Vapaus, August 24, 1927

              Keskiviikkona, elok. 24 p:nä—WeiL, Angost 24
I
f f
, 1
MM
i i
Makin opetiik^
jutusta
lämme o l l a t maata sanottavaa koin
eanoa, että nämä miehet tuomittai­siin
elävältä kaoiemaan Tankila-maorien
sisään. Joori tällä tärke-
Vielä on liian aikaista arvioida
Sacco-Vanzetti-jatun tuloksia ja
sen merkitystä kokonaisuudessaan.
(Tämä on kirjotettu sen jälkeen,
kun kuvernööri F u l l e r lykkäsi Sac-eon
ja Vanzettin telottamisen t-k.
22 päivään.) Lähinnä seuraavat
päivät tulevat olemaan ratkaisevia.
Kuitenkin on jo selvä, että yhtä
hyvin Amerikan kuin koko kansain­välinen
työväenliike Saccon j a V a n ­zettin
pelastamiseksi kapitalistien
kuristavista käsistä, on suuresta mer
ällä hetkellä M r . Green arveli, että
jo tällainen anomus hänen puolel­taan
mahdollisesti tulkitaan hänen
isäntiensä taholta yritykseksi pumk
maissa on oHut se. joka on antanut | « t ^ ^ ^ " * - ^ ' ° ^ . j j f "^
I vaoksi hän j u l i s t i , «ttej hänellä ole
I mitään yhteistoimintaa Saccon ja
iskun Massan ^-aition kapitalistiselle j
okeudelie Ja pidentänyt Saccon ja
Vanzettin elonpäiviä. i
New Y o r k i n mielenosotokset, j o i ­hin
vähintäin on osallistunut y li
viisikymmentä tuhatta työläistä,
ovat mahdollisesti olleet suurimmat
protestikokoukcet, mitä suurkaupun­gin
kaduilla on milloinkaan nähty.
Samoin Chicagossa on monia tuhan­sia
työläisiä ollut liikkeellä voimak-
1 V a n z e t t i n kanssa.
Araer£k*laIneo "kaoMnralta**
t j ö s s i in
On todetta ettS. nsnmmat saommlatset zutkiutaTat
RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA
Tähän heillä bn monta pätevää syytä!
Näin tekemällä he menettelevät viisaasti!
MINKÄTÄHDEN — : —
kaasti protesteeraten näiden työ-
Idtyksestä j a rikastuttaa kansainvä-< Iäisten laillista murhaa vastaan,
lisen työväen kokemuksia huomat-1 Ensimäisen kerran Sitten (^eräslakon
tavalla tavalla. Ipäivien on nyt Garyssä tuhannet
Chicago Daily Newsin Wienin k i r - itjöläiset liikehtineet ja kokoontu-jeenvaibtaja,
jolla tavallisesti on neet kadaille protesteeraamaan te
hyvät tiedot tapahtumista, ilmottaa
lehdelleen seuraavaa: "Että Saccon
j a Vanzettin kuolemantuomion lyk­käyksellä
tulee olemaan kauaskan­toinen
poliittinen vaikutus Europas-sa
sekä Amcrika«a, «c käy selville
yleisestä tapahtumien suunnasta lisä-ajati
myöntämisen jälkeen j a myös­kin
huomattavampien . t a r k k a i l i j o i ­den
mielipiteistä, joiden kanssa k i r ­jeenvaihtajanne
on a i k a ajottain o l ­lut
tilaisuudessa käsittelemään kysy­myksiä
laajempaa taustaa vastaan."
MUS UsiajaB mySatiminen
m
Sama kiijeenvaihtaja ilmottaa
meille Europassa olevan laajalti l e ­vinneen
käsityksen, että "Saccon ja
Vanzettin kuolemantuomion käytän-töönpanon
sirtäminen merkitsee
suurinta voittoa punaiselle Venäjäl­le".
Kuinka paljon tässä on totta?
Kysymykseen voidaan antaa seuraa-
Tsöilaatiniien vastaus puhtaasta abs-
V traktisen oikenden rakkaudesta ei-
' kä sen M i o k s i , että han haluaisi Sac-
- eon j a Vanzettin pelastamista säh­kötuolista.^
Jos kuvemSSri F a l l e r i l la
olisi tämänlaisia haluja, n i i n hän
o l i s i jo aikoja sitten voinut toimia
toisenlaisen roolin mukaan kuin ne
telottajat, j o t k a ovat vastuunalaisia
n S d e n syyttömlcitt työläisten kuole-i
t t an kabletesa pitämisestä seitsemän
vuoden ajan. Lisäajan myöntämi­seen
o l i vain. y k s i syy. J a se o l i se
jonkkppainostns minkä jrhtä hyvin
amerikalainen kuin kansainvälinen
proletariaatti järjesti A m e r i k a n hal­litsevaa
luokkaa vastaan. Työväen­l
u o k a n kaikkein Inokkatietoisimpana
ryhmittymänä voivat . kommunistit
Yhdysvalloissa samoin kuin kaikissa
muissakin maissa luonnollisesti vain
i l o l l a tervehtiä sifö työväenluokan
tietoisen vaSstustnksen laajuutta, m i ­kä
tässä tajpauksessa on ilmennyt k a ­p
i t a l i s m i a vastaan. kommunistit
voivat o^la iloiset siitä osuudestaan,
mitä he ovat esittäneet tämän suu­r
e n luokkaliikkeen kehittämbeksi
Sacco j a Vanzettin telotuksen 'es­tämiseksi.
M u t t a kenenkään et tule antaa
pettää itseään. " Tuomion täytän­töönpanon
lykkäys e i merkitse va­pautta
Saccolle eikä y a n z e t t i l l e . M e i ­d
ä n häikäilemätön j a keinottelee
nallitseva luokkamme käyttää lisä­a
i k a a kaikenlaisen teeskentelyn ja
" o i k e u d e n " i-viimeisen havainnon ja
s a n ^ kantta lujittaakseen tarkotus-t
a a n näiden kahden työväen taiste­l
i j a n murhaamiseksi. Vaara ei siis
« l e läheskään voitettu. Vaara ei
myöskään ole millään t a v a l l a vähen­t
y n y t J u u r i tämän a j a n lykkäyksen
k a u t t a : on päinvastoin laajentunut
Saccon ja Vanzettin telottamisen
, vaara,
Löytyy vain yksi k i e l i , j o t a kapi­talistiset
riistäjät j a sortajat jrm-märtävät
j a se on lupkkavoima. Tä­tä
kieltä ne tavallisesti puhuvat.
Sen vuoksi on selvä, että kun työ^
Iäiset puhuvat hallitsevalle luokalle
luokkavoimallaan, ne myöskin ym­märtävät
sitä. N y t o n tarpeellisem­paa
kuin milloinkaan ennen jatkaa
toimenpiteitä työväenluokan vastus­tuksen
j a painostavan voiman kehit-tänuseksi
Amerikan kapitalismin
hallitsevaa mahtia vastaan Saccon
räsparooneita j a työnteettäjien har-jottamaa
murhaavaa luokkaoikeutta
vastaan. New Yorkissa, Philadelp­hiassa,
Chicagossa ja kovanhiilen
a l u e i l l a ovat tuhannet työläiset lak-koutuneeL
K a p i t a l i s t i t eivät pelkää mitään
sen enempää kuin työläisten ko­koontumista
tehtaista kadulle ja
niiden osallistumista joukkoprotesti-liikkeeseen
riistäjien luokkaoik«ntta
vastaan.
Tässä yhteydessä ei meidän tule
salata sitä tosiseikkaa, että jotkut
Saccon ja Vanzettin puolustajiksi
julistautuneet ovat ainoastaan ol­leet
haitaksi maan työväestön suu­r
e l l e joukkoliikkeelle j a sen kehi­tykselle.
Se tosiseikka, että jotkut
näistä pikkupoirvarillisigta liberaa­leista
ovat olleet Saccon j a Vanzet­tin
puolustusliikkeessä strategisissa
asemissa ja sekottuneet anarkisti­seen
sympatiaan ei lainkaan tee
heitä vähemmän vaaralliseksi, vaan
päinvaston laajentaa heidän vaaral­lisuuttaan
luokkaperusteiselle, aino­alle
oikealle pohjalle rakentuvalle
vastustusliikkeelle kahden viattoman
miehen pelastamiseksi hirttäjen kä­sistä.-
Enemmän lakkoja, enemmän pro-testikokouksia
j a suurempia lakkoja,
suurempia protestikokouksia — sii­nä
aseet, joiden kautta työväki voi
herpaannuttaa telottajien kädet.
J o i t a k i n "ystäviä", j o i t a täytyy
t a i U a i U a
Sosialistipuolueen virallinen by-rokratiai
on näytellyt häpeällistä
osaa Saccon j i ^ V a n z e t t i n puolustus­taistelussa.
Heidän propagandansa
tarkoituksena on ollut kas\Tattaa
työläisten luottamusta kapitalisti­seen
luokkaoikeuteen. Heidän pro­pagandansa
ei ole selventänyt vaan
peittänyt kysymyksen : luokkaluon-netta.
Tämänlainen " a p u " ainoas­taan
vahingoittaa Saccoa j a Vanzet-tia
j a sen luokan intressejä, jonka
etujen puolustajina heidät mahdolli­sesti
murhataan. Mutta kaikkein
petollisinta osaa Saccon j a Vanzet­tin
puolustustaistelun yhteydessä on
M r . Green, j a muut työväenliikkees­sä
toimivat Amerikan imperialismin
agentit näytelleet. Silloin kuin te­l
o i t t a j a t olivat juuri tarttumassa
sähkötuolin kampeihin polttaakseen i
K a i k k i rattaat hallituksen koneis­tossa
pyörivät täyttä vauhtia eteen­päin
Saccon j a Vanzettin murhaa­miseksi.
Kirkot toimivat ylimää­räisellä
tarmolla. Sanomalehdistö
tekee enemmän kuin velvollisuu­tensa.
Sitä todistaa sekin, että n.s.
liberaalinen New York World-lehti
hylkää palveluksestaan yhden hno-matuimman
avustajansa, Heywood
Brounin, tämän julkaiseman voi­makkaan
vetoomuksen johdosta Sac­con
j a Vanzettin puolesta. Mr Coo-l
i d g e l l a on l i i a n k i i r e armähtaessaan
viinapetlareita j a tavallista vim-matuimpia
selviä kriminaaleja voi­dakseen
"käsitellä" Saccon j a V a n ­zettin
juttua. Hallitsevien provo­kaattorit
ovat kiireisessä toimin­nassa
valmistaakseen.' pommiräjäh­dyksiä
tarkoituksella demoraaHsee-r
a t a j a hävittää työläisten protesti­liikkeen.
Amerikalainen demokra­tia,
Amerikan hallitus, on harvoin
esiintynyt sellaisella petomaisella
voimalla, sellaisella j u l m a l l a luokka-vallan
nyrkkivoimalla ' j a tuskas­t
u t t a v a l l a tavalla työläisiä vastaan,
k u i n mitä se on osottanut toimin­nassaan
Saccon j a Vanzettin murr
haamiseksi.
JonkkoUikkeen (ahanutinen n e r -
Idty».
Mahtavan ja laajalle ulottuvan
Saccon j a Vanzettin puolustusliik-keen
pääasiallinen merkitys on:
Se radikalisoi voimakkaasti Ame­r
i k a n työväenliikkeen voimia.
V a i k k a Sacco-Vanzetti asiana
tähän asti onkin lakkoa käytetty
raj'oitetnssa mittakaavassa, «n se
kuitenkin lujittanut lakon käyttämi­sen
käsitystä poliittisessa tarkoituk­sessa
huomattavasti.
Sacco-Vanzetti protestiliike on e-delleen
hävittänyt virheellisiä ku­vitelmia
amerikalaisen demokratian
luonteesta ei ainoastaan suhteelh.
sesti luokkatietoisen europalaisen ja
muiden maiden työväen vaan myös­kin
poliittisesti takapajuisemm&inkin
amerikalaisen työväen keskuudessa.
Ensimäisen kerran tällä vuosi­kymmenellä
amerikalaisen työväen
joukot ottavat osaa liikfceeseen, joka
suuressa mittakaavassa kiinnostaa
maailman kaikkien maiden työläisiä
j a jossa kysymyksessä on työväen­luokan
etujen puolustaminen. K u ­kaan
ei voi vähäksi arvioida tällais­ta
työläisten kansainvälistä silodaa-r
i s u u t t a laajentavaa sysäystä, eikä
sen merkitystä.
Työläiset A m e r i k a n ja muissa
maissa ovat näyttäneet miten Sacco
j a Vanzetti voidaan pelastaa- Nyt
meidän täytyy moninkertaisesti te­hostaa
toimenpiteitämme pelastaak­semme
Saccon j a Vanzettin kapita­listisen
luokkaoikeuden kynsistä ja
Saccon j a V a n z e t t i n ei meiidän pata-j suojellaksemme työväenluokan pe-vanhoillisella
A . F . L a i presidentti- rusoikeuksia. — Jay ^lx)vestone.
Suomalaiset tietävät että RUOTSIN m R K A N UNJA
O N SUORA J A M U K A V A T IE
SUOMEEN tai SUOMESTA
A I N O A S T A A N 10 V U O R O K A U T T A K U M P A A K I N T I E TX
E i minkäänlaisia viivytyksiä
A t l a n n i n j a Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa
Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystä­viänne
Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti jos käytätte
hyväksenne R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N tarjoamaa erin­omaista
palvelusta j a nopeata kuljetusta.
K A I K K I N Y K Y A I K A I S E N V A L T A M E R D I A T K U S T U K S EN
M U K A V L T J D E T
R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N laivoilla vallitsee mitä suurin
puhtaus j a ruokajärjestys on soviteltu tyyd3rttämään suoma­laisten
makua.
Käyttäkää aina R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A A j a olkaa vakuu­tetut
luotettavasta palveluksesta j a tunnetusta mukavuudesta.
Säännöllinen Iineenne vuoden ympäri H a l i f a x i in
Itäänpäin New Y o r k i s t a sekä t a i v u i n myöskin Halifaxista
K O L M A N N E N L U O K A N A L I M M A T H I N N A T:
SUOMEEN §110.50 — SUOMESTA $122.00
EDESTAKAINEN PILETTI $186.00
(Canadan vero $3.00 lisää)
L a i v o j e n kallravnorot New Y o r k i s ta
Stockholm Syysk. 1 p:nä
Gripsholm .. Syysk. 10 p:nä
Drottningrholm Syysk. 24 p:nä
' JOS A I J O T T E VIETTÄÄ JOULmfNE S U O M E S SA
teette viisaasti matkustamalla
jommallakummalla R U O T S I N A M E R I K A N L I N J AN
J O U L U H U V I M A T K A - L A I V O I S T A
H A L I F A X I S T A — S U O M E E N
S S ''Drottningrholm'* marraskuun 28 p:nä
SS "Stockholm'! joulukuun 5 p:nä
(Gööteporin kautta)
Ainoastaan 10 vaorokantta Suomeen saakka
Matkustakaa näillä l a i v o i l l a , s i l l o i n vältätte väsyttävän p o i k k i -
k u l u n Englannin kantta j a myös hankalan matkan Itämeren y l i .
V o i t t e myös tehdä miellyttävimmän
J O U L U H U V T R E T K E I L Y N matkustamalla kuuluisalla
Moottorilaivallamme ' •
**GripshoIm" New Yorkista, jou^uk. 9 p:nä
Ainoastaan 10 tantta Montrealista New Y o r k i in
Ainoastaan 10 vaorokantta NeW Y o r k i s t a Saomeen,
. • • (Gööteporin kautta) '
Saapukaa M O N T R E A L I I N noin pari, kolme päivää-ennen laivan
lähtöpäivää j a ilmoittakaa Idrjeellisesti M O N T R E A L I N K O N T ­T
O R I I N osoitteeUa: SWEDISH A M E R I C A N L I N E , 1410
S T A N L E Y ST-, M O N T R E A L , Q U E . , miUoin j a millä junalla
saavjitte, n i i n L i n j a n suomalaoset edustajat ovat vastassa ase­malliin
j a auttavat Teitä avuliaasti, nopeasti ja maksutta k a i ­kissa
matkaa koskevissa asioissa, passin kuntoon saami-•
sessa j . n . e.
Halutessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista
kysymyksistä kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tahi
k i r j o i t t a k a a suoraan: j -
SWEDISH AMERICAN LINE
1410 S T A N L E Y S T R E E T . MONTREAL, Q U E .
J . V . K A N N A S T O , B O X 69, S U D B U R Y , ONT.
hansien dollarien arvosta, pääasias­sa
maanviljeljrstuotteita yhdestä
osuuskaupasta toiseen. Asiasta syn­t
y i pitkänpuoleinen keskustelu.
Toinen : kokouspäivä
Edustajiei™ nimihuudon jälkeen
otettiin käsiteltäväksi l i i t o n t i l i n t a r -
kastustyö, mutta siitä ei syntynyt
suurtakaan keskustelua.
OSUUSTOIMINTA
Yhdysvaltain pohjoisvaltioiden osuustoiminta-liiton
VI vuosikongressi
Ensunainen kokouspäivä
Pohjoisvaltioiden Osuustoiminta-l
i i t o n vuosikokous, järjestyksessään
kuudes;'" pidettiin sunnuntaina ja
maanantaina heinäk. 17 j a 18 p.
MinneapoUssa F r a n k l i n osuusmeij"e-rien
juhlasalissa.' Kokouksen avasi
l i i t o n j p r e s i d e n t t i H . I. Nardhy. Sen
jälkeen luettiin kokoukselle saapu­neet
tervehdyskirjelmät ja -sähkö­sanomat,
joita o l i m. m. Amerikan
Osuustoimintaliiton virkailijoilta,
j a Vanzettin pelastamiseksi kuole- ^es^^altioiden Osuustoimint^iitol-ta
ja erailta toisilta veljesjarjes-töiltä.
Mieskohtaisen tervehdyksen
anasta.
Talctiikkamme ja tehtävämme
Mainitsimme jo Jcommunistien
osuudesta Sacco-Vanzetti kamppai­lussa.
Meidän tulee edelleen pai­nostaa
luokloitietoisten työläisten
järjestön merkitystä, järjestön, joka
luokkamme intressien mukaisesti
puolustaa työläismiehiä j a työläis­n
a i s i a kapitalismin vainolta. Tämä
järjestö on International Lahor
D e f e r i s ö . ' T ä m ä järjestö on esiin­t
y n y t kaikkein m i l i t a n t t i s i m p a n a ja
tarmokkaimpana taistelijana Saccon
j a Vsmzettin puolesta. Se on toimi­nut
kaikkien päättävimpien j a t a r -
mokkaimpien yhdistävänä keskuksena
taistelussa Massan valtion telottajia
j a heidän j u l m i a liittolaisiaan vas-
^l^läisten ^liddto- j a joui&opro-i
k e^iY^ ja muissa
esittivät myöskin Keskivaltioiden
Osuustoimintaliiton edustaja Hauta­la
ja Minnesotan Työväenliiton ja
Lahor Review nimisen lehden edus­tajat.
Seurasi sitten lyhyitä esit-telypnheita
useilta edustajilta. Sen
jälkeen hyväksyttiin liiton toimeen­panevan
komitean esittämä työoh­jelma.
»
. V a l t a k i r j a i n tarkastajat, joiksi
puheenjohtaja nimitti E . E . Branch-in,
Halosen j a Alanteen, ilmoittivat
että kokouksessa on 65 täysival­t
a i s t a edustajaa, edustaen yhtätois­ta
osuuskuntaa. Sen lisäksi oli ko­kouksessa
toistakymmentä veljes-edustajaa,
joille annettiin puheoi­keus,
mutta ei äänestysoikeutta.
Keskusosunskuntaa oli edustamassa
27 edustigaa, • F r a n k l i n i n osuusmei­jeriä
17 j a N e w E r a henkivakuutus-yhdis^^
sta 5.
Kokouksen puheenjohtajana toimi
H . I. Nordby j a sihteerinä V . S.
Alanne.
V i r k a i l i j a i n ja toimikuntien va­linnan
jälkeen l i i t o n sihteeri Alan­ne
esitti kokoukselle toimintakerto­muksen
kuluneen vuoden toiminnas­ta--
H. V. Nurmi esitti l i i t o n t i l i k e r -
tomuksen ja tilintarkastajain lau­sunnon,
jotka hyväksyttiin ilman
pitempää keskustelua!
Työjärjestyksen mukaan seara&i
l i i t on äänenkannattajan arvostelu,
mikä kuitenkin supistui hyvin vä­h
i i n .
L i i t o n \Tiosikirjan arvostelu oli
työohjelmassa seuraava. Sen si­sältöön
nähden ei ollut kenelläkään
-muistuttamista. ^
Jonkun verran keskustelua -yntyi j Amerikan maista,
sutä tulisiko Uiton toimesta järjes- [ Osanottoonsa nähden oli tämä ko­taa
ensi syksynä englanninkieliset 1 i,oas onnistunein ^liiton historiassa.
Seuraava kysymys oli hyökkäys-työ
ulospäin. Sihteeri selosti niitä
toimenpiteitä mihin l i i t o n toimitsi­j
a t ovat ryhtyneet viime vuonna
Duluthissa pidetyn vuosikokouksen
jälkeen ja siellä annettujen eväs­tyksien
perusteella.
Kasvatustyö o l i settraavä kysymys
mikä tuli käsiteltäväksi. Siitä syn­tyikin
pari tuntia kestävä keskus­telu.
Johtokunnan valitseminen. EnsiT
asetettiin seitsemäntoista ehdokas­ta
joista äänestettii^ lippuäänestyk­sellä.,
Valituiksi tulivat seuraavat
yksitoista: H. L Nordby, H . V .
Nurmi, Eskel Rönn, A . A . Siegler,
E . E. Branch, F . F . Rurandt, George
Halonen, E. H . Anderson, P. F . De
M a r e , O s c a r Corgan, David Leucho-vius.
Ppnsivalibkunnan taholta esitet­tiin
useampiakin ponsia. Ponsi v a ­listustyöstä
hyväksjrttiin yksimieli­sesti.
Samoin hyväksyttiin ponsi,,
jossa kehoitetaan osuuskuntia anta­maan
enemmän huomiota liiton ää­nenkannattajan,
Northern States
Co-operator'in levittämiselle j a kan­nattamiselle.
Ponsi, jossa vaadi­taan
\-apautusta Massan valtiossa
tuomituille työyäenmiehille Saccolle
j a VanzettiHe, t u l i n i i n ikään yksi­mielisesti
hyväksyttyä. Samoin hy­väksyttiin
ponsi, l^ssa vaaditaan
Yhdysvaltain hallituksen poistamaan
jSotavoimansa Kiinasta j a Keski­puitteissa
edistettävä. Sitä osoitti
num. edellämainittu konventsioonin
päätös lähettää veljesedustajansa
v a l t i on Työväenliiton konventsioo-n
i i n .
osuustoimintakurssih Johtokunnan
taholta esitettiin, että englanninkie^
liset osuustbimintakurssit pidetään
heti sen jälkeen kun Keskusoscus-kunnan
toimeenpanemat suomealäe-liset
kurssit ovat päättyneet, etiä
niillä oppilailla, j o t k a haluavat opis­kella
osuustoimintaa myöskin eng­lanninkielellä
on siihen tilaisuus.
Hyväksyttiin.
Kurss^ySymyksen jälkeen esitet­t
i i n kokoukselle raportti l i i t o n kau­pallisesta
toiminnasta. Vuoden k u ­luessa
oli l i i t o n toimesta välitetty
osuuskaupoille tavaraa aseiden t u -
Joissakin e d e l l i s i s ^ kokouksissa on
tapahtunut l a i y a i t a K n väittelyjä
osuustoiminnan periaatekysymyksis­tä,
nyt sitä ~ v a s t o in ei ollut havait­tavissa
mitään erikojsta väittelyha-lua.
Kokous o l i , kuten Franklinin
osuuskunnan edustaja Burandt lo-pettajaispuheessaan.
sanoikin, mil­teipä
l i i a n hiljainen. -Mitään vaka­vampaa
väittelyä e i tapahtunut. Pe­riaatekysymyskään:'
;«^^ erikoisesti
t u l l u t tällä kerralla ^ s i l l e , joskin
yleisenä käsityksenä t a n t n i olevan
se että osiaQstoiminta ^on osa työ­väenliikkeestä
jar että 3itä on näissä
Osuu s toiminnallinen
valistustyö Neuvosto-
Venäjänä w. 1925-26
E r i maissa aletaan yhä selvemmin
käsittää, että osuuskauppaliikkeen
tulevaisuus riippuu mitä suurim­massa
määrässä osuuskauppojen
toimihenkilöiden valistnneisuudesta
samoinkuin osuuskauppojen jäsenis­tön
kehitystasosta.
Neuvosto-Venäjän osuuskauppa­l
i i k e tekee mitä suurisuuntaisinta ja
monipuolisinta valistustyötä. Paitsi
sitä, että on harjoitettu suoranaista
osuuskauppapropagandaa ja j u l k a i s ­tu
suuret määrät osuustoiminnal­lista
kirjallisuutta j a perustettu
varsin monenmoisia osuustoiminta-kouluja
joissa on anijettu kursseja.
Sellaisia ovat esim. Moskovan o-suuskauppa-
teknillinen koulu, K e s k i -
Äasialainen osuuskauppakoulu eri
kansallisuuksia varten, Pohjöis-Kau-kaasialainen
osuuskauppakoulu,
Sentrosojusen suuret kirjakurssit
tuhansine o^nottajineen, opetusa-siain
kansankomisariaatin osuustoi­minnalliset
kurssit, kurssit konttori-henkilöille,
teollisnuskurssit j a kurs­sit
taloustieteessä. EdeDeeh on
Moskovan j a Pietarin taloustieteel­lisissä
korkeakouluissa osuustoimin­n
a l l i s i a k u r s s e j a . ' Kaiken kaikkiaan
on pantu toimeen, 490 eri kurssit,
joissa on ollut yhteensä 18 tuhatta
osanottajaa. ^ *
Osuustoiminnallinen kirjakauppa-l
i i k e k i n on nimä parina vuotena,
j o i n a sitä on Venäjällä harjoitettu,
voimakkaasti kehittynyt. Sentrosor
jusen Idrjamyymälöiden liikevaihto
nousi vuosina 1925—26 2,330,000
ruplaan- 149 esuusl^kkeellä on
erikoiset kirjakauppaosastonsa. O-suuskauppojen
myyntipaikoissa on
kaikkiaan 3,300 kirjamyymälää. L i ­säksi
tulee 103 erikoista kirjakaugr
paa ja 49 kesfaisjärjestöjen k i r j a -
mjrymälää,
— Junan kuljettaja j a lämmit­täjä
saivat junarikossa surmansa,
k u n Mitwankeen pikajuna ajoi a-voinna
olevaan vaihteeseen. Veturi
j a , useita vaunuja suistui pois kis­k
o i l t a , mutta k u n janassa «li vain
pakaasia, ei onneksi muita henki­löitä
knonnt. * ,
No. 9 8 ^ 1 9^
Matkustakaa äanfavian-Afflerikan Linjalla
j o k a on
suorin tie SUOMEEN ja SUOMESTA
Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matkn<;t ••
on ensimäinen skandinavialainen l i n j a säännöllisellä lair^tif t?*
Canadaan. Linjamme on yhdistys Suomen ja C a n a S n ^ jS
j o l l a rasittava junamatka Euroopan mantereella voi v ä l t t v s ^^
l a n t i n j a Pohjanmeren ylitse samalla suurella valtamerilaivan -
Köpenhaminasta uusilla ajanmukaisilla j a muka\illa «^uomoT?-^
laivoiUa. Skandinavian-Amerikan L j n j a on tunnetSi t^Ä^
voistaan, mainiosta ruu'asta j a palvelusknnnan kohteliaasta i
tavallisesta kohtelusta. Matkustaja joka kerran on kävt?-^
meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallammp^
Säännöllinen laivakulkuyhteys ^ o d e n ympäri Euroopaste w
lifax^iin j a itaänjräin New Y o r k ' i s t a sekä talvisin H a l i f a x ' i s^
Suomeen $108.50 Ostamalla edestakainen niUu^
SaomesU $120.00 SÄÄSTÄTTE $45.50 ja Ä
Edestakainen pUetU $183.00 on voimassa 12:sta k u u l l a^
Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa Ph,
maksupiletin. Me takaamme nopean, hauskan j a mukavan mati^J
j a parasta avustusta Canadaan saapuessa. ^au^i
% Laivojen Iralknvaorot New Yorldcta:
Lokak. 13 p. HeUig Olav
Lokak. i25 p. Frederik Vffl
Marrask. 3 p. United States
Marrask. 17 p. .....Oscar n
J o i l l u k . 1 p. Hellig Olav
Syysk, 1 p HeUig Olav
Syysk. 13 p. Frederik V I II
Syysk. 22 p ...United States
Lokak- 6 p Oscar II
Muistakaa Skandinavian-Amerikan L i n j a n hauskan jouluret-ken
H a l i f a x ' i s t a Suomeen, laivastomme lippulaivalla, suurella ja
mukavalla Frederik V H I , j o k a lähtee H a l i f a z ' i s t a joulukuun 9 päi.
vänä, sieltä ottaen kaikki jouluksi kotimaahan lähtevät vieraOn-matkustajat.
' .
Jos ilmoitatte allamainitulla osoitteella koska j a millä junalla
te saavutte Montrealiin n i i n lähetämme linjan suomalaisen edus.
t a j a n ottamaan Teitä vastaan asemalle j a autamme Teitä mak­sutta
j a mielihyvällä kaikissa matkaa koskevissa asioissa ja annam­me
johdatusta passi- j a leimausanomuksiin nähden j.n.e.
Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää lähimmän asiamie­hemme
puoleen tai k i r j o i t t a k a a suoraan meUle osoitteella:
SCANDINAVIAN AMERICAN LINE
1410 S T A N L E Y S T R E E T MONTREAL, QUEBEC
J U O K A A
Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale,vyjn.
hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan nopeaxm j a huolella.
ORANGE ^MASH BOTTLING WORKS
Box 1749, 61 B i r c h S t , N . , Timmins, Ont.—^Telef 646 J . —K. A . Meribffio
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
rv
Käydessänne Engrlehartissa tulkaa
IC. I l I M I y Sons kauppaan
[Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa,
lihaa, y.m.
K a h v i a , 5 Ib. erissä 45c l b ; . - T u o r e i t a Yeast Cakeja. Kaademnmmaa.
P E R U N A J A U H O J A . S O K E R I A . L A R D I A Y . M .
»mmmmmm
Jack Seppälän Sauna
A v o i n n a 4 kertaa viikossa: T i i s t a i n a , keskiviikkona, perjanUii»>
lanaataina kello 1 j.p.p. kello 12:ta TöHi.
Spraee St. — PuheUn 1107 — Sudbarr, Ost
Lähellä Vapauden konttoria. • ' _
Box 1028
K - V . N U R M I . omUUja
- Sudbury, Ont. — Phone?46
K O V A A J A PEHMESÄ K O L I A _ K O K S I A — KOVAA JA
PEHMEÄÄ P U U TA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbuiy.
V A R A S T O P A I K K A _ LORNR S T R E E T — — P U H E L D f^
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING WOBKS
146 Algdma St, South. — Port Arthur, Ont
. S a o s i t e l l a a a '
HÖYRY-/ S U l H K U s A l f i H E - J A HÖYRYKAAPPIKYLPTJ*
A B k i jok^ a d i r i ä v l kella^^ 1 ^^
V i r v o t u s j i i o r a a t i U i i k a e l l i i e t e t i S n koliin tiUtt«e«»
P U H E U N 2400 N .
LABERGE LOffiER
COMPANY
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
C ARNaoAkDaaI Aj aN i ^C^ A^ pFgJ ^
210 Mintb S t . S ^ ^ _ ^
lähellä C P . ^-^fjfil
1862 J O H N _ « * ^^