ja feodalisen yhteiskunnan hävitK-konaisuudessaan
j u u u u u ^ c u . M » . . - - . - . . . v , ^ . . . . . , ^ . unl a me sannn,,- .
yhteiskunnan hävittyä *
valtaan porvarillinen yhteiskunta, s.o. porvarillisen yhteiskunnan
tantosuhteet. on kapitaalin aikakausi. Kaikki tämän a
tuotteet ovat tavaroita, kauppatavaroita, vaihtotavaroita. Mutta v %
kaikki kapitaali ön kopttua tavaraa,' niin,ei silti kaikki koottu tavata^i,
kapitaalia. Sikäli kun jollakin on rahaai taikka omaisuutta, ei se
Iäisenään ole pääomaa, vaan tulee pääomaksi vasta-sitten kun hän aliy
käyttää sitä välikappaleena toisen riistämisessä joko tuotannossa tai lo.
ronkiskomisella. Kapitaliksi tulee se sen kautta, että se esiintyy
naisena yhteiskunnallisena valtana, s.o'.', erään yhteiskuntatason valta»
joka pysyy pystyssä ja lisääntyy vaihtumalk välitöntä elävää t y ö t ä ,^
taan. «Kapitali. välttämättä edellyttää sellaisen luokan olea^ijj^
joka ei omista mitään muuta kuin työkykynsä, työväenluokan. Koot^
suoritetun, esineellistyneen työn valta välittömän, elävän työn yli vj,,j
tekee kootun työn kapitaliksi. Kapitaali ei ole siinä, että elävä työ lij,^
täisi koottua työtä uuden tuottamisen keinona, vaan se on siinä,
koottu työ käyttää elävää työtä keinona'säilyttääkseen ja lisätäkseen Täil.
toarvoansa.» Kapitaali ja työ ovat' toinen 'toistensa ehtoja, tuottavat toi­nen
toistansa.
Porvarilliset taloustieteilijät tekevät siitä sen johtopäätöksen, elti
kapitaalin ja työntekijän edut ovat samat. Totta onkin, että työläuitB
joutuu turvautumahan kapitaaliin vallitsevarf järjestelmän aikana, aivaj
samoin kuin on totta, että kapitaali kukistuu, ellei se käytä työmiesii
Kuta enemmän tuottava kapitaali lisääntyy,' teollisuus kukoistaa, pona-risto
rikastuu, liikkeet luistavat, sitä enemmän työväkeä tarvitsee kapi-talisti,
sitä kalliimmasta hinnasta myy työnsä työntekijä. Mutta niij
on tuotannollisen kapitaalin kasvaminen? Kootun työn vallan ka^vanit.
ta elävän tyoti, työväenluokan yli, porvariston luokan vallan kajvaubij
tyÖläisluokan yli. Kapitaalin lisääntyminen merkitsee köyhälistön li-sääntyraistä;
Kapitaali ja palkkatyö ovat todellakin saman suhteen eri
puolia. Ne edellyttävät toisiaan niinkuin korpnkiskuri ja tuhlari tk\-
lyttäyät toisiansa. Jos kapitaalin kasvaessa kasvaa työpalkka, kasvia
kapitaalin voitto suhteettoman paljon nopeammin. Työläisen ja kapit!-
listin välinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen juopa on tämän kautii
kasvanut. Luokkataistelu on seuraus kapitaalin ja työn välien sb\iiij.
mattomasta ristiriidasta. Luokkien välinen taistdlu muodostuu koko vt
leiskunnan vallitsevaksi tilaksi, köyhälistön voitto koko yhteiskunnalli­sen
elämän voittokuluksi.
Pöytäkirja
Canadan Työläispuolueen Suo­malaisien
Järjestön > 7 :nen pii­rin
edustajakokouksesta.
Kokous pidettiin 'Vancouverissa
15 ,p. huhtikuuta 1923. Kokouksen
avasi toveri Armas Skytte kello 11
aamulla.
1 pyk. — Kokoukselle valittiin
heti vakinaiset virkailijat^ , valituik­si
tullen puheenjohtajaksi A. 'Vaa­ra
ja E. Eskola. Pöytäkirjuriksi G.
Sundqvist. Puhetta alkoi johtaa \.
Vaara.
2 pyk. — Valittiin valtakirjptin
tarkastajat, valituiksi tullen B.
Ihaksi ja Jack Ranta.
3 pyk. i - Valtakirjain tarkasta-jain
lausunnon perusteella hyväk­syttiin
seuraavat toverit täysivj-taisiksi
edustajiksi Vancouverista E.
Ihaksi ja A. Vaara, Websters Cor
nerista J. Ranta ja Av Skytte, Port
Moodista E. Eskola, LadysmitHista
Nestor Altteen, Chase Riveriltä W
Sillanpää, Sointulan osastoa edusti
E. Ihaksi Vancouverista ja Myrs­ky
osastoa G. Sundqvist "Vancouve­rin
osaston asettamana ehdokkaana
piirikomiteaan oli läsnä myöskin to­veri
O- Lind, hänelle myönnettiin
puhe, mutta ei äänioikeutta.
4 pyk. — Eri valiokuiitiin valit­tiin
seuraavat toverit: Ponsivalip-kuntaan
Vaara. Sillanpää ja Sundq­vist.
AgitatSionivaliokuntaän Ihak­si
ja Skytte. Sääntövaliokuntaar.
Altteen ja Eskola. Uaha-asiainvalio-kuntaan
Lind ja Ranta, .
5 pyk. Piirikomitean toiminta­kertomus
luettiin ja arvostelun jäl­keen
hyväksyttiin. Tilikertomils
luettiin ja koska se oli Websters
Cornerin osaston välitsemain, tilin
tarkastajain tarkastama ja hyväk­symä,
niin hyväksyttiin se sellaise­naan.
' '
6 pyk, Luettiin alustukset eri
kysymyksistä ja keskustelun jälkeen
jätettiin ne valiokunnille,
7 pykr— Valittiin kaksi pöytä­kirjan
tarkastajaa. Valituiksi tul­len
Ihaksi ja Vaara. Pöytäkirja
päätettiin julaista Vapaudessa.
8 pyk. -r- Päätettiin korvata
edustajain kyytikulut ja sellaisUls
edustajille jotka kokouksen takia
menettävät työpäiviä, päätettiin
maksaa kaksi dollaria päivältä-kor­vausta.
9 pyk. — Päätettiin hajaantua ja
kokoontua uudelleen kello S-i.p.
johon mennessä valiokuntain on
tehtävä työnsä. ' -
10-pyk. -r- Kokoonnuttiin uudel­leen
kello 5 i.p. Puhetta johti A.
Vaara.
Sääntövaliokunta ehdotti' seuraa­vat
muutokset piirin sääntöihin
iLuku viisij pykälä 1, kuuluvala:
Piirijärjestön edustajakokoubei
pidetään, vähintäin kerran vuote
sa, noin kuukausi ennen järjestön
edustajakokousta, johon josaract
osasto oh oikeutettu lähettamäli.
yhdien. edustajan ja jäsenluvun pe­rusteella:
yhden lisäedustajan jo­kaista
''25 'jäsentä kohden. Kuiten­kaan
er ole yhden osaston salhttava
lähettää enempää kuin kolme edia-tajäa.
Edustajakokouksen kulut o»
osastojen , korvattava suhteeOiseii
jaon perusteella. Edustajakokonk-'
sen paikan ja päivän määrää pii­ritoimikunta
lähemmin.
Altteen, Eskola.
. (Hyväksyttiin.)
Piirijäirjestön rahavarojen kartut­tamiseksi
kantaa piirijärjestö lO'
sentin jäserikohtaisen kuukausiveroJ
jokaiselta, taysinmaksaneelta jäse^
neltä, muista tarpeellisista rahan-hankintakeinoista
päättää kulloinkii'
piirijärjestön edustajakokous ja pii­ritoimikunta.
• Altteen, Eskola.
Hyväksyttiin.
II.
. Agitatsionivaliokunta esitti seD-raavat
ponnet:
B. C. Suomalaiselle Tyoläi»-
nuorisolle.
Canadan Työläispuolueen Suoma­laisen
järjestön piiri 7:nen edusta-jakakous
'lausuu proletaarisen ter­vehdyksen
tämän piirin eri paikla-kunnilla
olevalle työläisnuorisolle I»
eritoten niiden paikkakuntien nnj-:
risolle.jotka..ovat jo täyttäneet teh­tävänsä
siihen saakka että o"'
liittyneet yhdeksi taistelevaksi n?'
tamaksi, Canadan Kommunistiseni
Nuorisoliitossa. Ja edelleen me»«;
hoitamme-teitä nuoret työläiset Jt»
tiiviimpään, aktiivisempaan toimit­taan
osastoissamme ja os^stoje
alaosastoissa. Sellaisilla paikkaitj
nilla joissa ei vielä ole Komniuji^.
tisen -Nuorisoliiton osastoja, »
tamme teitä ryhtymään toira«nP'«f
»siin 'sen perustamiseksi. Silla m
le kuuluisi työskentely tuler»^
Kommunistisen yhteiskunnan raite>
tamiseksi ellei juuri teille nsore
työläiset. Nostakaa siis Kansaio^
lisen Kommunistisen Nuorisoliito
punainen lippu liehumaan joksi-'*
paikkakunnalla tässä pii"ssa-
B. Ihaksi Armas Sk^f-
Hyvaksyttiin.
Naisten toiminta. _
Katsoen siihen tosiasiaan e^^;
tässä piirissä ei ole kiinnitetty
peeksi huomiota naisten kaävs