1930-12-02-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M 4l Tiistaina, jouluk. 2 p:nä —- Tues., Dee.- 2 juuri tl Ruotsiin Neuvostoliiton lähettilääksi saapuneen. Alexand' ra Kollantayn selostus Ny Dag-lehden toimitukselle edustamansa työväenmaan saavutuksista, puutteellisuuksista ja ratkaistavana olevista yhteiskunnallisista järjestely kysymyksistä ,9 r M 01 iii, 3l ~ aft« JA, - H^''»"»» ensfmäinen iiaispuoli- J^^^pea* JShetöläa, Venäjän vallantoimo- '1^ «is&}i^trär^^ hyvin tunnettu Alexandra Koikmtay, on juuri asettunut' toimeensa Neuvostoliiton edus-jaksi Ruotsissa. Ny Da« lehden totolttajalle kertoo hän edustamastaan työviravaltiosta, sen menestyksistä Ja vastuksista. On itsestään 69l\dU^ että ensimäinen asia oU suuri, kaBosn muun varjostama kysy-soys: " VUsivaotissoannltelman tote. gttjitnfnfii» — Niin lyhyessä ajassa kuin kaksi vuotta, sanoi haastateltava, o-temm^ päässeet niin pItkäUe viisi-vuotissmmnitelmassa, että. olemme :ke1i)iltfäneet ja vakaannuttaneet raskaan teollisuuden, joten meillä zjyt Vm perustus kehittääksemme l^epeSti teollisuuden. Numerot viisi-vUotis^ mumitelman tähänastisista «auvätuksista olette tietienkin useita'k9rtoja julkaisseet, joten ei liene tarpeellista kajota erltyiskohtai-äin numeroihin. Haluan vain lisätä, että saa oikean käsityksen viisivuo. tissuunnttelman tuloksista vasta, sit- ^n; Iciin muistelee minkä perinnön fialmme vanhalta hallitukselta, mis-jsä tilanteessa maa oli kelsazlvällan Jälkeen. Vieläpä sekin» että eaavut taa sodan edellisen ajan tason tuotannossa ja palkoissa oli jättiläLs-s ^ i t i i s , Icun muistaa miten sota ja vaätavftllahkumous oli raivonnut. Mutta isen lisäksi tulee nyt viisivuo» iifisuunitelman saavutukset, inten on sdlalnen kehitys' oUufc mabdollls-tfir (^Uvoi l i ^ y vain vastaus: Jj^Jes^ibppiäUin^n taloudenhoito, iffOriML ro<«!i|f^ kohdltftettäoa. saareen : - ^ o n i ruotsalainen ^öläiiien ja talonpoika tekee seuraavan kysymyksen: «Usta johtuu, että Neuvostoliic-i a nyt vm lähettää maadta vehnää Jä kauraa? Vielä pari vuotta sit-fent^ siellä oU v|]jan puute? —' fte el suinkaw riipi» koko miMmviPile^ksen perusteellisesta nu- ^^'m järjestämisestä. UudeUeen j^rJ^tlbi^en, johon my<}9kin sl- ^U9y .ylkynotMs^unitelma käsittä et>q)|(ii;38ä ]iiel4 koliekUlviseen «Uijur^riiiely^»^ mahdpUJsImman suiness» mää?ä8^ ^^yttäfsn byviUc-aeen nykyaikaista ' tekniikkaa. Tä-häix- «?tl ty^entelivät Venäjän ta-lp »u;>!g^%ii tiyvm alkuperäise^ti ja epä- ^hilphmukalsestl, mei^telnidUä, Jbt- ^ cdivat kotoisin keskiajalta. Pie^- ntiUi. yicsU^lUsillä talouksilla ja niiden menettelyillä oli viljantuotanto suuremmassa määräät tdahdoton. Nyi, iämän laajaperäls^ kollektu-ymsfx jj^iirjestelmgn s ^ ä /suurtalou-luutia olemme puolessatoista Viudessa^^ niin pitkälle, että ^öime sodastaan 6]Le suorittaneet iHyUavidlUngin ja täyttäneet kulut, äijien tiirpcet, vaan sen lisäksi o-lem^ e jp^^ meUiolsen määrän viljaa valtifm varastoon, sekä saa-neet^:^ eman yliniääräistä vehnää; ^fittfta" ja^^'m^^ viljaa vientiä var-t e i t" PALKKATASO JA KULJETVSKY-SYMYKSET -r- Sitten se Neuvostoliiton työläisten nykyinen elintaso. Onko vaikeudet liharuuan saannissa vaikuttaneet työläisten oleellisten palkkojen kohoamiseen? Ei, Neuvostoliiton työläisten palkat ovat yhtämittaa kohonneet viisivuotissuunnitelman toteuttamisen kanssa. On niin monta seikkaa otet- NAISTEN OSASTO Ybimielisyydessä onvonna (Pottsvillen naisosaston nyrkkileh-delle kirj. M. L.) Sudburyn naisosasto tukenut kommunistista kunnallis-vaalitaistelua ' » oi .MKI leJct 3 •«:t<5j. •(**> Osrtii > • <«rlc tue. . i «f MS LIOA- M VILLATEHTAAT — Mtttta lihatarpeet? — ikävä kyllä, mutta siinä emme vielä onnistuneet pääsemään niin pitkälle kuin viljatuotannoss^i. Sodan Ja vastavaUankumbuksen aikana, vieläpä nytkin uudelleenjär- Jestftmiskautena aleni kotielähiten luku tavattomasti. Eläimet teurastet. tiin ja niin kauan kuin naelkein koko jDxiumviljelys perustui pienille yk-sttyistalouk^, oli tietenkin valkea aikaansaada järkiperäistä kor- V jausta. Nyt ratkalsta«i tämä kysy-myfsiaunallatäva^^^ kin. koHlektUviaella suurtuotannol- 1». MCelUä <m esimerkiksi suuria fai>. me|a' erikolsiKti slanJioitoa varten, toisia erikoisesti nautaeläimiä varten.- Tiedätte kai, että olemme alkaneet, nimittämään niitä lihateh-tafksi ja villatehta^i. Kaspian me-stn ympäristöllä olevat aromaat o- T^t erikoisen sbJEJlvia lampaanhoidolle. 'Sieltä saa ensiluokkaista villaa, jasi^ saadaan erinomaisia kankaita. Tietienkään el meillä vielä ole kyllin" monta tällaista f annia; , sitten se uskoteltu "tumppaus". r.-Sanokaa, mitä hyötyä olisi Neu-vostöUitoUa "tumppauksesta?" Mei- , 4 ä n etumme vaatH, että saamme, o-tavaroistamme myydyksi; voi-itefcfiRmme ukomallta ostaa koneita ; ynnä multa tuotteita. "Tumppaamil- ^a*^ vahingoittaisimme siis. itseämme. Maailman kriisin johdosta alenevat kalkki hinnat ja kun Neuvostoliiton vienti on vain yks? pn>. DentU maailman viennistä on xnel-keln huUukurlsta puhua sen "epä- 3ärjes<5ksemsestä'' osasta hintoihin Jiähden. Miksi voimme viedä puutavaraa maailman tbarkkinahintoi-hin^ Jotka ovöi laskeneet samaten kuin hinnat kaikiUe muUlekin ta^va- TÖäOe? Sentähden että Neuvostoliitossa ei ole voittoja kiskovia välikä-siS. Valtio omistaa' metsät, valtio o. mistaa sahalaitokset, vfdtio omistaa kulijetuslaitdkset. valtion on kbkb vientBUke. Kenelläkään yksiitylsellä ,,eLe3e etua tuotannosta. Me asetam- -me.hinnat siten, että voimme k i l - peäUA maailman ' markkinoilla, emme alemmaksi; silloinfaan-vofedmme ostaa sitä vvaliemmän koneita yon. tava huomioon laskiessa Neuvostoliiton työläisten todellista palkkaa. Hän saa sLsimn.on murtoluvulla siitä, mitä hänen europalainen toverinsa maksaa, ja joka vertaillessa on merkitykseltään sama kuhx oleeUl-nen palkka. Samaten on laita verojen ja yhteiskunnallisten vakuutusten maksuihin nähden. Usein on hänellä vapaat työvaatteet. Maksuttomasti saa hän kesällä olla maalla siis vähtotäin 14 päivää maksettu loma. Elintarpeensa saa hän työpaikkansa välityksellä osuuskaupasta huomattavasti alemmilla hinnoilla kuin ne markkinahinnat, joista toisinaan on tapana kirjoittaa. Harvinaisissa tapauksissa sattuu seisaus liikenteessä suuriin kaupunkeihin. Joten Jotain tavaraa saa odot^a siksi kuin Qsuuskaup?it niitä saavat. — KuIJetuCTalkeudet ovat siis e-delleenkln suurena'esteenä? — Nita, ne ov^t Neuvostoliiton suurinunat vaikeudet. Se oli surkea perintö tsäarihalUtukselta. Katso kartalta näitä sunrla li^uksia, joiden länl matkustaminen kestää 14 päivää. Vain kolme suurta rautatie-rataa pohjois-etelä ^ekä yksi itälänsi suuntaan. Puutetta siis el ole. mutta kuljetusvalkeiidet toistaiseksi Vielä haittaavat eUntaipelden kuljettamista suuriin kaupunkeihin. E^enunilläi teolj^snuskaupun^Ulai, jotka ovat lähemp&:iä eUnt£Ui?eiden vllinlstuspaikkoja, el ole ollut> val-keuk^ elintarpeiden hankinnassa sitävastoin on Moskova ja Leniiv grad ajoittain kaivanneet joltakin tuotteita» egim. vplta ja munia. JMU-rl hiljattain on s e n t ä ^ aseina parantunut. TYÖTTÖMYYSKYSYMYKSEN RATKAISU — Työttömyysvakuutuksen järjes.. täminen on . herättänyt huomiota myöslsin Ruotsissa. — VilsIvuoUa-suunnitelman a toimeenpano on sanut aikaan sen, että työttömien lukumäärä on laskenut meikein mitättömiin ja että suur-kaupungeijssa on paljon kysyntää aminattitaltoisesta työvoimasta;. Suurkaupungeissa on laitoksien l - eäntlä Jonossa saadakseen vähän-: kääu tottunutta työvoimaa — naisia, jotka voisivat suorittaa tavallista sllvoänUstyötä, miehiä tottuneita lastaamaan laivoja, pn tapahtunut jonkunverran siirtymistä suurkaupungeista maaseudulle, sillä kollektiivinen maanviljelys on imenyt itseensä ammatt^kylstä työvoimaa, koneenkäyttäjiä jjte., sillä maaseudulla jä pikkukaupungeissa asuu ja syö parenunin. Tästä seurauksena on ollut työttömyysvakuutuksen käyttäminen nuorten työvoimain kouluutta.- mlseen ja määrärahojen luövuttc^inl-seen a^uJnrakeimuksiin saadakseen työvoimaa stane missä sitä parhaiten tarvitaan. 'Hihan sisältyy tietenkin, että. kalkki jotka ottavat työn ja pystyvät siihen, saavat työstään palkan. — Entäs asuinrakennusten ra-kenUunineh? — Harjoitetaan laajassa mittakaavassa. Ajatelkaa mikä asuntopulan ratkaisu, kun esimerkiksi ennen ahtaasti asuttu Moskova on kaksinkertaistanut väkilukunsa. M. m. rakennetaan nyt kokonaisia kanpnn-ginosia uusl-mallisllla rakennuksilla, joissa on yhteinen keittiö. Se on suuri askel naisen vapauttamiseen, sillä eihän nainen milloinkaan en-nen- saanut alkaa itselleen ja lapsilleen, kun hän työstä tultuaan sai häärätä talousaskareissa. Nyt on talossa myöskin lasten seimi, yötä var-tenkin, hiin että jos työläisnainen haluaa mennä elokuviin tai kokoukseen voi hän jättää lapsensa, luoj^et-tavaan hoitoon yöseim^en. N ä i ^ taloissa on yksi huone itsekullekin, yksi vaimolle ja yksi miehelle, esimerkiksi. Sitäpaitsi on 2- Ja 3.huo-neisla tavallisia asuntoja sekä lisäksi suurille alolUe rakennetaan pienempiä taloja, muodostaen huvila-alueita. Taloja yhteisellä, keittiöllä rakennetaan enimmän teollisuuskaupungeissa kuten Moskovan, Leningradin ja Ivanovo Vosnessenskin ympäristölle. Tähän lopetimme kyselyt tällä kertaa. Muistuu tuossa mieleeni eräs tapaus siltä ajalta, jolloin olin ti laisuudessa saamaan sitä ainutlaatuista sivistystä mitä tuo surullisen kuuluisa lapualais-Soomi työ-läislapsilleen voi antaa. Nimittäin kansakoulusivistystä, vaikka kohta sitäkään .tilaisuutta ei «ollut silloin vielä kaikilla lapsilla, että. olisivat voineet edes kansakoulua käydä, vaikka olikin muka koulupakko jo silloin voimassa, muista kouluista puhumattakaan. Opettajat näissä kouluissa olivat melkeih poikkeuksetta isän« maallisia ja valkoisen vallan kannattajia, toiset enemmän toiset vä-hemniän ja sellaista tietysti oli opetuskin. Oli joulun aika käsissä ja opet* tajat opettivat lapsille joululeikkejä ja lauluja tuleva» kuusijuhlaa varten. Tavallisesti näissä juhlissa oli lasten vanhempia katso^ massa, äitejä enimmäkseen. Meille oli ilmoitettu, että eräs laulu opetetaan joka luokalle joka sitten jubiissa lauletaan yhdessä. Meidän luokalla joka oli viides oli muissa aiheissa miesopettaja mutta laulussa nainen ja tietysti kä. aitoissa ja voimistelussa tytöillä. Mutta sen laulun johdosta tuli yhteenotto oppilaiden ja opettajain välillä koko koulussa. Meille oli opetettu nionta isänmaallista laulua ennen, mutta ne oli opittu jä laulettu aina mutisematta,' ei niihin oUu' kiinnitetty mitään huomiota. Kuudes luokka oli se joka ensin kieltäytyi laulamasta ja he tietysti kaiket väliajat agiteerasivat toisia tekemään samoin. No mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Viime työkokous pidettiin vaalikokouksen merkeissä. Sihteeristö oli laatinut suunnitelman, jonka mukaisesti voisimme olla hyödyksi tälle Sudburyn työläisten ensimäi-selle merkkitapaukseUe, nimittäin saada ehdokas, kommunistiehdokas, kaupunirinmajuriksi ja toinen valtuustoon. Tämän suunnitelman kokous hyväksyi ja päätti toimia sen mukaan. _ * Ensiksikin päätti naisosasto pai-velijataryhdis^ ksen kanssa kustantaa kaksituhatta lentoleihtistä, jot. ka jaettaisiin ja siten tehtäisiin tunnetuksi kommunistista toimintaa. ja_niitä epäkohtia, joiden korjaamiseksi meidän pitäisi saada omia asioitamme ajavia edustajia kaupungin hallintoon, sillä onhan heille tiettyä, että tulkoon kuka hyvänsä valituksi, entinen tai /un-si ehdokas niistä miehistä, jotka eivät omaksu tosikannalta työläisten etua koskevia kysymyksiä omaksi asiakseen, niin he eivät tee mitään parannuksia huolimatta siitä vaikka he nyt lupaavatkin.hu. ha jaa kalastaakseen meitä. Toiseksi naisosasto päätti hommata suuren punaisen vaatteen, johon vaalikomitealta tulee vaali-tunnukset ja tämä turn olemaan tähtenä, että 'mahdollisimman monot tietäisivät, mikä on tarkoituksena, näillä kahdella miehellä, jot- ,ka ovat kaikista takaporteista huo. limatta pysyneet ehdokkaiden luetteloissa. • Kuten muistamme, olivat ukrainalaiset ehdokkaat jollakin s^^llä saatu pyyhittyä pois vaan ovathan he mahdolliset äänestämään. toisia kommunistisia ebciokkaita. Siis ensimäinen päivä jouluk. näemme kuinka suuret typtätekevien jou-' kot ovat ynjmärtäneet oman asiansa ja ovat rientäoeet sitä tukemaan^ — H. R. . ' • SimrsiiFojen aika (Kirj. eräs Kirkland Laken kerhon jäsen.) . 8 a a -Np. 2H sen lauluna, joka ei ole sen kummempi päivä kuin maatkaan pitivät. TdfaJcäämme syt BeUainen ya. kava päätös eitä ei osteta tänä jouluna mitään unsia i^ikeita jos suinjkin vanhoilla jpärjätfän ja «»tä väfimemän yletiisyysi^ineitä yartä-vHIemme. Vaikka kauppiaat iniin-ka houkutteleraksi laittai«ivat näyteikkunansa saadakseen ohikuljci- (A STORY FOR THE WORKING CLASS OflLDEEJf, By HAR»Y AliAN POTAMKIN Taas talvi on heittänyt lunta syksyn kuraisen maan peitoksi, ikäänkuin suursiivouksen tehden joka nurkassa, minne kesän ja-syk- ^ m o ^ t , , ^ viemään vaik-syn aikana on kerääntynyt silmaj- viimeisen nikk^nsä kauppia^- il "!!5^r^^£,Ä'r"n.oZ - vieip nostavat, tavaiainsa, hintoja saadakseen mita . vähimmällä, meiltä hiellä j a vaivalla ansaitut rahat. Sitäkin suuremmalla syillä on meidän tätä )ovixiaL yietetiavä työväenluokalle sopivalla, tavalla, löin satoja tuhansia työttömiä työl|li-siä on kokonaan vailla edes tar-on peittänyt kuihtuneen ja puista varisseet lehdet. Maa on saanut valkoisen vaippansa, juhlapukunsa. Kuinka monet parempi-osaiset voivatkaan nauttia luonnon ihanuudesta, sen kimeltävästä han-gresta ja huurteisista puista; he, joiden- ei ta-r1v itse xslu rra svi^tiä™ ™mfi+llsä peeksi tyydyttävää ravintoa ja lä. Itsensä suojelee talven-kylmyyttä Jeskään kunnollista asuntoa, joille vastaan. Toista se on köyhien ^ ^ katk^ntta kun työlasten; vaikka jake^km ^ J työhantajam täyteläisinä '!^'^L''^^!^^.!'i^J^^^\^ i^iläisinB-yi^van ilojuhlaan- MITÄS NAISET TÄSTÄ SANOVAT LONTOO, jouluk. 1. — Lontoon yliopiston professori Flugal vakuuttaa, että maailma lähitulevaisuudessa ottaa muotiin alastomuuden ja että naiset käyvät tässä muodissa johtoon. Hänen arvionsa mukaan. Terra Del Puogon asukkaita" esimerkkinä pitäen, tulee ihminen toimeen ilman vaatteita kylmässäkin flmanalas.sa. ^ t Tuli, sitten meidän luokan lau. lutunti. Opettaja kirjoitti taululle laulun sauat ja oppilaiden oli sen hääärä kirjoittaa paperille. Jokaisella^ oli edessään kynä ia* piaperia »mutta kukaan ei kirjot-tahut laulua vaan jotain muuta piirteli ja varioaan jokaisen sydän poihppl odotuksesta, että mitä nyt seuraisi. Viimein opettaja komen-si kaikki urlfuharmöpnin ympärille ja alkoi soittaa säveltä. Nyt oiisi meidän pitänyt ruvet^ sitä mukana laulamaan, mutta kukaan ei suutaan avannut. Opettaja jo konien^ii että Huiakaa. jo. Kukaan^, vaan ei ollut tietääkseen-kään. Viimein hän jo kysyi että:" "miksi ei lauleta, eihän sävelen, ksiän pitäisi olla vaikean ettei sitä laulaa" vöi." Silloin vastasi luo-kah pienin tyfcio: "On päätetty olla, laulamatta sitä laulua ettei kukaan laula sitä koko koulussa," Opettaja katseli vähän ihmeissään eikä näjrttänyt olevan vielä milläahkäan kysasi vaan: "Mikäs siihä laulussa sitten on ettei sitä voida laulaa?" Siihen taas vastasi eräs poika, jonka isän lahtarit tappoivat kapinan jälkeen: ."Se on lahtarien laulu ja siksi sitä ei lauleta." Foika tuntui olevan isänpä poi. ka. Nyt J9" opettajankin naama puuttui ia häh piti erikoisen rip-pisaäroan ja lupasi tuoda erään Karhula-niniisen miesopettajan seuraavaksi laulutunniksi. Tämä opettaja oli kuuluisa häijyydestään. Joku ^anoi joukosta, että asia ei parane yhtään vaikka tulisi susila ^ sitä seuraavaksi laulutunniksi, että. mikä on päätetty' se pidetään. Se jäi siihen. Ei tullut toista opettajaa. Oma opettaja kysyi kerran jälkeenpäin, eikö oltu ruvettu ajattelemaan, ettei ole oikeen vas-tust;^^ opettajia ja muutettu miel-tä laulun suhteen, mutta saatuaan taas yhtä tiukan vastauksen, jätti hän koko asian siihen. Toiset luokat olivat saaneet ares-1 — Maiju, tia ja taa? arestia ja jos minkä-' laista haukkumista. Mutta kun tuJi joulujuhlat niin yksi ainoa luokka lauloi ja se oli sen Karhulan luokka, mutta sekin lopetet tiih ehsimäisen värsyn jälkeen. Opettajat olivat luulleet, että oppilaat kumminkin juhlissa laula, vfiit kun on muitakin ihmisiä kuuntelemassa, mutta siinä he erehtyivät. Laulu täytyi keskeyttää sen tähden, ettei neljänteen sataan nousevasta lapsijoukosta laulanut kuin kolmisenkymmeh^ lasta ja Rose Grove, Ont. Naisosaston kokouksessa 1 3 p. marrask. liittyi osastoon4äas-yksi uusi jäsen. Tämän kesän kiiluessa onkin joka kokouksessa liit-' ^en tynyt uusia jäseniä, joten . jouk. komme on nyt suurempi kuin kos-kaah ennen. On ilahduttava asia, • gejj taito - pettää, että työläisnaiset ymmärtävät yhteenliittymisen tärkeyden. Mutta paljon on vielä sivussa, vaan toivon, että hekin vähitellen tulemat joukkoomme, sillä "kaikki kun yhdessä toimimme riveissä, tottapa olomme korjaantuu". huokausta samalla kertaa mitenkä taa» voittaa kylmän talven, joka työläiselle tuo tullessaan lisää kurjuutta ja kärsimyksiä. Joulu on lähellä. Kovalla kiireellä valmistaudutaan .ottamaan vastaan ikivanhoista ajoista asti vietettyä joulua. Joka asunnossa niin köyhien kuin rikfcaittehkin taloissa tehdään snursiivous. Köyhä ' työläisperheen emäntäkin pesee seinät ja katot. Koluaa joka nurkan, että kaikki vain olisi ainakin jouluna siistiä, olipa muulloin miten tahansa. Näitä siivouspuuhia tehdessä pyörii ajatus mielessä mitä saisi jouluruuaksi, jotain maukasta, tavallisuudesta poikkeavaa, vähän parempaa. Vielä lisäksi tarvitsee jsaada Uusia vaatteita itselleen ja lapsille, eihän joulu tunnu edes joululta ellei mitään uutta vaatekappaletta saa, vaikkapa vähäpä, töisemmänkin, kun vaan saa jouluksi. 'Mutta kukkaro ei tahdo tällaista valmistelua kestää, kun sitä rahaa tahtoo olla liian niukalti tavallisissakin oloissa, jolloin ei muuta laiteta kuin mitä välttämättä tarvitsee. Kaiken päälliseksi pitää laittaa omaisilleen jä parhaille ystävilleen jokin muistoesine, joululahja, joka tavallisesti valitaan sellainen sievä koriste; jolla emme suurestikaan hyödytä toisiamme. Mutta kun kerta olemme tottuneet tällaiseen jou. Tun touhuun aivan pienestä, ei siitä tahdo voida luopua vaikka nuelikin tekisi, Öiihä sitte' m<mel. t ä menee nekin taalat, jotka vuo-mittaan on voinut vaivalla säästää oikein nuukana ollessaan, mutta jouluna kuitenkin säästämi-sa, jonka työläiset ovat heille valmistaneet, itse jääden kärsimään :Puatetta. . Koska 'koittaa se aika, jolloin saadaan iässä nurinkuJrisessa yhteiskunnassa tehdä snursiivonS: j The Blark Bear ita^ mA hriyhmen spying aad wotkii« 90ta^ Red Biar aödl M | tfttima^s. Red Pear |uui eaii|^ Vac H»y«m>d B^viB, tfee Uadc Reai^s Jesto-, spying «m him aad has caJled in the «oöd He has jsbin Preacher PoleiEat t<)T h^Obig fbg) aaimals. O! says Red Bear, -mbjtt keeps the march against Bladc Bear ftmn l)eginning. O! is a lihk in the slave-ehaiii. Get rid of ihese links and tjte Chain l^e^ks. Tbe ihinr to do is to Ogbi^ tegeUier aad win ali the antmal» ^ver. Noir Wp <5o On: Each day animals were won to the side ot Red Bear against Black Bear. The first day the bamyard folk enlisted. Än O! burst from the Chain. As it fell, the Weasel sucked the chain tc^ether. Neither he nor Black Bear saw , the one link less meant.one O! less and sa many coxnrades more. He thought to repateh was to re-chain exactly as b^fore. Qne—On. The second day the lake-flsh joined. A seoond O! popped from Tilitettiin hiilenkaivajien keräyslistat, joista kerääntyi $8.65, josta kiitos lahjoittajille. Päätettiin että nyrkkilehti " Y r i . tys" ilmestyy joulujuhlissa^ siis avustajat, taas. kynä käteen "please". Suoritettiin ohjelmaa, johon 'kuului kokousnyrkki, runonlausun-toa ja laulua sekä keskustelukysymys, lasten kasvatuksesta. Vastuunalaisuuden tunne jätti hetkeksi' miettimään asian tärkeyttä, vjö^ ten keskustelu alkoi hitaasti, vaan vähitellen vilkastui. Tulimme aii-hen tulokseen, että heti lasten pienenä ollessa, on heidät kotikasvatuksen ayulla ohjattava luokkatietoisuuteen, se tuo parhaan tuloksen. Siksipä naistenkin olisi < innolla opiskeltava* ehsin itse, että voisivat sitte kasvattaa lapsiaan oman luokr kansa hyödyksi. Nyt pitkinä talvi, iltoina olisi aik^a itsensä valistamiseen kerhojen avulla. Niitamon helppo järjestää harvaan asutulla seudullakin. Seuraava kokous on 1 1 p. joulu- Eikö meillä työläisillä jo oi? ^ika heittää pois tuoHaiget joulu-puuhat kun siitä ei mitään hyötyä meille ole! Eihän meille ole syU' tynyt Jeesuslasta, vapahtajaa, joka voisi meidät pelastaa kapitalistien orjuudesta. Jättäkäämme' pois tuollainen uskonn oUisista tavoista peritty joulun palvonta ja loisluo-kan V matkiminen, koskisi emme muulloinkaan voi jäljitellä yläluokan taböja, miksi sitte teemme poistaa kaikki yahha mäilännäisyys tue chaua: Score: Twi>-Throiigh! ja ]&nt^neettaTOt; milloin *^ «J^^ ^he moimtain ani. daan kukistaa, koko sortajaluokka ja tilalle luoäa työläisten tasavalta. Tehkäämme tänäkin jouluna tarmolla a^iät^ionity paremman Yhteiskunnan Juomiseksi. Jättäkäämme mtiu turlia tbuhu sivuun,, päästäksepime mitS pikjsmmin^su-hen aikaani jblloin työläinen saa itse nauttia työnsä tuloksista. Silloin vasta' työväeiAuokka voi juhlia täydellS sydämellään vapau-den ja ilon jouloiähsa. The third day the mountain animals signed up. A third O! went. Sccare: Three—Free! The fourth d^y the animals oi the val^y. Anpther QI Score: Foax —Soar! Weasel sucked the chain together again. Red Bear grew. The fifth day the sea fish. An-pther O! Score: flye-Strive! The sijcth day the animals •vvho bore into the earth. The Red Ants lined ag^st the Black Ants and Bear thought he had figlfters. The Red Bear f orces moved ward. The Lark sang: "War on tlie palaces, Peace in the cottagtf. ^ ^ h brain aad bravn St^nitly tetina. TbOOfbt and faeft— Left—left—left!" The Black Bear sent Rats. Red Bear-s anny ia and the Bats of the air Öuickly defeated and routed •nie Condor took a sharp pounced on tije Vultute nothing in the air but the f^ther. Swordfish saw about to swanow the Sea weeping as he wa5 doing it doing it for the good oi ajj," Grove the Crocodile. "Why is waiUn'?" caUed the slicing thp Crocodile in nro i ing the Sea Bass. The Red Bear Anny Black Bear Anny badk. wept bitter teare as he mored ward. The Lark sang: "The bnsy Beaver has no He sold Iils bulhright to k And viho with Skunk cm ^ Just as mach a Sknnk is The Beaver nibbled on a tree and died of poison. The TVeasers spy, the slunk by, he was seen by an eye and that was the end Worm. Red Bear loomed befae Bear. Black Bear tumed white fright. He became a White cold with fright. The traad' Bear was an earthquake to MEIP&N TEHTÄVÄMME PN LENININ OPIN TUtKliKIlNEN Päästä selville Leninin opista, saattaa se meidän omaksemme r— siih^ on työläisnaisten tärkein tehtävä. Työtätekevien nätsten epem; män kuin minkään muiden s o r r^ tujen ja riistettyjen kerroksi^ni • eneminän kuin kenenkään • niistä, jotka pyrkivät hävittämään kapi-listisen orjuuden, on suunnattay» tahtonsa ji^ toiniintansa talouden, yhteiskunnallisten laitosten jft köuiujen muuttamiseksi kpmrounisr tisen järjeVteimäh perufjteUie: Niinkauap kuin kapitalismi pn ole-jnassa, ._ni[in|;au|ui, kuin j pp'Jiatat muuttuvat niiijaräööreifcsi, köyhät kerjäläisiksi, b e i k Ö t o r j ^ --- tulevat työ^teSeyätr naiset kantamaan kaksihkerjibta iest^: he ovat 'ka^sii^ertftisesti oikeudettQr mifi, kak§inl;$ttai?esti riistettyjä. Paitsi te^tfuässa tap^tuvfti^ riistoa, paitsi raskastfl^ raaqfi^tiaa peUbillä. hän kotbhöHn ttilee i»ntamaäi? rahkasta ^btij^ar^^ teakia Vain koinmumsmi yoi y^R^^HttSi^ työtätekevät naiset oA^eu4ettomtt«de|i ja riiston itaikiPta rp^oäoist^^ l^ut-> ta koinmpnismin töt^utiat^iir^ on mahdotonta ^ h ksuan ^uin mii-, Joonat työtätekevät" "haKet eivät tietoisesti ja' ppttäv^^i käy taistelemaan sen toteuttamiseksi. defeated them. Stool Pigeon tried ^ to teli Black Bear but the Bat»It was Ten Days of Comrade sarooped down and lahr Stool Pigeon ing That Shpok the V/atlil Iow. Score: Six—Get Ready to Mix! - The seventh day the sea fowI. Score: Seven—We'Il Make Eartb Heaven! On the eigth day the Eagle and Condor. T ^ Cöhdor spoke with cahdor:.'Tll ^et the vulture!" The elgth link popped. Weasel saw bjit twp links left äpd ran to toll Black 9ear. Black Bear was too sure of hhnself to listen. The buzz of the silly Buttefflies made him feel gay. Score: Elght-rWe have Not Long to Walt! , Ninth day: the birds of the land ^nd the leapthg animals of the, junr gle, Score: Nine—Get in Line! Tenth day; pne O! left. Use it for a"'chaJn~rh Blac^ BeM''s nose. qrhe Red Bear Army and the Red Be^rNavy and the Red Bear Air Porce? ^ d tbe Red Bear Marlnes are drilled and ready. Scarp: Ten— NPW! By nQW Red Efear was ten times the slze of Blafk Bear who did not kpov? how strong the Red Bear Tväs. fb^ Black Bear was decelved by hls own nqlse into tMnktog he had a Jarge^rmy behlnd hl^- But he had only hl? .few henchmen, and t^Kb of them-HSkuiik and Stool Heeon—^ere. dead and the Black iStots desbroyed. The Gnats were makjng' SO much hum the Black Weasel was so scared he himself to death. Cctopus himself to death. Black Bear"s Sicattered, and Black Bear hid tree. Rsd Bear bent the the sea, and Red Bear aqua-the Flying Dolphins, ducked Bear into the sea, giving last bath of his life. iJhe flies tried to get into their but the worid never moves forward. The Hog and 6o their sense and roasted th in the flames of their pigsty. The Lion found his tail Black Bear's stable and the pine foun(| his needles in the ing room and sew€d the again. The Dolphhis bro" the ^false teeth of Black. Kangaroo hammered them horn. . Ant-eater ^Ith his of musilage pasted It back Rhino's nose. The Horse the Three Bears a bushel of and the Honey Bees found Honey ui the Hey\^3od chambers. " 'Tis the final they ali shouted. The Lark sang: "Let DS pool our labors As we polled onr sabres And ivhat we eam in Belongs to each and 'Teace and bread! ^Teace and bread!" VO Jila,rkkulan yapauttanUstg, ja että-ellei pKäilsr heidän TO^tlm mielisuosic^la suqstu, tuleyft he ot-tkumankyseps^ olevain pJldäletSp mukaansEu | TannneUiti ' nimlspiiebeUe j ^ t yp . Kun retkikunta ott «a^Runut Forssaan, jätettiin sen puojlesta, kur ten on Kmottu, Tam^ pjbln nimisniieheUe retken., tarkoitusta selvittävä lyhyt kirjelmä, jonka sir sältö oft häba taiuhiv f'TsismD/^^ pltein Herr% Nlnus-n r i e b e i f e . . ' — • • • • >Teidäh i^lint^nrie ;^laises$a IKIUU sivankila^a .stUAyteMi tutjöntor viEu^iiia inaanirti^jän Paavo Markkulaa» Lohnäalti syytettynä Teidän viikai)«ris^iw tapa^tyxieesr ta komnMinisti^ tyjgmlehen J. Rolr min t a ^ a , j ^ - Jftttpiv! tämä pm-sassaKin xuusnniaaii i«»a».uiui ^/ ytu- •''^^Pi • J^^^^.??'. I^^fl^- '^^^^ Inp" ;min murhaajat tunnettUn. mutta -l™la kyseeseen tiUe!Fana xdes- Fascistimurhaajat vapaaksi ROIISTOJOVKKO VAPAUTTANUT HOLMIN MURHAAJAN JA KUMTTANUT HÄNET Kun presidentti Stahlbergin kyydityksen jälkeen Suomen fascisti-sen hallituksen johtomiehet keholt-tivat kyyditsemisiin ja väkivallan-tekoihin osallistimeita antautuinaan. ehdola, että heitä ei tuUa tuomitsemaan, mutta tahdotaan täten antaa ulkomaille se käsitys, että Suomen fascistinen halUtus tdomltsee vä-idvallanteot, niin ryhdyttiin Forssassakin tutkimaan kesäkuun 4/ päi-vi^ paattaa ; ,,]l|a?^Jn^ •pjan ,täj^ftän jälkeen saapuivat mäs^enäh: ssdaisessa neu-kovan kurin tähden hekin. En muista enää koko laulun nimeä eikä ole jäänyt mieleeni knin kolme sanaa ja ne kuuluvat näin: "Idän elkeitä estämään." Sen me lapselliseh järkemme avulla olim. me saaneet päähämme tarkoittavan NeUvosto.Venäjää, kun Venäjä on Suomesta itäiseen ilmansuuntaan j a muutenkin koko laulu haiskahti kovin valkoiselle jonka me lapsetkin . huomasimme ja niin jäi sillä kerralla lahtarien laulu laulamatta. Siitä on nyt kulunut kymmenen vuotta ja eq>a suin-ka_ an sellaisesta vastarinnasta tyo-läislasten taholta enää päästäisikään niin helpolla, vaan taitaisi siitä olla kuolemanajo ja rajan yli heittokin liian lieviä rnngaistuksLi. Lon^ Lake, Ont. Long Laken naisosaston koköu? oli A. Ristimäen asunnolla nuuT' rask. 24 p. Mutta ei sinne ollut uskaltanut lähteä kuin kaikkein sisukkaammat sillä silloin oli oir; kea akkain ilma. Oli septään saapuvilla niin moiita, että saatiin kokous pidettyä. , Päätettiin että ensi kokouksessa keskustellaan miten jpulujui-lat järjestetään. Ensi kokous on Otto Kinnusen farmilla. Työmaista pitäisi kirjottaa. Kyllä farminaisella työtä riittää. Harvoin tarvitsee työn puutetta kär^ siä vaikka onkin työtön aika. Mutta toisinaan on palkan kandsa niin ja näin. Onhan tämäp seudun parmarit koettaneet työttömyyttä lieventää^ koska melkein . joka .taIossa.:^.<öh useampia miehiä maata, raivaamasr sa ja viime, viikkojen , aikana on farmarien rjsuläjät palaneet -niin-kuin'ikuiset uhritulet'pitkin Long Laken rantoja, -r- E . - M . ^ viranomaisten taholta jäi tämä murhatyö nimkuin kaikki muutlOn lapualaisten suorittamat tihutyöt "hämärän" peittoon. Mutta fascistiset johtomiehet huomasivat, että Forssassa ehkä tosissaan aiotaan murhaajat asettaa edesvastuuseen, niin siilohi järjestettihi 890. f aseisti» sotajalalle ' Kun fascistijohtajat saivat kuulla, että Forssan fcauppalanvaltuutetun Yriö Holmin murhasta on pidätetty tunnettu loimaalainen fascisti Paar VO Markkula, jonka murhatun Holmin, sisir tunsi yhdeksi niistä, jot-ka. kesäk. 4 päivää vasten yöllä murtautuivat Holmin asuntoon ja veivät Holmin metsään, jossa häh joutui m i t ä raaimman kidutuksen alaiseksi ja vihdoin kiduttajansa ampuivat uhrinsa kuoliaaksi, niin Idirahtivat f aseistit i^okoaman lah» taärnrmeijansa liikkeelle ja 28 pitäjästä ^ p u i lähes 200 auto^ joissa yhteensä oli iBOO fascistia. Tämä fasd&tijoukko, joista suurin osa, oli kotoisin Loimaalta, lähetti edusta» tämään' poliiäviranomalsUle ihhäi-tuksen. että 800 litodnen aseistettu fttsftfstijpukfcni on saapunut Forssaan vaatimaan murhnsta vangittua Pä&- keUcgn kaukanft tolseUa^ Kysynune: Eikö, widffin^^J^^ miesten todistus «le wto.ayw k»hn kapinan aikana pimalsten EÄlveluk-sessa olleen pplU^Ithies fflllin e päiiyt tai kommupoBtik^^^^^ jäävin n?äsen tflidtet»^ M!0^ täällä mmoijsatalukidnjari jojuiii^ seur tttmme mnnista ym^fiäiölfn^ Jäämme tänrM? odottamaan piteitäni»''. . Sianjpönn. haMfiii^*tliin ini Polii^vvranom§ist^ puolesta selitettiin^ että rea^^lteh sajjpiBTgt^tes-iä, ön. il^ipitetto j^ etr tä ma^nrai ilOit^mi o^^^ maUcaUa E^pagän, j o t ^ hdidän on paras ö d o t ä a ^aaaherr^ saapuactisr ta,'" '^X,•' ~i MaiU^^tri^ qdqj^dlessa, letkJkma-n% n jodtitaj^t ä^ttcdi^t P ^ ^ teytoen P^?Ba^ J^sc^Uh^^ Ifigmjnistdl^ S^^^^nf^ 'i^^äs^^ viptteludfo öUe^ ' jäsenet la ^^litti^t^,^^^^ ei VOI. i i ^OSäsei-tH sUlä ppUi-situtkinn^^ pöytäkirjat eivä$ ole vielä sas^puneet, mutta maaherra Mattson tmtaa vakuuden, että Mark? kulfi thUaan lähipäivinä Vapauttamaan. §aatuaan vakuuden Markkulan vapauttatnisesta lähtivät f aseistit s u u r ^ huiinaUa ItotipaikoUIeen. "Kaalitttfaiij»*' jätkettitn , noon saattamiseksi kuin lisätä rutkasti tulleja erinäisille peille, teolUsuustuotteille yjn-tehdä siten työväenluokan eläjäm elämisen mahdqUil entistään tukalammiksi ja tomammiksi. Viime kuun altaj la eduskunnaUe jätetyssä lai^ lien kantamisesta v. 15B1 " i^htaisesfci selvitetään, mita välillisten verojen lisäys tullai teuttamaan. Fascistmen hap katsonut tarpeeUiseksi eättäi massa oleviin tulleihin sesm muutokset: Eintarpeiden ttHit ."Kuulusteluja^" ift '^tutl^inuksia" jatkettiin,, iekäi^)!^^ I^i-qiaalla. "KuuJustel fasci^titgrro- ^i^a huolimattjA tod.istajät ede^eeh väittivät tuntevansa Markkulaa s^ni^ksl naieh^si joka -mur- —•— — « - ä k t ä hasl Forssan kauppal?uivaituutetun 9»^"f^^ '^l^' vij^e k^^kuun 4 P. ^rÄ. em- Pllut vain "'O JJ^^^ mfm^ mtt&on ei vojuuitkaan^sottu voitavan ru^^^^^ seuraavana p ä i v ^ vapautta Markkulaa, khteh oli iHvänhiit, johtui äi-t3,. ett|l Mjirld^^ rter tijn tols^l%?Jl»Kta|HJ iinurhayöi^ Böjrhatun sfear A U ^ Hohn, vältti ehdottpnias.ti tuntevansa Mrkkuin yhdeksi veljensä naurlvaajist^ mutta kaikesta huoliuiatta Markkola va^paateftiin JSun tufckiutoPöytäkhrjat oli! jsaasu Istoon :. v^autettiin ' Mäickkula ^Tytt^mänä^ jfon fa»^ cisteja -^tuaa^v4| e^ Marjdnilan vapsutttomis^ ppliiä^semal- 'Je ja tpi' h ^ t kiädrtettana Forssan ^ittsdmoneeBi?, jossei h ä i l l e <^ jär- ^tetfaf vastaanottojuhla. Mitä ensinnäkin sini tulee, niui on huonri että tuontirukiin keskiöt^ 1922—28 ollut 1:90 ja 1:72, mutta nykyisin maalihinnan silti koho vuodeksi koroiltaa 50 I mk. 25 pennim kilolta. I khi ehdolla, että tämä mM t a ^ vain siUoin. kun niJp J hinta kohnen kuukau^< pn ollut keskimäärin eiiin9|| kilolta. Hinnan noust«5» iia suhteellisesti alennet^ s^täänkhi aina 50 penni^ Tällaista D.S. Uukuva» dotetaan myllyteoUisuodea miseksi sovellettavaksi_ jauhojen tullia määr» ta taasen suhteelIisuHS_ ien ja ruisjauhojen ^ y i s i ehdotetaan leätcCT näJ^Uhojen tulli, JoJsa*» 51 50. p. kilolta. koroitett«i«J ra, Metson tnle^.h@^ )iäii^maan\ . tegShjnlre|a jä antäl jansa Forssan poliisikamarihj, e^Jr f ymmärtää, e*tl^ g? lWg^J^ ^ t a a 'lcans8idia±een''--tilme5sS, ' rasratet-kclle lähteneet fasdtetit. _ • • . , . ^ 10 pennim kitolta_ Faseistisen hirmiiko- jvehnän ja ^ ^ ^ ^ J ^ B<|]nr^llt|jgKI.T./| B(/|BE^AAB| m mUO^AA BjA^KAA f AS-vall^ jguxds^älll^ f^uand^ ei n^!^ Viy. olevaa. miniU']eäm<»'~tola^ vttodm taloL .ja menoarvion iasapair yak^ 60 pennistä 2 Siilihän tulli eh tettaväk^: suolatun ^ 3Q ieam kilplta j^t*?. ja saaiom ehdirfP»^ perunain tullit l^K^ tuoduiöe jfcanpiiagopiniukgessa jffpaaiifsegsi vnojcsi ^ ji "k^ji^aaaa 20 pa Kalfidli^sta syistä pSAhlamattnman ja
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 2, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-12-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301202 |
Description
Title | 1930-12-02-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
M
4l
Tiistaina, jouluk. 2 p:nä —- Tues., Dee.- 2
juuri
tl
Ruotsiin Neuvostoliiton lähettilääksi saapuneen. Alexand'
ra Kollantayn selostus Ny Dag-lehden toimitukselle
edustamansa työväenmaan saavutuksista, puutteellisuuksista
ja ratkaistavana olevista yhteiskunnallisista
järjestely kysymyksistä
,9
r
M
01
iii,
3l
~ aft«
JA,
- H^''»"»» ensfmäinen iiaispuoli-
J^^^pea* JShetöläa, Venäjän vallantoimo-
'1^ «is&}i^trär^^ hyvin tunnettu Alexandra
Koikmtay, on juuri asettunut'
toimeensa Neuvostoliiton edus-jaksi
Ruotsissa. Ny Da« lehden
totolttajalle kertoo hän edustamastaan
työviravaltiosta, sen menestyksistä
Ja vastuksista. On itsestään
69l\dU^ että ensimäinen asia oU suuri,
kaBosn muun varjostama kysy-soys:
" VUsivaotissoannltelman tote.
gttjitnfnfii»
— Niin lyhyessä ajassa kuin kaksi
vuotta, sanoi haastateltava, o-temm^
päässeet niin pItkäUe viisi-vuotissmmnitelmassa,
että. olemme
:ke1i)iltfäneet ja vakaannuttaneet
raskaan teollisuuden, joten meillä
zjyt Vm perustus kehittääksemme
l^epeSti teollisuuden. Numerot viisi-vUotis^
mumitelman tähänastisista
«auvätuksista olette tietienkin useita'k9rtoja
julkaisseet, joten ei liene
tarpeellista kajota erltyiskohtai-äin
numeroihin. Haluan vain lisätä,
että saa oikean käsityksen viisivuo.
tissuunnttelman tuloksista vasta, sit-
^n; Iciin muistelee minkä perinnön
fialmme vanhalta hallitukselta, mis-jsä
tilanteessa maa oli kelsazlvällan
Jälkeen. Vieläpä sekin» että eaavut
taa sodan edellisen ajan tason tuotannossa
ja palkoissa oli jättiläLs-s
^ i t i i s , Icun muistaa miten sota ja
vaätavftllahkumous oli raivonnut.
Mutta isen lisäksi tulee nyt viisivuo»
iifisuunitelman saavutukset, inten
on sdlalnen kehitys' oUufc mabdollls-tfir
(^Uvoi l i ^ y vain vastaus:
Jj^Jes^ibppiäUin^n taloudenhoito,
iffOriML ro<«!i|f^ kohdltftettäoa. saareen
: - ^ o n i ruotsalainen ^öläiiien ja
talonpoika tekee seuraavan kysymyksen:
«Usta johtuu, että Neuvostoliic-i
a nyt vm lähettää maadta vehnää
Jä kauraa? Vielä pari vuotta sit-fent^
siellä oU v|]jan puute?
—' fte el suinkaw riipi» koko
miMmviPile^ksen perusteellisesta nu-
^^'m järjestämisestä. UudeUeen
j^rJ^tlbi^en, johon my<}9kin sl-
^U9y .ylkynotMs^unitelma käsittä
et>q)|(ii;38ä ]iiel4 koliekUlviseen
«Uijur^riiiely^»^ mahdpUJsImman
suiness» mää?ä8^ ^^yttäfsn byviUc-aeen
nykyaikaista ' tekniikkaa. Tä-häix-
«?tl ty^entelivät Venäjän ta-lp
»u;>!g^%ii tiyvm alkuperäise^ti ja epä-
^hilphmukalsestl, mei^telnidUä, Jbt-
^ cdivat kotoisin keskiajalta. Pie^-
ntiUi. yicsU^lUsillä talouksilla ja niiden
menettelyillä oli viljantuotanto
suuremmassa määräät tdahdoton.
Nyi, iämän laajaperäls^ kollektu-ymsfx
jj^iirjestelmgn s ^ ä /suurtalou-luutia
olemme puolessatoista
Viudessa^^ niin pitkälle, että
^öime sodastaan 6]Le suorittaneet
iHyUavidlUngin ja täyttäneet kulut,
äijien tiirpcet, vaan sen lisäksi o-lem^
e jp^^ meUiolsen määrän
viljaa valtifm varastoon, sekä saa-neet^:^
eman yliniääräistä vehnää;
^fittfta" ja^^'m^^ viljaa vientiä var-t
e i t"
PALKKATASO JA KULJETVSKY-SYMYKSET
-r- Sitten se Neuvostoliiton työläisten
nykyinen elintaso. Onko vaikeudet
liharuuan saannissa vaikuttaneet
työläisten oleellisten palkkojen
kohoamiseen?
Ei, Neuvostoliiton työläisten
palkat ovat yhtämittaa kohonneet
viisivuotissuunnitelman toteuttamisen
kanssa. On niin monta seikkaa otet-
NAISTEN OSASTO
Ybimielisyydessä
onvonna
(Pottsvillen naisosaston nyrkkileh-delle
kirj. M. L.)
Sudburyn naisosasto
tukenut kommunistista
kunnallis-vaalitaistelua
' » oi
.MKI
leJct
3
•«:t<5j.
•(**>
Osrtii >
• <«rlc
tue.
. i «f
MS
LIOA- M VILLATEHTAAT
— Mtttta lihatarpeet?
— ikävä kyllä, mutta siinä emme
vielä onnistuneet pääsemään
niin pitkälle kuin viljatuotannoss^i.
Sodan Ja vastavaUankumbuksen aikana,
vieläpä nytkin uudelleenjär-
Jestftmiskautena aleni kotielähiten
luku tavattomasti. Eläimet teurastet.
tiin ja niin kauan kuin naelkein koko
jDxiumviljelys perustui pienille yk-sttyistalouk^,
oli tietenkin valkea
aikaansaada järkiperäistä kor-
V jausta. Nyt ratkalsta«i tämä kysy-myfsiaunallatäva^^^
kin. koHlektUviaella suurtuotannol-
1». MCelUä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-12-02-04