Vapaus, July 13, 1927

              - 1927 No. 80 1Ä27
a — ia T a .
asiaa mistä
lausuttu" ja
'^in — lap-
>n JO fcini.
tiin Eeidän
touhut lie.
lainiteemat-
' 'kokoonto-luun,
josta
:yään opct-atet
"nhis
ninta-Tökon
in koaluUa
ajoen m .
1 oli hyrä
*e myöskin
es. Entäpä
vaikka se
aihtajaDeai.
'eidän listi-iainanlaisen
koitnkeessa
parin sieltä
skot oskaV
vislä; oli- '
itä kaiten- '3
ollaan €r>
nuodostmsi
Merkillis.
laa pelkoa,
it, että he
•ua vähän-en
aihetta,
mme kua-totta,
vie-ilkaan
mis-ioihin
niin
controUan»-
ksia ja rii-'
olevan tn-elevat
oh-ilee
piiiet-t.
k. 30 p.
nalla kon-a
iny5skin
:appale ja
laa varten
vaan kai-myöhem-ikalla
vai-iouluhno-iian
pieni,
ksessä on
itta ehkä-ian
kanssa
aan,
'tehdä jo-uuri
tnos-.
Muutam»
)iniintaniie
rohkeaa, .
lisittä hei- ;
1 teillä oli
iin menon
tyi in.in.-<;
luha Do- :
varten jo.;;
hommat-ustarpeita
sitten —
e vuoteen
lasta hii--
via yinP*r.
laaii ""olia
inen sys-ksan
f ilo­in
ajoilU
siintyneet
a lansnt-j
iin hänen
fnme toi-
Imällisa-a
Saksan
in järjcä'.::
keästi J»
e€skente-
:at30fflnl^*
i aikoin»;-
•ialaisJlIs.
— ajat-etäl^'
oa i y ^
s on P»-
>le totta;
[Toffisans;
i. ft*-
a lähde;
erikaisJ»
fciikeSs
ajaöf.
Kesldviikkona, heiitäk. 13 p:nä—Wed.^ Joly 13 Sivu 5
W1NNIPEGIN UKRAINALAISTEN rOTÖJEN MANDOLIINI.
^;• :oRKESTERi • - i . : - ^ : ^
r 11
Tätä mainiota Suomen iaokfcasota suur-romaania on vielä V a - \
\ pauden Orjakaupassa. Bientäkää tilaamaan. Hinta, sid. %1J5Q j a |
nid, %IJ00. yTehkää tilaukset osotteella j
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont \
jotakin merkinnyt, . k u u l l a jotaid»
tästä asiasta julkisuudessa? onb?
jujnana jo kokonaan raneTmirt "vaS
onko sitä joku seikka, j a imka, va-yyttämässä.
J o k u suurempi, koäcDUis-
JiuoBe näille seutuville täytyy en-jira
j)itkää tulla j ^ j o s ^ i se tule
jonri siihen paikkaan imlUn te
Inmman aloitte,' n i i n se tnJee tbm-eecn.
Selittäkääpä. — A ,
L A D Y S M I T H , B . C
Ukrainalaisten työläisten j a maanviljelijäin temppelijärjestön
( U k r a i n i a n Labor-Farmer Temple Association) - naorisojaoston AVirini-pegin
osaston mandolimiorkesteri tulee antamaan konsertin Sault Ste.
Marien, O n t , suomalaisella työväentalolla, 12^ Thompson Street,
keskiviikkona, heinäkuun 20 pmä, alkaen kello 8.30 i l l a l l a . Soiton
lisäksi tulee ohjelmassa olemaan kuoro- j a soololaulua ja- tans&ra.
Ovilippujen hinnat tulevat olemaan 75, 5 0 - j a 15 senttiä.
C A R L I N , B. C.
vin, ilmakin oli jiarhaimpia mitä
tänä kesänä on ^nelä ollutkaan.
Ohjelma oli runsas 3a juhlapäivän
tarkotusta vastaavau Puhujat se­lostivat
naisliittojen eli työläisnais-l
i i t t o j en merkitystä j a naisten l i i t ­tymisen
tärkeydessä puolueriveihinl ^^^^ lätävän vielä huolta, että s i n -
Muun ohjelman Iisaksi oli määrätty "® syötävää sekä juotavaa.
T. k. 3 p:nS päätti ryhmimme
kokouksessaan m. m. panna toi­meen
. kenttäjuhlat sunnuntaina, t.k.
31 p:nä. Juhlan tulot luovutetaan
C. komnramstipnolaeen nJxMtooB.
Juhlapaikka päätettiin C. P . radan
varrelle, n o i n M mailiaTäntean C a r ­lin
pysäkiltä, etelän puolella rataa,
sekä radan ylikäytävän' lähellä.
P a i k k a o n sangen helppo löytää, j o t en
sen syyn vuoksi ei kenenkään tar­vitse
jnhlista pois jäädä. Kuulu-olentojen
kirjoissa, vaikka Tuulisi
kun katselee Vapaus-leTKden palsto­ja,
että jokohan seKn paäKka -on
pyyhkäisty pois jäigestyitCTiSten ^työ­läisten
nimiluettelosta, Iran ^ ./ole
-ollnt pitkään aikaan fiöxäunkuSta
mainintaa Vapauden pafetoälla.
Niin. puolaetehtayissa toimnnme
kuten ennenkin, vaikkai Vähempahi-kuisena,
sillä puolueemme utuäelleen
järjestäminen oli sellainen rivien
^nrlstäjä joka teki tarfcastnksen
inibluerintamasää j a ikäänkuin -yeV
Totti aktiivisempaan toimintaan puo^
laetehtävissä taikka jäämään rin-tantasta
pois, jonka täälläkin ovet
useat tehneet.
Toverit! Tänäpäivänä maailmani-tilanne
on sellaisessa pisteessä, j oV
loin tulee esille asioita, jotka v eV
Tottavat meitä toimintaan, j a s i l l o in
on tehtävä päätös, astummeko edel­leen
järjestyneiden työläisten r i v e i ­hin
taistelemaan sen l i p u n alla. Jo­ka
johtaa työläisten j a talonpoikain
tasavaltaany vai annammeko tukea
nykyisen riistojärjestelmänblemas-saololle.
Työläinen valitse paikkasi
ajoissa! <•
Työläisnaisten liiton Ladysmithin,
Cob Treen j a Ohase Kiverin osas­tojen
naiset viettivät yhteistä kent-täJDhlaa
Oyster Bayssa eli Brenton
lahden päässä 19 p. kesak., joka
oli ensimäinen tämän saaren histo-,
riassa. Ja saammepa sanoa, että
juhlat onnistuivat tyydyttävän . h y -
protestikokous Canadan hallituksel­le,
koska se o l i ESrtenyt matkimaan
Suurbritannian otteita särkiessään
välinsä Neuvostoliiton kanssa. To-verimme,
joka ©Ti määrätty tämä
O l l a a n . i t a taiiilikin .^elä elävien V^!^^ yleisölle, teki
wi>w»i > asian puolesta selväpiirteisen sekä
mieliä lämmittävän selostuksen ja
l u k i protestin sisällön, jonka oli
laatinut j a j o k a «iii terveen järjen
tulkintaa. Kätten nostolla hsrväk-s
y t t i in protestin sisältö' yksimieli­sesti.
(Joitakin fyoläisen vartaloon
sijottuneita k a p i t ^ i ^ i n sieluja l u -
]kuunottamatta.)
S. j . o. h n y i t b i i n i k a n t a oli pan-
•nut toimeksi näytösHtaman 25 p.
kesäk., jolloin näytdtiin kaksinäy­töksinen
kappale nianeltä , " Y h t e i s ­kuntamme
lapsia", metkeiri täydelle'
haaTille. Kappaleen ssSJtö oli kat­somisen
arvoinen. Siinä k i r j a i l i ja
kuvasi tämän nykyisen, »iistolle pe­rustuvan
järjestelmän raalcuuden,
joka ei sääli köyhiä vanhuSjsiakaan
silloin ksan on kysymykseBSä sen
omien etujen Yllyttäminen- Seu­raamalla
tällaisten näytelmien ^esi-tystä,
opimme tuntemaan tosianan,
kuinka pohjajoukoista nousee pin­n
a l l e kauniita j a uhraantnvaisia
sieluja, jotka tekevät parhaansa
luokkansa puolesta, antavat itsensä
vaaroille alttiiksi julistamalla, köy­hälistön
vapausaatetta. Siksipä-mei­dän
työläisten tuleeki;i liittyä to-vereihimme
j a tositarmoUa taistella
koko maailman laajuisella rinta­malla,
siksi kunnes on saavutettu
köyhälistöluokalle ihmisoikeudet ja
murrettu nykyisen vallassaolevan
luokan valtamunrit j a niiden rau­nioille
rakennettu työläisten j a t a ­lonpoikain
tasavalta.. — A . V . K .
jokaisen hänelle epämieluiseiito-tnnden
hän hylkäsi flmJanEiremo-nioita
tunnustaen^ että mieluinen
haiha on hänelle paljoa parempi
kuin puolueeton totuus. - Tätä t a -
Paa, joka ei huolehdi totuudesta,
^aan mieluisten; ennakkovakaumus-ten
tukemisesta, nimittivät saksa­laiset
fUosoofit (etenkin Hegel)
"subjektiiviÄksi ajatteluksi," filo-scimiseksi
personallisen huvin, eikä
totuuden elävän tarpeen takia. H e ­gel
armotta p a l j ^ i tämän tyhjän
K ^'»oisan ajanvietteen.; Väittä-,
m ätöntä varokeinona kiuäaustä vas­taan
poiketa totuudesta Hegel k u u -
- inn "dialektisen ajatusinetoodin."
Sen ydin on siinä, että ajattelija
€1 saa t3rytyä mihinkään myöntei­seen
tulokseen, vaan on hänen tut­kittava
: eikö esmeensä, jota hän
tutkii ole ominaisuuksia j a voimia,
iotka ovat vastakkaiset sille, mitä
siltä esineestä enakatsannolta näyt­pä,
täten a j a t t e l i j a oli pakotettu
. valaisemaan tutkimuksen esinettä
maikilta puolin, eikä totuus ilmen­nyt
hänelle muutoin kuin kaikkien
jnahdoUistea' vastakkaisten mieKpi-teiden
taistelun tuloksena.'Täten,
entisten siitä olevain yksipuolisten
*asitysten sijaan, vähitenen e§iin-yi
täysi, kaikinpuolinen tntldmns
3a muodostui elävä k ä s ^ s t u t k i -
»Qsssineen kaikista todellisista o-
J^aisuuksista. Todellisuuden s e i -
"«ammen teli filosoojBsen ajatte-oleelliseksi
velvoBisondekd.
puhumattakaan huvituspuolesta, jo­ka
tulee ensiluokkainen. — Kaik­kein
parhaiden tietysti pääsee jo­kainen
näistä hyvyyksistä, selville,
kun saapuu itse paikanpää3tä katso­maan.
Ifanat ovat olleet s a t e e t viime­aikoina,
jota ei täällä csein näin
kesäSä. tarvitse sanoa; tä ninakaan
mohenxi: viimeisenä vnptxma. Kui­vuus
on suuresti hidastuttanut
maanviljelijäin heinätöitä, ' mutta
ollaanpas vain tyytyväimä^ muis­taen,
että meille ovat sateet anta­neet
xouiiten hyvän ranhan.
*^^??f erikoisa työmaita <ei paik-kakunnaiOamme
ole^ Radan koi:-
jäustyöt -oyat suurimmat Ja mel­kein
aiofiat j a niistäkin on tdime-aikbina
Vähennetty työvoimaa. 5iis
nykyisin iannetaan täällä, Ssssben
muuallakin, työläiselle hyvä racBiia.
— Ovatpa, herrat siitä "hyviä".
U. JL
W H I T E L A K E , B. C.
papin seremonioita. Puheen piti J .
Luoma j a lausuttiin runo j a laulet­t
i i n . Vainajalte jäi tänne sisko
perheineen je. Suomeen Lapualle a i -
kuiheh tytär, äiti j a v e l i.
Me olemrae taitila hommaiUe«it
pystyyn työläisnaisten liiton osas­t
o a j a onkin j o 14 aikuista jäsentä
j a on pidetty 2-kokousta. Toivoni
olisi, että ^ nyt menestyisi j a v a u -
-rastuisi, eikä kuolisi kuten useat
epäilevät tuomaat sitä ennustavat.
Meistä naisista se nyt v a i n riippuu,
pysyykö tämä punronkeittäjien* jär­jestö
pystyssä.
Viime kokonlueMa me päätettiin
^ t ä ä piknekki Koskimäen rannas­sa.
Siellä voi u i d a j a emännät keit­tävät
kahvia j a tarjoilevat sitä l e i ­vosten
kera, j a henkistäkin ohjel-^
maa koetetaan sinne saada, kun
nyt vain muistatte paikan j a ajan,
sunnuntaina elok. 7 p. Sinne sopii
t u l l a läheltä j a k a u k a a luonnon hel­maan
viettämään pieni vax>aähetki.
Elok. 20 p. «a marlclunailtama,
johon tulee seka uutta että haus­kaa.
En n y t .vielä sitä kaikkea i l ­metä,
vaan sittenpähän näette.
Menestystä n y t vain toivon t o i s i l ­l
e k i n naisten ryhmille tässä piirissä.
H. K^oppaJa.
HAUSKAA! NAURETTAVAA!
Laulu f aalean Punaisesta
Kolmessa näytöksessä
esitetään
Kirkland Laken s. o.' näyttämöltä
t k. 17 p. alkaen klo 8 illalla
HenkUöt:
H O R A T I O M I L T ON
B E A T R I X , hänen sisarensa
G U Y N E L S O N ...•.«•......•..•.•.•••.....•••••••.••.•••.•«•••..«.•...
S T E L L A , hänen vaimonsa
C L A U D E F A R R E LL
R H O O A , hänen vaimonsa i... ,
^ V A L E R I A F U L A N O , Horation morsian
B E I ^ A R D O N A V A R R O , merimies
Kappale e n yksi niitä näurupilleriä, jota vielä koristaa kau­n
i i t laulut. Laulut säestää Mr. Scroeder. Kappaletta ei tulla
esittämään toistamiseen. ^
Esittäjät:
Vaino Jermila
... Helle Ranta
.. Mauno Valo
.. Mary Ranta
•»••••••«•••••*•• -^\jro
... A g d a N a m i
H i l j a Kincelin
.... Vaino Valo
T E R V E T U L O A !
D U N B L A H E , SASK.
Kalastus tarpeita
Jos aijotte mennä kalastamaa^, niin osta­kaa
meiltä kalastustarpeenne.
U I S T I M IA
U I S M N S I I M O J A N. ;
ONOjSl^SIIlklOJA. ••••••••*••••••••••••••;••«••••••>••••••••••.
TERÄS O N G E N V A P O JA
25c—$1.00
25c—$1.00
10c—$2.50
$1.00
$4.25
O N G E N V A P A K E L O J A $2.00 ylSn».
hfft ikrdHir Hard^
286 Bay Street Port Arthur, Ont
peistä tullakseen ensiluokan nälkä-t
a i t u r i k s i .
J a h a n n n s j u h h ^ i n taas ovst o l ­leet
j a menneet tälle vuodelle. Vaon
onhan sitä knntema muita j u h l i a t u ­lossa,
sillä näytteli jät ovat k^jvass.i
touhussa näytöskappaleen harjotuk-sissa,'
j o n k a aikovat näytellä tämän ISkö?
he;inäkuun lopulla. Päivää ei ole
vielä määrätty, mutta tullaan Jse
päästä. Nrjset kuitenkin valittavat,
että miehet, heidän omat, rakkaat
aviosiippanansa olisivat asettuneet
poVkkitäloin heidän tielleen, men­nen
yltiöpäisyydessään niinkin pit­källe,
että uhkailevat talouden kah­t
i a j a o l l a . MikA Äälpamainen teko!
S U O M E E K
{ M Saoien Mar^a
20
1 ^
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUtt
lOe UhetykBista aUe $ 2 0 . 0 0 , 60e 11-
•letykslsta $ 2 0 . 0 0 — $ 4 9 . 9 9 , 80e UU
hetykslBta $ 6 0 . 0 0 t . - $ 7 9 . 9 9 Ja $ 1 . 00
Ifihetyk8i8t& $ 8 0 . 0 0 — $ 1 0 0 . 0 0 aektt
6e jokaiselta seuraavalta alkavalta
u d a l t a d o l l a r i l t a.
SEU^ooialilietylnlttft ovat UU
•aetydmlat $ 3 . 6 0 Ifihetykulta.
KaikU a i h k S l l h e t t^
raoraan Sadbomte Jlelsiiikiia aa- ^:--.-':;:':t^f^
»aaa pUftnft icaln laapaTat Va-pamlea
konttoriiii. .,;^
Sudboryna Ja ympIrlctSUi aravat 'rp
»oivat U y d i Vapanden Icoattorina
dNsnftamaiaa ..eiikoukartMia.',,:
(AiVAPILETTEJX MYYDJUN.
riBDUSTAI^ PILETTIASIOIX
TahUl »hetyknt-tfiö^lir
VAPAUS^
B M 6». $ U D B U R Y . ONT.
Vapandelle ottevat rahaviUtyUi
rastaan n y S a k l a t :
VAPAUS BRANCH OFFICB
819 Bay Street,
PoH Artkar, Oalarie.
DAVID HELIN
eripaikkakiumlUa PoU-Ontariena.
J . • O K S A N E N , : : •rr..r:r:^>yi'S^m
K i r k l a n d Lake, O n t .
J O H N V U O R I,
So. Porcopine, Ont.
C H A R L E S H A A P A N E N,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
A. T. H I L L ,
roronto, Ont. — Tavattavtoa/IIta-iin
967 Broadvlew Ave., J a p S i v i d i i
aoom 804, 9 6 K i n g S t , E .
S I
Suomen
Pääkonsulivirästo
koko Canadaa varten suorittaa kalk* ;J
klo maan viralllBelle edustulaelle , V
fcuoluvia tehtäviä, pntoa pft»eja :/<
matkustnsta varten koMmanhan . t a i ' f.
TySmaattntisiaV^ -sitä : Vapans-lefateen
etupäässä' pitäisi kirjott&a,
vaan eihän sitä o l e ' s u u r i a k a a n k i r -
jottelemisia^^ farm^^^^^^^ g^^^„ luokkasodasta, nelinäy-uut,
si?ta, siUa jokainen kai tietää ^^^^^^^^^ „iin että kannattaa tulla
muoalle, vahvistaa asiakirjoja
nöksia J7.m., jelvittöä i>erinw;;-j»^^^^ V s
muita Suonien kansalaisiin könd»f A ;; ^
.tjliviA Rijloita»
Jo> hiukan mainitkiain farmarien | Osoite:'
vaodentnlon toiveistakin. Pellot | Consulate Geaärkl
ajoissa ilmofctamaan yleisölle. Kap- näyttää tuta kirjottaessa hyvin J a -
pale on yksi järkyttävimpiä näytel-fvoska
minot vaCttiin kirjeenvaih­tajaksi
Vapaudelle työläisnaisten
l i i t o n osaston kokouks^sa t.k. 6 p.,
n i i n koetan täyttää tehtäväni.
Kesä on ollut kylmä j a sateinen,
vaan kylmästä huolimatta heinä on
kasvanut hyvin. Mutta, nyt k u n on
heinäntekoaika, n i i n sade pilaa hei­nät,
joka on harmin aihe f a r m a r i l ­le,
jonka täytyy karjanhoidolla teh­dä
elämänsä.
Kesäk. 10 p. kaoli Kamlobpsin
sairaalassa Jacob Rajala 46-vuotiaa-na
pitkän j a hivuttavan taudin mur­tamana
j a haudattiin 12 p. kesäk.
Notch H i l l i n hautausmaahan ilman
mitä se työ on aavikon f a r m a r i l l a;
se on kyntää, kylvää j a koota. Kyl­lä
herrat morkettimiehet j a yallit-jseva
porvarisluokka siitä.pitää huo­len,
että farmarilla riittää työtä,
mutta vähät välittää siitä, mitä far­mari
lapsilaumansa -kanssa syö ja
kuinka he puettuna ovat, sillä jota
vähemmällä farmari tpimeen tulee,
n i i n sen suurempi on porvarin saa­lis.
Kiihotuskeinoja porvarit kyliä
löytävät niin että' f a r m a r i t saadaan
raatamaan ympyriäistä päivää, ja
saapa sanoa nälkäpalkalla. Onhan
niitä farmareita, jotka tuumailevat
rielä säästämisen jaloa t ^ t o a , työ­päivänsä
pidentämistä j.n.e. Tuu­mailevat
säästämisestä, j o t a voidaan
harjottaa ainoastaan oman ruumiin­sa
kustannukBella, ikieltääntyraällä
välttämättömimmistäkln elämäntar-
«rkl''"a|''.Fi|al«adr t ^A-.
edempääkin katsomaan. Kappaleen
nmtii on Veljesviha. Muistakaa »Il­loitta
kun kuulette, että mainittu
kappale menee näyttämöllä, tulla
katstqmaan; se kyllä k a n n a t b a , o l ­koonpa
ilma mikä tahansa.
Niin ja tuleehan ne taa* ybteiact
aluejuhlatldn. Ne tulevat olemaar
elokuun 6 päivänä. Juhlat on jär­jestänyt
aluekomitea yhteisiksi
Lake Coteaun ja^ Coteau H i l l i n osas­tojen
toimesta. Juhlille tulee pa!- ^
j o n ohjelmaa ja urheilua. 3uhUt^^^^ ^^^^^i^^j^^^^^^^
on päätetty vietettäväksi taas tänä Jteutunut .kaikenlaisia virkaherroja
paaville, jotenka luonto on tällfl i i i » atamey Street/ Montreal* i
k e r t a a oikein anteliaalla tuulella, <Conier St. Catharine and Stanley)
n i i n että jos ,nyt .^tä « e n o a ' jaOcau I ; M^SEU ' RAUANHEiMa,^:^^^^:.:^^'^^
koko kesän, on farmareilla toivoa : pfiakonsuU ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^^^^^^^^ ' ^ '"^^
saada runsas sato viljasta. Se on Lisaksi on Suomella edurtaJinÄ
vaan tietämätöntä k u i n k a tulee ole-lCanadassa: Konsuli E r I c k J . Korte;
maan v i l j a n hinta. f«rt^Arth«r, Ont. — D. J . Cable, /-^f
T a » . b « b l a « e ^ y k . i .ellalnen^^i^^^
paikka, josta nyM»In mainitaan ronto, Ont. — 6 . W . T ö r o r o o r 6
ehkä kaukaisimmassakin maailman l H o w e " ' ^ - _
kolkassa. N i i n ^ k u u l u k s i tämä o n j ^ A l j ,
t u l l u t , sillä tuleehan tänne »Hrtolai- ^iW®f|„J^^
slakin jrhtenään afna Suomesta] ClHt. Ont , ....s^-.,v;^;,;i|,||p
saakka j a on siellä tietysti hyvä { ^ • • • • • • B I V H H B B I ^ ^
kaiku tästä kuulusta kaupungistam-' /
me, sillä eihän ihmiset muuten tän
listen ennakkoluulojen mukaian.
Tällä tavoin tuli tnnnontarkka, vä­symätön
totuuden etsiminen mieli­valtaisten
tulkintain tilalle. Mutta
todellisuudessa kaikki riippuu olo- j j a n kokemuksen perusteella, jo-suhteistal,-
»BJanjä paikan ehdoista, kainen j u r i s t i , j o k a asiansa ymmär-
I
han vastakohta, — sen osottaa j mukaan on Hegelin ansio se, etta
teille kokemus, eikä yleensä ole • hän ensimäisenä katsoi kaikkia 11-
tärkeätä tietää sitä edeltäkäsin, miöitä niiden kehityksen kannalta,
kyllä voi, j u u r i ihmiskunnan hlsto-
— j a siksi Hegel tunnusti, että en­tiset
yleiset fraasit, j o i l l a arvioi­t
i i n hyvä j a paha, ottamatta huo­mioon
olosuhteita j a syitä, joista
kyseessä oleva ilmiö j o h t u i , että när
mät yleiset abstraktiset lauselmat
olivat epätyydyttävät: j o k a esineellä
j o k a ilmiölle on, oma merkityksensä
ja: on sitä-arvioitava ottaen huomi­oon
se tilaane, missä se o n ; tämä
sääntö ilmz.isUin lauseella: "abs­t
r a k t i s t a totuutta e i ole, totuus on
konkreettinen,* määritelty
lun
arvio voi koskea vain määrättyä
tosiasiaa, tutlden kaikki olosuhteet,
j o i s t a se riippuu." (Tshemits-,
hevski).
Olemme "toistaiseksi" jättäneet
huomioonottamatta kysymyksen,
muuttuuko tosiaankin jokainen i l ­miö
omaksi vastakohdakseen, niin­k
u i n Saksan idealistit d i a l e k t i k o t ^ -
vcUvat. Nyt toivomme lukijan o^
levän kanssamme samaa mieltä, e t ­tä
oikeastaan voi tämän kysymyk­sen
jättää tykkänään tarkastamat­ta.
Xnb sovellutatte dialektista
metoodia ilmiön tutkimiseen, on t e i ­dän
muistettava, että muodot muut­taa
sanoa teille, että jokainen oi­keudellinen
laitos ennen tai myö­hemmin
muuttuu omaksi vastakoh­dakseen:
nyt ^ se kelpaa tyydyttä­mään
erältä yhteiskunnallisia tar­p
e i t a ; nyt se on hyödyllinen, vält­tämätön
juuri näiden tarpeiden t a ­kia.
Sitten se ^ alkaa yhä huonom­min
ja huonommin tyydyttää näitä,
t a r p e i t a : vihdoin se muuttuu nii­den
tyydyttämisen 'esteeksi: välttä­mättömästä
on se muuttunut tuhoi­saksi,
-ja s i l l o in se häviää. Otta­kaa
mitä haluatte, — kirjaUisuus
historia, l a j i e n historia, j a j o k a pai­kassa
m i s s ä on kehitystä, näette
tällaisen dialektiikan. Mutta kui­tenkin,
se j o k a haluten tunkeutua
dialektisen prosessin olemukseen a l ­kaisi
tutkimalla oppia jossain kehi­tysprosessissa
rinnakkain olevain i l -
Aastä seurasi todeUisnuden'erino-
* ^ n e n tarkkaaminen, seaaijaan että
i^*a ei ennen ajatettu, vaan hSikäi-
«fflattä vääristeltiin omien ykapuo-tuvat
ikuiseksi " n i i d e n insällön kor­keimman
kehityksen :. perusteella.
Tätä muotojen hylkäaihisprosessia
on teidän tut»attava Jcokonaisuudes-saan,
jos tahdotte saada tutkimuk­sen
esineen tyhjentävästi selvHle.
M u t t a onko uusi muoto oleva v a n -
miöiden ristiriitaisuudesta, hän ei
t a r t t u i s i asiaan oikeasta päästä.
Tuollaisen tutkimuksen.'näkökoh­dan
valinnassa on osottantnn^gt
a i n a olevan hyvi^ paljon mielival­taista.
On : katsottava : kysymystä
itselleen, milcä on se Mertämatön
muotojen : muutos, jonka aiheuttaa
sen todellisen sisällön kehityksen
ehdot.~ Tämä . on t u o sama ajatus^
v a i n lausuttuna toisilla sanoilla.
M u t t a njrt e i sen tstMmisessa ole
t i l a a ' m i ^ v a l l a l l e , «Uä t n t i d j a n nä^
kökohdan määrää itse muodon ja
sisäHon luonne, Engelsin^ sanojen
niiden' syntymän j a tuhoutumisen
kannalta. (Sitten • Plehanov väit­telee
MihaUovskia vastaan, joka
t u l k i t s i Hegeliä vaarin. M.m. sel­vittelee
Plehanov dialektiikkaa
Rousseaun .tutkimuksessa ihmisten
erilaisuuden eyistä sekä Diderofn
kirjassa "Rameaun veljenpoika."
Huomauttaa kuinka saksalainen i -
dealistinen heikko puoli oli luonnon-fOosofia
j a heidän pääansiönsa on
filosofian j a historian e r i a l o i l l a.
X V I I vuosis. fUosofit käsittelivät
pääasiassa matematiikkaa j a luon­nontieteitä.
XVIII vuosis. filoso­fia
käytti tarkotuksiaan varten e-
^dellisen ajan luonnontieteellisiä
keksinnöltä j a teorioita, mutta itse
se harrasti luonnontieteitä . elikä;
v ^ n Kantin hahmossa; - Ranskassa
.tulivat etualalle yhteiskunnalliset
kysymyksetj jotka, vaikkakin toi­selta
puolen, kiinnittivät X I X vuo­sis.
filosoHen mieltä.
Jos kaikki l i i k k u u , k a i k k i muut­tuu;
jos jokainen ilmiö itse luo
vastakohtansa; jos e i ole n i i n hyö­dyllistä
laitosta, ettei . se lopuksi
t u l i s i turmiolliseksi, muuttuisi vas­takohdakseen,
niin on seuraus se,
lainsäädäntöä", että ei voida mlettj-e
n keksiä sellaista yhteiskunnallista
rakennetta, joka olisi paras k a i k i l le
ajoille j a kansoille: k a i k k i o n hyvää
paikassaan j a ajallaan. Dialektinen
a j a t t e l u sulki ;P0l5 kailsklnaiset n -
topiat . S e n täytyi' sulkea ne pois
sitä enemmän kuin ihmisluonto,*'
tämä muka pysyvä kritcerio, jota
vuotena Lake Coteaun osaston ha.?-
l i l l a j a kentällä.
Tyoläianaiften liiton osasto toimii
myöskin paikkakunnallamme far-marinäisten
valijtamiseksl Kokoukr
set on aina joka kahden viikon
aina Bieluloimanniih saakka; ainoas­taan
puuttuu tohtoriai nimittäin
lääketieteen tohtoria, sielutohtorti-ta
on l i i a k s i k i n , niin että sielut k y l ­lä
luulisi olevan terveinä, s i l l a on­han
näitä sielupuoskareita oikein
kaksi vakinaista j a väliaikaisia käy
muuttumatta käyttivät XVIII :n^ toisilta paikkakunnilta tuhkatlhe-vubsisadan
valistajat.^ ja X I X ; n , ^ S n .
vuosis. ensi puoliskon sosialisti-uto­pistit,
sai osakseen kaikkien ilmi­öiden
yhteisen kohtalon: se Itse
tunnustettiin muuttttvaksi.
Sen mukana haihtui myös se nai­vin
idealistinen historiankatsomus, TT .|.. . %-fi. • *f j -*
johon pitäytyivät yhtä lailla .ekä , ^''^^^ . » » ^ f ^ ^ ^ ^
valistusmiehet että utopistit j a j o k a ! j!! T^^f^^^,*- ^
lausutaan sanoilla: Järki ajatuk-J lähettäisitte
set hallitsevat maailmaa. Tietenkin »»et» tulemaan. Ellette 16 päivän
järkV puh^i He^el, johtaa maailman V^""^^. «"onta niin ilmotan summan
historiaa mutta samassa mielessä J». " " " « » n * lehdessä, että tietää
ILMOTDS
k u i n se johtaa taivaan kappalten
liikkeitä, s. o. lainalaisuuden mie­lessä,
Taivaankappalten liikkumi­nen
on lanalainen, mutta ne eivät
tietenkään ole tietoiset tästä lain­a
l a i s u u d e t ' Sama koskee ihmis­kunnan
historiallista liikettä. Sillä
on aivan epäilemättä omat l a k i n s a;
mutta ee e i merkitse että ihmiset o^
vat niistä tietoiset j a että ihmisjär­ki,
meidän tietomme, meidän " f i l o -
toiset ruokatalonpitäjät pitää va-i
ransa, (82)
. M r . Jack Kannisto.
Box 287, Copper C l i f f , O n t .
Suuren surun murtamana o
ilmotammie että
tyttäremme
N O O R A -r
rauhallisesti hukkui kuolon
uneen kotonaan, Three H i l l s -
Bä, Albertassa, kesäk. 19 päi­vänä
1927, sairastettuaan k o l ­me
vuorokautta ankaraa kua«
mettä. Hän o l i syntjmyt h u h -
iik. 28 p:nä 1916, o l l en k u o l ­lessaan
1 2 ' v . , 1 kk. J a 26 p »
ikäinen. Lähinnä kanssamme
Jäi tytärtämme kaipaamaan
v i i s i siskoa Ja kaksi veljeä,
j o n k a täten. kaukana oleville
sukuliiisille V j a tuttaville tie^
doffisi annamme.
K O T I H O I D O N A V U L LA
' T E R V E Y T E E N -
O H J E L M A N I : Luonnollinen Ravin-tojäzjestclmä
60; Paastoparanntu
$ 2 ; Maitoparannns 76c; Tieteellisi
nen Vesiparannus $2; Baakamoka-
Järjestelmä $1.60; Auringonparan-nus
j a ilmakylvyt 60c; Koti-KirO-j
Sofiamme" olisi historiallisen l i l k - J P r a k t i i k k a 60c; Sama, englanninkie-i
lellä 80c; Iloisen Mielen Parantava!
I
keen päätekijöinä — —• —•
Ranskan materialistinen filosofia,
huomauttaa Plehanov, johti fatalis­m
i i n . Idealismi voi johtaa siihen
myöskin: parhainkin harkinta voi
mennä hukkaan miljoonien ihmis­ten
aivan arvaamattomain toimieo
ratkaista yhteiskunnallisen kehi­tyksen
kysypiystä. Siksi että oli*
vat idealisteja. Perusvoima- oli
heille Tajur.ta e j i Idea, jonica olen^
noitumista 4coko historia on, Hegel
sanoi että ''idealismi o n tnateriali^
min totuus. - Päinvastoin: materia­l
i s m i on osottautnont idealiimin to->
tuudeksL
Vaikutus 60c; Umpitauti ja sen pa«
rannus $1; Reumatismin, Kylmän
ja Influensan Parannus $ 1 ; Lasten­hoito
$1; Naisten Siitinelintaudit
$1.60; Luonnollinen SnkupuoUelä-nia
$1.60; Sukupuolinen Kykene^
mättömyys Ja sen Parannus- 76e:
Veneeristen Tautien Parannus $ 3 '
Hieromaoppi $3;. 25 pros. alennoi
tilattaessa nämä kaikki ohjeet yh­dellä
k e r t a a ; 10 pros. alennus tilät<
taessa $10 edestä t a i y l i . Dollarin
maksusta vastataan sairaiden ; per­s
o o n a l l i s i in kysymyksiia, Hnom.1
Malänin tulee.: seurata kaikkia / tila-,
uksia: J a kyselyjä.
P a l j o n me toivoimme sinusta
Noora.
E r o t a sinusta emme tahtoau
ols.
M u t t a toivomme petti J a kuo­lema
t u l i.
J o k a tempasi sinut laotamme
pois.
Elää sä tahdoit Ja luonattune
o l l a .
E t milläiin meitä Jättänyt ois.
M u t t a lepää nyt rauhassia
kumpasi alla,
Sä muistossa raakkaamme
fjäti olet.
Isa j a «iti.
^ .Pyydämme lausua vflpittomät
kiitokset ympäristöä tovereille
Ja tuttaville laajasta osanotos­ta
surusaattoomme sekä niistä:
monista kukista J a seppeleistä,"
j o i l l a koristitte tyttäremme
hautakummun.
A a t t i Ja A l i i n a Mattson,
Three H i l l s , A l t a ^ .
SlUi!
fti^S-'>5iB:^p|
3'!
• • •; 1
T i l a t a a n osoitteella:
D r . Koski'* Helatb .Service.
B o x 1197, San Franasco, CallL
/Td Hs KOUONES^
Pboae; KuOboH 1688. SoU 2 ! ^ ;
Oiote; Box 1192» Sadbaxy^ Oal;
Pitlclaiatfcäun* mia» AflM IM m
i i i
/
rS5