Vapaus, August 24, 1927

              Mitä moukarimiehelle kuuluu
Olemzne taMÄ. odotelleet paOon
Boosemuta, silla Icilpailn on J» hy>
villa altilla». Ic^pailuajasta k n on
jo kohnrat liidcan toista vSkkoa.
Tosin oa tilaajamaärä joakoanrerran
Bonsaot, maUHL e» T i e l a mm paljoa,
että pallossa atoosua hoowram. Sau­rin
tUaajamSiTä on Vapudelialny-k
y i i ä B Tor«nftossB« sitä »eoraaiJanaL
O B Tinunim, kolmaa»Sa tilalla
Sudburj, »Ijaanell* Fort Artknr*^
T u d e n n e l l ä Kirkland Laike, knnden-n
e l l a So. Porccpine, seitMemanneUSL
Saak Ste. 3tfarie ja kabaeksannella
Cobatt. Toronton caasiäbtlla oIem>-
nen «n Jossainmaärin luonnollista*
sillä nyloFään on ToKvaitossa miJkoi>
sea paGan suomalaitfai. Mntti^ Po«t
Artliarxa olo neljännellä tilalla «n
ikä-rän faeikkouden <OBOttus, sitäkin
snurenfmalla sjrylla seatahden. etia
Port Arthur. lieaee Canadan suurun
snomalaisasutus j a myöskin sentak-ien,
«tkii IculuaeittaEn ^vnosien -ajalla
on FoKt Arthur tamtttu >ensimäisBlI£
tUaila, vieläpä, «ansen ilujastL Itse-asiasai
on .tilaajamäärä 'Torontona,
Timnuinissä, -SuätMUTssa Ja Fort
Artinrussa hyvin IShrkVäfa, silla
ensitilalla olevan Toronton tilanja-
Biäärä « i ole kuin seitsemäntoista
enemnan milS oxn meJjanneSIa ttlUUa
olevan Port Arthurin lilaauamäära
ja n a i d e n kahden vväKssä on Tiva-m
i n s Ja Sudbu^.
Jos .Sudbuiryssa, Port Arthurissa
ja Timminsissä jan miehin J a naisia,
joilla OB h a l u a ja tarmoa toimin-taan
« n i i n Jokaisella näillä ipaikka-
Icaanaia v o l&xni iyödä tonmlnlaiset
laudalta. Suurvmmat voitomnahdol-iisundct
tietj».stikin on Port Arthu­r
i l l a sentäizden, e t t ä Port Arthuris­sa
on hvomattavasti enenatan suo­malaisia
kuin yhdelKkiäa toisella
paikkaknnnalla koko Canadassa.
PieaiaHnät mahdollisaodet on Tim-miasiOi.
sentahden, että Täraoiiasiin
mcaee Vapautta, asnltaslnknaa ver-ratea
» enemmän koia tuskia' mille-käaa
muulle paikka kunnalle. Mutta
Tiauninssssä on sitkeitä snainareita
ja Iteidän perheitaäa niin* että kun
taanän puolen ottaa Jokuua, niin ei
ollenkaan ole rarauut. vaikkapa tim-nnnsiläiset
vetshrät voiton. Ensi
keskiviikkoon mennessä nähdään
anifiinpäin puntari on kallistumassa.
Sudburysta ei voida erikoMesti sa­noa
miten talee läcyanMn, sillä
•Sudbury on aina «sottautunut ole­van
jossainmäänn epämääräinen
paikka. Jääskeläinen, joka täällä
« n levityksen johdossa, sanoo kyllä
olevansa varma «iitä, että Sudbury
pysyy Port Artharin edellä, vaikka
etumatka tänään «i .«lekaan enem­pää
kuin kolme .tilausta. Mitä puo­lestaan
arvelee Stahlbergin Jussi ja
hänen läi^tnanttinsa?
Pienemmistä paikkakunnista ovat
nyt alussa Jur«in \tasaviikls!ä Co-balt,
Rouya I-ake, Crei<ghton Mine,
Worthingtoa, Offlper^ Cliff, Levack.
Fort Willia3n, aekä aivan kintereillä
Garson M i n ^ Nolalu ym.
Kuten tiedä mmr, on kysymykseis-sä
nostaa tilaijamäärä .siinä mää­rin,
että Vapaudesta saadaan, ci
ainoastaan viäsikertaa viikossa i l ­mestyvä,
vaan jiäivälehti,' jossa sen
lisäksi on useamjaia sivuja kuin mi­tä
tähänasti on kyetty saamaan a i ­kaan.
Lyödäänpä xiis nyt raadan
ollessa kuimuoMtl
LEVJTTSTXHYSTÄJÄ.
t€eila eletä- " Kaikki eivät öeJötsti-kään
saa jonpäristöllä käsdvjarsiaan
kaupaksi, joten on lähdettävä lyö­tä
etsimäflT ^sjiempää.
OmenaiD ""jiikksnB" j a •^Tdcaus"
taasen juuri on alussa. Siinakin
on taasen pikku joukolle ^^iä ivä-häksi
aikaa. JS^ tapas — Jcassaatta-jalle
— hm — sen määrääjänä on
vielä täiläkertaa kapitalistiluokka
monenkaltalstne liistäjineen.
W. J . H .
CHASE RIVEEU B . i
RlSTÖ
JA YMPÄ-
Tämän kuun 14 p. pidetyss.ä kau-pnnkikeskuskomitean
kokouksessa
oli paljon asioita, <kokoukset, eri
lyönyt, sillä Mhtemättömällä mus­teella
joka aina pysyy'— -."
Hm. Suomalaiset porvarit' oikeas­taan
saisivat korvata Raivaajalle
hiukkasen : palveluksistaan isänmaan
/ eteen. Sillä se on ^alkannt kasvat­tamaan
arveluttavassa määrässä
isänmaattomiin siirtolaisiin isän­maallista
henkeä. —^Vaikka kukapa
sen tietää, etteikö jo palkkiota olisi
raanatkin. Ei kai ne muuten tuol­laiset
hymistykset lehden palstoille
lennä, joka vielä sanoo olevansa
työväenlehti.
Ne knn Amerikan isuomalaiset ke­väällä
löivät ällikällä Suomen por­vareita
ja sosdemeja. s Heidän knif
piti kurkut pitkällä veisata Helan-gissä
maihin noustessaan Maamme­laulu,
mutta jenkit latiloivatkin
Kansainvälisen. Monta helläsydä­mistä
porvarineitoa oli siinä tilaisun-dessa
pyörtynyt. J i miehiset por­varit
ja sosdemit kiroilleet jänkkien
moukkamaisuutta niin hartaasti,
että hampaat olivat olleet hellänä jä
maha veteläiiä monta päivää jäl­keenpäin
tämän historiallisen vas-tanottotilaisuuden.
Nyt kai ovat veljet ruvenneet i -
mettämään Raivaajan kautta siir­tolaisiin
sosiaKdemokraattis-suoje-inskuntalaista
henkeä. Etteivät e-nää
toista kertaa saattaisi Suomessa
. Käydessään heikoEle porvarisydä-mille
liikoja ^kytyksiä.
Lupporaaraa kko.
solujen j a rylimien i u i n myös kau-punkikesku^
omitfian, ovat pidetty
säännöllisesti, määräaikoina, vaikka
ei niistä ole tehty selostuksia lehdis­sä)
joista tärkeimjuä lyhyesti mai­nitsen:
Valittiin ausi Tceskuskomitean
sihteeri, äskettäin tapaturmaisesti
kuolleen Nestor Alteriin tilalle, ja
tarkastettiin tilit jotka olivat pian
selvät. Hmoitettiiji 2 lätntta jäsentä
yhtyneen puolueeseen.
Kirjeitä. Keskustoimeeripaneval-ta
komitealta selostus tonventsionin
päätöksistä; jätettiin solujen koko­uksissa
luettavaksi ja Tceskustelta-
•vaksi.
Kyselykaavake puolueen keskus­virastosta;
sihteeri täyttää j a lähet­tää
asianomaiseen paikkaan.
Kehoitus Saccon ja Vanzettin pe­lastamiseksi;
on lähetetty proteste­j
a ja sähkösanomia. Heidän hyväk­seen
ei voi mitään muuta tehdä
näin kaukana tap^tumapaikoilta.^
Eelioitus järjestäjän rahaston ke­räämiseksi;
odotetaan piirikomitean
aloitetta.
^ Kehoitus sotavastaisen agitatsioni-tilaisuuksien
järjestämiseen; järjes­tetään
ulkoilmajuhla 5 p. syysk.
ohjelmaa: puheita y.m.
The Worker'ia on levitetty j a le­vitetään
edelleen jatkuvasti.
Saapunut pöytäkirja Piirikomite-alta,
jossa in. m. kehöitetaan hank-i
i m a a n ' varoja Mrs. McDonaldin a-vustamiseksi;
päätettiin keräyslis­toilla
kerätä, jotka sihteeri tilittää.
Päätettiin ostaa Nestor Alten-vai-najan
haudalle muistomerkki.
'Tyott saanti ^ i täällä ole hjrvä,
vaikka onkin useita kaivoksia käyn­nissä.
Mutta ne käyvätkin vähenne­tyllä
työvoimalla j a vain 3—5 päi­vään
viikossa, josta johtuu työttö­myyttä
j a pienempää ostokykyä työ­väestölle.
Työttömyyden huomaa
helposti niistä joukoista jotka käy­vät
Jceivantojen päällä katsomassa
josko sattuisi saamaan työtä. Vas­ta-
alkavien on vielä vaikeampi saa­da"
työtä, koska täytyy omata "mai-narin
todistus" jota taas ei saa muu­toin
kuin toteennäyttämällä; että
on ^öskennellsrt kaivoicsessa 12 kk.
ttdcseen, ~sottd«Den ^^pyi^Öaää»»
inuviS. Saahan siitäkin sea verran et?
tei snarempaan hätään joudu. K a ­latkin
lienevät tosin niin porvaril­listuneet,
että kalastajat kuulemani
mukaan vain narfaCevatiia itse­ään.
— ~
Muutoin, kyllä se käy työstä mai-naaminenkin,
kun on monet paasit
j a vielä "travarit" hoputtamassa,
että saa siinä sisunsa pois vaikka
kuinka vihaisena puskisi. Eivät tyk­kää
vanhanmaan englantilaisetkaan
täällä olostaan. Kenen kanssa "v^iin
puheisiin joutuvat, avoimesti tun­nustavat
että vanhassa maassa oli
parempi olla. Äskettäin eräs heis­tä
lähti takaisin Englantiin j a ky-sjrttäessä
minkä tähden, hän vastasi:
"Here is too much like a slave".
Mitään järjestymisen tai yhte­näisyyden
merkkiä ei^äy, vielä vä­hemmän
kuulisi puhuttavan sellai­sista
asioista. On tapahtunut, et­tei
ole saapunut yhtään kuulijaa
järjestettyyn puhetilaisuuteen. —
Mistä johtuu tällainen välinpitämät­tömyys?
Entisajan orjakin tiesi o-levansa
orja, halusi vapautta j a oli
vallankumouksellinen. Työläiset ny­kyään,
suurelta osalta eivät tiedä,
eivätkä huomaa olevansa orjia; —
henkiorjuns, palkkaorjuus — (nimi
on sivistetty, kuten kaikki) haluavat
v ^ matkia "kepnakerroksia" e-neimpi
kuin kannattaisikaan. Tästä
kuvaavana on seuraava: Kun Na-naimon
Football Clubin joukkue
palasi Championina tumeematkal-taan,
ympäri länsi-Canadan, niin
heitä vastassa laiturilla oli koko
seudun urhelluyleisö. Kaikkia pil­liä,
torvia ja kelloja soittaen ja rä-rifistellen
saatettiin heitä, tanssit­tiin
ja iloittiin lauantai ja sunnun­tai.
Maanantai-aamulla olisi pöt­ki
jäin pitänyt alkaa jälleen työhönsä
kaivokseBn, vaan juhlimisesta vä­syneenä
eivät menneet ennenkun
tiistaina j a silloin saivat kaikM jär­jestään
— lopputilin käteensä"! M i ­kä
surkeus! Komppanian superi-dentti
näytti nyrkkiä ja "haukkui,
m. m. sanoi: "Minä en ole vielä työ­läisilleni
isännyyttä näyttänytkään,
mutta tästä alkaen sitä saatte näh­dä,
koska ette tottele minua silloin
kun työhön määrään, niin saatte
ItBnKki lähteä." — Jälestäpäin nyt
on jkuitenkln •• kaksi pofäjaa pääs­syt
työhönsä takaisin. ,^
Jonkun isännyyttä näissä kaivok­sissa
kyllä näytetäänkin^ hosua p i ­tää,
jos sitten on työstä vastaavaa
hyötyä tai ei, mutta ainakin siitä
on muita seurauksia':
Työvaarat tällaisen "horiopin"
'vallitessa ovat tavallisia. Joku aika
sitten jouduin tarvitsemaan eusi-apumiestä
ja kysäisin: " K u i n k a mo­nes
olen tänäpäivänäT" '"26:des" sa-
•nöi hän. "4 vakavampaa, toiset lie-
Tempiä''. — Ihmettelin kuinka pal­jon
niitä loukkaantuuTcaan. — K o -
"vln paljon; viime kuussa, oli kaik­kein
enimmän. Tänä -vuonna y li
1200 tapaturmaa^ mtratamla on
kuollutkin." On siinä' yhden komp­panian
osalle uhria, joiden Tiien ja
-veren hintaa " osakkaat dollareina,
voittoprosentelssa taskuihinsa laske­vat.
Niinkauan ktm näitä veriuhri-j
a voittoprosentti-numeroita välin­pitämättöminä
katselemme, niin
aina Ja ole Jt«Be 1ditolfi|ien.
Pojan kHftomo» -IsSIIeea
Keskustelun kuluessa Dante kerr
toi isälleen ikävästä^ kokemuksesta
mikä hänellä oli matkustaissaan
Worcesterista Bostoniin junalla. Is-nyK^
fiOO ;j3senen$a n i m e s i pro4
testin Yhdysvaltain • hallitukseUe
Saccon j a Vanzettin puolesta. .
Earlstad. — Protestikokouksessa
Saccon ja Vanzettin puolesta ja
sodanvaaraa vastaan oli läsnä y l i
t ^ ^ ^ t ^ ^ oli kaksi 1000 työläistä. Puhidina esiintyi-
" vät Alb. Jensen Tukholmasta ja
kauan nämä numerot päivä päiväl­tä
suurenevat, ja'se merkitsee,-että
me tunnemme! sen nälkävyön, silmä
silmältä, ympärillemme kiristyvän.
. Työläistoverit! Järjestykäämme!
Yhteistyössä on voimamme!—H.Mäki
Työväenluokan mart­tyyrit
Saipco ja Van-zetti
teloitettu ei­len
aamulla
(.Tatkoa ensimäiseltä sivulta)
Kuolemaan ohjeet po-j
a lisäksi täytyy myös osata vastata
niihin kysymyksiin, joita tehdään.
Työttömyyttä osaltaan lieventää
tuomitun
jälleen
Liikuttava tapaus sattui viime
torstaina valtion vankilan parturitu-vassa,
jota käjrtetään vankien vie­raiden
vastaanottohuoneena. Nicola
Saccon 14 vuotias poika, Dante,
saapui isäänsä katsomaan, äitinsä
seurassa. • jj ' ' '
Sacco oli ! liikutettu syleillessään
poikaansa ' vankilan kaameuden ym­päröimänä.
"Eikö hän olekin jätti­läinen",
hän hoki lakimies Musman-noUe,
j o i a Danten ja i i r s Saccon
mukana oli vieraisille' saapunpt.
Sitten hän, puhellen pojalleen
muutaman minuutin ajan, antoi oh­jeita
tulevaa, elämää varten.
"Dante, minä haluan, että sinä
työskentelet inhimillisyyden hyväk­si",
kuulivat toiset hänen sanovan
pojalleen. "Elämää ei kuitenkaan
pidä kuluttaa työskentelyyn kullan
j a varallisuuden kasaamiseksi. Ne
eivät sittenkään mitään meckltse, e i ­vätkä
sinulle onnea tuo. . Auta^ lä­himmäistäsi
tee \£iitä pyrkimys
itsellesi. Äläkä milloinkaan unhoita.
kun vanhemmaksi tulet, kaikkea s i ­tä
mitä minun "Hyvät ystäväni > ovat
miini^n hyväkseni tehneet meidän
vastoinkäymisemme ajalla. Jos be
eivät onnistukaan niin muista, että.
miestä istumassa j a o l i v a t he alka­neet
keskustella Sacco-Vanzetti j u ­tusta,
tullen sellaiseen johtopäätök­seen
että Sacco j a Vansetti olisi te­loitettavat
".\ijoin nousta ylös ja muuttaa
paikkaa, mutta minusta tuntui, että
niinun täytyi istua paikallani ja
kuunnella mitä he puhuvat", selitti
Dante.
Pojan selostus vaikutti Saccoon
häiritserästi. Hänen otsansa ry­pistyi,
ikäänkuin hän olisi ajatellut
jutun vaikutusta poikansa elämään,'
Sitten hän sanoi:
"Dante! Sinun e i olisi pitänyt is­tua
siinä vaiteliaana. Sinun olisi
pitänyt nousta ylös j a katsella hei­tä
kas\'oihin. Miksi et kysynyt mi­tä
he tästä jutusta tietävät? Kysy
niiltä jotka tästä jutusta p u h u ^,
josko he ovat huolellisesti tutkineet
kaikkia jutussa esitettyjä todistuk­sia
saadakseen selville josko me o-lemme
syyllisiä?'*, •• • ' ; J
Sensuuri pidättä^ kirjeen
Jo aikaisemmin Sacco pyysi van-
•kilan johtaja Hendrya huolehtimaan
siitä, että lakimies Musmanno var­masti
saapuu vankilaan. Hän halu­si
saada Idrjoitetuksi kirjeen 14 vuo­tiaalle
pojalleen, minkä kirj'een poi­ka
avaisi viiden taikka kuuden vuo­den
kuluttua. Kirjeeseen hän aikoi
sisällyttää elämänkatsomuksensa e-lämän
ohjeiksi pojalleen tulevaisuu­dessa.
Vierailun kestäessä eilen Sacco ja
lakimies Musmanno eristäytyivät
toisistaan j a kirjeen alkulauseet tuli
kirjoitettua. Mutta Sacco oli niin
liikutettu nähtyään poikansa, että
kirjeen viimeistely oli jätettävä sik­si
kunnes lakimies Musmanno uudel­leen
vankilan saapbu.
Vierailun päätyttyä lakimies Mus­manno
selitti, että hän on huoles­tunut
Saccon^, esiintymisen ja kes­kustelun
johdosta. Sacco on kirjoit­tanut
kirjeen mikä on vankilan joh­tajan
huostassa. Mrs. Sacco sai l u ­kea
tuon kirjieen eilen vankilanjoh­tajan
toimistossa, mutta vankilan
ulkopuolelle sitä ei sallittu tuoda.
N^rukainen tuomittu 6 kk. van-
^kilaan
Boston. — Power£ Hapgood, '"Har­vardin
yliopiston käyjiyt radikaali,
^oka on työskennellyt edistysmie­listen
hiilenkaivajien liikkeessä, tuo­mittiin
täällä kunnallisoikeudessa
kuudeksi kuukaudeksi ojennuslaitok-seeri
•"mellakoimisesta" Bostonin
kaupungintalon edustalla viime sun­nuntaina,
jolloin hän yritti puhua
Saccon j a Vanzettin puolesta.
Hapgood oli kunnallisoikeuden e-dessä
jo toisen kerran. Ensi ker­ralla
tuomittiin' hänet puheen pitä­misestä
ibnan lupaa 20 dollarin^sak-koon.
Cosmo Carvotta, joka vangittiin
Hapgoodin kanssa yhdessä, tuomit­tiin,
hyökkäyksestä poliisin kimp*
puun tarkotuksella v a p a u t a vanki
j a kielletyn ase^n kantamisesta yh­deksäksi
kuukaudeksi, Carvotta ei
tunnustanut syyllisyyttään ja vetosi.
Hänelle .asetettiin 1,000 dollarin t a -
j a vapautui 1,000 dollarin takauk­sella.
Sacco-Vanzetti jutun päätapahtumia
Tämän huomiota herättäneen oi­keusjutun
aikaisemmat vaiheet ovat
ilmenneet seuraavasti: •
Hu^tik. y l 5 pv. 1920, murhattiin
kasööri Piarmenter j a hänen apu­laisensa
Berardelli, sekä ryöstettiin
$15,000, South Brainfcree'ssä, Mass.
Toukok. 5 pv, 1920, Nicoli^ Sacco,
jalkinetyöläinen ja Bartolomeo Van-zetti,
kalakauppias, vangittiin syy­tettynä
kaksoismurhasta.
Heinäk. 14 pv, 1921, molemmat
tuomittiin ensiluokan murhasta.
Uusi kuulustelu kiellettiin.
Lokak. 3 pv, 1921, protestimielen-osotukeia
Amerikassa ja 13 muussa
maassa.
Jouluk. 24 pv, 1921 tuomari Thay-er
toisein kerran kielsi uuden kuu­lustelun.
*
Helmik, 15 pv. 1923, Sacco alkoi
31 pv. kestäneen syömälakkonsa.
Lokak- 1 pv. 1924, tuomari Thay-er
kielsi uuden kunlostelun jo kol­mannen
kerran.
Toukok. 12 pv. 1926, valtion yli­oikeus
hylkäsi valitukset oikeuden­käynnin
puolueellisuudesta.
Toukok, 28 pv. 192S, ylioikeus
kieltäytyi uudestaan kuulemasta
puolustajien tekemiä valituksia o i ­keudenkäyntiä
vastaan.
Kesäk, 1 pv. 1926, räj'ähtävä pom­mi
särki valamies Johnsonin asun­tosi
BridgewateriE8a Mass;
Axel Ekdahl Karlstadista. Protes­tin
allekirjoittivat kymmenet eri
järjestöt
Trollhättan. — Y l i 1000 osanot­tajaa
oli mukana protestikokoukses­sa
Saccon ja Vanzettin puolesta.
Protesti päätettiin lähettää kaapeli-sanomana
suoraan
presidentille, Coolidgelle.
Tukholma. — Tukholman katu-
Maunutyöläiset ovat lähettäneet
protestin 2,800 jäsenensä nimessä
Saccon j a Vanzettin kuolemantuo­miota
vastaan.
Oslo. — Norjan Sacco-Vanzettin
puolustuskomitea on lähettänyt k u ­vernööri
FuUerille 150,000 järjes­tyneen
norjalaisten .työläisten puo­lesta
sähkösanoman, protesteecaten
Saccon j a Vanzettin kuolemantuo­miota
vastaan.
Kiruna. — Saccon ' ja Vanzettin
puolesta toimeenpantuun 24 tunnin
protestilakkoon otti osaa 2000 työ­läistä.
Tukholma. •— Sekä Ruotsissa et­tä
muissa Skandinavian maissa ole­vissa
amerikalaisen yhtiön General
Motorsin liikkeissä ovat työläiset
lakkoutuneet, protesteeratakseen si­ten
Saccon j a Vanzettin puolesta.
amäia nam
Vapauden kirjapainoon haetaan . ammatÖtÄ^en .painaja. -
Kuitenkin sUtä varalta, että painajia ei mahdoUises^lÄkijoina i l ­maannu,
kehotetaan henkilöitä, jotka ovat Jotakin ^otf„J^Japa|-
nossa tehneet, jättämään hakemuksensa. Valinta^^ tehdään s:gs-kuun
22 p., johon mennessä hakemukset täytyy olla sisällä. H a ­kemuksien
yhteydessä on hyvä esittää todistuksensa, mabdolhaet
suositukset j a palkkavaatimuksensa. Niinikään on^ ilmotettava n u ­hin
työväenjärjestöön kuuluu. Lähettäkää hakemukset osotteeUa:
Vapauden johtokunta»
Box 69, Sudbury, Oat. .
Englanti velkaantuu
Lontoo. — Virallisesti julkisuu­teen
saatetut numerot osoittavat, et­tä
Englannip valtakunnan kokonais-velka,
viime huhtikuun 1 pv. \ oli
kaikkiaan $37,000,000,000. Edelli­seen
vuoteen verrattuna on velka
lisääntynyt $130,000,000. Tämä On
ensimainen velan lisääntyminen sit­ten
vuoden 1924. — Muistamme,
että viime vuonna oli yleislakko ja
pitkä hiililakko. Näillä on jotain
yhteyttä edellä oleviin numeroihin.
taja j a toi runoudessaan esiin n a -
xhdj-svaltain 1 jjjj^pgj.^j^3jj3^ kokemuksia.
Vasta lokakuun tapaukset — u u ­si
olotila — toi vaikutteita Valko-
Venäjän kirjallisuuteen. Kansalais^
sota, Valko-Venäjän jatkuvat valloi­tukset,
sekä saksalaisten etta.ipuo-lalaisten
toimeenpanemat, kasvatti­vat
uusia runoilijoita sotaan 'aktii­visesti
osaaottanöista kansalaipista.
Hc ilmestyivät kirjallisuuteen "Kom­munistinuor/,
n muistiinpanoineen",
"Paljasjalkaiset palopaikalla" y.m.s.
tyypillisine esikoisteoksinecn. Innos­tunein,
vallnnkumoukEeJllsjn runoi­lija
tuolta "kauhun ajalta" oli nuo­ri
Mihas Tsharot. Hänen suurta
luottamusta vallankumouksen voit­toon
uhkuva runoteoksensa "Paljas­jalkaiset
palopaikalla" oli Vallan-kumousajan
ensimainen suuri teos.
Hän ei nostanut vallankumouksen
sankariksi yksityisiä henkilöitä, a i ­noastaan
köyhälistö, "paljasjalkai-set",
joukkona, joka itsestään nou­si
taisteluun maanomistajia — " p a -
neja" — vastaa». Muista M . Tsha-rotin
runoistii kannattaa mainita
"Marina", jonka sankanftarena on
nuori työläisneitonen, sissijoukon
jäsen, "Kapakka" — Kortshma ~
on parasta lyyrillistä runoutta. I|ä
nen suorasanaisista teoksistaan on
huomattavin . "Kfevääntulo".
Vallankumouksen aikana syntyi
paljon paljon uusia Vun»»llijoita, jot­ka
perustivat oman kirjailijaryh-mänsä
"Molodnjak" (Nuoret). P a ­ras
proosakirjailija tässä ryhmässä
on M . Jareckij, ja runoilijat A . Alek-
A H AA
S U O M g E N
Kurssi Suomen Harkkiia
20
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUTi
lOe lÄhetykstetä aUe fZO.OO, 60e » -
batyks&tä »20,00--$49.99, 80c . B -
he^ksistä 160.00-479.99 ja fl.OO
lÄhetyksbtä »SO.0P—*100.00 8elp&
"6e jokaiselta seuraavalta alkavalta
tadalta doUiffilta.
AMERIKAN KUVIMATKAILlJAT-KIN
MUISTANEET METAL-LISULKULAISIA
Höyrylaiva Drottningholmilla
breinäkuun 9 päivänä Helsinkiin
saapuneet Anierikan suomalaiset
Iryöläistoverit keräsivät keskuudes­saan
matkalla avustusta metalli-sulkulaisille.
Lahjotuksia oli -anta­nut
yhteens^ 56 toveria; rahamää­rän
60,45 dollaria, 26.34 Ruotsin
kr- ja 10 Smk. — kaikki vaihdettu­na
Suomen rahaksi 2,224 mk. 25 p.
— luovuttivat' keräyksen toimeen­panneet
toverit Suomen, metalliteol-lisuttstyöntekijäin
liitolle. Avustuk­sesta
lausuu liitto parhaat kiitokset,
'-.-f- • • • ,
POLIISIT SURMANNEET VIRKA­VELJIÄÄN
^Skandinavian työläiset Saccon ja
Vanzettin puolesta
Tukholma. — Saccoft j a Van­zettin
kuolemantuomiota vastaan
jäljestettyyn protesjikokoukseen t.k.
9 pnä otti osaa yli 50^000 henkeä.
Puhujina esiintyi m,m. Georg Bran-ding
seka joukko kommunistisia ja
sosialidemokraattisia pubujla. :
Göteborg. — Göteborgin amma-
WilliamEon, W, V a . — Poliisimies­ten
välillä jonkun aikaa jatkunut
politillinen riitaisuus johti täällä e i ­len
ilmi tappeluun, mistä oli seura­uksena
kahden poliisin kuoliaaksi
ampuminen.
D. W. Deerfield ja Harvey Mc-
Guire-nimiset poliisit saivat surman­sa
pyssytappeluBsa ja Juliqs Lawson
ja James Kirkpatrick- nimiset polii-/
sit ovat vangittuna kauntin vanki­lassa
murhasta syytettyinä.
Poliisimiesten välinen tappelu joh­tui
siitä, että heistä toiset olivat
kaupungin majurin ja toiset kaupun­gin
konsulin valitsemia j a kummat­kin
väittivät olevansa "Jaillisia" po.
liisejä. Kaupungin majurin j a neu­voston
välisestä r i i t a i B H M / ^ - r t a joh­tuu
nimittäin, että V/illiamsoni :sa
on ollut kahdenlaiset poliisit.
sandroyitsh, A . Dudar y.ni.
Vähän jälkeen edellisen järjestyi
(Ylemmyys), joka muodostui "Nuo­r
i s t a " eronneista tovereista. Tämän
ryhmän runoili jäin joukossa ovat
proosarunoilijat K. Tshornyi, A.
Balareka; runoilijoita V. Dubovka,
Putshtsha, ja satiirikko Krapiva.
Muiden nykyään elävien ja työsken­televien
runoilijoitten joukosta ovat
huomattavimmat Jakub Kobas, jon­ka
teokset ovat täynnä uutta val­lankumouksellista
vaikutusta. Hä­nen
proosateoksensa "Elämän u|^-
poille" nosti hänet nykyisten van­hempien
kirjaili joitten ensi riviin.
Lisäksi Jonka Kupala, T. GartnyI,
•Z. Bjaduba y.m, vanhemmat' runoi­lijat.
• "Palstaahan aur^nk^ vielä joskus
meidänkin akkunnamme" — lausui
joka runoilijoistamme ennen val­lankumousta.
•— Se alkoikin pais-fuoraan
Sndbnrvsta Helsinkiia jsa*
aan» päivänä koia saapuvat V * -
landen konttoriin;
Sadburyasa Ja ympfiristtttt asu»»*
rofvat k&ydft Vapauden konttorissa .
-Jedostamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJ* MYYDXXN.
riEOUSTAKAA PILETTIASIOITA
TahkU Ifthetykset osott«sIfai
VAPAUS,
Boa «9. SUDBURY. ONT.
VapaudeUa ottavat rahsvilftTkaSI
rastaan nyOskin:
VAPAUS BRANCH OFPICB
816 Bay Stz«et,
' Port Arthnr» <>ntari«.
DAVID HELIN
erlpafltkakunnllla PoliJ.-On^losM,
J . OKSANEN.
Kirkland Lake, Ont. ;l
JOHN VUORI,
So. Porcupine, .pnt. 1
CHARLES HAAPANEN, i
Osuuskauppa, TImmIns, Ont.
A. T. HILL.
Toronto,*6nfc — Tavattavissa flta-
•in 967~Bro»dvIew Ave., j a p ä l v ^^
Room 804. 95 K i n g 8t,» &.
taa. —- J a nyt he yhdessä työläisten
j a talonpoikain kanssa ovat tyoläis-valtion
rakennustyössä.
Viimeisten viiden vuoden aikaa
voidaan kutsua Valko-Venäjän pro- gjolta.
letaarivallankumoukselliEen kirjal-' vSOlte:
lisuuden syntymisen aikakcudcksi.
Näiden 5 v. aikana on ilmestynyt
paljon uusia teoksia, lisäksi 4 kir­jallista
aikakausi julkaisua — '^Po-lymja",
"Bolodnjak", "Usvushsha",
'Buga Semstvo" — jotka ovat o l -
Suomen
PääkonBulivirasta
koko Canadaa vartan suorittaa kalk^
kia maan viralliselle «dustukselle
kunuvto tehtäviä, antaa passeja
matkustusta vartön kotimaahan toi
mu«aWe. vahvistea asiakirjoja, käfifc.
nökslä j r . m . . selvittää perintö- ja
muite Suomen kansalaisiin Icolulla-
ConsaIat« General of FinlaadTr •
Boom 918 f - ^
118 Stanley Street, Montreal
(Cpmer St. Catharine and Stan1ey>
leet kaikkien ki/jaiMjajrame Iceski-näifien,
yhdyssiteenä. .
Ennen vallankumousta ei maassa
ilmestynyt ainoatakaan lehteä.
AKSELI RAUANHEIMO.
FääkonsuU ^ I
NEEKERIT JÄRJESTYVÄT
Washingtpn,. — Neekerien yri­tykset
muodostaa rotutietoisen jär­jestön
taistelemaan neekereille tasa-arvoisia
poliittisia ja taloudellisia
oikeuksia, on lähempänä toteutu­mista
kuin koskaan ennen, vakuut­tavat
Howard yliopiston jäsenet.
Vain joukkovoiman avulla alkavat
neekeritkin havaita saavuttavansa
tasa-arvoisuutta.
Neuvpsto-Ukrainan
kirjallisuus
Aina vallankumoukseen asti oli
Valko-Venäjän kirjallisuus pääasia
allisesti n.s. "kyläkirjallisuutta", o l ­tiin
maalaislyriikan aikakaudessa.
Silloiset runoilijat A . Gamn, F . Bo-gushevitsh,
Maksim Bogdanovitsb,
j;anka Kubala, Jakub Kilash y.m.
tuvailivat sangen selvästi maalais­kylien
elämää. Vain T. Gartnyin
runoudessa oli vaikutteita työläfselä-mästä.
Hän itse oli nahanvalmis-
Toimintakertomus
Canadan tyolaisiDaisten liiton Toron-t
o n suom. osaston toiminnasta,
v i i m e i s e l t ä pjiolelta vuodelta
Osastomme on\ ollut viimeksi k u ­luneet
, 6 kk, säännöllisesti/ toimin­nassa.
Jäsenmäärä on siinä 50 vai­heilla,
joista kuitenkin vain osa on
eäänhölliseeti kokouksissa, y. m.
toiminnassa mukana. Johtokuli-nassa
ovat toimineet toverittaret
Ida Saarinen, Eva- Kingelin, Hanna
Niiranen, Lydia Anderson, Senja
Järvis, Ida Lehti j a H i l j a HiU sekä
edustajana kabpunkikoijniteassa vii­memainittu.
Yleisiä kokouksia on
pidetty sitten vuosikokouksen 6 ja
ohjclmakokouksia 5. Johtokunnan ko
kouksia pidetty 6. Iltamia pidetty
kaikkiaan 4> joista yks:-oli S, J . o-saston
j a liittomme yhteinen perhe-iltama.
Tulot näistä iltamista on
tilitetty S. J . Osastolle.
YhteiseBsä kenttäkomiteassä lii­ton
edustajina ovat olleet toverit­taret
Niiranen j a Ida Lehti. Nyt on
Ida Lehti muuttanut pois paikka­kunnalta.
Liittomme valitsema -ompeluseura.
Suom. osaston taholta, järjesti myy­jäiset
viime toukokuussa. Raport­tia
ei ole vielä liittomme kokouksel­le
esitetty, vaikkakin se on tehty
jo S. J . osastolle.
Lisäksi on Suomella edustajina
CanadaiBsa: Konsuli Erick J . Korte.
Port Arthur, Ont. ^ D. J . GaUe^
40 King St., St. John, N . B . — "
i^Tdiel Saarimäki, 819 Bay St., f o -
ronto, Ont. - ~ G. W. Törnroos 651
Howe St., Vancouver, B. C. H.*
P. Albert Hermanson, 470 Main S t . ^
Winnipeg, Man. —.Thomas Franssi.
Box L , Copper Cllff. Ont.
Virallisena asiainiehenä on toimi­nut
toveritar Olfvia Kauhanen, j o n -
ka avustajina " T o v e r i t t a r e n " levi-tysryntäykaen
ajalla toimivat tov.
Inga Suominen j a H i l j a HiU. Viime
aikoina on asiamiestoiminnan kSsit- '
tely ollut esillä Siuom. Järj. osas­ton
kokouksessa tilausmaksujen han-'
kinnan yälinpitämättömyyden takia.
Toverittaren kansainvälisen naisten
päivän numeroa tilattiin 100 kpl^
jotka jaettiin vapaasti.
Vielä voidaan ^mainita, että Uit­tomme
jäsenet o l i v a t valokuvassa
vuoden alussa, joka sittemmin j u l ­kaistiin
myöskin Toverittaren nais.« —
ten päivän numerossa.
Osastomme toiminta olisi ollut
tyydyttävää, jos kaikki jäsenet o l i - ^
sivat olleet säännöllisesti mukana. •
Ikävää on sanoa etta Jäseniämme ^
on vaivannut osaltaan ^inpitämat-tömyys,
sekä myöskin o n puuttunut '
jossain määrin yhteistyössä tiärvit-tavaa
yhteisymmärrystä. Nyt kun
taas alamme uuden toimintakauden,
niin on toivottavaa, että olisimme
innokkaampia ja työskentelisimme
yhteisymmärryksen lujittamiseksi,
n i i n että tyommekin voi muodostua
hedelmäUisemmäksL Tarttukaam­me
kaikin tositarmollä toimintaan
k i i n n i !
Toverillisesti:
H i l j a HiU, k i r j u r i -
4
\
Aute keskiviiHDoisin keUo 2—^10 illalla j a lanantaisin kello 1—12 yolE;
oqnnnntai aamman pnoli 4-^7.
B. UNDFOBS, Kirkland Lake, Ontario.
- T , Tiedonantaja kertoman mu­kaan
on knljetostydntekijäin fiittoon
viime beinäknmt aikana liittynyt
400 uutta jäsentä.
T a l l löäsi heti ainssa kovasti rie-
Immaan,>mn^ eräitä Inrläläisiä sat­tui
onneksi kulkemaan ^ o n sivuitse
j a b e sammuttivat palon.
vakffl syytteeseen- asianomaisessa o i ­keudessa
bäyrylaiva "BSgenin" kap­teenia
vastaan vtännetnn yhteentdr-mayksen
tähden rannikkotykistön
Ost, BBiji balibetjrkäet oa tehtiri yOioIendlä
XeVAOUN «MM» If«, 33 fcolceolcM* ^
«ia M O M ; JUrx 41, htnidk, Oau
l
redeaaion, 1113- VT. «ublnctoa S t , C U « w
. K a O U VtieennShto fa: *
Uii .yllimiiiiitsThr ototHreTh.